Liikunnallisen lapsuuden askelmerkit asetetaan jo päiväkoti-iässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikunnallisen lapsuuden askelmerkit asetetaan jo päiväkoti-iässä"

Transkriptio

1 Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI, ANNE SOINI, ANETTE MEHTÄLÄ, ARTO LAUKKANEN, SUSANNA IIVONEN Liikunnallisen lapsuuden askelmerkit asetetaan jo päiväkoti-iässä Meidän on luovuttava siitä harhakuvitelmasta, jonka mukaan lapset liikkuvat aina. Mielikuva ei enää pidä paikkaansa millään mittarilla arvioituna. Kaikki kolmevuotiaatkaan eivät liiku riittävästi normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Lapsi alkaa urautua liikunnalliseen elämäntapaan jo varhain. Siksi ei ole yhdentekevää, miten paljon fyysistä aktiivisuutta alle koulu-ikäisten arkeen kuuluu. Liikunta & tiede /

2 Vuonna 2005 suomalainen asiantuntijaryhmä julkaisi kansalliset Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Niiden mukaan alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua joka päivä vähintään kaksi tuntia reippaasti. Tämän määrän nähtiin turvaavan lasten normaalin kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005). Tässä tutkimuskoosteessa tarkastellaan nuorimpien lasten liikkumista suomalaisten tutkimusprojektien tulosten valossa. Merkityksellinen kolmen vuoden ikä Kolmen vuoden ikä näyttäisi olevan merkittävä varhaislapsuuden ajankohta, jolloin yksilölle tyypillinen tapa olla ja elää alkaa asettua uomiinsa. Tätä johtopäätöstä tukee myös kotimainen pitkittäistutkimus, jonka mukaan fyysisen aktiivisuuden ns. tracking -ilmiö alkaa kolmen vuoden iässä (Yang 1997). Suomalaisilla varhaiskasvatusikäisillä lapsilla tehtyjen tutkimusten mukaan ulkoleikit ovat lasten yleisin fyysistä aktiivisuutta kuvaava toiminto (Sääkslahti 2005; Nupponen ym. 2010). Ulkoleikit ovat vauhdikkaampia ja fyysisesti kuormittavampia kuin sisäleikit ja niissä käytetään monipuolisemmin erilaisia motorisia taitoja (Sääkslahti 2005; Nupponen ym. 2010). Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Lasten terveysseurantatutkimuksen (LATE) mukaan ulkoleikin määrällä mitattuna 88 prosenttia kolmevuotiaista täyttää päivittäisen suositellun minimimäärän (Mäki ym. 2010). Tähän tulokseen tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä lasten fyysisen aktiivisuuden määrittämisessä mittausmenetelmällä näyttää olevan erityisen suuri merkitys. LATE-tutkimuksessa saatu tulos perustuu lasten vanhemmille tehtyyn kyselyyn, jossa on kysytty heidän lapsensa päivittäisen ulkoilun määrää. Vanhempien käsityksen perusteella vain 12 prosenttia kolmevuotiasta ei täytä suositeltua fyysisen aktiivisuuden määrää. (Mäki ym ) Laps Suomen -tutkimushankkeessa mittausmenetelmänä oli lapsen vanhempien täyttämä ajankäyttöpäiväkirja. Sen perusteella 40 prosenttia kolmevuotiaista liikkui arkisin vähintään kaksi tuntia päivässä ja viikonloppuisin 50 prosenttia (Nupponen 2010). Soini ym. (2012) käyttivät tutkimuksessaan objek tiivista, kiihtyvyyteen reagoivaa mittaria, ja tulos näytti aivan toisenlaiselta: kukaan tutkimukseen osallistuvista kolmevuotiaista ei täyttänyt päivittäistä fyysisen aktiivisuuden minimimäärää. Näistä tuloksista voidaan päätellä, että meidän aikuisten on viimeistään nyt luovuttava siitä harhakuvitelmasta, jonka mukaan lapset liikkuvat aina. Millään mittarilla arvioituna se mielikuva ei enää pidä paikkaansa. Tuloksia tarkasteltaessa on oltava selvillä monista tekijöistä Edellä esitetyt mittausmenetelmään liittyvät rajoitukset on tärkeää pitää mielessä kaikkia tutkimustuloksia tulkitessa. Tulosten tulkinnan kannalta on erittäin tärkeää olla selvillä, tarkastellaanko koko päivän kokonaisaktiivisuutta, miten erilaiset intensiteettitasot on määritelty, kuvataanko tuloksia arkipäivien, viikonlopun tai mahdollisesti molempien osalta, sekä minä vuodenaikana aineistonkeruu on tehty. Esimerkiksi, fyysisen aktiivisuuden intensiteetin raja-arvot vaikuttavat merkitsevästi kiihtyvyysmittareiden aktiivisuusaikoihin (Cliff ym. 2009), ja toisaalta kyselymittauksissa vanhemmilla on tapana yliarvioida omaa tai lapsensa fyysistä aktiivisuutta (Tammelin 2009). Hyvin usein liikunta-aktiivisuutta kuvataan myös liikuntaharrastusten määrällä tai niiden useudella. Ne eivät kuitenkaan ole alle kouluikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden kuvaajina päte viä. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksiin ja erityisesti tulosten tulkintaan. Kaikki kolmivuotiaat eivät liiku riittävästi Ennakko-oletuksista huolimatta tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kaikki kolmevuotiaat eivät liiku riittävästi normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Objektiiviset mittaukset ovat osoittaneet, että kolmevuotiaiden tyttöjen ja poikien liikkuminen olisi samanlaista ja, että arki- ja viikonlopun päivät eivät eroaisi toisistaan (Soini ym. 2012). Havainnointiin perustuvat tutkimustulokset kuitenkin raportoivat niin sukupuolieroista kuin arki- ja viikonlopun päivien eroista. Tämä tulosten eroavaisuus näyttäisi siis johtuvan fyysisen aktiivisuuden muotoon ja sisältöön liittyvillä eroilla, joita kiihtyvyyteen perustuvat mittarit eivät osaa tunnistaa. Havainnointitutkimusten perusteella jo kolmevuotiaina poikien fyysinen aktiivisuus on tyttöjä kuormittavampaa (Sääkslahti 2005; Nupponen ym. 2010;). Arki- ja viikonlopunpäivien fyysisen aktiivisuuden määristä tulokset ovat hyvin ristiriitaisia. Tulosten ristiriitaisuus johtunee erilaisista mittareista ja tiedonkeruun ajankohtaan sattuneista vuodenaikaeroista. Suomessa 69 prosenttia lapsista on arkisin päivähoidossa kodin ulkopuolella (OECD 2008). Havainnointiin perustuvissa tutkimuksissa suurin osa päiväkotipäivästä on fyysisesti passiivista toimintaa, sillä 59 prosenttia ajasta vietetään istuen tai seisten (Paakkinen 2011). Päiväkotipäivän aikana ulkoilua on keskimäärin 70 minuuttia ja sisäleikkejä on 60 minuuttia (Heininen & Myyry 2008). Fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta on huomattavaa, että lasten vapaa leikki on ohjattuja leikkejä kuormittavampaa (Paakkinen 2011). Ohjatusta toiminnasta 76 prosenttia on intensiteetiltään erittäin kevyttä fyysistä aktiivisuutta, eikä siinä ole suku puolten välillä eroja (Paakkinen 2011). Päiväkotien henkilökunnan rooli on ohjatun ja vapaan toiminnan järjestämisessä tärkeää. Fyysisen aktiivisuuden intensiteetin on nimittäin todettu olevan korkeampaa silloin, kuin aikuinen kannustaa ja rohkaisee lasta aktiivisuuteen. Tästä riippumatta 90 prosenttia havainnoinneista ei sisällä minkäänlaista henkilökunnan kannustusta lasten aktiivisuuden lisäämiseksi (Paakkinen 2011). 28 Liikunta & tiede / 2013

3 KUVIO 1. Kiihtyvyysmittarilla mitatun vähintään kohtuukuormitteisen fyysisen aktiivisuuden määrän muutokset suomalaisilla lapsilla. Vapaapäivinä kotona ja viikonloppuisin lasten yleisin fyysisen aktiivisuuden muoto on ulkoleikit. Sitä on keskimäärin 70 minuuttia päivässä (Heininen & Myyry 2008). Nykyisin Suomessa lapset oppivat harrastamaan jo varhain, sillä kaikista kolmevuotiaista harrastuksiin osallistuu kerran viikossa 25 prosenttia ja kahdesta kolmeen kertaa viikossa jopa 12 prosenttia (Mäki ym. 2010). Lapsen kasvaessa yksilöiden väliset erot lisääntyvät Ikävuosien kolmesta kuuteen välillä lasten fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä lisääntyy. Samalla kuitenkin yksilöiden väliset erot kasvavat. Kolmesta kuuteen vuotiailla fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän kasvu näyttäisi koostuvan lisään tyneestä fyysisestä aktiivisuudesta vapaa-ajalla, sillä lasten vanhetessa lapset liikkuvat päiväkotipäivän aikana koko ajan vähemmän (Heininen & Myyry 2008; Nupponen ym. 2010). Sukupuolten väliset erot lasten aktiivisuudessa kasvavat lasten vanhetessa (Nupponen ym. 2010; Soini ym. 2011). Sukupuolieroja tärkeämpää on kuitenkin kiinnittää huomiota yksilöllisiin eroihin. Kuusivuotiaista vähi ten liikkuvat lapset liikkuvat vain kolmanneksen eniten liikkuvien määrästä (Sääkslahti ym. 2000). Yksilöiden kiinnostuksen kohteetkin alkavat erilaistua, ja eri lapsia kiinnostavat erilaiset liikunnalliset toiminnot (Heininen & Myyry 2008). Kun pohditaan fyysisen aktiivisuuden lisäämistä perheissä, on syytä huomata, että jos autolla tai muulla fyysisesti passiivisella tavalla päiväkotiin kuljetetaan 57 prosenttia 3 6-vuotiaista lapsista (Nupponen ym. 2010), niin muunlaisilla arkipäivän valinnoilla saataisiin lisättyä sekä lasten että heidän vanhempiensa fyysistä aktiivisuutta (Finni ym. 2011). 3 6-vuotiaista lapsista 87 prosenttia harrastaa urheilua tai liikuntaa. Suosituimmat urheiluseurassa harrastetut lajit ovat voimistelun eri muodot, jalkapallo sekä yleisurheilu (Kansallinen liikuntatutkimus ). Tasaarvon näkökulmasta on huolestuttavaa tulos, jonka mukaan vanhemmat vievät poikia varsinaisiin liikuntapaikkoihin enemmän kuin tyttöjä (Heininen & Myyry 2008). Koulunaloitus on merkittävä nivelkohta lapsen elämässä Koulunkäynnin aloittaminen on tärkeä vaihe lapsen elämässä. Ehkä hieman yllättäen tämä nivelvaihe näkyy myös fyysisen aktiivisuuden määrässä. 7 8-vuotiailla lapsilla kokonaisaktiivisuuden määrän lisääntyminen näyttää pysähtyvän (Laps Suomen; InPact; PANIC) ja kääntyvän vähitellen laskuun (Tammelin ym. 2013). Koulupäivän rakenne näyttäisi määrittävän fyysisen aktiivisuuden määrää, sillä esimerkiksi ensimmäisen luokan oppilaat leikkivät ulkona ja harrastavat liikuntaa enemmän viikonloppuisin kuin arkisin. Onneksi Liikkuva koulu -ohjelmassa on saatu kerättyä hyviä käytänteitä koulupäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi (Tammelin ym. 2013). Tarvitaanko jo paniikkinappulaa? Itä- Suomen yliopiston Lasten ravitsemus ja liikunta (PANIC) -tutkimuksen mukaan koulunsa aloittaneista tytöistä 70 prosenttia ja pojista yli puolet liik- Liikunta & tiede /

4 kuu vähemmän kuin suositeltava kaksi tuntia päivässä (Lintu ym. 2011). Viihdemedian käyttöä suositellaan rajattavan kahteen tuntiin päivässä (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 2008). PANIC -tutkimuksen mukaan tämän kahden tunnin rajan ylittää arkipäivisin 20 prosenttia pojista ja kymmenen prosenttia tytöistä. Viikonloppuna määrä on huomattavasti suurempi. Yli puolet pojista ja lähes 40 prosenttia tytöistä on viihdemedian parissa yli suositellun määrän. Muutkin lasten hyvinvointiin liittyvät asiat näyttäisivät huolestuttavasti unohtuneen: säännöllinen ruokailurytmi toteutuu enää alle puolella lapsista, ja yli kolmannes ensiluokkalaisista nukkuu terveytensä kannalta liian vähän, vähemmän kuin kymmenen tuntia yössä. Lyhyt yöuni on yhteydessä vähäiseen liikuntaan, liialliseen istumiseen, epäterveelliseen ravitsemukseen, huonoon verenkiertoelimistön kuntoon ja lisääntyneeseen kehon rasvapitoisuuteen. (Lintu ym ) Kun vielä suuri kehon rasvapitoisuus on yhteydessä heikkoon motoriseen suorituskykyyn (Haapala ym. 2013), on epäsuotuisa kierre valmis: mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä vaikeammaksi tulee fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksuminen (Stodden et al. 2008). Riittävän ajoissa liikkeelle Alle kouluikäisten suomalaislasten liikkumista selvittäneitä tutkimusprojekteja 2000-luvulla: Early Steps; Jyväskylän yliopisto, johtaja prof. Jarmo Liukkonen In Pact (Arkiliikunta -tutkimus); Jyväskylän yliopisto, johtaja prof. Taija Juutinen Kansallinen liikuntatutkimus; Suomen Gallup Laps Suomen; Turun yliopisto/ LIKES, johtaja prof. Heimo Nupponen LATE (Lasten terveysseurantatutkimus); Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Liikkuva koulu; LIKES-tutkimuskeskus, johtaja Tuija Tammelin PANIC (Lasten ravitsemus ja liikunta); Itä-Suomen yliopisto, johtaja Timo Lakka STRIP (Varhaislapsuudessa alkanut sydän- ja verisuonitautien ehkäisyprojekti); Turun yliopiston sydäntutkimuskeskus, johtaja Prof. Olli Simell Suomalaisten ja hollantilaisten 2 6-vuotiaiden lasten liikuntaaktiivisuus kotona ja päiväkodissa; Jyväskylän yliopisto, johtaja Prof. Marita Poskiparta Koska jo kolmen vuoden iästä lähtien on voitu osoittaa fyysiseen aktiivisuuteen liittyvien elämäntapojen urautuminen, varhaislapsuuteen ajoittuvat interventiot ovat parasta mahdollista ennaltaehkäisyä liikkumattomalle elämäntavalle. Suomessa on toistaiseksi tehty kaksi (STRIP, Early Steps) ja meneillään on kaksi (InPact ja HIPPA) vähintään yli vuoden mittaista liikuntainterventiota. Yhteensä neljä vuotta kestäneessä STRIP-liikuntatutkimuksessa lasten vanhempiin kohdistetulla liikuntaneuvonnalla pystyttiin lisäämään lasten ulkoilun määrää ja parantamaan lasten liikuntataitoja (Sääkslahti 2005). Vuoden kestänyt Early Steps -interventiotutkimus kohdistui päiväkodin varhaiskasvatushenkilöstöön. Henkilöstö sai lisäkoulutusta liikuntakasvatukseen ja sillä pystyttiin lisäämään esimerkiksi lasten liikkumisen ja aktiivisuuden määrää ohjattujen liikuntatuokioiden aikana. (Iivonen 2008.) Nyt meneillään olevat perhelähtöinen InPact -interventio (Laukkanen ym. 2013) ja Suomalaisten ja hollantilaisten 2 6-vuotiaisen lasten liikunta-aktiivisuus kotona ja päiväkodissa -projektiin kuuluva HIPPA-interventio (Mehtälä ym. 2013) ovat alustavien tulosten mukaan rohkaisevia. Näyttää siis siltä, että nykylapsiakin kiehtoo liikkuminen meidän aikuisten vastuulla on huolehtia siitä, että heillä on siihen joka päivä riittävästi mahdollisuuksia. Merkittäviä muutoksia viimeisten vuosikymmenten ajalta Vaikka samalla mittausmenetelmällä saatuja vertailukelpoisia tuloksia ei vielä Suomessa toistaiseksi ole saatavilla, voidaan olettaa, että viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tapahtunut yhteiskunnallinen muutos heijastuu ainakin epäsuorasti myös lasten ajankäyttöön. Viimeisen 15 vuoden aikana lasten liikunnan ja urheilun harrastamisen määrä on lisääntynyt 30 prosenttia (Kansallinen liikuntatutkimus, ). Vaikka harrastuksiin käytetty aika on lisääntynyt, on samalla lisääntynyt myös tietotekniikan käyttö. Vuonna 2012 kolmen hengen kotitalouksissa oli lähes kaikilla (99 %) tietokone ja jokin pelilaite, näistä 56 prosentilla pelilaite oli lasten käytettävissä. (Suomen Virallinen Tilasto 2012.) Lasten mediabarometrin mukaan lasten median käyttö alkaa jo vauvaiässä ja mediamieltymykset alkavat muotoutua 3 4-vuotiaina. Viidestä kuuteen -vuotiaana alkaa pelien pelaaminen ja internetin käyttö. (Kotilainen 2011.) Late-hankkeen selvityksen perusteella keskimäärin 70 prosenttia kolmevuotiaista katsoi televisiota tai käytti tietokonetta päivittäin tunnin (Mäki ym. 2010). Koska vuorokauteen mahtuvien tuntien määrä on pysynyt samana, väistämättä tulee mieleen, että lasten ajankäyttö on siirtynyt ulkoleikeistä sisälle. Kausaalisuutta ei kuitenkaan ole tutkimuksin pystytty vielä suoraan osoittamaan. Tarve vertailukelpoisiin tuloksiin Alle kouluikäisten lasten fyysistä aktiivisuutta selvitettäessä tutkijoiden tulisi jatkossa pyrkiä ilmoittamaan päätulokset niin, että niitä voitaisiin vertailla 30 Liikunta & tiede / 2013

5 paremmin keskenään. Näin saataisiin selkeämpi käsi tys alle kouluikäisten lasten todellisesta fyysisestä aktiivisuudesta. Tällaista tietoa tarvitaan, jotta interventiot ja muut liikuntaa lisäävät käytänteet voidaan suunnitella riittävän tehokkaiksi. Kirjoittajat: ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT pedagoginen johtaja yliopistotutkija Liikuntakasvatuksen laitos, JY ANNE SOINI, LitM Terveystieteiden laitos, JY ANETTE MEHTÄLÄ, LitM Terveystieteiden laitos, JY ARTO LAUKKANEN, LitM Liikuntakasvatuksen laitos/ Liikuntabiologian laitos, JY SUSANNA IIVONEN, LitT tutkijatohtori Liikuntakasvatuksen laitos, JY LÄHTEET: Cliff, D.P., Reilly, J.J. & Okely, A.D Methodological considerations in using accelerometers to assess habitual physical activity in children aged 0 5 years. Journal of Science and Medicine in Sport 12, Finni, T., Sääkslahti, A., Laukkanen, A., Pesola, A. & Sipilä, S A family based tailored counselling to increase non-exercise physical activity in adults with a sedentary job and physical activity in their young children: design and methods of a year-long randomized controlled trial. BioMed Central Public Health 11, 944. doi: / Haapala, E.A., Lampinen, E.K., Sääkslahti, A., Lindi, V. & Lakka, T.A Body composition and motor skills in 6-to 8-year-old children - The PANIC study. International Symposium of Physical Activity and Health Promotion during Life Course, Jyväskylä, Iivonen, S Early Steps liikuntaohjelman yhteydet 4-5-vuotiaiden lasten päiväkotilasten motoristen perustaitojen kehitykseen. Studies in Sport, Physical Education and Health 131. Jyväskylän yliopisto. Kansallinen liikuntatutkimus Suomen Gallup. Kotilainen, S. (toim.) Lasten mediabarometri vuotiaiden lasten mediankäyttö Suomessa. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2011. Laukkanen, A., Pesola, A., Sääkslahti, A. & Finni, T The relationship between 4-8-years-old children s and their parents physical activity. International Society for Behavioral Nutrition and Physical Activity (ISBNPA) , Ghent, Belgia. Lintu, N., Himanen, A., Karjalainen, P., Eloranta, A.M., Tompuri, T., Viitasalo, A., Laitinen,T., Tuomilehto, H., Lakka, H.M., Lindi, V. & Lakka, T.A Physical activity, body composition and sleep in children. International Congress on Enhancement of Physical Activity of Children and Youth (ICEPA) Vuokatti, Suomi. Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Villberg, J, Tammelin, T., Kulmala, J., Soini, A., Poskiparta, M The effect of an intervention on day care and home physical activity with 4-5 year old children. International Society for Behavioral Nutrition and Physical Activity, , Ghent, Belgia. Mäki, P., Hakulinen-Viitanen, T., Kaikkonen, R., Koponen, P., Ovaskainen, M.-L., Sippola, R., Virtanen, S., Laatikainen, T. & LATE-työryhmä (toim.) Lasten terveys. LATE -tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2/2010. Nupponen, H., Halme, T., Parkkisenniemi, S., Pehkonen, M. & Tammelin, T Laps Suomen tutkimus: 3-12-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus. Yhteenveto vuosien menetelmistä ja tuloksista. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 239. LIKES OECD family database Last updated June Retrieved June 2, 2012 from database. Paakkinen, A.-M vuotiaiden päiväkotilasten liikunta-aktiivisuus ja liikuntaan kannustaminen. Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos. Terveyskasvatuksen pro gradu tutkielma. Soini, A., Kettunen, T., Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Tammelin, T., Villberg, J. & Poskiparta, M Kolmevuotiaiden päiväkotilasten mitattu fyysinen aktiivisuus. Liikunta & Tiede 49 (1), Stodden, D.F., Goodway, J.D., Langendorfer, S.J., Roberton, M.A., Rudisill, M.E., Garcia, C. & Garcia, L.E A developmental perspective on the role of motor skill competence in physical activity: An emergent relationship. Quest 60, Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].issn= , Liitetaulukko 1. Kotitalouden tietotekniset laitteet kotitalouden nettotulojen, asuinpaikan kaupunkimaisuuden ja kotitalouden koon mukaan 2012, %-osuus kotitalouksista 1). Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Sääkslahti, A Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Studies in Sport, Physical Education and Health 104. Jyväskylän yliopisto. Sääkslahti, A., Numminen, A., Raittila, P., Paakkunainen, U. & Välimäki, I vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus. Liikunta & Tiede 37 (6), Tammelin, T Liikeanturilla kokonaiskuva liikkumisesta ja liikkumattomuudesta. Liikunta & Tiede 46 (2-3), Tammelin, T., Laine, T. & Turpeinen, S. (toim.) Oppilaiden fyysinen aktiivisuus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272. LIKES. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Sosiaali- ja terveysministeriö, oppaita 2005: 17. Yang, X A multidisciplinary analysis of physical activity, sport participation and dropping out among young Finns - A 12-year follow-up study. Research Reports on Sport and Health 103. LIKES. Heininen, K. & Myyry, H vuotiaiden liikunta-aktiivisuuden muutokset kahden vuoden aikana. Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma. Liikunta & tiede /

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA Arja Sääkslahti, LitT, Dos. JY, Liiku ntakasvatu ksen laitos LASTEN LIIKUNTA on fyysisesti aktiivista leikkimistä Fyysisesti aktiiviset leikit Ulkoleikkien

Lisätiedot

LitT Anneli Pönkkö & LitT Arja Sääkslahti

LitT Anneli Pönkkö & LitT Arja Sääkslahti ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKKUMINEN TUTKIMUSTEN VALOSSA LitT Anneli Pönkkö & LitT Arja Sääkslahti Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen liikunnan uusiin käytäntöihin -asiantuntijaverkosto (VALO) LASTEN

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Nuorempi tutkija Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin verkoston kannanotto uuden varhaiskasvatuslain valmisteluun

Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin verkoston kannanotto uuden varhaiskasvatuslain valmisteluun 8.3.2013 Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin verkoston kannanotto uuden varhaiskasvatuslain valmisteluun Verkosto edustaa laajaa osaamista varhaiskasvatuksen liikunnan osa-alueelta.

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikunta, havaintojen kehittyminen ja oppiminen. Anna-Liisa Kyhälä Helsingin yliopisto

Liikunta, havaintojen kehittyminen ja oppiminen. Anna-Liisa Kyhälä Helsingin yliopisto Liikunta, havaintojen kehittyminen ja oppiminen Anna-Liisa Kyhälä Helsingin yliopisto Illuusio: koko ajanhan ne juoksevat ja touhuavat Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt; 29% 3-6vuotiasta urheiluseurassa

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset

Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset Nuori Suomi ry Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -hanke Tutkimus-

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa Tuija Tammelin tutkimusjohtaja, LIKES Kuntotestauspäivät Tampere 21.3.2013 Liikkuva koulu -ohjelma käynnistettiin hankkeena keväällä

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Teksti: RISTO TELAMA, MIRJA HIRVENSALO, XIAOLIN YANG. Liikunnallisen elämäntavan eväät alkavat rakentua varhain lapsuudessa

Teksti: RISTO TELAMA, MIRJA HIRVENSALO, XIAOLIN YANG. Liikunnallisen elämäntavan eväät alkavat rakentua varhain lapsuudessa Teksti: RISTO TELAMA, MIRJA HIRVENSALO, XIAOLIN YANG Liikunnallisen elämäntavan eväät alkavat rakentua varhain lapsuudessa 4 LIIKUNTA & TIEDE 51 1/ 2014 Aktiivisesti, kävellen tai pyöräillen koulumatkansa

Lisätiedot

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE Hannu Itkonen, professori Sami Kokko, yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta, JY URHEILU TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Miksi urheilu on hyvä kasvatuksen

Lisätiedot

KOLMEVUOTIAIDEN PÄIVÄKOTILASTEN MITATTU FYYSINEN AKTIIVISUUS

KOLMEVUOTIAIDEN PÄIVÄKOTILASTEN MITATTU FYYSINEN AKTIIVISUUS KOLMEVUOTIAIDEN PÄIVÄKOTILASTEN MITATTU FYYSINEN AKTIIVISUUS ANNE SOINI 1,3, TARJA KETTUNEN 1, ANETTE MEHTÄLÄ 1, ARJA SÄÄKSLAHTI 2, TUIJA TAMMELIN 3, JARI VILLBERG 1, MARITA POSKIPARTA 1 1 Terveystieteiden

Lisätiedot

Päivän ohjelma 16.1.14

Päivän ohjelma 16.1.14 9.00 Aloitus ja aamukahvi Päivän ohjelma 16.1.14 9.15 Rakenteilla olevan Liikkumis- ja hyvinvointiohjelman kokonaisuuden esittely Nina Korhonen ja Tanja Palosaari, Valo ry 9.45 Suomalaislasten liikkuminen

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi.

Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi. Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi. Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta

Lisätiedot

Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa. Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto

Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa. Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto FYYSINEN AKTIIVISUUS = LIIKKUMINEN PERUSAKTIIVISUUS; ARKIAKTIIVISUUS selviytymiseen tarvittava

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

29.4.2015 1. Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

29.4.2015 1. Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. 29.4.2015 1 Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Nuorten toiminnan kehittämö ja toteuttamo. Hankeorganisaatio, joka tarjoaa

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana urheilua. Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY

Terveyden edistäminen osana urheilua. Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY Terveyden edistäminen osana urheilua Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY Nykypäivän haasteita liikunnalle ja urheilulle o Yhteiskunnallinen kehitys = Liikunnan näkökulmasta

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Liikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä

Liikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä Liikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä Liikunta SEMPPI-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Kari Hyvärinen TtM, ft, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Liikunnan Käypä hoidon

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota. Istumisammatit yleistyvät ja vapaa-ajalla ollaan paikallaan entistä enemmän. Uusien tutkimustulosten valossa istuminen ja liikkumattomuus voikin olla suurempi terveysriski kuin se, että arjesta puuttuu

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. välituloksia

Liikkuva koulu hanke. välituloksia Liikkuva koulu hanke tutkimustki välituloksia Seminaari Vuokatti 6.4.2010 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla varhaiskasvatushenkilöstölle

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan määrän vähentymisen seuraukset lapsilla ja nuorilla Suomessa Fyysinen toimintakyky

Lisätiedot

Työyhteisöjen sitouttaminen toteuttamaan varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Kajaanin kaupungin päivähoidossa

Työyhteisöjen sitouttaminen toteuttamaan varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Kajaanin kaupungin päivähoidossa Työyhteisöjen sitouttaminen toteuttamaan varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Kajaanin kaupungin päivähoidossa LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi Lähtökohta Käsitys liikunnasta Perustelut, merkitykset, ideologiat Käytännön toiminta Rakenteet

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 1933-2013 Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 TAMPERE, UKK-INSTITUUTTI KESKIVIIKKO 20.3.2013 9.00 ILMOITTAUTUMINEN JA KAHVI 9.30 AVAUS VÄESTÖN KUNTOTESTAUS

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

3 4 -vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus päiväkodissa eri vuodenaikoina sekä varhaiskasvattajan kannustuksen yhteys lasten fyysiseen aktiivisuuteen

3 4 -vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus päiväkodissa eri vuodenaikoina sekä varhaiskasvattajan kannustuksen yhteys lasten fyysiseen aktiivisuuteen VarhaiskasvatuksenTiedelehti Journal of Early Childhood Education Research Vol. 2, No. 1, 2013, 63 82 3 4 -vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus päiväkodissa eri vuodenaikoina sekä varhaiskasvattajan

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot