Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon

Transkriptio

1 Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon KUNTAPÄÄTTÄJÄT: SUOMEEN 18 ITSEHALLINTOALUETTA Kaupunkien ja kuntien valtuutetuilla ja kuntajohtajilla on selvä kanta siihen, että uudet itsehallintoalueet tulee perustaa maakuntajaolle. Tätä mieltä on yhdeksän kymmenestä valtuutetusta ja kuntajohtajasta KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä, johon vastasi 2022 valtuutettua ja 142 kuntajohtajaa. Vain joka kymmenes oli sitä mieltä, että maakuntajako ei sovi pohjaksi. Valtuutettujen oli mahdollista kertoa myös, minkä muiden maakuntien kanssa uusi itsehallintoalue voitaisiin perustaa. Selvää, enemmistön ilmaisemaa suuntaa ei ole yhdelläkään maakunnalla. Kuntapäättäjien kantojen perusteella maakuntia yhdistäville itsehallintoalueille ei ole tukea. Maakunnittain tarkastellen selkeimmin omaa maakuntaa itsehallintoalueeksi haluavat valtuutetut Etelä-Karjalassa (98%), Kainuussa (95%), Satakunnassa (94%), Pohjois- Karjalassa (94%), Pohjois-Savossa (93%) ja Etelä-Pohjanmaalla (92%). 1 Alhaisimmat luvut ovat Kymenlaaksossa (66%), Keski-Pohjanmaalla (70%), Uudellamaalla (78% ) ja Etelä-Savossa (79%). Kaikissa muissa maakunnissa omaa maakuntaa itsehallintoalueeksi haluaa 85-89% valtuutetuista. Uusmaalaiset kuntapäättäjät eivät ole millään tavoin suuntautumassa yhteenkään ympäröivään maakuntaan. Kymenlaaksossa oli vahvin suuntautuminen oman maakunnan ulkopuolelle. Vajaa puolet valtuutetuista (44%) katsoi, että Päijät-Häme voisi olla samaa itsehallintoaluetta. Etelä-Karjalaan (22%) ja Uudellemaalle (20%) tähyili viidennes. Etelä-Karjalassa joka viides (21%) katsoi, että samassa itsehallintoalueessa voisivat olla Kymenlaakso ja/tai Etelä-Savo. Päijäthämäläisiä Kymenlaakson suunta ei kiinnosta (16%), vaan pikemminkin Kanta-Häme (35%). Kanta-Hämeessä Päijät- Häme sai hieman sympatiaa (28%), kuin myös Pirkanmaa (22%). Pirkanmaa puolestaan ei ole innostunut mistään ilmansuunnasta. Varsinaissuomalaisista joka neljäs (26%) suuntaa katsettaan Satakuntaan. Satakuntalaisista päättäjistä puolestaan vajaa kolmannes (31%) ymmärtäisi yhteistä aluetta varsinaissuomalaisten kanssa ja viidennes (22%) pirkanmaalaisten kanssa.

2 Etelä-Pohjanmaalla neljä kymmenestä (38%) katsoo Pohjanmaan suuntaan ja joka neljäs (26%) Keski-Pohjanmaalle. Pohjanmaalla puolestaan vajaa puolet tähyää Keski-Pohjanmaalle (44%) ja Etelä-Pohjanmaalle (44%). Keski-Pohjanmaa ei ole kiinnostunut naapureistaan. Etelä-Savossa reilusti joka kolmannen (37%) yhteistyösuunta oli Pohjois-Savo. Vastaavasti Pohjois-Savossa vajaa kolme kymmenestä voisi ottaa samaan kokonaisuuteen Pohjois-Karjalan (29%) tai Etelä-Savon (27%). Pohjois-Karjalassa ei ollut erityistä suuntautumista oman maakunnan ulkopuolelle. Keski-Suomessa ei ole erityistä oman maakunnan ulkopuolelle suuntautumista, ohuesti kuitenkin Pirkanmaalle (18%). Pohjoispohjanmaalaisista joka neljäs (26%) olisi valmis ottamaan Kainuun samaan kokonaisuuteen. Kainuussa vastaavasti vain 16% suuntautuisi Pohjois-Pohjanmaalle. Lapilla ei ole oman maakunnan ulkopuolelle suuntautumista kuin ohuesti (16%) Pohjois-Pohjanmaalle. Esitetty kysymys oli: Alla ovat lueteltuna Suomen nykyiset maakunnat. Mikä maakunta tai maakunnat ovat mielestäsi paras rajaus uudeksi itsehallintoalueeksi omalla alueellanne? Laita rasti sen tai niiden maakuntien kohdalle, joka on tai jotka olisivat kuntasi kannalta paras mahdollinen uusi itsehallintoalue: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Maakuntajakoa ei voi käyttää lainkaan uusien itsehallintoalueiden rajausta määriteltäessä 2

3 ITSEHALLINTOALUEILLE SOTEN OHELLA KEHITTÄMISTEHTÄVÄT SEKÄ PALO- JA PELASTUSTOIMI VIHREÄT INNOKKAIMPIA TEHTÄVIEN SIIRTÄJIÄ Yli puolet kaupunkien ja kuntien valtuutetuista sekä kuntajohtajista katsovat, että uusille itsehallintoalueille tulee siirtää sosiaali- ja terveystoimen ohella aluekehittäminen (valtuutetut 58% ja kuntajohtajat 70%), kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen (valtuutetut 54% ja kuntajohtajat 62%), EU:n rakennerahastotehtävät (valtuutetut 50% ja kuntajohtajat 75%), valtion aluehallinnon kehittämistehtävät (valtuutetut 58% ja kuntajohtajat 82%) sekä palo- ja pelastustoimi (valtuutetut 61% ja kuntajohtajat 75%). Kuntajohtajat olivat valtuutettuja halukkaampia siirtämään tehtäviä itsehallintoalueille. Lisäksi he siirtäisivät vielä joukkoliikenteen (56%) ja ammatillisen koulutuksen (55%). Nihkeimmin suhtauduttiin esitykseen siirtää kulttuuri (valtuutetut 11% ja kuntajohtajat 4%), kansalaisopistot (valtuutetut 17% ja kuntajohtajat 15%), maankäyttö (valtuutetut 17% ja kuntajohtajat 10%) ja energiahuolto (valtuutetut 19% ja kuntajohtajat 11%) itsehallintoalueille. Valtuutettujen puoluekannoittain tarkastellen kaikkien halukkaampia tehtävien siirtoon olivat vihreiden valtuutetut. He siirtäisivät itsehallintoalueille äsken mainittujen lisäksi ammatillisen koulutuksen (52%), joukkoliikenteen (61%), jätehuollon (57%) ja ylikunnallisen asunto- ja kaavoituspolitiikan. Toiseksi innokkaimpia tehtävien siirtäjiä olivat vasemmistoliiton valtuutetut. Kolmantena olivat kokoomuksen valtuutetut. 3 Kyselyssä tarkasteltiin eri puolueiden valtuutettujen yleistä kiinnostusta siirtää tehtäviä uusille itsehallintoalueille. Tätä mitattiin vertaamalla puolueiden valtuutettujen vastauksia kaikkien vastausten aritmeettiseen keskiarvoon. Keskiarvossa olivat Suomen keskustan ja kristillisdemokraattien valtuutetut. Nihkeimpiä tehtävien siirrolle yleisesti olivat RKP:n valtuutetut. Konkreettisesti heistä yli puolet oli valmiit siirtämään itsehallintoalueille soten ohella vain valtion aluehallinnon kehittämistehtävät sekä palo- ja pelastustoimen. Myös SDP:n valtuutetut olivat keskimääräistä nihkeämpiä tehtävien siirtoon. Maakunnittain näkemykset uusien itsehallintoalueiden tehtävistä vaihtelevat jonkin verran. Janan ääripäissä ovat Etelä-Karjala, joka haluaisi 11 luetellusta 16:sta tehtävästä itsehallintoalueille. Kymenlaaksossa vastaavasti oltiin nihkeimpiä tehtävien siirrolle. Soten ohella vain kolme tehtävää oltiin valmiit siirtämään itsehallintoalueille.

4 Esitetty kysymys oli: Alla on lueteltuna eri yhteyksissä esille nousseita, yhtä kuntaa suuremmalla maantieteellisellä alueella tällä hetkellä hoidettavia tehtäviä, tai tulevaisuudessa järjestettäväksi esitettyjä tehtäviä. Rastita se tehtävä/ne tehtävät, jotka mielestäsi kuuluisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella uusien itsehallintoalueiden vastuulle: aluekehittäminen alueen kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen ammatillinen koulutus elinkeinopolitiikka energiahuolto EU:n rakennerahastotehtävät joukkoliikenne jätehuolto kansalaisopistot kulttuuri lukiokoulutus maankäyttö palo- ja pelastustoimi valtion aluehallinnon kehittämistehtävät ylikunnallinen asunto- ja kaavoituspolitiikka ympäristöhuolto ei mitään muuta kuin sosiaali- ja terveydenhuolto KYSELYN TAUSTA 4 Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu: Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Valtiovarainministeriö ja Sosiaali- ja terveysministeriö asettivat virkamiestyöryhmän. Sen tehtävänä on mennessä valmistella ehdotus uusien itsehallintoalueiden aluejaoksi. Työn perusteella maan hallitus määrittelee jatkotyön pohjaksi itsehallintoalueiden lukumäärän ja alustavan aluejaon. Vasta tämän jälkeen kuultaisiin kuntia ja maakuntia. Uusille itsehallintoalueille tulisi suorat vaalit. Kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon ohella itsehallintoalueille kaavaillaan mm. maakuntaliittojen, valtion aluehallinnon ja kuntien yhteistyössä tällä hetkellä hoitamia tehtäviä. Toteutuessaan järjestelmä muuttaa merkittävällä tavalla koko Suomalaista hallinto- ja palvelujärjestelmää. Tähän mennessä uudistusta ovat valmistelleet vain ministeriöiden virkamiehet. Itsehallintoalueiden tehtävistä, määrästä tai aluejaosta ei ole kysytty kunnilta tai maakunnilta ja niiden päättäjiltä. Tällä kyselyllä halutaan kartoittaa kunta- ja maakuntapäättäjien näkemyksiä uudistuksen toteutuksesta. Raportin ovat laatineet

5 KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies, VTM Antti Mykkänen ja assistentti, HTK Sanni Harju. KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö teki tutkimuksen välisenä aikana Manner- Suomen alueen kaupunkien ja kuntien valtuutetuille, kaupunkien ja kuntien johtajille, maakuntajohtajille ja sairaanhoitopiirien johtajille suunnatulla Survey Pal kyselyllä. Kyselyyn vastasi 2022 valtuutettua (vastausprosentti 25), 142 kuntajohtajaa (vastausprosentti 47), 14 maakuntajohtajaa (vastausprosentti 78) ja 12 sairaanhoitopiirin johtajaa (vastausprosentti 60). Tässä raportissa keskitytään valtuutettujen ja kuntajohtajien vastauksiin. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen,

6 6

7 7

8 8

9 9

10 10