Sosiaalihuollon tiedonhallinta. Pohtimo Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Transkriptio

1 Sosiaalihuollon tiedonhallinta Pohtimo Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

2 Sosiaalihuollon tiedonhallinta Sosiaalihuollon tiedonhallinnassa kehitetään asiakastietojärjestelmiä niin, että asiakasta koskevat tiedot ovat nykyistä paremmin hyödynnettävissä asiakastyössä. Asiakkaat ja ammattilaiset tuottavat ja käyttävät eri tietojärjestelmissä olevia tietoja asiakasprosessin aikana.

3 Lapin SoTeDigitalisaation Tiekartta 2020 Lapissa asiakas saa palvelun oikeaan aikaan. Lähellä ihmistä. Versio Yhteisen tiekartan avulla alueen eri organisaatioilla on mahdollisuus kehittää palveluprosessejaan määrätietoisesti kohti yhdessä sovittua tavoitetilaa/visiota siten, että palveluprosessien muutostyössä hyödynnetään yhdessä sovittua kehittämispolkuja ja teknologiaa. Tavoitteena ovat asiakkaan osallisuusmahdollisuuksien lisääminen, palveluprosessien systemaattinen kustannustehokas kehittäminen ja palveluiden parantaminen Tiekartta tulee olemaan jatkuva, päivitettävä prosessi. Tiekartassa tuotetaan konkreettiset toimenpiteet millä edistetään tavoitetilaan pääsyä. Tiekarttatyöhön ovat osallistuneet Lapin sairaanhoitopiiri, Lapin liitto, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja työskentelyn loppuvaiheessa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

4 Sote tieto hyötykäyttöön 2020 strategia Sote tieto hyötykäyttöön 2020 strategian tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja kansalaisten aktiivisuutta oman hyvinvointinsa ylläpidossa parantamalla tiedonhallintaa ja lisäämällä sähköisiä palveluja. Tavoitteisiin pääsemiseksi on olennaista saada sote-tieto hyötykäyttöön ja jalostaa sitä tietämykseksi, joka auttaa niin palvelujärjestelmää kuin yksittäistä kansalaistakin

5 Kansalainen pystyn itse Eri palveluntarjoajien sähköisten palveluiden tarjonta ja valikoima vaihtelevat huomattavasti. Kansalaiset kokevat sähköisten palveluiden tarjonnan suppeaksi ja odottavat uusia palveluita. Sähköisten asiointipalveluiden lisäksi tulee kehittää uusia välineitä ennaltaehkäisevään toimintaan ja kansalaisen omaehtoiseen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Kansalaisen aktiivisuutta elämänhallinnassa ja omahoidossa lisätään Tuottamalla luotettavaa hyvinvointitietoa ja palveluita, joiden avulla tietoa voi hyödyntää Palveluiden saatavuudesta ja laadusta tuotetaan tietoa avoimesti saataville Kansalainen voi asioida sähköisesti ja tuottaa itse tietoja omaan ja ammattilaisten käyttöön. Sähköisillä ratkaisuilla turvataan, että palvelut ovat tasa-arvoisesti saatavilla harvaan asutuilla alueilla ja erityisryhmille.

6 Esimerkkejä sosiaalipalveluista Kansalainen pystyn itse Kansalaisen aktiivisuutta elämänhallinnassa ja omahoidossa lisätään Tuottamalla luotettavaa hyvinvointitietoa ja palveluita, joiden avulla tietoa voi hyödyntää ajantasaiset tiedot verkkosivuilla/ palvelutietovaranto Suomi.fi erilaiset mittarit ja laskurit esim. elatusapulaskuri Palveluiden saatavuudesta ja laadusta tuotetaan tietoa avoimesti saataville palveluseteli Smartum Kansalainen voi asioida sähköisesti ja tuottaa itse tietoja omaan ja ammattilaisten käyttöön virtu.fi palveluportaali, sähköinen neuvona ja asiointi, sähköiset lomakkeet ja asiointitili, mittarit ja laskurit, ajanvaraus, kuvapuhelinpalvelut Sähköisillä ratkaisuilla turvataan, että palvelut ovat tasa-arvoisesti saatavilla harvaan asutuilla alueilla ja erityisryhmille Kuntien virtu-palvelupisteet

7 Ammattilainen kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tekevät työtään alati muuttuvassa ympäristössä. Muutosten myötä työnteko on jatkossa aiempaa moniammatillisempaa ja vuorovaikutteisempaa ja asiakkaat ovat entistä aktiivisempia toimijoita. Tämän muutoksen tukemisessa tietojärjestelmät ja tiedonhallinta ovat avainasemassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on käytössään Työtä ja sen toimintaprosesseja tukevia tietojärjestelmiä ja sähköisiä sovelluksia, joita he osaavat käyttää ja joita ovat motivoituneita käyttämään Järjestelmien ja välineiden käytettävyys, päätöksen tuki ja toiminnanohjaus tukevat ammattilaisia työssään nykyistä paremmin, mikä lisää työn mielekkyyttä

8 Esimerkkejä sosiaalipalveluista Ammattilainen kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on käytössään Työtä ja sen toimintaprosesseja tukevia tietojärjestelmiä ja sähköisiä sovelluksia, joita he osaavat käyttää ja joita ovat motivoituneita käyttämään virtu.fi ammattilaispalvelut: esim: yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi -palvelu Järjestelmien ja välineiden käytettävyys, päätöksen tuki ja toiminnanohjaus tukevat ammattilaisia työssään nykyistä paremmin, mikä lisää työn mielekkyyttä Sosiaalihuollon Kanta-palvelut ja niiden käyttöönottoon valmistautuminen Uuden palvelutehtäväluokituksen käyttöönotto Sosiaalipalvelujen kirjaamista ohjaa laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista Rakenteisen kirjaamisen valmennus: Kansa-koulu hanke Asiakasasiakirjojen tallentamisesta ja käsittelystä Kanta-palveluissa ohjaa laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä. Lainvalmistelu on käynnissä STM:ssä.

9 Kansa-koulu-hanke Kansa-koulu-hanke on osa THL:n Oper-yksikon hallinnoimaa Kansa-hanketta, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa sosiaalihuollon asiakasprosessit ja tiedontuotanto. Kansa-hankkeen lopullisena tavoitteena on määrämuotoinen kirjaaminen, joka tallentuu valtakunnalliseen Kanta-arkistoon ja on sen kautta hyödynnettävissä riippumatta siitä, missä asiakas asioi. Kansa-koulu -hankkeen tarkoituksena on 1) tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotanto-organisaatioiden asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia 2) kehittää sosiaalialan henkilöstön osaamista ja valmiuksia tuottaa sosiaalihuollon asiakastietomallin mukaisia asiakastyön dokumentteja 3) tukea sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Lapissa on 75 kirjaamisvalmentajaa. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa organsaatioissa on valmennttuja jo noin 760 ammattilaista Määrämuotoinen kirjaaminen/kirjaamisvalmennus, sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien ja prosessien kartoitus: Nina Peronius, aluekoordinaattori, Kansa-koulu hanke, Poske Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi Puhelin , sähköposti

10 Palvelujärjestelmä - rajalliset resurssit oikeaan käyttöön Sähköiset ratkaisut ja toimintamallit ovat avainasemassa sote-uudistuksen toiminnallisiin tavoitteisiin pääsemisessä. Tavoitteena on siirtyä integroituihin sosiaalija terveydenhuollon palveluihin, jotka lähtevät asiakkaan tarpeista ja ovat saatavilla yhdenvertaisesti ja esteettömästi. Kun toimintamalleja uudistetaan ja yhteistyö on moniammatillista, niin henkilöresursseja voidaan käyttää järkevällä tavalla. Palvelujärjestelmän tulee hyödyntää tiedonhallintaa ja sähköisiä palveluita ja valmentaa kansalaisia selviämään paremmin asioidensa tai esimerkiksi kroonisen sairautensa hoidosta. Kansalaiset on otettava palvelunantajien kumppaneiksi omien asioidensa hoidossa ja uudenlaisten palveluiden suunnittelussa. Esimerkiksi kansalainen voi kirjata esitietojaan tai omaa tilannettaan ammattilaisten nähtäville, varata tai siirtää omia ajanvarauksiaan ja asioida sähköisesti fyysisen käynnin sijasta..

11 Esimerkkejä sosiaalipalveluista Palvelujärjestelmä - rajalliset resurssit oikeaan käyttöön Asiakas- ja potilastiedot käytössä Lapin kunnissa on tehty sosiaalipalveluiden asiakasasiakirjojen kartoitustyö ja Kantaan siirtyvän tiedon määrän arviointi tehtyjen kartoitusten perusteella, kunnissa on myös yhdyshenkilöt sosiaalihuollon kanta-palveluihin liittyvissä asioissa. Yhteistyötä tehty Pohjois-Suomen laajuisesti Lainsäädäntö sote-tietojen käytöstä Sosiaalihuollon tietovarantoratkaisu osaksi Kantaa sekä Kantapalvelujen käyttöönotot ja sisältölaajennukset Suunnitteilla, Poske mukana Lapin ICT:n työsuunnitelman laatimisessa Osaamiskeskusten yhteinen Kansa-koulu hanke valmentaa ammattilaisia rakenteiseen kirjaamiseen Asiakas näkee hänestä laaditut asiakasasiakirjat Omakannasta. Myöhemmin Omakanta mahdollistaa myös asiointia sosiaalipalveluihin Sähköisten palveluiden yhteinen kehittäminen Lapin alueella UULA alueellinen kilpailutus: sähköinen ajanvaraus, tietoturvallinen viestinvälitys ja sähköiset lomakkeet, videoneuvottelujärjestelmät. Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus: Ylläpito Poske, LSHP, LPSHP Sähköisten palveluiden kehittäminen Oys erva alueella Una sosiaalipalveluiden kehittämiseen osallistuminen

12 Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen tiedä ensin, johda sitten Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän johtaminen ja kehittäminen edellyttävät, että palveluiden saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti ja johtaminen sekä siihen liittyvät yhteiskunnalliset päätökset pohjautuvat ajantasaiseen ja vertailukelpoiseen, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti saatavilla olevaan tietoon. Luotettavan ja kattavasti saatavissa olevan tiedon avulla on mahdollista paremmin ennakoida väestön terveydentilaa ja hyvinvointipalveluiden tarvetta ja palveluverkon ja palveluiden kehittäminen saadaan vastaamaan muuttuvia tarpeita ja uusia palveluiden tuottamisen mahdollisuuksia. Tavoite on että tieto-aineistot tukevat reaaliaikaisesti palvelutuotannon johtamista ja yhteiskunnallista päätöksentekoa.

13 Esimerkkejä sosiaalipalveluista Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen tiedä ensin, johda sitten Tavoite on että tieto-aineistot tukevat reaaliaikaisesti palvelutuotannon johtamista ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan tiedolla johtamisen työryhmä: Indikaattorityö Valtakunnallinen työryhmä: indikaattorit sosiaalipalveluille Suunnitelma siitä, miten sosiaalihuollon vanhaa asiakastietoa voidaan hyödyntää tiedolla johtamisen käyttöön ennen kuin se tallentuu rakenteisena Kantaan sekä sen jälkeen Kaira-tietoaltaan hyödyntäminen sosiaalipalveluiden osalta (Lapin sairaanhoitopiirin alueella) Palveluiden käyttäjiltä saatava tieto ja sen hyödyntäminen

14 Ohjaus ja yhteistyö sooloilusta samaan säveleen Tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäratkaisuihin liittyvän yhteistyön ja ohjauksen tavoitteena on tukea kansallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen tavoitteita ja toimenpiteitä. Kansallisen ja alueellisen yhteistyön on oltava vahvaa ja ohjauksen selkeää ja vaikuttavaa sen varmistamiseksi, että saatavilla on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen tarvittava tieto ja että tietojärjestelmäratkaisut ovat yhteen toimivia. Toimiva yhteistyö ja ohjaus ovat perustana asiakkaita ja ammattilaisia palvelevien tiedonhallinnan ratkaisujen kehittämiselle ja hyödyntämiselle. On välttämätöntä tiivistää yhteistyötä kansallisesti ja alueellisesti sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. Tavoitteena on, että tiedonhallinnan yhteistyö- ja ohjausrakenteet ovat selkeät ja tukevat soteuudistusta

15 Esimerkkejä sosiaalipalveluista Ohjaus ja yhteistyö sooloilusta samaan säveleen Tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäratkaisuihin liittyvän yhteistyön ja ohjauksen tavoitteena on tukea kansallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen tavoitteita ja toimenpiteitä. Osaamiskeskus-yhteistyö, Kansa-koulu hanke Kansallisen ja alueellisen yhteistyön on oltava vahvaa ja ohjauksen selkeää ja vaikuttavaa sen varmistamiseksi, että saatavilla on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen tarvittava tieto ja että tietojärjestelmäratkaisut ovat yhteen toimivia. Toimiva yhteistyö ja ohjaus ovat perustana asiakkaita ja ammattilaisia palvelevien tiedonhallinnan ratkaisujen kehittämiselle ja hyödyntämiselle. On välttämätöntä tiivistää yhteistyötä kansallisesti ja alueellisesti sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. Tavoitteena on, että tiedonhallinnan yhteistyö- ja ohjausrakenteet ovat selkeät ja tukevat sote-uudistusta. Oys Erva-tasoinen tietohallintoyhteistyöryhmä, Poske mukana ryhmässä

16 Infostruktuuri-pohja kuntoon Infostruktuuri sisältää ICT-palvelut, alustat sekä sisällölliset ja tekniset standardit ja määrittelyt, jotka tukevat tiedonjakoa ja yhteentoimivuutta. Kansalaisen aktivointiin, palvelujärjestelmän tehostamiseen ja tietojen toissijaiseen käyttöön liittyvät strategiset tavoitteet edellyttävät, että tietotekniset ratkaisut rakennetaan avoimelle ja skaalautuvalle pohjalle yhteisesti sovittuja menettelytapoja noudattaen. Kokonaisuuden on oltava modulaarinen, avoin ja hallitusti kehitetty, ja sen on mahdollistettava sekä palvelujen, rakenteiden että teknisten ratkaisujen uudistaminen. Toimenpidealueet Kokonaisarkkitehtuuri käyttöön kansallisesti ja alueellisesti ohjaus, tietosisällöt, palveluarkkitehtuuri, varmenteet, tunnistautuminen, pilviratkaisut Standardien käyttö ja niiden kehittämisen ja levittämisen tuki Tietoturvan ja tietosuojan takaaminen ja auditointi Tietoliikenneyhteyksien parantaminen

17 Esimerkkejä sosiaalipalveluista Infostruktuuri-pohja kuntoon Toimenpidealueet: Kokonaisarkkitehtuuri käyttöön kansallisesti ja alueellisesti ohjaus, tietosisällöt, palveluarkkitehtuuri, varmenteet, tunnistautuminen, pilviratkaisut Kokonaisarkkitehtuurityö: Lapin maakunnan alueella käynnistynyt Sote kokonaisarkkitehtuurityö pohjautuu JHS 179 suosituksiin. Kokonaisarkkitehtuuri on menetelmä toiminnan ja ICT:n kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Sen avulla kuvataan, miten prosessit, tieto ja tietojärjestelmät toimivat kokonaisuutena. Tavoitteena on, että KA toimii jatkossa viitekehyksenä tulevalle kehittämiselle ja uusille hankinnoille. Sosiaalipalvelut ovat mukana, nykytilan kartoitus on meneillään kevät-kesä Standardien käyttö ja niiden kehittämisen ja levittämisen tuki Uudet Suomi.fi palvelut: tunnistaminen, viestit ja valtuuudet virtu.fi palveluihin kesällä Tietoturvan ja tietosuojan takaaminen ja auditointi Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö käytössä Lapin sote-ammattlaisilla Tietosuojavastaavien alueellinen ryhmä Tietoliikenneyhteyksien parantaminen Kuntalaiset: Lapin liiton laajakaistahankkeet, sosiaalipalveluita netin kautta käytettäväksi

18 Yhteystiedot Maarit Pirttijärvi projektipäällikkö, virtu.fi - sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ Lapin toimintayksikkö Rovakatu 3, Rovaniemi gsm: videopuhelinnumero (AC) maarit.pirttijarvi@poskelappi.fi