TOIMINTAKERTOMUS Dnro 375/023/2010

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS Dnro 375/023/2010 MAASEUTUVIRASTON TOIMINTAKERTOMUS 2009

2 TOIMINTAKERTOMUS Dnro 375/023/2010 Sisällysluettelo 1. Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Suoritteiden määrät sektoreittain Suoritteiden määrät toimintoprosesseittain Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Väärinkäytökset...23

3 1 1. Johdon katsaus Toiminnan tulokset Maaseutuviraston strategia valmistui toisen täyden toimintavuoden aikana ja sitä käsiteltiin henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Strategian painopisteet, toimivat kumppanuudet, henkilöstön hyvinvointi, laadukkaat palvelut, ja tukijärjestelmien onnistunut toimeenpano, näkyivät jo vuoden 2009 konkreettisessa toiminnassa. Keväällä tarjottiin viljelijöille ensimmäistä kertaa mahdollisuus hakea tukia sähköisesti. Lähes 10 % viljelijöistä käytti tätä mahdollisuutta. Heiltä saatu palaute oli erittäin myönteistä ja kehittämisehdotuksia on voitu ottaa Mavin työssä huomioon. Tukien maksut sujuivat tavoitteeksi asetetuissa aikatauluissa. Maksuja edelsi onnistunut tukihallinnon työ TE-keskuksissa, kunnissa ja Mavissa. Syksyllä otettiin käyttöön ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen maksu kahdessa erässä ja toinen erä sekä suorat tuet maksettiin joulukuun kahden ensimmäisen päivän aikana yli 99 prosenttisesti. Kerralla maksettu summa 700 miljoonaa oli Mavin historian suurin. Ei- tuotannolliset investoinnit, eläinten hyvinvointituki sekä uudet ympäristötuen erityistukien toimenpiteen toimeenpantiin vuoden aikana. Tietojärjestelmien kehittäminen jatkui Mavin vuoden aikana valmistuneen tietohallintostrategian mukaisesti. Sähköisen tukihaun kehittäminen ja Hanke 2007 järjestelmän toimintojen loppuunsaattaminen etenivät odotetusti. Maksatusjärjestelmä Sampo kohtaisi ennakoimattomia viivästyksiä, mutta on kuitenkin edennyt. Vuoden 2010 alusta tapahtuvaan käyttöpalveluiden ulkoistamiseen varauduttiin vuoden aikana. Strategian mukaisesti panostettiin erityisesti henkilöstön työhyvinvointiin. Koulutusta ja yhteisiä tilaisuuksia toteutettiin ja esimiesten valmennukseen panostettiin. Mavin työtyytyväisyys nousi barometrillä mitattuna (kokonaisuustyötyytyväisyysindeksi oli 3,4) ja esimiesten 360-arvioinnissa voidaan katsoa johtamisen saaneen hyvää tasoa olevaa palautetta. Vuoden aikana panostettiin monipaikkainen virasto -hankkeessa teknisiin ratkaisuihin ja henkilöstön valmiuksiin hajautetun työn tekemisessä ja uuden tekniikan haltuunotossa. Henkilöstöstrategian laatiminen on aloitettu. Vuonna 2009 Suomeen kohdistui kaksi komission ja yksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastus. Komission kiristyneet vaatimukset mm. peltolohkorekisteriin ja valvonnan laatuun kohdistuen vaativat Mavilta jatkuvaa valvonnan, raportoinnin ja menetelmien kehittämistä. Vuoden aikana vältyttiin merkittäviltä rahoitusoikaisuilta. Mavin tietoturva järjestelmän sertifiointi eteni marraskuussa tehtyyn auditointiin. Toimintalaskentajärjestelmä on otettu käyttöön ja siitä saatavaa aineistoa hyödynnetään ensimmäisen kerran laajemmassa mittakaavassa vuoden 2009 toimintakertomuksessa. Maviin on laadittu vuoden 2009 aikana viestintästrategia. Toimintaympäristön muutokset Vuosi 2009 kului epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Markkinahintojen vaihtelut, epävarmuus maatalouspoliittisista ratkaisuista sekä raskaaksi koettu tukibyrokratia kuormittivat viljelijöitä. Vuoteen 2008 verrattuna nuorten viljelijöiden aloitustukia myön-

4 2 nettiin selvästi vähemmän mutta investointitukea jonkin verran enemmän. Markkinatilanteesta johtuen marraskuussa 2008 avautunut viljan interventio on saanut markkinoilla innostuneen vastaanoton. Vuoden 2009 lopussa interventioon oli tarjottu 320 miljoonaa kiloa viljaa. Kauden 2009/2010 aikana arvioidaan interventioon varastoitavan viljamäärän olevan EU ajan suurin. Epävarman taloudellisen tilanteen arvioidaan vielä jatkuvan tulevina vuosina. Toiminta-ajatuksessa painotettu kumppanuus näkyi Mavin panostuksessa ELY uudistukseen. Mavi osallistui aktiivisesti valmisteluryhmiin sekä syksyn tulosohjausprosessiin. ELYjen tulosohjauksen ja ohjausmallien vakiinnuttaminen sekä toiminnan sopeuttaminen ELYissä tuottavuusvähennysten määräämien resurssien puitteisiin on haasteellinen tulevina vuosina. Alkusyksystä asetettiin maataloushallinnon uudistusta kunnissa tukeva työryhmä sekä tuettiin koulutuksin ja neuvonnan avulla kuntien valmistautumista uudistukseen. Uudistus antaa tilaisuuden tiivistää kanssakäyntiä paikallishallinnon kanssa sekä tarjota parempia koulutus ym. mahdollisuuksia.. Viraston alueellistaminen on edennyt suunniteltua nopeammin, pääosin koska henkilöstön vaihtuvuus on ollut suurta. Vuoden 2009 aikana viraston palveluksesta erosi 23 henkilöä ja vuoden lopussa Seinäjoella työskenteli 80 henkilöä. Vaihtuvuus näkyy myös määrärahan käytössä, koska poikkeuksellisen suuresta vaihtuvuudesta johtuen koko htv-kehystä ei ole pystytty käyttämään ja IT-projektien läpivienti on viivästynyt. Mavi on panostanut niiden henkilöiden tukitoimenpiteisiin, joille Seinäjoelle siirtyminen ei ole mahdollista. Alueellistamisesta johtuvasta suuresta vaihtuvuudesta huolimatta on onnistuttu varmistamaan toiminnan häiriöttömyys. Alueellistamisen siirtymäkausi ja henkilöstön merkittävä vaihtuvuus vaikuttavat viraston toimintaan vuoteen Ottaen huomioon Maaseutuviraston alueellistumisesta aiheutuva henkilöstön suuri vaihtuvuus ja muutoksen haasteet, on Maaseutuvirasto selviytynyt työhönsä sitoutuneen henkilöstön ansiosta vuodelle 2009 asetetuista tulostavoitteista ja perustehtävistään erittäin hyvin

5 3 2. Vaikuttavuus Maatalouspolitiikan toimeenpanijana Maaseutuvirasto on vaikuttanut maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Virasto on toimeenpannut maaseudun kehittämisohjelman, yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisten tukijärjestelmien mukaisia toimenpiteitä, joilla tähdätään maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Maaseutuvirasto on ollut aktiivinen verkostotoimija ja on tuottanut informaatiota poliittisen päätöksenteon tueksi. Virasto täydentävien ehtojen toimeenpanijana on vaikuttanut elintarvikkeiden ja eläinten turvallisuuden ylläpitämisen ja parantamiseen. Koko virastoa koskevat tavoitteet 2009 (tulossopimus 2009) KOKO TAVOITE MITTARI VUODEN TILANNE 1. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysmääräinen toimeenpano vuonna 2009 v voimaantulleiden muutosten ja tammikuussa 2009 hyväksytyn ympäristötuen muutoksen osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräinen toimeenpano vuonna 2009 on toteutunut. 2.CAP:in terveystarkastuksen toimeenpano: muutokset tilatukeen ja muihin suoriin tukiin, täydentäviin ehtoihin, modulaatioon ja tukirajoitteisiin. Ympäristötuen muutokset on toimeenpantu ja tuki on maksettu kahdessa erässä viljelijöille. Tilatuen muutokset on toimeenpantu. Tulevien vuosien muutoksia on arvioitu. Modulaatio on toteutettu ja tuet on laitettu maksuun joulukuun alussa. 3. Kehitetään toiminnan seurantaja palautejärjestelmä yhdessä MAO:n kanssa sekä toimivat yhteistyömenettelyt KRO:n ja MEO:n kanssa. Uusien tehtävien sisältö sovittu. Seuranta- ja palautejärjestelmä käytössä. EU:n uusien nautatukien valmistelu on aloitettu. Komission päätös ja kansalliset säädökset asiasta kuitenkin vielä puuttuvat (helmikuussa 2010), joten tukijärjestelmät eivät näin ollen voi olla käytössä vielä vuoden 2010 alussa. Vuosipalaverit pidetty KRO:n ja MEO:n kanssa. Säännöllistä yhteistyötä MAOn johdon ja yksikköjen välillä on toteutettu. Toimintaa kehitetään edelleen.

6 ja pohjoisen tuen muutosten, erityisesti sika- ja siipikarjatukien tuotannosta irrottamisen, toimeenpano. Maksatukset toimeenpannaan sovitussa aikataulussa. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen, rakennemuutoskorvauksen ja viitemäärien haku toteutui ( ). Myös em. liittyvät valvonnat toteutettu v Tuet viljelijöille maksettiin joulukuun puolivälissä. Kunnat ovat vahvistaneet tilakohtaiset viitemäärät ja postitukset tiloille ovat käynnistyneet tammikuussa Maaseudun kehittämisohjelmien sulkeminen hoidetaan asetetuissa aikatauluissa 6. Virasto toteuttaa alueellistamissuunnitelmaa. Tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä noin 60 henkilön toimipiste on siirtynyt Seinäjoelle Seinäjoella 60 henkilön toimipiste Toteutettu siten, että sulkeminen onnistuu komission asettamassa aikataulussa. Toteutunut. Vuoden 2009 lopussa Seinäjoella työskenteli 80 henkilöä. 7. Sähköisen asioinnin edistämiseksi kehitetään prosesseja ja tietojärjestelmiä maa- ja metsätalousministeriön ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 8. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän sertifiointi vuonna Sähköisen asioinnin osuus pinta-alatukien tukihauista 10% Sertifiointihakemus jätetty mennessä Sähköisten tukihakemusten osuus kaikista pintaalatukihakemuksista 9,5% Sertifiointihakemus jätetty kesäkuussa. Sertifiointitarkastus tehty marraskuussa. Vuoden 2009 osalta siirtomenojen vaikuttavuustiedot esitetään kokonaisuudessaan MMM:n toimintakertomuksessa. 3. Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Virasto aloitti toimintansa ja vuosi 2009 on viraston toinen täysi toimintavuosi. Mavin työajanseurantaportaali on otettu käyttöön heinäkuussa 2008 ja työpanoksen sekä kustannusten jakautuminen toiminnolle on laskettu tämän kuuden kuukauden perusteella. Luvut eivät siis ole täysin vertailukelpoisia vuosien välillä. Toimintojen sisältöä tullaan täsmentämään vuoden 2010 aikana. Vuonna 2008 virastossa aloitettiin laskentajärjestelmän kehittäminen. Vuoden 2009 aikana saatiin käyttöön toimintolaskentajärjestelmä, jonka tavoitteena on tuottaa tiedot kustannuksista ja henkilötyövuosista toiminnoittain. Kustannuslaskennan kehittämistä jatketaan vuoden 2010 aikana mittareiden ja suoritekustannusten raportoinnin osalta. Kehittämistyön yhteydessä toimintoja tultaneen uudistamaan vuodelle 2011, jotta ne vastaisivat paremmin viraston johtamisen tarpeisiin.

7 5 HTV (% kokonaisuudesta sarakkeissa) Ydinprosessit (pl. tietotekniikka ja 70 Tukijärjestelmien hallinnointi 24,79% 24,87% -hallinto) 71 Hakemusten käsittely 8,16% 7,60% 72 Tukimaksujen käsittely 3,30% 6,26% 73 Tukien valvonta ja tarkastukse 6,24% 6,72% 74 Tukien takaisinperintä ja saat 2,63% 2,48% 75 Yhteistyö ja kehittäminen 4,77% 4,44% 78 Sisäinen tarkastus ja valvonta 1,21% 1,79% 1 Ydinprosessit (pl. tietotekniikka ja -hallinto) 51,12% 54,17% 2 Tietotekniikka ja -hallinto 76 Tietotekniikka ja -hallinto 14,26% 13,56% 2 Tietotekniikka ja -hallinto 14,26% 13,56% 3 Hallinnon prosessit 80 Taloushallinto 5,30% 2,45% 81 Henkilöstöhallinto 2,63% 2,78% 82 Henkilöstön kehittäminen 4,83% 5,26% 83 Viestintä 2,49% 1,91% 84 Muut yhteiset toiminnot 19,38% 19,87% 3 Hallinnon prosessit 34,62% 32,27% Prosessi 100,00% 100,00% Taulukko 1. Työpanoksen jakautuminen toiminnoille. Työajanseuranta on otettu käyttöön 7/2008, joten vuodet eivät ole vertailukelpoisia. Viraston toiminta on erittäin tietojärjestelmäkeskeistä ja tietotekniikka on osa Mavin ydinprosesseja. Maksajavirastotoiminnasta johtuen myös sisäinen tarkastus on osa ydinprosesseja totutusta käytännöstä poiketen. Muut yhteiset toiminnot (84) sisälsi vuonna 2009 johtamisen, luottamusmiestoiminnan, toiminnan ja talouden suunnittelun, hankinta- ja sopimusasiat, tietopalvelun, tietoturvan, toimitilasuunnittelun ja muutot, hallinnon sidosryhmäyhteistyön, perehdyttämisen, yleishallinnon, asiakirjahallinnon ja hallinnon prosessien suunnittelun. Vuosina myös ydintoimintojen johtamiseen käytetty työaika on kirjattu hallinnon prosessiksi. Työajanseurantaa on muutettu tältä osin vuoden 2010 alusta lähtien Ydinprosessit (pl. tietotekniikka 70 Tukijärjestelmien hallinnointi ja -hallinto) 71 Hakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukse Tukien takaisinperintä ja saat Yhteistyö ja kehittäminen Sisäinen tarkastus ja valvonta Ydinprosessit (pl. tietotekniikka ja -hallinto) Tietotekniikka ja -hallinto 76 Tietotekniikka ja -hallinto Tietotekniikka ja -hallinto Hallinnon prosessit 80 Taloushallinto Henkilöstöhallinto Henkilöstön kehittäminen Viestintä Muut yhteiset toiminnot Hallinnon prosessit YHTEENSÄ Taulukko 2. Oman rahoituksen kustannusten jakautuminen toiminnoille (ennen vyörytyksiä, ei sisällä poistoja tai pääoman korkoa). Kustannuslaskenta perustuu työajanseurantaan (otettu käyttöön 7/2008). Vuodet eivät ole vertailukelpoisia.

8 6 Toimintokokonaisuuksien kustannukset esitetään taulukossa 2.. Luvut ovat ennen vyörytyksiä, eivätkä sisällä poistoja tai pääoman koron osuutta. Työajanseuranta on otettu käyttöön heinäkuussa 2008, joten kustannukset eivät ole täysin vertailukelpoiset vuosien välillä. Toimintolaskentaa kehitetään edelleen vuoden 2010 aikana. Maaseutuviraston toiminta on tietojärjestelmäkeskeistä ja tietohallinnon osuus kokonaiskustannuksista on merkittävä. Maaseutuviraston hallinnoimien tietojärjestelmien avulla maksetaan vuosittain yli 2 mrd. euroa kansallisia ja Euroopan unionin rahoittamia tukia. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Vuoden 2009 alusta Maville siirrettiin sopimus Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen kanssa teurasruhojen luokituksen ja punnituksen valvonnasta. Mavissa laadittiin v kpl perintökaareen liittyviä lausuntoja. Näiden osuus on alle 1 % maksullisesta toiminnasta. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma Kustannukset, tuhatta euroa 2009 toteuma Tuotot Kustannukset Maksullisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset 2447 muut erilliskustannukset Erilliskustannukset, yhteensä Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista poistot 0 korot 0 muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+) tai alijäämä (-) Kustannusvastaavuus 98,9 % Maksullinen toiminta siirtyi Maa- ja metsätalousministeriöstä Maviin vasta kevään 2009 aikana, joten toiminnasta ei ole aikaisemmalta vuodelta vertailutietoa eikä tavoitteita toiminnan kustannusvastaavuudelle ole asetettu. 4. Tuotokset ja laadunhallinta 4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Toimeenpanotehtäviä on delegoitu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ent. työ- ja elinkeinokeskus) ja kunnille. Delegoituja tehtäviä ovat mm. tukihakemusten vastaanotto ja päätöksenteko, maksuhakemusten vastaanotto ja päätöksenteko, tarkastus- ja valvontatehtävät sekä asiakkaiden ohjaus ja neuvonta. Työ- ja elinkeinokeskuk-

9 7 sia koulutettiin ja heille järjestettiin videoneuvotteluja ympäri vuoden. Videoneuvotteluista on muodostunut vakiintunut menettely tiedottaa ja kouluttaa alaista hallintoa. Kappaleessa on kuvattu hallinnon suoritteet sektoreittain. Kappaleessa kuvataan toimintoprosesseittain, mitä tehtäviä Mavi suorittaa osana em. sektoreiden prosesseja Suoritteiden määrät sektoreittain Seuraavassa on esitetty maatalouden menoja vuodelta 2009 momenteittain. Luvut sisältävät maatalouden tukia viljelijöille sekä maaseudun kehittämisen tukia viljelijöille yrityksille ja yhteisöille. Valtaosa maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) tukimaksuista, joita oli vuonna 2009 noin 108 miljoonaa euroa, ei sisälly lukuihin. Momentti Momentin nimike Kansallinen osuus EU:n osuus Yhteensä (1000 euroa) (1000 euroa) (1000 euroa) EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki EU-tulotuki ja EU-markkinatuki Satovahinkojen korvaaminen Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonhaittakorvaus Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet Korkotuet Yhteensä Osuudet % 60 % 40 % 100 % Taulukko 3. Maatalouden menot momenttien ja osalta vuonna 2009 Maksetut tuet momenteittain v. 2009, %osuus kaikista tuista 6 % EU-tulotuki ja EUmarkkinatuki 7 % 26 % Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 16 % Luonnonhaittakorvaus 19 % 26 % Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja eituotannolliset investoinnit Luopumistuet ja - korvaukset ja pellonmetsitystuki Muut momentit Kuva 1. Luvun ja mukaan maksettuja maatalousmenoja vuonna 2009

10 8 Maatalouden tuet Maa- ja puutarhatalouden kansallisiin tukiin sisältyi luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa, Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki ja eräitä muita kansallisia tukia. Satovahinkokorvauksia maksettiin edellisvuotta huomattavasti enemmän vuonna Vuonna 2008 satovahinkoja korvattiin noin 1,6 milj. euroa ja vuonna ,4 milj. euroa. Tilatuki ja vienti-, koulumaito- ja eräät muut markkinatuet muodostivat suurimman osan kokonaan EU:n maataloustukirahastosta maksettavista tuista. Puutarhatalouden ja sokerituotannon erityistoimenpiteiden maksuista suurin osa muodostui sokerin rakenneuudistuksen maksuista. Vuonna 2009 ympäristötuen perustukeen sitoutuneita viljelijöitä oli lähes kpl. Ympäristötuen 5-, 10- tai 20-vuotisia erityistukisopimuksia, joita on 30 erilaista sopimustyyppiä, oli vuonna 2009 voimassa yhteensä noin kpl. Näistä uusia vuonna 2009 tehtyjä 5-vuoden sopimuksia oli noin 1200 kpl. Lisäksi haettuja uusia sopimuksia oli vuoden vaihteessa tammikuussa 2009 käsittelemättä noin 800 kpl. Maaseudun kehittämisen tuet Maaseudun kehittämiseen suunnattuja hanke- ja yritystukia, maatalouden investointitukia sekä aloitustukea, toimintarahaa ja ohjelman teknistä apua maksettiin 2009 yhteensä 858 milj. euroa. Vuonna 2009 maksaminen käynnistyi täysipainoisesti ohjelmakauden osalta. Maksupäätöksiä tehtiin yritystukien osalta 2301 kpl ja hanketukien osalta 1060 kpl. Maksupäätösten ja maksetun tuen määrä kasvoi koko ajan vuoden edetessä. Toimintarahaa Leader-toimintaryhmille maksettiin 7,2 milj. euroa. Ohjelmakauden sitoumuksia maksettiin kansallisesti yhteensä euroa. Nämä tapaukset ovat olleet käsittelyssä muutoksenhakuasteissa. Ohjelmakauden osalta voidaan todeta maksujen vähäisen määrän kertovan siitä, että vanha ohjelmakausi on saatu maksujen osalta lähes kokonaan päätökseen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman koko ohjelman kehyksestä maksettiin vuoden 2009 loppuun mennessä noin 10 %:a. Sidotuista on maksettu 29 %:a. Alkuperäisestä aikataulusta ollaan hieman jäljessä toimintalinjojen 1,3,4 ja 5 osalta. Todennäköisesti vuonna 2010 maksuhakemusten määrä lisääntyy ja tukea maksetaan enemmän kuin vuonna Tukijärjestelmät käynnistyivät kokonaisuudessaan vuonna Maaseudun kehittämistoimintaan, osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa, pystyttiin tekemään hanke- ja yritystukipäätöksiä normaalisti koko vuoden. Vuoden aikana tehtiin yhteensä 2041 myönteistä päätöstä yritystukien osalta ja 1223 myöntöpäätöstä hanketukien osalta. Vuonna 2009 kehittämisohjelman kokonaiskehys nousi lisärahoituksen myötä. Lisärahoitusta tuli toimenpiteisiin 111,121, 124, 214, 312, 321 ja 413. Rahoituskehyksen korjauksia tehtiin myös toimenpiteisiin 112, 123 ja 311, jotka menettivät osan kehyksestään. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman koko kauden ohjelmakehyksestä oli mennessä sidottu noin 64,5 %. Kertomusvuoden lopulla TE-keskuksissa oli vireillä noin 730 hanketukihakemusta. Yritystuissa vastaavasti vuo-

11 9 denvaihteessa oli vireillä 634 hakemusta. Nuoren viljelijän aloitustukihakemuksia oli 41 ja 545 investointitukihakemusta. MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN SITOMISTILAN- NE Toimenpide/Toimintalinja Ohjelman kehys EU:n rahoitus Sidottu EUn rahoitus % Maksettu kumulatiivinen EU-rahoitus Ammatillinen koulutus ja tiedotus, maa-, metsä- ja elintarviketalous , Nuorten viljelijöiden aloitustuki , Varhaiseläke 1) , Maatilojen nykyaikaistaminen (=investointituki) , Maa- ja metsätaloustuotteiden jalostus ja markkinointi , Maa-, metsä- ja elintarviketalouden innovatiivinen yhteistyö , Yhteensä toimintalinja , Luonnonhaittakorvaukset (vuoristoalueilla) 2) , Luonnonhaittakorvaukset (muilla alueilla) 2) , Maatalouden ympäristötuet 2) , Eläinten hyvinvointi , Ei tuotannolliset maa- ja metsätalousinvestoinnit , Maatalousmaan metsitys 1) , Yhteensä toimintalinja , Maatilojen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle , Mikroyritysten kehittäminen , Matkailuelinkeinojen edistäminen , Maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut , Kylien kunnostus ja kehittäminen , Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen , Linjan 3 toimijoiden ammatillinenkoulutus ja tiedotus , Yhteensä toimintalinja , Kilpailukyky , Ympäristä/Maankäyttö , Elämän laatu/monipuolistaminen , Yhteistyö , Toimintaryhmien toimintaraha , Yhteensä toimintalinja , Tekninen apu yhteensä , KOKO OHJELMA YHTEENSÄ , ) Maksettuja menoja kaudelta ) Maksettuja menoja kaudelta Taulukko 4. Maaseudun kehittämisohjelman sitomistilanne ja vuoden 2009 maksut

12 10 Markkinatuet Markkinatuet kasvoivat euromääräisesti mitattuna nelinkertaisiksi. Vientitukia maksettiin lähes 20 miljoonaa euroa eli yli kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen nähden. Pääosa vientituista meni maitotuotteille. Tuonti- ja vientitodistusten määrät sen sijaan laskivat EU:n kevennettyä edellisenä vuonna todistusjärjestelmää. Sisämarkkinatukien kokonaismäärä nousi 45 miljoonaan euroon, josta merkittävin osuus oli sokerin rakenneuudistustukena maksettu 35 milj. euroa lopettaneelle tehtaalle. Koulumaitotuen määrä nousi noin 1 milj. eurolla ns. tasatukimallin seurauksena. Viljan interventio-ostot alkoivat tauon jälkeen. Ostoja tehtiin yli 33 miljoonalla eurolla eli toiseksi suurin määrä koko EU:n jäsenyyden aikana. Myös maitosektorilla käynnistyivät interventio-ostot heikon markkinatilanteen vuoksi. VIENTI MARKKINATUET kpl euro kpl euro Tukipäätökset Todistukset TUONTI Tuontitodistukset SISÄMARKKINATUET Koulumaito-ohjelma Muut tuet INTERVENTIO (kaikki tuotteet yht.) - ostot varastointikorvaukset muut myynnit Kaikki yht Taulukko 5. Markkinatukipäätökset (eurot ja kappaleet vuosina ) Suoritteiden määrät toimintoprosesseittain Maaseutuviraston tarkastustoiminta Mavi suorittaa omia paikanpäällä tapahtuvia tarkastuksia yritys- ja hanketukien osalta ja markkinatukiin liittyvien otantatarkastusten osalta sekä suorittaa laadunvalvontoja TE-keskuksille delegoitujen valvontatehtävien osalta. Varsinkin kokotilavalvonnoissa Mavi kouluttaa, ohjeistaa sekä antaa käytännön neuvontaa TE-keskusten valvontaa toteuttaville henkilöille. TE-keskukset tekivät vuonna 2009 tarkastuksia yhteensä 4504 tilalla. Lisäksi TE-keskukset tekivät eläinvalvontoja, erikoistukien valvontoja ja useita tukiehtoihin liittyviä ristiintarkistuksia. TE-keskukset suorittivat myös maatalouden investointitukiin liittyvät paikan päällä tehtävät otantatarkastukset.

13 11 Laadunvalvonta on komission asetuksen edellyttämää valvontaa. Laadunvalvonnan merkitys on kasvanut jatkuvasti ja se kattaa jo kaikki keskeisimmät tukijärjestelmät. Vuonna 2009 suoritettiin laadunvalvontoja aikaisempaa vuotta enemmän. Laadunvalvonnat ovat olleet joko paikanpäällä tehtäviä tarkastuksia tai asiakirjatarkastuksia. Paikanpäällä tehtävissä tarkastuksissa TE-keskuksen tekemä tarkastus on uusittu tai TEkeskuksen tarkastajan työtä on seurattu tarkastuskohteessa. Eri tukijärjestelmien valvonnan laaduntarkastusten lisäksi valvontayksikkö on tehnyt TE-keskusten ympäristötuen erityistukisopimusten päätöksenteon valvontaa Komission tarkastukset Tarkastustoiminta Yritys- ja hanketukien paikalla tehtävät otantatarkastukset Markkinatukien paikalla tehtävät otantatarkastaukset Tukijärjestelmien laadunarviointitarkastukset Taulukko 6. Mavin valvontaosaston tarkastustoiminta, tarkastuskäyntien määrä. Maaseutuvirastolle siirrettiin vuonna 2009 kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset Metsäkeskusten tarkastusten laadunarvioinnit. Nämä tarkastukset aloitettiin kertomusvuonna ja niitä tehtiin yhteensä 90 kpl. Määrä sisältyy taulukossa 6 tukijärjestelmien laadunarviointitarkastuksiin, mistä osittain johtuu tukijärjestelmien laadunarviointitarkastusten tarkastusmäärien huomattava nousu vuodesta Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukien tarkastukset etenivät suunnitelmien mukaisesti. Tarkastukset tehdään ennen maksuja ja tarkastusmäärää arvioidaan maksuun edenneistä tukipäätöksistä. Lisäksi Mavi suoritti markkinatukiin liittyviä paikalla tehtäviä otantatarkastuksia, joihin kuuluvat mm. koulumaitotuki, lihan hintaseuranta, hedelmä- ja vihannestuottajatuki sekä sokerin väliaikainen rakenneuudistustuki. Euroopan yhteisön toimielimistä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekevät tarkastuksia Maaseutuviraston toimeenpanovastuulla oleviin ohjelmiin ja tukijärjestelmiin. Euroopan komissio voi tarkastusten perusteella sulkea maataloustuki- tai maaseuturahastosta rahoitettuja menoja yhteisön rahoituksen ulkopuolelle asetuksen (EY) N:o 1290/ artiklan mukaisesti. Vuoden 2009 lopussa oli yhteensä 6 komission tekemää tarkastusta kesken, joiden osalta Maaseutuvirasto kävi neuvotteluja komission kanssa. Vuoden 2009 aikana komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto teki pinta-alaperusteisia tukia sekä Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelmaa koskevat tarkastukset Suomeen ja lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuin kohdisti tilatukea koskevan DAS-tarkastuksen Suomeen.

14 12 Tietohallinto Tietohallintokokonaisuus muodostaa merkittävän osan viraston budjetista ja viraston liiketoiminta on sidoksissa toimiviin substanssitietojärjestelmiin. Viraston jokapäiväisen toimintakyvyn säilyttämiseksi hankitaan mm. ulkopuolisilta palveluntuottajilta tietoliikenne-, työasematuki- ja videoneuvottelupalveluita sekä erilaisia asiantuntijapalveluita. Konsultit Konsultit Toimintokokonaisuus vuosina , eurot 2009, eurot Maataloushallinnon tukimaksujärjestelmät Maataloushallinnon sähköinen asiointi ja raportointi Viljelijätuet Maaseudun kehittäminen Markkinatuet Tukitoiminnan järjestelmien kehittäminen YHTEENSÄ Taulukko 7. Tietojärjestelmien kehittämisprojektien ulkopuoliset ostot toimintokokonaisuuksittain. Vuoden 2009 aikana toteutettuja euromääräisesti suurimpia tietojärjestelmäprojekteja olivat Saatavien seurannan ja raportoinnin (Sara) projekti (ostot 1,113 miljoonaa euroa), Sähköinen tukihaku 2009 (ostot 0,204 miljoonaa euroa), Saran rajapintojen kehittäminen (ostot 0,212 miljoonaa euroa) sekä Mavin raportointijärjestelmän kehittäminen (ostot 0,210 miljoonaa euroa). Näistä Sara, Saran rajapintojen kehittäminen ja raportointijärjestelmän kehittäminen jatkuvat edelleen vuonna Sähköisen asioinnin kehittämisen osalta on aloitettu jo syksyllä 2009 uusi sovellusprojekti (sähköinen tukihaku 2010), joka jatkuu vuoden 2010 kesään saakka. Rahoituslähde 2008 Rahoituslähde 2009 Maaseutuviraston tietohallinto, ostopalvelut Mavi ( ) MMM ( ) Tekninen tuki Yhteensä 2008 Mavi ( ) MMM ( ) Yhteensä 2009 Substanssitietojärjestelmien kehittämisprojektit Toiminnan tuki * sisältää mm. tietoliikenteen ja puhelinvälityksen, tietotekniikkalaitteet ja -ohjelmistot, ICT-asiantuntijapalvelut, toimintolaskentaprojekti) Peruslohkojen tunnistusjärjestelmä Yhteensä Taulukko 8. Mavin omistamien kehittämisprojektien, tukitoimintojen ja peruslohkojen tunnistusjärjestelmän kustannukset ja rahoituslähteet (sisältää pelkät ulkopuoliset ostot). Peruslohkojen tunnistusjärjestelmän kustannukset olivat vuonna ,451 miljoonaa euroa, josta 0,169 miljoonaa käytettiin uusien GIS-työkalujen eli Kartturin kehittämiseen. Projekti viivästyi alkuperäisestä aikataulustaan toimitusvaikeuksien vuoksi, mutta uusi sovellus on saatu otettua käyttöön helmikuussa Ydintoiminnan mahdollistavien tukitoimintojen ostot (yhteensä 1,180 miljoonaa euroa) koostuivat vuonna 2009 suurimmaksi osaksi tietoliikenteen ja puhelinvälityksen ylläpidosta, laitehankinnoista ja liisauksesta, lisenssiostoista ja erilaisten it-

15 13 asiantuntijapalveluiden ostoista sekä työasematuen siirtymisestä Tike-HD:ltä Fujitsulle (siirtoprojekti ja varsinaiset juoksevat kuukausikulut). Maataloushallinnon substanssijärjestelmien ylläpidon ostopalveluiden rahoituksesta vuonna 2009 vastasi Tike budjettivaroillaan (lukuunottamatta peruslohkojen tunnistusjärjestelmää ja Rahtu-sovellusta). Mavin järjestelmien ylläpitoon käytettiin yhteensä n. 0,681 miljoonaa euron edestä ulkopuolisten toimittajien palveluita. Mavin järjestelmien kehittämiseen käytettiin vuonna htp Tiken työtä ja ylläpitoon 3851 htp. Muut suoritteet Maaseutuvirasto järjesti koulutustilaisuuksia ajankohtaisista tukiin liittyvistä aiheista kunnan maaseutuasiamiehille, TE-keskusten virkamiehille, toimintaryhmien henkilöstölle, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolle ja sen liitoille, Svenska lantbruksproducenternas centralförbundille ja sen liitoille, alueellisille ympäristökeskuksille, ProAgria Maaseutukeskuksille, niille yksityisille neuvojille, jotka tekevät kevään päätukihakemusten täyttöä, terveydenhuolto- ja läänineläinlääkäreille sekä maaseutuoppilaitoksille Alaiselle hallinnolle järjestettyjen koulutuspäivien määrä ELY-ohjaukseen liittyvä koulutus 55 Kuntien ohjaukseen liittyvä koulutus 14 Pinta-alavalvontoihin liittyvä koulutus 6 Alaisen hallinnon koulutuksiin osallistuneiden määrä Tukien hakemiseen ja myöntämiseen liittyvät koulutukset 2061 Valvontaan liittyvät koulutukset 709 Maksatukseen liittyvät koulutukset 549 * tietojärjestelmäkoulutukset sisällä yo. koulutuksissa Taulukko 9. Alaiselle hallinnolle järjestettyjen koulutuspäivien lukumäärä ja koulutuksiin osallistuneiden määrä v Kokouksia ja koulutuksia on pidetty sekä paikan päällä maakunnissa että videoneuvottelulaitteiden välityksellä, jonka osallistujat ovat kokeneet menettelyn hyväksi. Videoneuvottelulaitteiden avulla osallistujat ovat voineet osallistua kokoukseen omista toimitiloistaan. Osa järjestetyistä koulutustilaisuuksista on myös videoitu. Videotallenteet ovat nähtävissä Maaseutuviraston www-sivuilla. Koulutusten järjestämisen lisäksi Maaseutuviraston henkilöstö osallistui luennoitsijoina muiden tahojen, kuten maaseutuverkoston tai TE-keskusten järjestämiin tilaisuuksiin. Viestinnässä keskeinen teema oli sähköinen tukihaku. Tavoitteena oli tarjota tietoa sähköisen haun mahdollisuuksista ja tukea palvelun käyttömäärätavoitteen saavuttamista. Aiheesta järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta, julkaistiin media- ja asiakastiedotteita ja tehtiin yhteistyötä TE-keskusten viestintähenkilöiden kanssa. Maaseutuvirasto tuotti myös kuntien ja TE-keskusten käyttöön lehdistötiedotteita sähköisestä tukihausta. Mavin verkkosivustolle lisättiin tietoa Vipu-palvelusta.

16 14 Viestintäkanavana TE-keskuksiin ja kuntiin käytettiin Aitta-ekstranetia. Myös sähköpostitse tiedotettiin toiminnasta TE-keskuksille ja toimintaryhmille. Tiedotusvälineille lähetettiin toimintavuoden aikana noin 40 mediatiedotetta. Tuenhakijoille lähetettiin oppaita, ohjeita, lomakkeita, esitteitä ja asiakastiedotteita. Maaseutuvirastoviraston julkaisusarjoissa julkaistiin hakuoppaita ja strategiajulkaisuja. Mavin strategiaviestintään tuotettiin julkaisun lisäksi esite ja esittelymateriaalia. Maaseutuvirasto osallistui MMM:n hallinnonalan Luonnonvarat-yhteistyössä Farmarimaatalousnäyttelyyn Kokkolassa Sähköisen tukihaun lisäksi Mavin osastolla oli esillä ympäristötukiasioita. Oma näyttelyosasto Mavilla oli myös ympäristöhankepäivillä Lahdessa lokakuun alussa. Lisäksi hallinnonalan yhteistyössä julkaistiin Verso- ja Liiteri-uutiskirjeitä. Sisäisessä viestinnässä järjestettiin henkilöstöinfoja, Mavi-infoja, ja hyödynnettiin Massi-intranetiä viestintävälineenä. Mavi-infoihin henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua eri toimipisteistä videoneuvotteluyhteyden välityksellä. Sisäistä viestintää ja tiedonkulkua mitattiin henkilöstöbarometrissa (taulukko 9) Tiedon kulku 7.1 Työyhteisön sisäinen viestintä ja tiedon kulku 2,96 3,01 3,07 Taulukko 10. Tiedon kulku, henkilöstöbarometri. Maaseutuvirastossa analysoitiin Mavin saamaa mediajulkisuutta. Analyysin lähteenä käytettiin uutisseurantapalvelun M-Brainin Maaseutuvirastoa koskevia hakutuloksia vuodelta 2008 sanomalehdissä ja verkkojulkaisuissa. Tulosten mukaan yleissävyltään valtaosa aineistosta (75 %) oli neutraalia. Neutraali aineisto käsitteli tukitietojen julkistamista, tukien hakua, maksatusta ja valvontaa. Negatiivisia kirjoituksia oli kymmenen prosenttia. Maaseutuviraston strategian valmistuttua aloitettiin viestintästrategian laadinta. Työskentelyn alussa tehtiin analyysi Mavin viestinnän nykytilasta. Se toteutettiin kolmena erillisenä verkkokyselynä asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja henkilöstölle. Tulokset osoittivat, että Mavin viestintään ollaan kokonaisuudessaan suhteellisen tyytyväisiä. Asiakkaat antoivat viestinnälle kouluarvosanan 8, yhteistyökumppanit 7+, ja henkilöstö 7½ Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Mavi palvelee maatilayrityksiä, maanviljelijöitä, maaseudun mikroyrityksiä ja maaseudun kehittäjiä kyläyhdistyksistä yliopistoihin. Virasto hoitaa viljelijätukien, maaseudun rahoitus- ja kehittämistukien sekä markkinatukien toimeenpanon. Viljelijät asioivat tukiasioissa kuitenkin edelleen ELY-keskusten (entiset TE-keskukset) ja kuntien maaseutuviranomaisten kanssa. Viraston asiakkaita ovat myös elintarviketeollisuus sekä elintarvikkeiden kauppaa harjoittavat yritykset. Koulumaitotuki, EU:n yhteisrahoitteiset tiedotus- ja menekinedistämisohjelmat sekä EU:n ruoka-apuohjelma tuovat viraston asiakkaiksi koulut, kunnat,

17 15 seurakunnat ja järjestöt. Viraston yhteistyökumppaneita ovat myös interventiovarastoinnin palveluja tarjoavat yritykset. Toiminnan laatua kuvaavien mittareiden määrittely on aloitettu ja työtä jatketaan vuoden 2010 aikana. Toimintakertomuksessa käytettävät mittarit kuvaavat vain osaa toiminnasta Sähköisen asioinnin osuus pinta-alatukien tukihausta 9,5 % Taulukko 11. Sähköisesti jätettyjen tukihakemusten osuus kaikista pinta-alatuen hakemuksista. Sähköinen tukihaku oli ensimmäistä kertaa käytössä koko Manner-Suomen alueella. Käyttöönoton tueksi oli koulutusta ja viestintää. Tavoitteena oli, että kymmenen prosenttia pinta-alatuen hakemuksista jätetään sähköisesti, mikä lähestulkoon saavutettiin keskimääräinen maksujen läpimenoaika kalenterivuoden aikana, myöhästymispäivät (pl. Suuret tulotukierät) Myöhästymispäivät, suuret tulotukierät 0 0 Taulukko 12. Maksatusten normaalin maksujen läpimenoajan (yksi työpäivä) ylittävien päivien kumulatiivinen lukumäärä, ns. myöhästymispäivät. Mavista lähtee lähes jokainen arkipäivä maksuun yksi tai useampi maksatuserä, yksittäisen maksatuserän ollessa suuruudeltaan muutamista tuhansista euroista jopa kymmeniin miljooniin euroihin. Nopeimmillaan Mavin maksatustoimintoon kuuluvat tehtävät saadaan maksujen osalta suoritettua yhdessä työpäivässä. Taulukossa 12. esitetään nopeimman mahdollisen, eli kestoltaan yhden työpäivän, läpimenoajan ylittävien päivien kumulatiivinen lukumäärä kunakin tarkasteluvuonna. Lisäksi esitetään erikseen suurien tulotukierien myöhästymispäivien määrä. Nämä tulotukierät muodostavat valtaosan Mavin kautta kulkevien maksujen volyymistä Markkinatukipäätösten läpimenoajat * Vienti (keskiarvo) 23pv 64pv 40 pv 90pv Koulumaito 18pv 17pv 21 pv 90pv Menekinedistäminen, EU-osarahoitteinen 9pv 11pv 31 pv 60pv * Määräaika säädösten mukaan Taulukko 13. Markkinatuen tukipäätösten läpimenoajat vuonna Markkinatukien päätösten keskimääräiset läpimenoajat olivat vuonna 2009 alle säädösten asettamien enimmäiskäsittelyaikojen. Koulumaitotuen ja EU:n menekinedistämisohjelmien käsittelyajat nousivat jonkin verran. Vientitukien käsittelyajat lyhenivät edellisestä vuodesta lähemmäs aiempien vuosien tasoa, kun markkinatilanteen vuoksi uudelleen aktivoituneelle vientitukisektorille siirrettiin osaamista hakemuskäsittelyyn.

18 16 5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Vaihtuvuus jatkui kertomusvuonna edelleen vilkkaana. Ulkoisia rekrytointeja tehtiin 44 kappaletta. Maaseutuviraston strategia valmistui vuoden 2009 alkupuolella. Strategiaprosessi jatkui arvokeskusteluilla ja strategian jalkauttamisella. Henkilöstöstrategian valmistelu käynnistyi. Myös esimiesvalmennukseen 360-kyselyineen ja henkilöstötilaisuuksineen panostettiin. Joulukuussa 2009 toteutettiin työtyytyväisyysbarometri VM Baro -kyselyllä. Maaseutuviraston kokonaistyötyytyväisyysindeksiluku oli 3,39 eli keskimääräinen työtyytyväisyys oli kohonnut edellisvuodesta. Tätä voidaan pitää vaikeassa muutostilanteessa erittäin myönteisenä kehityksenä Henkisten voimavarojen tärkeimmät tunnusluvut Henkilöstöstä 33 % oli miehiä ja 67 % naisia. Miesten osuus lisääntyi noin 4 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta, mutta edelleen virasto on naisvaltainen Henkilöstön keski-ikä (vuosina) 42,9 42,2 42,9 Henkilöstön ikäjakauma vuotiaita 1,0 % 1,8 % 0,4 % vuotiaita 10,0 % 10,9 % 11,2 % vuotiaita 16,3 % 17,7 % 14,6 % vuotiaita 13,4 % 14,1 % 15,9 % vuotiaita 17,2 % 14,5 % 15,9 % vuotiaita 13,9 % 11,8 % 11,6 % vuotiaita 10,0 % 12,3 % 11,2 % vuotiaita 9,6 % 8,6 % 9,4 % vuotiaita 8,6 % 8,2 % 9,0 % 65-0,9 % Taulukko 14. Henkilöstön keski-ikä ja ikäjakauma. Henkilötyövuosia Maaseutuvirastossa oli ,9 htv:tä. Näistä 200,9 htv:tä rahoitettiin Mavin toimintamäärärahoista (momentti ). Alueellistamisesta johtuen henkilöstön vaihtuvuus on edelleen keskimääräistä suurempaa, ja on siis pysynyt korkealla tasolla jo kolme vuotta.

19 Htv-kehys 136,0 210,0 219,0 Henkilötyövuodet 128,6 189,6 200,9 Teknisellä tuella palkatut (Mavin htv-kehyksen päälle) Henkilöt Vakituiset ,3 % 167,64 76,2 % ,7 % Määräaikaiset 42 20,7 % 52,36 23,8 % 55 23,3 % Miehet 31 % 29 % 77,0 33 % Naiset 69 % 71 % 156,0 67 % Kokoaikaisten osuus 92,1 % 93,7 % 227,0 96,1 % Osa-aikaisten osuus 7,9 % 6,3 % 9,0 3,9 % Lähtövaihtuvuus ,0 % 31 16,1 % luonnollisen poistuman osuus 4,0 3,0 1,0 Tulovaihtuvuus Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,2 3,39 Sairauspoissaolot, pv sairauspoissaolot / hlö 11,7 9,3 8,1 lyhyiden (1-3 pv) sairauspoissaolotapausten osuus kaikista sairaustapauksista ,0 % ,9 % ,7 % Koulutukseen osallistuneet: Henkilöt Osuus henkilöstöstä 46,0 % 47,3 % 51,5 % Koulutuspäivien määrä ,2 Koulutuspäivät / henkilö 1,8 2,2 6,5 Taulukko 15. Tärkeimmät henkisten voimavarojen tunnusluvut. Henkilöstöstä 96,1 % oli kokoaikaisia ja 3,9 % osa-aikaisia. Vakinaisia Maaseutuviraston henkilöstöstä oli 76,7 % ja määräaikaisia 23,3 %. Määräaikaisuuden perusteena on yleensä alueellistaminen tai viransijaisuus. Sairauspoissaoloja oli yhteensä 1651 päivää, josta lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli 20,7 % (341 päivää). Sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin 8,1 päivää / htv. Lähtövaihtuvuus oli 31 henkilöä, näistä luonnollisen poistuman osuus oli 1 henkilö. Tulovaihtuvuus oli 45 henkilöä. Viraston tarjoamaan henkilöstökoulutukseen on osallistunut 138 henkilöä ja koulutuspäiviä oli 894,2. Koulutusta saaneita henkilöitä oli henkilöstöstä 51,5 %. Koulutuspäiviä oli henkilöä kohden 6,5 päivää. Koulutuspäivien määrä on tilastojen mukaan lisääntynyt huomattavasti.

20 18 Koulutusrakenne Maaseutuvirastossa oli vuonna 2009 seuraava: Perusaste 6 henkilöä 8 henkilöä 12 henkilöä Keskiaste 35 henkilöä 45 henkilöä 44 henkilöä Alin korkea-aste 34 henkilöä 30 henkilöä 27 henkilöä Alempi korkeakouluaste 23 henkilöä 23 henkilöä 27 henkilöä Ylempi korkeakouluaste 108 henkilöä 110 henkilöä 118 henkilöä Tutkijakouluaste 2 henkilöä 3 henkilöä 3 henkilöä Muu tai tuntematon 1 henkilö 1 henkilö 2 henkilö Koulutustasoindeksi 5,8 5,7 5,7 6. Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) Rahoituksen rakenne Maaseutuvirasto on nettobudjetoitu virasto. Kirjauskäytäntöön tuli muutos vuoden 2009 alusta teknisen tuen osalta siten, että meno kirjataan toimintamenomomentin menotileiltä ja tuloutus kirjataan tulotilille. Talousarvion toteutuminen Vuoden 2009 talousarviossa Mavin toimintamenomomentille osoitettiin t ja lisätalousarviossa II saatu 151 t. Vuodelta 2008 siirtyi määrärahaa t, joten käytettävissä oleva nettosumma oli t. Nettokustannukset alittivat nettokehyksen ja vuodelle 2010 siirtyi käytettäväksi t Tulot Menot Tulot Menot Kuluvan vuoden määräraha Edelliseltä vuodelta siirtynyt Yht Taulukko 17. Toimintamenomomentin tulo- ja menojakauma Talousarviossa tulokertymäksi arvioitiin euroa ja toteuma oli Talousarviossa ei oltu vielä huomioitu MMM:stä Maville siirtyneiden teurasruhojen luokituksen luokituksen ja punnituksen valvonnan hallinnointi. Teknisen tuen kirjauskäytännössä tehtiin muutos v alussa, mistä lähtien teknisen tuen menot nettoutettiin toimintamenomomentille. Suurin syy siirtyneen erän määrään on, että henkilötyövuositoteuma suuresta vaihtuvuudesta johtuen jäi n. 9 htv alle raamin. Myös alueellistamisen lisäkulut siirtyvät suureksi osaksi vuodelle Siirtyneen erän määrää kasvatti myös peruslohkojen tunnistusjärjestelmän osalta Kartturi-projekti, joka viivästyi toimitusvaikeuksien vuoksi. Ajantasaistuksen kehitystyön aloitusta jouduttiin siirtämään vuodelle 2010 toimittajan resurssipulan vuoksi.