Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan (TEM-konserni) perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa. TEM-konsernin visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, toimiviin työ- ja hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen. TEM-konserni on suomalaisen työja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Tavoitteeseen pääsemiseksi konserni edistää tuottavuutta, osaamista sekä talouden ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä. Toimintaympäristö Vuonna Suomen talouskehitys painui syvään taantumaan, johon keskeisenä syynä oli viennin ja teollisuustuotannon jyrkkä lasku. Vuonna tuotannon arvioidaan kääntyvän lievään, noin prosentin kasvuun, joka vahvistunee edelleen vuonna. Vaikka käänne parempaan on tapahtumassa, niin nykyarvioiden valossa talouden kasvuvauhti näyttäisi jäävän melko hitaaksi myös keskipitkällä aikavälillä. Suomessa työllisyys on reagoinut varsin maltillisesti taloustaantumaan. Tuotannon lähes 8 prosentin supistumisesta huolimatta työllisten määrä väheni vain 3 % ja työtuntien määrä 6 % vuonna. Tämä osoittaa, että työnantajat pitivät kiinni osaavasta työvoimastaan. Irtisanomisten sijasta turvauduttiin yleisesti lomautuksiin. Uusien työntekijöiden rekrytointi väheni taantuman vaikutuksesta. Erityisesti työmarkkinoille tulevien nuorten sijoittuminen työelämään vaikeutui. Alle 25-vuotiaiden keskimääräinen työttömyysaste oli 21,5 % vuonna, kun vastaavasti kaikkien ikäryhmien keskimääräinen työttömyysaste oli 8,2 %. Myös ikääntyvien työttömien työllistymismahdollisuudet ovat taloustaantuman myötä heikentyneet. Ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien siirtyminen työttömyyseläkkeelle ei vuoden alusta lähtien enää ole mahdollista. Talouden nousun vahvistuminen vuonna alkaa vaikuttaa parantavasti työllisyystilanteeseen. Kovin nopeaa työllisyyden elpyminen ei kuitenkaan ole, jos talouden nousu jää lähivuosina loivaksi. Toimet julkisen talouden velkataakan vähentämiseksi ja rahoitusaseman palauttamiseksi kestävälle pohjalle voivat tulevina vuosina hidastaa talouden kasvuvauhtia, jos niiden toteutuksessa joudutaan turvautumaan verojen korotuksiin ja julkisen kysynnän leikkaamiseen. Hallitus on toistaiseksi painottanut rakenteellisia uudistuksia, joista keskeisin on pyrkimys työurien pidentämiseen keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää nostamalla ja nuorten työmarkkinoille tuloa aientamalla. Työllisyysasteen nostoon ja työurien pidentämiseen tarvitaan vahvaa talouskasvua. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat yhteistyössä vuonna käynnistäneet valmistelutyöt ohjelman laatimiseksi, jolla pyritään linjaamaan pitkällä aikavälillä tarvittavat toimet kestävän talouskasvun, työllisyyden ja julkisen talouden rahoitusaseman vakauden turvaamiseksi. Kansainvälisen talouden orastavan nousun vuoksi EU kaavailee linjauksia elvytystoimista luopumiseen. Ensimmäisenä poistettavien listalla ovat sektorikohtaiset elvytystuet, koska ne saattavat viivästyttää taantuman jälkeisessä taloustilanteessa tarvittavaa tuotannon ja työllisyyden rakenteellista uudistumista. Viimeisenä poistetaan rahoitustuet ja aktiivisen työvoimapolitiikan lisätoimet. Työvoimapoliittisia koulutus- ja tukitoimia tarvitaan muita pitempään, koska työllisyys elpyy myöhemmin kuin tuotanto. Työvoimapolitiikan aktiivitoimilla ehkäistään työttömyysjaksojen pitkittymistä ja ylläpidetään työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia, jotta he voisivat sijoittua talouden elpyessä mahdollisimman nopeasti työhön. Työvoima- ja koulutuspolitiikan toimia tarvitaan myös nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Työvoiman tarjonta uhkaa jo lähivuosina supistua, koska työmarkkinoille tulevien ikäluokkien koko on pienempi kuin sieltä poistuvien. Työuransa aloittavat ikäluokat ovat kooltaan noin henkeä ja poistuvat runsaan hengen kokoisia. Työvoiman tarjonnan kannalta ratkaisevaa kuitenkin on työllisyysasteen kehitys. Jos työllisyysaste kyetään Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 nostamaan selvästi yli 70 prosentin, työvoiman tarjonnan ennakoitu supistuminen voi jäädä vähäiseksi. Talouden nykyisillä kasvunäkymillä väestörakenteen muutos ei näyttäisi aiheuttavan kuluvan vuosikymmenen alkupuoliskolla niin mittavaa työvoimapulaa kuin aiemmin on pelätty. Talouskasvua on kuitenkin työpanoksen määrällisen lisäyksen sijasta haettava laadullisista kasvutekijöistä, korkeasta osaamisesta ja tuottavuuden parantamisesta. Ilmaston lämpenemisen torjunta edellyttää, että taloudellista kehitystä on globaalisti käännettävä entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Tämän seurauksena ekologinen tuotanto, vähähiilisen energian ja biopolttoaineiden käyttöönotto sekä investoinnit ympäristöystävälliseen teknologiaan ovat tulevina vuosina nopeasti kasvavia talouden osaalueita. Nämä kasvualat tarjoavat Suomellekin mahdollisuuksia talouden kestävään nousuun ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Väestön ikääntymisen myötä Suomessa on panostettava myös tuottavuuden parantamiseen ja innovaatioihin. Kun työvoiman tarjonnan niukentuessa taloudellinen kasvu syntyy pääosin työn tuottavuuden nousun kautta, kasvun moottoriksi tarvitaan uutta luovaa innovaatiopolitiikkaa. Suomen talous on monilla sektoreilla lähellä teknologian eturintamaa, mistä syystä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan hyötyvaikutuksia joudutaan jatkossa enenevässä määrin tavoittelemaan kokeilevien ja suurempaa riskinottoa sisältävien hankkeiden avulla. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen konsernistrategian mukaiset seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet (1 6) vuodelle : 1) Autetaan nuoria työllistymään. 2) Edistetään uutta, kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. 3) Vahvistetaan innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja luodaan huippuluokan innovaatiokeskittymiä. 4) Lisätään työvoiman osaamista ja nopeutetaan työllistymistä työnantajien tarpeisiin. 5) Parannetaan tuottavuutta erityisesti julkisissa palveluissa ja työelämän laatua kaikilla toimialoilla. 6) Edistetään uusiutuvan energia käyttöä. Kaikilla näillä linjauksilla on myös edistettävä kaikkien alueiden kilpailukykyä ja kehitystä. Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset Vaikka naisten ja miesten asema työmarkkinoilla on nykyisin jo monilta osin suhteellisen samanlainen, eroja kuitenkin edelleen ilmenee. Naisten ja miesten samapalkkaisuus ei käytännössä toteudu ja johtavassa asemassa on enemmän miehiä kuin naisia. Naiset tekevät kaksi kolmasosaa määräaikaisista töistä. Jotkin naisryhmät, mm. maahanmuuttajat ja romanit, ovat huonommassa työmarkkina-asemassa kuin vastaavien ryhmien miehet. Vallitseviin eroihin kiinnitetään jatkossa huomiota ja niitä lievennetään käytettävissä olevin keinoin. Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Palvelujen (kuten työvoimapoliittiset toimenpiteet) vaikutusten arvioinnin ja ennakoitavuuden parantamiseksi koulutetaan henkilöstöä hallitusohjelman mukaisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisten osuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin noin puolet (vuoden aikana naisia 49 % ja miehiä 51 %). Työvoimapoliittiset toimenpiteet jakautuvat sukupuolen mukaan suhteellisen tasaisesti. Koko 2000-luvun ajan työvoimapoliittisen koulutuksen aloittaneista henkilöistä keskimäärin % on ollut naisia. Vuonna naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista vastasi heidän osuuttaan työttömistä työnhakijoista (49 %). Palkkatuetussa työssä ja työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa naisten osuus oli 55 %. Osa-aikalisän saajista naisten osuus oli noin 88 % johtuen siitä, että osa-aikalisää käytetään eniten kuntasektorilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Naisten osuus starttirahan saajista oli 46 %. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla naisyrittäjyyden edistäminen on keskeisessä asemassa. Naisyrittäjien määrä pyritään nostamaan vuoteen mennessä 40 prosenttiin yrittäjistä (v. : 30 %). Toimenpiteillä kannustetaan naisia ryhtymään myös työnantajayrittäjiksi ja lisäämään naisyrittäjien innovaatioita ja kansainvälistymistä sekä helpotetaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 sovittamaan paremmin yhteen yrittäjyys ja perhe-elämä. Yksi esimerkki naisyrittäjyyden edistämisestä on yrittäjän sijaispalvelujärjestelmän vakiinnuttaminen ja laajentaminen. Erilaisille naisryhmille, kuten maahanmuuttajanaisille ja nuorille työttömille naisille kohdennetaan yrittäjyyden perehdytys- ja rekrytointihankkeita, joissa on mahdollista kasvattaa ko. erityisryhmien yrittäjyyspotentiaalia. Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin kuuluvat naisyrittäjälainat, joita myönnetään yrityksille, joissa naiset ovat enemmistöosakkaina ja joita yksi naispuolisista osakkaista johtaa päätoimisesti. Naisyrittäjälainaa voidaan myöntää yhdessä tai useammassa erässä yhteensä enintään euroa. Naisyrittäjyyslainoja arvioidaan myönnettävän vuonna noin 25 milj. euroa. Lainaa voidaan myöntää kaikille yritysmuodoille ja sitä voi täydentää työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä starttirahalla. Vuonna aloitetussa kuluttajien energianeuvontahankkeessa pyritään varmistamaan, että tieto kulkee kuluttajille siten, että se saavuttaa sekä naiset että miehet. Siten viestinnässä otetaan huomioon miesten ja naisten eri vastaanottokanavat. Tuottavuusohjelman vaikutukset Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 601 henkilötyövuotta. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) rahoitusvaltuus 457, , Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 26,628 20, Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 123, , Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) korkotukivaltuus 272, , Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 37,278 43, Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) hankintasopimusvaltuus 110, , Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) hankintasopimusvaltuus 15,400 13, Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,409 8,400 myöntämisvaltuus 0,034 0, Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus 2,500 2, EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 534, , Energiatuki (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 64, ,000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Kioton mekanismit (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 5,000 0,500 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Siviilipalvelus (arviomääräraha) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) (92.) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) (50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) (87.) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen asiantuntijapalveluiden yhtiöittäminen (siirtomääräraha 2 v) (88.) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen osakkuusyritysten hallinnon yhtiöittäminen (siirtomääräraha 2 v) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) (46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki 48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) Palkkaturva (arviomääräraha) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) (63.) Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) (87.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle Suomen Vientiluotto Oy:n pääomittamiseen (kiinteä määräraha) (88.) Pääomalaina Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) (89.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella (arviomääräraha) Energiapolitiikka Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Energiatuki (arviomääräraha) Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) Kioton mekanismit (arviomääräraha) Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) Energiataloudelliset avustukset yhdistyksille (siirtomääräraha 3 v) Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Henkilöstön kokonaismäärä Hallinto S e l v i t y s o s a : Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat. ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Alueellisen kilpailukyvyn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen. Ilmastomuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen. Ohjaavien ministeriöiden yhteisesti asettamien yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ELY-keskukset ottavat toiminnassaan huomioon kunkin ohjaavan ministeriön pääluokkaperusteluissa asetetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet siltä osin kuin ELY-keskukset hoitavat kyseisen hallinnonalan tehtäviä. Lisäksi edellä mainittujen ministeriöiden pääluokkien luku- ja momenttiperusteluissa on esitetty vaikuttavuustavoitteita täsmentäviä tulostavoitteita. 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin 3) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Eduskunta saa ministeriön vastuulla olevista hallituksen esityksistä 80 % sovittuna aikana (v. 2008: 60 %, v. : 68 %). Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje on < 1,0 % (v. 2008: 1,2 %, v. : 0,8 %). Sähköisen asioinnin kehittämisessä luodaan järjestelmä, joka varmistaa, että kehittäminen on horisontaalisesti koordinoitua, kokonaisvaltaista sekä toimintaa ja asiakkaan prosesseja uudistavaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Opiskelijapalautteen arvosana (1 10) 8,4 > 8,4 > 8,3 Koulutukseen osallistuneiden määrä (henkilöä) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,7 - < 7,9 työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,42 > 3,5 > 3,5 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset < < Organisaation osaaminen kasvaa pätevyysinvestoinnit, euroa/htv koulutuspäivät/htv 2,6 > 4,5 > 4,5 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 3,4 < 4,3 < 4,3 työhakemukset/avoin työpaikka 51 > 14 > 20 Määrärahan arvioitu käyttö Tutkimus- ja selvitystoiminta sekä strategiset hankkeet Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenot Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman palkkaus- ja muut menot Muut toimintamenot Yhteensä Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva alue- ja paikallishallinnon koulutus- ja kehittämiskeskus. Keskus keskittyy tarjoamaan työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa tukevia koulutus- ja kehittämispalveluja. Keskuksen keskeisiä asiakkaita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja työ- ja elinkeinotoimistot. Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty opiskelijatyöpäivää, jonka puitteissa opiskelijatyöpäivän hinta on noin 111 euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 497 Siirto momentille (kertaluonteisen lisäyksen poistuminen) -546 Nuorten yrittäjyyspalkinto (kertaluonteisen lisäyksen poistuminen) -100 Siirto momentilta (2 htv) 192 Siirto momentille (-1 htv) -61 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 166 SADe-ohjelman toimenpiteet (-2 htv) -100 Tuottavuustoimet (-33 htv) Siirto momentilta Uudelleenkohdentaminen Tasokorotus Yhteensä talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin sekä yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalveluiden ostamiseen 2) euroneuvontakeskuksista sekä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen projektiluontoisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 3) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen 4) naisyrittäjien sijaispalvelujärjestelmästä ja järjestelmän kehittämisestä aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen 5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetun lain (971/2004) perusteella vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maaja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina arvioidaan kertyvän euroa momentille Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv < 8,0 < 8,0 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset < < henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1 5) > 3,4 > 3,4 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 3,6 3,6 koulutuskustannukset, euroa/htv Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus (toisen työnantajan palvelukseen), % 4,0 4,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Liiketaloudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset Tuottavuustoimet Perustamiskustannukset Palvelukeskusmenot Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 769 Virkasiirto momentilta (1 htv) 41 Virkasiirto momentilta (1 htv) 30 Virkasiirto momentilta (1 htv) 61 Siirto momentilta Muu muutos yhteensä -326 Yhteensä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: , ja 62, ja 49, , 43, 51, 52, 62 ja 77, ja 31, , 50 ja 76, ja 64, , , 45, 51 ja 64, ja 64, , ja 52, , 61, 63 ja 77 sekä talousarvio III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio Siviilipalvelus (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Siviilipalvelukseen hakeutuvien määrä on edellisvuosien tasolla ollen noin hakijaa vuodessa. Palvelukseen kutsuttavien ja siviilipalveluskeskuksessa koulutettavien siviilipalvelusvelvollisten määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla tai hieman laskevan ollen noin palvelusvelvollista vuodessa. arvio arvio Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä Koulutetut, henkilöä Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa jääneistä siviilipalvelusvelvollisista aiheutuneet ylläpitokustannukset olivat euroa vuonna 2008 ja euroa vuonna. Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla. talousarvio talousarvio tilinpäätös Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien ja momentilta hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisäveroosuuksien maksamiseen. talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. talousarvio talousarvio tilinpäätös 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Pohjoismainen ydin- ja säteilyturvallisuusalan tutkimusyhteistyö Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu Kansainvälisen uusiutuvan energian neuvoston (IRE- NA) jäsenmaksu Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) jäsenmaksujen euroa siirtona momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maanomistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen S e l v i t y s o s a : Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät innovaatioiden avulla uusien liiketoimintamallien, palvelukonseptien, työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä sekä julkisten palvelujen uudistumista. Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön. Nykyisessä talous- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 tilanteessa on edelleen tärkeää turvata panostukset osaamispohjaan ja innovaatiotoimintaan, jotta luodaan edellytykset uudelle kasvulle ja uudistumiselle. Kansallisessa innovaatiostrategiassa määritellään keskeiset linjaukset laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteutukselle. Innovaatiostrategian keskeisenä uutena näkökulmana on kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden painottaminen. Sillä tarkoitetaan muun muassa innovaatioiden kysyntää ja käyttöönottoa edistävää lainsäädäntöä, standardisointia, julkisia hankintoja ja käyttäjien osallistumista kehitystyöhön sekä käyttäjien itsensä toteuttamia innovaatioita. Luovan talouden innovaatiotoiminnan edistämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Uudistumiseen, tuottavuuden kasvuun ja kilpailukyvyn paranemiseen sekä tutkimuksen laadun nostamiseen voidaan vaikuttaa korkeatasoisella kilpailuun perustuvalla tutkimus- ja kehitystyöllä. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan panostusten kasvaessa korostuu myös tarve arvioida rahoituksen ja eri politiikkatoimien yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa vahvistetaan tutkimuksen, arvioinnin ja ennakoinnin keinoin. Erityisenä tavoitteena on luoda Suomeen huippuluokan innovaatiokeskittymiä. Voimavarojen kohdentamisessa otetaan huomioon ne strategisesti tärkeät alat, joissa Suomessa on laadukkaita osaamiskeskittymiä ja joissa yrityksillä on tulevaisuudessa parhaat kasvun ja edelläkävijyyden edellytykset. Hallitusohjelman mukaisesti innovaatiotoiminnassa syvennetään edelleen koulutus- ja tutkimusyhteisöjen ja yritysten välistä yhteistyötä, jossa keskeisen välineen muodostavat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) ja osaamiskeskusohjelma (OSKE). Klusteripohjaiseen verkottumiseen perustuvalla OSKE-ohjelmalla vahvistetaan myös alueiden innovaatioperustaa. EU:n rakennerahastoohjelmien toimenpiteitä suunnataan tukemaan Lissabonin ohjelman tavoitteita painottamalla verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista. Innovaatiopolitiikan tavoitteena on synnyttää ja houkutella Suomeen nykyistä enemmän innovatiivisia ja nopeaa kasvupotentiaalia omaavia kansainvälistyviä yrityksiä. Nopean kasvun yritysten riittävä määrä varmistaa sen, että yhteiskunnan panostukset innovointiin kanavoituvat työpaikoiksi ja luovat lisää hyvinvointia. Kasvuyrittäjyyttä edistetään ja nopean kasvun erityistarpeet otetaan systemaattisesti huomioon. Tämä vaatii muun muassa pääomasijoitusmarkkinoiden, kasvuyrityksille suunnattujen yrityspalvelujen sekä yrityshautomoiden ja -kiihdyttämöjen toiminnan kehittämistä. Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä voidaan vauhdittaa kehittämällä verokannusteita. Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmältä aktiivista hakeutumista kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyöverkostoja kehitetään johtavien innovaatiokeskittymien kanssa. Kansainvälisen FinNode-verkoston avulla hankitaan tietoa ja luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita hyötymään globaalista innovaatiotoiminnasta. Innovaatiokeskusten toiminta vakiinnutetaan ja verkostoa sekä sen ohjausta vahvistetaan. Eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä vaikutetaan aktiivisesti siihen, että tutkimusyhteisön rakenteita ja sisältöä uudistetaan. Ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen toimintojen päällekkäisyyttä on arvioitu vuonna. Arvioinnin nojalla tullaan valtionapuyhteisöjen välistä yhteistyötä lisäämään ja tehostamaan samalla kun olemassa olevia resursseja suunnataan uudelleen. Yritysten yhteishankkeisiin käytettävissä olevista valtuuksista osa siirretään vuoden alusta eräiden ELY-keskusten myönnettäviksi, yhteishankkeista osallistumiset kansainvälisiin näyttelyihin sekä vientiverkostohankkeet ja kumppanuusohjelmat käsitellään ELY-keskuksissa muiden hankkeiden jäädessä edelleen ministeriön käsiteltäviksi. Matkailupolitiikassa toimintaa tehostetaan päivitetyn Suomen matkailustrategian mukaisesti. Voimavaroja kohdistetaan entistä enemmän Suomi-matkailukuvan edistämiseen ulkomailla. Kansallisen ja yhteisötason sääntelyyn vaikutetaan siten, että sääntelyä voidaan hyödyntää myös innovaatioiden ja niihin perustuvan yritystoiminnan myönteisenä kannusteena. Standardoinnin ja julkisten hankintojen avulla edistetään uusien, innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen kysyntää. Mineraalisten luonnonvarojen hyödyntämistä edistetään uudistamalla kaivoslainsäädäntö, tukemalla geologian alan tietopohjan parantamista sekä kehittämällä kaivoshankkeiden rahoitusta, infrastruktuurin rakentamista ja alan koulutusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Ministeriö arvioi hallinnonalan yksiköidensä toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyllä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat myös itse toimintaansa ja sen vaikuttavuutta. Keskeisenä tehtävänä vuonna on innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnista seuraavien toimenpiteiden käynnistäminen. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen kehittämistoimia jatketaan niistä tehtävien strategisten arviointien pohjalta ottaen huomioon hallituksen sektoritutkimusta koskevat linjaukset ja valtion tuottavuusohjelma toimintansa aloittavan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintaedellytykset turvataan. Yritysten kansainvälistymistä edistävien valtionapuyhteisöjen palvelukykyä pyritään tehostamaan niitä koskevan synergiaanalyysin avulla. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti innovaatiopolitiikan ja yritysten kansainvälistymisen tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian linjauksista (1 6) ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Suomen sijoitus kansainvälisessä innovaatiovertailuissa ei laske suhdannetilanteen johdosta. Kasvavilla ja kehittyvillä aloilla syntyy uutta yritystoimintaa. (2) Pääomasijoitustoiminta kohdistuu nykyistä enemmän alkuvaiheen rahoittamiseen kehittyvissä klustereissa. (2) Luovilla aloilla, hoiva-alalla ja metsäalalla syntyy uutta ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. Kasvuyritysten toimintaedellytykset paranevat. PK-yritykset kansainvälistyvät. Innovaatiotoiminnan toteutuksessa kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys vahvistuu. (3) Kansalliset ja alueelliset osaamis- ja innovaatiokeskittymät ovat nykyistä verkottuneempia, paremmin koordinoituja ja kansainvälisempiä. (3) Yritykset ja tutkimuslaitokset hyödyntävät nykyistä enemmän kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja -kumppanuuksia. Julkisten palvelujen tuottavuus paranee ja syntyy uusia palvelutuotannon liiketoimintakonsepteja. Julkisissa palveluissa on aloitettu innovatiivisia hankkeita toimintatapojen uudistamiseksi. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja. Alueiden erityisvahvuudet kehittyvät ja osaamiskeskusten välinen yhteistyö lisääntyy. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa ja yrityksissä pysyvät korkealla tasolla. Innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus ja Matkailun edistämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Invest in Finland -säätiö, Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus Fintra, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Suomalais-venäläinen kauppakamari, Osuuskunta Viexpo, Finland Convention Bureau, Finpro ry, Music Export Finland, Suomen Taideteollisuusyhdistys ry/design Forum, Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry sekä Suomalaisen Työn liitto ry. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huip- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 puosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitseman raaka-ainehuollon ja rakentamisen edellytykset paranevat. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottomahdollisuudet lisääntyvät ja parantavat energiahuollon omavaraisuutta. Toiminnallinen tuloksellisuus Luonnonvarojen arviointitoiminnan kautta syntyy uusia mahdollisuuksia perus- ja jalometallien, teollisuusmineraalien, luonnonkivien sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivarojen hyödyntämiselle. Teknologisia ratkaisuja ekotehokkaalle kaivostoiminnalle ja energiatuotannolle on luotu. Suomen vuoriklusteri vahvistuu ja kansainvälistyy GTK:n johdolla. Geologisten aineistojen kuvaustiedot ja palvelut valmistuvat EU:n paikkatietodirektiiviin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Toiminnallinen tehokkuus: Tulosalueiden osuus kustannuksista, % luonnonvarat ja raaka-ainehuolto 54,0 55,0 55,0 energiahuolto- ja ympäristö 22,0 23,0 23,0 maankäyttö ja rakentaminen 24,0 22,0 22,0 Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % 56,0 50,0 50,0 osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 9,2 11,0 11,0 hankkeiden lukumäärä, kpl Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 7,4 6,5 6,5 ylijäämä, euroa ylijäämä, % tuotoista 14,0 7,0 7,0 htv-kertymä Tuotokset ja laadunhallinta: Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl Merigeologinen kartoitus kartoitettu pinta-ala, km luotaukset linja-km Julkaiseminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut muut julkaisut ja artikkelit, kpl Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 8,5 < 8,4 < 8,4 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset 740 < 780 < 760 työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,3 3,4 3,5 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,6 4,7 4,8 pätevyysinvestoinnit, euroa/htv Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 0,8 < 4,0 < 4,0 työhakemukset/avoin työpaikka 39 > 20 > 25 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 272 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 131 talousarviossa tehdyn uudelleenkohdentamisen palautus Tuottavuustoimet (-53 htv) -840 Yhteensä talousarvio III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa sijoituksiin osakeyhtiöihin tai muihin rajoitetun vastuun yhteisöihin, kun ne perustetaan tutkimusta tai teknologian kaupallistamista edistävää yhteistyötä, teknologian kaupallista hyödyntämistä tai tutkimuskeskuksen ulkomailla tapahtuvan toiminnan järjestämistä varten, tai milloin yritys tai yhteisö ottaa vastaan tutkimuskeskuksesta ulkoistuksella siirrettäviä toimintoja. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) saa käyttää tähän tarkoitukseen lisäksi omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta sekä luopua käypää vastiketta vastaan omistuksesta näissä yrityksissä ja yhteisöissä tarkoituksen mukaisella tavalla. VTT voi tehdä sijoitukset suoraan tai hallinnoimansa osakeyhtiön kautta. Sijoitukset ulkomaille rekisteröityyn yhtiöön tai yhteisöön tehdään aina VTT:n hallinnoiman osakeyhtiön kautta 2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotta 3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävien apurahojen ja stipendirahastomaksujen maksamiseen sekä tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Mikäli VTT merkitsee momentin päätösosan kohdassa 1) mainittuja osake- tai osuuspääomia ulkomaisiin yhtiöihin, tulee tästä olla työ- ja elinkeinoministeriön hyväksyntä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus VTT:n asiakkaiden kilpailukyky kasvaa ja VTT luo asiakkailleen uusia liiketoimintamahdollisuuksia. VTT:n toiminnasta syntyy viisi uutta spin-off -yritystä, joista yhdessä on mukana ulkomainen omistaja/sijoittaja (v. : 4; v. : 5). Suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden mahdollisuudet hyödyntää maailman eturintaman tutkimusverkostoja ja -kumppaneita vahvistuvat. VTT:n aktiivinen toiminta Strategisissa huippuosaamisen keskittymissä (SHOK) vahvistaa Suomen innovaatiokeskittymien kehittymistä. VTT:n SHOK-projektien liikevaihto kasvaa % vuodesta, kun kaikki kuusi SHOK:ia toimivat täydellä volyymilla. VTT kasvattaa palveluinnovaatiotutkimustaan: soveltamalla tieto- ja viestintäteknologiaa julkisen sektorin palvelujärjestelmiin tuotetaan uusia ratkaisuja, erityisesti terveys- ja hyvinvointisektorille parantaen palvelujen laatua ja tuottavuutta. Kestävään kehitykseen perustuvien teknologioiden liikevaihtoa kasvatetaan. Energiasektorilla erityisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa teknologiaa, energiatehokkuutta ja vähähiilistä ener- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17