PÄÄOMARAHOITUKSEN TARJONNAN LISÄÄMINEN SUOMESSA 1/2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ RAHOITUSMARKKINAOSASTO TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄOMARAHOITUKSEN TARJONNAN LISÄÄMINEN SUOMESSA 1/2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ RAHOITUSMARKKINAOSASTO TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ"

Transkriptio

1 PÄÄOMARAHOITUKSEN TARJONNAN LISÄÄMINEN SUOMESSA 1/2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ RAHOITUSMARKKINAOSASTO TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto Edita Prima Oy ISSN ISBN Edita Prima Oy HELSINKI 2003

3 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2003 Tekijät Finanssisihteeri Jussi Niemi Julkaisun nimi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja Julkaisun kustantaja Painopaikka ja -aika Tiivistelmä Pääomarahoituksen tarjonnan lisääminen Suomessa Julkaisu on saatavissa myös Internetistä osoitteessa kohdassa julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset ja selvitykset pääomarahoituksen tarjonta, rahoituksen saatavuus, riskipääomaa koskeva toimintasuunnitelma, pääomasijoittaminen, osakemarkkinat, pääomasijoittamista koskeva verotus, institutionaalisten sijoittajien vakavaraisuusvaatimukset, julkinen rahoitus Tutkimukset ja selvitykset, 1/2003 ISSN Sivuja 52 ISBN Kieli Suomi Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto, puh. (09) Valtiovarainministeriö Edita Prima Oy, Helsinki 2003 Hinta Rahoituksen saatavuus on ratkaisevaa yritysten perustamiselle ja kasvulle. Erityinen ongelma se on yrityksille, joilla on innovointivalmiutta muttei vakuuksia. Pääomarahoituksen saannin merkitys on korostunut viime vuosina erityisesti uusien teknologiaan pohjautuvien sekä alkuvaiheen yritysten mahdollisuudessa saada riittävästi rahoitusta toiminnalleen. Osakemarkkinoiden merkityksen korostuminen ja pääomasijoitustoimialan kasvu 1990-luvun loppupuolella ovat merkittävästi monipuolistaneet rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristöä. Listautumiset ovat avanneet myöhemmän vaiheen yrityksille kanavan markkinaehtoisen osakepääoman ja myös velkarahoituksen hankkimiseen. Listautumiset ovat kuitenkin erityisesti kasvupörsseissä viime vuosina selvästi vähentyneet, sillä talouden epävarmuuden lisääntyminen on lisännyt varovaisuutta osakemarkkinoilla ja vähentänyt myös pääomasijoituksia. Pääomamarkkinoiden edelleen kehittäminen on esitetty Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tavoitteena monessa yhteydessä. Pääomarahoituksen tarjonnan lisäämisen kannalta on keskeisimmäksi noussut riskipääomaa koskeva toimintasuunnitelma, joka on Lissabonin Eurooppaneuvoston päätöksen mukaisesti määrä panna täytäntöön vuoden 2003 loppuun mennessä. Muun Euroopan tavoin myös Suomessa on tavoit-

4 teena kanavoida pääomarahoitusta aikaisempaa järjestelmällisemmin ja ammattimaisemmin sekä yhä enemmän yrityssektorille, sillä pääomasijoitustoimialasta on tulossa yhä tärkeämpi osa suomalaista rahoitusjärjestelmää. Julkinen sektori on perinteisesti keskittynyt korjaamaan pääomamarkkinoiden aukkoja ja tehnyt sijoituksia rahoitustoiminnan katvealueella toimiviin yrityksiin. Julkisen sektorin pääomarahoituksella voidaan tosin vastata vain pieneltä osin pääomatarpeisiin. Yksityiset pääomasijoittajat ovat pääasiassa kansainväliseen talouskehitykseen liittyneen epävarmuuden vuoksi sijoittaneet mieluiten yritysten varsinaiseen kasvuvaiheeseen. Kehitys on johtanut siihen, että julkiset pääomasijoittajat ovat siirtyneet rahoittamaan jopa siemenvaihetta aikaisemmassa vaiheessa olevia yritysideoita sekä muita yksityisen sektorin kannalta liian riskipitoisia hankkeita. Pääomarahoituksen tarjonnan kannalta ensisijaiseksi on muodostunut rahoituksen saanti yksityiseltä sektorilta. Kansainvälisen pääoman saanti Suomeen sekä pienempien instituutioiden ja yksityissijoittajien osallistuminen pääomasijoitusmarkkinoille muodostuvat pitkällä aikavälillä tärkeiksi. Lisäksi institutionaalisten sijoittajien vakavaraisuussäännökset ovat merkittävässä asemassa pääomasijoitustoiminnan varainhankinnassa. Jatkossa olisikin tarpeellista tarkistaa pääomarahoituksen tarjontaan liittyviä esteitä, jotta olosuhteita Suomessa voitaisiin ylläpitää ja kehittää yritysten pääomarahoituksen lisäämiseksi. Selvityksessä esitetyt ehdotukset pääomarahoituksen tarjonnan lisäämiseksi perustuvat valtiovarainministeriön vero-osaston, kauppa- ja teollisuusministeriön, Vakuutusvalvontaviraston, Rahoitustarkastuksen, Suomen pääomasijoitusyhdistyksen ja Teknillisen korkeakoulun asiantuntijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin sekä asianomaisilta tahoilta saatuihin aineistoihin.

5 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, Mars 2003 Författare Finanssekreterare Jussi Niemi Publikationens titel Publikationens andra versioner Nyckelord Publikationsserie och nummer Ökning av utbudet av venture-kapital i Finland Publikationen finns tillgänglig på Internet på webbadressen under linken julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset ja selvitykset utbud på venture-kapital, tillgång till finansiering, handlingsplan för riskkapital, venture-kapitalinvestering, aktiemarknad, beskattning av kapitalplacering, soliditetskrav för institutionella placerare, offentlig finansiering Studier och utredningar, 1/2003 Publikationens kännetecknen ISSN Sidor 52 ISBN Språk Finska Pris Beställningar/ distribution Förläggare Tryckeri/ tryckningsort och -år Sammandrag Finansministeriets finansmarknadsavdelning, tfn. (09) Finansministeriet Edita Prima Ab, Helsingfors 2003 Tillgången på finansiering är av avgörande betydelse för att grunda företag och för deras tillväxt. Detta utgör ett speciellt allvarligt problem för företag som har innovationsberedskap, men som saknar säkerheter. Betydelsen av att ha tillgång till riskkapital har ökat under de senaste åren, speciellt i fråga om möjligheterna för nya teknologibaserade företag och sådana som ännu är i initialskedet att få tillräcklig finansiering för sin verksamhet. Aktiemarknadens ökade betydelse och venture-kapital industrins tillväxt under slutet av 1990-talet har skapat en avsevärt mångsidigare verksamhetsmiljö för finansmarknaden. Börslistningen har för företag i ett senare utvecklingsskede öppnat en kanal för att skaffa både aktiekapital på marknadsvillkor och finansiering med främmande kapital. Börslistningarna har dock klart minskat de senaste åren, speciellt på fondbörser för tillväxtbolag, eftersom den tilltagande ekonomiska osäkerheten har lett till ökad försiktighet på aktiemarknaderna och har dessutom minskat venture-kapitalinvesteringar. En fortsatt utveckling av venture-kapitalmarknaderna har vid flera tillfällen framställts som ett mål för Europeiska gemenskapens medlemsstater. Såvitt gäller en ökning av tillgången på venture-kapital har den handlingsplan för riskkapital, som enligt beslut av Europeiska rådet i Lissa-

6 bon skall sättas i verket till slutet av år 2003, blivit av central betydelse. Också i Finland, liksom i resten av Europa, är målsättningen att på ett mera systematiskt och professionellt sätt än tidigare samt i ökande omfattning kanalisera venture-kapital till den privata sektorn, eftersom venture-kapital industrin blir en allt viktigare del av det finska finansieringssystemet. Den offentliga sektorn har traditionellt koncentrerat sig på att lappa kapitalmarknadens brister. Den har gjort investeringar i företag utanför de områden som täcks av den ordinära finansieringsverksamheten. Genom den offentliga sektorns finansiering kan man visserligen endast i begränsad omfattning tillfredsställa behovet av kapital. Privata kapitalplacerare har främst på grund av den osäkra internationella ekonomiska utvecklingen hellre gjort placeringar i företag som befinner sig i sitt egentliga tillväxtskede. Utvecklingen har lett till att de offentliga kapitalplacerarna i ökande omfattning har finansierat företagsidéer som inte ens ännu befunnit sig på såddstadiet och andra projekt som är alltför riskabla för den privat sektorn. I fråga om utbudet på venture-kapital har dock tillgången på finansiering från den privata sektorn blivit den primära faktorn. På längre sikt är det viktigt att få internationellt kapital till Finland samt att mindre institutioner och privata placerare medverkar på venture-kapitalmarknaderna. Dessutom utgör reglerna om de institutionella placerarnas soliditet en viktig faktor då kapital anskaffas för placeringsändamål. I framtiden skulle det vara nödvändigt att se över hindren för utbudet på venturekapital för att man skall kunna bibehålla och utveckla den nuvarande situationen i Finland så att företagens tillgång till venture-kapital kan ökas. De förslag som gjorts i utredningen för att öka utbudet på venture-kapital baserar sig på samtal med sakkunniga från finansministeriets skatteavdelning, handels- och industriministeriet, Försäkringsinspektionen, Finansinspektionen, Riskkapitalföreningen i Finland (Suomen pääomasijoitusyhdistys) och Tekniska högskolan samt på material som erhållits från vederbörande håll.

7 Documentation page Publisher and date Ministry of Finance, March 2003 Author (s) Mr Jussi Niemi, Financial Adviser Title of publication Parts of publication/ other publications Keywords How to increase the supply of venture capital in Finland The publication can be found on Internet at the web-site under the link julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset ja selvitykset supply of venture capital, acquisition of capital, Risk Capital Action Plan (RCAP), venture capital investment, equity market, taxation of venture capital investments, solidity regulations concerning institutional investors, public financing Publications series and number Identifications Research and studies, 1/2003 ISSN No. of pages 52 ISBN Language Finnish Price For sale at/ distributor Financier of publication Printing place and year Abstract Ministry of Finance, Financial Markets Department, tel. (09) Ministry of Finance Edita Prima Plc, Helsinki 2003 Access to capital is a crucial factor for the foundation and the growth of an enterprise. It constitutes a particularly difficult problem for enterprises, which have innovative ideas but which cannot offer any collateral security. The relevance of the supply of venture capital has been particularly strongly highlighted in recent years due to the limited possibilities for new high-tech companies and for start-up companies to find sufficient financing for their business. The increased role of the equities market and the growth of the venture capital industry at the end of the 1990 ies have very much increased the environmental variety of the financial markets. For mature companies listing at the stock exchange has provided a gateway to obtain both equity at market conditions and debt financing. However, listings have clearly decreased in recent years, in particular on the high-growth stock exchanges, because the increasing economic uncertainty has resulted in growing cautiousness on the equity market and has also reduced venture capital investments. Further development of the venture capital markets has on many occasions been emphasized as a target for the Member States of the European community. The Risk Capital Action Plan (RCAP) has become a central element for increasing the supply of venture capital. According to

8 the decision of the European Council in Lisbon that plan shall be implemented before the end of Like the rest of Europe, also Finland has set the objectives both of directing venture capital in a more systematic and professional manner than before and of channelling it to the business sector to a larger extent, because the venture capital industry will become an even more important part of the Finnish financing system. Traditionally the public sector has concentrated on mending the gaps in the capital markets and has made investments in companies working in the dead zones of those markets. Nevertheless, public sector financing can only to a small extent satisfy the need of capital. Due to the uncertainties of international economic developments private venture capital investors have preferred to invest in companies, which already are in their actual growth phase. That development has resulted in a situation where public venture capital investors have started to finance business ideas even before they have reached their seed stage, as well as other projects, which the private sector considers to be too risky. The acquisition of private sector venture capital has become the most important aspect of the supply of venture capital. The acquisition of international capital in Finland and the participation of smaller institutional and private investors in the venture capital market will become important factors in the longer term. Furthermore, the solidity rules concerning institutional investors play an important role for the acquisition of venture capital for investment purposes. In the future it will be necessary to closely examine the obstacles to financing so that the Finnish market situation can be maintained and improved in order to facilitate the companies access to venture capital. The proposals presented in this study for increasing the supply of venture capital in Finland are based on discussions with experts from the Tax Department of the Ministry of Finance, the Ministry of Trade and Industry, the Insurance Supervisory Authority, the Financial Supervision, the Finnish Venture Capital Association and the Helsinki University of Technology, as well as on information material obtained from those institutes.

9 SISÄLLYS SISÄLLYS JOHDANTO PÄÄOMASIJOITTAMINEN KOMISSION RISKIPÄÄOMAA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Uusi pääoma Hallinnoitava pääoma Tehdyt sijoitukset Sijoitukset kehitysvaiheittain Sijoitukset toimialoittain KASVUYRITYSTEN OSAKEMARKKINAT Yritysten listautuminen pörssiin Suomalaisten ja eurooppalaisten kasvuyritysten osakemarkkinakehitys PÄÄOMASIJOITTAMISTA KOSKEVA VEROTUS Rahastorakenne ja sovellettava lainsäädäntö Suomalaisen ja ulkomaisen sijoittajan verokohtelu suomalaisessa pääomarahastossa Yksityishenkilöiden ja pienten instituutioiden sijoitukset INSTITUTIONAALISTEN SIJOITTAJIEN VAKAVARAISUUSVAATIMUKSET Vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten vakavaraisuusvaatimukset Luottolaitosten vakavaraisuusvaatimukset PÄÄOMARAHOITUKSEN KYSYNTÄ JA YRITTÄJYYSHANKE Kuluneen hallituskauden hankkeet Seuraavalle hallituskaudelle esitetyt hankkeet JULKINEN RAHOITUS JA -POLITIIKKA Valtiontuki ja pääomarahoitus Hallinnolliset velvoitteet ja yrityksen perustaminen JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

10 10

11 JOHDANTO JOHDANTO Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen ja pankkisektorin rakennemuutosten myötä rahoitusmarkkinoiden muut instituutiot, etenkin arvopaperimarkkinat, ovat nousseet tärkeään asemaan rahoituksen välityksessä. Erityisesti osakemarkkinoiden merkityksen korostuminen ja pääomasijoitustoimialan kasvu 1990-luvun loppupuolella ovat merkittävästi monipuolistaneet rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristöä. Muun Euroopan tavoin myös Suomessa pääomarahoitusta on alkanut kanavoitua aikaisempaa järjestelmällisemmin ja ammattimaisemmin sekä yhä enemmän yrityssektorille ja erityisesti teknologiayrityksille. Pääomasijoitustoimialasta onkin tullut yhä tärkeämpi osa suomalaista rahoitusjärjestelmää ja olosuhteita Suomessa tulisikin ylläpitää ja kehittää pääomarahoituksen lisäämiseksi. Rahoituksen saatavuus on ratkaisevaa yritysten perustamiselle ja kasvulle. Erityinen ongelma se on yrityksille, joilla on innovointivalmiutta muttei vakuuksia. Pääomarahoituksen saannin merkitys on korostunut viime vuosina uusien teknologiaan pohjautuvien sekä alkuvaiheen yritysten mahdollisuudessa saada riittävästi rahoitusta toiminnalleen. Yrityksissä taloudellisesti kannattava toiminta saatetaan saavuttaa vasta monen toimintavuoden jälkeen. Myös rahoittajalta tämä vaatii pitkäjänteisyyttä, kun sijoitukselle ei saada vastinetta lyhyellä tähtäimellä. Lisäksi yksityiset pääomasijoittajat ovat pääasiassa kansainväliseen talouskehitykseen liittyneen epävarmuuden vuoksi sijoittaneet mieluiten yritysten varsinaiseen kasvuvaiheeseen. Kehitys on johtanut siihen, että julkiset pääomasijoittajat ovat siirtyneet rahoittamaan jopa siemenvaihetta aikaisemmassa vaiheessa olevia yritysideoita sekä muita yksityisen sektorin kannalta liian riskipitoisia hankkeita. Pääomasijoitusmarkkinoiden edelleen kehittäminen on esitetty Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tavoitteena monessakin yhteydessä. Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon määräajaksi sovittiin maaliskuussa 2000 Eurooppa-neuvoston kokouksessa Lissabonissa vuosi Rahoituspalveluja koskevassa toimintasuunnitelmassa olevia toimenpiteitä on myös sisällytetty osittain riskipääomaa koskevaan toimintasuunnitelmaan. Molempien toimintasuunnitelmien rahoituksellisten toimenpiteiden tarkoituksena on vaikuttaa myös pääomarahoituksen tarjonnan lisäämiseen. Talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa on myös todettu, että pk-yri- 11

12 JOHDANTO tysten keskuudessa on jatkettava ja parannettava yritysten mahdollisuutta saada pääomarahoitusta. Tässä selvityksessä käsitellään pääomarahoituksen tarjonnan lisäämiseksi mahdollisesti tehtäviä toimia Suomessa. Pääomarahoituksen kysynnän lisäämiseksi tehtävät toimenpiteet on tarkoituksellisesti rajattu hallitusohjelmaan kuuluvaan yrittäjyyshankkeeseen. Selvityksessä käsitellään pääomasijoittamista Suomessa, komission riskipääomaa koskevaa toimintasuunnitelmaa, kasvuyritysten listautumista, kasvupörssien osakemarkkinakehitystä Suomessa ja muualla Euroopassa, pääomasijoittamista koskevaa verotusta Suomessa, institutionaalisten sijoittajien vakavaraisuusvaatimuksia, pääomarahoituksen kysynnän edistämistä yrittäjyyshankkeen näkökulmasta sekä julkisen rahoituksen ja -politiikan roolia. Lopuksi esitetään pääomamarkkinoiden jatkokehittämiseksi johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset, jotta pääomarahoituksen tarjonta olisi jatkossakin turvattu ja lisääntyisi Suomessa. 12

13 PÄÄOMASIJOITTAMINEN 1. PÄÄOMASIJOITTAMINEN Pääomasijoitusten 1 määrä on viime vuosina kasvanut, mutta toimialan koko suhteessa pankkisektoriin on vielä melko pieni. Vaikka pääomasijoitustoimiala on näyttänyt vähäiseltä verrattuna muuhun rahoituksen välitykseen, on sillä ensiarvoinen merkitys erityisesti alkuvaiheen sekä korkean teknologian yritysten syntymisen ja kehittymisen kannalta. Pääomarahoitusta tarjoavat pääomasijoittajat (pääomasijoitusyhtiöt) ja yksityishenkilöt (bisnesenkelit) 2. Pääomasijoittaja sijoittaa yleensä varoja julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin eli ns. kohdeyrityksiin, joilla on hyvät kehitysmahdollisuudet. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä tietyn määräajan kuluessa. Ennen irtautumista pääomasijoittaja ei saa sijoitukselleen yleensä mitään tuottoa. Tämä merkitsee sitä, että pääomasijoittajan saama tuotto määräytyy kokonaan yrityksen arvonnousun mukaan. Pääomasijoitus tehdään tyypillisesti oman pääoman ehtoisina osakesijoituksena, yleensä merkitsemällä osakkeita osakepääoman korotuksessa. Osakesijoitusten ohella tyypillisimpiä pääomasijoitusinstrumentteja ovat pääoma- ja vaihtovelkakirjalainat. Pääomasijoittajien tekemien sijoitusten koot vaihtelevat, mutta yleensä pääomasijoittajat omistavat vähemmistöosuuden yrityksen osakepääomasta. Enemmistön omistaa yrittäjä tai omistus jakautuu usealle niin, ettei kenelläkään ole yksin enemmistöä. Turvatakseen vähemmistöasemansa yrityksessä pääomasijoittaja edellyttää yleensä osakassopimuksen laatimista, jossa sovitaan yrityksen päätöksenteosta. Toisaalta varsinkin suuremmissa johdon yritysostoissa pääomasijoittaja pyrkii lähes säännönmukaisesti saavuttamaan enemmistön kohdeyrityksessä. 1 myöhemmin myös: riskipääomasijoittaminen 2 Bisnesenkeleiden osuuden koko siemen- ja alkuvaiheen rahoituksesta Euroopassa katsotaan joidenkin arvioiden mukaan kasvaneen yhtä suureksi kuin virallisen pääomasijoitusalan kautta tarjottava rahoitus. Yhdysvalloissa sen arvioidaan olevan yli nelinkertainen verrattuna viralliseen pääomasijoitustoimintaan. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. KOM (2001)

14 PÄÄOMASIJOITTAMINEN Rahoituksen tarjoamisen lisäksi pääomasijoittajan tarkoitus on tuoda liiketoimintaan muuta lisäarvoa ja siten edistää yrityksen arvonnousua. Arvonnousu realisoituu irtautumisvaiheessa, jolloin pääomasijoittaja myy osuutensa kohdeyrityksessä. Pääomasijoittajan mukanaolo lisää yrityksen uskottavuutta muihin sidosryhmiin nähden ja parantaa mahdollisuuksia saada myös muuta rahoitusta, kuten pankkilainaa. Lisäksi pääomasijoittaja saattaa auttaa uutta yritystä luomaan hyödyllisiä kotimaisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Pääomasijoittamista voidaan käyttää myös omistuksen ja liikkeenjohdon uudelleenjärjestelyiden rahoittamiseen esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa tai johdon yritysostojen yhteydessä. Pääomasijoittaja etsii, rahoittaa ja edistää sellaisia korkeiden tuotto-odotusten riskihankkeita, joiden on vaikea saada rahoitusta muista rahoituslähteistä. Hankkeiden alkuperäisten keksijöiden ja alkuunpanijoiden voi olla mahdotonta saada rahoitusta arvopaperimarkkinoilta, koska heillä ei ole keinoja saada yleisöä vakuuttumaan heidän kyvyistään, motiiveistaan, uskollisuudestaan hankkeelle ja ylipäänsä hankkeen kannattavuudelle. Erityisesti niille korkean teknologian ja alkuvaiheen yrityksille, joilla on vain vähän fyysistä pääomaa, on pääomarahoituksen saatavuuden merkitys kasvanut selvästi viime vuosina. Pääomasijoittajat pyrkivät varmistamaan, että hankkeen perustajat käyttäytyvät samoin periaattein kuin esimerkiksi pankit pyrkivät varmistamaan luoton takaisinmaksun. Tosin omistusosuuksien ja muiden valvonta- ja ohjauskeinojen kautta pääomasijoittajan ja hankkeen perustajan välille syntyy läheisempi suhde kuin olisi syntynyt pankin ja hankkeen perustajan välille. Pääomasijoitusten avulla yritys voi myös parantaa vakavaraisuuttaan ja sitä kautta toimintamahdollisuuksiaan ja kilpailukykyään. 14

15 KOMISSION RISKIPÄÄOMAA KOMISSION RISKIPÄÄOMAA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman mukaiset toimet pääomamarkkinoiden esteiden poistamiseksi kuuluvat käynnissä oleviin rakenneuudistuksiin ja auttavat tehostamaan Euroopan yhteisön tuote- ja pääomamarkkinoita 3. Pääomamarkkinoiden kehittämiseen sitoutuminen esitettiin yhteisön tavoitteena Lissabonissa maaliskuuta 2000 Eurooppa-neuvoston kokouksessa, jossa päätettiin riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon määräajaksi vuosi 2003 ja kannustettiin suuntaamaan rahoitusta yritysten perustamisen, huipputeknologian yritysten ja mikroyritysten tukemiseen 4. Samalla todettiin riskipääomaa koskevalla toimintasuunnitelmalla olevan kiinteä yhteys rahoituspalveluiden toimintasuunnitelmaan, jonka määräajaksi on asetettu vuosi Seuraavat rahoituspalveluiden toimintasuunnitelmaan sisältyvät sääntelytoimenpiteet ovat siten myös osana riskipääomaa koskevaa toimintasuunnitelmaa: tarjousesitedirektiivin uudistaminen, direktiivit yhdenmukaistetuista sijoitusrahastoista sekä lisäeläkerahastojen toiminnasta ja valvonnasta, tilinpäätösdirektiivien muuttaminen ja yritysjohdon valvonta. Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman mukaan oman pääoman ehtoisen rahoituksen puute on Euroopassa viitannut siihen, että pääomamarkkinoiden jatkuva epätäydellisyys estää tarjontaa ja kysyntää kohtaamasta toisiaan kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävään hintaan. Tämä on vaikuttanut Euroopan pk-yrityksiin kielteisesti, kun niiden asemaa verrataan vastaavien yritysten asemaan Yhdysvalloissa. Rahoituksen puute koskee toisaalta huipputekniikan innovatiivisia ja useim- 3 Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman tiedonantojen kansallinen käsittelyvastuu on valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla. 4 Vuosi 2003 on viimeinen riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman analysointivuosi ja vuosi, jonka aikana voidaan harkita, ovatko lisätoimenpiteet tarpeen riskipääoman lisäämiseksi vuoden 2003 jälkeen. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. KOM (2002)

16 KOMISSION RISKIPÄÄOMAA... miten nuoria yrityksiä, joissa on paljon kasvumahdollisuuksia, ja toisaalta monenlaisia eri-ikäisiä ja eri aloilla toimivia yrityksiä, joiden kasvumahdollisuus on pienempi ja jotka eivät löydä laajentumishankkeilleen rahoitusta ilman ulkoista pääomarahoitusta. Suomen pääomamarkkinat ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina, ja Suomi on Euroopan maiden keskitasoa, kun pääomasijoituksia verrataan bruttokansantuotteeseen. Yllä olevasta kuviosta voidaan havaita, että pääomamarkkinat ovat kehittyneimmät Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Iso-Britanniassa pääomamarkkinoilla on pidemmät perinteet kuin muissa maissa, mikä selittää myös tehtyjen sijoitusten suuren määrän vuonna Käynnistysvaiheen sijoitukset vähenivät Iso-Britanniassa samassa suhteessa kuin myöhäisemmän vaiheen sijoitukset. Sen sijaan Ruotsin suuri suhdeluku on viime vuosina selittynyt toimivan johdon yritysostojen suurella määrällä, mutta myös laajentumisvaiheen rahoituksen lisääntymisellä. Ruotsissa alkuvaiheen sijoitukset ovat pysyneet matalalla jo parin viime vuoden aikana. Koko Euroopassa erityisesti yksityiset pääomasijoittajat vähensivät selvästi sijoituksiaan käynnistys- ja siemenvaiheeseen. Kehitys oli samansuuntaista myös Suomessa, vaikkakin uuden kerätyn pääoman tilannetta vuosina voidaan pitää suhteellisesti heikompana kuin muissa jäsenvaltioissa 5. 5 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Vuoden 2002 Euroopan innovaatioiden tulostaulu. SEK (2002)

17 KOMISSION RISKIPÄÄOMAA... Pääomarahoituksen tarjonta on erittäin tärkeää myös innovatiivisten yritysten tukemisessa, mistä ovat osoituksena myös yritysten tutkimus- ja kehitysmenojen merkityksen kasvu 6. Osassa jäsenvaltioista on havaittu, että innovointitoiminnan ja osakepääomamarkkinoiden markkina-arvon välinen yhteys on suuri 7. Komissio antoi syyskuussa 2002 tiedonannon, jonka tavoitteena on saavuttaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 %:in suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2010 mennessä lisäämällä erityisesti yksityisen pääoman osuutta 8. Komissio on myös harkinnut antavansa keväällä 2003 toisen tiedonannon, jossa ehdotettaisiin ensisijaisia toimia, jotta yksityisiä sijoituksia saataisiin houkuteltua enemmän yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan. Riskipääomaa koskevassa toimintasuunnitelmassa mainitaan kuusi EU:ssa vallitsevaa ja poistettavaa estetyyppiä, joista osin myös jäsenvaltiot vastaavat kansallisilla toimenpiteillä: a) markkinoiden pirstaleisuus, b) institutionaaliset ja sääntelyyn liittyvät esteet, c) verotus, d) huipputekniikan pienyritysten vähäinen määrä, e) henkilöstöresurssit ja f) kulttuuriset esteet. Komissio on todennut, että yhteisön pääomamarkkinoiden kehittämisstrategian taustalla on ajattelutapa, jonka mukaan on ensisijaisen tärkeää luoda suotuisa toimintaympäristö uusien ja innovatiivisten yritysten perustamiselle sekä niiden toiminnan jatkamiselle poistamalla edellä esitettyjen kaltaisia rakenteellisia ja horisontaalisia esteitä. Komission riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman tiedonannossa 9 vuonna 2001 keskityttiin Euroopan pääomamarkkinoiden kehittämiseen kokonaisuutena, mutta neljännessä tiedonannossa 10 vuonna 2002 keskityttiin myös jäsenvaltioiden tekemiin kansallisiin toimenpiteisiin. 6 Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Yritysympäristön parantaminen. KOM (2002) Suomi ja Ruotsi, vähemmässä määrin Iso-Britannia, Hollanti sekä Yhdysvallat. 8 Communication from the Commission: More research for Europe. Towards 3 % of GDP. COM (2002) Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. KOM (2001) Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. KOM (2002)

18 KOMISSION RISKIPÄÄOMAA... Tavoitteena on, että jäsenvaltiot voivat oppia toistensa tekemistä toimenpiteistä, kansallisia pääomamarkkinoita kehitetään eteenpäin ja yhteisön pääomamarkkinat muuttuvat tehokkaammiksi. Komissio lähettikin tiedonantoa koskien huhtikuussa 2002 jäsenvaltioille pääomamarkkinoita koskevan kyselyn, jossa esitettiin kysymyksiä institutionaalisia sijoittajia ja pääomarahastoja koskevasta lainsäädännöstä, yrityksen perustamista koskevista hallinnollisista velvoitteista, konkurssilainsäädännöstä, pääomamarkkinoita koskevasta verotuksesta, yrittäjyyden edistämisestä ja pääomamarkkinoiden julkisesta rahoituksesta. Suomessa kyselyyn osallistui valtiovarainministeriön lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä oikeusministeriö. 18

19 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 3. PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Pääomasijoitustoiminta alkoi Suomessa 1980-luvulla. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry perustettiin vuoden 1990 toukokuussa, jolloin yhdistyksessä oli 17 jäsentä. Vuoden 2002 lopussa varsinaisia jäseniä oli 45 ja liitännäisjäseniä 51. Pääosa toimialalla toimivista ammattimaisista pääomasijoitusorganisaatioista on yhdistyksen jäseniä. Yhdistyksen liitännäisjäseniksi on hyväksytty yhteisöjä tai henkilöitä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa pääomasijoittamisen kehittymiseen Suomessa. Liitännäisjäsenet eivät yleensä itse tee sijoituksia, vaan heillä on pääomasijoitustoimintaan liittyvää liiketoimintaa. Vuoden 2002 aikana Suomen pääomasijoitustoimialalle kanavoitiin uutta pääomaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin 11. Yksityisen pääoman merkitys on viime vuosien aikana kasvanut koko toimialan kannalta hallitsevaksi ja hallinnoidusta pääomasta yksityisen osuus kasvoi merkittävästi vuoden 2002 aikana. Tehtyjen sijoitusten määrä sekä arvolla että kappalemäärällä mitattuna kasvoi vuotta aiemmasta, mutta ensisijoitusten kappalemäärä vähentyi edelleen selvästi verrattuna vuotta aiempaan. Sen sijaan ensisijoitusten arvoa nosti muutamat isoihin yritysjärjestelyihin suunnatut sijoitukset Uusi pääoma Vuoden 2002 aikana uutta pääomaa kanavoitiin toimialalle yhteensä 779 milj. euroa, josta 637 milj. euroa kerättiin pääomarahastoihin 12. Vuoteen 2001 verrattuna uuden 11 Vuoden 2002 tilanne perustuu tässä luvussa ennakkotietoihin. 12 Vuonna 2001 pääomarahastojen merkittävimmät pääomalähteet olivat vakuutusyhtiöt (32 %), eläkeyhtiöt (22 %), julkiset erityisrahoituslaitokset (EU,valtio,kunnat) (22 %), pääomarahastoihin sijoittavat rahastot (9 %), pankit (9 %), yritykset (5 %) sekä yksityishenkilöt (3 %). Vakuutusyhtiöt ja eläkeyhtiöt ovat myös merkittävimpiä pääomalähteitä Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. (OECD: Structural changes in the market for risk capital. DAFFE/CMF (2002) 7). Vastaavasti koko EU:ssa merkittävimpiä yksityisiä pääomalähteitä olivat eläkerahastot (27 %), pankit (24 %) ja vakuutusyhtiöt (13 %). (Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. KOM (2002) 563). 19

20 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA pääoman määrä lähes kaksinkertaistui. Pääomasijoitustoimialan kansainvälistyessä uutta markkinaehtoista pääomaa on ohjautumassa suomalaisiin pääomarahastoihin yhä enemmän myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Nykyisellään suomalaisiin pääomarahastoihin kanavoitu ulkomainen pääoma on lähtöisin Euroopan alueella liikkuvista julkisista varoista. Esimerkiksi Euroopan investointirahasto (EIR) 13 on sijoittanut pääomia suomalaisiin pääomarahastoihin. Toisaalta ulkomaista pääomaa on kanavoitunut Suomeen myös suoraan ulkomaisista pääomarahastoista ja ulkomaisten emoyhtiöiden varoista. Suomen pääomasijoitusyhdistyksen uutta pääomaa koskevissa tilastoissa on huomioitu vain yhdistyksen suomalaisten jäsenten keräämät pääomat. Ulkomaisten pääomasijoittajien Suomen toimipisteiden käyttöön ohjaamat pääomat tilastoidaan vain tarkasteluvuoden aikana tehtyjen sijoitusten laskennallisen arvon mukaisina. Kokonaan Suomen rajojen ulkopuolelta käsin toimivien pääomasijoittajien pääomasijoitustoimintaa ei ole tilastoitu lainkaan Suomessa. Ulkomaiset pääomasijoittajat kanavoivat jossain määrin varoja myös suoraan suomalaisiin yrityksiin. Julkisilta erityisrahoituslaitoksilta kerätty uusi pääoma on sisältänyt rahastojen saamat sitoumukset julkiselta sektorilta sekä Sitran, Suomen Teollisuussijoituksen ja Finnfundin tekemien sijoitusten laskennallisen arvon vuoteen 2000 asti. 13 Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite. Innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetut rahoitustukitoimenpiteet. KOM (2002)

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Tukea taantumassa 19.11.2009 Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö Kehittänyt suomalaista pääomasijoitustoimintaa vuodesta 1995 Sijoittaa: kasvuyrityksiin

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus

Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus ESIR-seminaari 8.12.2016 Henri Grundsten 1 Tesi lyhyesti MISSIO Sijoitamme yritysten kasvuun ja kehitämme pääomasijoitusmarkkinaa VISIO Olemme kansainvälisesti tunnustettu

Lisätiedot

Pääomasijoitusten ominaispiirteitä Pääomasijoitusprosessi. Määräaikainen Määräaikainen sijoitus. Kohdeyrityksen etsintä ja valinta

Pääomasijoitusten ominaispiirteitä Pääomasijoitusprosessi. Määräaikainen Määräaikainen sijoitus. Kohdeyrityksen etsintä ja valinta Pääomasijoittaminen: - rahoitusta innovaatiosta liiketoiminnaksi Pääomasijoittaminen Suomessa Miten saan rahoitusta? Edellytykset? Liiketoimintasuunnitelma Toimenpiteet Sopimukset Mitä on pääomasijoittaminen?

Lisätiedot

UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA

UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA Yliopiston hallituksen kokous 18.10.2016. Unifund Jyväskylä Oy:n sijoitusstrategia. Jyväskylän yliopiston hallitus 18.10.2016. SIJOITUSTRATEGIA Unifund Jyväskylä

Lisätiedot

Joukkorahoitus kokonaan valvonnan ulkopuolella?

Joukkorahoitus kokonaan valvonnan ulkopuolella? Joukkorahoitus kokonaan valvonnan ulkopuolella? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta rahoittajia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp

Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp 2.12.2015 Jyrki Knuutinen Eduskunnan talousvaliokunta Rahoitusmarkkinaosasto Pääomamarkkinaunionin (PMU) taustaa Pj Juncker esitti ajatuksen pääomamarkkinaunionista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

HE 180/2006 vp. Sijoituskohteina olevien kasvuyritysten kansainvälistymisen tukeminen edellyttää myös, että yhtiön sijoitustoiminta voidaan

HE 180/2006 vp. Sijoituskohteina olevien kasvuyritysten kansainvälistymisen tukeminen edellyttää myös, että yhtiön sijoitustoiminta voidaan HE 180/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä annetun lain 1 ja 2 :n muuttamiseksi Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä. 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo

Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä. 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo Yrityksen kassavirta ja riski Riski Kumulatiivinen kassavirta Aika Aikainen kasvu Nopea kasvu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Lounais-Suomen Rakennuspäivä 10.2.2017 Hanna Kaleva Esityksen sisältö Kiinteistömarkkinat kasvussa: Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden rakenne

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Rahamarkkinat muuttuneet, kuinka kasvuyritys saa rahoitusta. Eeva Grannenfelt, Grannenfelt Finance Oy

Rahamarkkinat muuttuneet, kuinka kasvuyritys saa rahoitusta. Eeva Grannenfelt, Grannenfelt Finance Oy Rahamarkkinat muuttuneet, kuinka kasvuyritys saa rahoitusta Eeva Grannenfelt, Grannenfelt Finance Oy 1 Kasvuyritysten toimintaympäristö on muuttunut Pk-yritykset luovat työpaikat Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

SIJOITUSRISKIEN TARKASTELU 1/2 1

SIJOITUSRISKIEN TARKASTELU 1/2 1 Disclaimer This material has been prepared by Sunduka Oy, a Finnish limited liability company (the Company ), solely for the purpose of providing prospective investors with general financial and other

Lisätiedot

MÄÄRÄYS OSAKKEEN- JA KIINTEISTÖOMISTUKSEN ILMOITTAMISESTA

MÄÄRÄYS OSAKKEEN- JA KIINTEISTÖOMISTUKSEN ILMOITTAMISESTA Muutokset alleviivattu 1(5) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille Rahoituspainotteisen rahoitus- ja vakuutusryhmittymän emoyritykselle MÄÄRÄYS OSAKKEEN- JA KIINTEISTÖOMISTUKSEN ILMOITTAMISESTA Rahoitustarkastus

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä

Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä Privanet Group Oyj Lyhyesti Suomalainen vuonna 2000 perustettu sijoituspalveluyritys Listaamattomien arvopaperien tunnetuin kaupankäyntipaikka

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

Toimintamme ja tulokset

Toimintamme ja tulokset Toimintamme ja tulokset 2015 Vuoden 2015 kohokohdat 93m Uusia sijoituksia >20% 15 nopeimmin kasvaneen salkkuyhtiön liikevaihdon kasvu 156m Erinomainen irtautumisvuosi Pääomasijoituksista palautui v. 2015

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION

PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 1999 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4 1. MITÄ ON PÄÄOMASIJOITTAMINEN...6 2. PÄÄOMAN KERÄÄMINEN...10 3.

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2010 7.2.2011 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8

Lisätiedot

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet Standardi Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta yrityksestä Määräykset ja ohjeet dnro 5/120/2006 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Standardin tavoite

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Sijoitusrahaston säännöt ODIN Offshore

Sijoitusrahaston säännöt ODIN Offshore Käännös norjan kielestä Sijoitusrahaston säännöt ODIN Offshore 1 Sijoitusrahaston nimi Sijoitusrahasto ODIN Offshore on itsenäinen varallisuusmassa, joka muodostuu määrittelemättömän henkilöjoukon pääomasijoituksista,

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

YRITYSJOHDON OSAKESIDONNAISET KANNUSTEJÄRJESTELMÄT JULKISESTI NOTEERAAMATTOMISSA VALTIONYHTIÖISSÄ JA VALTION OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

YRITYSJOHDON OSAKESIDONNAISET KANNUSTEJÄRJESTELMÄT JULKISESTI NOTEERAAMATTOMISSA VALTIONYHTIÖISSÄ JA VALTION OSAKKUUSYHTIÖISSÄ KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ 19.12.2000 Talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle YRITYSJOHDON OSAKESIDONNAISET KANNUSTEJÄRJESTELMÄT JULKISESTI NOTEERAAMATTOMISSA VALTIONYHTIÖISSÄ JA VALTION OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Toimintamme ja tulokset H1/

Toimintamme ja tulokset H1/ Toimintamme ja tulokset H1/2016 H1/2016 kohokohdat 103m Uusia sijoituksia 118m Kansainvälisen pääoman kanavointi suomalaisiin kasvuyrityksiin 20% Kohdeyritysten kasvu 11m Taloudellinen tulos (verojen jälkeen)

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

United Bankers Oyj:n tilinpäätöstiedote 2014 Kasvupanostukset tuottivat tulosta: liikevaihdon kasvu 50 %, liikevoitto kaksinkertaistui

United Bankers Oyj:n tilinpäätöstiedote 2014 Kasvupanostukset tuottivat tulosta: liikevaihdon kasvu 50 %, liikevoitto kaksinkertaistui United Bankers Oyj YHTIÖTIEDOTE 26.2.2015 kello 9:00 United Bankers Oyj:n tilinpäätöstiedote 2014 Kasvupanostukset tuottivat tulosta: liikevaihdon kasvu 50 %, liikevoitto kaksinkertaistui Tammi-joulukuu

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet - Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti 12.1. SÄÄTIÖN VARAT ON SIJOITETTAVA VARMALLA JA TULOA TUOTTAVALLA

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Sijoitus- ja arvopaperilainsäädännön kehityshankkeet

Sijoitus- ja arvopaperilainsäädännön kehityshankkeet Sijoitus- ja arvopaperilainsäädännön kehityshankkeet Työeläkeyhtiöiden hallinnon täydentävä koulutus 1.3.2016 Marita Rekola Ulkoistetut sijoitukset Sijoitusrahastot ja vaihtoehtoiset rahastot Ulkoistetut

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

Pääomasijoittaja Oulussa

Pääomasijoittaja Oulussa Pääomasijoittaja Oulussa Hannu Säynäjäkangas 0405021092 hannu@fortelman.fi 1 Seudun Hyvinvointirahasto Ky Rahoitus mahdollistaa kasvun? Vaihe Koko Arvostus 2 TEKES Eqvitec Sitra Teknoventure TESI Vakuutusyhtiöt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Pääomasijoitukset Hedge Fundit Kiinteistösijoitukset Vaihtoehtoiset sijoitukset Pääomasijoitukset Pääomasijoitukset Venture Capital-sijoitukset.

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2013 2015 1. Yleistä Ylioppilaskunnan hallitus on valmistellut keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS). KTS:n

Lisätiedot

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon Suomen Pankki Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon 27.9.2016 1 Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelma osin alueellinen Kuukauden aikana avoinna olleet työpaikat työtöntä kohti 2012 Asuntomarkkinoiden

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot