Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Lappeenranta p

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Lappeenranta p"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Muistutus Katariinantori 6 ESAVI/48/04.08/ Lappeenranta p saimaa@sll.fi Aluehallintovirasto Etelä-Suomi PL Hämeenlinna ymparistoluvat.etela@avi.fi Asia Dnro Muistutus koskien Juhansuon turvetuotantoalueen ympäristölupaa. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri esittää, että Juha Näpin turvetuotantoalueelle,juhansuolle ei myönnetä ympäristölupaa. ESAVI/48/04.08/2013 Perustelut Yleistä 1. Juhansuolla on tehty avohakkuut ja maanmuokkaus joten koko suoluonto nykyisellään hävitetty. Juhansuolla on kuitenkin toistaiseksi säilynyt Kukkuranlampi liki luonnontilaisena, jonka hävittäminen pienvetenä on vesilain vastaista, turvetuotanto tulisi vaarantamaan lammen hydrologisen ja ekologisen tilan säilymisen. 2. Juhansuo sijaitsee Urpalanjoen vesistöalueella. Turvetuotantoalueen päästöt lisäisivät entisestään huonossa ja välttävässä tilassa olevan Kirkkojoen ja koko Urpalanjoen välttävässä ja tyydyttävässä tilassa olevan veden kuormitusta ja estäisivät veden laadun parantumisen.vesilaki edellyttää vesien hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2015 mennessä EU:n vesipuitedirektiivissä ja vesienhoitolaissa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Suunnitellut vesiensuojelurakenteet eivät ole riittäviä ja niiden riittävä toimivuus ei ole ennakoitavissa. 3. Turvetuotanto alueella uhkaa kalataloushankkeita. Urpalanjokialueella on toiminut Urpalanjokialue Lohijoeksi ry. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää urpalanjokialueen hoitoa kunnostusta ja suojelua, kasvattaa sen virkistysarvoa sekä edistää ja vaalia joen säilyttämistä merilohijokena. Hankkeen toteuttaja on Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry. Tämä hanke on tehnyt loppuraportin, jonka merkittävistä tuloksista tarkemmin alla. Juhansuon turvetuotantohanke osaltaan mitätöisi tuon hankkeen saavutuksia lisäämällä Kirkkojoen ja koko Urpalanjoen kuormitusta. 4. Luontoselvitystä ei käytännöllisesti katsoen ole. Tehty selvitys ei kerro mitään lammen eliöstön tilasta. Luontoselvitys olisi tehtävä kokonaan uudestaan. 5. Juhansuo sijaitsee laajalla Reijokankaansuo, Niittyniemensuo ja Rautamullansuon muodostamalla suoallasalueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa Reijokankaansuon läpi kulkevaa laskuojaa pitkin Urpalanjokeen, joka sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä Juhansuosta.

2 Laskuojan vietto Juhansuon puhdistamolta Urpalanjoen purkukohtaan on maanpinnan vähäisestä korkeuserosta johtuen erittäin pieni, karttatietojen mukaan noin 0,5 m. Tästä johtuen virtaussuunta laskuojassa kääntyy Urpalanjoen virtaamahuippujen aikana, joelta kohti Juhansuota. Paikallisten asukkaiden kertoman mukaan yläjuoksun peltoalueilla esiintyy tulvia useita kertoja vuodessa. Ojan purkukohtaan on aikoinaan rakennettu pumppaamo virtauksen tehostamiseksi. Kyseinen pumppu ei nykyään ole käytössä. Ottaen huomioon alueen hydrologiset olosuhteet on tulva-aikojen lisääntyminen laskuojan ympäristössä turpeenkaivuun aloittamisen takia erittäin oletettavaa, koska veden nopea purkautuminen laajalta turvekentältä on paljon nopeampaa kuin nykyiseltä Juhansuon hakkuuaukiolta, joka on aikoinaan suoritetun metsälannoituksen takia pintakasvillissudeltaan erittäin rehevää. Aiotun kaivuualueen länsipuolella sijaitsee paikallisen maanviljelijän peltoalue, joka rajoittuisi hankesuunnitelman mukaan turvekenttään. Peltojen käyttö vaarantuisi lisääntyneen tulvimisen ja turvepölyn vaikutuksen takia. Pelloilla harjoitetaan luomuviljelyä. Viljakasvien jyväsadon likaantuminen turvepölystä saattaisi estää niiden markkinoinnin elintarvikekelpoisena luomutuotteena. Vaikutukset Urpalanjoen vesistöön. Urpalanjoki virtaa harvaan asutun maaseudun peltoviljelysten läpi. Urpalanjoen rehevöityminen ja likaantuminen ovat varsinkin joen yläjuoksulla laskeneet vedenlaadun välttäväksi ja paikoin huonoksi. Valuma-alueen veden laatu on hälyttävä. Syynä on voimakas hajakuormitus: maatalous, haja-asutus ja ojitettujen soiden aiheuttama kuormitus sekä Taavetin taajaman jäsevesien aiheuttama pistekuormitus. Jokeen laskee vedet usealta turvetuotantoalueelta. Suunniteltu Juhansuon turvetuotantoalue laskisi vedet ojituksen kautta Kirkkojokeen, joka on Urpalanjoen yläjuoksua. Suon alueella tehdyt avohakkuut ja alueen ympäristön metsäojitukset sekä ravinnepäästöt pelloilta laskevat ojien kautta ravinnepitoisia kuivatusvesiä Kirkkojokeen Kuva 52. Saimaan vesi- ja ympäristötutkimuksen vedenlaatuindeksi kolmella eri näytepisteellä.

3 Urpalanjokialue Lohijoeksi ry:n projektisihteeri Manu Vihtonen toteaa: Vaikka Urpalanjoen kunto on nyt parempi kuin 60- ja 70-luvulla, kehitystä parempaan ei ole näkynyt aikoihin. Urpalanjoen vesistöä kuormittavat mm. alueella olevat turvesuot. Vihtosen mielestä turvetuotantohankkeita ei pitäisi nykyisestään lisätä. ( Etelä-Saimaa, ) Urpalanjoen valuma-alueella olevan Näpinsuon turvetuotantohakemuksesta Vaasan hallinto-oikeus on todennut: Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut Vapon turvetuotantoon myönnetyn ympäristöluvan Luumäen Näpinsuolla. Hallinto-oikeus perustelee päätöstään mm. sillä, että Urpalanjoki on jo nyt voimakkaasti kuormitettu. Lisäksi päätöksessä todetaan, että Vuoksen vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on parantaa joen ekologista tilaa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ravinnekuormituksen vähentämistä. Hallinto-oikeus piti myös turvetuotantoalueen kuormituslaskelmia epävarmoina. Urpalanjokialueen hankkeen loppuraportissa todetaan: Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite on jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Urpalanjoen vedenlaadussa ei ole kuitenkaan tapahtunut pidemmällä aikavälillä, eikä hankkeen aikana kaikesta huolimatta juurikaan muutoksia suuntaan tai toiseen. Vesihoitolaki ja EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi määrittävät vesiensuojelun ja -hoidon yleiseksi tavoitteeksi, että jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila tulee saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Suomi on EU-päätöksin ja kansallisella lainsäädännöllä sitoutunut nostamaan vesistöjensä tilan hyvälle ekologiselle tasolle. Laki vesienhoidosta tarkoittaa, että vesistöissä, joiden tila heikkenisi lisäpäästön myötä, ei minkäänlaisia lisäpäästöjä voida sallia. Samoin tilanteessa, jossa lisäpäästö estäisi vesistön tilan paranemisen hyväksi, ei lisäpäästöä voida hyväksyä. Urpalanjoen vesistöalue ei kestä lisäkuormitusta eikä Juhansuon turvetuotantohakemukselle tule myöntää lupaa. Vaikutukset Urpalanjoen vesistöalueen kalatalouteen Seuraavat tiedot ovat Urpalanjokialueen kehittämishankkeen Loppuraportista (Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry, 2013). Urpalanjoen alueelle perustettiin (vuonna 2008) paikallisten toimesta Urpalanjokialue Lohijoeksi ry. Sen tarkoituksena on edistää urpalanjokialueen hoitoa kunnostusta ja suojelua, kasvattaa sen virkistysarvoa sekä edistää ja vaalia joen säilyttämistä merilohijokena. Myöhemmin tehtyjen aloitteiden pohjalta saatiin aikaan Urpalanjokialueen kehittämishanke, jonka toteuttaja on ollut Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry.. Kalatalouskeskuksen toiminnan visiona ovat tuottavat kalavedet Etelä-Karjalassa. Hankkeen tarkoituksena on edistää urpalanjokialueen maisemanhoitoa, suojelua, kasvattaa vesistöjen virkistyskäyttöarvoa ja vedenlaatua. Tarkoitus on myös edistää joen säilyttämistä meritaimenjokena ja suojella uhanalaisia vaelluskalalajeja ja vaalia luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Urpalanjoki on ollut kauan sitten meritaimenjoen maineessa. Suomen puolella esteet vaelluskalojen esiintymiselle ovat padot sekä joen perkauksen yhteydessä hävitetyt kutu- ja poikastuotantoalueet. Luumäeltä alkunsa saava joki virtaa lopulta Venäjän puolelle. Venäjän puolella on vielä säilynyt joen alkuperäinen ja uhanalainen meritaimen. Tavoitteena hankkeessa on ollut kalatalouden, metsästyksen, maiseman, virkistyskäytön, vesien-ympäristön- ja tulvasuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Toimenpiteet kohdistuvat käytännössä maatalouteen, turvetuotantoon, luonnonhuuhtoumaan, pistekuormitukseen ja uhanalaisiin vaelluskaloihin.

4 Hankkeen tarkoituksena on: edistää Urpalanjokialueen maisemanhoitoa, suojelua, kasvattaa vesistöjen virkistyskäyttöarvoa ja ennen kaikkea vedenlaatua säilyttää joki meritaimenjokena ja suojella uhanalaisia vaelluskalalajeja vaalia luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä Urpalanjoen taimenkanta ja joen kunnostustoimenpiteet Kirkkojoessa elää paikallinen taimenkanta. Alajuoksulla on todistetusti alkuperäinen meritaimenkanta. Urpalanjoen taimenista on määritetty DNA (Helsingin yliopisto, Jarmo Koskiniemi), jotka vahvistavat alkuperäisen geeniperimän säilyneen ja kalat ovat varmuudella Viipurinlahden meritaimenia (kuva 22). Urpalanjoen geneettisesti alkuperäinen taimenkanta on heikko, mutta pientä toivoakin on, sillä Urpalanjokialueen kehittämishankkeen aikana kesällä 2012 löytyi ensimmäiset meritaimenen luonnonpoikaset koko tutkimushistorian aikana. Myös mätirasia-istutus lohia löytyi useilta kohteilta Hankkeen tulokset näkyvät parhaiten käytännön kunnostustyö kohteilla eri puolilla Urpalanjokialuetta. Kohteita oli Urpalanjoen pääuomassa, Kirkkojoessa, Kanojalla ja Ihakselanjoessa ja sen latvoilla Saarensuunpurolla. Toteutuneiden toimenpiteitä suoritettiin vuosina kaikkiaan 21:llä eri kohteella. Kunnostamalla saatiin luotua virtavesilajeille uutta pinta-alaa koko valuma-alueella noin neliömetriä. Virta-alueiden kunnostusten alustavia tuloksia ehdittiin saamaan ainoastaan Luumäen Kirkkojoelta. Kirkkojoelta tuloksia saatiin nopeasti, koska alueella on kaloja eikä siellä kalasteta. Kirkkojoen Kirkon maantiesillan kosken soraistaminen tuotti heti seuraavana kesänä taimenen (0+) tiheyden 23 kpl/100 m2. Myös harjus oli mitä ilmeisimmin hyötynyt soraistuksesta, sillä kesän vanhoja poikasia löytyi myös. Kirkkojoen neljästä kunnostetusta alueesta, kolmelta löytyi heti seuraavana kesänä taimenen luonnontuotantoa. Yksi näistä oli sellainen, jossa ei aiemmin ollut tavattu pienpoikasia. Turvetuotanto lisää aina alapuolisen vesistön veden tummuutta ja rehevyyttä sekä pohjan liettymistä. Se lisää vesien fosforipitoisuutta huomattavasti. Turvetuotannon aiheuttama virtaamisolosuhteiden muuttuminen sekä kiintoaineksen ja raudan huuhtoutuminen haittaavat kalakantaa. Kutualueet liettyvät ja pohjassa oleva mäti tukehtuu sekä vaikutukset pohjaeläimistöön ovat huomattavat. Vesistökuormitus vaikuttaa kalojen elohopeapitoisuuteen. Kalojen ja veden elohopeapitoisuus tulee määritellä. Kalojen korkeita elohopeapitoisuuksia esiintyy vesienhoitoalueella runsaasti humusyhdisteitä sisältävissä vesistöissä, koska elohopea sitoutuu voimakkaasti orgaaniseen ainekseen. Humuksen huuhtoutumista aiheuttavien tekijöiden on arvioitu toimivan elohopeakuormituksen lisääjinä. (Kaakkois-Suomen hyvän vesien tilan saavuttaminen) Urpalanjoen kalataloushankkeiden toteutumisen keskeisenä edellytyksenä on myös vedenlaadun paraneminen. Turvetuotannon vesistövaikutukset syövät merkittävien kunnostustöiden saavutukset. On selvää, että turvetuotantoa lisäämällä heikennettäisiin luontaisten meritaimenten palauttamista Urpalanjoella. Vesienkäsittelymenetelmät eivät ole riittävät Hakijan esittämät vesienkäsittelymenetelmät ovat virtaamansäätöpadot, laskeutusallas ja kemikalointi. Hakemuksessa todetaan, että järjestelmän läpi pääseva kiintoaine on niin hienojakoista, ettei se laskeudu myöskään Urpalanjoen jalojen kutualueelle.

5 Kevytkemikalointi turvetuotantoalueiden jätevesien puhdistusmenetelmänä on kokeiluasteella. Kyseisen puhdistusmenetelmän toimivuudesta Suomen talviolosuhteissa ei ole kattavaa käyttökokemustietoa. Luonnolle vieraiden kemikaalien käyttöönotto Urpalanjoen vesistöalueella voisi aiheuttaa arvokkaille vaelluskalakannoille ennalta-arvaamattomia haittoja. Turpeennoston vesistövaikutuksia arvioidaan yleensä ns. ominaiskuormitusluvuilla. Ominaiskuormitusta käytetään kertomaan suolta turpeennostoaikana irtoavan ja vesistöön huuhtoutuvan typen, fosforin ja kiintoaineen keskiarvomäärät. Näihin laskelmiin perustuvat lupapäätösten arviot turpeenkaivuun alapuolisissa vesistöissä aiheuttavista haitoista. Nämä kuormitusluvut eivät kuitenkaan vastaa turpeennoston aiheuttamaa todellista suo- ja turvekerroskohtaista ravinteiden ja orgaanisen aineen huuhtoumaa, sillä erot soiden ja suokerrosten välillä voivat olla 20-kertaisia. Suoalueen ominaisuudet vaikuttavat veden puhdistumiseen. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 todetaan, miten turvetuotannon kuormitus vaihtelee vuosittain, vuodenajoittain sekä sijainnin mukaan. Suurten valuntojen ja rankkasateiden aikana vesistöön tuleva kuormitus voi olla huomattavaa. Myös talvella huuhtoutuu sekä ravinteita että kiintoainetta. Tuotantoaluekohtaisissa ominaispäästöissä on suurta vaihtelua sekä veden että turpeen laadusta ja valunnasta johtuen. Vaikutusten pysyvyys ja merkittävyys riippuu vesistön herkkyydestä ja muun muassa virtausolosuhteista. Toiminta tapahtuu tyypillisesti pitkän aikaa samassa paikassa, jolloin vesistövaikutuksetkin voivat kertyä pitkän ajan kuluessa. Kuormituksella on paikoin suuri paikallinen merkitys vastaanottavissa vesistöissä. Humuspäästöjen mittausta ja tarkkailua toteutetaan kiintoainemittauksilla, mutta orgaanisen aineksen päästöistä 90 prosenttia menee ohi näiden mittausten. Lupakäsittelyssä kiintoaineeksi lasketaan vain karkeammat turvepartikkelit, jotka tarttuvat näytevedestä suodattimeen. Kuitenkin vesiasiantuntijoiden mukaan suurin osa turvesoilta ja ojituksista karkaavasta orgaanisesta aineksesta on pienempiä partikkeleja ja liukoista ns. humusta. Koska humusta ja hienojakoisinta ainesta ei päästöjä ja haittoja arvioitaessa lasketa kiintoaineeksi, lupapäätöksen ominaiskuormitusluku kertoo vain alle kymmenen prosenttia todellisesta kokonaishuuhtoumasta. Vesistöön turpeennosto- ja suometsäojitusalueilta kulkeutuva ja pohjaan kertyvä orgaaninen aines aiheuttaa hajotuksen kiihtymistä. Hajotuksessa mikrobit kuluttavat happea ja vapauttavat ilmaan hiilidioksidia tai hapen loputtua metaania. Kun happi loppuu, alkaa pohjasta vapautua sinne aikojen saatossa kertynyttä, mm. maataloudesta peräisin olevaa fosforia. Juhansuon luontoarvoista on jäljellä Kukkuranlampi ympäristöineen, jonka heikentäminen pienvetenä vesilain mukaan on kielletty. Luontoselvityksessä todetaan Kukkuranlammesta: Suon keskellä oleva Kukkuralampi näyttää säilyneen lähes luonnontilaisena, koska lammen ympärille on jätetty ojittamaton suojavyöhyke. Mitään mainittavia luontoarvoja ei löytynyt hakkuualueelta. Sammakoita ei tavattu eikä perhosia, johon vaikutti myös sateinen ilma, mitään mainittavia lintuja ei myöskään tavattu. Turvetuotannon pölyvaikutuksista todetaan: Suunnitelmassa on jätetty min. 40 m suojavyöhyke, jolla kasvaa puustoa. Suomen sadanta on noin kaksinkertainen valumaan verrattuna, joten pelkoa Kuukkuranlammen pinnan laskusta ei ole. Turvetuotannosta aiheutuu ajoittain pölyä veteen, pöly kyllä näkyy selvästi veden pinnalla, mutta sillä ei ole vaikutusta lammen mataloitutumiseen.

6 Ko. suojavyöhyke ei estä lammen muuttumista ja likaantumista. Sadanta ei turvaa turvetuotannon aiheuttamien pohjavesivaikutuksia lammen vedenpintaan. Turvetuotannon vaikutukset eivät ole ajoittaisia turvetuotantoalueen keskellä olevan lammen vedenpintaan. Vaikutuksia eliöstöön ei ole arvioitu, koska myöskään luontoselvitystä niistä ei ole. Lammen pinnankorkeuden aleneminen olisi todennäköista suoalueen hydrologisen tilan muuttuessa kuivatustoimenpiteiden seurauksena. Ympäristöluvan hakija ei lupahakemuksessaan esitä mitään tutkimukseen perustuvaa tietoa, jolla pois suljettaisiin turpeen kaivun aiheuttama lammen vedenpinnan tason lasku, ekologisen tilan heikkeneminen tai lammen kuivuminen. Juhansuon turvetuotantohanke tulisi pilaamaan veden laatua pölyvaikutuksen ja vedenpinnan laskun vuoksi, eläimistöön vaikuttavan meluhäirinnän vuoksi ja heikentäen ranta-alueen luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä. Lammet ovat arvokkaita pienvesiä, joiden heikentäminen on kielletty vesilaissa. Kaikki eteläisemmän Suomen lampiluontotyypit on arvioitu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi (lukuun ottamatta kalliolampia). Pienvesien suojaamisessa on ensisijaisesti kysymys luonnon monimuotoisuuden ja biologisen tuottokyvyn säilyttämisestä. Luonnonsuojelulainsäädännön uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä on vesilain 1 luvun 15 a :n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että lampien ja pienten järvien merkitys biodiversiteetin turvaamisessa on suuri. Ne luovat etenkin metsäympäristössä tärkeätä ekosysteemin vaihtelua sekä luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä reuna- ja vaihettumisvyöhykkeitä. Niiden merkitys useiden eläinlajien biologisen tuottokyvyn kannalta on huomattava. Usein ne ovat myös linnuille tärkeitä. Tehdyt selvitykset osoittavat, että pienvesien määrä on veden pinnan laskemisen johdosta ja muista syistä viime vuosina vähentynyt. Vaikutukset lähiasutukseen Lähin vakituisesti asuttu talo n. 470 metrin etäisyydellä tuotantoaluueen reunasta. Keräys- ja aumaustyövaiheen aikana syntyy merkittäviä pölypäästöjä jotka voivat kulkeutua asumisviihtyvyyshaittaa aiheuttaen jopa 700 metrin etäisyydelle tuotantoalueesta. Meluhaitat ja turvepöly voivat yhdessä aiheuttaa naapuruussuhdelaissa tarkoitetun 17 :n 1.mom mukaista kohtuutonta haittaa. Turve on uusiutumaton luonnonvara. Turvetuotanto voimistaa ilmastonmuutosta Suomalainen tiedeakatemia on ottanut kantaa turpeen käyttöön energiantuotannossa. Turpeen käyttö energiantuotannossa on kestämätöntä, ilmastonäkökohtien ja luontoarvojen kannalta. (Timo Vesala, meteorologian professori, HY). Turvesoissa on Suomen suurin hiilivarasto. Siihen on varastoitunut jopa 2/3 Suomen kaikesta hiilestä. Suohon kertyneen turpeen polttaminen johtaa moniin erittäin vakaviin ympäristöhaittoihin. Turpeenotto ja muut suon vesitaloutta muuttavat toimet voimistavat ilmastonmuutosta. Turve aiheuttaa polttoaineista eniten kasvihuonekaasupäästöjä tuotettua energiayksikköä kohti. Turvemaiden käytöstä aiheutuu Suomessa yli 20 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöt vuodessa, mikä on noin neljäsosa kaikista kasvihuonekaasujen päästöistä. Suomi saa turpeenpoltosta 7 % energiasta, mistä seurauksena syntyy 20 % Suomen energiatuotannon hiilipäästöistä.

7 Turvetuotannon lisääminen ei ole sopusoinnussa ilmastonmuutoksen hillitsemisen kanssa, joka on keskeisin kansainvälisistä ja sen myötä Suomen ympäristönsuojelun tehtävistä. Yhteenveto Juhansuolle ei tule myöntää ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa 1) terveyshaittaa 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa 3) maaperän tai pohjaveden pilaantumista 4) erityisesti luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Turpeen kaivuu aiheuttaisi YSL:n 42.1 :n kaikkien kohtien 1-5 mukaista erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista. Lappeenrannassa Juha Juuti puheenjohtaja Timo Tikka sihteeri

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Katariinantori Lappeenranta p

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Katariinantori Lappeenranta p 1 / 9 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Valitus Katariinantori 6 53900 Lappeenranta p. 050 9117162 saimaa@sll.fi 14.10.2013 Vaasan hallinto-oikeus PL 204 65101 Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi Päätös johon

Lisätiedot

Päätös Nro 108/2014/2 Dnro ESAVI/48/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014. Juhansuon turvetuotannon ympäristölupa, Luumäki

Päätös Nro 108/2014/2 Dnro ESAVI/48/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014. Juhansuon turvetuotannon ympäristölupa, Luumäki Etelä-Suomi Päätös Nro 108/2014/2 Dnro ESAVI/48/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Juhansuon turvetuotannon ympäristölupa, Luumäki Juha Näppi Mustanojantie 532 54510 URO HAKEMUS

Lisätiedot

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Katariinantori Lappeenranta p

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Katariinantori Lappeenranta p 1 / 10 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Valitus Katariinantori 6 53900 Lappeenranta p. 050 9117162 saimaa@sll.fi 19.01.2015 Korkein hallinto-oikeus PL 180, 00131 Helsinki sp. korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi

Lisätiedot

Turvetuotannon sijoittaminen

Turvetuotannon sijoittaminen Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL

Lisätiedot

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry 29.12.2011 Katariinantori 6 53900 Lappeenranta sposti: saimaa@sll.fi

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry 29.12.2011 Katariinantori 6 53900 Lappeenranta sposti: saimaa@sll.fi Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry 29.12.2011 Katariinantori 6 53900 Lappeenranta sposti: saimaa@sll.fi Vaasan hallinto-oikeus PL 204 65101 Vaasa sposti: vaasa.hao@oikeus.fi DNRO ESAVI/467/04.08/2010

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton

Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen luonnonsuojeluliiton 25.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-375

Lisätiedot

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9 maankäyttöön liikenteeseen ja liikkumiseen tuotanto-, palvelu- ja elinkeinotoimintaan sekä luonnonvarojen käyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Iso-Lehmisuon ja Matkalammikurun alue muuttuu osittain luonnontilaisesta

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Katariinantori Lappeenranta sposti:

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Katariinantori Lappeenranta sposti: Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry 15.10.2010 Katariinantori 6 53900 Lappeenranta sposti: saimaa@sll.fi Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 DNRO ISAVI/19.04.08/2010 Asia Muutoksenhaku Itä-Suomen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari Ympäristölautakunta 42 18.05.2016 Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari YMPL 42 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011

Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Karjalan Pyhäjärvi ry LAUSUNTO Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Lausunto Vapo Oy:n Matolamminsuon turvetuotantoaluetta koskevasta ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta

Lisätiedot

Katariinantori 6 PL 180 53900 LAPPEENRANTA 53101 LAPPEENRANTA

Katariinantori 6 PL 180 53900 LAPPEENRANTA 53101 LAPPEENRANTA Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry Katariinantori 6 PL 180 53900 LAPPEENRANTA 53101 LAPPEENRANTA 26.1.2007 Itä-Suomen ympäristölupavirasto PL 69 70101 KUOPIO

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton

Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen luonnonsuojeluliiton 30.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-370

Lisätiedot

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Turvepeltojen ympäristöhaasteet Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017 Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä-

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta

Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta Pohjois-Savon ELY-keskus 10.10.2018 1 Kaivostoiminnan luvat Kaivostoiminta edellyttää useita lupia ja muita menettelyjä (KaivosL,YVAL,

Lisätiedot

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN

Lisätiedot

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12. VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.2016 Riitta Ikäheimo 8.12.2016 1 Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS OHJELMA 18.30 Kahvitarjoilu 19.00 Infotilaisuuden avaus, Urpalanjokialue lohijoeksi ry:n hallituksen sihteeri Jorma Suoknuuti 19.10 Urpalanjokialueen

Lisätiedot

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma Hanna Alajoki 12.6.2018 Työn tavoitteet Parantaa taimenkannan elinolosuhteita Kovesjoella ja sen sivujoissa. Parantaa joen virkistyskäyttöarvoa. Veden laadun

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät, Kuopio 3.-4.2019 28.3.2019 YSL 29 Luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen "Ympäristöluvanvaraisen

Lisätiedot

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus TI 9.1.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila KaliVesi hankkeen tavoitteet ja aikataulu Hannu Marttila Kalimenjoen nykytila ja vedenlaadun ongelmat

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Loimijoen alueen veden laatu

Loimijoen alueen veden laatu Loimijoen alueen veden laatu Hanna Alajoki 27.3.2019 Yleistä Loimijoki on suuri savimaiden joki, joka saa alkunsa Tammelan järviylängöltä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisten kohdalla Valuma-alueen pinta-ala

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaista turvetuotannossa

Ajankohtaista turvetuotannossa Ajankohtaista turvetuotannossa Turvetuotannon jälkihoito ja jälkikäyttö Tarkkailut Muuta ajankohtaista 1 Jälkikäyttö ja jälkihoito -tuottajan vastuu ja toiminnan lopettamiseen liittyvät asiat lupamenettelyssä

Lisätiedot

Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012 Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Suomen suoluonto on maailman monipuolisin erilaiset ilmasto-olot maan eri osissa suokasvillisuusvyöhykkeet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kuntapäivä 29.11.2016 Tiina Ahokas Tausta YSL:n muutoksen voimaantullessa (1.9.2014) toiminnassa olleiden enintään 10 ha turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

Taajamakatselmus klo 17:00, jonka jälkeen varsinainen kokous

Taajamakatselmus klo 17:00, jonka jälkeen varsinainen kokous LUUMÄEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 28 Ympäristölautakunta Aika Torstai 02.06.2016 klo 17:00-19:50 Paikka Taajamakatselmus klo 17:00, jonka jälkeen varsinainen kokous Käsitellyt asiat Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Vapo Oy:n ympäristölupahakemus turvetuotantoalueelle. Diaarinumero ISY-2005-Y-190.

Vapo Oy:n ympäristölupahakemus turvetuotantoalueelle. Diaarinumero ISY-2005-Y-190. Sivu 1/5 ITÄ-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Minna Canthin katu 64B PL 69 70101 KUOPIO Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry Vastine valituksenalaiseen Juha Juuti päätökseen 121/07/02 Käpypolku 4 as.4 54120

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013 Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Vesien tila ja vesiluvat

Vesien tila ja vesiluvat Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on

Lisätiedot

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet ELÄMÄÄ SOILLA Suotavoitteet 2018 2030 Suomessa on uskomattoman kaunis ja maailmanmittakaavassa myös aivan ainutlaatuinen suoluonto. Se ei kuitenkaan säily ilman apuamme. Paloma Hannonen Luonnonsuojeluliiton

Lisätiedot

Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Vesienhoidon keskeiset kysymykset

Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Vesienhoidon keskeiset kysymykset Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 18.9.2017 Vesienhoidon keskeiset kysymykset VHA2 VHA3 Mitkä tekijät mielestänne eniten muuttavat tällä hetkellä Hämeen pinta- ja pohjavesien tilaa (kolme tärkeintä)?

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsätalous Turvemailta karkaa eniten päästöjä vesistöihin. Kantojennosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen

Lisätiedot

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Larissa Heinämäki Havangantie Vaskivesi

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Larissa Heinämäki Havangantie Vaskivesi Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 14.7.2016 larissa.heinamaki@iki.fi Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa

Lisätiedot

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesistöjen ja valuma-alueiden tila Muutostekijät, vesistöjen

Lisätiedot

Liikennemäärät ja tien kunto pysyvät ennallaan. Liikennemäärät eivät nouse nykyisestään.

Liikennemäärät ja tien kunto pysyvät ennallaan. Liikennemäärät eivät nouse nykyisestään. Page 1 Arviointitaulukko VE0 VE1 VE2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan Vaikutukset maankäyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Jako-Muuraissuo muuttuu melko luonnontilaisesta suoalueesta

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Turpeenoton vesistövaikutukset

Turpeenoton vesistövaikutukset Turpeenoton vesistövaikutukset -seminaari Jyväskylä 16.-17.4.2012 Turpeenoton vesistövaikutukset Prof. emer. Pertti Eloranta Miksi ongelmia? Ongelmat alkoivat jo 1960-luvulla, kun usein pelkästään työllistämisen

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemukseen, joka koskee Ruokosuon turvetuotantoaluetta Ähtärissä. Dnro LSSAVI/6510/2016

Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemukseen, joka koskee Ruokosuon turvetuotantoaluetta Ähtärissä. Dnro LSSAVI/6510/2016 1 Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemukseen, joka koskee Ruokosuon turvetuotantoaluetta Ähtärissä. Dnro LSSAVI/6510/2016 1. Taustatietoja Uusia ympäristölupia myönnettäessä

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

JOKIJATKUMOT EHJIKSI JA PUNALEVÄT SEURANTAAN

JOKIJATKUMOT EHJIKSI JA PUNALEVÄT SEURANTAAN JOKIJATKUMOT EHJIKSI JA PUNALEVÄT SEURANTAAN I JOHDANTO Kaikki Etelä- Suomen virtavesityypit uhanalaisia Isot ja keskikokoiset kunnostukset toteutettu Va:n latvavesien monimutkainen vesiensuojeluongelma

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

No 297b/18. Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija

No 297b/18. Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija No 297b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VESIYMPÄRISTÖLLE VAARALLISTEN JA HAITALLISTEN AINEIDEN Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta 2018 Niina Hätinen

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

LOPPURAPORTTI. Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LOPPURAPORTTI Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 2 HANKKEEN TOTEUTTAJA 5 3 HANKKEEN NIMI, HANKETUNNUS JA PÄÄTÖS SEKÄ MUUTOSHAKEMUS

Lisätiedot

Kunnantalon kokoushuone

Kunnantalon kokoushuone Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 22/2018 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä 21.11.2018 Kokoustiedot Aika Maanantaina 26.11.2018 kello 18.00 Käsiteltävät asiat Paikka Kunnantalon kokoushuone 255 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin

Lisätiedot

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Korkein hallinto-oikeus Unioninkatu 16 00131 HELSINKI DNRO: 329/1/09 (25.3.2010)

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Hyvinkään Kurkisuota ei saa tuhota turvetuotantohankkeella

Hyvinkään Kurkisuota ei saa tuhota turvetuotantohankkeella 1 Uudenmaan ympäristökeskus Hyvinkään Kurkisuota ei saa tuhota turvetuotantohankkeella Hyvinkään Kurkisuolla ei saa ryhtyä turvetuotantoon. Turvetuotantohanke aiheuttaisi pahoja tulvaongelmia Keihäsjoella

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL VAASA Puhelin Faksi Sähköposti

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL VAASA Puhelin Faksi Sähköposti Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Päätös 1 (6) Antopäivä Päätösnumero 6.2.2018 18/0048/1 Diaarinumero

Lisätiedot

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Valuma alueen kunnostussuunnittelu 14.6.2017 Hanna Alajoki Valuma alueen kunnostussuunnittelu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on valuma alue ja mitä hyötyä on sinne suunnattavista toimenpiteistä? Vesi virtaa kaikkialta

Lisätiedot

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan

Lisätiedot

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET Turvetuotannon aikoina Ähtärissä on rankkasateita (yli 20 mm/vrk) esiintynyt 85 kpl (Ilmatieteen laitos, Myllyniemi).

Lisätiedot

Talkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi

Talkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi Talkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi Kuninkaan Kartanon Keltainen Sali, Voudintie 1, Vantaa 8.8.2017 Klo 12:15-12:45 Iktyonomi (Amk) Manu Vihtonen Tmi Manumaa p. 040-5050620

Lisätiedot