PÄÄOMARAHOITUKSEN TARJONNAN LISÄÄMINEN SUOMESSA 1/2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ RAHOITUSMARKKINAOSASTO TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ

Transkriptio

1 PÄÄOMARAHOITUKSEN TARJONNAN LISÄÄMINEN SUOMESSA 1/2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ RAHOITUSMARKKINAOSASTO TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto Edita Prima Oy ISSN ISBN Edita Prima Oy HELSINKI 2003

3 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2003 Tekijät Finanssisihteeri Jussi Niemi Julkaisun nimi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja Julkaisun kustantaja Painopaikka ja -aika Tiivistelmä Pääomarahoituksen tarjonnan lisääminen Suomessa Julkaisu on saatavissa myös Internetistä osoitteessa kohdassa julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset ja selvitykset pääomarahoituksen tarjonta, rahoituksen saatavuus, riskipääomaa koskeva toimintasuunnitelma, pääomasijoittaminen, osakemarkkinat, pääomasijoittamista koskeva verotus, institutionaalisten sijoittajien vakavaraisuusvaatimukset, julkinen rahoitus Tutkimukset ja selvitykset, 1/2003 ISSN Sivuja 52 ISBN Kieli Suomi Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto, puh. (09) Valtiovarainministeriö Edita Prima Oy, Helsinki 2003 Hinta Rahoituksen saatavuus on ratkaisevaa yritysten perustamiselle ja kasvulle. Erityinen ongelma se on yrityksille, joilla on innovointivalmiutta muttei vakuuksia. Pääomarahoituksen saannin merkitys on korostunut viime vuosina erityisesti uusien teknologiaan pohjautuvien sekä alkuvaiheen yritysten mahdollisuudessa saada riittävästi rahoitusta toiminnalleen. Osakemarkkinoiden merkityksen korostuminen ja pääomasijoitustoimialan kasvu 1990-luvun loppupuolella ovat merkittävästi monipuolistaneet rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristöä. Listautumiset ovat avanneet myöhemmän vaiheen yrityksille kanavan markkinaehtoisen osakepääoman ja myös velkarahoituksen hankkimiseen. Listautumiset ovat kuitenkin erityisesti kasvupörsseissä viime vuosina selvästi vähentyneet, sillä talouden epävarmuuden lisääntyminen on lisännyt varovaisuutta osakemarkkinoilla ja vähentänyt myös pääomasijoituksia. Pääomamarkkinoiden edelleen kehittäminen on esitetty Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tavoitteena monessa yhteydessä. Pääomarahoituksen tarjonnan lisäämisen kannalta on keskeisimmäksi noussut riskipääomaa koskeva toimintasuunnitelma, joka on Lissabonin Eurooppaneuvoston päätöksen mukaisesti määrä panna täytäntöön vuoden 2003 loppuun mennessä. Muun Euroopan tavoin myös Suomessa on tavoit-

4 teena kanavoida pääomarahoitusta aikaisempaa järjestelmällisemmin ja ammattimaisemmin sekä yhä enemmän yrityssektorille, sillä pääomasijoitustoimialasta on tulossa yhä tärkeämpi osa suomalaista rahoitusjärjestelmää. Julkinen sektori on perinteisesti keskittynyt korjaamaan pääomamarkkinoiden aukkoja ja tehnyt sijoituksia rahoitustoiminnan katvealueella toimiviin yrityksiin. Julkisen sektorin pääomarahoituksella voidaan tosin vastata vain pieneltä osin pääomatarpeisiin. Yksityiset pääomasijoittajat ovat pääasiassa kansainväliseen talouskehitykseen liittyneen epävarmuuden vuoksi sijoittaneet mieluiten yritysten varsinaiseen kasvuvaiheeseen. Kehitys on johtanut siihen, että julkiset pääomasijoittajat ovat siirtyneet rahoittamaan jopa siemenvaihetta aikaisemmassa vaiheessa olevia yritysideoita sekä muita yksityisen sektorin kannalta liian riskipitoisia hankkeita. Pääomarahoituksen tarjonnan kannalta ensisijaiseksi on muodostunut rahoituksen saanti yksityiseltä sektorilta. Kansainvälisen pääoman saanti Suomeen sekä pienempien instituutioiden ja yksityissijoittajien osallistuminen pääomasijoitusmarkkinoille muodostuvat pitkällä aikavälillä tärkeiksi. Lisäksi institutionaalisten sijoittajien vakavaraisuussäännökset ovat merkittävässä asemassa pääomasijoitustoiminnan varainhankinnassa. Jatkossa olisikin tarpeellista tarkistaa pääomarahoituksen tarjontaan liittyviä esteitä, jotta olosuhteita Suomessa voitaisiin ylläpitää ja kehittää yritysten pääomarahoituksen lisäämiseksi. Selvityksessä esitetyt ehdotukset pääomarahoituksen tarjonnan lisäämiseksi perustuvat valtiovarainministeriön vero-osaston, kauppa- ja teollisuusministeriön, Vakuutusvalvontaviraston, Rahoitustarkastuksen, Suomen pääomasijoitusyhdistyksen ja Teknillisen korkeakoulun asiantuntijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin sekä asianomaisilta tahoilta saatuihin aineistoihin.

5 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, Mars 2003 Författare Finanssekreterare Jussi Niemi Publikationens titel Publikationens andra versioner Nyckelord Publikationsserie och nummer Ökning av utbudet av venture-kapital i Finland Publikationen finns tillgänglig på Internet på webbadressen under linken julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset ja selvitykset utbud på venture-kapital, tillgång till finansiering, handlingsplan för riskkapital, venture-kapitalinvestering, aktiemarknad, beskattning av kapitalplacering, soliditetskrav för institutionella placerare, offentlig finansiering Studier och utredningar, 1/2003 Publikationens kännetecknen ISSN Sidor 52 ISBN Språk Finska Pris Beställningar/ distribution Förläggare Tryckeri/ tryckningsort och -år Sammandrag Finansministeriets finansmarknadsavdelning, tfn. (09) Finansministeriet Edita Prima Ab, Helsingfors 2003 Tillgången på finansiering är av avgörande betydelse för att grunda företag och för deras tillväxt. Detta utgör ett speciellt allvarligt problem för företag som har innovationsberedskap, men som saknar säkerheter. Betydelsen av att ha tillgång till riskkapital har ökat under de senaste åren, speciellt i fråga om möjligheterna för nya teknologibaserade företag och sådana som ännu är i initialskedet att få tillräcklig finansiering för sin verksamhet. Aktiemarknadens ökade betydelse och venture-kapital industrins tillväxt under slutet av 1990-talet har skapat en avsevärt mångsidigare verksamhetsmiljö för finansmarknaden. Börslistningen har för företag i ett senare utvecklingsskede öppnat en kanal för att skaffa både aktiekapital på marknadsvillkor och finansiering med främmande kapital. Börslistningarna har dock klart minskat de senaste åren, speciellt på fondbörser för tillväxtbolag, eftersom den tilltagande ekonomiska osäkerheten har lett till ökad försiktighet på aktiemarknaderna och har dessutom minskat venture-kapitalinvesteringar. En fortsatt utveckling av venture-kapitalmarknaderna har vid flera tillfällen framställts som ett mål för Europeiska gemenskapens medlemsstater. Såvitt gäller en ökning av tillgången på venture-kapital har den handlingsplan för riskkapital, som enligt beslut av Europeiska rådet i Lissa-

6 bon skall sättas i verket till slutet av år 2003, blivit av central betydelse. Också i Finland, liksom i resten av Europa, är målsättningen att på ett mera systematiskt och professionellt sätt än tidigare samt i ökande omfattning kanalisera venture-kapital till den privata sektorn, eftersom venture-kapital industrin blir en allt viktigare del av det finska finansieringssystemet. Den offentliga sektorn har traditionellt koncentrerat sig på att lappa kapitalmarknadens brister. Den har gjort investeringar i företag utanför de områden som täcks av den ordinära finansieringsverksamheten. Genom den offentliga sektorns finansiering kan man visserligen endast i begränsad omfattning tillfredsställa behovet av kapital. Privata kapitalplacerare har främst på grund av den osäkra internationella ekonomiska utvecklingen hellre gjort placeringar i företag som befinner sig i sitt egentliga tillväxtskede. Utvecklingen har lett till att de offentliga kapitalplacerarna i ökande omfattning har finansierat företagsidéer som inte ens ännu befunnit sig på såddstadiet och andra projekt som är alltför riskabla för den privat sektorn. I fråga om utbudet på venture-kapital har dock tillgången på finansiering från den privata sektorn blivit den primära faktorn. På längre sikt är det viktigt att få internationellt kapital till Finland samt att mindre institutioner och privata placerare medverkar på venture-kapitalmarknaderna. Dessutom utgör reglerna om de institutionella placerarnas soliditet en viktig faktor då kapital anskaffas för placeringsändamål. I framtiden skulle det vara nödvändigt att se över hindren för utbudet på venturekapital för att man skall kunna bibehålla och utveckla den nuvarande situationen i Finland så att företagens tillgång till venture-kapital kan ökas. De förslag som gjorts i utredningen för att öka utbudet på venture-kapital baserar sig på samtal med sakkunniga från finansministeriets skatteavdelning, handels- och industriministeriet, Försäkringsinspektionen, Finansinspektionen, Riskkapitalföreningen i Finland (Suomen pääomasijoitusyhdistys) och Tekniska högskolan samt på material som erhållits från vederbörande håll.

7 Documentation page Publisher and date Ministry of Finance, March 2003 Author (s) Mr Jussi Niemi, Financial Adviser Title of publication Parts of publication/ other publications Keywords How to increase the supply of venture capital in Finland The publication can be found on Internet at the web-site under the link julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset ja selvitykset supply of venture capital, acquisition of capital, Risk Capital Action Plan (RCAP), venture capital investment, equity market, taxation of venture capital investments, solidity regulations concerning institutional investors, public financing Publications series and number Identifications Research and studies, 1/2003 ISSN No. of pages 52 ISBN Language Finnish Price For sale at/ distributor Financier of publication Printing place and year Abstract Ministry of Finance, Financial Markets Department, tel. (09) Ministry of Finance Edita Prima Plc, Helsinki 2003 Access to capital is a crucial factor for the foundation and the growth of an enterprise. It constitutes a particularly difficult problem for enterprises, which have innovative ideas but which cannot offer any collateral security. The relevance of the supply of venture capital has been particularly strongly highlighted in recent years due to the limited possibilities for new high-tech companies and for start-up companies to find sufficient financing for their business. The increased role of the equities market and the growth of the venture capital industry at the end of the 1990 ies have very much increased the environmental variety of the financial markets. For mature companies listing at the stock exchange has provided a gateway to obtain both equity at market conditions and debt financing. However, listings have clearly decreased in recent years, in particular on the high-growth stock exchanges, because the increasing economic uncertainty has resulted in growing cautiousness on the equity market and has also reduced venture capital investments. Further development of the venture capital markets has on many occasions been emphasized as a target for the Member States of the European community. The Risk Capital Action Plan (RCAP) has become a central element for increasing the supply of venture capital. According to

8 the decision of the European Council in Lisbon that plan shall be implemented before the end of Like the rest of Europe, also Finland has set the objectives both of directing venture capital in a more systematic and professional manner than before and of channelling it to the business sector to a larger extent, because the venture capital industry will become an even more important part of the Finnish financing system. Traditionally the public sector has concentrated on mending the gaps in the capital markets and has made investments in companies working in the dead zones of those markets. Nevertheless, public sector financing can only to a small extent satisfy the need of capital. Due to the uncertainties of international economic developments private venture capital investors have preferred to invest in companies, which already are in their actual growth phase. That development has resulted in a situation where public venture capital investors have started to finance business ideas even before they have reached their seed stage, as well as other projects, which the private sector considers to be too risky. The acquisition of private sector venture capital has become the most important aspect of the supply of venture capital. The acquisition of international capital in Finland and the participation of smaller institutional and private investors in the venture capital market will become important factors in the longer term. Furthermore, the solidity rules concerning institutional investors play an important role for the acquisition of venture capital for investment purposes. In the future it will be necessary to closely examine the obstacles to financing so that the Finnish market situation can be maintained and improved in order to facilitate the companies access to venture capital. The proposals presented in this study for increasing the supply of venture capital in Finland are based on discussions with experts from the Tax Department of the Ministry of Finance, the Ministry of Trade and Industry, the Insurance Supervisory Authority, the Financial Supervision, the Finnish Venture Capital Association and the Helsinki University of Technology, as well as on information material obtained from those institutes.

9 SISÄLLYS SISÄLLYS JOHDANTO PÄÄOMASIJOITTAMINEN KOMISSION RISKIPÄÄOMAA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Uusi pääoma Hallinnoitava pääoma Tehdyt sijoitukset Sijoitukset kehitysvaiheittain Sijoitukset toimialoittain KASVUYRITYSTEN OSAKEMARKKINAT Yritysten listautuminen pörssiin Suomalaisten ja eurooppalaisten kasvuyritysten osakemarkkinakehitys PÄÄOMASIJOITTAMISTA KOSKEVA VEROTUS Rahastorakenne ja sovellettava lainsäädäntö Suomalaisen ja ulkomaisen sijoittajan verokohtelu suomalaisessa pääomarahastossa Yksityishenkilöiden ja pienten instituutioiden sijoitukset INSTITUTIONAALISTEN SIJOITTAJIEN VAKAVARAISUUSVAATIMUKSET Vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten vakavaraisuusvaatimukset Luottolaitosten vakavaraisuusvaatimukset PÄÄOMARAHOITUKSEN KYSYNTÄ JA YRITTÄJYYSHANKE Kuluneen hallituskauden hankkeet Seuraavalle hallituskaudelle esitetyt hankkeet JULKINEN RAHOITUS JA -POLITIIKKA Valtiontuki ja pääomarahoitus Hallinnolliset velvoitteet ja yrityksen perustaminen JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

10 10

11 JOHDANTO JOHDANTO Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen ja pankkisektorin rakennemuutosten myötä rahoitusmarkkinoiden muut instituutiot, etenkin arvopaperimarkkinat, ovat nousseet tärkeään asemaan rahoituksen välityksessä. Erityisesti osakemarkkinoiden merkityksen korostuminen ja pääomasijoitustoimialan kasvu 1990-luvun loppupuolella ovat merkittävästi monipuolistaneet rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristöä. Muun Euroopan tavoin myös Suomessa pääomarahoitusta on alkanut kanavoitua aikaisempaa järjestelmällisemmin ja ammattimaisemmin sekä yhä enemmän yrityssektorille ja erityisesti teknologiayrityksille. Pääomasijoitustoimialasta onkin tullut yhä tärkeämpi osa suomalaista rahoitusjärjestelmää ja olosuhteita Suomessa tulisikin ylläpitää ja kehittää pääomarahoituksen lisäämiseksi. Rahoituksen saatavuus on ratkaisevaa yritysten perustamiselle ja kasvulle. Erityinen ongelma se on yrityksille, joilla on innovointivalmiutta muttei vakuuksia. Pääomarahoituksen saannin merkitys on korostunut viime vuosina uusien teknologiaan pohjautuvien sekä alkuvaiheen yritysten mahdollisuudessa saada riittävästi rahoitusta toiminnalleen. Yrityksissä taloudellisesti kannattava toiminta saatetaan saavuttaa vasta monen toimintavuoden jälkeen. Myös rahoittajalta tämä vaatii pitkäjänteisyyttä, kun sijoitukselle ei saada vastinetta lyhyellä tähtäimellä. Lisäksi yksityiset pääomasijoittajat ovat pääasiassa kansainväliseen talouskehitykseen liittyneen epävarmuuden vuoksi sijoittaneet mieluiten yritysten varsinaiseen kasvuvaiheeseen. Kehitys on johtanut siihen, että julkiset pääomasijoittajat ovat siirtyneet rahoittamaan jopa siemenvaihetta aikaisemmassa vaiheessa olevia yritysideoita sekä muita yksityisen sektorin kannalta liian riskipitoisia hankkeita. Pääomasijoitusmarkkinoiden edelleen kehittäminen on esitetty Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tavoitteena monessakin yhteydessä. Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon määräajaksi sovittiin maaliskuussa 2000 Eurooppa-neuvoston kokouksessa Lissabonissa vuosi Rahoituspalveluja koskevassa toimintasuunnitelmassa olevia toimenpiteitä on myös sisällytetty osittain riskipääomaa koskevaan toimintasuunnitelmaan. Molempien toimintasuunnitelmien rahoituksellisten toimenpiteiden tarkoituksena on vaikuttaa myös pääomarahoituksen tarjonnan lisäämiseen. Talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa on myös todettu, että pk-yri- 11

12 JOHDANTO tysten keskuudessa on jatkettava ja parannettava yritysten mahdollisuutta saada pääomarahoitusta. Tässä selvityksessä käsitellään pääomarahoituksen tarjonnan lisäämiseksi mahdollisesti tehtäviä toimia Suomessa. Pääomarahoituksen kysynnän lisäämiseksi tehtävät toimenpiteet on tarkoituksellisesti rajattu hallitusohjelmaan kuuluvaan yrittäjyyshankkeeseen. Selvityksessä käsitellään pääomasijoittamista Suomessa, komission riskipääomaa koskevaa toimintasuunnitelmaa, kasvuyritysten listautumista, kasvupörssien osakemarkkinakehitystä Suomessa ja muualla Euroopassa, pääomasijoittamista koskevaa verotusta Suomessa, institutionaalisten sijoittajien vakavaraisuusvaatimuksia, pääomarahoituksen kysynnän edistämistä yrittäjyyshankkeen näkökulmasta sekä julkisen rahoituksen ja -politiikan roolia. Lopuksi esitetään pääomamarkkinoiden jatkokehittämiseksi johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset, jotta pääomarahoituksen tarjonta olisi jatkossakin turvattu ja lisääntyisi Suomessa. 12

13 PÄÄOMASIJOITTAMINEN 1. PÄÄOMASIJOITTAMINEN Pääomasijoitusten 1 määrä on viime vuosina kasvanut, mutta toimialan koko suhteessa pankkisektoriin on vielä melko pieni. Vaikka pääomasijoitustoimiala on näyttänyt vähäiseltä verrattuna muuhun rahoituksen välitykseen, on sillä ensiarvoinen merkitys erityisesti alkuvaiheen sekä korkean teknologian yritysten syntymisen ja kehittymisen kannalta. Pääomarahoitusta tarjoavat pääomasijoittajat (pääomasijoitusyhtiöt) ja yksityishenkilöt (bisnesenkelit) 2. Pääomasijoittaja sijoittaa yleensä varoja julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin eli ns. kohdeyrityksiin, joilla on hyvät kehitysmahdollisuudet. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä tietyn määräajan kuluessa. Ennen irtautumista pääomasijoittaja ei saa sijoitukselleen yleensä mitään tuottoa. Tämä merkitsee sitä, että pääomasijoittajan saama tuotto määräytyy kokonaan yrityksen arvonnousun mukaan. Pääomasijoitus tehdään tyypillisesti oman pääoman ehtoisina osakesijoituksena, yleensä merkitsemällä osakkeita osakepääoman korotuksessa. Osakesijoitusten ohella tyypillisimpiä pääomasijoitusinstrumentteja ovat pääoma- ja vaihtovelkakirjalainat. Pääomasijoittajien tekemien sijoitusten koot vaihtelevat, mutta yleensä pääomasijoittajat omistavat vähemmistöosuuden yrityksen osakepääomasta. Enemmistön omistaa yrittäjä tai omistus jakautuu usealle niin, ettei kenelläkään ole yksin enemmistöä. Turvatakseen vähemmistöasemansa yrityksessä pääomasijoittaja edellyttää yleensä osakassopimuksen laatimista, jossa sovitaan yrityksen päätöksenteosta. Toisaalta varsinkin suuremmissa johdon yritysostoissa pääomasijoittaja pyrkii lähes säännönmukaisesti saavuttamaan enemmistön kohdeyrityksessä. 1 myöhemmin myös: riskipääomasijoittaminen 2 Bisnesenkeleiden osuuden koko siemen- ja alkuvaiheen rahoituksesta Euroopassa katsotaan joidenkin arvioiden mukaan kasvaneen yhtä suureksi kuin virallisen pääomasijoitusalan kautta tarjottava rahoitus. Yhdysvalloissa sen arvioidaan olevan yli nelinkertainen verrattuna viralliseen pääomasijoitustoimintaan. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. KOM (2001)

14 PÄÄOMASIJOITTAMINEN Rahoituksen tarjoamisen lisäksi pääomasijoittajan tarkoitus on tuoda liiketoimintaan muuta lisäarvoa ja siten edistää yrityksen arvonnousua. Arvonnousu realisoituu irtautumisvaiheessa, jolloin pääomasijoittaja myy osuutensa kohdeyrityksessä. Pääomasijoittajan mukanaolo lisää yrityksen uskottavuutta muihin sidosryhmiin nähden ja parantaa mahdollisuuksia saada myös muuta rahoitusta, kuten pankkilainaa. Lisäksi pääomasijoittaja saattaa auttaa uutta yritystä luomaan hyödyllisiä kotimaisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Pääomasijoittamista voidaan käyttää myös omistuksen ja liikkeenjohdon uudelleenjärjestelyiden rahoittamiseen esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa tai johdon yritysostojen yhteydessä. Pääomasijoittaja etsii, rahoittaa ja edistää sellaisia korkeiden tuotto-odotusten riskihankkeita, joiden on vaikea saada rahoitusta muista rahoituslähteistä. Hankkeiden alkuperäisten keksijöiden ja alkuunpanijoiden voi olla mahdotonta saada rahoitusta arvopaperimarkkinoilta, koska heillä ei ole keinoja saada yleisöä vakuuttumaan heidän kyvyistään, motiiveistaan, uskollisuudestaan hankkeelle ja ylipäänsä hankkeen kannattavuudelle. Erityisesti niille korkean teknologian ja alkuvaiheen yrityksille, joilla on vain vähän fyysistä pääomaa, on pääomarahoituksen saatavuuden merkitys kasvanut selvästi viime vuosina. Pääomasijoittajat pyrkivät varmistamaan, että hankkeen perustajat käyttäytyvät samoin periaattein kuin esimerkiksi pankit pyrkivät varmistamaan luoton takaisinmaksun. Tosin omistusosuuksien ja muiden valvonta- ja ohjauskeinojen kautta pääomasijoittajan ja hankkeen perustajan välille syntyy läheisempi suhde kuin olisi syntynyt pankin ja hankkeen perustajan välille. Pääomasijoitusten avulla yritys voi myös parantaa vakavaraisuuttaan ja sitä kautta toimintamahdollisuuksiaan ja kilpailukykyään. 14

15 KOMISSION RISKIPÄÄOMAA KOMISSION RISKIPÄÄOMAA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman mukaiset toimet pääomamarkkinoiden esteiden poistamiseksi kuuluvat käynnissä oleviin rakenneuudistuksiin ja auttavat tehostamaan Euroopan yhteisön tuote- ja pääomamarkkinoita 3. Pääomamarkkinoiden kehittämiseen sitoutuminen esitettiin yhteisön tavoitteena Lissabonissa maaliskuuta 2000 Eurooppa-neuvoston kokouksessa, jossa päätettiin riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon määräajaksi vuosi 2003 ja kannustettiin suuntaamaan rahoitusta yritysten perustamisen, huipputeknologian yritysten ja mikroyritysten tukemiseen 4. Samalla todettiin riskipääomaa koskevalla toimintasuunnitelmalla olevan kiinteä yhteys rahoituspalveluiden toimintasuunnitelmaan, jonka määräajaksi on asetettu vuosi Seuraavat rahoituspalveluiden toimintasuunnitelmaan sisältyvät sääntelytoimenpiteet ovat siten myös osana riskipääomaa koskevaa toimintasuunnitelmaa: tarjousesitedirektiivin uudistaminen, direktiivit yhdenmukaistetuista sijoitusrahastoista sekä lisäeläkerahastojen toiminnasta ja valvonnasta, tilinpäätösdirektiivien muuttaminen ja yritysjohdon valvonta. Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman mukaan oman pääoman ehtoisen rahoituksen puute on Euroopassa viitannut siihen, että pääomamarkkinoiden jatkuva epätäydellisyys estää tarjontaa ja kysyntää kohtaamasta toisiaan kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävään hintaan. Tämä on vaikuttanut Euroopan pk-yrityksiin kielteisesti, kun niiden asemaa verrataan vastaavien yritysten asemaan Yhdysvalloissa. Rahoituksen puute koskee toisaalta huipputekniikan innovatiivisia ja useim- 3 Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman tiedonantojen kansallinen käsittelyvastuu on valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla. 4 Vuosi 2003 on viimeinen riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman analysointivuosi ja vuosi, jonka aikana voidaan harkita, ovatko lisätoimenpiteet tarpeen riskipääoman lisäämiseksi vuoden 2003 jälkeen. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. KOM (2002)

16 KOMISSION RISKIPÄÄOMAA... miten nuoria yrityksiä, joissa on paljon kasvumahdollisuuksia, ja toisaalta monenlaisia eri-ikäisiä ja eri aloilla toimivia yrityksiä, joiden kasvumahdollisuus on pienempi ja jotka eivät löydä laajentumishankkeilleen rahoitusta ilman ulkoista pääomarahoitusta. Suomen pääomamarkkinat ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina, ja Suomi on Euroopan maiden keskitasoa, kun pääomasijoituksia verrataan bruttokansantuotteeseen. Yllä olevasta kuviosta voidaan havaita, että pääomamarkkinat ovat kehittyneimmät Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Iso-Britanniassa pääomamarkkinoilla on pidemmät perinteet kuin muissa maissa, mikä selittää myös tehtyjen sijoitusten suuren määrän vuonna Käynnistysvaiheen sijoitukset vähenivät Iso-Britanniassa samassa suhteessa kuin myöhäisemmän vaiheen sijoitukset. Sen sijaan Ruotsin suuri suhdeluku on viime vuosina selittynyt toimivan johdon yritysostojen suurella määrällä, mutta myös laajentumisvaiheen rahoituksen lisääntymisellä. Ruotsissa alkuvaiheen sijoitukset ovat pysyneet matalalla jo parin viime vuoden aikana. Koko Euroopassa erityisesti yksityiset pääomasijoittajat vähensivät selvästi sijoituksiaan käynnistys- ja siemenvaiheeseen. Kehitys oli samansuuntaista myös Suomessa, vaikkakin uuden kerätyn pääoman tilannetta vuosina voidaan pitää suhteellisesti heikompana kuin muissa jäsenvaltioissa 5. 5 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Vuoden 2002 Euroopan innovaatioiden tulostaulu. SEK (2002)

17 KOMISSION RISKIPÄÄOMAA... Pääomarahoituksen tarjonta on erittäin tärkeää myös innovatiivisten yritysten tukemisessa, mistä ovat osoituksena myös yritysten tutkimus- ja kehitysmenojen merkityksen kasvu 6. Osassa jäsenvaltioista on havaittu, että innovointitoiminnan ja osakepääomamarkkinoiden markkina-arvon välinen yhteys on suuri 7. Komissio antoi syyskuussa 2002 tiedonannon, jonka tavoitteena on saavuttaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 %:in suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2010 mennessä lisäämällä erityisesti yksityisen pääoman osuutta 8. Komissio on myös harkinnut antavansa keväällä 2003 toisen tiedonannon, jossa ehdotettaisiin ensisijaisia toimia, jotta yksityisiä sijoituksia saataisiin houkuteltua enemmän yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan. Riskipääomaa koskevassa toimintasuunnitelmassa mainitaan kuusi EU:ssa vallitsevaa ja poistettavaa estetyyppiä, joista osin myös jäsenvaltiot vastaavat kansallisilla toimenpiteillä: a) markkinoiden pirstaleisuus, b) institutionaaliset ja sääntelyyn liittyvät esteet, c) verotus, d) huipputekniikan pienyritysten vähäinen määrä, e) henkilöstöresurssit ja f) kulttuuriset esteet. Komissio on todennut, että yhteisön pääomamarkkinoiden kehittämisstrategian taustalla on ajattelutapa, jonka mukaan on ensisijaisen tärkeää luoda suotuisa toimintaympäristö uusien ja innovatiivisten yritysten perustamiselle sekä niiden toiminnan jatkamiselle poistamalla edellä esitettyjen kaltaisia rakenteellisia ja horisontaalisia esteitä. Komission riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman tiedonannossa 9 vuonna 2001 keskityttiin Euroopan pääomamarkkinoiden kehittämiseen kokonaisuutena, mutta neljännessä tiedonannossa 10 vuonna 2002 keskityttiin myös jäsenvaltioiden tekemiin kansallisiin toimenpiteisiin. 6 Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Yritysympäristön parantaminen. KOM (2002) Suomi ja Ruotsi, vähemmässä määrin Iso-Britannia, Hollanti sekä Yhdysvallat. 8 Communication from the Commission: More research for Europe. Towards 3 % of GDP. COM (2002) Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. KOM (2001) Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. KOM (2002)

18 KOMISSION RISKIPÄÄOMAA... Tavoitteena on, että jäsenvaltiot voivat oppia toistensa tekemistä toimenpiteistä, kansallisia pääomamarkkinoita kehitetään eteenpäin ja yhteisön pääomamarkkinat muuttuvat tehokkaammiksi. Komissio lähettikin tiedonantoa koskien huhtikuussa 2002 jäsenvaltioille pääomamarkkinoita koskevan kyselyn, jossa esitettiin kysymyksiä institutionaalisia sijoittajia ja pääomarahastoja koskevasta lainsäädännöstä, yrityksen perustamista koskevista hallinnollisista velvoitteista, konkurssilainsäädännöstä, pääomamarkkinoita koskevasta verotuksesta, yrittäjyyden edistämisestä ja pääomamarkkinoiden julkisesta rahoituksesta. Suomessa kyselyyn osallistui valtiovarainministeriön lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä oikeusministeriö. 18

19 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 3. PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Pääomasijoitustoiminta alkoi Suomessa 1980-luvulla. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry perustettiin vuoden 1990 toukokuussa, jolloin yhdistyksessä oli 17 jäsentä. Vuoden 2002 lopussa varsinaisia jäseniä oli 45 ja liitännäisjäseniä 51. Pääosa toimialalla toimivista ammattimaisista pääomasijoitusorganisaatioista on yhdistyksen jäseniä. Yhdistyksen liitännäisjäseniksi on hyväksytty yhteisöjä tai henkilöitä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa pääomasijoittamisen kehittymiseen Suomessa. Liitännäisjäsenet eivät yleensä itse tee sijoituksia, vaan heillä on pääomasijoitustoimintaan liittyvää liiketoimintaa. Vuoden 2002 aikana Suomen pääomasijoitustoimialalle kanavoitiin uutta pääomaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin 11. Yksityisen pääoman merkitys on viime vuosien aikana kasvanut koko toimialan kannalta hallitsevaksi ja hallinnoidusta pääomasta yksityisen osuus kasvoi merkittävästi vuoden 2002 aikana. Tehtyjen sijoitusten määrä sekä arvolla että kappalemäärällä mitattuna kasvoi vuotta aiemmasta, mutta ensisijoitusten kappalemäärä vähentyi edelleen selvästi verrattuna vuotta aiempaan. Sen sijaan ensisijoitusten arvoa nosti muutamat isoihin yritysjärjestelyihin suunnatut sijoitukset Uusi pääoma Vuoden 2002 aikana uutta pääomaa kanavoitiin toimialalle yhteensä 779 milj. euroa, josta 637 milj. euroa kerättiin pääomarahastoihin 12. Vuoteen 2001 verrattuna uuden 11 Vuoden 2002 tilanne perustuu tässä luvussa ennakkotietoihin. 12 Vuonna 2001 pääomarahastojen merkittävimmät pääomalähteet olivat vakuutusyhtiöt (32 %), eläkeyhtiöt (22 %), julkiset erityisrahoituslaitokset (EU,valtio,kunnat) (22 %), pääomarahastoihin sijoittavat rahastot (9 %), pankit (9 %), yritykset (5 %) sekä yksityishenkilöt (3 %). Vakuutusyhtiöt ja eläkeyhtiöt ovat myös merkittävimpiä pääomalähteitä Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. (OECD: Structural changes in the market for risk capital. DAFFE/CMF (2002) 7). Vastaavasti koko EU:ssa merkittävimpiä yksityisiä pääomalähteitä olivat eläkerahastot (27 %), pankit (24 %) ja vakuutusyhtiöt (13 %). (Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. KOM (2002) 563). 19

20 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA pääoman määrä lähes kaksinkertaistui. Pääomasijoitustoimialan kansainvälistyessä uutta markkinaehtoista pääomaa on ohjautumassa suomalaisiin pääomarahastoihin yhä enemmän myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Nykyisellään suomalaisiin pääomarahastoihin kanavoitu ulkomainen pääoma on lähtöisin Euroopan alueella liikkuvista julkisista varoista. Esimerkiksi Euroopan investointirahasto (EIR) 13 on sijoittanut pääomia suomalaisiin pääomarahastoihin. Toisaalta ulkomaista pääomaa on kanavoitunut Suomeen myös suoraan ulkomaisista pääomarahastoista ja ulkomaisten emoyhtiöiden varoista. Suomen pääomasijoitusyhdistyksen uutta pääomaa koskevissa tilastoissa on huomioitu vain yhdistyksen suomalaisten jäsenten keräämät pääomat. Ulkomaisten pääomasijoittajien Suomen toimipisteiden käyttöön ohjaamat pääomat tilastoidaan vain tarkasteluvuoden aikana tehtyjen sijoitusten laskennallisen arvon mukaisina. Kokonaan Suomen rajojen ulkopuolelta käsin toimivien pääomasijoittajien pääomasijoitustoimintaa ei ole tilastoitu lainkaan Suomessa. Ulkomaiset pääomasijoittajat kanavoivat jossain määrin varoja myös suoraan suomalaisiin yrityksiin. Julkisilta erityisrahoituslaitoksilta kerätty uusi pääoma on sisältänyt rahastojen saamat sitoumukset julkiselta sektorilta sekä Sitran, Suomen Teollisuussijoituksen ja Finnfundin tekemien sijoitusten laskennallisen arvon vuoteen 2000 asti. 13 Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite. Innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetut rahoitustukitoimenpiteet. KOM (2002)