Genomitieto kertoo - Mistä tulemme, mihin menemme

Transkriptio

1 JULKAISU 5/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Genomitieto kertoo - Mistä tulemme, mihin menemme Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti tiistaina keskustelutilaisuuden aiheesta " Genomitieto kertoo - mistä tulemme, mihin menemme". Keskustelutilaisuuden avasi professori Hannu Sariola, HY, Tutkaksen hallituksen jäsen. Alustajina toimivat Neuvotteleva virkamies Anneli Törrönen, STM Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen, THL Professori Aarno Palotie, FIMM Professori Olli Kallioniemi, FIMM, johtaja Hallituksen puheenjohtaja Erkki Tenhunen, Glykos Finland Oy Kommenttipuheenvuoron esittivät Ylilääkäri Kristiina Aittomäki, HUS Kansanedustaja Erkki Virtanen, StV Kansanedustaja Johannes Koskinen, PeV Kansanedustaja Raija Vahasalo, SiV Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.

3 Genomitieto kertoo - mistä tulemme, mihin menemme TUTKAS-seminaari Pikkuparlamentin auditoriossa tiistaina Seminaarin avaus Professori Hannu Sariola, HY, Tutkaksen hallituksen jäsen Biopankkilaki, mitä se on? Neuvotteleva virkamies Anneli Törrönen, STM Biopankkilain haasteet biopankkiirin/tutkijan kannalta Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen, THL Suomalaisten alkuperä, geenit ja terveys Professori Aarno Palotie, FIMM Geenitiedolla yksilölliseen lääkehoitoon Professori Olli Kallioniemi, FIMM, johtaja Kahvitauko Sijoitus tutkimukseen ja tuotekehitykseen investointi Suomen tulevaisuuteen Hallituksen puheenjohtaja Erkki Tenhunen, Glykos Finland Oy Kommenttipuheenvuorot Ylilääkäri Kristiina Aittomäki, HUS Kansanedustaja Erkki Virtanen, StV Kansanedustaja Johannes Koskinen, PeV Kansanedustaja Raija Vahasalo, SiV Keskustelu Tilaisuuden päätös

4 Biopankkilaki, mitä se on? HE 86/2011 vp kansallisena haasteena ja mahdollisuutena

5 Ihmisperäiset näytteet - biopankkiinko? Toteuttamisvaihtoehdot Nykykäytäntö / uudistamisen tarve - nykylainsäädäntö ei tunne biopankkikäsitettä Ihmisalkuperäisiä näytteitä sisältävien kokoelmien mahdollisimman tehokas käyttö on kaikkien yhteinen etu Biopankin tehtävänä on kerätä, käsitellä ja säilyttää ihmisperäisiä biologisia näytteitä ja niihin liittyviä tietoja tulevaa tutkimusta varten Keskeiset ehdotukset säädöspohjaksi Biopankin perustaminen ja tehtävät Näytteen luovuttajan asema Ihmisperäisten näytteiden käytön valvonta

6 HE 86/2011 vp Perustuu HE 325/2010 vp Lailla pyritään edistämään ihmisperäisten näytteiden tutkimuskäyttöä ja turvaamaan yksityisyyden suoja näytteitä käsiteltäessä Noudattaa kansainvälisiä suosituksia Ns. laajan suostumuksen -käsite Ilmoitusmenettely, valtakunnallinen biopankkirekisteri Valvontaviranomainen Valvira (hallitusohjelma) Tutkimuslaki, kudoslaki, henkilötietolaki, potilaslaki Voimaantulo - HE:ssä

7 HE 86/2011 vp

8 Ilmoitusmenettely

9

10 Jatkotyöskentely Eduskuntakäsittely Ehdotetun biopankkilain toimeenpano, alemmanasteiset säädökset ja ohjeistus Sidosryhmien osallistuminen ja vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen - säädöshankkeen toteutumisen ja vaikutusten arviointi Ohjausryhmänryhmän perustaminen - seuranta Edistetään kansalaisten hyvinvointia

11

12 Trendi Teknologian kehittyminen Suurten tietomäärien tuottaminen jokaisesta potilaista Henkilökohtainen lääketiede

13 Miksi juuri Suomessa Väestöhistorian tarjoamat edut ja vaatimukset

14 Varhainen asutusalue vuotta sitten Etelä ja rannikkoalueet Myöhempi asutusalue luku useampia pullonkauloja Väestönkasvu 1700-luvulla väestö Nykään - väestö 5.3 miljoonaa Myöhäinen asutusalue Varhainen asutusalue

15 Internal Isolates: Kuusamo families inhabitants inhabitants inhabitants inhabitants immigration negligible

16 World population genome map Itäinen Aasia Native American East Asia Central Oceania Asia Suomalaiset ovat euroopplaisia Europe Middle East Afrikka Presentation name or name of the guest Africa dd.mm.yyyy 6

17 Suomalaiset erottuvat muista eurooppalaisista Suomi Kuusamo Manner-Eurooppa

18 Suomalainen tautiperimä GRACILE (death in infancy) LAAHD (intrauterine death) FSH-RO (fertility disturbance) EPMR (progressive retardation) PEHO (progressive retardation) TMD (muscle disease) dominant RAPADILINO (growth disturbance with malformations) LCCS (intrauterine death) IOSCA, OHAHA (progressive retardation) CHS (progressive retardation) vlincl (progressive retardation) HYDROLET (intrauterine death) SALLA (progressive retardation) MKS (intrauterine death) MEB (severe retardation) TCD, CHM (eye disease), X -recessive INCL (progressive retardation) HOGA (eye disease) DTD (growth disturbance) JNCL (progressive retardation) CHH (growth disturbance) MUL (growth disturbance) FAF (eye, nerve and skin disease) dominant USH3 (ear and eye disease) PLOSL (progressive retardation) AGU (progressive retardation) CLD (watery diarrhea) NKH (severe retardation) LPI (metabolic disease) CCD (watery diarrhea) APECED (autoimmune polyendocrinopathy) RESCH, RS (eye disease), X- recessive PME (neurological disease) SMB12 (anemia) CNA2 (eye disease) CNF (kidney disease) Geenimuutos tunnistettu Geeni paikannettu

19 Suomalainen tautiperimä Leena Palotie GRACILE (death in infancy) LAAHD (intrauterine death) FSH-RO (fertility disturbance) EPMR (progressive retardation) PEHO (progressive retardation) TMD (muscle disease) dominant RAPADILINO (growth disturbance with malformations) LCCS (intrauterine death) IOSCA, OHAHA (progressive retardation) CHS (progressive retardation) vlincl (progressive retardation) HYDROLET (intrauterine death) SALLA (progressive retardation) MKS (intrauterine death) MEB (severe retardation) TCD, CHM (eye disease), X -recessive INCL (progressive retardation) HOGA (eye disease) DTD (growth disturbance) JNCL (progressive retardation) CHH (growth disturbance) MUL (growth disturbance) FAF (eye, nerve and skin disease) dominant USH3 (ear and eye disease) PLOSL (progressive retardation) AGU (progressive retardation) CLD (watery diarrhea) NKH (severe retardation) LPI (metabolic disease) CCD (watery diarrhea) APECED (autoimmune polyendocrinopathy) RESCH, RS (eye disease), X- recessive PME (neurological disease) SMB12 (anemia) CNA2 (eye disease) CNF (kidney disease) Geenimuutos tunnistettu Geeni paikannettu

20 Miksi juuri Suomessa Väestöhistorian tarjoamat edut ja vaatimukset Tieto on hankittava kansallisesti, ei voi ostaa muualta

21 Miksi juuri Suomessa Väestöhistorian tarjoamat edut ja vaatimukset Tieto on hankittava kansallisesti, ei voi ostaa muualta Väestö- ja sairauskohtaiset näyteaineistot

22 Finrisk 92, 97, 02, 07 Kroonisten sairauksien riskitekijät ihmistä Terveys 2000 Väestön terveystutkimus osallistujaa Väestökohortit (THL) Seuranta: Kuolemansyyreksiteri Sairaalapoistorekisteri KELA lääkekäyttötiedot Syöpärekisteri >6000 Sydän- ja verisuonitapausta Young Finns kohortti LASERI 3300 osallistujaa Kaksostutkimus ihmistä Pohjois-Suomi kohortti 1966, ihmistä Helsingin syntymäkohortti Syntymät vuoina ihmistä Useita seurantatutkimuksia Kuolemansyyrekisterit Sairaalapoistorekisterit KELA lääkekäyttötiedot Syöpärekisteri

23 ihmisen kansallinen biopankki (FIMM/THL) Populaatio- ja sairauskohortit, vuosikymmenten seurantatieto Sosiaaliturvanumero Kansalliset terveysreksiterit: Sairaalapoistoreksiterit Kuolemansyyrekisteri KELA lääkekorvaustiedot Syöpärekisteri

24 Kansallinen biopankki ( ihmistä väestöaineistoista ihmistä tautikohorteista Tyyppi 2 diabetes > ihmistä Sydän- ja verisuonisairauksia aivohalvauksia, infarkteja ihmistä Elämänvaiheet Korkea verenpaine Vakavat mielenterveydenhäiröt: -skitsofrenia, depressio -> 5000 ihmistä Migreeni individuals Kansallinen biopankki FIMM ihmistä Sydän- ja verisuonitautien riskitekijätietoa ihmistä Kuolinsyyreksiteritieto Reseptilääkkeitten käyttötiedot statiinin käyttäjää estrogen korvaushoitoa Dementia, ~ 5000 ihmistä Syöpätaudit > tapausta Elämäntapa ja sosioekonominen tieto - koulutus, taloudellinen tilanne, tupakointi

25 Metabolomiikka Funktionaalinen kuvantaminen Elämäntapatieto, TALTIO DNA ja RNA sekvensointi Kuvantamiset Mikrobitieto Sukutieto

26 Sekvenssitiedon tuottaminen halpenee Pullonkaulaksi tiedon käsittely ja taltiointi

27 Kansallinen biopankki ihmistä Näytteet Terveys- ja sairaus tieto Omiikka (geeni ja metaboliatieto) Näytekeräyksistä tietovarantoihin

28 Biopankista terveydenhuollon referenssitietokannaksi Näytteet Terveys- ja sairaus tieto Omiikka (geeni ja metaboliatieto) Näytekeräyksistä tietovarantoihin Terveydenhuollon referenssitietokanta

29 Kansallinen biopankki ( ihmistä väestöaineistoista ihmistä tautikohorteista Tyyppi 2 diabetes > ihmistä Sydän- ja verisuonisairauksia aivohalvauksia, infarkteja ihmistä Elämänvaiheet Korkea verenpaine Vakavat mielenterveydenhäiröt: -skitsofrenia, depressio -> 5000 ihmistä Migreeni individuals Kansallinen biopankki FIMM ihmistä Sydän- ja verisuonitautien riskitekijätietoa ihmistä Kuolinsyyreksiteritieto Reseptilääkkeitten käyttötiedot statiinin käyttäjää estrogen korvaushoitoa Dementia, ~ 5000 ihmistä Syöpätaudit > tapausta Elämäntapa ja sosioekonominen tieto - koulutus, taloudellinen tilanne, tupakointi

30 Metabolomiikka Funktionaalinen kuvantaminen Elämäntapatieto, TALTIO DNA ja RNA sekvensointi Kuvantamiset Mikrobitieto Sukutieto

31 SISU-projekti Sequencing Initiative Suomi Perimänlaajuinen genotyyppitieto Perimän laajuinen sekvenssitieto GOT2D, NFBC, UK10K, Sanger National Biobank ihmistä 4% väestöstä Väestökohortit Perusteelliset terveys-, metaboliatiedot Sairauskohtaset aineistot

32 SISU-projekti Sequencing Initiative Suomi Perimänlaajuinen genotyyppitieto Perimän laajuinen sekvenssitieto GOT2D, NFBC, UK10K, Sanger National Biobank ihmistä 4% väestöstä Väestökohortit Perusteelliset terveys-, metaboliatiedot Sairauskohtaset aineistot Suomalisten oma geenisiru

33 Uhkakuvia Henkilökohtainen lääketiede tulee jokatapauksessa osaksi terveydenhuoltoa

34 Uhkakuvia Henkilökohtainen lääketiede tulee jokatapauksessa osaksi terveydenhuoltoa Joudumme sopeutumaan ilman valmistautumista Soveltaminen vaikeaa tai mahdotonta ilman kansallista tietoa

35 Suomella mahdollisuus olla kansainvälinen edelläkävijä

36

37 June 13, 2012 Geenitiedolla yksilölliseen lääkehoitoon Olli Kallioniemi FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland

38 Ihmiskunnan (ja Suomen) suuret haasteet Sisu hanke ja suomalaisten terveys Taudit Terve vanhuus Ympäristö Genomi

39 6/13/

40 Genomi, ympäristö ja elintavat 6/13/

41 From $100 Million to $3500 cost in 10 years => 10% deflation per month 13/06/

42 Presentation name or name of the guest dd.mm.yyyy 6

43 Genomidatan määrä kasvaa eksponentiaalisesti- IT haaste 6/13/2012 7

44 Biopankkien digitalisoinnin tietotekniset resurssitarpeet Näytekokoelma Tieteellinen laskenta Referenssi-, kohorttidata ja kliininen data Lupahakemustyökalu Digitalisointi Analyysi Vertailu Varastointi Sekvenssidata > 1000 TB/v Datan tulkinta Kuvailtu tieto Säilytys tieteelle ja palveluille Kansallinen ja kansainvälinen toiminta Biomedinfra.fi, BBMRI, ELIXIR, TTA, EUDAT, EATRIS, EGI.eu, PRACE, Funet

45 Eurooppalaiset infrastruktuurit

46 6/13/

47 Yksilökohtainen terveydenhuolto (win-win-win) Terve ikääntyminen Terveydenhuollon kustannusten optimisaatio Uutta kasvuyritystoimintaa 6/13/

48 Ihmiskunnan (ja Suomen) suuret haasteet Yksilökohtainen lääketiede?

49 Ihmiskunnan (ja Suomen) suuret haasteet Yksilökohtainen lääketiede As the CEO of Eli Lilly said, for decades discovery was like feeling your way around a dark room. Suddenly the lights are on and we can see. It could be that in just 10 or 15 years, the idea of treating disease without reference to the patient s genetic blueprint is quite simply unthinkable

50 Tulevaisuuden lääkehoito vaatii tarkan diagnostiikan % drugs requiring a diagnostic 6/13/

51 Dec 6, 2011 ( David Cameron The industry is changing, not just year by year but month by month. Now, there is pressure on healthcare budgets in the West and we ve got our ageing populations. Meanwhile, we ve got the explosion of knowledge. Now, I think that all these things together create a new paradigm for life sciences. And in this new paradigm, we must ensure that the UK stays ahead. Because yes, we ve got a great leading science base. And yes, we have a National Health Service unlike any other. But my argument today is this: these strengths alone are not enough, and that to keep pace with what s happening we ve got to change radically. We ve got to change the way we innovate, the way that we collaborate, and the way that we open up the NHS. 6/13/

52 The Prime Minister said it was "simply a waste" to have a health service like the NHS and not to use the medical data it generated. "Let me be clear, this does not threaten privacy, it doesn't mean anyone can look at your health records, but it does mean using anonymous data to make new medical breakthroughs. "The end result will be that every willing patient is a research patient and every time you use the NHS you are playing a part in the fight against disease at home and around the world." 6/13/

53 UK government unveils innovation booster Nature Biotechnology 30, 125 (2012) $201 million for stratified medicines research $278 million for a Biomedical Catalyst Fund A technology road map for establishing a worldleading synthetic biology industry to be developed by an independent panel $116 million to expand the European Bioinformatics Institute in Cambridge, providing a new facility for storing biological data to support life sciences research $93 million for networks and systems to provide secure access to NHS patient data, plus changes to the rules so that there is a default assumption that data collected as part of NHS care can be used for research The launch of an enhanced web-based UK Clinical Trials Gateway 6/13/

54 Mitä me teemme Suomessa? Monimutkaisia lakialoitteita Ongelmien ylikorostamista Rajoitettua ajattelua kunkin sektorin sisäisesti, rakennamme palomuureja Kilpailemme keskenämme vähenevistä varoista pienissä tutkimushankkeissa, pienissä itsenäisissä yliopistoissa, eri paikkakunnilla, eri ministeriöissä Hajautamme resursseja, (valitamme), olemme varovaisia => Mahdollisuus kansallisella yhteistyöllä saada uraauurtavaa tietoa, terveyttä väestölle edullisesti, uutta teollisuutta Olli Kallioniemi 18

55 Tämän hetken käsitys biopankeista on, että ne ovat tutkimuksen työkaluja: Potilasta suojeltava, ei välitöntä hyötyä Lääkäri Tutkija Potilas Yritykset Tutkimus Terveydenhuoltojärjestelmä 6/13/

56 Tulevaisuuden biopankit ovat potilaiden hyväksi, osa terveydenhuoltojärjestelmää Yksilö / Potilas Tutkija Lääkäri Yritykset Tiede Anonymisaatio Terveydenhuoltojärjestelmä 6/13/

57 6/13/

58 FHRB-näytteiden kerääminen perustuu potilaan antamaan kirjalliseen suostumukseen Suomen hematologinen rekisteri ja biopankki: veritautien rekisteröinnin, diagnostiikan ja hoidon kansallinen kehittämishanke SUOSTUMUS Olen saanut, lukenut ja ymmärtänyt tutkimuksesta kertovan tiedotteen (päiväys ). Tiedotteesta olen saanut riittävän selvityksen oikeuksistani, tutkimuksen tarkoituksesta, luonteesta ja siinä käytettävistä menetelmistä sekä tutkimuksen yhteydessä suoritettavasta tietojen keräämisestä, käsittelystä ja luovuttamisesta. Tiedotteen sisältö on kerrottu minulle myös suullisesti ja olen saanut riittävän vastauksen kaikkiin tutkimusta koskeviin kysymyksiini. Tiedot antoi: Päiväys:

59 Suostumuksensa antaneilta potilailta kerätään veri- ja luuydinnäytteitä sekä sairauskertomustietoja (SHR)

60 Näytteet prosessoidaan, koodataan ja erotellaan pieniin eriin SPR:n Veripalvelussa

61 SPR:n Veripalvelusta koodatut näytteet siirretään FIMM:n biopankkitiloihin säilytettäväksi

62 Biopankista näytteet käytetään tutkimukseen

63 Näytteiden tutkimisesta saadut tulokset siirretään soveltuvin osin potilaiden hoitoon

64 Yksilöllistetty akuutin leukemian hoito Tero Aittokallio Caroline Heckman Olli Kallioniemi Jonathan Knowles Krister Wennerberg Kimmo Porkka Satu Mustjoki Sairaala Biopankki Genomiikka, Molekyylibiologia Lääkeherkkyystutkimus Yksilöllistetty ja optimoitu hoito potilaalle Feb 8, 2012 Personalized leukemia screening 28

65 Leukemiapotilaan yksilökohtainen hoitosuositus => tehokkaampi hoito, vältetään tehottomia, sivuvaikutuksia aiheuttavia hoitoja Tehottomat lääkkeet Tehokkaat lääkkeet

66 Yksilökohtainen terveydenhuolto (win-win-win) Terve ikääntyminen Terveydenhuollon kustannusten optimisaatio Uutta kasvuyritystoimintaa 6/13/

67 Investoinnit suomalaiseen genomitutkimuksen ja kansanterveyden hyväksi Suomalaiset biopankit Euroopan parhaimmistoa ja niihin on investoitu n. 30 M (>20 vuoden aikana, erityisesti THL) Suomalaisten genomien tutkimukseen on investoitu 30 M (viimeiset 5 vuotta, kv-rahoitus) Suomalaisiin yhteiskunnan rekistereihin on investoitu satoja miljoonia Suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään on investoitu kymmeniä miljardeja 6/13/

68 Suomesta yksilökohtaisen lääketieteen edelläkävijämaa: Euroopan parhaat biopankit ja geenitietopankit Ainutlaatuinen väestöhistoria, jonka vuoksi maailman kärkiyliopistot haluavat tehdä yhteistyötä Hyvä tutkimusinfrastruktuuri ja tiedeosaaminen Korkeatasoinen IT-infrastruktuuri Dear David: Kattava terveydenhuoltojärjestelmä ja hienot rekisterit Mahdollisuus yhteistyöhön pienessä maassa eri yhteiskuntasektorien läpi Hieno innovaatiosysteemi (esim. Akatemia-Tekes) Olli Kallioniemi 32

69 Ehdotamme - Suurhanke suomalaisten yksilöllisen terveyden ja lääketieteen kehittämiseen - Yhteiskunnan eri sektorien välinen yhteistyö (VM, OKM, STM, TEM), kansallinen yhteinen intressi 6/13/

70 6/13/

71 Kansallinen yhteistyö Tiede Terveys lääketiede Teknologia Nordic EMBL International partnership Host Julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusyhteistyö ( ) Orion-Farmos Research June 13, Foundation 2012

72 June 13, 2012 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland

73 Sijoitus tutkimukseen ja tuotekehitykseen investointi Suomeen?

74 Oy Contral Pharma Contral Pharma aloitti toimintansa tammikuussa Juuret Alkon biolääketieteen laitoksessa 2002 Carbion Oy ja Biotie Therapies fuusioitiin Contral Pharma Oyj:hin. Contral Pharma Oyj listautui Helsingin arvopaperipörssiin 2002 ja vaihtoi nimensä Biotie Therapies Oyj:ksi Kärkihanke nalmefeeni alkoholisimiin ja eräisiin riippuvuussairauksiin markkinoille 2013 Biotie lopettaa hiilihydraattikemian tutkimuksen 2004 ja Carbion Oy:n perustajat perustivat Glykos Finland Oy:n samana vuonna. 2

75 Glykos Finland Oy Asiakkaina maailman johtavia lääke- ja elintarvikeyhtiöitä 95% liikevaihdosta ulkomailta Vahva patenttisalkku (yli 50 patenttihakemusperhettä) Yhtiö on tehnyt voitollisen tuloksen joka vuosi perustamisestaan lukien Ei pääomasijoittajia Työllistämme 60 ammattilaista hankkeissamme Sopimussalkun arvo satoja miljoonia euroja. Maksut on sidottu virstanpylväsmaksuihin 3

76 Glykosin liikevaihto

77 Glykosin kehitysohjelmat Syöpätutkimus Vasta-aineiden glykoformit eli niiden pintarakenteet Kantasolut Terapeuttisten proteiinien tuotantoteknologiat 5

78 Kaupallistaminen Tutkimus- ja kehitystyö kohdentuu kaupallisin perustein valittuihin hankkeisiin Jatkuva asiakaskartoitus Immateriaalioikeusseuranta Tietokannat Hankeseuranta Jatkuvat kilpailijaseuranta Immateriaalioikeudet Rahoitus Kollaboraatiot 6

79 Panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomessa 3.5% bruttokansantuotteesta 7 miljardia euroa vuodessa Valtion panostus 2 miljardia euroa vuodessa Vuosittain 300 miljoonaa euroa julkista rahaa terveysalan tutkimukseen ja kehitystoimintaan

80 Terveydenhuollon kokonaiskustannukset Vuotuiset kokonaiskustannukset Suomessa 16 miljardia euroa Asukasta kohden: Suomessa 3226 euroa Yhdysvalloissa 7960 euroa Espanjassa 3062 euroa

81 Lääkemyynti Suomessa Kokonaismyynti Suomessa 2 miljardia euroa Lääkkeiden tuonti 1.7 miljardia euroa Lääkkeiden vienti 1.2 miljardia euroa Lääkekustannukset ovat 1/10 osa terveydenhuollon kokonaiskustannuksista

82 Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka Julkiset panostukset on pakko kohdentaa nykyistä tarkemmin Tutkimusrahoituksella tavoiteltava kaupallista menestystä Public / private partnerships Kestävä talouskasvu syntyy lähinnä tietoon tehtävistä investoinneista Kilpailu kiristyy tutkimus ja innovaatioalalla

83 Kasvuyritykset 10% liikevaihdon kasvu vuodessa 2% yrityksistä Suomessa nopean kasvun yhtiöitä Suotuisa toimintaympäristö Tarvitsevat normaalia enemmän rahaa päästäkseen markkinoille Kasvuyritysten pysyminen Suomessa keskeistä Kyky, halu, potentiaali, toimialatuntemus, resurssit ja liiketoimintaosaaminen 1000 innovaatiosta 7-9% johtaa tuotteeseen 2% menestykseen

84 Rahoitusmarkkinat Eurooppalainen rahoitusmarkkina on huomattavasti tehottomampi kuin Yhdysvaltalainen (10/100) Suomessa on merkittävä julkinen innovaatiorahoitus Yksityistä rahoitusta ei juurikaan ole saatavilla Eläkevakuutusrahojen sijoittaminen suomalaisiin kasvuyrityksiin Rahoituksen kohdentaminen, riittävyys ja saatavuus on ongelma

85 Olemmeko epäonnistuneet ja jos olemme niin missä? Hyvät hankkeet myyty ulkomaille liian varhain Omistajuus Emme ole uskoneet omaan osaamiseemme / tekemiseen Strategiaa vaihdettu liian usein Kaupallistamisen osaaminen puutteellista Kansainvälistyminen Public / Private partenshippien luominen

86 Suomi ei ole vielä menettänyt peliä Tieteellinen osaaminen on ensiluokkaista Koulutus on ensiluokkaista Miljardien satsaukset vuosittain joka tapauksessa Hyviä aihioita; Biopankki BNCT Hermo Pharma, NAB, Mendor, Faron Pharmaceuticals, Zora, jne Tapa jolla julkisen sektorin innovaatioita kehitetään ja kaupallistetaan on muututtava perusteellisesti Yksityisen sektorin kehitys- ja kaupallistamisosaaminen tuotava mukaan ohjaamaan julkisen sektorin resurssien kohdentamista.

87 Finland CONNECTING PEOPLE!