Sisällysluettelo. Liite Liite Lähteet... 45

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Liite 1... 15 Liite 2... 24 Lähteet... 45"

Transkriptio

1 Neuvolatoiminnan sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma

2 Sisällysluettelo 1. Taustaa 3 2. Tavoitteet ja tehtävät Tavoitteet Äitiysneuvolan tehtävät Lastenneuvolan tehtävät Perhesuunnitteluneuvolan tehtävät Odottavien perheiden ja alle kouluikäisten suun terveystarkastusten suunnitelma 5 3. Terveystarkastukset neuvolassa Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen Laajat terveystarkastukset 7 4. Neuvolatoimintaa tukevat palvelut Psykologi- ja perheneuvontapalvelut Toimintaterapia Puheterapia Fysioterapia 9 5. Asiakkaat ja henkilöstö Synnyttäjien määrä ja henkilöstö Neuvolaikäisten lasten määrä ja henkilöstö Toimitilat Yhteistyö Yhteenveto toiminnan kehittämiseksi Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola Lastenneuvola Huhtalantie 10 mahdollisuudet perheiden palveluissa 14 Liite Liite Lähteet

3 1. Taustaa Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kansanterveystyön järjestäminen on kunnan velvollisuus. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä. Se sisältää myös sairauksien ja tapaturmien ehkäisyn sekä yksilön sairaanhoidon. Kansanterveystyöhön kuuluu mm. huolehtia kunnan asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista mukaan lukien ehkäisyneuvonta, raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden ja alle kouluikäisten lasten sekä heidän perheidensä neuvolapalvelut sekä ylläpitää koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa. Valtioneuvoston asetuksella (338/2011) varmistetaan, että neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon palvelut ovat suunnitelmallisia ja yhtenäisiä koko maassa. Asetuksen tueksi Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut kirjasen (Julkaisuja 2009:20), jossa on perustelut ja soveltamisohjeet lastenneuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon järjestämisestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisuissa Opas 14/2011 ja Opas 22/2012 on yksityiskohtaiset ohjeet neuvola- ja kouluterveydenhuollon terveystarkastusten toteuttamisesta. Äitiysneuvolaopas, joka sisältää suosituksia äitiysneuvolatoimintaan, on julkaistu syksyllä 2013 Opas 29/2013. Valvira ja aluehallintovirastot valvovat annettujen asetusten noudattamista. 2. Tavoitteet ja tehtävät 2.1. Tavoitteet Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys ja hyvinvointi. Edistää kokoperheen terveyttä ja hyvinvointia sekä tulevan lapsen kehitysympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Äitiysneuvolassa tunnistetaan mahdollisimman varhain raskausaikaiset ongelmat ja häiriöt sekä järjestetään tarvittava hoito ja tuki. Äitiysneuvolat osallistuvat terveyserojen kaventamiseen ja syrjimisen ehkäisemiseen muun muassa varhaisen kohdennetun tuen avulla. Tavoitteena on myös imetyksen edistäminen. Lastenneuvola palvelee kaikkia lapsiperheitä. Lastenneuvolassa seurataan ja tuetaan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä kouluikään saakka yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Pyritään tunnistamaan terveysongelmat varhaisessa vaiheessa. Tuetaan vanhempia kasvatustehtävässä ja terveyttä edistävien valintojen tekemisessä. 3

4 Tuetaan vanhempia luomaan lapseensa turvallinen, vastavuoroinen kiintymyssuhde. Pyritään ennaltaehkäisemään lasten mielenterveyden häiriöitä ja lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Perhesuunnitteluneuvolantoiminnan tavoitteena on edistää kunnan väestön seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Tarjotaan asiakkaille tietoa ehkäisymenetelmistä. Pyritään ennaltaehkäisemään ei-toivottuja raskauksia sekä ohjaamaan asiakkaita raskauden keskeytysasioissa. Tarjotaan tukea lapsettomuudesta kärsiville Äitiysneuvolan tehtävät järjestää suositusten mukaiset terveystarkastukset raskauden aikana tunnistaa mahdollisimman varhain raskausaikaiset häiriöt ja niiden riskitekijät tunnistaa varhain erityistä tukea tarvitsevat vanhemmat ja perheet sekä järjestää perheelle riittävästi tukea ja apua tarjota vanhemmille terveysneuvontaa auttaa vanhempia löytämään oman vanhemmuutensa vahvuudet edistää vanhempien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä turvata hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä antaa parisuhdetta ja seksuaalisuutta koskevaa neuvontaa järjestää perhevalmennus odottaville perheille 2.3. Lastenneuvolan tehtävät seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä valtakunnallisen rokotusohjelman toteuttaminen tunnistaa mahdollisimman ajoissa epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen ohjata lapsi tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon tukea vanhempia turvallisen aikuisuuden sisältävään ja lapsilähtöiseen kasvatustapaan mahdollistaa vanhemmille ajantasaisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon saaminen lapseen, perheeseen ja näiden terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä kullekin vanhemmalle soveltuvalla tavalla ohjata vanhempia saamaan vertaistukea kehittää lastenneuvolatoimintaa ja tehdä aloitteita toimintamallien luomiseksi moniongelmaisten perheiden auttamiseksi. 4

5 2.4. Perhesuunnitteluneuvolan tehtävät tarjota seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluita kuntalaisille antaa neuvontaa ja ohjausta seksuaaliterveysasioissa kaikille lisääntymisiässä oleville jakaa tietoa eri ehkäisymenetelmistä tehdä nuorille perhesuunnitteluneuvolan toiminta tutuksi sekä neuvolassa asiointi helpoksi ja luottamukselliseksi tarjota tietoa neuvolan asiakkaille perhesuunnittelusta ja auttaa asiakkaita ajoittamaan raskaudet heille sopiviksi tarjota tietoa ei-toivottujen raskauksien ilmaantuessa sekä ohjata niin hoidossa kuin jatkohoidossakin ohjata lapsettomuudesta kärsiviä jatkohoitoon tukea kunnan naisten ja miesten tervettä hedelmällisyyttä sekä ennaltaehkäistä sukupuolitauteja tarjota tarvittaessa naispuolisille asiakkaille seksuaalineuvojan palveluita järjestää naisten ikäkausitarkastukset (joukkopapa) v. naisille sekä huolehtia kontrollinäytteiden ottamisesta 2.5. Odottavien perheiden ja alle kouluikäisten suun terveystarkastusten suunnitelma Odottava perhe Asetuksen mukaiseen laajaan terveystarkastukseen sisältyy suun terveydenhuollon neuvontakäynti ja hoidon tarpeen arvio. Neuvontakäynti on tarkoitettu molemmille vanhemmille ja tavoitteena on, että käynnit kattavat mahdollisimman suuren osan kohderyhmästä. Toiminnassa pyritään tunnistamaan perheet, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Odottavat perheet saavat tiedon suun terveydenhuoltoon hakeutumisesta äitiysneuvolassa. Neuvonta ja hoidon tarpeen arviointi toteutetaan suuhygienistin vastaanotolla. Perheen kanssa määritetään yhdessä terveyskäyttäytymisen muutostarpeet. Haastattelun perusteella annetaan yksilöllisesti suunniteltua terveysneuvontaa voimavarasuuntautuneen ja motivoivan keskustelun keinoin. Pyritään vakiinnuttamaan terveyttä edistäviä käytäntöjä osaksi koko perheen terveyttä ja hyvinvointia koko elämänkaaren ajan. Käynti tukee tiedon soveltamista käytäntöön ja vastuun ottamista omasta ja lapsen terveydestä. Hoitoa tarvitsevat ohjataan hammaslääkärin vastaanotolle. Neuvolaikäiset Neuvolaikäiset kutsutaan määräaikaistarkastuksiin hammashoitolaan 2-, 4-, ja 6-vuotiaana. Tarkastuksia tekevät suuhygienistit ja hammashoitajat, jotka oh- 5

6 jaavat lapsen tarvittaessa hammaslääkärin vastaanotolle. Mikäli lapsella on suun sairauksien riski tai hänellä on jo korjaavan hoidon tarve, hänet kutsutaan yksilöllisesti vähintään vuosittain terveystarkastukseen suuhygienistin/hammashoitajan vastaanotolle tai hammaslääkärin tutkimukseen ja hoitoon. Määräaikaistarkastuskäynneillä muistutetaan vanhempia heidän vastuustaan lapsen suun terveydestä. Suotuisat suun terveystavat tulisi juurruttaa varhaislapsuudessa. Lapsen kasvaessa neuvonta ja käytännön opetus kohdennetaan sekä lapselle että vanhemmalle. 6-vuotiaiden lasten neuvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota ensimmäisten pysyvien poskihampaiden puhdistukseen ja reikiintymisen ehkäisyyn 3. Terveystarkastukset neuvolassa Terveystarkastukset tarjotaan kaikille lasta odottaville perheille ja alle kouluikäisille lapsille. Terveystarkastuksilla selvitetään ja tuetaan odottavan äidin ja lapsen terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä koko perheen hyvinvointia. Terveystarkastuksilla pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen. Asetuksen mukaan alle kouluikäiselle lapselle tehdään yhteensä vähintään 16 terveystarkastusta, joista kolme (4 kk, 18 kk ja 4 v) toteutetaan laajoina terveystarkastuksina. Ensimmäisen ikävuoden aikana lapselle tehdään vähintään kymmenen terveystarkastusta, joihin sisältyy kaksi lääkärintarkastusta sekä yksi (4 kk) laaja terveystarkastus. Ensimmäisen ikävuoden jälkeen terveystarkastuksia on vähintään kuusi, joista kaksi (18 kk, 4 v) on laajoja terveystarkastuksia. Terveystarkastuksissa arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa tukitoimien piiriin tai jatkohoitoon. Äitiysneuvolan terveystarkastuksia uuden suosituksen mukaan on koko raskauden aikana, mukaan lukien jälkitarkastus, vähintään yhdeksän ja lääkärintarkastuksia kolme. Näihin sisältyy vähintään yksi laaja terveystarkastus. Alkuraskauden käynnillä arvioidaan, onko lisäkäynteihin tarvetta. Lisäkäyntien tarve arvioidaan sen jälkeen jokaisella neuvolakäynnillä. Tarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tehdään terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan. Perhesuunnitteluneuvolassa asiakas käy sovitusti terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Pillerien käyttäjien vuosikontrollit ohjataan terveydenhoitajan tarkastukseen samoin kuin kierukkaa käyttävien asiakkaiden kontrollit. Ehkäisyä käyttävät asiakkaat käyvät lääkärin tarkastuksessa noin viiden vuoden välein. Tarvittaessa terveydenhoitaja ohjaa lääkärille aikaisemmin. Myös ulkokuntalaiset opiskelijat ovat oikeutettuja käyttämään äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan palveluita. 6

7 3.1. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen Terveystarkastusten yhteydessä tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistaa erityisen tuen tarve ja järjestää tarpeenmukainen tuki viiveettä. Näitä ovat erityisesti lapsen ja nuoren neurologisen kehityksen ongelmat, oppimishäiriöt, käytöshäiriöt, mielenterveysongelmat tai kiusaaminen, lapsen kaltoin kohtelu tai puutteet perushoivassa ja huolenpidossa ja perheen keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Näitä ovat myös vanhempien vakavat sairaudet, päihde- tai mielenterveysongelmat, läheisväkivalta sekä perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi lisäkäynnit ja kotikäynnit ovat tärkeitä. Erityisen tuen järjestämiseksi laaditaan yhteistyössä lasten ja heidän perheiden kanssa tavoitteellinen suunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä mm. sosiaalityön, lastensuojelun sekä tarvittaessa erikoissairaanhoidon ja muiden yhteistyötahojen kanssa Laajat terveystarkastukset Kokonaisvaltaisimman osan terveystarkastusten kokonaisuudesta muodostavat laajat terveystarkastukset, joissa terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat raskaana olevan tai lapsen terveyden lisäksi koko perheen hyvinvointia. Laaja terveystarkastus tehdään äitiysneuvolassa lasta odottavalle perheelle raskausviikolla ja lastenneuvolassa 4 kk, 18 kk ja 4 vuoden iässä. Äitiysneuvolassa laajaan terveystarkastukseen osallistuvat raskaana oleva puolisonsa kanssa. Tällöin selvitetään äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen hyvinvoinnin selvittämisessä lähtökohtana ovat vanhempien kuvaus perheen tilanteesta, heidän tarpeensa, voimavaransa ja huolensa. Terveystarkastuksen yhteydessä tehdään yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma. Ensimmäistä lasta odottavan perheen laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös suun terveydentilan selvittäminen. Vanhemmat ohjataan neuvolasta suun hoitopalveluihin. Lastenneuvolassa laajaan terveystarkastukseen osallistuvat lapsi ja molemmat vanhemmat tai ainakin toinen heistä. Tähän sisältyy lapsen terveystarkastuksen lisäksi huoltajien haastattelu sekä heidän suostumuksellaan varhaiskasvatuksen arvio lapsen hyvinvoinnista. Laajassa terveystarkastuksessa käsitellään lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti eri näkökulmista ja se toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa ja toimivassa yhteistyössä sekä perheen kanssa että työntekijöiden kesken. Neuvolassa laaja terveystarkastus voi koostua erillisistä terveydenhoitajan- tai lääkärintarkastuksista tai yhteistarkastuksesta, jossa molemmat ammattiryhmät tekevät omiin tarkastuksiin liittyvät työtehtävänsä. 7

8 4. Neuvolatoimintaa tukevat palvelut 4.1. Psykologi- ja perheneuvontapalvelut Psykologi- ja perheneuvontapalveluiden lastenneuvolatiimi tuottaa palveluja sekä äitiysneuvolan asiakkaille että pikkulapsiperheille. Työryhmässä toimii kolme psykologia sekä sosiaalityöntekijä/psykoterapeutti. Asiakkaat ohjautuvat palveluihin omasta tai perheen aloitteesta, neuvoloiden terveydenhoitajien, lääkäreiden, muiden terveyskeskuksen erityistyöntekijöiden, varhaiskasvatuksen, sosiaalitoimen sekä erikoissairaanhoidon kautta. Työ perustuu yhteis- ja verkostotyöhön ko. tahojen kanssa. Toiminta tapahtuu yksilö-, perhe-, ryhmäja verkostotasolla. Palvelut sisältävät ennaltaehkäisevää ohjausta ja neuvontaa, sekä tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta äitiysneuvolan ja lastenneuvolan asiakkaille. Tavoitteena on edistää lasten ja perheiden psyykkistä hyvinvointia, perheen toimivuutta ja vuorovaikutussuhteita sekä lasten psyykkistä kehitystä ja kasvua. Menetelminä käytetään mm. lasten kliinisiä kehitysarviotutkimuksia, perheen vuorovaikutussuhteiden tutkimista ja tukemista MIM-videohavainnoinnin sekä Theraplayvuorovaikutushoidon avulla. Lisäksi järjestetään ryhmämuotoista, vertaistukeen perustuvaa perhekoulutoimintaa ja lasten tunne-elämän kehittymisen tukemiseen perustuvia tunnetaitoryhmiä. Toiminta muotoutuu pikkulapsiperheiden tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena ovat matalan kynnyksen palvelut, joihin pyritään mm. pitämällä vastaanottoja alueen lastenneuvoloissa, sekä mahdollisuuksien mukaan tarjoamalla asiakkaille nopea pääsy palveluiden piiriin. 8

9 4.2. Toimintaterapia Lasten toimintaterapiassa arvioidaan ja kehitetään niitä valmiuksia ja taitoja, joita lapsi tarvitsee päivittäisessä elämässään ja uusia taitoja oppiessaan; mm. leikkitaidot, itsestä huolehtimisen taidot, sensomotoriset ja hahmottamisen taidot sekä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taidot. Lapsen toiminnallisia valmiuksia ja taitoja arvioidaan standardoiduilla testeillä, toimintaa havainnoimalla ja vanhempia haastattelemalla. Arvioinnissa voidaan hyödyntää kodin ja päivähoidon havainnointikaavakkeita sekä olla tarvittaessa yhteydessä lapsen hoitopaikkaan. Arvioinnin perusteella suunnitellaan tarvittaessa toimintaterapia joko seurantakäynteinä tai terapiajaksoina. Terapia on yksilö- tai ryhmämuotoista. Vanhemmat ja lapsen päivähoitopaikka saavat tarvittaessa ohjausta ja vinkkejä lapsen kehityksen tukemiseen. Yhdessä vanhempien kanssa pyritään löytämään perheen arkea helpottavia toimintatapoja. Seinäjoen terveyskeskuksessa toimii tällä hetkellä yksi toimintaterapeutti Puheterapia Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, johon kuuluu puhe- ja kommunikaatiohäiriöiden tutkiminen, terapia ja vanhempien ohjaus sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ohjaaminen. Puheterapian tavoitteena on poistaa, lieventää ja ehkäistä lasten puheen, kielen ja kommunikaation häiriöitä ja niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmia sekä suun alueen lihaksiston motorisia toimintahäiriöitä. Puheterapeuttien asiakasryhmään kuuluvat neuvolaikäiset lapset ja tavoitteena on puhepulmien varhainen tunnistaminen ja puheterapeuttinen kuntoutus ennen kouluikää. Toiminnan painopisteenä on varhaiskuntoutuksen toteuttaminen. Puheterapia suunnitellaan aina asiakaskohtaisesti, yhteistyössä lapsen vanhempien ja mukana olevien tahojen ammattihenkilöiden kanssa. Seinäjoen terveyskeskuksessa toimii tällä hetkellä neljä puheterapeuttia Fysioterapia Lasten fysioterapia on fysioterapeutin toteuttamaa lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on liikkumis- ja toimintakyvyn tukeminen. Tarkoituksena on auttaa lasta hyödyntämään ja harjaannuttamaan omia liikkumis- ja toimintakyvyn resurssejaan mahdollisimman optimaalisesti. Fysioterapia perustuu liikkumis- ja toimintakyvyn analysointiin ja arviointiin, jonka fysioterapeutti tekee yhdessä lapsen sekä vanhempien ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Fysioterapeutti tekee tiivistä yhteistyötä perheen, päiväkodin henkilökunnan sekä muiden lasta hoitavien terapeuttien kanssa. Fysioterapian tavoitteet määritellään yhteistyössä em. tahojen kanssa. 9

10 5. Asiakkaat ja henkilöstö 5.1. Synnyttäjien määrä ja henkilöstö Seinäjoen alueella on syntyvyys viimeisen viiden vuoden aikana vaihdellut välillä/vuosi. Isonkyrön alueella syntyy noin 50 lasta vuosittain Pohja Halkosaari, Kitinoja, Jouppila Kärki Simuna, Jouppila Kasperi Yhteensä Nurmon alue Ylistaron alue Peräseinäjoen alue Koko Seinäjoki Isokyrö Synnytysten määrä työntekijää kohti on vuonna 2013 ollut keskimäärin 92. Vaihtelua eri alueiden välillä on huomattavasti. Uuden vuonna 2013 julkaistun suosituksen mukaan (STM 2013:29) tavoite on 76 synnyttävää asiakasta vuodessa/terveydenhoitaja. Suosituksen mukaan 600 synnyttävää asiakasta kohden tulisi olla kokopäivätoiminen lääkäri. Nykyisin lääkäriresurssia on kolme ja puoli päivää viikossa. Äitiysneuvolassa työskentelee tällä hetkellä yhdeksän terveydenhoitaja, joista yksi työntekijä tekee 60 % äitiysneuvolatyötä ja 40 % perhesuunnitteluneuvolatyötä. Vakituiset toimenhaltijat äitiysneuvolassa ovat kaksoiskoulutettuja kätilö-terveydenhoitajia. Perhesuunnittelussa on kaksi kätilö-terveydenhoitajan koulutuksen omaavaa ja kaksi terveydenhoitajaa. Perhesuunnittelun terveydenhoitajista kolme on lisäksi kouluttautunut seksuaalineuvojiksi. Asetuksen mukainen toiminta edellyttää moniammatillista työskentelyä ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kartoitusta. Perhesuunnittelu- ja äitiysneuvolassa työskentelee useita lääkäreitä. Tavoitteena on, että samat lääkärit hoitavat äitiyshuoltoa. 10

11 5.2. Neuvolaikäisten lasten määrä ja henkilöstö Seinäjoki on kasvava kaupunki ja se lisää asiakasmääriä oli Seinäjoen alueella 5629 neuvolaikäistä lasta ja Isossakyrössä oli 366 neuvolaikäistä lasta Lastenneuvolatyötä tekee yhteensä 15 ½ terveydenhoitajaa. Asiakkaita yhdelle terveydenhoitajalle tulee laskennallisesti tasaisesti jaettuna 363. Neuvolan käytössä on yksi varahenkilön työpanos. Isonkyrön lastenneuvolassa yksi terveydenhoitaja vastaa kaikista kunnan neuvolaikäisten lasten tarkastuksista. Suositusten mukaan (Lastenneuvola STM 2004) lapsimäärä on 400 lasta/terveydenhoitaja, jos on sijainen ja 340 lasta/terveydenhoitaja, jos ei ole sijaista. Lasten määrään vaikuttaa terveydenhoitajan työskentely useammalla sektorilla ja jos alueella on runsaasti maahanmuuttajia tai erityistä tukea tarvitsevia perheitä. Lääkärimääräksi suositellaan 2800 lasta/lääkäri Toimitilat Lastenneuvolatyö järjestetään pääsääntöisesti helposti saavutettavana lähipalveluna. Lastenneuvolan toimipisteitä on Seinäjoella 8 ja Isossakyrössä 2. Äitiysneuvola toimii keskitetysti Huhtalan neuvolassa. Isossakyrössä toimii oma äitiysneuvola. Hammashoitolat toimivat lähipalveluina. 11

12 6. Yhteistyö Moniammatillisen yhteistyön tarve ja määrä on vuosien mittaan korostunut neuvolatyössä. Erityisen tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat erityistyöntekijät (psykologit, puheterapeutit, toimintaterapeutti), fysioterapeutit, varhaiskasvatuksen työntekijät, perhetyöntekijät, sosiaalityö ja erikoissairaanhoito. Äitiysneuvolatyössä yhteistyö keskussairaalan äitiyspoliklinikan kanssa on merkittävää. Äitiysneuvolassa kirjataan kaikki tiedot äidin luvalla keskussairaalan kanssa yhteiseen äitiysneuvolan palvelupolkuohjelmaan. Tällöin kaikki neuvolan ja keskussairaalan merkinnät ovat suoraan näkyvissä ja hyödynnettävissä molemmissa hoitopisteissä. Perheneuvolan ja terveyskeskuksen psykologitoiminta on koottu yhteen yksikköön. Toimintamallia kehitetään ikäkausipohjaisesti tiimi-pohjalta ja tavoitteena on yhteistyön edelleen kehittäminen. Toimintamallia kehittämällä saadaan resurssit ja apu kohdennettua oikea-aikaisesti. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on tiivistynyt. Vuonna 2015 neuvolan perhetyössä toimii 4 lastensuojelun perhetyöntekijää. Perhetyöntekijöiden työpanos jakaantuu tasaisesti eri lastenneuvoloihin. Neuvolan terveydenhoitajat osoittavat apua tarvitsevat perheet vanhempien luvalla perhetyöntekijöille. Perhetyöntekijöistä kolmen palvelut ovat perheelle ilmaisia ja neljäs perhetyöntekijä tekee maksullista kotipalvelua. Perhetyöntekijän palveluista ei synny lastensuojelun asiakkuutta. Huhtalan neuvolan remontin edistyessä Huhtalaan ovat muuttaneet vuonna 2014 kaikki äitiysneuvolat ja vuonna 2015 alussa Kirkonkrannin, Törnävän ja Halkosaaren lastenneuvolat sekä neuvolan psykologit ja sosiaalityöntekijät ja neuvolan perhetyöntekijät. Huhtalan neuvolaan muodostuu Perhekeskus Sokkeli moniammatillisten toimijoiden yhteistyöareenaksi. Vuonna 2014 on alkanut eri sektoreiden moniammatillinen tiivis yhteistyön vahvistaminen mm. Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhdessä tekemisellä. Suunnitelman tekemiseen osallistuvat terveystoimi (mm. neuvola ja neuvolan erityistyötekijät), sosiaalitoimi (mm. lastensuojelu), sivistystoimi (mm. varhaiskasvatus ja koulutoimi). Vuonna 2015 Perhekeskus Sokkelin toimintaa johtaa moniammatillinen Sokkeli-työryhmä, mikä kehittää mm. yhteistyökäytänteitä siten, että perheet ja lapset saavat palvelut mahdollisimman varhain oikea-aikaisesti, ilman päällekkäistä palvelujen tarjontaa. Perhekeskus Sokkelissa on aloittanut vuonna 2014 syksyllä lastenneuvolan lapsipsykiatrin ja terveyskeskuksen lastentautien erikoislääkärin konsultaatiot. 12

13 7. Yhteenveto toiminnan kehittämiseksi Henkilökunta on motivoitunutta ja koulutusmyönteistä, mikä on laadukkaan neuvolatyön edellytys. Henkilöstöä täydennyskoulutetaan vuosittain kulloisenkin tarpeen mukaan. Nettisivujen päivitys ja ajan tasalla pitäminen helpottavat palveluiden piiriin hakeutumista. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jolla pyritään mm. henkilöstöresurssien tehokkaaseen käyttöön ja neuvolatoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Neuvolatyön kehittämiseen on nimetty osastonhoitajan lisäksi vastuulääkärit. Terveystarkastuksien sisältöihin kiinnitetään erityistä huomiota. Tarkastuksissa vahvistetaan ja tuetaan koko perheen hyvinvointia ja vanhempien taitoja tehdä terveyttä edistäviä elämäntapavalintoja Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola 1. Uusi äitiysneuvolaopas on julkaistu lokakuulla Äitiysneuvolassa on päivitetty tarkastusaikataulu suositusta vastaavaksi ja raskaudenseuranta toteutuu Seinäjoella ja Isossakyrössä asetusten mukaisesti. 2. Lasta odottavan perheen omaseurantaa tuetaan. Vastaanottoaikoja tarjotaan kunkin perheen tarpeen mukaisesti. 3. Äitiysneuvolassa alkavat vuoden 2015 aikana myös iltavastaanotot. 4. Synnytys- ja perhevalmennuksen sisältö päivitetään. Monikkovalmennusta tarjotaan 3-4 kertaa vuodessa sairaanhoitopiirin alueen lähikuntien asiakkaille. 5. Perhesuunnitteluneuvolassa työnjakoa terveydenhoitajien ja lääkäreiden kesken selkeytetään. 6. Papojen joukkotarkastusten ajanvaraus tapahtuu sähköisesti Commitohjelman kautta. Terveyskeskusavustaja huolehtii ajanvarauksesta. 7. Naisten seksuaalineuvonta on osa perhesuunnittelua ja sen osuutta lisätään vähitellen nykyisten resurssien puitteissa. 8. Lääkäripalveluja äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa pyritään lisäämään vuosina yhden lääkäriviran verran. 13

14 7.2. Lastenneuvola 1. Lastenneuvoloissa on päästy valtakunnallisen asetuksen edellyttämiin neuvolapalveluihin. Laajojen terveystarkastusten sisältöä kehitetään ja muokataan edelleen, jotta toimintamalli saadaan laadukkaaksi ja kustannustehokkaaksi. 2. Lääkäreiden ja hoitajien työjakoa selkeytetään ja ajankäyttö kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti. Lastenneuvolan lääkärin vastaanotot tapahtuvat lääkärin ja terveydenhoitajan yhteisvastaanottoina. 3. Lastenneuvolan terveydenhoitajan raskaudenajan kotikäynnit toteutetaan ensisynnyttäjäperheisiin ja kuntaan muuttaneisiin lasta odottaviin perheisiin viimeisellä raskauskuukaudella. 4. Huolehditaan resurssien riittävyydestä. Sekä terveydenhoitajien että lääkäreiden lisäystarve tulee asukasmäärän lisäyksen myötä. 5. Uusi asetus velvoittaa selvittämään ja seuraamaan poisjäävien perheiden tuen tarvetta. Tarkastuksista pois jääneisiin otetaan yhteyttä ja selvitetään neuvolassa käymättömyyden syy. Sähköinen järjestelmä helpottaa osaltaan seurantaa. 6. Vanhempien on mahdollista varata aika terveydenhoitajalle sähköisesti netin kautta 2, 3, 4, 5 ja 6 vuotta täyttävälle lapselleen. Sähköinen ajanvarausjärjestelmä parantaa palvelua ja vapauttaa terveydenhoitajien työaikaa Huhtalantie 10 mahdollisuudet perheiden palveluissa Huhtalantie 10 kiinteistöön siirtyneet äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat, Kirkonkrannin, Törnävän, ja Halkosaaren lastenneuvolat, puheterapeutit, toimintaterapeutti ja neuvolan psykologitiimi sekä lastenneuvolan perhetyöntekijät mahdollistavat moniammatillisen tiiviin yhteistyön. Tällöin palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Perheet saavat tarvitsemiaan palveluja nykyistä sujuvammin. Toimintaa ohjaa ja kehittää moniammatillinen Sokkeli-ryhmä. Työntekijöiden toiminta tehostuu, kun välimatkat ja päällekkäiset toiminnat poistuvat. Tiedonkulku paranee eri toimijoiden välillä. Palvelut täydentävät toisiaan tarve ja tarjonta kohtaavat. Kumppanuus luo pohjan uudelle toimintakulttuurille, jossa varhainen tukeminen ja moniammatillinen työote ovat osa arkea. Tavoitteena on luoda palveluja asiakaslähtöisesti ja rakentaa monipuolinen palvelutarjonta perheille sekä parantaa palvelujen saatavuutta. 14

15 Liite 1 Äitiysneuvolan terveystarkastukset (lääkäri tai terveydenhoitaja) Ensikäynti raskausviikolla 8 10 (ensisynnyttäjä uudelleensynnyttäjä) Terveydenhoitajan vastaanotto varaa aikaa noin 1,5 tuntia terveydentilan selvitys molemmilta vanhemmilta aiemmat raskaudet ja synnytykset työolosuhteiden kartoitus (tarvittaessa erityisäitiysloma) ravitsemus ja liikunta, suun terveys, ensisynnyttäjille hammashoidon lomake täytettäväksi tupakointi, nuuska, alkoholi (audit-kysely), huumeet sikiöseulontaohjaus. ELLÄH. ks. ohje lähetteen tekoon. Dg-kohtaan Äitiyslähete, kiireellisyysaika 8-30vrk, esitietoihin pariteetti, vm, la. Kirjoita myös seerumiseulalähete ja kerro asiakkaalle, milloin laboratoriossa olisi hyvä käydä (rv ) Huomioi, jos muu kriteerien mukainen syy lähettää äitiyspoliklinikalle, esim. perussairaus, HAL lähetteet verikokeisiin; VR ja Rh (wlab-p 4469), Hbs-Ag, cardiolipin ja HIV (w-labp 0404) (Huom. THL lomakkeeseen asiakkaan allekirjoitus) virtsan bakteeriviljely; tee labrapyyntö (w-lab-p, u-bakt) anna mukaan virtsanäytteenottosetti ja ohjeet Parvo-va (wlab-p 4156) lasten kanssa työskenteleviltä vesirokko-va (wlab-p 2923) jos ei varmuutta sairastamisesta C-hepatiitti otetaan aina, jos asiakas tuo esille riskitekijöitä tai toivoo näytettä otettavaksi tai havaitaan maksaentsyymien nousu raskausaikana Sokerirasituksen tilaus ohjeen mukaan Neuvokas perhe-kortin anto, täyttöinfo Kutsu laajaan terveystarkastukseen molemmille vanhemmille, anna mukaan hyvinvointikysely täytettäväksi Näytteet ja mittaukset pissanäyte analysoidaan liuskalla RR Hb jos Hb on 110g/l tai enemmän otetaan seuraava näyte vasta raskausviikolla 28 15

16 jos Hb on alle 110g/l ensikäynnillä tai alle 105g/l viikolla 28, aloitetaan rautavalmiste suun kautta. Tarvittaessa S-Ferrit. paino, info painonnoususuosituksista Sikiön elossa olon varmistaminen, doppler tai uä Keskustellaan Raskauden aiheuttamista muutoksista Informoidaan neuvolakäynneistä Kasvaminen vanhemmuuteen, isän osuus terv.keskuksen perhevalmennus Epämääräiset vuodot ja ohjanta Pahoinvointi, vatsantoiminta Hampaiden hoito raskauden aikana, ensimmäistä lasta odottavat pariskunnat oikeutettuja ilmaiseen suuhygienistin neuvontakäyntiin (täytä kaavake). lupa-asiat, sähköinen resepti-info, yhteinen potilastietorekisteri molempien vanhempien papereihin. Lupa kysytään myös vauvan tietojen katselua. Varataan seuraava aika raskausviikolle th:lle ja lääkärille Laajennettu terveystarkastus raskausviikolla (ensisynnyttäjä, uudelleensynnyttäjä) Terveydenhoitajan osuus vastaanotolle kutsutaan molemmat vanhemmat. vastaanottoaika varataan terveydenhoitajalle raskausviikolla terveydenhoitajan osuuteen varataan aikaa 1,5t hyvinvointikyselyn läpikäynti ja keskustelu perheen tilanteesta, voimavaroista ja tukiverkostosta laaja-alaisesti raskaana olevan ja puolison mieliala (EPDS) tarvittaessa perheen elämäntilanteeseen vaikuttavat sairaudet terveystottumukset (audit, tupakkariippuvuusseula, huumeet, lääkkeet puolisolta, jos ei aiemmin tehty) perheen sisäinen vuorovaikutus parisuhde (keskustelun aiheina myös seksuaalisuus ja rakentava riitely, väkivallasta kysytään niin, ettei toinen puoliso ole paikalla) vanhempien odotukset synnytyksestä ja vanhemmuudesta tai kokemukset aiemmista synnytyksistä tukiverkosto taloudellinen tilanne perhevalmennuksen esittely erityisen tuen järjestämiseksi vanhemmalle ja koko perheelle laaditaan terveys- ja hyvinvointisuunnitelma. Kirjataan palvelupolulle erityisvaateet raskauden aikana. Keskustelua raskausajan liikunnasta. Fysioterapeuttien äitiysvalmennus aikataulu Neuvokas perhe-kortin läpikäyminen Hyvinvointia raskauteen ja vauva-arkeen esite RR, U-prot, U-gluc, Paino, nousu/viikko, sikiön syke 16

17 Lääkärin osuus 20 minuuttia vastaanottoaika koko perheen hyvinvoinnin ja terveydentilan tarkastelu terveydenhoitajan terveystarkastuksen pohjalta huomioiden perheen tarpeet keskustelu sikiön poikkeavuuksien seulonnasta tarvittaessa terveysneuvonta, raskauden kulkuun liittyvät tekijät, työolosuhteet raskauden kulkuun liittyvät merkitykselliset lääketieteelliset tekijät ohjeistus raskaana olevan omaseurannasta (hälyttävät oireet ja toiminta niiden yhteydessä) raskauteen ja synnytykseen liittyvät tuntemukset (myös huolet, fyysinen vointi) sikiön syke sisätutkimus lääkäri ottaa kantaa loppuraskauden mahdolliseen äitipolikontrolli tarpeeseen Vastaanottokäynti terveydenhoitajalla raskausviikolla (ensisynnyttäjä, uudelleensynnyttäjä) fyysinen ja psyykkinen vointi: ennakoivat supistukset selkävaivat mieliala omaseurannan tukeminen, hälyttävät oireet (esim. supistelut, kohdun kovettumiset ja toiminta niiden yhteydessä), ohjaus sokerirasitukseen (24 28 rv), tarvittaessa kotiseurannan aloitus tarvittaessa veriryhmäkontrolli/lähete (h24-26) -> huomioi mahdollinen anti-d suojauksen antaminen seuraavalla kerralla (sikiön veriryhmämääritys, koska otetaan käyttöön?) parisuhdeväkivaltaseula (kun asiakas/puoliso on yksin paikalla) raskaana olevan työssäkäynnin tukeminen, liikunta, ravitsemus ja muut terveystottumukset varmista verivastaukset/onko kirjattu koneelle hätäkasteluvan kysyminen BCG-kysely Kelan etuudet, ohjaus niiden hakemisesta, todistus raskaudesta (SV755) peruskontrollit; RR, paino, u-gluk ja u-prot, sf-mitta, sikiön syke kutsu valmennuksiin ensisynnyttäjäperheet 17

18 Vastaanottokäynti terveydenhoitajalla raskausviikolla (ensisynnyttäjä) fyysinen ja psyykkinen vointi työssä, opiskelussa ja vapaa-ajalla raskaana olevan ja sikiön terveys: pre-eklampsian oireet, supistelut, sikiön kasvu peruskontrollit; RR, paino, u-gluk ja u-prot, sf-mitta, sikiön syke, Hb raskaana olevan omaseurannan ohjaus ja tuki (hälyttävät oireet ja toiminta niiden yhteydessä) p-alat lähete tarvittaessa gemini tai raskaana oleva, jolla aikaisemmassa raskaudessa hepatoosi anti-d suojauksen anto Rh negatiiviselle odottajalle, kirjaus neuvolakorttiin ja tieto osastosihteerille (kerää tiedot ja lähettää viikoittain keskussairaalaan) parisuhdeväkivaltaseula (kun asiakas/puoliso on yksin paikalla) hätäkasteluvat kuntoon, toiveet kirjataan palvelupolulle viimeistään tällä kerralla kutsu valmennukseen (sairaalaan tutustumiskäynti/valmennus?) tiedotetaan lastenneuvolan raskaudenajan kotikäynnistä ja annetaan lastenhoito-dvd kotiin katsottavaksi. Vastaanottokäynti terveydenhoitajalla raskausviikolla (ensisynnyttäjä, uudelleensynnyttäjä) fyysinen vointi: ennakoivat supistelut, selkävaivat, lepo/työ mieliala, ravitsemus, liikunta, muut terveystottumukset ravinnon merkitys; turvotus, ummetus, närästys imetyksen merkitys ja valmistautuminen imetykseen, rintojen tarkistus, imetyskysely vanhemmuus varhainen vuorovaikutus (VaVu-haastattelu) vauvan hoito ja tarvikkeet, onko kotona valmista tukiverkoston kokoaminen tarvittaessa perhe- ja työtilanne synnytys ja siihen liittyvät tuntemukset ohjaus raskaana olevan omaseurannasta ja hälyttävistä oireista (preeklampsia, supistelut, kutinat, verenvuoto, lapsivesi, sikiön liikkeet) peruskontrollit; RR, paino, u-gluk ja u-prot, sf-mitta, sikiön syke, tarv. Hb p-alat tilataan, jos monisikiöraskaus, aikaisemmassa raskaudessa hepatoosi, pillereitä käyttäessä kohonneet maksa-arvot myös s-sappihapot, w-lab-p nro (ravinnotta) jos kutinaa ilmennyt. Huomioitavaa: liiallinen painonnousu (yli 500g/viikko) kohdun kasvu (erityisesti, jos sokerirasituksessa poikkeava) diabeetikkojen VS-käyrien tarkastus 18

19 ANTI-D immunoglobuliini Rh-negatiivisille rv:lla (tai jos sikiö Rhpositiivinen äidin verinäytteen tutkimuksen perusteella) Vastaanottokäynti lääkärillä ja terveydenhoitajalla raskausviikolla (ensisynnyttäjä, uudelleensynnyttäjä) fyysinen vointi, mieliala terveystottumukset synnytyksen lähestymisen merkit ja mahdolliset synnytykseen liittyvät huolet ja pelot synnytystapa-arvio, loppuraskauteen liittyvien riskitekijöiden arviointi, tarvittaessa ohjaus äitiyspoliklinikalle imetys tarvittaessa veriryhmävasta-aineet -kontrolli raskausviikolla 36 rh-negatiivisen III-näyte keltainen lapsi aikaisemmin verensiirto ABO-immunisaatio B-streptokokkiseulonta raskausviikoilla 35 37, merkintä ajanvarauskirjaan 3. käynti, niin os.siht tietää tilata näytteen ja tulostaa tarrat peruskontrollit; RR, paino, nousu/viikko, turvotukset, u-gluk ja u-prot, sfmitta, sikiön syke, tarjonta, sikiön koko UÄ:llä varmistettu perätila lähetetään Äpkl:lle rv 35 loppuraskauden pienryhmät liikelaskentaohje (tarv.) Vastaanottokäynti terveydenhoitajalla raskausviikolla (ensisynnyttäjä, uudelleensynnyttäjä) Terveydenhoitajan vastaanotto joka toinen viikko, harkinnan mukaan useammin. Lasketun ajan ohittumisen jälkeen joka viikko. fyysinen vointi, mieliala ohjaus raskaana olevan omaseurannasta ja hälyttävistä oireista (preeklampsia, supistelut, kutinat, verenvuoto, lapsivesi, sikiön liikkeet) synnytykseen liittyvät asiat imetys parisuhde perheen valmentautuminen lapsen syntymään tarvittaessa lasketun ajan ylittymisen vuoksi lähete synnytyssairaalaan ks. erillinen ohje Q-asemalta Äpkl lähetettävät: äkilliset komplikaatiot, muut mahd. Lasketun ajan ohittuminen: tee lähete kun 41+1, kiireellisyysluokka 1-7pvä peruskontrollit; RR, paino, u-gluk ja u-prot, sf-mitta, sikiön syke, tarjonta 19

20 Merkitse GBS-näytteen tulos äitiyskorttiin kohtaan muuta mainittavaa terveystottumuksista Keskustellaan Synnytykseen ja lapsen hoitoon liittyvät asiat Kerrataan synnyttämään lähtöasiat Loppuraskauden ryhmät Huomioi myös uudelleensynnyttäjät (sairaalassa muuttuneet käytännöt) Pelot Perheen osuus, sisarukset Perheen sosiaalinen tuki, sisarusten hoitojärjestelyt, synnytykseen tuleva tukihenkilö Hoitoperiaatteet vierihoito-osastolla Kotikäyntien selvittäminen, pyydä asiakasta soittamaan mahd. pian, kun on synnyttänyt. Terveydenhoitajan kotikäynti synnytyksen jälkeen 1 7 vrk (ensisynnyttäjä, uudelleensynnyttäjä) Kotikäynti lapsen ollessa noin 7 vrk ikäinen, kahden viikon iässä soitto kotiin, käynti neuvolassa tai kotikäynti. molempien puolisoiden raskaus- ja synnytyskokemukset synnyttäjän vointi, mieliala, väsymys, pelot, uni imetys synnyttäjän fyysinen toipuminen kohdun supistuminen, tarv. episiotomian, sektiohaava, vuodon ja rintojen tarkastus, ravinto, suolentoiminta, rautalääkitys, ulkoilu vastasyntyneen tarkastus lapsen yleistilan ja perustoimintojen arviointi, iho, napa, silmät, sammas/suu, paino, sp saavutettu noin 12-14vrk iässä ulkoilu (kesällä heti, talvella 2vk:n iässä, pakkasraja 10 12) uni keltaisuus, sinistely, vapinat myös haisevan navan hoitoon pirtupuhdistukset napasienen hoito D-vitamiini sekä annosteluohje parisuhde ja seksuaalisuus, ehkäisyneuvonta varhainen vuorovaikutus ja vanhemmuus lapsenhoito sisarusten huomiointi, kotieläimet tukiverkosto kodin turvallisuus äidille jälkitarkastusaika n.8 vk synnytyksestä lastenneuvolan yhteystiedot 20

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT tuovi.hakulinen-viitanen@thl.fi 9.10.2013 Tuovi Hakulinen-Viitanen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Tarkastusten taustalla lainsäädäntö;neuvola asetus 380/2009 ohjeistus tietopankit neuvolatyön kehittäminen kansalliset ohjelmat resurssit yhteiskunnan tila Neuvola

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet osasto Asetuksen mukainen neuvolatoiminta Lapsen syntymä Määräaikainen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,

Lisätiedot

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA

ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA Liite nro 8: ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA AJANVARAUS ÄITIYSNEUVOLAAN Terveydenhoitaja antaa neuvola-ajan Suunniteltu raskaus: raskaustestiä ei tarvita ( halutessaan asiakas voi itse tehdä apteekista

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tehtävät ja neuvolassa tehtävä yhteistyö. Johanna Gynther 6.5.2010

Terveydenhoitajan tehtävät ja neuvolassa tehtävä yhteistyö. Johanna Gynther 6.5.2010 Terveydenhoitajan tehtävät ja neuvolassa tehtävä yhteistyö Johanna Gynther 6.5.2010 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa 1 Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa Vastine Selvityspyyntöön LSSAVI/3288/05.07.03/2014 ASIA: LOMAUTUSTEN VAIKUTUS ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Terveystarkastukset lastenneuvola terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla

Terveystarkastukset lastenneuvola terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla LIITE 4 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Terveystarkastukset lastenneuvola terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla Laatija: Lastenneuvolan tiimi Ylläpitäjä: Lastenneuvolan tiimi Voimassa: Päivitetty:

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018

JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 Leinonen Anu Kaakinen Sinikka Niemistö Maarit Syväjärvi Jaana Tekoniemi Anu Hakala Asta Koivumäki Raija Issakoff-Talala Katja

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT

TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TERVEYSPALVELUT TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT Perheenne neuvola Osoite Terveydenhoitaja Parhaiten saat yhteyden omaan neuvolaan soittoajalla

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus

Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Lapset, nuoret ja perheet osasto Perhe Pirkko 24 v, raskaana 20 rvk, jakaa postia Pasi 34 v, sähköinsinööri

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA PYHTÄÄLLÄ

ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA PYHTÄÄLLÄ ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA PYHTÄÄLLÄ TH = terveydenhoitaja, L= lääkäri, PTT= perhetyöntekijä, = laaja terveystarkastus, E= ensisynnyttäjä, U= uudelleensynnyttäjä Tekijä Ajankohta Määräaikainen terveystarkastus

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Toimintaohjelma Numero 2 (33) SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 ASETUKSEN TAUSTALLA OLEVAT LAIT, ASETUKSET

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti

Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti eteneminen Lastenneuvolan tavoitteista ja tehtävistä Mistä työkaluja käytäntöön Keskusteluaiheita neuvolakäynneille Viite:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Neuvola-asetuksen sisällön juurruttaminen paikallisesti

Neuvola-asetuksen sisällön juurruttaminen paikallisesti Neuvola-asetuksen sisällön juurruttaminen paikallisesti -PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 Tarja Kaplas 08.11.2010 Kolarin kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kolarin kunnan terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAMALLI

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAMALLI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAMALLI Sivu 2 / 16 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Sisällysluettelo... 2 1 LUKIJALLE... 3 2 MÄÄRÄAIKAISTEN TERVEYSTARKASTUSTEN AJANKOHDAT...4

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen Mirka Kallio 21.10.2015 NEUVOLAN ROOLI KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMISESSA Neuvolapalveluja käyttävät lähes kaikki lapsiperheet Yhdistetyn

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9)

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9) Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9) L SSAVI/3288/05.07.03/2014 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 29.9.2015 Julkinen Sosiaali-ja terveysyksikkö Kokkolan kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta PL 43 67101

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.8.2015 2 Sisällysluettelo JOHDANTO...

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

ÄITIYSNEUVOLAN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET

ÄITIYSNEUVOLAN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET OULUN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI AVOTERVEYDENHUOLTO päivitetty 31.3.2011 ÄITIYSNEUVOLAN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET TERVEYDENHOITAJALLA RASKAUSVIIKOILLA 8-11 120min SIKIÖSEULONTATUTKIMUKSET, kts. erillinen

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala Monimuotoista, monimerkityksistä, arvokasta, ainutlaatuista perheiden elämää

Lisätiedot

Terveydenedistämisen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma

Terveydenedistämisen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Terveydenedistämisen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille 2013-2015 SISÄLTÖ 1. TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEET...2

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017

NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2015 2(6) SOSTERIN NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017 ÄITIYS-, PERHESUUNNITTELU - JA LASTENNEUVOLATOIMINTA

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-

Lisätiedot