Merta päin! 6/2015. vinkkiä vastuullisuuteen. Rauman Sari Seimelä. & kevään merkit

Transkriptio

1 6/2015 Rauman Sari Seimelä Merta päin! & kevään merkit SIVUT Asiamies Antti Mykkänen: TYÖNTEKIJÄ TYÖNSÄ KEKSIJÄNÄ SIVU 6 5 vinkkiä vastuullisuuteen SIVUT Kohti reilua Espoota SIVU 13 Oletko oikeassa yhdistyksessä? SIVU 34 Seuraava Motiivi vain verkossa alkaen osoitteessa

2 SIEVIVIPER UUTUUS! Statiivi CTC Sievi Viper 1+ S M EN ISO 20345: S1 SRC M EN ISO 20345: S1 SRC AMMATTILAISEN TUNNISTAA VARUSTEISTAAN LAATU RATKAISEE Uusi dynaaminen Sievi Viper on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista virtaviivainen Sievi Viper on erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry-vuori. Sievi Viper on varustettu kevyellä komposiitti- tai alumiinivarvassuojalla. Saat sen myös teräksisellä naulaanastumissuojalla, joka antaa parhaan mahdollisen suojan teräviä esineitä vastaan. Kaksivärisellä ja kaksikerroksisella termoplastisella polyuretaanipohjalla varustettu Sievi Viper antaa parhaan mahdollisen mekaanisen kulutuskestävyyden ja joustourien ansiosta jalkine taipuu optimaalisesti tehden askeleesta rullaavan. Pohja on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep -materiaalia. Askel nousee keveästi koko työpäivän ajan! CTC Sievi Viper 2+ S M EN ISO 20345: S3 SRC M EN ISO 20345: S3 SRC Al Sievi Viper 3 S M EN ISO 20345: S3 SRC M EN ISO 20345: S3 SRC CTC Sievi Viper High+ S M EN ISO 20345: S3 SRC M EN ISO 20345: S3 SRC Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, Sievi As. Puh. (08) Fax (08) info@sievi.com

3 MINUN MOTIIVINI Enää ei jännitä MARINA WIIK Epävarmuus on ollut työelämässäni jatkuvasti läsnä. Viimeisen seitsemän vuoden aikana minulla on ollut 26 työsopimusta. Kun aloitin päiväkotisijaisena, työtarjoukset tulivat usein vain muutaman tunnin varauksella. Tietyssä valmiustilassa piti olla aamusta iltaan. Palkallista lomaa minulla ei ole ollut yli 30 vuoteen. Pian asiaan tulee kuitenkin muutos. Kun nykyinen työsopimukseni umpeutuu toukokuussa, saan kaupungilta vakituisen lastenhoitajan paikan. Loman ohella se tarkoittaa kolmen kuukauden lisäpalkkaa. Enää ei tarvitse jännittää, onko minulle syksyllä töitä. Pystyn vihdoinkin suunnittelemaan elämääni pitkällä tähtäimellä. Vakinaistaminen tuntuu upealta, varsinkin näin kuusikymppisenä. Valmistuin lastenhoitajaksi 70-luvun puolivälissä. Olin onnekas, sillä sain heti töitä kotiseudultani: ensin sairaalan lastenosastolla ja myöhemmin päiväkodista. Kun ensimmäinen lapseni oli syntynyt vuonna 1979, jäin pois työelämästä. Vuodet kuluivat kotiaskareissa ja mieheni kauppapuutarhaan liittyvissä töissä. Yhtäkkiä huomasin, ettei kukaan enää tarvitse minua kotona. Oli aika palata ansiotöihin. Viime vuodet olen työskennellyt esikoulussa. Työssäni minulle tärkeintä on hoiva. Haluan, että lapset voivat hyvin ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Lasten pitää saada olla lapsia. Heillä tulee olla rajat, mutta myös oikeus toteuttaa itseään vapaasti niiden puitteissa. Parasta lasten kanssa työskentelyssä on aitous. Vaikka moni muu asia on muuttunut varhaiskasvatuksessa, lapset ovat pysyneet samankaltaisina. He leikkivät, vitsailevat, pelaavat ja kertovat juttujaan. Joskus he ovat vihaisia ja joskus halauksen tarpeessa. Lapset vievät paljon energiaa, mutta antavat sitä myös. Viihdyn työssäni niin hyvin, että toivon voivani jatkaa siinä vielä ainakin viisi vuotta. Mitä minä kotonakaan tekisin? n PÄÄOSASSA Carita Hauhtonen, 60 Kotipaikka: Marinkainen Ammatti: Lastenhoitaja, Kokkolan kaupunki Harrastus: Tanssiminen, muun muassa jive, zaza. fusku ja bolero Liiton jäsen vuodesta 2010 motiivi 3

4 SISÄLTÖ 6 Tekijä on paras asiantuntija Kuntatyö ja kunnat kipristelevät talousahdingossa ja jatkuvien uudistusten paineessa, mutta silti kunnista löytyy oman työnsä kehittäjiä ja innovaattoreita. Myös Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen uskoo, että oman työn kehittäminen synnyttää uusia, luovia ratkaisuja. Ja lisää tehokkuutta. 13 Reilua meininkiä Espoossa? Toukokuun puolivälin jälkeen Espoon kaupunginvaltuusto päättää, miten reilua peliä Espoossa pelataan, eli ulkoistetaanko teknisen ja kiinteistötoimen palvelut vai ei. Ratkaisulla on vaikutusta lähes tuhannen JHL:läisen työsuhteeseen ja toimeentuloon sekä tuhansien espoolaisten arkeen. 18 Kevään merkkejä Useimpien JHL:läisten mieli palaa jo kevätpuuhiin. Raumalainen Sari Seimelä nauttii merestä, helsinkiläiselle Jussi Kentälle moottoripyörän pärinä on varma kevään merkki ja järvenpääläinen Tiina Aalto iskee sormet syvälle multaan. 26 Joku muu sen teki Pääkaupunkiseudun bussinkuljettajien yhteiset tauko- ja sosiaalitilat ovat joutuneet systemaattisen turmelemisen kohteiksi. Siksi HSL toteuttaa yhdessä liikennöitsijöiden kanssa Vastuullinen työkäyttäytyminen -kampanjan, jonka avulla ilkivalta, varastelu ja sotkeminen pyritään saamaan kuriin. Motiivi selvitti, mistä ilkivalta johtuu. 30 Arjen turvaaja Puumalasta Kunnallisalan kehittämissäätiön Arjen turvaaja -palkinnon sai puumalalainen laitosmies Veli Lampinen. Tunnustus meni oikeaan osoitteeseen, sillä hän lähtee vaikka kesken löylyjen pelastamaan hissiin jumittuneen. Tältä yleismies jantuselta hoituu niin kiinteistöautomaatio kuin pikkukorjaukset ja juhlapäivien liputus. 48 Sarjakuvan taitaja Late on sosiaalipalvelujen suurkuluttaja, ei mikään mallikansalainen mutta ei mallisyrjäytynytkään. Tarkemmin sanottuna Late on piirroshahmo, jonka äiti on JHL:läinen sarjakuvataitelija Nina Lappalainen. Laitosmies Veli Lampinen on tuttu hahmo Puumalassa. Hän sai Kunnallisalan kehittämissäätiön palkinnon. Perustettu vuonna 2005 Levikki (LT 2011) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija: JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite: PL 101, Helsinki Puhelin: Toimitus: Päätoimittaja: Reima Tylli puh Toimituspäällikkö: Maarit Uusikumpu puh Toimittajat: Kaisa Läärä puh Aktiivi, Venttiili toimitussihteeri Saija Heinonen puh Ulla Puustinen puh Marina Wiik puh Motiv redaktör Taitto ja lehden trafiikki: Kati Ahonen puh Sähköposti: toimitus: motiivi-lehti@jhl.fi toimittaja: etunimi.sukunimi@jhl.fi Motiivin verkkolehti: Lehden ilmestyminen: 13 numeroa vuodessa, ei heinäkuussa. Aineistot: Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää myös osana julkaisijan sähköisiä tai muita jakelukanavia. Kaupalliset ilmoitukset: Helsingin Mediamyynti Oy puh toimisto@helsinginmediamyynti.fi JHL:n yhdistysilmoitukset: Kati Ahonen kati.ahonen@jhl.fi puh osoite: PL 101, Helsinki Osoitteenmuutokset: JHL saa jäsenten muuttuneet osoite- ja nimitiedot Itellan osoitepalvelun kautta. Mikäli jäsen on tehnyt osoitteen luovutuskiellon väestötietojärjestelmään, tulee uusi osoite ilmoittaa: jasenrekisteri@jhl.fi tai puh Tilaukset: 30 euroa/vuosikerta kati.ahonen@jhl.fi Ulkoasu: Reima Tylli ja Kati Ahonen Kannen kuva: Sari Niemelä Raumalta. Kuvannut Juha Sinisalo. Paino: Forssa Print motiivi

5 TOIMITUSPÄÄLLIKÖLTÄ Löydä oma ammattisi lastenhoitaja 3 lääketyöntekijä 18 elektroniikkka-asentaja 20 koulunkäynninohjaaja 22 laitosmies 30 ohjaaja 46 Aukiolot ja päivystykset kesällä 2015 JHL:n aulapalvelut ja puhelinvaihde ovat suljettuina Edunvalvonta päivystys puh arkisin klo 9-12 Jäsenpalvelut päivystys puh arkisin klo 9-12 MOTIIVIN LIITELEHDET Motiv på svenska mittuppslaget för svensk-språkiga medlemmar. Motiv-ruotsinkielinen liite keskiaukeamalla vain ruotsinkielisille jäsenille. Venttiili, raideammattilaisten liitelehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Motiivin välissä. motiivi Helsinkiläinen Nina Lappalainen työskentelee mielenterveyskuntoutujien ohjaajana, mutta vapaa-aika kuluu sarjakuvien parissa. Hän piirtää niitä itse. Työttömyyskassa päivystys puh arkisin klo 9-11 Pieni digivallankumous Vilkaisitpa ympärillesi missä tahansa paikassa, niin näet mobiilejaan räplääviä kansalaisia. Puhutaan digitaalisesta vallankumouksesta, jonka mullistavuutta verrataan teollistumiseen. Teknologian muutostahti onkin niin kovaa, että jotkut it-ammattilaiset puhuvat jo siirtymisestä kolmanteen digivallankumoukseen. Digitalisoituminen vaikuttaa elämäämme monin tavoin. Se muuttaa käsitystämme työstä, sen tekemisestä ja tekopaikasta. Se on muuttanut myös lukutapojamme. Emme ole enää niin aika- ja paikkariippuvaisia. Pieni digivallankumous saavutti myös Motiivin. JHL:n viestintätuotteiden perhe saa uuden jäsenen kesäkuun 10. päivä. Silloin julkaistaan ensimmäinen Motiivin verkkolehti, eli Motiivilehti.fi. Se korvaa kesäkuun painetun Motiivin. Painettuja Motiiveja ilmestyy siten tänä vuonna 12, kun ennen niitä on ilmestynyt 13. Verkkolehteen tuotetaan säännöllisesti muun muassa uutismaista sisältöä ja julkaistaan printtilehden parhaita paloja. Verkkolehti on perusteltu siirto monipuolistaa JHL:n viestintäpalettia. Osa ammattiliitoista on jo vähentänyt painettujen lehtien julkaisemista radikaalisti, jopa puoleen, ja korvannut niitä verkkolehdillä ja muilla sähköisillä kanavilla. Toivomus on, että verkkolehden avulla saadaan lisää lukijoita JHL:lle tärkeille sisällöille. JHL jäsenistöön kuuluu väkeä teineistä yli satavuotiaisiin. Erityisesti nuoret, nuo diginatiivit ja taitavat somettajat, eivät juuri printtilehdistä piittaa. He ovat syntyneet ja kasvaneet digivallankumouksen keskellä. Nykyään niin tärkeää somea, eli sosiaalista mediaa, on helpompi hyödyntää verkko- kuin painetun lehden tukena. Kaikesta diginosteesta huolimatta printtilehdellä on paikkansa ja tehtävänsä. Se on tuoreen mainetutkimuksen valossa vieläkin lukijoilleen merkittävä media. Myös iso määrä numerokohtaista palautetta kertoo painetun Motiivin tärkeydestä. Seuraava painettu Motiivi ilmestyy elokuussa ja rakenteeltaan hieman erilaisena. Aikomus on sovittaa ruotsinkielinen Motiv-liite osaksi sen sivuja, joten myös ruotsinkielinen sisältö olisi näin kaikkien luettavissa. Muutos ei juuri vaikuta lehden sisältöihin tai sen määrään. Leppoisaa kesää ja muistahan vierailla myös verkossa! MAARIT UUSIKUMPU maarit.uusikumpu@jhl.fi 5

6 ONKO MEILLE SYNTYNYT PUOLIPYSYVIÄ KUNNALLIS- KULTTUUREJA, JOISTA ON VAIKEA MURTAUTUA ULOS? Arjen turvaajan rakennuspalat Oma-aloitteisuudesta, pitkästä urasta, välittämisestä, pyyteettömyydestä ja sitoutuneisuudesta on tehty palkinnonarvoinen kuntatyöntekijä. Kuntien kehittämissäätiö on jakanut vuodesta 2004 alkaen Arjen turvaaja -palkintoa kunta-alan ammattilaisille. Vaikka kuntatyö ja kunnat kipristelevät talousahdingossa ja jatkuvissa uudistuksissa, on palkinto pysynyt. KAISA LÄÄRÄ 6 motiivi

7 Kaikkiaan 11 vuoden ajan kunta-alalla on vuosittain palkittu kekseliäisyydestä, viitseliäisyydestä ja kyvystä nähdä oma työ uudella tavalla. Muoti-ilmaisua käyttäen palkinnon on saanut sosiaalisesta innovointikyvystä. Vuosien saatossa palkinto on myönnetty hyvin samantyyppisille uusille avauksille. Palkinnon saaneiden ansioita ovat olleet asiakasnäkökulma, sitoutuneisuus, hyvän hengen ylläpitäjä työyhteisössä, innovatiivisuus ja oman työn kehittäminen, summaa asiamies Antti Mykkänen Kuntien kehittämissäätiöstä. Hänen listaamansa asiat nousevat esiin yhä uudelleen ja uudelleen lukiessa palkinnon saamisen perusteluita. Omaa työtään kehittämällä antaa esimerkkiä muille, miten jotakin työtä voisi tehdä toisinkin. Lisäksi kunta-alan palkittuja yhdistää ideointikyky, työhyvinvoinnin edistäminen ja työhön sitoutuneisuus. Heiltä ei siis vaadita mitään superihmisen ominaisuuksia, Mykkänen jatkaa. Johtaminen syö rahat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra teetätti selvityksen julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista ja niissä piilevistä säästömahdollisuuksista. Nämä palvelut ovat yksi suurimmista verovarojen syöjistä ja samalla juuri yksi suurimmista JHL:läisten työllistäjistä. Tällä kertaa selvityksessä ei päädytty palveluiden karsimiseen tai kaikista toiminnoista säästämiseen. Sen sijaan todettiin, että julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista on mahdollista leikata kustannuksia jopa 1,1 miljardia euroa pelkästään parantamalla johtamista. Terveyden ja hyvinvointilaitos THL:n tuoreet luvut kertovat, että terveys- ja sosiaalipalveluissa oli vuoden 2012 lopulla kaikkiaan työntekijää. Heistä 72 prosenttia työskenteli julkisella sektorilla. Suomen sisällä on aivan selkeitä eroja kuntajohtamisessa. Oletukseni on, että eri alueille on muodostunut erilainen kunnalliskulttuuri. Onko meille syntynyt isoille maantieteellisille alueille puolipysyviä kunnalliskulttuureja, joista on vaikea murtautua ulos? Erojahan tässä on niin kuin ihmistenkin välillä, aprikoi Antti Mykkänen. Asiamiehen työssä hän on perillä säätiönsä rahoittamien tutkimuksien tuloksista. Näiden tutkimuksien mukaan kuntien johtamistyössä olevat eivät koe puutteeksi tiedon vähyyttä. Tutkimuksissa on selvinnyt, että kuntajohtajat kokevat tietoa olevan saatavissa. Yleensä haasteet ovat yhteistyöverkostoissa, eli kunnan sisällä ja kuntien välillä olevien yhteistyötahojen kesken. Valtava määrä turhautumista ja 3 4 miljoonaa työtuntia ovat tulokset, joihin Mykkänen arvioissaan päätyi. Nämä jäivät käteen tänä keväänä kaatuneista kunta- ja soteuudistuksista. Jos kunnissa pienikin määrä näistä miljoonista työtunneista olisi käytetty ja käytettäisiin työyhteisöjen kehittämiseen, paljon puhuttu tuottavuus olisi parantunut Suomessa merkittävästi. Nyt tulos on ollut nolla sekä sote- että kuntauudistuksen osalta, Mykkänen suomii. Hän lisää, että hankkeet ovat jopa heikentäneet kuntien välistä yhteistyötä joillain kaupunkiseuduilla. Esimerkiksi Kouvolan kaupungin henkilöstöstrategiassa todetaan, että kaupungin henkilöstöllä on keskimäärin paljon sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä, minkä vuoksi työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustan- Antti Mykkänen, 59 Kotipaikka: Helsinki Työura: Kuntien kehittämissäätiön asiamies 2007 alkaen, sisäministeriön valtiosihteeri , maakuntajohtajana Pohjois-Savossa, Kuopiossa , vt. maakuntajohtaja nykyisen Etelä-Savon alueella , poliittinen sihteeri sosiaali- ja terveysministeriössä Koulutus: valtiotieteiden maisteri (VTM) Perhe: kaksi poikaa Harrastukset: lukeminen, kirjoittaminen ja golf, jonka pelikauden avasi 13. maaliskuuta kotikentällä Porkkalassa. Oho: On toimittanut neljä kirjaa työskennellessään nykyisessä työssään Kuntien kehittämissäätiön asiamiehenä. motiivi 7

8 "VAIKKA KUNTATYÖ ON MUUTTUNUT JA MUUTTUU, OMAN KUNTATYÖN KEHITTÄMISESSÄ LUODAAN JATKUVASTI UUSIA RATKAISUJA. TAUSTALLA VOI OLLA KESKUSTELU TUOTTAVUUDEN PARANTAMISESTA JA OMAN TYÖN KEHITTÄMISESTÄ NIMENOMAAN TYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMASTA." Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen tuntee kunnallisalan työtä koskevat asiat kuin omat taskunsa. Hän kehottaa keskittymään oman työn kehittämiseen ja työyhteisön kannustamiseen kehittämistyössä. nukset ovat korkeat. Organisaatiotason yhteisöllisyyden (me-henki) koetaan vielä puuttuvan kuntien yhdistymisen jälkeen. Myös jatkuvat organisaatiomuutokset ovat aiheuttaneet kiirettä ja epävarmuutta. Ehdottomasti liputan sen puolesta, että kunnissa nimenomaan keskitytään omien työyhteisöjen kehittämiseen. Se on monta kertaa enemmän avainasemassa kuin nämä yläjärjestelmän muutokset. Työntekijä osaa parhaiten Kuntien henkilöstöjohtaminen joutuu kovalle koetukselle, jos kunta- ja sote-uudistus joudutaan viemään maaliin samanaikaisesti. Käytännössä kunnissa johdettaisiin kahdenlaista muutosta yhtäaikaisesti. Toinen muutos koettelisi tuotantokuntayhtymien palveluksiin siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöjä. Toinen koskisi kaupunkien ja kuntien organisaatioihin jääviä työntekijöitä, joiden määrään tuleva uudistus vaikuttanee. Esimerkiksi Suomen julkishallinnon tehokkuus oli selvästi kaikkien EU-maiden vertailussa paras vuonna Suomen julkishallinnon tehokkuus on selvästi parantunut vuodesta 2008 vertailtaessa vuoteen Samassa ajassa monen muun EU-maan tehokkuus on heikentynyt. Vertailun tiedot selviävät Euroopan komission ja Maailman pankin tilastoista. Vaikka kuntatyö on muuttunut ja muuttuu, oman kuntatyön kehittämisessä luodaan jatkuvasti uusia ratkaisuja. Taustalla voi olla keskustelu tuottavuuden parantamisesta ja oman työn kehittämisestä nimenomaan työntekijän näkökulmasta, korostaa Antti Mykkänen. SAK:n katsaus Työntekijät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan edistäjinä antaa pontta Mykkäsen ajatuksille. SAK:n mukaan suurin osa työntekijöistä haluaa kehittää työtään ja he ovat yleensä työnsä parhaita asiantuntijoita. Kukaan ei tule ulkoa sanomaan, että sinä teet sitä näin vaan se ihminen itse katsoo, että voisi tehdä toisin tai uudella tavalla, jolloin tietysti tekeminenkin on motivoituneempaa, Mykkänen sanoo. Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportissa Hyvinvointivaltio 2010-luvulla mitä kello on lyönyt tuodaan esiin julkisen sektorin merkitys innovaatioiden kehittäjänä. Julkisella sektorilla tai sen rahoituksella on luotu monia innovaatioita, esimerkiksi menestystarinaksi muodostuneella Nokialla on tällainen tausta. Yksityinen sektori on nauttinut julkisen sektorin riskinottokyvystä, mikä tekee puheet jämähtäneestä julkisesta sektorista ja dynaamisesta yksityisestä sektorista harhaanjohtaviksi. Tänä päivänä on ehkä enemmän noussut esiin verkostojen hyödyntäminen, yhteistyöverkostot ja uusien toimintamallien kehittäminen. Aiemmin sitoutuminen ja pitkä ura olivat ehkä enemmän esillä. Monen tahon tekemä selvitys, kannanotto ja raportti toteavat samaa. Kunnissa on halua ja osaamista kehittää uusia työntekotapoja, palvelumalleja ja innovaatioita, mutta juuri näiden sosiaalisten uusien keksintöjen, eli juuri innovaatioiden, syntymistä on tutkittu kansainvälisestikin todella vähän. Arjen turvaaja -palkinnonsaajat ovat yhteisöissään yleisaktiivisia, eli oman työn lisäksi osallistutaan usein jonkinlaiseen muuhun omaa yhteisöä hyödyttävään vapaaehtoistoimintaan. He pitävät yllä kehittämistä omissa yhteisöissään. Mitä pienempi kunta, sitä varmemmin moni hoitaa useampaa tehtävää ja moniosaaminen pääsee esille, Mykkänen kiteyttää. n 5 VÄITTÄMÄÄ KUNTATYÖNTEKIJÖISTÄ 1. Kuntatyön tekijät ovat laiskoja Ei pidä paikkaansa 2. Kuntatyön tekijät pelkästään suorittavat työtään, muu työhön liittyvä ei kiinnosta. Tuohonkaan en oikein usko. Kaikissa meissä työntekijöissä on toki suorittajia, joka työyhteisössä on välillä enemmän intoa ja toisinaan enemmän. Ei tämä liity erityisesti mihinkään ammattikuntaan tai -ryhmään. 3. Kuntatyön tekijöille maksetaan liikaa palkkaa. Ei makseta. 4. Kuntatyön tekijöiden työtahtia on varaa kiristää. Tuottavuutta kuntasektorilla on mahdollisuus parantaa joka paikassa. 5. Kuntatyön tekijöitä kannattaa ulkoistaa niin suurilta osin kuin suinkin mahdollista. Kunnassa pääsääntöisesti kuntatyön tekevät kuntatyön tekijät. Kunnat arvioivat niistä lähtökohdista kuin kulloinenkin kunta on, mikä on paras tapa tuottaa palvelut. Perusta on kuitenkin kunta ja sen oma työ. 8 motiivi

9 MOTIIVIRAATI Pitääkö työperäistä maahanmuuttoa lisätä? MITÄ? Työperäisen maahanmuuton puolestapuhujat perustelevat kantaansa muun muassa sillä, että työ ja sen tekijät eivät kohtaa toisiaan. Lisäksi povataan vähitellen työvoimapulaa. Motiiviraatilaiset eivät tämän hetkisessä tilanteessa purematta niele työperäisen maahanmuuton lisäämistä. KYLLÄ Jos kotimaista osaamista ja tietotaitoa ei ole tarpeeksi saatavilla, kannatan ehdottomasti ammattilaisten maahanmuuttoa. Koska työ on jonkun tehtävä, jos ei suomalaisen niin sitten jonkun muun, voi työperäinen maahanmuutto olla myös työvoimapulasta kärsivän matalapalkkaisen alan pelastus. Asia on moniulotteinen. Niille aloille, joissa on työttömiä ja maassa asuvia maahanmuuttajia ei ole tarvetta, mutta taas joillain aloilla voi olla tarvetta. Jos kyseessä on aito tarve, muuten vastukseni on EI. EI Humanistista maahanmuuttoa kyllä mutta halpatyövoimaa ei! Yritetäänpä nyt selviytyä omistakin työttömistä. Ensin tulisi työllistää jo olemassa olevat työttömät eikä ottaa esim. halvempaa työvoimaa toisaalta. Jos on jossain sellainen työ johon ei löydy suomalaista ammattitaitoa, niin siinä tapaukses- EI 17 % KYLLÄ 83 % 83 % oli sitä mieltä, että työperäistä maahanmuuttoa ei pidä lisätä 17 % sitä mieltä, että pitää. sa. Kori- ja jalkapalloilijoita saisi tulla ainakin kaudeksi kerrallaan opettamaan suomalaisille pelaamista. Ensin turvallinen ja työllistävä kehitys tulevalle suomalaiselle sukupolvelle ja tulevaisuudessa voidaan katsoa työperäisen maahanmuuton lisäystä. Periaatteessa voi noususuhdanteessa lisätäkin, mutta nyt työllisyyssyistä ei. Tiedän, että ulkomaalaiset työntekijät tulevat työnantajille edullisimmiksi, mutta täytyy ajatella niitä suomalaisia, jotka joutuvat nöyrtymään ja seisomaan leipäjonoissa. Suomen yrittäjyyttä pitää kannustaa ja varsinkin pieniä ja keskisuuria työllistäjiä palkkaamaan ja tekemään oppisopimuskoulutusta runsaammin nuorten kanssa. Suomessa on paljon töitä asiakaspalvelualoilla ja hoiva-aloilla. Eila Koskinen, Alavus Edustajiston jäsen Mielestäni tällä hetkellä ei ole syytä lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Suomen työttömyysluvut ovat niin korkealle, että asiaa pitäisi ryhtyä arvioimaan vasta sitten, kun työllisyystilanne paranee. Omasta tuttavapiiristäkin löytyy esimerkkejä ihmisistä, joilla olisi kova hinku työhön. Työpaikkoja ei vain yksinkertaisesti ole tarjolla. Tapio Laakkonen, Eno Edustajiston jäsen Tähän on aika vaikeaa vastata yksiselitteisesti vain ei tai kyllä. Totuushan on, että ensin pitää saada jo tällä hetkellä Suomessa asuvien työllisyysasiat muulla tavoin kuntoon. Tietyille aloille voi työvoiman tarvetta tietenkin jossain vaiheessa syntyä. Toisaalta sekä työtavat että teknologia etenevät koko ajan, ja sitä kautta työntekijöiden määräkin vähenee. Nähtäväksi jää. Ilmoittaudu Motiiviraatiin Motiivin verkkosivulla www. jhl.fi/motiivi ja saat kysymykset suoraan sähköpostiisi. MOTIIVITSI TAUSTA Jos maailmaa rakennettaisiin vain markkinoiden ehdoilla, valtioiden tehtäväksi jäisi tarjota vain paras toimintaympäristö yrityksille: pienimmät verot, halvin työvoima ja vähiten yrityksiä rajoittava lainsäädäntö. Suomi ei yksin voisi mitään tällaiselle kehitykselle. Siksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä minimitasojen luomiseksi ja turvaamiseksi. Yhteistyössä mukanaolokaan ei takaa vielä mitään, vaan sen lisäksi tarvitaan eduskuntaan ja hallitukseen ihmisiä, jotka näkevät tarpeen sekä kansainväliselle yhteistyölle että työntekijöiden ja ympäristön suojelulle. Päätoimittaja Auli Kivimaa, Pam-lehti 5/2015 motiivi 9

10 TYÖELÄMÄ Koonnut: Saija Heinonen, OIKEUSTAPAUS Ohjaajien kuolemantuottamussyyte nurin MITÄ? Kymenlaakson käräjäoikeus kumosi kahteen ohjaajaan kohdistuneet syytteet kuolemantuottamuksesta viime maaliskuussa. Heidän epäiltiin aiheuttaneen huolimattomuudellaan vaikeasti kehitysvammaisen asukkaan kuoleman. Syytetyt työskentelivät ohjaajina kuntayhtymän ylläpitämässä vaikeasti kehitysvammaisten palveluasumisyksikössä. Yksikön työntekijät tietävät, että useimpien huoneiden ovet tulee pitää lukittuina, kun huoneessa ei ole ohjaajaa paikalla. Tapahtumapäivänä ohjaajat olivat olleet kahvitauolla keittiössä. Poistuessaan keittiöstä jompikumpi oli sulkenut oven normaalisti vetämällä sen kiinni. Ovet menevät lukkoon, kun ne vedetään tai painetaan kiinni. Ohjaajille ei ollut muistikuvaa, että oven lukkoon menoa olisi jotenkin varmistettu, vaan sulkeminen oli ollut refleksinomaista. Eräällä yksikön asukkaalla oli paha ahmimishäiriö. Hän oli päässyt ohjaajien keittiöstä poistumisen jälkeen keittiöön ahmimaan kuivakakkua niin, että hänen suussaan ja nielussaan ollut ruokamassa oli tukkinut kurkunpään ja hän oli menehtynyt. Tilanteita, joissa samainen asukas oli päässyt ahmimaan ruokaa, oli ollut aiemminkin. Asukkaan hoitosuunnitelmaan oli kirjattu, että häntä ei saa jättää tilaan, jossa on ruokaa. Ohjaajat olivat tietoisia ahmimishäiriöstä. Asukkaan ahmimishäiriön vuoksi yksikössä oli ollut toimintaohje, jonka mukaan keittiön ovi on pidettävä lukittuna. Työnantaja ei kuitenkaan ollut antanut erillistä ohjetta siitä, että oven lukkoon meno pitäisi erikseen varmistaa. Käräjäoikeus katsoi, että asiassa oli jäänyt näyttämättä, että keittiön ovi olisi jäänyt ohjaajilta auki. Näyttämättä jäi myös, että oven lukossa olisi ollut jotain sellaista tiedossa olevaa vikaa, että ovi ei sulkemisesta huolimatta mene lukkoon. Työnantaja ei myöskään ollut antanut erityisiä määräyksiä, jonka vuoksi ohjaajilla olisi ollut korostunut velvollisuus varmentaa oven lukkoon meneminen. Kiistatonta selvyyttä siihen, miten asukas oli päässyt keittiöön, ei saatu. Käräjäoikeuden mukaan näyttämättä jäi, että ohjaajat olisivat menetelleet huolimattomasti tai laiminlyöneet tehtäviään niin, että heidän menettelynsä olisi aiheuttanut asukkaan kuoleman. Ohjaajat olivat noudattaneet olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta vetämällä oven kiinni poistuessaan. Asukkaan kuoleman katsottiin siksi aiheutuneen rikoslain 3 luvun 7 kohdan 3 momentin tarkoittamasta tapaturmasta hänen päästyään tuntemattomalla tavalla keittiötiloihin ahmimaan ruokaa. Syyttäjä ei valittanut tuomiosta, joten käräjäoikeuden tuomio jäi voimaan. Toinen ohjaajista on JHL:n jäsen, ja liiton lakimies avusti häntä oikeudessa. MAARIT UUSIKUMPU VALTIOKONTTORILLE TUNNUSTUSTA MITÄ? Ratkes ry - ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys palkitsi Valtiokonttorin Kaiku-työelämäpalvelut. PERUSTE? Kaiku-työryhmä on kehittänyt valtionhallinnon työyhteisöjä esimerkillisesti. Vuodesta 1997 alkaen jaettu Ratkes-avain on tunnustus ratkaisu- ja voimavarakeskeisen ajattelu- ja työtavan pitkäaikaisesta kehittämisestä sekä hyödyntämisestä koulutuksessa, työyhteisöjen kehittämisessä ja terapiassa. Ratkes-avaimella palkitaan työhyvinvointia hyvällä tavalla esiintuoneita henkilöitä ja yhteisöjä. Yhdistyksemme tarkoituksena on edistää ratkaisukeskeisiä arvoja ja toimintatapoja, Ratkes ry:n puheenjohtaja Katja Kiiski selventää. Hän jatkaa, että tämänkertaisen valinnan perusteena oli ennen muuta Valtiokonttorin Kaiku-toiminnan pitkäaikainen työ valtionhallinnon organisaatioiden tukemisessa ja työyhteisöjen kehittämisessä toimiviksi ja hyvinvoiviksi. Erilaiset muutokset ovat jyllänneet valtiolla jo pitkään. Meidän keskeisiä tehtäviämme Kaiku-työelämäpalveluissa on auttaa kehittämään valtionhallinnon organisaatioiden johtamista, työyhteisöjen toimivuutta, työhyvinvointia, sekä tuottaa toimintatapoja, joilla saadaan aikaan kestävämpiä ja pidempiä työuria, kehityspäällikkö Liisa Virolainen Valtiokonttorista kertoo. Lue lisää: valtiokonttori.fi/kaikutyohyvinvointipalvelut ratkes.fi ILMIANNA ANSIOKAS TYÖSUOJELU TAI TYÖTERVEYSTEKO! Työterveyden Edistämisyhdistys ry jakaa vuotuisen työsuojelupalkinnon ansiokkaalle toimijalle. Kohderyhmänä ovat työterveys- ja työsuojeluhenkilöstö, työterveys- ja työsuojelualan tutkijat, kouluttajat, tiedottajat sekä alalla toimivat. Kerro, mikäli tiedät työyhteisön tai henkilön, joka toimii pitkäjänteistesti työsuojelu- tai työterveysalalla ja joka toiminnallaan on vaikuttanut merkittävästi terveyden ja turvallisuuden edistämisen puolesta. Lisäksi ehdottamallasi henkilöllä riittää luonnollisesti myös ammattitaitoa ja yhteistyökykyä. Palkinto, 1000 euroa, jaetaan lokakuussa 2015 järjestettävien Työterveyspäivien yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Lue lisää: ttl.fi/partner/tey/tyosuojelupalkinto Valtiolla lomapalkanmaksuun muutoksia EI ENÄÄ KERRALLA. Valtiosektorin työmarkkinaosapuolet ovat sopineet prosenttiperusteisen vuosilomapalkan maksuajankohdan muuttamisesta. Jos valtion kuukausipalkkaisen työskentelevän työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, loma-ajan palkka on prosenttiperusteisesti joko 9, 11,5 tai 14,5 prosenttia edellisen lomankertymisjakson (huhtikuu-maaliskuu) palkasta. Muutoksen jälkeen kunkin lomajakson palkka maksetaan kyseisen kuun normaalina palkanmaksupäivänä, eikä siis enää kertasuorituksena kesäkuussa. Loma-ajan palkka vähennetään vastaavasti tavanomaisesta kuukausipalkasta. Muutos on voimassa jo ajalta kertynyttä loma-ajan palkkaa maksettaessa. 10 motiivi

11 HALOO! Kehittämispäällikkö Sari Korento Kriisikuntien kriteerit uudistuvat, miksi? Leipäjonot eivät lyhene SYRJÄSSÄ TAHTOMATTAAN. Suomalaisten hyvinvointi tutkimuksen mukaan köyhyys jakaa kansaa. Tutkimus paljastaa että osattomuus kytkeytyy köyhyyteen, huono-osaisuuteen ja työ- ja toimintakykyyn. Tärkeitä sen sijaan ovat vuorovaikutus ja yhteisöihin kuuluminen. Haavoittuvimpia ovat syrjintään ja ennakkoluuloihin törmäävät ihmiset, esimerkiksi vammaiset sekä tietyt maahanmuuttajaryhmät. Ruoka-apuun joutuu turvautumaan viikoittain suomalaista. Työttömien määrä puolestaan on kasvanut hengellä viime vuoden aikana. Melkein viidesosalla työttömistä on hyvin vähän tai ei lainkaan työkokemusta. Työtaisteluja lähes 130 Vuonna 2014 Suomessa käytiin 128 työtaistelua. Määrä on hieman enemmän kuin edellisvuonna, jolloin niitä oli 121 kappaletta. Työtaisteluihin osallistui noin työntekijää. Eniten painostuskeinoja käytettiin 2005, jolloin niitä oli 365 ja vähiten vuonna 2002, yhteensä 76. Vuonna 2014 noin kolmasosassa työtaisteluista syynä oli työvoiman vähennys tai sen uhka. Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat tukitoimenpide, työnjohto ja palkkaus. Kun tarkastellaan koko 2000-lukua, tukitoimenpide on ollut useammin syynä työtaisteluun ainoastaan vuonna Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Työtaistelut raportista. motiivi MITÄ? Kriisikunniksi arvioidaan vastedes ne, joilla on taseessa kertynyttä alijäämää. Toisena kriteerinä on koko kuntakonsernin alijäämä. Kriisikunnaksi voi päätyä myös, jos muut talousmittarit on ylitetty kahtena perättäisenä vuonna. MILLOIN? Uudet kriteerit astuivat voimaan toukokuun alussa, mutta kuntakonsernin osalta niitä sovelletaan vasta Kaikista alijäämäisimmille kunnille annettiin aikaa saattaa taloutensa tasapainoon vuoteen 2022 mennessä. Muille määräaika on Miksi kriisikuntien kriteerit piti uudistaa, Kuntaliiton kuntatalouden kehittämispäällikkö Sari Korento? Aiemmat kriteerit eivät estäneet riittävästi alijäämien kertymistä taseisiin. Kriteerit eivät olleet tarpeeksi tiukat. Nyt halutaan, että alijäämien kattamiseen suhtaudutaan vakavammin. Mikä oli vikana? Kunnat saattoivat esittää talouden tasapainottamista taloussuunnitelmassa. Jollei se toteutunut, alijäämän kattaminen siirrettiin seuraavaan taloussuunnitelmaan tai sitä varten tehtiin erillinen toimenpideohjelma. Talouden tasapainottaminen saattoi venyä tosi pitkään. Joutuvatko kunnat entistä helpommin kriisikunniksi? Siltä osin kyllä, että alijäämälle ei ole annettu vähimmäismäärää. Aiemmin alijäämää piti olla asukasta kohti euroa ja aiempana vuonna 500 euroa. Nyt riittää, että alijäämää ylipäätään on. Kun 2017 arvioitavaksi Kriisikunnat tulee koko kuntakonsernin talous, se ajanee joitakin uusia kuntia kriisikunniksi. Osa kuntakonserneista on alijäämäisiä. Jatkossa kuntien pitää sopeuttaa alijäämänsä neljän vuoden sisällä tilinpitovuodesta. Riittääkö se? Riippuu siitä, kuinka paljon alijäämää on kertynyt ja kuinka jämäkästi toimeen ryhdytään. Jos kunnan väestö vähenee ja ikääntyy, alijäämää on vaikeampi kattaa. Onko uusi kriisikuntamenettely reilu kaikille kunnille? Kriteerit ovat mekaanisia, sillä laissa ei voi huomioida kaikkia näkökulmia. Ne otetaan mukaan tarkasteluun, jos kunta joutuu kriisikunnaksi. Valtiovarainministeriö päättää, käynnistetäänkö arviointimenettelyä lainkaan, jos kunnan kokonaistilanne ei sitä vaadi. Voivatko kuntayhtymät joutua arviointimenettelyyn? Kuntayhtymät voivat joutua kriisimenettelyyn pelkän alijäämän takia. Vuoden 2013 tilinpäätösten mukaan alijäämäisiä kuntayhtymiä on aika paljon, varsinkin sairaanhoitopiirejä. Kunnanvaltuustolle tulee vastuu kuntakonsernin omistajaohjauksesta. Kuinka omistajaohjaus pitäisi järjestää? Tähänkin asti kunnissa on harjoitettu omistajaohjausta, vaikka sitä ei ole laissa tehtäväksi annettu. Kunnan edustajan pitää käyttää äänioikeuttaan yhtiökokouksissa ja vaikuttaa omistajana, että kuntakonsernin kokonaisetu tulee huomioiduksi myös tytäryhtiöiden toiminnassa. Mitä seikkoja kunnanvaltuutettujen tulisi seurata oman kunnan taloudessa? Tunnuslukuja kannattaa vertailla pitkällä aikavälillä, ei vain parin vuoden säteellä. Olisi hyvä, että katsoisi riittävästi taakse ja eteenpäin, mitä toimintaympäristössä on tapahtunut ja miltä suunta näyttää. Kriisikuntamenettelyssä on 23 kuntaa: Alavieska, Aura, Evijärvi, Hartola, Honkajoki, Hyrynsalmi, Jalasjärvi, Juankoski, Karkkila, Kauhajoki, Kotka, Multia, Muonio, Outokumpu, Raasepori, Ruovesi, Rääkkylä, Suonenjoki, Vaala, Veteli, Vimpeli, Ylivieska ja Ähtäri. Ensi vuonna kriisikunnaksi voi päätyä, jos kunnan taseeseen on kertynyt alijäämää. Vuodesta 2017 kriisikuntamenettelyä sovelletaan, jos kuntakonsernin taseeseen on kertynyt alijäämää. Kriisikunnaksi voi joutua myös, jos seuraavat ehdot täyttyvät kahtena vuonna peräkkäin: Kunnan vuosikate jää negatiiviseksi, jos siitä vähennetään harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Tuloveroprosentti on prosenttiyksikön suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Kuntakonsernin asukaskohtainen lainamäärä ylittää puolella verrannollisen lainamäärän. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. BIRGITTA SUORSA 11

12 TYÖPAIKOILTA LUONNONVARAKESKUS Yt:t käyntiin Koonnut: Ulla Puustinen, Mitä? Luonnonvarakeskus (Luke) on käynnistänyt yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on 11 miljoonan säästöt tänä ja ensi vuonna. Pahimmassa tapauksessa neuvottelut voivat johtaa jopa 210 henkilötyövuoden vähennykseen ja henkilöstön lomautukseen. Luken rahapula johtuu valtion tutkimuslaitosten ja niiden rahoituksen kokonaisuudistuksesta, joka leikkaa sen perusrahoitusta lähes 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2014 vuoteen Mahdollisuus ulkopuolisen rahoituksen merkittävään lisäämiseen taloudellisesti vaikeina aikoina on vähäinen. Tiukka taloustilanne oli tiedossa, joten kutsu ytneuvotteluun ei yllättänyt. Sen nopea ajoitus kylläkin yllätti, sanoo vasta vuoden alussa toimintansa aloittaneen keskuksen pääluottamusmies Markku Vaajala. Työantajan ilmoituksen mukaan vähennykset kohdistuvat ennen muuta tutkimusta avustavaan tekniseen henkilöstöön, kuten laborantteihin ja kenttätyöntekijöihin, sekä toimistohenkilökuntaan. Tutkijat, eli lähes puolet keskuksen henkilökunnasta, on ainakin tässä vaiheessa rajattu neuvottelujen ulkopuolelle. Vaajalan mukaan ensin kartoitetaan eläke- ja muut sisäiset järjestelyt sekä määräaikaiset. Irtisanomisten määrä jää toivottavasti huomattavasti alle sadan, hän sanoo. Lisäksi koko henkilöstöä uhkaa kahden viikon lomautus ensi syksynä. Luonnonvarakeskus Luke muodostettiin vuoden 2015 alussa yhdistämällä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Rktl sekä maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike. Sen palveluksessa on noin 1700 henkilöä. Heistä JHL:läisiä on noin 140. Yt-neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Pihlajalinna-konserni, joka vastaa monen kunnan terveys- ja sosiaalipalveluista, aikoo lihottaa ennestäänkin pulleaa kassaansa listautumalla pörssiin. Köyhät älköön vaivautuko! LAHDEN SEUDUN KUNTATEKNIIKKA OY Kolmannes irtisanottu Mitä? Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n yt-neuvottelut päättyivät 43 työntekijän irtisanomiseen. Heistä valtaosa, eli 38, on JHL:n jäseniä. Yhtiö hävisi ison katu- ja viheralueiden hoitourakan Lahden keskustassa ja aloitti välittömästi koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Niiden tuloksena yli kolmannes koko henkilöstövahvuudesta, eli 129:stä, on irtisanottu. Lisäksi kaksi otti itse lopputilin ja kaksi pääsee eläkkeelle, kertoo pääluottamusmies Jari Hartman. Useimmilla lopputilin saaneilla on puolen vuoden irtisanomisaika. Hartman toivoo, että kesä toisi valoa tilanteeseen ja ainakin osa heistä voitaisiin ottaa takaisin yhtiön palvelukseen. Se riippuu siitä, miten hyvin pärjätään meneillään olevissa urakkakilpailuissa, hän sanoo. Lahden Seudun Kuntatekniikka on vuonna 2009 perustettu seudullinen osakeyhtiö, jonka omistavat Lahden ja Orimattilan kaupungit sekä Hollolan, Nastolan ja Asikkalan kunnat. Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli noin 22 miljoonaa euroa. KOTKA Säästökuuri ja potkuja luvassa Mitä? Kotka on aloittanut yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa enimmillään 40 työntekijän irtisanomiseen. Mitä muuta? Kaupungin talouden tasapainotusohjelmaan sisältyy palveluiden karsimista sekä toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjä. Tavoitteena on yli 10 miljoonan euron säästö. Yt-neuvottelun piirissä on kaupungin koko henkilöstö, noin työntekijää. Heistä JHL:läisiä on runsas tuhat. Sopeutukset ja henkilöstövähennykset johtuvat Kotkan kiristyneestä taloustilanteesta. Kaupungin tämän vuoden tuloksen ennakoidaan jäävän kolme miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tulosta rasittavat pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvat kustannukset sekä perus- ja erikoissairaanhoidon kasvavat menot. Samaan aikaan verokertymä jäänee useita miljoonia euroja budjetoidusta. Yt-neuvottelut käynnistyivät toukokuun alkupäivinä ja ne on tarkoitus saada maaliin kesäkuun puoliväliin mennessä. AMMATTIOPISTO LUOVI Oppilaitos irtisanoi Potkut tuli. Ammattiopisto Luovi on irtisanonut 15 opettajaansa ja 70 hallinto- ja tukipalvelutyöntekijäänsä. Irtisanottujen joukossa on myös JHL:n jäseniä. Luovi on ammatillinen erityisoppilaitos, jolla on toimintaa yli 20 paikkakunnalla. Väki vähenee Alavuden, Helsingin, Iisalmen, Limingan, Liperin, Oulun, Muhoksen, Porin ja Rovaniemen toimipisteissä. Luovi työllistää yli 800 henkilöä. JHL:n jäseniä on noin 250, ja he työskentelevät ohjaajina sekä erilaisissa toimisto- ja tukipalvelutehtävissä. TAPETILLA Suomalaiset palkansaajat työskentelivät viime vuonna keskimäärin 34,9 tuntia viikossa. Viisipäiväiseksi työviikoksi muutettuna se tarkoittaa hiukan alle seitsemän tunnin työpäivää. Pisintä työviikkoa paiskittiin Romaniassa (40,8 t), Bulgariassa (39,7 t) ja Kroatiassa (39,5 t). Lyhin työviikko on Hollannissa (30,5 t), Tanskassa (33,7 t) sekä Norjassa ja Irlannissa (33,7 t). Suomi sijoittuu 34,9 viikkotyötunnillaan EU-maiden keskikastiin. Lomat ja muut poissaolot on huomioitu työtuntilaskelmassa. Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, motiivi

13 KUVAT ANITA HÄRKÖNEN AJANKUVA REILU MEININKI, VAI MITÄ ESPOO? TAMPERE, KERAVA Kerrankin palkitaan Kiitos tuloksentekijöille. Tampereen kaupunki palkitsee työntekijöitään hyvästä tuloksesta sadan euron liikuntasetelillä. Seteli käy niin kaupungin omiin kuin yksityisiin liikuntakeskuksiin. Kerava panee vielä paremmaksi. Se antaa henkilöstölle 250 euron kertapalkkion kiitokseksi hyvästä työstä. Tampereen kaupungin nettomenot kasvoivat viime vuonna vain 0,5 prosenttia. Myös kaupungin viime vuoden tulos oli ennakoitua parempi, joskin edelleen alijäämäinen. Kerava on tehnyt parina viime vuonna ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Viime vuoden ylijäämä on liki yhdeksän miljoonaa euroa. Niinpä kaupunki muistaa henkilökuntaa 250 euron kertakorvauksella kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Kohti reilua tai vähemmän reilua Espoota. Siitä on kysymys, kun Espoon kaupunginvaltuusto kokoontuu toukokuun puoliväklin jälkeen päättämään teknisen ja kiinteistötoimen mahdollisesta ulkoistuksesta tai palveluiden tuottamisesta omin voimin. Päätös vaikuttaa liki tuhannen Espoon palveluksessa olevan siivoojan, katujen, puistoalueiden ja kiinteistöjen hoitajan sekä vahtimestarin työsuhteeseen ja toimeentuloon. Lisäksi ratkaisu heijastuu kymmenien tuhansien espoolaisten arkeen. JHL on vankasti oman työn ja sen kehittämisen kannalla. Samaa mieltä ovat espoolaiset veronmaksajat: Liiton teettämän kyselyn mukaan 55 prosenttia haluaa pitää teknisen toimen ja kiinteistönhoidon osaajat kaupungin palkkalistoilla. Noin neljäsosa ei ottanut kantaa ja vain viidennes, eli 20 prosenttia. kannatti palveluiden ulkoistamista. Koosteen kuvat on otettu 27. huhtikuuta, jolloin Espoon JHL:läiset osoittivat mieltään kunnallisten palveluiden puolesta. Samalla kampanjakylttejä levitettiin bussipysäkeille, teiden varsille ja kauppakeskuksiin. Pääkuvassa kylttiä vasaroi Raimo Koskela ja alakuvassa tarraa kiinnittämässä Sinna Koivusalo. Tutustu JHL:n reilumpiespoo.fi -sivustoon ja vaikuta! IHME JUTTU Kuin sieniä sateella tai ainakin melkein. Siihen tahtiin on kevään aikana putkahdellut kunnista palvelualoitteita. Jyväskylän, Asikkalan ja Sastamalan ohella palvelualoite on viriämässä myös Orimattilassa ja Laukaassa. Jyväskylässä aloite on johtanut konkreettiseen esitykseen ulkoistaa kaupunginteatteri. Ehdotuksen tehnyt kaksikko uskoo voivansa puolittaa kaupungin teatterilleen pulittaman maksuosuuden viidessä vuodessa. Temppu tehdään karsimalla kuluja, tehostamalla tilojen käyttöä ja nostamalla lippujen hintoja. Taiteellisesta tasosta aloitteentekijät häveliäästi vaikenevat. motiivi 13

14 PUHEENJOHTAJALTA Vaalien jälkeisiä kysymyksiä Kevään eduskuntavaalit olivat poikkeuksellisen odotetut. Kataisen-Stubbin hallituksen päätöksenteko- ja toimeenpanokyky joutuivat niin kovalle koetukselle ankarassa taloustilanteessa, että sen loppukausi meni pahasti penkin alle. Vaalien ja uuden muodostettavan hallituksen toivottiin ratkaisevan Suomen talouden ja yhteiskunnan ongelmia tomerammin ja jämäkämmin. Äänestysprosentissa vaaliodotus ei sitten kuitenkaan toteutunut. Edelleen äänestämättömien puolue on Suomen suurin puolue. Ja valitettavasti näyttää olevan edelleen myös niin, että parempiosaiset ja parempituloiset äänestävät varmemmin. Hienoa JHL:n kannalta on se, että uudessa eduskunnassa on 21 kansanedustajaa viidestä puolueesta, jotka ovat JHL:n jäseniä. Vaalikeskustelua hallitsivat turvallisuus ja talous, eikä syyttä. Molemmissa riittää huolta aivan tarpeeksi eikä kumpaankaan ole olemassa helppoja, yksiselitteisiä ratkaisuja. Suomen taloudesta piirretään niin synkkää kuvaa, että heikkohermoisimmat ryhtyvät jo miettimään sitä, kuka viimeisenä sammuttaa valot tulevaisuutensa kadottaneelta Peräpohjolan neidolta. Monet koulutetut miettivät myös tulevaisuutta jossain muussa maassa kuin työttömyyttä ja näköalattomuutta tarjoavassa Suomessa. Vaalikeskusteluissa palkansaajille ja ayliikkeelle soviteltiin rosvon viittaa useampaan otteeseen. Talouden nousun lääkkeeksi tarjoiltiin palkansaajien aseman kurjistamista ja ay-liikkeen aseman heikentämistä. Niin kuin niillä keinoilla saisimme vientimarkkinamme vetämään ja Venäjän pakotteet loppumaan. Toivottavasti kovimmat puheet jäivät vaalitentteihin ja uuden nousun rakentaminen lähtee liikkeelle yhteistyön eikä vastakkainasettelun kautta. Hallitusta muodostetaan vaalivoittaja Juha Sipilän johdolla. Hän on puhunut paljon myös niin sanotun yhteiskuntasopimuksen puolesta. Yhteiskuntasopimuksella hän kaiketi tarkoittaa keskeisten etujärjestöjen ja maan hallituksen välistä sitoumusta tietyistä toimenpiteistä ja päätöksistä, joilla uskotaan ja toivotaan Suomen talouden ja viennin piristyvän sekä työllisyyden kohenevan. Jos näin tapahtuu, niin silloin kykenemme myös paremmin säilyttämään ja turvaamaan hyvinvointipalvelujamme. Yhteiskuntasopimuksen tavoite on hyvä ja kannatettava. Sisältö sitten ratkaisee, onko se myös hyväksyttävä. Ilman muuta on selvää, että tuollainen sopimus ja sen rinnalla valmisteltava hallitusohjelma sisältävät myös vaikeita asioita palkansaajille. Kysymys kuuluukin, jaetaanko vaikeiden ratkaisujen taakkaa oikeudenmukaisesti eri osapuolten kesken. Tarjoillaanko eri osapuolille yhtäläisesti erilaista yhteiskunnan tukea ja porkkanaa? Ja mitä panoksia ja sitoumuksia vaikkapa elinkeinoelämä on valmis tuomaan yhteiseen pöytään Suomen työllisyyden kohentamiseksi? On arvioitava myös sitä, mitä tapahtuu, jos ay-liike ei yhteiskuntasopimukseen lähde. Mitä silloin maan hallitus on valmis tekemään? Tällä hetkellä ilmassa on siis enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mutta tätä kolumnia lukiessasi osa vastauksista on jo mahdollisesti olemassa. Toivottavasti ne vastaukset ovat myönteisiä. JARKKO ELORANTA PUHEENJOHTAJA JHL 14 motiivi

15 Sairaanhoitopiireissä jatketaan sote-valmisteluja TAUSTA Uusi hallitus tuskin kuoppaa soteuudistusta, vaan se saa jatkoa tavalla tai toisella, toisin sanoen: sote-uudistus on kuollut, eläköön sote-uudistus! motiivi Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus laitettiin jäihin viime hallituskauden loppumetreillä juuri ennen eduskuntavaaleja. Mitä tapahtuu sairaanhoitopiireissä ja kunnissa nyt? Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL selvitti aluetoimistojen ja kuntien luottamushenkilöiden avulla, mitä tapahtuu kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Ovatko ne jatkaneet vapaaehtoisia sotetuotanto-organisaatioiden valmisteluja ilman lainsäädännön tukea, ja kuinka pitkällä valmistelut ovat? Samalla selvitettiin, onko henkilöstön edustus otettu valmistelu- ja ohjausryhmiin mukaan. Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä, joista selvityksen mukaan valtaosa on ottanut kohtalonsa omiin käsiin ja jatkanut valmistelujaan. Kaikkiaan niitä on jatkettu 16 sairaanhoitopiirin alueilla ja kunnissa. Osa sairaanhoitopiireistä jatkaa valmistelua virkamiestyönä. Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit ovat sitä vastoin jääneet odottamaan uuden hallituksen linjauksia. Satakunta taas on tehnyt aiesopimuksen kuntayhtymämallista, mutta on nyt pyytänyt kunnilta kirjallista lausuntoa hankkeen jatkosta. Pisimällä ollaan Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan kaikki kunnat ja Heinäveden kunnan kattava ehdotus uudesta sote-mallista valmistui huhtikuun lopulla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä muun muassa Kuuma-kunnat, eli Keski-Uudenmaan kunnat, polkaisivat oman selvityksensä käyntiin niin ikään huhtikuun lopulla. Itä-Savossa valmistelut näyttäisivät olevan jäissä. Siellä katsotaan Kuopion suuntaan. Mitä pitemmällä valmistelut ovat, sitä todennäköisemmin myös työntekijäedustus on mukana valmisteluryhmissä. Pääsopijajärjestöjen, eli Jukon, Kuntaalan unionin ja Kohon, edustus on kahdeksassa sairaanhoitopiirin valmisteluryhmässä. JHL:llä on edustus kuudessa valmistelua jatkaneessa sairaanhoitopiirissä. Kattavin JHL:n edustus on Lapin, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen SOTE-ORGANISAATIOIDEN VALMISTELUTILANNE HUHTIKUUSSA sairaanhoitopiirien valmistelu- ja alatyöryhmissä. Työryhmät, joissa JHL on edustettuna ovat lähinnä tukipalvelutyöryhmiä, mutta Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on myös palvelutyöryhmiä, joissa JHL on edustettuna. Erityisasiantuntija Marjo Katajiston mukaan JHL on korostanut koko sote-prosessin ajan, että henkilöstön osallisuus valmistelujen alusta lähtien on tärkeää sitoutumisen, motivaation sekä osaamisen hyödyntämisen kannalta. Valmistelutilanne näyttää melko hyvältä. Toivottavaa on, että henkilöstöedustus sovitaan tasavertaisesti pääsopijoiden kesken. Tärkeää on, että eri alatyöryhmät keskustelevat keskenään, koska kyse on kuitenkin sote-palveluiden kokonaisuudesta, hän toteaa. n MAARIT UUSIKUMPU Valmistelu jatkui: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Kuuma-kunnat); Etelä-Karjala, Vaasa, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois- Karjala (malli valmis), Etelä-Pohjanmaa (jatkuu eduskuntavaalien jälkeen), Keski-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pohjois-Savo, Kymenlaakso, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Länsi-Pohja Valmistelu pysähtyi tai valmistelun tilanne epäselvä: Satakunta (kysely kunnille jatkosta), Varsinais-Suomi, Itä-Savo, Pirkanmaa Pääsopijajärjestöjen edustus ohjaus- valmisteluryhmissä: Etelä- Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pohjois- Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Lappi, Länsi-Pohja JHL:n edustus työryhmissä: Lappi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois- Karjala, Keski-Suomi 15

16 Hankintalaki Finnwatchin verosyynissä Aggressiivisesti verojaan välttelevät yritykset ovat nousseet viime vuosina otsikoihin. Niitä on moitittu yhteiskuntavastuun puutteesta. Erityisesti, jos ne tekevät bisnestä julkisista hankinnoista. Toisaalta hankintalain on nähty rajoittavan veronmaksun vastuullisuutta vaativien kriteerien asettamista. Suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta tutkiva Finnwatch selvitti JHL:n pyynnöstä, rajoittaako hankintalaki vastuullisuutta vaativien kriteerien asettamista hankintoihin. Se kävi läpi hankintalain ja uusien hankintadirektiivien mahdollisuudet verovastuun näkökulmasta. Raportti Kohti veroparatiisivapaita ostoja vahvistaa näkemyksen, jonka mukaan laki ei itsessään kiellä verovastuukriteereitä, mutta asettaa niiden käytölle puitteet. Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkin mukaan puitteista johtuen vain osaa kriteereistä voidaan käyttää, osaa vain joissakin hankintamenettelyvaiheissa ja osaa ei lainkaan. Finnwatchin mukaan ongelmana on, etteivät hankkijat ole välttämättä tietoisia kaikista niistä keinoista, joilla ne voisivat edistää toimittajiensa verovastuullisuutta. Yritystä ei kuitenkaan voi sulkea pois julkisesta tarjouskilpailusta alueellisen veroparatiisikytkennän perusteel- la, koska se syrjisi EU:n sisämarkkinaoikeuden vastaisesti esimerkiksi luxemburgilaista yritystä. Sen sijaan hankinnan toimittajalta voisi edellyttää esimerkiksi maakohtaista veroraportointia ja tietoja sen todellisista omistajista. Tällaisenkaan ehdon lainmukaisuudesta ei ole kuitenkaan täyttä oikeusvarmuutta. Juridisesti turvallisinta on esittää ehto aluksi vapaaehtoisena esimerkiksi hankintasopimuksessa ja muuttaa se sitovaksi tietyssä siirtymäajassa, Telkki neuvoo. Tällaisten ehtojen lainmukaisuuden testaamiseksi Telkki kehottaa hankintayksiköitä käyttämään myös joitakin kriteereitä sitovina hankintamenettelyn eri vaiheissa ja poliittisia päättäjiä tukemaan hankkijoita ottamaan juridinen riski. Muita raportissa esiteltäviä keinoja ovat muun muassa hankinnan suunnitteluvaiheen riskikartoitukset, hankintojen pilkkominen pienempiin osiin pk-yritysten osallistamiseksi ja tarjouskilpailuun sekä toimittajan tasetta koskevat vaatimukset. Lisäksi suositetaan käytettäväksi kuntalaisille avoimia tietokantoja julkisia palveluita tuottavien yritysten verovastuulinjauksista ja maakohtaisista raporteista. (MU) Henri Telkki: Kohti veroparatiisivapaita ostoja. Miten veronmaksun vastuullisuus voidaan huomioida julkisissa hankinnoissa? Finnwatch ( Kimurantti vapaakauppasopimus TTIP-sopimusta pähkäilemässä Päivi Niemi-Laine (vas), Thomas Wallgren ja Aleksi Kuusisto. Keskustelua moderoi Elisa Lipponen (kesk). USA ja Euroopan unioni neuvottelevat kaupallisen sääntöjen yhtenäistämisestä, tullien vähentämisestä ja kilpailun vapauttamisesta. Miten ay-liikkeen tulisi suhtautua vapaakauppaneuvotteluihin ja miten niihin voi vaikuttaa? Asiaa pohtivat huhtikuussa järjestetyssä seminaarissa JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine, SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto sekä kansalaisaktivisti Thomas Wallgren. Tapahtumassa kuultiin sekä yhteisiä säveliä että säröääniä. SAK on ottanut niin kutsuttuihin TTIP-neuvotteluihin varovaisesti positiivisen kannan. Aleksi Kuusiston mielestä on parempi, että maailmataloutta säädellään läntisten demokratioiden arvojen mukaan, kuin että pelikenttä jätetään maille, jotka käyvät kauppaa millä ehdoilla tahansa. Työntekijän kannalta vahingollista kauppapolitiikkaa on sellainen, joka on vapaata, muttei säädeltyä, hän linjaa. SAK:hon verrattuna JHL:llä on asiaan hieman kriittisempi kanta. Päivi Niemi-Laine on huolissaan mahdollisen vapaakauppasopimuksen ehdoista ja arvoista. Näyttää siltä, että sopimukseen on jotenkin kirjattu työntekijöiden oikeudet. Sen sijaan en ole nähnyt kirjausta siitä, mitkä sanktiot ovat, kun perusoikeuksia rikotaan. Mitä kaikkea olemme valmiita uhraamaan kauppaa edistääksemme? Sekä Niemi-Lainetta että Thomas Wallgreniä mietityttää TTIP:n välimiesmenettely, joka antaisi suuryhtiöille mahdollisuuden haastaa valtiot välimiesoikeuteen ja hakea korvauksia, jos olosuhteita on muutettu niin, että yritysten markkina-asema on kärsinyt. Wallgrenin mukaan riitojen sovittelussa ei saa antaa tulkintavaltaa liikejuristeille, joiden päätöksistä ei voida valittaa. Vallanpitäjien pitää olla demokraattisessa kontrollissa. Tämän lisäksi julkisen sektorin palvelut pitää suojata. Ay-liikkeen täytyy mennä suurella kunnianhimolla sopimuksen detaljeihin, jottei TTIP avaa yksityistämispakon erilaisten keittiöovien kautta, Wallgren sanoo, ja viittaa muun muassa siihen, millainen valtakirja kauppapolitiikan virkamiehillä on säädellä TTIP:n yksityiskohtia silloin, kun raamisopimus on solmittu. Julkinen sektori on periaatteessa suljettu TTIP-neuvottelujen ulkopuolelle. Aleksi Kuusiston mukaan vaikutukset työläisten oikeuksiin ovat rajalliset, sillä työlainsäädäntö ei sisälly neuvotteluihin ja työehtosopimukset pysyvät voimassa entiseen tapaan. Päivi Niemi-Laineen mukaan niin onkin muodollisesti. Hän muistuttaa kuitenkin, että monikansalliset yritykset saavat tuottonsa manipuloimalla työehtosopimuksia ja kiertämällä lainsäädäntöä. Työelämän pelisäännöt sekaantuvat entisestään, hän povaa. (MW) 16 motiivi

17 Kesäkuun Motiivi tarjoillaan verkossa Motiivin uusi verkkolehti Motiivilehti.fi avataan luettavaksi 10. kesäkuuta. Verkkolehti tarjoaa uutisia, artikkeleita, kuvia ja videoita JHL:läisiltä ammattialoilta. Lehti on suunniteltu luettavaksi millä tahansa laitteella. Suunnittelutyössä on keskitytty rakentamaan kännyköillä luettava verkkojulkaisu, joka toimii myös tietokoneruudulta lukiessa. Motiivi kulkee kesäkuusta lähtien minne vain. Motiivin tämän vuoden seitsemäs numero julkaistaan pelkästään verkkolehtenä. Tähän asti Motiivia on voinut lukea verkosta ladattavana näköisversiona pdf-tiedostomuodossa. Jatkossa lehteä ei tarvitse erikseen ladata, vaan jokaista juttua pääsee lukemaan klikkaamalla. Lisäksi juttuja voi jakaa sosiaalisessa mediassa. Aiemmin mahdollista oli jakaa vain koko lehti, ei yksittäisiä artikkeleita. Verkkolehti toimii asiasanahaulla. Jokaiseen julkaistuun juttuun on liitetty asiasanoja. Haettaessa tietyn sanan sisältäviä juttuja saa kätevästi näkyviin vain kyseistä aihetta koskevat artikkelit, kuvat, uutiset ja videot. Esimerkiksi omaa ammattinimikettä koskevat jutut voi näppärästi hakea esiin tällä tavalla. Verkkolehdessä julkaistaan myös printtilehti Motiivin pidetyimpiä ja parhaimpia artikkeleita aiemmin ilmestyneistä numeroista. Myös vanhoja kokonaisia lehtiä pääsee lukemaan uuden verkkolehden arkistosta, josta saa tuttuja Motiivin numeroita pdf-muotoisina tiedostoina. Verkkolehden valikkoja on vain muutama, jotta sitä olisi mahdollisimman helppo käyttää myös matkapuhelimella. Uutispalstalla julkaistaan työelämäja työpaikkauutisia, aivan kuten printtilehdessäkin. Lisäksi tehdään omia ajankohtaisia lyhyitä uutisjuttuja, joista kaikki eivät päädy paperilehden sivuille. Verkkolehden valikkopalkissa on vaihtoehtona ammattialat. Tätä valikkoa käyttämällä pääsee lukemaan oman ammattialansa juttuja, olivatpa ne videoita, uutisia tai artikkeleita. Kaikki valittua ammattialaa koskevat verkkolehden sisällöt saa yhdestä valikosta esiin hetkessä, eikä lukijan tarvitse muistella, missä paperilehdessä, minä vuonna ja millä sivulla juttu olikaan julkaistu. Uudet toiminnot tulevat Verkkolehden uutuuksia ovat kommentointimahdollisuus, sosiaalisen median syötteet, videot, lukijoiden lähettämät kuvat ja tekstit ja lehden juttujen suodattaminen asiasanahaulla. Lukijat pääsevät kommentoimaan julkaistua juttua tekstin lopussa olevaan kommenttikenttään syöttämällä oman kommentin. Kommentoimaan pääsee vapaasti, eikä erillistä kirjautumista edellytetä. Juttujen yhteyteen ja etusivulle nostetaan välillä sosiaalisen mediapalvelun syöte. Käytännössä tämä tarkoittaa, että verkkosivulla näkyy esimerkiksi yhteisöpalvelu Twitterin viestejä. Twitteriin voi jokainen liittyä vapaasti ja siihen tarvitaan vain toimiva sähköposti. Twitterin kautta voi lähettää lyhyitä kantaaottavia viestejä. Verkkolehden sivuilla toisinaan näkyvässä syöteikkunassa julkaistaan näitä lyhyitä viestejä. Verkkolehdessä voidaan julkaista myös JHL:n jäsenten lähettämiä kuvia ja tekstejä. Paperiseen Motiivi-lehteen jutut eivät aina ole joko mahtuneet tai ehtineet painoaikataulujen takia, mutta aikataulut ja tilanpuute eivät kiusaa verkkolehteä. Motiivin toimitus toivottaa tervetulleeksi juttuvinkit, palautteet, kuvat, jutut ja toiveet vanhoista verkkolehdessä julkaistavista jutuista sähköpostiinsa (KL) Verkkomotiivi alkaen osoitteessa motiivi 17

18 KEVÄÄN MERKIT Talvi on takana, ja useimpien JHL:läisten mieli palaa jo kevätpuuhiin. Raumalainen Sari Seimelä nauttii merestä, helsinkiläiselle Jussi Kentälle moottoripyörän pärinä on varma kevään merkki ja järvenpääläinen Tiina Aalto iskee sormet syvälle multaan. Kevät toi rannoille veneilevät Seimelät Kun raumalainen kuolee, on ensimmäinen kysymys. Kumne baat silt jäi? Myös JHL:läisen Sari Seimelän elämään ovat kuuluneet veneet, raumalaisittain paatit, niin kauan kuin hän muistaa. Vietin kaikki lapsuudenkesät isoäidin ja pappapuolen kanssa saaressa, Omenapuumaassa. Pappa oli kalastaja ja vesillä kesät talvet, ja minä aina tilaisuuden tullen mukana, hän kertoo. Ensimmäisen kajuutallisen paatin, Horsman, Sari ja hänen miehensä Janne Seimelä hankkivat 90-luvun alkupuolella. Nykyään paatteja on peräti kolme, eli soutuvene, 90-heppainen pikakiitäjä Bella ja kaikista rakkain, 2000-luvun alussa hankittu Lady Eve. Se osui silmiin venetsialaisviikonvaihteessa Levätyksessä, Rauman Työväen Veneilijöiden saaressa. Silloinen omistaja Sinikka Törmänen oli luopumassa Evestä, ja kummankin kiinnostus heräsi, vaikka meillä oli silloin vielä Horsmakin, Sari Seimelä tunnustaa. Seimelät ovat kunnostaneet Aurajoen Mossena tunnetun veneen omannäköisekseen. Korjailtiin tilojen sisustusta, lisättiin lämminvesivaraaja ja septitankit, vaihdettiin puhdasvesisäiliö isompaan ja varustettiin vene sähköjärjestelmällä, he kertovat. Lopuksi Seimelät uusivat vielä keittiön, ja nyt siellä on maasähköllä, akulla ja kaasulla toimiva jääkaappi pakastinlokeroineen sekä kaasukäyttöinen liesi-uunisysteemi. Lasikuituisen paatin keväthuolloksi riittää ulkopinnan pesu ja vahaus sekä kajuutan tiikkikalusteiden öljyäminen. Lisäksi Sari Seimelä pesee ja huoltaa sisätilojen tekstiilit. Moottorin huolto ja öljyjen vaihto on kipparin hommaa, hän osoittaa miestään. Talvet paatti on pressun alla hallissa, kesät Syväraumanlahden venesatamassa. Siis silloin kun emme ole merellä, kaksikko täsmentää. Paatin lokikirja onkin täyttynyt perheen yhteisistä venereissuista: milloin on yövytty mökkisaaressa Ristkarissa, milloin seilattu Turun saaristossa ja siitä edelleen Ahvenanmaalle Maarianhaminaan asti. Eteläisin satama on ollut Taalintehdas. 18 motiivi

19 KEVÄÄN MERKIT Sari Seimelä, 48 Kotipaikka: Rauma Ammatti: lääketyöntekijä Satakunnan keskussairaalassa (Pori) Perhe: Aviomies Janne, poika Jani (21) ja tytär Jenni (18) sekä tiibetinspanieli Roni (13) Harrastukset: kunnallispolitiikka, veneily perheen kanssa Liiton jäsen vuodesta 2005 Parasta keväässä: Kun jäät lähtevät, meri aukeaa, linnut palaavat ja ilmat lämpenevät! motiivi 19

20 KEVÄÄN MERKIT Sari Seimelä pesee ja vahaa paatin ulkopinnat ja huoltaa kajuutan tekstiilit joka kevät. Kuvassa myös kippari, aviomies Janne Seimelä. Monet kerrat on yövytty jonkun kallioluodon kupeessa ulkosaaristossa ja aamulla hypätty kannelta suoraan uimaan, Sari Seimelä kertoo. Vaikka paatti on kaikilla mukavuuksilla varustettu, eivät Seimelät ole hankkineet GPS-karttaplotteria, vaan suunnistavat perinteisesti merikartan avulla. Janne on suorittanut saaristolaivurikurssin, mutta kyllä merikorttien luku onnistuu myös minulta, sanoo Sari Seimelä. Parhaat muistot ovat siitä hetkestä, kun loma on edessä ja veneen köydet irtoavat laiturista. Mutta olen minä joskus pelännytkin. Esimerkiksi kerran Lehmänkurkussa tuulennopeus oli 22 metriä sekunnissa, ja paatti meni ylös ja alas, muistaa Sari Seimelä kauhun hetkiä. Silloin hän puki kajuutassa olleelle koirallekin pelastusliivin päälle. Janne Seimelä muistuttaa vanhasta viisaudesta. Merta ei saa ikinä pelätä, mutta sitä pitää kunnioittaa. n ULLA PUUSTINEN KUVAT JUHA SINISALO LADY EVE uppoumarunkoinen, lasikuituinen Barlit-vene rakennettu Turussa 29 hevosvoiman Lomabardini -moottori pituus 9,25 m matkanopeus 7-8 solmua (n. 12 km/t) merikelpoinen, mukava matkavene Keväinen äänen Kun lumet sulavat ja aurinko kääntää kasvonsa Pohjolaan, Juhani Jussi Kentän ajojalkaa alkaa vipattaa. Moottoripyörän äänenavaus itäväylällä kuuluu kevääseen siinä missä linnunlaulukin. Kun sen havaitsee, jotakin tapahtuu hormonitoiminnassa. On pakko päästä itsekin kaksipyöräisen selkään. Moottoripyöränsä hoitotoimenpiteet, kuten tarvittavat korjaukset, öljynvaihdon ja akun latauksen, Kenttä hoitaa jo syksyllä alta pois. Ajosesongin hän korkkaa yleensä huhtikuun puolivälissä. Ensimmäinen lenkki suuntaa 20 motiivi