Hedelmöityshoidot Assisterad befruktning Assisted fertility treatments

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hedelmöityshoidot 2009 2010 Assisterad befruktning 2009 2010 Assisted fertility treatments 2009 2010"

Transkriptio

1 Terveys 2011 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcal report Hedelmöityshoidot Assisterad befruktning Assisted fertility treatments Mika Gissler Anna Heino Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166, Helsinki) Helsinki Puhelin: ISSN

2 Hedelmöityshoidot Vuoden 2009 kaikista hedelmöityshoidoista seurasi yhteensä raskautta, joista syntyi lasta. Tämä on 4,2 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista. Vuonna 2009 aloitettiin yhteensä noin hedelmöityshoitoa, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2008 (-0,7 %). Koeputkihedelmöityshoitojen määrä yhteensä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut runsaat 19 prosenttia, mikä selittyy pääosin pakastetun alkion siirtojen määrän kasvulla. Inseminaatiohoitojen määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut runsaat 12 prosenttia. Vuonna 2009 hedelmöityshoidoista runsaat oli koeputki- ja mikrohedelmöityshoitoja (IVF ja ICSI) tai niihin liittyviä pakastetun alkion siirtoja (FET) ja runsaat oli inseminaatiohoitoja (IUI). Ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 aloitettiin yhteensä runsaat hedelmöityshoitoa eli 3,4 prosenttia enemmän kuin vuonna Vuonna 2009 kaikista hedelmöityshoidoista lähes 15 prosenttia tehtiin luovutetuilla sukusoluilla. Vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrä pysyi samalla tasolla. Hoitojen määrää rajoittaa luovutettujen sukusolujen saatavuus. Luovutetuilla siittiöillä tehtyjen inseminaatiohoitojen määrä nousi vuonna 2009 lähes 28 prosenttia verrattuna vuoteen Ennakkotietojen mukaan nousu jatkui myös vuonna 2010 (+20,3 %). Luovutetuilla siittiöillä tehtyjen koeputkihedelmöityshoitojen määrä nousi vuonna 2009 yli 30 prosenttia eli vuoden 2007 tasolle. Vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan nousu näyttää kuitenkin taittuneen vuonna 2010 (-0,8 %). Luovutetuilla munasoluilla tehtyjen koeputkihedelmöityshoitojen määrä kasvoi vuonna 2009 vajaat kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta ja saavutti hedelmöityshoitolakiuudistusta edeltävän tason. Ennakkotietojen mukaan luovutetuilla munasoluilla tehtyjen hedelmöityshoitojen määrä laski kuitenkin 23 prosenttia vuonna Kuvio 1. Hedelmöityshoitojen määrä vuosina * IVF ICSI FET Luovutushoidot (koeputki) IUI Luovutushoidot (IUI) * Ennakkotieto Ennen vuotta 2001 ei kerätty tietoja luovutetuista siittiöistä tai alkiosta. Inseminaatioista (IUI) on kerätty tietoja vuodesta 2006 alkaen.

3 Vuoden 2009 kaikista hedelmöityshoidoista seurasi raskautta, joista syntyi lasta, mikä on 4,2 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista 1. Osuus on viime vuosina pysynyt tasaisena. Koeputkihedelmöityshoitojen seurauksena syntyi yhteensä lasta (65,9 %) ja inseminaatiohoitojen seurauksena yhteensä 496 lasta (34,1 %). (Liitetaulukko 2.) Vuonna 2009 aloitettiin yhteensä noin hedelmöityshoitoa, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2008 (-0,7 %). Hoidoista runsaat oli koeputki- ja mikrohedelmöityshoitoja (IVF ja ICSI) tai niihin liittyviä pakastetun alkion siirtoja (FET) ja runsaat oli inseminaatiohoitoja (IUI). Koeputkihedelmöityshoitojen määrä yhteensä (IVF+ICSI+FET) laski 2,6 prosenttia ja inseminaatiohoitojen määrä kasvoi 3,4 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 aloitettiin yhteensä runsaat hedelmöityshoitoa eli 3,4 prosenttia enemmän kuin vuonna (Liitetaulukko 2.) Kuvio 2. Hedelmöityshoitojen seurauksena syntyneet lapset IVF ICSI FET Luovutushoidot (koeputki) IUI Luovutushoidot (IUI) Inseminaatioista (IUI) on kerätty tietoja vuodesta 2006 alkaen voimaan tullut hedelmöityshoitolaki säätelee sukusolujen ja alkioiden käyttöä sekä varastointia. Lain mukaan henkilöllä, joka on syntynyt luovutetuista sukusoluista, on oikeus 18 vuotta täytettyään saada tietoonsa luovuttajan henkilöllisyys. Lakimuutoksen odotettiin ennakkoon vähentävän luovutettujen sukusolujen saatavuutta. Vuonna 2009 kaikista hedelmöityshoidoista 14,6 prosenttia tehtiin luovutetuilla sukusoluilla. Vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrä pysyi samalla tasolla, mutta inseminaatiohoitojen osuus kaikista luovutetuilla sukusoluilla tehdyistä hoidoista kasvoi. Luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrä on vuositasolla vaihdellut merkittävästi lain voimaantuloa odotettaessa sekä sen jälkeen. Hoitojen määrää rajoittaa luovutettujen sukusolujen saatavuus. (Liitetaulukko 2.) Vuonna 2009 luovutetuilla siittiöillä tehtyjen inseminaatiohoitojen määrä nousi lähes 28 prosenttia verrattuna vuoteen Vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan nousu jatkui myös viime vuonna (+20,3 %). Luovutetuilla siittiöillä tehtyjen koeputkihedelmöityshoitojen määrä nousi vuonna 2009 yli 30 prosenttia ja oli vuoden 2007 tasolla. Vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan nousu näyttää kuitenkin loppuneen vuonna 2010 (-0,8 %). (Liitetaulukko 2, kuvio 3.) 1 Synnytykset ja vastasyntyneet Tilastoraportti 26/2010. Suomen virallinen tilasto (SVT). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

4 Vuonna 2009 luovutetuilla munasoluilla tehtyjen koeputkihedelmöityshoitojen määrä kasvoi 7,6 prosenttia edellisestä vuodesta ja saavutti hedelmöityshoitolakiuudistusta edeltävän tason. Vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan luovutetuilla munasoluilla tehdyt hedelmöityshoidot laskivat kuitenkin viime vuonna 23 prosenttia. (Liitetaulukko 2, kuvio 3.) Koeputkihedelmöityshoidot omilla sukusoluilla Vuonna 2009 aloitettiin omilla sukusoluilla koeputki- ja mikrohedelmöityshoitoa (IVF ja ICSI) sekä niihin liittyvää pakastetun alkion siirtoa (FET), mikä on 4,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna Ennakkotietojen mukaan aloitettujen hoitojen määrä kuitenkin kasvoi jälleen vuonna 2010 (+2,5 %). Hoitojen määrän lasku selittyy IVF-hoitojen määrän pienenemisellä (-10,4 %). ICSI- ja FET-hoitojen määrät pysyivät vuonna 2009 edellisen vuoden tasolla. IVF-hoitojen määrän lasku jatkui ennakkotietojen mukaan myös vuonna 2010, mutta sitä kompensoi erityisesti ICSI-hoitojen kasvu (+11,7 %). (Liitetaulukko 2.) Huolimatta vuoden 2009 laskusta koeputkihedelmöityshoitojen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut noin 19 prosenttia, mikä selittyy pääosin pakastetun alkion siirtojen määrän kasvulla. Pakastettujen alkioiden siirrot muodostavat yli 40 prosenttia kaikista koeputkihedelmöityshoidosta. (Liitetaulukko 2.) Väestöön suhteutettuna Suomessa aloitettiin ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 yhteensä 6,9 hoitokertaa tuhatta hedelmällisyysikäistä (15 49-vuotiasta) naista kohti, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna Vuonna 2000 vastaava osuus oli vielä 5,6 hoitokertaa tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohden eli kymmenessä vuodessa hoitojen määrä on kasvanut runsaalla neljänneksellä. (Liitetaulukko 3.) Vuonna 2009 hedelmöityshoitojen tulokset paranivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Kaikista omilla sukusoluilla tehdyistä koeputkihedelmöityshoidoista 20,2 prosenttia eteni elävän lapsen synnytykseen. ICSI-siirroista synnytykseen eteni 26,3 prosenttia (22,5 % vuonna 2008), IVFsiirroista 24,0 prosenttia (22,2 %) ja FET-siirroista 18,1 prosenttia (16,1 %). IVF-hoitojen tulokset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana pysyneet melko tasaisina, mutta ICSI- ja FET-hoitojen tulokset ovat parantuneet selkeästi. (Liitetaulukko 3.) Vuoden 2009 omilla sukusoluilla tehdyistä koeputkihedelmöityshoidoista syntyi synnytyksessä yhteensä lasta, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2008 (liitetaulukko 6). Suomessa käytetään paljon yhden alkion siirtoja, joiden avulla voidaan välttää mm. monisikiöraskauksiin liittyviä riskejä. Vuoden 2009 tilastojen mukaan yhden alkion siirtoja IVF-siirroista oli 68,2 prosenttia, ICSI-siirroista 62,4 prosenttia ja FET-siirroista 61,7 prosenttia. Yhden alkioiden siirtojen osuus on kasvanut 1990-luvun alusta melko tasaisesti. Myös vuoteen 2008 verrattuna niiden osuus kasvoi vuonna 2009 selkeästi. (Liitetaulukko 4.) Ennakkotietojen mukaan yhden alkion siirtojen osuudet jatkoivat kasvuaan myös vuonna 2010.

5 Taulukko 1. Alkion siirtoja, kliinisiä raskauksia ja elävän lapsen syntymään johtaneita synnytyksiä siirrettyjen alkioiden määrän ja hoitotyypin mukaan vuonna 2009 Alkioiden lkm Siirtoja Kliinisiä raskauksia Synnytyksiä (vähintään yksi elävänä syntynyt) Kliinisiä raskauksia siirtoa kohti Synnytyksiä siirtoa kohti Koeputkihedelmöityshoidot (IVF) ,9 % 25,0 % ,8 % 22,0 % ,0 % 0,0 % Yhteensä ,1 % 24,0 % Mikrohedelmöityshoidot (ICSI) ,9 % 25,7 % ,6 % 27,3 % ,0 % 50,0 % Yhteensä ,5 % 26,3 % Pakastetut alkion siirrot (FET) ,3 % 16,5 % ,0 % 20,5 % ,0 % 20,0 % Yhteensä ,5 % 18,1 % Kahden alkion siirtojen tulokset ovat yleisesti olleet hieman parempia kuin yhden alkion siirtojen. Vuonna 2009 IVF-hoidoissa yhden alkion siirron tulokset olivat kuitenkin kahden alkion siirtojen tuloksia hieman paremmat. ICSI- ja FET-hoidoissa kahden alkion siirtojen tulokset olivat kuitenkin vielä hieman paremmat. (Taulukko 1.) Vuonna 2009 kaikista IVF- ja ICSI-siirroista elektiivisiä yhden alkion siirtoja oli 46,5 prosenttia eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Elektiivisissä alkion siirroissa valitaan paras alkio siirtoon vähintään kahdesta hyvälaatuisesta alkiosta. Elektiivisiä IVF-siirtoja tehtiin 1 123, joista yhteensä 406 eteni kliiniseen raskauteen (36,2 %) ja 315 elävän lapsen syntymiseen (28,0 %). Elektiivisiä ICSI-siirtoja tehtiin 727, joista 282 eteni kliiniseen raskauteen (38,8 %) ja 226 elävän lapsen syntymiseen (31,1 %). Molemmissa hoitotyypeissä hoitojen lopputulokset paranivat hieman vuodesta FET-siirroissa raportoidaan kaikki yhden alkion siirrot erikseen, sillä valintaa alkioiden välillä ei välttämättä voi tehdä. Monisikiöisten synnytysten osuus oli 8,8 prosenttia kaikista koeputkihedelmöityshoitoja seuranneista synnytyksistä vuonna 2009, mikä on edellisvuotta vähemmän (9,7 % vuonna 2008). IVF, ICSI- ja FET-hoidoista syntyi 137 kaksoset (274 lasta). Kolmossynnytyksiä oli yksi (3 lasta). THL:n syntyneiden lasten rekisterin mukaan kaikista vuoden 2009 synnytyksistä 1,4 prosenttia oli monisikiöisiä synnytyksiä 2, eli hedelmöityshoidoissa on yhä merkittävä monisikiöisyyden riski. Kaikista vuoden 2009 monisikiöisistä synnytyksistä (yhteensä 861) 16,0 prosentissa raskauteen liittyi koeputkihedelmöityshoitoja. 2 Synnytykset ja vastasyntyneet 2009

6 Monisikiöisyys lisää raskauteen liittyvien riskien määrää sekä naisen että lapsen kannalta. Monisikiösynnytysten osuus hedelmöityshoitojen yhteydessä on kuitenkin laskenut selkeästi (vuonna 1993 vielä 27 prosenttia). Tämä johtuu mm. alkioiden pakastamisen tehokkuudesta, minkä vuoksi yhden alkion siirtojen määrää on voitu lisätä merkittävästi. Koeputkihedelmöityshoitoraskauksista 21,6 prosenttia päättyi vuonna 2009 keskenmenoon ja 1,7 prosenttia kohdunulkoiseen raskauteen. Keskenmenoriskin voidaan arvioida olevan samalla tasolla kuin spontaaneissa raskauksissa, mutta kohdunulkoisia raskauksia on enemmän kuin raskauksissa yleisesti. Perinataalikuolleisuuden (kuolleena syntyneet ja ensimmäisen elinviikon aikana kuolleet) riski näyttää vuoden 2009 tietojen perusteella lähellä spontaaneja synnytyksiä: koeputkihedelmöityshoidoissa perinataalikuolleisuus oli 5,8/1 000 syntynyttä lasta kohden, kun kaikkien syntyneiden lasten kohdalla sama luku oli 5,0/ (Liitetaulukko 5.) Luovutetuilla sukusoluilla tehdyt koeputkihedelmöityshoidot Vuonna 2010 koeputkihedelmöityshoitoja luovutetuilla sukusoluilla teki 14 klinikkaa. Näistä julkisen terveydenhuollon yksiköitä oli kaksi. Yksityiset klinikat vastasivat 94 prosentista tehdyistä hoidoista. Kuvio 3. Luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hedelmöityshoitojen määrä vuosina * Munasolu Alkio Siittiö (koeputkihedelmöitys) Siittiö (inseminaatio) * Ennakkotieto Ennen vuotta 2001 ei kerätty tietoja luovutetuista siittiöistä tai alkiosta. Inseminaatioista on kerätty tietoja vuodesta 2006 alkaen. Luovutetuilla munasoluilla tehtiin vuonna 2009 yhteensä 748 siirtoa, joista 282 eteni raskauteen, 197 synnytykseen ja 227 lapsen syntymään. Siirtojen määrä kasvoi 7,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ennakkotietojen mukaan luovutetuilla munasoluilla tehtyjen hoitojen määrä kuitenkin väheni vuonna 2010 merkittävästi (-23,3 %) ja oli huomattavasti pienempi kuin vuosina Hoitojen määrää rajoittaa lahjoitettujen munasolujen saatavuus. (Taulukko 2, liitetaulukko 6.) Luovutetulla siittiöillä tehtiin 391 siirtoa, joista 127 eteni raskauteen. 85 synnytyksessä syntyi 92 lasta. Vaikka luovutettujen siittiöiden käyttö väheni vuonna 2008, kääntyi se vuonna 2009 jälleen kasvuun. Vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan tämä kasvu näyttää kuitenkin tasaantuneen ja hoitojen määrä oli samalla tasoilla kuin vuonna (Taulukko 2, liitetaulukko 6.) Oletettavasti luovutetuilla siittiöillä tehtiin vuoden 2007 alkupuoliskolla normaalia enemmän hoitoja hedelmöityshoitolain voimaanastumista odotettaessa. Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja

7 valvontavirasto) tietojen mukaan huomattava osa luovutetuilla siittiöillä tehdyistä hoidoista tehdään ulkomaisista, lähinnä tanskalaisista spermapankeista hankituilla siittiöillä. Luovutetuilla alkioilla tehtyjen hoitojen määrä kääntyi vuonna 2009 lievään nousuun, ja siirtoja tehtiin 37. Niistä 13 johti raskauteen ja kahdeksan synnytykseen, joista syntyi 11 lasta. (Liitetaulukko 6.) Ennakkotietojen mukaan luovutetuilla alkioilla tehtyjen hoitojen määrä kasvoi myös vuonna 2010, mutta oli yhä selkeästi alhaisemmalla tasolla kuin ennen lainsäädännön voimaanastumista. Uusi hedelmöityshoitolaki ei enää salli sijaissynnytysjärjestelyjä. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Luovutetuilla sukusoluilla ja alkioilla tehdyt koeputkihedelmöityshoidot ja sijaissynnytyksiin tähtäävien hoitojen määrä vuosina Munasolu Siittiö Alkio Sijaissynnytys * *Ennakkotieto Ennen vuotta 2001 ei kerätty tietoja luovutetuista siittiöistä ja alkiosta eikä sijaissynnytyksistä. Uuden lainsäädännön mukaisesti sijaissynnytyksiä ei enää ollut vuonna Inseminaatiot Vuonna 2009 tehtiin inseminaatio- eli keinosiemennyshoitoa (IUI), joista tehtiin puolison siemennesteellä (82,3 %) ja 803 luovutetulla siemennesteellä (17,7 %) (taulukko 3). Vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan inseminaatiohoitojen kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta (+10,6 %). Inseminaatiohoitojen määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut runsaat 12 prosenttia. Puolison siemennesteellä tehtyjen hoitojen määrä on viime vuosina pysynyt vakaana, mutta näyttää kääntyneen vuonna 2010 nousuun (+8,1 %). (Liitetaulukko 7.) Luovutetulla siemennesteellä tehtyjen inseminaatiohoitojen määrä väheni selkeästi vuonna 2008 (hedelmöityshoitolaki astui voimaan ). Oletettavasti lain voimaanastumista odotettaessa alkuvuodesta 2007 tehtiin huomattavasti normaalia enemmän hoitoja. Luovutetulla siemennesteellä tehtyjen hoitojen määrä kääntyi kuitenkin kasvuun vuonna 2009 (+27,7 %) ja sama kehitys näyttää ennakkotietojen mukaan jatkuneen myös vuonna 2010 (+20,3). Ennakkotietojen mukaan inseminaatiohoitoja luovutetulla siemennesteellä tehtiin vuonna 2010 enemmän kuin minään muuna vuonna 2006 alkaneen tilastoinnin aikana. (Liitetaulukko 7.) Kasvua selittänee muun muassa se,

8 että monet potilaat odottivat uuden lain voimaantuloa ja hoitokäytäntöjen selkeytymistä ennen hoitojen aloittamista. Vuonna 2010 inseminaatiohoitoja luovutetulla siemennesteellä teki 15 klinikkaa. Näistä julkisen terveydenhuollon yksiköitä oli kolme. Vuonna 2009 kaikista inseminaatiohoitokerroista 592 (13,1 %) eteni raskauteen ja 457 (10,1 %) synnytykseen, jossa oli vähintään yksi elävänä syntynyt lapsi. Hoitotulokset olivat paremmat luovutetulla siemennesteellä (17,2 % ja 13,3 %) kuin puolison siemennesteellä (12,2 % ja 9,4 %). Viime vuosina molemmat hoitotulokset ovat hiukan parantuneet. Kaikista inseminaatiohoidoista syntyi yhteensä 496 lasta, mikä on hieman enemmän kuin vuonna (Taulukko 3, liitetaulukko 7.) Kaikista inseminaatiosynnytyksistä 7,9 prosenttia oli kaksossynnytyksiä. Kolmossynnytyksiä ei ollut lainkaan. Monisikiöisten synnytysten osuus oli hieman pienempi kuin koeputkihedelmöityksissä, mutta silti hoidoissa käytetyn hormonilääkityksen takia merkittävästi korkeampi kuin yleisesti. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Inseminaatiot (IUI) vuonna 2009 Puolison siemenneste Luovutettu siemenneste Yhteensä Hoitoja Raskauksia Synnytyksiä Monisikiöisiä synnytyksiä Raskauksia hoitokertaa kohti Synnytyksiä hoitokertaa kohti Monisikiöisiä synnytyksiä 12,2 % 17,2 % 13,1 % 9,4 % 13,3 % 10,1 % 9,4 % 4,7 % 8,3 % Inseminaatiohoidoista 92,2 prosenttia tehtiin alle 40-vuotiaille. Näistä hoidoista 13,4 prosenttia eteni raskauteen. Yli 40-vuotiailla vastaava luku oli 12,2. Aloitetuista hoidosta synnytykseen eteni alle 40-vuotiaiden raskauksista 10,5 prosenttia ja yli 40-vuotiaiden hoidoista ainoastaan 4,5 prosenttia. Sukusolujen luovutusmäärät Valvira pitää lapsettomuusklinikoilta tulleiden ilmoitusten perusteella rekisteriä sukusolujaan tai alkioitaan luovuttaneista henkilöistä. Hedelmöityshoitolain mukaan luovutetusta sukusolusta tai alkiosta alkunsa saaneella henkilöllä on 18 vuotta täytettyään oikeus saada rekisteristä tieto luovuttajan henkilöllisyydestä. Sukusolujen luovutusten lukumäärä on laskenut tasaisesti hedelmöityshoitolain voimaantuloa seuranneiden kolmen vuoden aikana.

9 Taulukko 4. Sukusolujen luovutusmäärät Munasolun luovutuksia Siittiön luovutuksia Alkion luovutuksia Luovutuksia yhteensä Lähde: Valvira, Luoteri-rekisteri Arviolta lähes puolet siittiön luovuttajista olivat vuonna 2010 tanskalaisia. Lapsettomuusklinikoilta saatujen tietojen mukaan myös tanskalaisista siittiöistä oli ajoittain pulaa. Vuonna 2010 muutama prosentti siittiön luovuttajista oli amerikkalaisia. Sitä vastoin lähes kaikki vuoden 2010 aikana munasolujaan luovuttaneet naiset olivat suomalaisia. Hedelmöityshoitolain mukaan sukusolujaan luovuttaneelle miehelle tai naiselle ei synny minkäänlaisia oikeudellisia velvollisuuksia tai oikeuksia luovutuksesta alkunsa saaneeseen lapseen nähden. Siittiöitään luovuttava mies voi kuitenkin suostua siihen, että hänen siittiöitään käytetään itsellisen naisen tai naisparin hedelmöityshoidossa. Tällöin hän voi, jos niin haluaa, suostua myös isyytensä vahvistamiseen. Lapsettomuusklinikoiden ilmoitusten mukaan vuonna 2010 ainoastaan kaksi miestä suostui isyytensä vahvistamiseen.

10 Lyhenteet ja selitteet: FET (frozen embryo transfer)=pakastetun alkion siirto. Koeputkihedelmöityksessä aikaan saadut hyvälaatuiset alkiot voidaan pakastaa ja siirtää tarvittaessa myöhemmin kohtuun. ICSI (intracytoplasmic sperm injection)=mikrohedelmöitys. Mikrohedelmöityksessä siittiö ruiskutetaan suoraan munasoluun, jonka jälkeen edetään kuten IVF-hoidoissa. IUI (intrauterine insemination)=intrauteriinen inseminaatio eli kohdunsisäinen keinosiemennys. Inseminaatiossa siittiöt ruiskutetaan kohtuonteloon. IVF (in vitro fertilisation)=koeputkihedelmöitys. Koeputkihedelmöityksessä kypsyneet munasolut kerätään ja hedelmöitetään naisen ruumiin ulkopuolella. Hedelmöittyneet munasolut kasvatetaan alkioiksi, minkä jälkeen normaalisti yksi tai kaksi alkiota siirretään kohtuun. Kun raportissa käytetään termiä IVF-hoito, siihen eivät sisälly ICSI- tai FET-hoidot. Kliininen raskaus=raskaus, joka on todettu kliinisellä menetelmällä (esim. ultraäänellä). Koeputkihedelmöityshoito=Koeputkihedelmöityshoito sisältää tässä raportissa sekä IVF-, ICSIettä FET-hoidot. Kun raportissa käytetään termiä IVF-hoito, siihen eivät sisälly ICSI- tai FEThoidot.

11 Assisterad befruktning Den assisterade befruktning som genomfördes år 2009 resulterade i totalt graviditeter och barns födelse. Detta är 4,2 procent av alla födda barn. År 2009 inleddes totalt cirka assisterade befruktningar, vilket är en aning mindre än år 2008 (-0,7 %). Det totala antalet provrörsbefruktningar har under de senaste tio åren ökat med drygt 19 procent, vilket huvudsakligen förklaras av det ökade antalet överföringar av frysta embryon. Antalet inseminationsbehandlingar har under de senaste fem åren ökat med drygt 12 procent. Av de assisterade befruktningar som genomfördes år 2009 var drygt provrörs- och mikroinjektionsbehandlingar (IVF och ICSI) eller överföringar av frysta embryon (FET) i anslutning till dessa och drygt var inseminationsbehandlingar (IUI). Enligt de preliminära uppgifterna inleddes totalt drygt assisterade befruktningar år 2010, dvs. 3,4 procent fler än år År 2009 genomfördes nästan 15 procent av alla assisterade befruktningar med donerade könsceller. Enligt de preliminära uppgifterna för år 2010 låg antalet behandlingar som genomfördes med donerade könsceller kvar på samma nivå. Antalet behandlingar begränsas av tillgången på donerade könsceller. Antalet inseminationsbehandlingar som genomfördes med donerad sperma ökade år 2009 med nästan 28 procent jämfört med år Enligt de preliminära uppgifterna fortsatte ökningen också år 2010 (20,3 %). Antalet provrörsbefruktningar som genomfördes med donerad sperma ökade år 2009 med över 30 procent, dvs. till 2007 års nivå. Enligt de preliminära uppgifterna för år 2010 ser ökningen dock ut att ha stannat av år 2010 (-0,8 %). Antalet provrörsbefruktningar som genomfördes med donerade äggceller ökade år 2009 med knappt åtta procent jämfört med året innan och uppnådde samma nivå som före reformen av lagen om assisterad befruktning. Enligt de preliminära uppgifterna minskade antalet assisterade befruktningar som genomfördes med donerade äggceller dock med 23 procent år Figur 1. Antal assisterade befruktningar åren * IVF ICSI FET Donationsbehandlingar (provrör) IUI Donationsbehandlingar (IUI) * Preliminär information Före år 2001 insamlades ingen data om donerad sperma eller donerade embryon. Data om inseminationer (IUI) har samlats in sedan år 2006.

12 Den assisterade befruktning som genomfördes år 2009 resulterade i graviditeter och barns födelse, vilket är 4,2 procent av alla födda barn 1. Andelen har varit oförändrad under de senaste åren. Till följd av provrörsbefruktningarna föddes totalt barn (65,9 %) och till följd av inseminationsbehandlingarna föddes totalt 496 barn (34,1 %). (Tabellbilaga 2.) År 2009 inleddes totalt cirka assisterade befruktningar, vilket är en aning mindre än år 2008 (-0,7 %). Av behandlingarna var drygt provrörs- och mikroinjektionsbehandlingar (IVF och ICSI) eller överföringar av frysta embryon (FET) i anslutning till dessa och drygt var inseminationsbehandlingar (IUI). Det totala antalet provrörsbefruktningar (IVF+ICSI+FET) minskade med 2,6 procent och antalet inseminationsbehandlingar ökade med 3,4 procent. Enligt de preliminära uppgifterna inleddes totalt drygt assisterade befruktningar år 2010, dvs. 3,4 procent fler än år (Tabellbilaga 2.) Figur 2. Barn som föddes till följd av assisterade befruktningar IVF ICSI FET Donationsbehandlingar (provrör) IUI Donationsbehandlingar (IUI) Data om inseminationer (IUI) har samlats in sedan år Lagen om assisterad befruktning, som trädde i kraft den 1 september 2007, reglerar användning och lagring av könsceller och embryon. Enligt lagen har en person som har sitt ursprung i donerade könsceller rätt att efter att ha fyllt 18 år få veta donatorns identitet. Innan lagändringen trädde i kraft förväntade man sig att den skulle resultera i en minskad tillgång på donerade könsceller. År 2009 genomfördes 14,6 procent av alla assisterade befruktningar med donerade könsceller. Enligt de preliminära uppgifterna för år 2010 låg antalet behandlingar som genomfördes med donerade könsceller kvar på samma nivå, medan inseminationsbehandlingarnas andel av alla behandlingar som genomfördes med donerade könsceller ökade. Antalet behandlingar som genomförs med donerade könsceller har varierat betydligt på årsnivå både medan man väntade på att lagen skulle träda i kraft och därefter. Antalet behandlingar begränsas av tillgången på donerade könsceller. (Tabellbilaga 2.) 1 Förlossningar och nyfödda Statistikmeddelande 26/2010. Finlands officiella statistik (FOS). Institutet för hälsa och välfärd (THL).

13 År 2009 ökade antalet inseminationsbehandlingar som genomfördes med donerad sperma med nästan 28 procent jämfört med år Enligt de preliminära uppgifterna för år 2010 fortsatte ökningen också i fjol (+20,3 %). Antalet provrörsbefruktningar som genomfördes med donerad sperma ökade år 2009 med över 30 procent och låg på samma nivå som år Enligt de preliminära uppgifterna för år 2010 ser ökningen dock ut att ha stannat av år 2010 (-0,8 %). (Tabellbilaga 2, figur 3.) År 2009 ökade antalet provrörsbefruktningar som genomfördes med donerade äggceller med 7,6 procent jämfört med året innan, och uppnådde samma nivå som före reformen av lagen om assisterad befruktning. Enligt de preliminära uppgifterna för år 2010 minskade antalet assisterade befruktningar som genomfördes med donerade äggceller dock med 23 procent i fjol. (Tabellbilaga 2, figur 3.) Provrörsbefruktningar med egna könsceller År 2009 inleddes provrörs- och mikroinjektionsbehandlingar (IVF och ICSI) med egna könsceller samt överföringar av frysta embryon (FET) i anslutning till dessa, vilket är 4,7 procent mindre än år Enligt de preliminära uppgifterna ökade antalet behandlingar dock igen år 2010 (+2,5 %). Det minskade antalet behandlingar förklaras av att antalet IVF-behandlingar har minskat (-10,4 %). Antalet ICSI- och FET-behandlingar låg år 2009 på samma nivå som året innan. Antalet IVF-behandlingar fortsatte enligt de preliminära uppgifterna att minska också år 2010, men detta kompenseras av i synnerhet det ökade antalet ICSI-behandlingar (+11,7 %). (Tabellbilaga 2.) Trots att antalet provrörsbefruktningar minskade år 2009 har antalet under de senaste tio åren ökat med cirka 19 procent, vilket huvudsakligen förklaras av det ökade antalet överföringar av frysta embryon. Överföringarna av frysta embryon utgör mer än 40 procent av alla provrörsbefruktningar. (Tabellbilaga 2.) I relation till befolkningen inleddes i Finland år 2010 enligt de preliminära uppgifterna totalt 6,9 behandlingsgånger per tusen kvinnor i fertil ålder (15 49 år), vilket är en aning färre än år År 2000 var motsvarande andel fortfarande 5,6 behandlingsgånger per tusen kvinnor i fertil ålder, vilket innebär att antalet behandlingar har ökat med en dryg fjärdedel på tio år. (Tabellbilaga 3.) År 2009 förbättrades resultaten av de assisterade befruktningarna en aning i jämförelse med året innan. Av alla provrörsbefruktningar som genomfördes med egna könsceller framskred 20,2 procent till födseln av ett levande barn. Av ICSI-överföringarna framsked 26,3 procent till förlossning (22,5 % år 2008), av IVF-överföringarna 24,0 procent (22,2 %) och av FETöverföringarna 18,1 procent (16,1 %). Resultaten av IVF-behandlingarna har under de senaste tio åren varit ganska oförändrade, men resultaten av ICSI- och FET-behandlingarna uppvisar en klar förbättring. (Tabellbilaga 3.) Som ett resultat av de provrörsbefruktningar som genomfördes med egna könsceller år 2009 föddes barn vid förlossningar, vilket är en aning fler än år 2008 (tabellbilaga 6). I Finland använder man ofta överföringar med ett embryo. På så sätt kan man undvika bl.a. de risker som är förknippade med flerbarnsbörder. Enligt statistiken för år 2009 utgjorde överföringarna av ett embryo 68,2 procent av IVF-överföringarna, 62,4 procent av ICSIöverföringarna och 61,7 procent av FET-överföringarna. Andelen överföringar av ett embryo har ökat ganska jämnt sedan början av 1990-talet. Också i jämförelse med år 2008 växte deras andel klart under år (Tabellbilaga 4.) Enligt de preliminära uppgifterna fortsatte andelen överföringar av ett embryo att öka också år 2010.

14 Tabell 1. Överföringar av embryon, kliniska graviditeter och förlossningar som resulterat i födseln av ett levande barn enligt antalet embryon och behandlingstyp år 2009 Antal embryon Överföringar Kliniska graviditeter Förlossningar (minst ett levande barn) Kliniska graviditeter per överföring Förlossningar per överföring Provrörsbefruktningar (IVF) ,9 % 25,0 % ,8 % 22,0 % ,0 % 0,0 % Totalt ,1 % 24,0 % Mikroinjektionsbehandlingar (ICSI) ,9 % 25,7 % ,6 % 27,3 % ,0 % 50,0 % Totalt ,5 % 26,3 % Överföringar av frysta embryon (FET) ,3 % 16,5 % ,0 % 20,5 % ,0 % 20,0 % Totalt ,5 % 18,1 % Resultaten vid överföringar av två embryon har i allmänhet varit en aning bättre än vid överföringar av ett embryo. Vid 2009 års IVF-behandlingar var resultaten vid överföringar av ett embryo dock en aning bättre än resultaten vid överföringar av två embryon. Vid ICSI- och FETbehandlingarna var resultaten dock fortfarande en aning bättre vid överföringar av två embryon. (Tabell 1.) År 2009 utgjorde elektiva överföringar av ett embryo 46,5 procent av alla IVF- och ICSIöverföringar, dvs. en lite större andel än året innan. Vid elektiva överföringar av embryon väljs det bästa embryot av åtminstone två embryon av god kvalitet ut för överföring. Antalet genomförda elektiva IVF-överföringar uppgick till 1 123, av vilka totalt 406 resulterade i en klinisk graviditet (36,2 %) och 315 i födseln av ett levande barn (28,0 %). Antalet genomförda elektiva ICSIöverföringar uppgick till 727, av vilka 282 resulterade i en klinisk graviditet (38,8 %) och 226 i födseln av ett levande barn (31,1 %). Slutresultatet av behandlingarna förbättrades en aning jämfört med år 2008 för båda behandlingstyperna. Vid FET-överföringar rapporteras alla överföringar av ett embryo separat, eftersom man inte nödvändigtvis kan välja mellan embryona. Andelen flerbörder utgjorde 8,8 procent av alla förlossningar som följde av provrörsbefruktningar år 2009, vilket är en aning mindre än året innan (9,7 % år 2008). IVF-, ICSI- och FET-behandlingarna resulterade i 137 tvillingpar (274 barn). Antalet trillingförlossningar var en (3 barn). Enligt THL:s register över födelser var 1,4 procent av alla förlossningar år 2009 flerbörder 2. Assisterad befruktning medför alltså fortfarande en avsevärd risk för flerbörd. I 16,0 procent av alla flerbördsförlossningar år 2009 (totalt 861) var graviditeten förknippad med provrörsbefruktning. 2 Förlossningar och nyfödda 2009

15 Flerbörd ökar riskerna i samband med graviditeten för både kvinnan och barnet. Andelen flerbörder i samband med assisterad befruktning har dock sjunkit tydligt (år 1993 var den fortfarande 27 procent). Detta beror bl.a. på effektiviteten i fråga om frysningen av embryona, som har gjort att antalet överföringar av ett embryo har kunnat ökas betydligt. År 2009 slutade 21,6 procent av de graviditeter som hade uppkommit genom provrörsbefruktning i missfall, medan 1,7 procent ledde till utomkvedshavandeskap. Risken för missfall bedöms ligga på samma nivå som vid spontana graviditeter, men det förekommer fler utomkvedshavandeskap än vid graviditeter i allmänhet. Enligt uppgifterna för år 2009 verkar risken för perinatal dödlighet (dödfödda barn och barn som har dött under den första levnadsveckan) inte skilja sig mycket från risken vid spontana graviditeter: vid provrörsbefruktningar var den perinatala dödligheten 5,8/1 000 födda barn, medan motsvarande tal för alla födda barn var 5,0/ (Tabellbilaga 5.) Provrörsbefruktningar med donerade könsceller År 2010 genomfördes provrörsbefruktningar med donerade könsceller vid 14 kliniker. Två av dessa var enheter inom den offentliga hälsovården. Privata kliniker ansvarade för 94 procent av de behandlingar som genomfördes. Figur 3. Antal assisterade befruktningar som genomfördes med donerade könsceller åren * Äggcell Embryo Spermie (provrörsbefruktning) Spermie (insemination) * Preliminär information Före år 2001 insamlades ingen data om donerad sperma eller donerade embryon. Data om inseminationer har samlats in sedan år År 2009 gjordes totalt 748 överföringar med donerade äggceller. Av dessa resulterade 282 i graviditet och 197 i förlossning och 227 barns födelse. Antalet överföringar ökade med 7,6 procent i jämförelse med året innan. Enligt de preliminära uppgifterna minskade antalet behandlingar som genomfördes med donerade äggceller dock betydligt år 2010 ( 23,3 %) och var avsevärt mindre än åren Antalet behandlingar begränsas av tillgången på donerade äggceller. (Tabell 2, tabellbilaga 6.) Donerad sperma användes för 391 överföringar, av vilka 127 resulterade i graviditet och 85 i förlossningar och 92 barns födelse. Trots att användningen av donerad sperma minskade år 2008 ökade den igen år Enligt de preliminära uppgifterna för år 2010 verkar denna ökning dock

16 ha planat ut, och antalet behandlingar låg på samma nivå som år (Tabell 2, tabellbilaga 6.) I väntan på att lagen om assisterad befruktning skulle träda i kraft i början av år 2007 utfördes förmodligen fler behandlingar än normalt med donerade spermier. Enligt Valviras (Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården) uppgifter utförs en betydande del av de behandlingar som genomförs med donerad sperma med sperma som har skaffats från utländska, närmast danska, spermabanker. Antalet behandlingar som genomfördes med donerade embryon ökade en aning år 2009, och 37 överföringar gjordes. Av dem ledde 13 till graviditet och åtta till förlossning och 11 barns födelse. (Tabellbilaga 6.) Enligt de preliminära uppgifterna ökade antalet behandlingar som genomfördes med donerade embryon också år 2010, men låg alltjämt på en klart lägre nivå än innan lagstiftningen trädde i kraft. Den nya lagen om assisterad befruktning tillåter inte längre surrogatmoderskap. (Tabell 2.) Tabell 2. Provrörsbefruktningar som har genomförts med donerade könsceller och embryon och antal behandlingar som syftar till surrogatmoderskap åren Äggcell Spermie Embryo Surrogatmoderskap * *Preliminär uppgift Före år 2001 samlades det inte in data om donerad sperma, donerade embryon eller surrogatmoderskap. I enlighet med den nya lagstiftningen förekom surrogatmoderskap inte längre år Inseminationer År 2009 gjordes inseminationsbehandlingar eller artificiella inseminationer (IUI), av vilka gjordes med makens sperma (82,3 %) och 803 med donerad sperma (17,7 %) (tabell 3). Enligt de preliminära uppgifterna för år 2010 ökade det totala antalet inseminationsbehandlingar jämfört med året innan (+10,6 %). Antalet inseminationsbehandlingar har under de senaste fem åren ökat med drygt 12 procent. Antalet behandlingar som genomförs med makens sperma har under de senaste åren varit stabilt, men ser ut att ha ökat år 2010 (+8,1 %). (Tabellbilaga 7.) Antalet inseminationsbehandlingar som genomfördes med donerad sperma minskade tydligt år 2008 (lagen om assisterad befruktning trädde i kraft den 1 september 2007). I väntan på att lagen

17 skulle träda i kraft utfördes förmodligen avsevärt fler behandlingar än normalt i början av år Antalet behandlingar som genomfördes med donerad sperma ökade dock år 2009 (+27,7 %) och samma utveckling ser enligt de preliminära uppgifterna ut att ha fortsatt också år 2010 (+20,3). Enligt de preliminära uppgifterna gjordes fler inseminationsbehandlingar med donerad sperma år 2010 än under något annat år i den statistik som inleddes år (Tabellbilaga 7.) Ökningen torde bland annat förklaras av att många patienter väntade tills den nya lagen trädde i kraft och behandlingspraxisen klarnade innan de inledde behandlingarna. År 2010 genomfördes inseminationsbehandlingar med donerad sperma vid 15 kliniker. Tre av dessa var enheter inom den offentliga hälsovården. År 2009 framskred 592 (13,1 %) av alla inseminationsbehandlingsomgångar till graviditet och 457 (10,1 %) till förlossning och födseln av minst ett levande barn. Behandlingsresultaten var bättre med donerad sperma (17,2 % och 13,3 %) än med makens sperma (12,2 % och 9,4 %). Under de senaste åren har båda behandlingsresultaten förbättrats en aning. Som ett resultat av alla inseminationsbehandlingar föddes totalt 496 barn, vilket är något fler än år (Tabell 3, tabellbilaga 7.) Av alla förlossningar till följd av insemination var 7,9 procent tvillingförlossningar. Inga trillingförlossningar förekom. Andelen flerbördsförlossningar var en aning mindre än vid provrörsbefruktningar, men ändå avsevärt större än vad den är i allmänhet på grund av den hormonmedicinering som används vid behandlingarna. (Tabell 3.) Tabell 3. Inseminationer (IUI) år 2009 Makens sperma Donerad sperma Totalt Behandlingar Graviditeter Förlossningar Flerbördsförlossningar Graviditeter per behandlingsgång 12,2 % 17,2 % 13,1 % Förlossningar per behandlingsgång 9,4 % 13,3 % 10,1 % Flerbördsförlossningar 9,4 % 4,7 % 8,3 % Av inseminationsbehandlingarna genomfördes 92,2 procent på personer under 40 år. Av dessa behandlingar framskred 13,4 procent till graviditet. Motsvarande siffra för personer över 40 år var 12,2 procent. Av de påbörjade behandlingarna framskred 10,5 procent av graviditeterna hos personer under 40 år till förlossning, medan motsvarande siffra var endast 4,5 procent hos personer över 40 år.

18 Antal donationer av könsceller Valvira för ett register över de personer som har donerat sina könsceller eller embryon utifrån de anmälningar som har kommit in från barnlöshetsklinikerna. Enligt lagen om assisterad befruktning har en person som har sitt ursprung i en donerad könscell eller ett donerat embryo rätt att efter att han eller hon har fyllt 18 år få information om donatorns identitet ur registret. Antalet donationer av könsceller har sjunkit jämnt under de tre år som har gått sedan lagen om assisterad befruktning trädde i kraft. Tabell 4. Antal donationer av könsceller Äggcellsdonationer Spermadonationer Embryodonationer Donationer totalt Källa: Valvira, Luoteriregistret År 2010 var uppskattningsvis nästan hälften av spermadonatorerna danskar. Enligt den information som har erhållits från barnlöshetsklinikerna var det tidvis brist också på dansk sperma. År 2010 var några procent av spermadonatorerna amerikaner. Däremot var nästan alla kvinnor som donerade äggceller år 2010 finländare. Enligt lagen om assisterad befruktning uppkommer inga juridiska förpliktelser eller rättigheter i relation till det barn som har sitt ursprung i donationen för de män eller kvinnor som har donerat sina könsceller. En man som donerar sin sperma kan dock samtycka till att sperman används till assisterad befruktning av en ensamstående kvinna eller ett kvinnligt par. Då kan han, om han så önskar, även samtycka till att hans faderskap fastställs. Enligt anmälningarna från barnlöshetsklinikerna samtyckte endast två män till fastställande av faderskapet år 2010.

19 Förkortningar och förklaringar: FET (frozen embryo transfer)=överföring av ett fryst embryo. Embryon som har skapats genom provrörsbefruktning och som är av god kvalitet kan frysas och sedan överföras vid behov. ICSI (intracutoplasmic sperm injection)=mikroinjektionsbehandling. Vid mikroinjektionsbehandling förs en sädescell direkt in i äggcellen, varefter behandlingen fortsätter som vid IVF-behandling. IUI (intrauterine insemination)=intrauterin insemination eller intrauterin artificiell insemination. Vid inseminationen injiceras spermierna i livmoderhålan. IVF (in vitro fertilisation)=provrörsbefruktning. Vid provrörsbefruktning hämtas mogna äggceller från äggstockarna och befruktas utanför kvinnans kropp. De befruktade äggcellerna växer till embryon, varefter vanligen ett eller två embryon överförs till livmodern. Då man i rapporten använder termen IVF-behandling, omfattar denna inte ICSI- eller FET-behandlingar. Klinisk graviditet=graviditet som har konstaterats genom ett kliniskt förfarande (t.ex. ultraljud). Provrörsbefruktning=Provrörsbefruktning omfattar i denna rapport IVF-, ICSI- och FETbehandlingar. Då man i rapporten använder termen IVF-behandling, omfattar denna inte ICSIeller FET-behandlingar.

20 Assisted fertility treatments The assisted fertility treatments performed in 2009 resulted in a total of 3112 pregnancies, and 2548 infants were born as a result. This is 4.2 per cent of all the children born in Finland in that year. The number of treatment cycles started in 2009 was , slightly less than in 2008 (-0.7%). The number of treatments has grown by about 19 per cent over the past ten years in Finland, and this is partially explained by an increase in frozen embryo transfers (FETs). The number of insemination treatments has increased by about 12 per cent over the past five years. In 2009, the assisted fertility treatments given consisted of about 9000 IVF and ICSI treatments and related FETs, and some 4500 intrauterine insemination treatments (IUI). According to advance information, about treatment cycles were started in 2010, an increase of 3.4 per cent on Nearly 15 per cent of all the treatment cycles started in 2009 used donor gametes. According to the 2010 preliminary data, the number of treatments with donor gametes remained on the same level as the previous year. The availability of donor gametes limits the number of treatments. The number of insemination treatments using donor sperm rose by nearly 28 per cent in 2009 compared with Preliminary data indicate that the rise continued in 2010 (+20.3%). The number of IVF treatments (including ICSI and FET) using donor sperm rose by over 30 per cent in 2009, reaching the 2007 level. Preliminary data indicate that the trend levelled out in 2010 (-0.8%). In 2009, the number of IVF treatments (including ICSI and FET) with donor oocytes rose by eight per cent on the previous year, reaching the level before the amendment of the Act on Assisted Fertility Treatments. According to preliminary data, the number of assisted fertility treatments using donor oocytes fell by 23 per cent in Figure 1. Assisted fertility treatments in * IVF ICSI FET Donor gametes (IVF) IUI Donor gametes (IUI) * Preliminary data No data on donor sperm and donor embryos was collected before Data has been collected on inseminations (IUI) since 2006.

21 The assisted fertility treatments performed in 2009 resulted in a total of 3112 pregnancies, and 2548 infants were born as a result. This is 4.2 per cent of all children born in The percentage has remained at about the same level in recent years. A total of 2052 infants (65.9%) were born as a result of IVF treatments (including ICSI and FET) and 496 infants were the results of insemination treatment (34.1%) (Appendix Table 2). The number of treatment cycles started in 2009 was , slightly less than in 2008 (-0.7%). The assisted fertility treatments given consisted of about 9000 IVF and ICSI treatments and related FETs, and some 4500 intrauterine insemination treatments (IUI). The total number of IVF and related treatments (IVF+ICSI+FET) fell by 2.6 per cent while insemination treatments rose by 3.4 per cent. According to preliminary data, about treatment cycles were started in 2010, an increase of 3.4 per cent on 2009 (Appendix Table 2). Figure 2. Infants born from assisted fertility treatments in IVF ICSI FET Donor gametes (IVF) IUI Donor gametes (IUI) Data has been collected on inseminations (IUI) since The Act on Assisted Fertility Treatments entered into force on 1 September 2007 and lays down provisions on the use and storage of gametes and embryos for use in assisted fertility treatment. According to the Act, a person who may have been born from a donated gamete or embryo shall, upon attaining the age of 18, be entitled to learn the identity of the donor. It was thought that this amendment would decrease the availability of donated gametes. Donor gametes were used in 14.6 per cent of all the treatment cycles started in According to the preliminary data for 2010, the number of treatment cycles using donor gametes remained on the same level as before, but the percentage of IUIs out of all treatment cycles with donor gametes rose. The number of treatment cycles using donor gametes has varied considerably from one year to the next both before the entry into force of the new Act and after. The availability of donor gametes limits the number of treatments (Appendix Table 2). 1 Births and newborns Statistical Report 26/2010. Official Statistics of Finland. National Institute for Health and Welfare (THL).

22 The number of insemination treatments using donor sperm rose by nearly 28 per cent in 2009 compared with Preliminary data indicate that the rise continued in 2010 (+20.3%). The number of IVF treatments (including ICSI and FET) using donor sperm rose by over 30 per cent in 2009, reaching the 2007 level. Preliminary data indicate that the trend levelled out in 2010 (-0.8%). (Appendix Table 2, Figure 3). In 2009, the number of IVF treatments (including ICSI and FET) with donor oocytes rose by 7.6 per cent on the previous year, reaching the level before the amendment of the Act on Assisted Fertility Treatments. According to preliminary data for 2010, the number of assisted fertility treatments using donor oocytes then fell by 23 per cent. (Appendix Table 2, Figure 3). Treatments using own gametes In 2009, more than 7836 IVF and ICSI treatments and related FETs were started using own gametes. This was 4.7 per cent less than in According to preliminary data, the number of treatment cycles started to grow again in 2010 (+2.5%). The fall in treatment cycles in 2009 is explained by the fall in IVF treatments (-10.4%), while ICSI and FET treatments remained on the 2008 level in According to preliminary data, the fall specifically in IVF treatments continued in 2010, but a rise in ICSI treatments (+11.7%) compensates for this (Appendix Table 2). Despite the fall in 2009, the number of IVF treatments (including ICSI and FET) has grown by about 19 per cent over the past ten years in Finland, and this is explained chiefly by an increase in frozen embryo transfers (FETs). FETs account for more than 40 per cent of all IVF treatments (Appendix Table 2). Preliminary data indicates that, in proportion to the population, the number of treatment cycles started in Finland in 2010 was 6.9 per thousand women of fertile age (15 to 49 years). This was slightly less than in In 2000, the corresponding figure was 5.6 per thousand women of fertile age; thus in ten years, the number of treatments has grown by roughly 25 per cent (Appendix Table 3). In 2009, the outcomes of assisted fertility treatments were somewhat more successful compared with the previous year. A total of 20.2 per cent of all IVF treatments with own gametes resulted in a live birth. A total of 26.3 per cent (22.5% in 2008) of started ICSI treatments, 24.0 per cent (22.2%) of IVF treatments and 18.1 per cent (16.1%) of FETs resulted in a live birth. The results of IVF treatments have remained relatively unchanged over the past decade, while the results of ICSI and FET treatments have shown a clear improvement (Appendix Table 3). A total of 1722 infants were born in 1580 deliveries as a result of the IVF treatments (including ICSI and FET) performed with own gametes in This was somewhat more than in 2008 (Appendix Table 6). Single-embryo transfers are relatively widely used in Finland; this type of transfer provides a way of avoiding the risks associated with multiple gestation. According to the 2009 statistics, singleembryo transfers accounted for 68.2 per cent of IVF treatments, 62.4 per cent of ICSI treatments and 61.7 per cent of FETs. The percentage of single-embryo transfers has been growing steadily since the beginning of the 1990s. Compared with 2008, the percentage showed a clear growth trend in 2009 (Appendix Table 4). Preliminary data indicate that the percentage of single-embryo transfers continued to grow in 2010.

23 Table 1. Transfers, clinical pregnancies and deliveries with live births by the number of embryos transferred and type of treatment, 2009 No. of embryos Transfers Clinical pregnancies Deliveries (with at least one live birth) Clinical pregnancies per transfer Deliveries per transfer IVF treatments % 25.0% % 22.0% % 0.0% Total % 24.0% ICSI treatments % 25.7% % 27.3% % 50.0% Total % 26.3% FET % 16.5% % 20.5% % 20.0% Total % 18.1% Two-embryo transfers have generally had slightly better outcomes than single-embryo transfers. However, in IVF treatments given in 2009, single-embryo transfers had slightly better outcomes than two-embryo transfers. Two-embryo transfers still had better outcomes in ICSI and FET treatments (Table 1). In 2009, elective single-embryo transfers accounted for 46.5 per cent of all IVF and ICSI transfers, which was a slight rise on the previous year. In these treatments, the best embryo is chosen from at least two embryos with good quality. There were a total of 1123 elective IVF transfers, out of which a total of 406 led to a clinical pregnancy (36.2%) and 315 to a live birth (28.0%). There were a total of 727 elective ICSI transfers, out of which a total of 282 led to a clinical pregnancy (38.8%) and 226 to a live birth (31.1%). The outcomes for both types of treatments improved somewhat on All single-embryo transfers are reported separately for FETs, since it may not be possible to make a selection. In 2009, the percentage of multiple deliveries was 8.8 per cent out of all deliveries resulting from assisted fertility treatments, which is slightly less than in 2008 (9.7%). IVF, ICSI and FET treatments resulted in 137 pairs of twins (274 infants). There was one triplet delivery (3 infants). According to THL s Medical Birth Register, multiple births accounted for 1.4 per cent of all deliveries in This shows that assisted fertility treatment still involves a high risk of multiple gestation. Assisted fertility treatments were involved in 16.0 per cent of the multiple births recorded in 2009 (total 861). Multiple gestation increases pregnancy-related risks for both the mother and the child. Nevertheless, the proportion of multiple deliveries in conjunction with assisted fertility treatment 2 Births and newborns 2009.

Hedelmöityshoidot 2010 2011 Assisterad befruktning 2010 2011 Assisted Fertility Treatments 2010 2011

Hedelmöityshoidot 2010 2011 Assisterad befruktning 2010 2011 Assisted Fertility Treatments 2010 2011 Terveys 2012 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcal report Hedelmöityshoidot 2010 2011 Assisterad befruktning 2010 2011 Assisted Fertility Treatments 2010 2011 Anna Heino +358 29 524

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot 2008 2009

Hedelmöityshoidot 2008 2009 Terveys 2010 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Hedelmöityshoidot 2008 2009 Assisterad befruktning 2008 2009 Assisted fertility treatments 2008 2009 Mika Gissler +358 20 610

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot 2011 2012 Assisterad befruktning 2011 2012 Assisted fertility treatments 2011 2012

Hedelmöityshoidot 2011 2012 Assisterad befruktning 2011 2012 Assisted fertility treatments 2011 2012 Terveys 2013 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Hedelmöityshoidot 2011 2012 Assisterad befruktning 2011 2012 Assisted fertility treatments 2011 2012 Anna Heino +358 29 524

Lisätiedot

Taulukot/Tabeller/Tables:

Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN HEDELMÖITYSHOITOTILASTOT 1992 2008 FINLANDS STATISTIK ÖVER ASSISTERAD BEFRUKTNING 1992 2008 FINNISH STATISTICS ON ASSISTED FERTILITY TREATMENTS 1992 2008 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot 2006 2007

Hedelmöityshoidot 2006 2007 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 13/2008 Hedelmöityshoidot 2006 2007 25.4.2008 Assisterad befruktning 2006 2007 Assisted reproduction 2006 2007 Mika Gissler

Lisätiedot

Hedelmöityshoitotilastot 2002 ja ennakkotiedot 2003

Hedelmöityshoitotilastot 2002 ja ennakkotiedot 2003 Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 9/2004 20.4.2004 Hedelmöityshoitotilastot 2002 ja ennakkotiedot 2003 IVF-statistik 2002 och preliminära uppgifter 2003 Finnish IVF statistics 2002

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot 2013 2014 Assisterad befruktning 2013 2014 Assisted fertility treatments 2013 2014

Hedelmöityshoidot 2013 2014 Assisterad befruktning 2013 2014 Assisted fertility treatments 2013 2014 Terveys 5 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Hedelmöityshoidot Assisterad befruktning Assisted fertility treatments Anna Heino +58 9 5 777 anna.heino@thl.fi Mika Gissler +58

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot 2012 2013 Assisterad befruktning 2012 2013 Assisted fertility treatments 2012 2013

Hedelmöityshoidot 2012 2013 Assisterad befruktning 2012 2013 Assisted fertility treatments 2012 2013 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Hedelmöityshoidot 2012 2013 Assisterad befruktning 2012 2013 Assisted fertility treatments 2012 2013 Anna Heino +358 29 524

Lisätiedot

IVF-tilastot 1998 ja ennakkotiedot 1999 tiedonantajapalaute 4/2000

IVF-tilastot 1998 ja ennakkotiedot 1999 tiedonantajapalaute 4/2000 Stakes/StakesTieto 25.5.2000 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2279 Mika Gissler Fax. (09) 3967 2459 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi IVF-tilastot 1998 ja ennakkotiedot

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot 2007 2008

Hedelmöityshoidot 2007 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport statistical Report Hedelmöityshoidot 2007 2008 Assisterad befruktning 2007 2008 Assisted fertility treatments 2007 2008 mika.gissler@thl.fi Mika Gissler +358 9 020 610

Lisätiedot

Hedelmöityshoitotilastot 2005 ja ennakkotiedot 2006

Hedelmöityshoitotilastot 2005 ja ennakkotiedot 2006 Terveys 2007 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 7/2007 Hedelmöityshoitotilastot 2005 ja ennakkotiedot 2006 3.5.2007 IVF-statistik 2005 och preliminära uppgifter 2006 Finnish

Lisätiedot

Hedelmöityshoitotilastot 2004 ja ennakkotiedot 2005

Hedelmöityshoitotilastot 2004 ja ennakkotiedot 2005 Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 6/2006 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Terveys 2006 Hälsa Health Hedelmöityshoitotilastot 2004

Lisätiedot

Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables:

Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables: Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables: Liitetaulukko 1.Hedelmöityshoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992 2010 Bilagetabell 1. Antal kliniker som ger befruktningsbehandlingar och klinikernas

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

Hedelmöityshoitotilastot 2001 ja ennakkotiedot 2002 tilastotiedote 7/2003

Hedelmöityshoitotilastot 2001 ja ennakkotiedot 2002 tilastotiedote 7/2003 Stakes/StakesTieto 17.4.2003 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2279 Mika Gissler Puh. (09) 3967 2346 Hanna Eronen Fax. (09) 3967 2459 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot

Hedelmöityshoidot Hoitojen lukumäärä 9 2017 13.4.2017 Hedelmöityshoidot 2015 2016 Päälöydökset Vuonna 2015 aloitettiin 14 100 hedelmöityshoitoa, joista 18,2 prosenttia eteni elävän lapsen syntymään. Hedelmöityshoidoista

Lisätiedot

THL:n hedelmöityshoitotilastot Kudoslaitospäivät

THL:n hedelmöityshoitotilastot Kudoslaitospäivät THL:n hedelmöityshoitotilastot Kudoslaitospäivät 29.11.2017 Anna Heino, THL, Tilastot ja rekisterit -yksikkö 24.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 THL:n lisääntymisaineistot Syntyneiden lasten rekisteri

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot Assisterad befruktning Assisted fertility treatments

Hedelmöityshoidot Assisterad befruktning Assisted fertility treatments Terveys 2016 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Hedelmöityshoidot 2014 2015 Assisterad befruktning 2014 2015 Assisted fertility treatments 2014 2015 Anna Heino +358 29 524

Lisätiedot

Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables:

Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables: Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables: Liitetaulukko 1. Koeputkihedelmöityshoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992 2009 Bilagetabell 1. Antal kliniker som ger provrörsbefruktningsbehandlingar

Lisätiedot

Liitetaulukot Tabellbilagor Appendix Tables

Liitetaulukot Tabellbilagor Appendix Tables Liitetaulukot Tabellbilagor Appendix Tables Liitetaulukko 1. Synnytykset 1975 2008 Bilagetabell 1. Förlossningar 1975 2008 Appendix table 1. Deliveries 1975 2008 Liitetaulukko 2. Elävänä syntyneet lapset

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot

Hedelmöityshoidot Hoitojen lukumäärä 9 2017 13.4.2017 Hedelmöityshoidot 2015 2016 Päälöydökset Vuonna 2015 aloitettiin 14 100 hedelmöityshoitoa, joista 18,2 prosenttia eteni elävän lapsen syntymään. Hedelmöityshoidoista

Lisätiedot

IVF-tilastot 1999 ja ennakkotiedot 2000 tiedonantajapalaute 5/2001

IVF-tilastot 1999 ja ennakkotiedot 2000 tiedonantajapalaute 5/2001 Stakes/StakesTieto 11.5.2001 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2279 Mika Gissler Fax. (09) 3967 2459 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi IVF-tilastot 1999 ja ennakkotiedot

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset tammi-kesäkuussa 2007 - ennakkotilasto

Raskaudenkeskeytykset tammi-kesäkuussa 2007 - ennakkotilasto Sosiaaliturva 2008 Socialskydd Social Protection Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 1/2008 Raskaudenkeskeytykset tammi-kesäkuussa 2007 - ennakkotilasto 7.1.2008 Aborter i januari-juni

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset 2011 Ennakkotiedot Aborter 2011 Preliminära uppgifter Induced Abortions 2011 Preliminary Data

Raskaudenkeskeytykset 2011 Ennakkotiedot Aborter 2011 Preliminära uppgifter Induced Abortions 2011 Preliminary Data Terveys 2012 Hälsa Health TILASTORAPORTTI StatistikRAPPORT Statistical report Raskaudenkeskeytykset 2011 Ennakkotiedot Aborter 2011 Preliminära uppgifter Induced Abortions 2011 Preliminary Data Anna Heino

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Pohjoismaiset perinataalitilastot

Pohjoismaiset perinataalitilastot TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Pohjoismaiset perinataalitilastot 2012 Nordisk perinatal statistik 2012 Perinatal statistics in the Nordic countries 2012 Anna Heino +358 29 524 7177

Lisätiedot

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2002

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2002 Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 24/2003 17.10.2003 Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2002 Föderskor, förlossningar och nyfödda 2002 Parturients, births and newborn infants

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Synnytykset ja vastasyntyneet 2009

Synnytykset ja vastasyntyneet 2009 Terveys 2010 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Synnytykset ja vastasyntyneet 2009 Förlossningar och nyfödda 2009 Births and newborns 2009 Eija Vuori +358 20 610 7244 eija.vuori@thl.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2007

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2007 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 30/2008 Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2007 4.11.2008 Föderskor, förlossningar och nyfödda 2007 Parturients,

Lisätiedot

Lomakkeisto noudattaa pääosin ESHRE:n (European Society of Human Reproduction and Embryology) Euroopan tiedonkeruussa käyttämää lomaketta.

Lomakkeisto noudattaa pääosin ESHRE:n (European Society of Human Reproduction and Embryology) Euroopan tiedonkeruussa käyttämää lomaketta. Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella, johon kaikille

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset tammi kesäkuussa vuonna ennakkotilasto

Raskaudenkeskeytykset tammi kesäkuussa vuonna ennakkotilasto Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 23/2005 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland 12.10.2005 Terveys 2005 Hälsa Health Raskaudenkeskeytykset

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot tänään

Hedelmöityshoidot tänään Laboratoriolääketiede 2014 9.10.2014 Elämän alkutaival ja laboratorio Hedelmöityshoidot tänään Leena Anttila dosentti, ylilääkäri Sidonnaisuudet Leena Anttila LT, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset ja steriloinnit 2008

Raskaudenkeskeytykset ja steriloinnit 2008 Terveys 2009 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Raskaudenkeskeytykset ja steriloinnit 2008 Aborter och steriliseringar 2008 Induced abortions and sterilisations 2008 Anna

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset 2010 ennakkotiedot Aborter 2010 preliminära uppgifter Induced abortions 2010 Preliminary data

Raskaudenkeskeytykset 2010 ennakkotiedot Aborter 2010 preliminära uppgifter Induced abortions 2010 Preliminary data Terveys 2011 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Raskaudenkeskeytykset 2010 ennakkotiedot Aborter 2010 preliminära uppgifter Induced abortions 2010 Preliminary data Anna Heino

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset tammi-kesäkuussa vuonna ennakkotilasto

Raskaudenkeskeytykset tammi-kesäkuussa vuonna ennakkotilasto Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 25/2003 22.10.2003 Raskaudenkeskeytykset tammi-kesäkuussa vuonna 2003 - ennakkotilasto Aborter i januari-juni år 2003 - förhandsstatistik Induced

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset tammi kesäkuussa vuonna ennakkotilasto

Raskaudenkeskeytykset tammi kesäkuussa vuonna ennakkotilasto Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 29/2004 20.10.2004 Raskaudenkeskeytykset tammi kesäkuussa vuonna 2004 - ennakkotilasto Aborter i januari juni år 2004 - förhandsstatistik Induced

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään?

Miten lapsia tehdään? 2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,

Lisätiedot

MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS FLERBÖRDSGRAVIDITET OCH FLERBÖRDSFÖRLOSSNING

MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS FLERBÖRDSGRAVIDITET OCH FLERBÖRDSFÖRLOSSNING MONIKKOPERHEVALMENNUS MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS FLERBÖRDSGRAVIDITET OCH FLERBÖRDSFÖRLOSSNING Hyvä alku monikkovanhemmuuteen En bra start på föräldrarskapet i en flerlingsfamilj Monisikiöinen raskaus

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset 2011 Aborter 2011 Induced abortions 2011

Raskaudenkeskeytykset 2011 Aborter 2011 Induced abortions 2011 Terveys 2012 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Raskaudenkeskeytykset 2011 Aborter 2011 Induced abortions 2011 Anna Heino +358 29 524 7177 anna.heino@thl.fi Mika Gissler +358

Lisätiedot

Pohjoismaiset perinataalitilastot

Pohjoismaiset perinataalitilastot TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Pohjoismaiset perinataalitilastot 2010 Nordisk perinatal statistik 2010 Nordic Perinatal Statistics 2010 Anna Heino +358 20 610 7177 ann.heino@thl.fi

Lisätiedot

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2001 tiedonantajapalaute 15/2002

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2001 tiedonantajapalaute 15/2002 Stakes/StakesTieto 4.10.2002 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2244 Vuori Eija Puh. (09) 3967 2279 Gissler Mika Fax. (09) 3967 2459 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi Synnyttäjät,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 118/2004 vp Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2005 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 68-vuotiaana.

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen 20,3 20,4 20,5 20,7 21,1 21,2 21,5 22,4 22,5 23,7 23,2 23,7 23,6 24,6 25,4 5,4 5,5 5,8 5,7 6,4 6,5 6,3 6,5 6,4 6,6 6,4

Lisätiedot

Eija Vuori +358 29 524 7244 eija.vuori@thl.fi. Mika Gissler +358 29 524 7279 mika.gissler@thl.fi

Eija Vuori +358 29 524 7244 eija.vuori@thl.fi. Mika Gissler +358 29 524 7279 mika.gissler@thl.fi Terveys 2013 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcal report Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2012 Perinatalstatistik föderskor, förlossningar och nyfödda

Lisätiedot

Vastasyntyneet 2006. http://www.stakes.fi/tilastot/synnyttajat. Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 10/2008

Vastasyntyneet 2006. http://www.stakes.fi/tilastot/synnyttajat. Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 10/2008 Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 10/2008 Vastasyntyneet 2006 Nyfödda barn 2006 Newborn children 2006 11.3.2008 Eija Vuori +358 9 3967 2244 Mika Gissler +358 9 3967 2279 sähköposti:

Lisätiedot

Steriloinnit - ennakkotiedot Steriliseringar - preliminära uppgifter 2006 Sterilisations - preliminary data 2006

Steriloinnit - ennakkotiedot Steriliseringar - preliminära uppgifter 2006 Sterilisations - preliminary data 2006 Steriloinnit - ennakkotiedot 2006 4.7.2007 Steriliseringar - preliminära uppgifter 2006 Sterilisations - preliminary data 2006 Ennakkotietojen mukaan sterilointien kokonaismäärä on vähentynyt 24 prosentilla

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 225/2011 vp Sijaissynnytysten mahdollistaminen Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Sijaissynnytys on keinohedelmöityksen kaltainen menetelmä. Toimenpiteenä sillä tarkoitetaan munasolun

Lisätiedot

Vastasyntyneet 2012 Nyfödda 2012 Newborns 2012

Vastasyntyneet 2012 Nyfödda 2012 Newborns 2012 Terveys 2013 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Vastasyntyneet 2012 Nyfödda 2012 Newborns 2012 Eija Vuori +358 29 524 7244 eija.vuori@thl.fi Mika Gissler +358 29 524 7279

Lisätiedot

Pohjoismaiset perinataalitilastot

Pohjoismaiset perinataalitilastot TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Pohjoismaiset perinataalitilastot 2014 Nordisk perinatal statistik 2014 Perinatal statistics in the Nordic countries 2014 Anna Heino +358 29 524 7177

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Taulukko 1: Raskaudenkeskeytykset ikäryhmittäin vuosina 1969-1970, 1975-2007*

Taulukko 1: Raskaudenkeskeytykset ikäryhmittäin vuosina 1969-1970, 1975-2007* Taulukko 1: Raskaudenkeskeytykset ikäryhmittäin vuosina 1969-1970, 1975-2007* Tabell 1: Aborter efter åldersgrupp 1969-1970, 1975-2007* Table 1: Induced abortions by age, 1969-1970, 1975-2007* Vuosi Keskey-

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

Eija Vuori +358 29 524 7244 eija.vuori@thl.fi. Mika Gissler +358 29 524 7279 mika.gissler@thl.fi

Eija Vuori +358 29 524 7244 eija.vuori@thl.fi. Mika Gissler +358 29 524 7279 mika.gissler@thl.fi Terveys 2012 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcal report Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2011 Perinatalstatistik föderskor, förlossningar och nyfödda

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013

Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Eija Vuori +358 20 610 7244 eija.vuori@thl.fi. Mika Gissler +358 20 610 7279 mika.gissler@thl.fi

Eija Vuori +358 20 610 7244 eija.vuori@thl.fi. Mika Gissler +358 20 610 7279 mika.gissler@thl.fi Terveys 2011 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2010 Perinatalstatistik föderskor, förlossningar och nyfödda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Steriloinnit 2011 Steriliseringar 2011 Sterilisations 2011

Steriloinnit 2011 Steriliseringar 2011 Sterilisations 2011 Terveys 2012 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Steriloinnit 2011 Steriliseringar 2011 Sterilisations 2011 Anna Heino +358 29 524 7177 anna.heino@thl.fi Mika Gissler +358

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 804/2012 vp Alkoholin myynti-ikärajoista Eduskunnan puhemiehelle Nuorten päihteiden käyttö ja humalahakuinen juominen toimivat usein nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien

Lisätiedot

Pohjoismaiset perinataalitilastot

Pohjoismaiset perinataalitilastot Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 22/2007 Pohjoismaiset perinataalitilastot 1.11.2007 Nordisk perinatal statistik Perinatal statistics in the Nordic countries Mika Gissler +358 9 3967

Lisätiedot

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2006

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2006 Terveys 2007 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 21/2007 Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2006 2.11.2007 Föderskor, förlossningar och nyfödda 2006 Parturients,

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2007 vp Nuorten leskien perhe-eläketurvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheen toisen huoltajan kuoltua.

Lisätiedot

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2003

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2003 Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 26/2004 1.10.2004 Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2003 Föderskor, förlossningar och nyfödda 2003 Parturients, births and newborns 2003

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot