Istuminen ja terveys. Prof. Taija Juutinen Liikuntabiologian laitos

Transkriptio

1 Istuminen ja terveys Prof. Taija Juutinen Liikuntabiologian laitos

2 Nykyajanjalanjäljet

3 Painekartta istuessamme Bogieet al. 2008

4 Tilastoja Keskimäärin ihmiset istuvat ~7-11 h/päivä (Matthews et al 2008) 2/3 EU:ssa luokitellaan inaktiivisiksi(eivät saavuta fyysisenaktiivisuudensuosituksia, WHO) 75% ihmisistä teollistuneissa maissa on istumatyö (Liset al. 2007) Viimeisen45 vuodenaikanakotitöidenmääräon laskenut ~12h/viikossa ja ruutuaika kasvanut ~8h/viikossa (Archer et al. 2013)

5 Miksi istumisesta on tullut mörkö? Maailmanlaajuisesti viisi tärkeintä kuolinsyytä (WHO 2009): korkea verenpaine (12.8% kaikista tapauksista) tupakointi (8.7%) korkea veren glukoosipitoisuus (5.8%) liikkumattomuus (5.5%) ylipaino ja lihavuus (4.8%) Liikkumattomuus! Physical inactivity is primary cause for 35 different diseases (Booth et al. 2012) Istuminen on fyysisen aktiivisuuden jatkumon ääripäässä Liikunta-interventiot eivät ole ratkaisu kaikkeen Istumisen vähentäminen = toinen lähestymistapa ongelmaan

6 Aktiivinen sohvaperuna? Älä vain istu siinä! Mutta harrastan liikuntaa!

7 Vähentääkö liikunta inaktiivisuutta? N=27 Reisilihasten aktiivisuus (EMG) Normaali päivä Non-exercise activity Inactivity 72% Day with exercise 83 ± 30 min Kaikkiaan 84 tutkittavaa mitattiin 1-6 päivää, ~11 tuntia/päivä Non-exercise activity Moderate-tovigorous Moderate-tovigorous ** 27:llä oli Inactivity vähintään 68% 1 päivä ilman liikuntaa ja 1 päivä, jolloin he harrastivat liikuntaa kuntoilumielessä Shortsit mittasivat reisilihasten sähköistä aktiivisuutta Finni et al. (2012 SJMSS)

8 Lihasaktiivisuuden mittaus

9 Vähentääkö liikunta inaktiivisuutta? N=27 Normaali päivä Liikuntaa 83 ± 30 min Reisilihasten aktiivisuus (EMG) Non-exercise activity Inactivity 72% Non-exercise activity Moderate-tovigorous Moderate-tovigorous ** Inactivity 68% Lihasten inaktiivisuus ei vähentynyt Sykkeestä laskettu energiankulutus Normaali päivä Inactivity Inactivity 30 %VO 2peak 30 %VO 2peak Inactivity 61% 30-40%VO 2peak 40-50%VO 2peak >50%VO 2peak Liikuntaa 83 ± 30 min * * Inactivity 58% 30-40%VO 2peak 40-50%VO 2peak >50%VO 2peak Energiankulutus kasvoi 13% Finni et al. (2012 SJMSS)

10 Liikuntaharrastus vai arkiliikuntaa? Verrokki Ei säännöllistä liikuntaharrastusta Säännöllinen harrastaja Arkiliikunnan määrä pienensi riskiä Arkiliikunnan aktiivisuus (MET*h/päivässä) Risk for all-cause mortality by exercise and non-exercise physical activity, the Shanghai Women s Health Study, Adjusted for age, marital status, education, household income, smoking, alcohol drinking, number of pregnancies, oral contraceptive use, menopausal status, and several chronic medical conditions, such as diabetes, hypertension, respiratory disease, and chronic hepatitis. (Matthews et al )

11 Joint effects on mortality for MVPA (h/wk) and television viewing (h/d): NIH-AARP Diet and Health Study. Vaikka harrastat liikuntaa, liian paljon TV:n katselua on pahasta Kohtalaisen ja raskaan liikunnan määrä (h/viikossa) Ei koskaan/ harvoin 2012 by American Society for Nutrition Matthews C E et al. Am J Clin Nutr 2012;95:

12 Glukoositoleranssitesti 4 päivää jokaista protokollaa Duvivier et al PloS ONE Aktiivinen (kävely) Seisoskelu Kovatehoinen pyöräily Istuminen Nukkuminen 1 h päivittäistä liikuntaa ei kompensoi inaktiivisuuden haittoja, jos loppupäivä istutaan.

13 Istuminen ON terveysriski Niin rentouttavaa Tulee vielä aika, jolloin hymysi hyytyy! Mitä voidaan tehdä?

14 Katkaista pitkät inaktiivisuusjaksot Plasma glukoosi iauc(mmol/l)*h Jatkuva istuminen Istuminen + kevyen intensiteetin katkoja Istuminen + koht. intensiteetin katkoja Dunstan et al. 2012

15 Sähköisesti säädettävä työpiste Gao ym. submitted

16 Seisomisen vaikutus energiankulutukseen Makuu Glukoosin juonti Seisominen Istuminen :00 8:00 15:00 22:00 29:00:00 36:00:00 43:00:00 50:00:00 57:00:00 1:04:00 1:11:00 1:18:00 1:25:00 1:32:00 1:39:00 1:46:00 1:53:00 2:00:00 2:07:00 2:14:00 2:21:00 2:28:00 2:35:00 2:42:00 2:49:00 2:56:00 Energiankulutus (ml/min) Energiankulutus 13 % suurempi N=4 Noora Haarala, Liikuntafysiologian pro gradu tutkielma valmisteilla

17 Lihasten aktiivisuus Reisilihasten EMG (% EMG kävelystä) (% kävelystä) Sitting Istuminen Standing Seisominen N=3 Noora Haarala, Liikuntafysiologian pro gradu tutkielma valmisteilla

18 Insuliinivaste glukoosirasitustestiin 7000 Insuliini AUC (mmol min/ml) Istuminen Seisominen 0 Vähemmän insuliinia= parempi sensitiivisyys=hyvä asia Duvivier et al Noora Haarala, Liikuntafysiologian pro gradu tutkielma valmisteilla

19 Pitkäaikainen seisominen on epämukavaa Kortisoli (nmol/l) Glukoosin juonti Seisominen Istuminen Tuntia istumista/seisomista -> myös pitkiä seisomisjaksoja kannattaa välttää -> asennon vaihtelu, säännöllinen aktivointi Noora Haarala, Liikuntafysiologian pro gradu tutkielma valmisteilla

20 Lasten liikunta ja liikkumattomuus? Varhaiskasvatus (2005) Lapsi tarvitsee vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa 7 18-vuotiaat (2008) Liiku vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Istumisjaksot < 2h. Ruutuaika < 2h vuotiaat(2008) Liiku 1½ tuntia päivässä, ainakin puolet siitä reippaasti

21 Lapsilla reipas liikunta on tärkeämpää kuin istumisen välttäminen Paasto insuliini Paasto triglyseridit Paasto HDL Ekelund et al JAMA: Lapsilla reipas liikunta huolimatta inaktiivisuuden määrästä selittää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä

22 Keski-ja kovatehoinen liikunta lapsilla ja nuorilla (kiihtyvyysmittari) Suositus: 120 min min Minuuttia päivässä * 58 ** *** Ikä vuotta 45 Keskihajonta ylä Aktiivisuus Keskihajonta ala * Soini ym ** Mehtälä ym. (julkaisematon) *** Tammelin ym. 2013

23 Toimenpiteitä? Arkiliikuntatutkimus (InPact) Vuoden mittainen RCT -liikuntaneuvonta Tietoa lasten ja aikuisten päivittäisestä liikunta-aktiivisuudesta Tietoa arkiaktiivisuuden ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä Finni et al2011 BMC Public Health

24 Perhelähtöisyys Arkiliikuntatutkimus kohdistui tasapuolisesti sekä lapseen että aikuiseen Lasten kasvun ja kehityksen edistäminen, vanhemman rooli ohjeiden toteuttajana Istumatyöläiset 4-7 v. lasten vanhemmat

25 KOERYHMÄ Halssila Aittorinne Päivärinne Kortepohjan koulu Mäki-Matti Vekarokatu Lutakko) Tammirinne Keltinmäen koulu Kuokkala Keljon koulu 11 koulua 17 päiväkotia KONTROLLIRYHMÄ Jyvälä Lohikosken koulu Lahjaharju Kortesuo Nisula Kypärämäki Pohjalammen koulu Ristonmaa Tikan koulu Tikka Myllytupa Väinölä Nenäniemen koulu Neulaskangas Mukaan lähti Yhteensä Perheitä 97 Aikuiset 133 Lapset 103 Ristikivi Keljonkankaan koulu Keljonkangas

26 Tutkimuksen aikataulu 0 kk Lapset Liikuntataitotestit Kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus 3 kk 9 kk 6 kk 12 kk Liikuntataitotestit Liikuntataitotestit Liikuntataitotestit 1 vk mittaus 1 vk mittaus 1 vk mittaus 1 vk mittaus 1 vk mittaus Aikuiset Kehon koostumus, veri, voimat, ruokapäiväkirja, fyysinen aktiivisuus 3 eri mittarilla Finni et al2011 BMC Public Health

27 Liikuntaneuvonnan rakenne Neuvontatilaisuus ja tavoitteenasettelu Puhelinseuranta Perheliikuntaan innostavat s-postit Palaute 6 kuukauden kohdalla mittauksista Aikuisilla neuvonnan maksimivaikutus

28 NEUVONTATILAISUUS Yhteinen keskusteleva luento Kahdenkeskinen keskustelu -tutkittavien arjen lähtökohdasta Työmatka -> aamuliikunta nostaa vireystilaa Työaika -> ulkoilu ennen lounasta parantaa aineenvaihduntaa Vapaa-aika arkisin lasten kanssa -> pienet asiat ratkaisevat Viikonloput Tavoitteenasettelu neuvottavasta lähtien 1) lasten mahdollisuuksista reippaaseen liikuntaan 2) Inaktiivisuuden vähentäminen itsellä Taukojumppaa Materiaalia mukaan

29 Työmatkalla % lapsi mukana tavoitteessa % neuvotuista Jatkaa työmatkapyöräilyä/kävelyä Aloittaa työmatkapyöräily/kävely Jättää auto kauemmas parkkipaikan reunalle 4 Jäädä bussista aiemmalla pysäkillä Esteitä aktiiviselle liikkumiselle olivat sää, lapsen kiukkuilu tai väsymys ja aamukiire.

30 Työajalla % neuvotuista

31 Tavoitteet vapaa-aikana 80 lasten kanssa % neuvotuista

32 Vähensikö neuvonta inaktiivisuutta? Akuutit vaikutukset aikuisilla: Inaktiivisuus väheni neuvotuilla n. ½ tuntia päivän aikana Laskua tapahtui työajalla ja vapaa-ajalla Kevyt aktiivisuus kasvoi Entä sitten? Int. = Intervention group Cont. = Control group Pesola et al. revision submitted to MSSE

33 Pitkän aikavälin kliininen merkitys? Interventio vähensi inaktiivisuutta: 4.5pp Ero sedentaariajassa ihmisillä, joillaon/eiole metabolistasyndroomaa. Bankoskiet al. Diabetes Care pp Pesola et al. revision submitted to MSSE

34 4-8 v reipas fyysinen aktiivisuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan Reipas fyysinen aktiivisuus Laukkanen et al. käsikirjoitus

35 Aktiivisuus ja motoriset taidot vaihtelevat vuodenaikojen mukaan Reipas fyysinen aktiivisuus Motoriset taidot (ikävakioitu) Laukkanen et al. käsikirjoitus

36 Fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot KTK-motoriikkatestien Development of kehitys Testin M e a n tulos s c o re Control Intervention Girl Boy Ikä (vuotta) Age Laukkanen et al ScandJ MedSciSports

37 Motoriset taidot liikunnan intensiteetti? Vanhemmille annettu neuvonta ei lisännyt lasten reipasta liikuntaa. Mikä on kevyemmän liikunnan rooli? Kiipeily Erittäin kevyt Porraskävely Tasapainokävely Konttaus Pallopeli Hippa Kevyt Keskiraskas Raskas Intensiteetti Laukkanen ym. Liikunta & Tiede 2013

38 Aktiivinen vanhempi = aktiivinen lapsi? Äitienaktiivisuus yhteydessä 6v. lasten aktiivisuuteen Isien aktiivisuus yhteydessä 7v. tyttöjen aktiivisuuteen Esteitä lapsen kanssa liikkumiselle: Arkena kodin hoitaminen, kaupassa käynti ja ruoan laitto Oma kuntoilu, Lapsi ei tykkää liikunnasta Pääasiassa viikonloppuisin mahdollista liikkua yhdessä Kuntosali Omakotitalon hoitamiseen kuluva aika

39 Johtopäätökset Arkiliikuntatutkimus: Pienten lasten vanhempien arki on haasteellinen Aikuisilla inaktiivisuus väheni heti neuvonnan jälkeen Neuvonnalla ei vaikutusta lasten reippaaseen liikuntaan Yleisesti: Aikuisilla passiivisuuden vähentäminen jaliikunnan lisääminen Lapsilla ulkoilun ja reippaan liikunnan tärkeys Lapsilla mahdollisesti myös kevyempi liikunta merkityksellistä

40 Arkiliikunta-tiimi Taija Juutinen Arto Laukkanen Arja Sääkslahti Arto Pesola Sarianna Sipilä Maria Chassandra Piia Haakana Maria Mikkonen Kasimir Schildt Marko Havu Rahoittajat: OKM, Juho Vainion säätiö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö

41 Tutkimusryhmän tuotoksia Laukkanen A, Finni T, Pesola A, Sääkslahti A. (2013) Reipas liikunta taka lasten motoristen perustaitojen kehityksen -mutta kevyttäkin tarvitaan. Liikunta & Tiede 50 (6), Laukkanen A, Pesola A, Havu M, Sääkslahti A, FinniT. The relationship between habitual physical activity and gross motor skills is multifaceted in 5 8-year-old children. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports. Accepted for publication. T. Finni, P. Haakana, A. J. Pesola, T. Pullinen. Exercise for fitness does not decrease the muscular inactivity time during normal daily life. ScandJ Med Sci Sport. Accepted for publication. Tikkanen O, Haakana P, Pesola AJ, Häkkinen K, Rantalainen T, Havu M, Pullinen T, FinniT. (2013) Muscle Activity and Inactivity Periods during Normal Daily Life. PLoSOne 8(1): e Taija Finni, Arja Sääkslahti, Arto Laukkanen, Arto Pesola, Sarianna Sipilä. (2011) A family based tailored counselling to increase non-exercise physical activity in adults with a sedentary job and physical activity in their young children: Design and methods of a year-long randomized controlled trial. BMC Public Health 11:944.

42 Yleistajuisia julkaisuja Taija Juutinen Finni: Lihaslepääpääosanpäivää liikkuvallakin. Liikunta ja Tiede 47, 4(10):26-29, 2010 Taija Juutinen Finni: Ne pienet päivittäiset lihasaktiivisuusteot. Liikunta ja Tiede 49, 5(12):41-23, Taija Juutinen Finni, Arto Laukkanen, Arto Pesola, Arja Sääkslahti (2013): Arjen pienet valinnat kartuttavat perheen liikuntaa. Liikunta ja Tiede50(2-3): Arto Pesola: Luomuliikunnan vallankumous. Fitra 2013.