Oikaisuvaatimus - YTV:n hallituksen päätös : Jätteen energiahyötykäyttöpalvelun toimittajan valinta YTV:n hallitukselle
|
|
- Erkki Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oikaisuvaatimus - YTV:n hallituksen päätös : Jätteen energiahyötykäyttöpalvelun toimittajan valinta YTV:n hallitukselle OIKAISUVAATIMUS Asia: YTV:N HALLITUKSEN PÄÄTÖS : Jätteen energiahyötykäyttöpalvelun toimittajan valinta Valittaja: Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry, Helsinki Prosessiosoite: Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry c/o Suomen luonnonsuojeluliitto, Kotkankatu 9, Helsinki sähköposti: uusimaa@sll.fi puhelin ja (09) telekopio: (09) Vaatimus: Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri vaatii, että YTV:n hallitus oikaisee päätöksen, koska se on epätarkoituksenmukainen, perustuu virheellisiin ja puutteellisiin tietoihin ja on lisäksi ainakin ympäristönsuojelulain, julkisia hankintoja koskevan lain, jätelain ja EU:n jätedirektiivin vastainen. Perustelut: 1. Hankintalain vastaisuus Hankintailmoituksen kohdassa II.1.5 (hankinnan kuvaus) edellytetään. että "Jätteenpolttolaitos tulee toteuttaa siten, että suurin osa sen tuottamasta energiasta voidaan hyödyntää sähkön ja kaukolämmön/prosessihöyryn tuotannossa." Laki julkisista hankinnoista 40 "Jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään, on noudatettava hankintailmoitusta." Laki julkisista hankinnoista 62. Säännöksen mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa. Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä vastaavat tiedot on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa.
2 Tehdyssä hankintailmoituksessa ja siinä olevassa hankekuvauksessa ei ole ilmoitettu vertailuperusteita lain edellyttämällä tavalla. Lain 46 mukaan: "Tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta." Käsitteen "suurin osa" ymmärretään tällaisessa yhteydessä tarkoittavan selvästi yli puolta tuotettavasta energiasta. Vähimmillään sen voidaan katsoa tarkoittavan yli puolet laitoksen koko elinkaarensa aikana tuottamasta energiasta. Jätteenpolttolaitoksen tuottamalla energialla voidaan katsoa tarkoitettavan vain jätteellä tuotettavaa energiaa. Maakaasulla jätteenpolttolaitoksen kanssa samalla tontilla tuotettava energia ei näin ollen ole jätteenpolttolaitoksen tuottamaa energiaa. Sillä, että suurin osa energiasta "on voitava hyödyntää sähkön ja lämmön/ prosessihöyryn tuotannossa" tarkoitetaan, että suurin osa laitoksen tuottamasta energiasta hyödynnetään sähkönä ja lämpönä tai prosessihöyrynä. Hyödyntämiseksi ei voida katsoa tilannetta, jossa toisella Vantaan alueen kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavalla laitoksella joka tapauksessa syntyvä lämpö jätettäisiin hyödyntämättä, jotta jätteenpolttolaitoksen lämpö saataisiin hyödynnettyä. Jätteenpolttolaitoksen käyttöiäksi arvioidaan yleisesti vuotta, ja hankintailmoituksessa energian hyödyntämistä koskevaa vaatimusta tuleekin tarkastella laitoksen elinkaaren ajalta. Tällöin olennainen tarkastelu koskee kaukolämmön tarvetta nykyhetkestä vuoteen Vantaan Energian esittämä ja YTV:n päätöksen esittelytekstissä toistettu arvio kaukolämmön tarpeen kasvusta Vantaalla ei pidä paikkaansa. Kaukolämmön tarve ei lisäänny Vantaalla Väitettä kaukolämmön kysynnän kasvusta perusteltiin Vantaan suurella rakennuskannan kasvulla. Vantaalla kaukolämmön kulutus on pysynyt jotakuinkin samalla tasolla viimeiset viisi vuotta huolimatta poikkeuksellisen suuresta uudisrakentamisen määrästä ja merkittävästä väestömäärän kasvusta. Energiateollisuus ry:n teettämässä tutkimuksessa (Gaia Group Oy,, 2008) arvioidaan kaukolämmön kulutuksen kääntyvän Suomessa laskuun vuonna Arviossa otettiin huomioon mm. rakennuskannan kasvu, rakennusten energiatehokkuuden kehittyminen sekä ilmastomuutoksen vaikutukset lämmitystarpeeseen. Rakentamismääräysten energiatehokkuusvelvoitteita tiukennettiin vuoden alusta ja niitä tiukennetaan taas parin vuoden kuluttua. Lisäksi hallitus on ilmoittanut tehostavansa rakennusten energiansäästöä mm. tukemalla energiansäästökorjaamista merkittävästi. Matalaenergiarakentaminen sekä lisääntyvät energiansäästökorjaukset
3 vähentävät Vantaallakin kaukolämmön kulutusta jo vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi on hyvin mahdollista, että EU:ssa kaavailtu kaukolämpöverkkojen avaaminen kilpailulle toteutuu tuohon mennessä. Silloin Vantaan kaukolämpöverkkoon tulvisi ainakin Helsingissä ja Espoossa syntyvä suuri ylimäärälämpö. Myös mahdollinen pääkaupunkiseudun kuntaliitos toisi ison lisälämpömäärän Vantaan verkkoon. Päätöksen esittelytekstin mukaan "Molempien tarjoajien jätevoimalan prosessiteknistä toteutusta koskevat ehdotukset täyttävät em. ehdon." Vantaan Energia väittää tarjouksessaan voivansa hyödyntää 99 % kapasiteetiltaan jätetonnin jätteenpolttolaitoksen lämpöenergiasta. Polttolaitokseen toimitettavan sekalaisen yhdyskuntajätteen energiasisältö on YTV:n ilmoituksen mukaan 11 MJ/kg tonnia jätettä polttava arinapolttolaitos tuottaa siis häviöt huomioon ottaen myyntiin enimmillään noin 900 GWh energiaa. Loppuosa Långmossabergenin laitoksilla tuotettavasta energiasta tuotetaan maakaasusta maakaasuturbiinilaitoksella. YTV:n hallituksen päätöksen esittelytekstin mukaan Vantaan Energia arvioi tuotetuksi energiamääräksi 1276 GWh. Tällä tarkoitetaan maakaasulla ja jätteellä tuotettavaa energiamäärää. Jätettä arinalaitoksella poltettaessa sähkön osuus pystytään jätteenpolton suomalaisen BAT-asiakirjan mukaan nostamaan yleensä 22 %:iin. Maakaasulla tulistamalla arinapolttolaitoksella tuotettua kaasuja pystytään sähkön saantoa nostamaan muutamalla prosenttiyksiköllä. Esimerkiksi Hollannissa toimivan vastaavantyyppisen voimalassa jätteiden energiakäytön prosenttiosuudeksi sähkön tuotannon hyötysuhteeksi eli osuudeksi on raportoitu 30 %. (Suomen ympäristö 27/2006) Suomen ympäristökeskuksen tutkimusraportin mukaan taajamaan sijoittuvan arinapolttolaitokselta hyötykäyttöön saatavan energian (sähkö+lämpö) osuus voi jäädä jopa alle 40 %:n. On huomattava, että tämä laskelma perustuu oletukseen, että sähkön osuus polttolaitoksen tuottamasta energiasta on 30 %. On siis perusteltua olettaa, että Vantaan Energian laitoksella jätteestä tuotetusta energiasta korkeintaan 30 % saataisiin sähkönä. Kun jätteenpolttolaitoksen voidaan arvioida käyttävän itse vähintään viisi prosenttia tuottamastaan sähköstä, riittää laitokselta myyntiin 256 GWh jätteellä tuotettua sähköä. Tämäkin arvioi on todennäköisesti ylimitoitettu, sillä esimerkiksi Ruotsissa jätteenpolttolaitokset ovat energiantuotantotilastojen mukaan olleet pääosan aikaa sähkön nettokuluttajia eli ne ovat kuluttaneet enemmän sähköä kuin ovat tuottaneet. Sähkölle on ollut pääosan aikaa kysyntää, mutta Energiateollisuus ry:n tilastojen mukaan sähkönkulutus laski vuonna 2008 sähköintensiivisen teollisuuden vähennyttyä. Saman kehityssuunnan oletetaan yleisesti jatkuvan. Jätteellä tuotettavan lämmön ja sähkön osuutta tai määrää ei voida juurikaan säätää Vantaan Energian laitoksessakaan kulloistakin tarvetta vastaavasti, sillä jätettä syntyy tasaisesti ympäri vuoden eikä sitä voida varastoida. Lämmölle on vähän tarvetta lämmityskauden ulkopuolella.
4 Jätteenpolttolaitoksen sähkön tuotannon osuus eli hyötysuhde on paljon voimalaitoksia huonompi. Jätteenpolttolaitoksen kytkeminen sähkön ja lämmön yhteistuotantoa hyödyntävään kaukolämpöverkkoon vähentääkin koko järjestelmän sähkön tuotannon hyötysuhdetta, jos polttolaitoksen lämmöllä korvataan verkon voimalaitoksissa tuotettavaa lämpöä. Jos taas polttolaitos kytketään verkkoon, jossa lämmön tarve kasvaa, jää hyötysuhde-eroa vastaava sähkön tuotanto toteutumatta. (Suomen ympäristö 27/2006) Vaikka kaukolämmön tarve Vantaalla kasvaisi, olisi polttolaitoksesta haittaa eikä hyötyä alueen energiantuotannon kokonaistalouden kannalta. Jätteenpolttolaitoksen energian hyödyntämisen kannalta on olennaista, paljonko lämpöä Vantaan kaukolämpöverkkoon tulee joka tapauksessa olemassa olevista voimalaitoksista tai uuden - ei jätteenpolttoon perustuvan - sähköntuotannon oheistuotteena. Jos sähkön hinta pysyy korkeana jätteenpolttolaitoksen koko käyttöiän, tuotetaan Martinlaakson voimalassa ja sen poistuttua käytöstä Vantaalle rakennettavassa uudessa voimalassa jatkuvasti mahdollisimman paljon sähköä. Mitä enemmän sähköä tuotetaan maakaasua, hiiltä, puuta tms ainetta polttavassa laitoksessa, sitä suurempi lämpömäärä syntyy oheistuotteena. Sähkön tuotannon voidaan olettaa kasvavan Vantaalla, mutta näköpiirissä ei ole sen paremmin kaukolämmön kuin prosessihöyrynkään tarpeen kasvua Vantaalla. Vantaan kaukolämmön kulutus on pysynyt viime vuodet tasolla 1600 GWh. Martinlaakson voimalaitoksessa on tuotettu 90 % tarvitusta lämmöstä. Huippulämpölaitoksilla on tuotettu lisäksi enimmillään noin 200 GWh. Martinlaakson voimalaitoksen ympäristölupahakemuksen mukaan Martinlaaksossa tuotetaan noin tonnilla hiiltä tuotetaan 423 GWh sähköä ja 922 GWh lämpöä. Tämä tehdään 6000 tunnissa eli 8 kk:ssa. Vuonna 2007 kivihiilen käytön hiilidioksidipäästöt olivat tonnia. Vantaan Energia ilmoittaa vähentävänsä jätteenpolttolaitoksen valmistuttua Martinlaakson voimalan kivihiilen käyttöä 30 %:lla, jolloin hiilidioksidipäästöt vähenevät tonnilla. Vähennyksen jälkeen Martinlaakson voimala tuottaisi lämpöä 1360 GWh eli noin 124 GWh kuukaudessa. (Oletus yksi huoltokuukausi, 11 käyttökuukautta.) Tämä määrä ylittää huomattavasti kaukolämmön kulutuksen Vantaalla toukokuusta lokakuun alkuun, jolloin kulutus vaihtelee GWh/kk. Långmossabergenin laitoksilla käytetään maakaasua 60,7 miljoonaa kuutiometriä ja jätettä tonnia/vuosi. Maakaasu tuottaa yleensä 10 kwh/kuutio ja jätteen energiasisältö on 11 MJ/kg. Vantaan Energia tarjouksen mukaan maakaasua käyttävän kaasuturbiinin ja jätteen arinapolttolaitoksen yhteistuotannoksi 1276 GWh energiaa, josta sähköä 525 GWh/vuosi ja lämpöä 751 GWh/vuosi. Jos vastaavalla määrällä maakaasua tuotettaisiin energiaa maakaasuvoimalassa ja vastaavalla jätemäärällä tuotettaisiin energiaa arinapolttolaitoksessa saataisiin sähköä 577 GWh ja lämpöä noin 1000 GWh ja energiaa yhteensä 1583 GWh. Jätteenpoltto arinakattilassa tuottaa 244 GWh sähköä ( enimmillään 25 %) ja 733 GWh lämpöä (75 %). Maakaasusta saadaan 333 GWh sähköä (55 %) ja 273 GWh lämpöä (45 %).
5 Vantaan Energian tarjous on ristiriidassa jätteenpolton BAT-raportissa (Suomen ympäristö 27/2006) esitettyjen tietojen kanssa. Raportin mukaan tämän tyyppisessä kombilaitoksessa jätteellä tuotetusta energiasta sähkön osuus on 30 % eli 270 GWh. Loppuosa (255 GWh) on peräisin maakaasusta. Laitoksella tuotettavalle lämmölle (62 GWh/kk) on ensimmäisten viiden vuoden ajan käyttöä loka-huhtikuussa, mutta silloinkin parin kuukauden ajan vain alle puolet lämmöstä voidaan hyödyntää. Jos kaikki Långmossabergenin tuottama lämpö hyödynnettäisiin, jouduttaisiin suurin osa Martinlaakson voimalan lämmöstä jättämään hyödyntämättä. Vuoden 2020 jälkeen kaukolämmön tarpeen pienentyessä reilusti alle puolet jätteenpoltolla tuotettavasta energiasta pystytään hyödyntämään. Uusimmissa maakaasuvoimaloissa lämmön osuus saadaan parhaimmillaan painettua 45 %:iin. Silti esimerkiksi Espoon Suomenojalle vuonna 2009 valmistuvan uuden maakaasuvoimalan myötä Espoon kaukolämpöverkkoon tarvitaan voimalaitospäällikön mukaan lisälämpöä vasta, kun lämpötila laskee -5 asteeseen. Tämä tarkoittaa, että Espoossa jätteenpolttolaitoksen lämmölle olisi ollut tarvetta korkeintaan parin kuukauden ajan vuosittain. Laitoksen energiasta olisi voitu hyödyntää enintään kolmannes - jos sille olisi rakennettu puuttuva kaukolämpöverkko. Tästä huolimatta Fortumin tarjouksessa ja YTV:n hallituksen esittelytekstissä väitettiin virheellisesti, että kaikki Espooseen rakennettavalla jätteenpolttolaitoksella tuotettu energia pystytään hyödyntämään. YTV:n jätelaitos olisi halutessaan voinut ja sen olisi tullut hankkia ja esittää hallituksensa päätöksentekoa varten oikeaa tietoa tarjousten totuudenmukaisuudesta. Se, että hallituksen päätöksen esittelyteksti sisälsi näin selvän, olennaista asiaa koskevan virheen Fortumin tarjouksen osalta, osoittaa, ettei tarjouksissa annettujen tietojen oikeellisuutta ei ole edes haluttu arvioida. YTV:n jätelaitoksen puutteellisesta osaamisesta jätteenkäsittelylaitosten hankkimisessa kertovat kompostointilaitoksen hankinnassa esiin tulleet poikkeuksellisen suuret ongelmat ja se, että laitoksen kapasiteetti riittää vain puolelle seudulla syntyvästä yhdyskuntabiojätteestä. Toinen esimerkki on kaatopaikkakaasun hyödyntämisratkaisut: vuonna 2004 rakennettiin putkiyhteys Ämmässuolta Kivenlahteen kaasun hyödyntämiseksi kaukolämmön tuotannossa. Silti vuonna 2007 talteen otetusta kaasusta hyödynnettiin alle 60 %. Nyt on päätetty rakennuttaa kaasusta pelkästään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen käyttöön sähköä tuottava laitos. Se tekee pari vuotta käytössä olleesta putki-investoinnista turhan ja jättää hyödyntämättä suuren osan kaasun primäärienergiasisällöstä. 2. Ympäristönsuojelulain vastaisuus ja virheelliset tiedot hankkeen vaikutuksista ympäristöön Iso jätteenpolttolaitos tuo ympäristön pilaantumisen riskin. Tarkoituksella ja tarkoituksetta syntyneet ympäristövahingot ja lupaehtojen rikkomiset myös jätteenkäsittelylaitoksissa (esim. dioksiinien päästörajan ylitykset Ekokemin jätteenpolttolaitoksessa, useiden ilmapäästörajojen pitkäaikaiset ylitykset Kajaanin rinnakkaispolttolaitoksella ja tulipalon käsittelylaitoksissa) osoittavat, etteivät edes tiukoiksi väitetyt lupaehdot estä vahinkoja. Pohjavesialueen välittömään
6 läheisyyteen sijoitettava Långmossabergenin jätteenpolttolaitos muodostaa todellisen pohjaveden pilaantumisriskin. Ympäristönsuojelulain 8 :ssä on ehdoton kielto pohjavesien pilaamiselle. Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on mm. ennalta ehkäistävä ja minimoitava haittoja sekä otettava huomioon onnettomuusriski. Vuosittain tonnia sekalaista yhdyskuntajätettä vastaanottavalla laitoksella esimerkiksi tulipalon riski on suuri. Yhdyskuntajäte saattaa sisältää helposti syttyviä esimerkiksi pellavaöljyä sisältäviä remonttijätteitä ja palava jäte tuottaa ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita raskasmetalleista haitallisiin hiukkasiin ja dioksiineista klooriyhdisteisiin. Suurtulipalon sammuttamisessa käytettävää valtavaa vesimäärää ei pystytä keräämään talteen, vaikka laitoksella olisi määräysten mukaiset keräysaltaat. Onnettomuusriski vaarantaa myös lähiseudun asukkaiden ja läheisen merkittävän virkistys- ja ulkoilualueen käyttäjien terveyden, mutta polttolaitoksen toiminnasta jo normaalisti syntyvät päästöt pilaavat ilmaa asukkaan ympäristössä Vantaalla ja Helsingin puolella. YTV:n hallituksen päätös perustuu virheelliselle tiedolle mm. eri jätestrategioiden ympäristövaikutuksesta. Eri sijoituspaikkojen ympäristövaikutusten selvityksen 0- vaihtoehto oli YVA-lain vastainen, sillä vaihtoehdossa kaatopaikkasijoitusta olisi jatkettu entiseen malliin lisäämättä lain ja EU-direktiivin vaatimusten mukaisesti jätteiden synnyn ehkäisyä ja kierrätystä. Lisäksi kaatopaikkasijoitus saatiin näyttämään todellisuutta selvästi huonommalta jättämällä YTV:n vaatimuksesta laskelmista pois kaatopaikkakaasun hyödyntämisellä saavutettavat kasvihuonekaasu- ja muut päästövähennykset. Jos ne olisi otettu huomioon, olisi jopa kaatopaikkavaihtoehto osoittautunut ilmaston kannalta ja taloudellisesti huomattavasti polttovaihtoehtoa paremmaksi. 3. Jätelain ja -direktiivin vastaisuus YTV on vastuussa jätelain velvoitteiden toteutumisesta. YTV:n jätelaitos on enimmillään osoittanut jätelain ensisijaisen tavoitteen, jätteiden synnyn ehkäisyn edistämiseen 1,5 % budjetista. YTV:n tarkastuslautakunta on kehottanut YTV:tä ainakin kahdesti lisäämään resursseja ehkäisyyn ja kierrätykseen. Tästä huolimatta resursseja ei ole lisätty. Vastikään uusitussa EU:n jätedirektiivissä painotetaan jätehierarkiaa: ensisijaista on edelleen jätteen synnyn ehkäisy, toiselle sijalle on nostettu uudelleenkäytön edistäminen, kolmannella on jätteen hyödyntäminen materiaalina ja vasta näiden jälkeen tulee hyödyntäminen energiana. Hierarkiasta voidaan poiketa osoittamalla poikkeaminen elinkaaritarkastelulla ympäristön kannalta perustelluksi. Elinkaaritarkastelua jätteenpolton ympäristövaikutuksista suhteessa jätteiden synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen ei ole tehty Suomessa tai YTV:n alueella. USA:n ympäristövirasto on selvittänyt näiden vaihtoehtojen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin jo kolmasti. Jätteiden synnyn ehkäisy on osoittautunut
7 selvästi parhaimmaksi vaihtoehdoksi ja kierrätys yleensä seuraavaksi parhaimmaksi. Energiahyödyntäminen polttamalla on näitä huonompi vaihtoehto. Muoville jopa kaatopaikalle sijoittaminen on polttamista parempi. Myös Suomen ympäristökeskuksen, jätehuolto- ja energia-alan toimialajärjestöjen teettämässä raportissa jätteenpolton parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamisesta suomalaisessa toimintaympäristössä (Suomen ympäristö, 27/2006) painotetaan velvollisuutta huolehtia jätteiden synnyn ehkäisystä ja jätteiden hyödyntämisestä materiaalina mahdollisimman pitkälle ennen polttoon ryhtymistä. Polttolaitokselle tuotaisiin tonnia YTV:n alueella syntyvää ja tonnia Länsi-Uudellamaalla Rosk'n Rollin toimialueella syntyvää jätettä. YTV:n mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste on sen toimialueella 49 %. Rosk'n Roll ei ole ilmoittanut alueensa kierrätysastetta, mutta se edustanee maan keskitasoa eli on reilusti alle 40 %. Kunnalliset jäteyhtiöt voivat määrätä nykyisen jätelain mukaan vain asumisen ja julkisen palveluiden jätteestä. YTV:n vastaanottaa nyt kaatopaikallaan tonnia tällaista jätettä. Rosk'n Rollin määrättävissä on arviolta tonnia kaatopaikalle päätyvää yhdyskuntajätettä. Kummankin yhtiön alueella sekalaisena kaatopaikalle tulevan jätteen määrä ei ole kasvamaan päin. YTV:llä sen määrä romahti neljänneksen muutamassa vuodessa. Kun polttolaitos tarvitsee vuosittain tonnia on helppo nähdä, ettei kumpikaan yhtiö pysty noudattamaan jätelain velvoitteita yhdyskuntajätteen osalta, jos Långmossabergenin laitos toteutuu. Yhtiöt eivät pysty lainkaan lisäämään määräysvallassaan olevan jätteen synnyn ehkäisyä tai kierrätystä, ja ne joutuvat ohjaamaan polttoon pääasiassa kierrätyskelpoista ja suurelta osin myös ehkäistävissä olevaa jätettä. EU tulee asettamaan tavoitteet jätteiden synnyn ehkäisylle vuodelle Suomessa ei ehkäisytavoitteita ole asetettu, vaikka EU velvoittaa jo nyt tekemään suunnitelman jätteiden synnyn ehkäisemiseksi. YTV:n polttolaitos estää tavoitteiden toteuttamista koko maan osalta. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan polttoon tulee ohjata vain kierrätyskelvotonta yhdyskuntajätettä. Polttolaitos estää myös EU:n kierrätysvelvoitteiden toteuttamisen koko maassa. Jätedirektiivin mukaan jäsenmaissa on järjestettävä vuoteen 2015 mennessä mm. muovin erilliskeräys ja kierrätettävä vuonna 2020 vähintään 50 % yhdyskuntajätteen sisältämästä paperista, metallista, muovista ja lasista. Rakennus- ja purkujätteestä on kierrätettävä vastaavasti 70 %.(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY). Tuoreen, Suomen ympäristökeskuksenkin mukaan oikean arvion mukaan Suomessa syntyy vuonna 2009 yhdyskuntajätettä 2,6 miljoonaa tonnia ja siitä päätyy kierrätykseen 37 %, kaatopaikalle 33 % ja polttoon 31 %. Polttoon päätyvästä jätteestä yli 80 % tulee Etelä-Suomesta. Sekalaista yhdyskuntajätettä poltetaan massapolttolaitoksissa tonnia, lajiteltua jätettä (REF) poltetaan tonnia ja eroteltua puuta tonnia.
8 YTV:n jätteenpolttolaitos johtaisi tilanteeseen, jossa pelkästään Etelä-Suomesta polttoon päätyisi yli miljoona tonnia yhdyskuntajätettä ja koko Suomessa yhdyskunta jätteen kierrätysaste jäisi alle 40 %:n. Jätteenpolttolaitokselle vietävä yhdyskuntajäte sisältää noin 40 % biojätettä (energiasisältö 3-4 MJ/kg, noin 20 % muovia (37-40 MJ/kg), lähes viidenneksen paperia ja kuitupakkauksia. Jätteen energiasta vähintään puolet tulee muovijätteestä. Nyt muovista kierrätetään vain muutamia prosentteja. Muovin erilliskeräys- ja 50 %:n kierrätysvelvoite merkitsevät, että polttolaitoksen polttoaineen energiasisältö väistämättä putoaa rajusti. Tätä ei otettu huomioon tarjouspyynnössä eikä Vantaan Energian tarjouksessa. 4. Päätöksen epätarkoituksenmukaisuus Viittaamme edellä esitettyihin näkökohtiin sekä esimerkiksi siihen, ettei päätöksessä ole huomioitu laitoksen elinkaaren aikaisia toimintaympäristön muutoksia kuten raaka-aineiden ja polttoaineiden hintakehitys ja saatavuus sekä muutokset jäte- ja luonnonvarapolitiikassa. Helsingissä Leo Stranius puheenjohtaja Ursula Immonen toiminnanjohtaja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri Kotkankatu Helsinki Lähteet: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY Gaia Group Oy (2007) Lämmön ja sähkön yhteistuotannon potentiaali sekä kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tulevaisuus Suomessa. Myllymäki et al. Jätteiden kierrätyksen ja polton käsittelyketjujen ympäristökuormitus ja kustannukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 28/2008. Suomen ympäristö 27/2006 Jätteenpolton parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) vertailuasiakirjojen käyttö suomalaisessa toimintaympäristössä. Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus. YTV 2007.
9 Liite: 1. Energiateollisuus ry:n kuva kaukolämmön kulutuksen jakautumisesta vuoden mittaan. LIITE 1 Kaukolämmön kulutuksen jakautuma eri kuukausille Lähde: Energiateollisuus ry
Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotJÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting
JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotJätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008
Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen
LisätiedotYhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista
Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin
LisätiedotKierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille?
Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille? Elämä, EU ja jätteet 21.5.2007 Helsingin työväenopisto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Erja Heino tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto
LisätiedotEsko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?
Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto
LisätiedotKohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015
Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin
LisätiedotJÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry
JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden
LisätiedotJätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella
Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotTekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö
Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotÄmmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa
Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi
LisätiedotKaavoitus ja jätehuolto
1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien
LisätiedotEnergiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015
Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi
LisätiedotHallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta
Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta
LisätiedotKierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?
Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä
LisätiedotKiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen
Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?
LisätiedotHSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja
HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut
LisätiedotKIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen
KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotEsityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN
Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN 30.10.2014 Hyvä ympäristö ei synny sattumalta. Se on yhteinen juttu. Kiertokapula Oy:n tehtävänä on huolehtia mahdollisimman ympäristöystävällisesti
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY
Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys
LisätiedotJätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007
Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotAsianajaja Jouni Alanen
LHJ:N IV OMISTAJAPÄIVÄ Lounaisen Suomen yhdyskuntajätteen hyötykäytön kilpailutus 2 1. 1 1. 2 0 1 4 Asianajaja Jouni Alanen Tiivistelmä Viiden lounaisen Suomen jätelaitosten muodostama hankintarengas on
LisätiedotHarjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen
Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotKierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén
Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Keskustelutilaisuus 30.5.2017 Ylitarkastaja Sirje Stén 1 Valtakunnallinen jätesuunnitelma Strateginen suunnitelma jätehuollon
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
Lisätiedotinnovaatioiden edistäjinä
Julkiset hankinnat Cleantech innovaatioiden edistäjinä Innovatiiviset kilpailulliset menettelyt case YTV Vantaa 2.12.2009 Specialist Partner, AA, VT, KTM Mika Pohjonen Hannes Snellman Asianajotoimisto
LisätiedotKymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997
Kymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997 Kunnat omistavat Kymenlaakson Jätteen Kymenlaakson Jäte Oy Perustettu vuonna 1997 Vuosina 1997-2008 yhtiön tehtävänä oli jätteenkäsittely Tehtävänä huolehtia
LisätiedotRakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä
Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-
LisätiedotBiojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia
Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan - seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi OECD ja EU
LisätiedotPirkanmaan Jätehuolto Oy
Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen
Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,
LisätiedotBioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto
Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi
LisätiedotBH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:
Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotJÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA
JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA JÄTE ON VOIMAVARA Kolmesataa kiloa henkilöä kohden vuodessa. Se on jätemäärä, joka syntyy kotitalouksista jokaisen suomalainen heittäessä roskapussit roska-astioihin.
LisätiedotBiohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset
Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,
LisätiedotL 86/6 Euroopan unionin virallinen lehti (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) KOMISSIO
L 86/6 Euroopan unionin virallinen lehti 5.4.2005 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 22 päivänä maaliskuuta 2005, tietokantajärjestelmään liittyvien taulukoiden
LisätiedotKOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille
KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte
LisätiedotRiikinvoiman Ekovoimalaitoshanke
Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle
LisätiedotVantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja
Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotBiokaasua Espoon Suomenojalta
Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
LisätiedotJätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:
Tiedote 1 (6) Porvoon alueellinen jätelautakunta Rihkamatori B 06100 Porvoo Kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen Porvoon alueellinen jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) mukaisena jätehuoltoviranomaisena
LisätiedotVALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)
VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte
LisätiedotHissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?
Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa
LisätiedotFortum Eko -ympäristömerkinnän kriteerit
Fortum Eko -ympäristömerkinnän kriteerit 15.4.2019 Omaehtoinen ympäristöväittämä JOHDANTO 2 OMAEHTOINEN YMPÄRISTÖVÄITTÄMÄ 2 TAVOITE MARKKINOINTI JA SOPIMUS 2 2 TUOTANTO, HANKINTA JA MYYNTI 2 VARMENNUS
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 1 (5) 41 Hankintaoikaisuvaatimus teknisen palvelun lautakunnan päätökseen 16.2.2017 16 HEL 2016-009930 T 02 08 02 00 Päätös päätti hyväksyä esityslistatekstissä mainituin
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (5) Asia tulisi käsitellä 346 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi koskien siirtymäsuunnitelmaa rajoittaa tiettyjen yli 50 megawatin polttolaitosten
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotFrom waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotYmpäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö
Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteisen toiminnan jatkamisesta.
PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 30.12.2004 No YS 1570 Dnro 0199Y0187 114 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteisen toiminnan jatkamisesta. ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA TOIMINNAN SIJAINTI
LisätiedotPirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu
LisätiedotKiertotalouskylä KokoEko-seminaari , Kuopio
Kiertotalouskylä KokoEko-seminaari, Kuopio Sisältö Yritysesittely Case: Kiertotalouskylä Ekokem & Fortum: kansainvälinenyhtiö 10 maata 14 jätteenpoltto-tai monipolttoainelaitosta 5 vaarallisen jätteen
LisätiedotLahden seudun kierrätyspuisto
Lahden seudun kierrätyspuisto Kujalan jätekeskus? Hajut, haittaeläimet? Vaarallinen jäte? Asukastilaisuudet 3. ja 4.6.2019 Heinsuon koulu, Hollola / Erkko-lukio, Orimattila Mielipiteissä ja kommenteissa
LisätiedotVerkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain
Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotEkokemin Salon Jätevoimala-hanke
Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme
LisätiedotMiten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt
Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700
LisätiedotHankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet
Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Hankinnan kohteen määrittely 1(2) Nykylainsäädännön
LisätiedotLAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI
Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija
LisätiedotJäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä
Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä
LisätiedotHE 195/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta
HE 195/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNTA 1.3.2018 Yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen Lassila & Tikanoja 1 JÄTE EI OLE UHKA VAAN MAHDOLLISUUS
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS
UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotKansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat
Kansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat Johtava lakimies Katariina Huikko Kansalliset hankinnat OSA III, luku 11» Tavara- ja palveluhankinnat, jotka
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotJätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013
Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet
LisätiedotKiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua
Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus
LisätiedotHankintaprosessi ja sen ongelmakohdat. Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies
Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies Oikeuskäytäntöä jätehuollon alalta KHO:2011:14 annettu 15.2.2011 Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö
LisätiedotTARJOUSTEN TARKASTAMINEN: YLIJÄÄMÄMAAN JA PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTTO JA LOPPUSIJOITUS
Sivu 1 / 9 TARJOUSTEN TARKASTAMINEN: YLIJÄÄMÄMAAN JA PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTTO JA LOPPUSIJOITUS 1. Tarjouspyynnön sisältö Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ja Kiinteistöviraston
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotRuskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde
Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde johtaja Markku Illikainen Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere Lyhyesti Oulun Jätehuollosta kunnallinen
LisätiedotHankintalain kokonaisuudistus. Talousvaliokunta,
Hankintalain kokonaisuudistus Talousvaliokunta, 7.10.2016 Suomesta bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä Lainaus pääministeri Sipilän hallitusohjelmasta 7.10.2016 3 Edelläkävijyys vaatii
LisätiedotUlkoasiainministeriö, ympäristönäkökulma mukana hankinnoissa. Ylitarkastaja Vesa Leino
Ulkoasiainministeriö, ympäristönäkökulma mukana hankinnoissa Ylitarkastaja Vesa Leino Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. MISSIO: Osana
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2016 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2015 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
LisätiedotKasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat
Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset
LisätiedotEkovoimalaitoshankkeen tilanne ja projektin/toiminnan jatko
Ekovoimalaitoshankkeen tilanne ja projektin/toiminnan jatko Petri Onikki Lounavoima Oy Kotipaikka Salo Perustettu 4.12.2017 Omistajat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (50 %) ja Salon Kaukolämpö Oy (50 %) Toimii
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotMihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?
Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki
Lisätiedot