Kysymyksiä ja vastauksia datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyen

Transkriptio

1 Kysymyksiä ja vastauksia datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyen Tähän dokumenttiin on kerätty datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyviä kysymyksiä vastauksineen. Tässä dokumentissa on seuraavien aihealueiden kysymyksiä: 1. Käyttöpaikkatietojen käsittely 2. Mittaustiedot 3. Taseselvitys 1 Käyttöpaikkatietojen käsittely 1.1 Miten hyvin jakeluverkonhaltijat ylläpitävät tietoja, jotka eivät ole pakollisia, voiko myyjä luottaa niihin? Työryhmissä keskusteltiin datahubin tiedon tallennusperusteesta ja mm. tiedon ajantasaisuudesta. Tiedon eheyttäminen ja päivitys tulee olemaan mittava ponnistus koko toimialalle. 1.2 Tuleeko sanktioita jakeluverkonhaltijoille jos tiedot eivät ole ajan tasalla? Datahub operaattori ei ole viranomainen eikä näin ollen voi määrätä sanktioita. Datahub mahdollistaa nykyistä huomattavasti laajemmat valvontamahdollisuudet. 1.3 Ovatko tietyt tiedot pakollisempia, kuin toiset, kun osa on ilman viivoja luokkakaavioissa? Kaikki tiedot tulee lähettää? Luokkakaaviokuvissa vaihtoehdot tietyille tiedoille on listattu erillisissä laatikoissa. Pakollisuudet on täsmennetty lopulliseen dokumentaatioon. 1.4 Käyttöpaikan linkittäminen rakennustietoihin, onko mahdollista (rakennustunnus väestörekisterikeskus)? Suomessa ei ole olemassa virallista osoiterekisteriä. Virallisen rekisterin puuttuessa, linkityksessä nähdään useita haasteita. 1.5 Onko tiedossa voidaanko katkaisu tehdä etänä? Voi olla irtikytketty vaikka on etäkytkentämahdollisuus. Tieto etäkytkettävyydestä löytyy käyttöpaikkatiedoista. 1.6 Esikysely - mistä ja miten myyjä kyselee käyttöpaikan tietoja? Mikäli myyjällä on asiakkaan antama valtuutus asiakkaan tietoihin, voi myyjä hakea tietoja datahubista omaa järjestelmää käyttäen. Rajapintojen kautta välitetään haku datahubiin ja tiedot palautuvat myyjän järjestelmään. 1.7 Mihin tilaan kuuluu käyttöpaikka, jossa liittymä on ylläpidolla? Käyttöpaikan tila on tuolloin 'Rakenteilla'.

2 1.8 Miten tilapäiskohteet tunnistetaan? Mikäli jakeluverkonhaltija on jollain tapaa yksilöinyt nämä kohteet, tulee tieto myös datahubiin. Voidaan yksilöidä esim. käyttäjäryhmätiedolla tai osoitteessa vapaa teksti kohtaan. 1.9 Onko käyttöpaikalla sellaista tilaa mitä voidaan hyödyntää takamittauksissa? Takamittauksia ei tuoda datahubiin Saako jakeluverkonhaltija tiedon käyttöpaikasta joka on jäämässä myyjättömäksi? Datahubista lähtee tieto myyjättömästä käyttöpaikasta jakeluverkonhaltijalle Mitä laitetaan tuotantolajiksi, jos pientuottajalla on useampi tuotantolaitos (esim. tuuli ja aurinko)? Suuremman nimellistehon mukaan? Tällöin datahubiin ilmoitetaan useampi tuotantolaitos, jokainen omanansa Datahub toimii jatkossa käyttöpaikkarekisterinä? Kyllä Jos jakeluverkonhaltija käyttää yhtä käyttöpakkatunnusta väliaikaisilla käyttöpaikoilla, niin onko käyttöpaikan osoite päivitettävä? Vai voiko käyttöpaikan osoitteena käyttää esim. Liikuteltava tapahtumasähkökeskus? Jakeluverkonhaltijan on nimettävä käyttöpaikka niin, että se löytyy datahubista myyjän tehdessä siihen sopimusta. Mikäli osoitteena on Liikuteltava tapahtumasähkökeskus, ei myyjä välttämättä tästä tiedä onko juuri se käyttöpaikka mihin sopimus on tehtävä Miten toimitaan kun asiakastietojärjestelmässämme on x määrä enemmän käyttäjäryhmäluokitteluja kuin datahubissa? Toimijoilla voi olla datahubin tietomallia laajempi käyttäjäryhmäluokittelu, mutta datahubiin ne on yhdistettävä määriteltyjen luokkien alle Jos osoitteen maa on fi, käytetään postin rekisteriä, mutta miten ulkomaiset osoitteet? Ulkomaisissa osoitteissa ei käytetä rekisteriä apuna Laitetaanko ulkomaisiin maatunnus eteen omaan kenttäänsä: SE-12345, NO Tällä hetkellä käytetään asiakaspalvelussa apuna Universal Postal Union: Voidaan hyväksyä datahubiin, mutta ei edellytetä pakollisena (viedään prosessityöryhmän käsiteltäväksi). Kansainvälistä rekisteriä ei käytetä apuna datahubissa ainoastaan Postin rekisteriä suomalaisissa postinumeroissa Datalaadun tarkistuksessa on pääsääntöisesti tullut eteen osoitteita, että talonumeron kylkeen kuulu vielä iso kirjain. Datastandardi-taulukossa sääntö on näin: Jos talon tai kiinteistön numero on jaettu kahdelle tontille, merkitään se lisäämällä talonumeron perään tontin jakokirjain pienellä kirjaimella ilman välilyöntiä (esim. 4-38a). Esimerkkinä kerrostalot samalla katunumerolla, joissa taloille on annettu kirjaimet ja joka talossa on vielä kirjaimilla merkityt raput ja

3 osoite olisi esimerkiksi Tietokatu 5 A B 12. Näitä on paljon, voisiko ohjetta päivittää siten, että nämäkin soveltuvat siihen? Oikea malli tässä olisi Tietokatu 5a B 12, osoitteen kirjoitusmallin on avattu tarkemmin datastandardissa. Tämän osalta käytetään ET:n aikanaan työstämää osoiteohjeistusta, joka on tarkastettu Postilta Rivitaloissa asunto on usein kirjoitettu eri tavoilla, pitääkö nämä yhtenäistää vain yhden mallin mukaisesti? Eroja on lähinnä kirjoitusasussa, isolla a-kirjaimella, kokonaan isoilla, pisteellä ja ilman pistettä jne, esim. as, As, As. Voidaan sallia erilaiset kirjoitusasut esim. as. tai As Liiketoimintaprosessit: DH-122, DH-124: Tiedon välityksessä ilmoitetaan vähintään muuttuneet tiedot, jos myyjä päivittää kp-tietoja. Miksi vähintään? Mutta: datahub tapahtumat määrittelee DH-122: Päivitystapahtumassa toimitetaan kaikki käyttöpaikan tiedot, ei vain muuttuneita tietoja. Ehdotus: aina lähetettävä kaikki tiedot. Muuten ei voida lähettää jonkin tiedon tyhjentämistä. Myyjä ei päivitä käyttöpaikan tietoja, ainoastaan ilmoittaa päivityspyynnön jakeluverkonhaltijalle. Vähintään muuttuneet tiedot riittävät, koska lähettävässä päässä ei välttämättä aina ole kaikkia tietoja käytettävissä. Joten se, että kaikki tiedot lähetettäisiin, ei toimi Datahub-tapahtumat: DH-124 Tapahtumassa välitetään pakolliset tiedot sekä ne tiedot, jotka halutaan päivitettäväksi. Ks. edellä, miten ilmoitetaan jonkin tiedon tyhjentäminen? Esim. sähköpostiosoite tai puhelin on havaittu toimimattomaksi, mutta uuttakaan tietoa ei ole tarjolla. Ehdotus: aina lähetettävä kaikki tiedot. Päivityspyynnössä välitetään seliteteksti, johon myyjä voi kirjoittaa lisätietoa muutoksesta, esim. jos joku tieto pitää poistaa DH Käyttöpaikka- ja asiakastietojen haku - uusi myyjä: Uudella myyjällä tulee olla vähintään yhden käyttöpaikan asiakkaan valtuutus. Onko tämä tulkittava niin, että ilman yhdenkään asiakkaan valtuutusta ei tietoja palaudu lainkaan? Hakutapahtuma hylätään jos ei ole yhdenkään asiakkaan valtuutusta Luokkakaavio 12 Uudelle myyjälle palautettavat käyttöpaikka-, asiakas- ja sopimustiedot: Uusi myyjä ei saa tietoonsa käyttöpaikan aikavyöhykejakoa? Lähinnä muuttotilanteissa, jolloin asiakkaalla ei ole vielä verkkosopimusta. Tällöin ei voida suoraan tehdä verkkotuotetta vastaavaa myyntituotetta. Datahubin tarkoitus olisi kuitenkin helpottaa suoraan oikean sopimuksen tekemistä. Voisiko aikavyöhykejako olla saatavilla myös uudelle myyjälle? Ehdotus: siirretään aikavyöhykejako käyttöpaikan perustietoihin Käyttöpaikan perustiedot on prosessien määrittelyvaiheessa käyty läpi myös lainsäätäjän kanssa. Minimitiedot, mitä voidaan näyttää, on tarkoin mietitty, eikä niihin tässä vaiheessa voida tehdä muutoksia. Aikavyöhykejako on sopimuskohtainen eikä edellisen asiakkaan aikavyöhykejakoa välttämättä sovelleta uudessa verkkosopimuksessa.

4 1.23 DH uuden myyjän ilmoitus ulosmuutosta. Voihan myyjä käyttöpaikan tunnuksen selvitys-prosessia käyttöpaikan tunnuksen selvittämiseen? Emme keksineet sille mitään estettä. Kyllä, myyjä voi käyttää käyttöpaikan tunnuksen selvitys tapahtumaa 1.24 Mitä osoitetta käytän sellaisissa käyttöpaikoissa esim kun kunta on nimennyt käyttöpaikalle yksityistien jota ei ole Postin rekisteriin merkitty? Postin rekisteristä ei kaikkea löydy, vain ne paikat joihin jaetaan postia. Suomessa ei myöskään ole mitään virallista osoiterekisteriä, eli kunnan nimikäytäntö on oikein hyvä Käyttäjäryhmiä datahubiin on valittu vain 14 kpl. Monilla yhtiöillä on tällä hetkellä paljon enemmän ryhmiä järjestelmissään. Riittääkö datahubin mallin mukainen ryhmittely vuositilastojen ilmoittamiseen Adatolle? Adatolle voi raportoida tilastotietoja uusillä käyttäjäryhmillä. Tätä on selvitetty Energiateollisuuden sekä Tilastokeskuksen edustajilta Miten datahub muistuttaa jakeluverkonhaltijaa käyttöpaikkatietojen muutostietojen puuttumisesta? Jos kysymys liittyy myyjän lähettämään päivityspyyntöön, niin datahub muistuttaa määräajan jälkeen sähköpostilla. 2 Mittaustiedot 2.1 Mittaustietojen säilytysajaksi on sovittu 6 vuotta, onko keskusteltu siitä säilyykö jakeluverkonhaltijan 10 vuoden korjausvastuu tämänkin jälkeen? Mikäli tämä vastuu säilyy, on verkonhaltijan tallennettava tiedot omiin järjestelmiin. Mittaustietojen säilytysajaksi linjattu 6 vuotta perustuu viranomaisten kanssa käydyn keskustelun lisäksi kirjanpitolakiin ja mittausasetukseen. Säilytysaika tiedetään varmasti sitten, kun se on asetuksessa säädetty. Jakeluverkonhaltijan 10 vuoden korjausvastuuseen ei ole tässä vaiheessa tulossa muutoksia vuoden jälkeen mittaustietojen korjaaminen on verkon ja asiakkaan välinen asia. Kyllä. 2.3 Raportin mukaan alle 63A kohteiden raportoinnin tarkkuus on 10 Wh ja 63A isompien kohteiden tarkkuus 1 kwh. Miksi heikennetään? Nykyisin kaikki on 10 Wh tarkkuudella. Tarkkuutta ei heikennetä, toimitaan tuntimittausasetuksen mukaisesti. 2.4 Voi ilmoittaa 10 Wh tarkuudella, mutta raportti on nykyisten vaatimusten mukainen. Kyllä. 2.5 Toimiiiko epävarma-statuksen käyttö lukemakohteille laskutuksen näkökulmasta? Jos näin toimitaan, myös tuntimitatut kohteet pitäisi laskuttaa epävarmastatuksella. Yhdenmukaiset statuskäsittelyt olisi oltava kaikille käyttöpaikoille. Toimijat voivat itse päättää millä statuksilla laskuttavat. Esim. ne joilla on kuormitusmalli 1, voidaan laskuttaa epävarmalla statuksella.

5 2.6 Jos mittaustiedoissa on puutteita ja niitä ei löydy myyjän järjestelmästä, keneltä kysytään puuttuvia tietoja (ja kysyykö myyjä vai datahub)? Myyjä hakee puuttuvia tietoja datahubista. Datahub puolestaan "karhuaa" puuttuvia mittaustietoja automaattisesti jakeluverkonhaltijalta. 2.7 Ovatko lois-tiedot molempiin suuntiin, anto ja otto? Kyllä, jos on mitattu. 2.8 Saako myyjä mittaustietoja ajalta, jolloin ei ole ollut myyjä? Ei saa ilman asiakkaan antamaa valtuutusta. Myyjällä on oikeus ainoastaan oman sopimuskautensa aikaisiin tietoihin. 2.9 Voiko mittaustietoja hakea useampien käyttöpaikkojen osalta kerralla? Kyllä, voi hakea useampien käyttöpaikkojen tietoja Mittaustietojen validointi datahubissa perustuu aikaisempaan ilmoitettuun vai pääsulake ja sähköteho tietojen perusteella? Kyllä, datahubin validointi perustuu pääsulakekokoon ja sähkötehotietoihin Onko datahubissa varauduttu varttitunnin mittaus- ja tasejaksoon? Tullaan varautumaan hankinnassa myös pienempään aika-askeleeseen kuin tuntiin Mittaustietojen toimitus ja taseikkuna aikataulut - pitääkö jakeluverkonhaltijan säätää taseselvitysaikaikkunaa omissa järjestelmissään? Kyllä, jakeluverkonhaltijoiden tulee toimia voimassaolevien säädösten puitteissa Onko datahubissa mittarilukemia? Ei, datahubiin viedään ainoastaan tuntisarjoja Tuoko datahub apuja myyjän vuotuiseen asiakkaille lähetettävään käyttöraporttiin? Vertailutiedot ym. Kyllä, tiedot voidaan raportoida jatkossa datahubista Dokumentissa ei ole otettu kantaa mittaustietojen formaattiin, millä toimitetaan datahubiin? Tarkempi kuvaus löytyy teknisestä dokumentaatiosta Datahub-tapahtumat Kuinka asiakkaiden alamittaukset (takamittaukset) hoidetaan datahubissa? Alamittauksia ei tuoda datahubiin Miksi lukemamitatuille kohteille määritellään tuntisarja käyrän 1 mukaisesti? Perustelut tälle? Datahubin käyttöönoton yhteydessä lukemamitattujakohteita arvioitiin olevan vähäinen määrä. Lämpötilakorjauksen vaatiminen tälle määrälle nähtiin hyötyyn nähden turhaksi. Työryhmät päättivät kuormitusmalli 1:n vastaavan tarpeeksi hyvin siihen, että lukemamitatuista kohteista pystytään muodostamaan tuntisarjat.

6 2.18 Miksi tuntiarvot toimitetaan lukemamitatuille kohteille epävarmalla statuksella? Taseikkunan sulkeutumisen jälkeen voidaan jättää arvoja statukselle epävarma Miten rajapiste ja tuotantopisteiden ilmoitukset jakeluverkonhaltijalta hoidetaan jatkossa? Rakenteelliset tiedot päivitetään datahubin käyttöliittymän kautta ja mittaustiedot toimitetaan rajapinnan kautta Säilytetäänkö jakeluhäiriöistä tieto datahubissa? Ei säilytetä Tuntitietojen korjaus - pitääkö jakeluverkonhaltijan lähettää ne myyjälle sähköpostitse? Tuntitietojen korjaus lähetetään datahubiin. Jakeluverkonhaltija lähettää korjausajanjakson tarvittaessa myyjälle sähköpostitse ja myyjä voi hakea korjatut tiedot datahubista Voidaanko vakiotehokohteiden tuntisarja ilmoittaa todellisen käytön mukaisesti silloin jos käyttötunnit tiedetään? Kyllä voidaan Ei ole oikeutta tietää mikä on käyttöpaikan mittaustapa. Miten vaikuttaa sopimuksiin? Miten verkko reagoi vai palautuuko myyjälle? Miten lainsäädäntö ottaa tähän kantaa? Ei ole asiakkaalla tietoa. Myös dokumentaatioon tulisi kirjata mitä tapahtuu jos tulee väärällä mittaustavalla. Asiakkaan muuttaessa uuteen käyttöpaikkaan, asiakas ei voi antaa valtuutusta käyttöpaikan tietoihin, koska ei vielä asu siellä. Tällöin käyttöpaikasta näkee ainoastaan rajatut tiedot. Eli myyjä ei näe sitä onko kyseessä yleis- vai aikasähkömittaus. Myyjä saa sopimuksen teon jälkeen tietää mikä on käyttöpaikalla verkkotuote ja voi tämän tiedon perusteella tarkistaa oman tuotteen täsmäävyyden Poistuuko nykyinen velvollisuus jakeluverkonhaltijan osalta lähettää asiakkaan pyynnöstä kolmannelle osapuolelle käyttöpaikan aikasarjaa? Esimerkiksi sellainen toimija mikä ei ole tehnyt sopimusta hubin kanssa, onko verkko edelleen velvollinen toimittamaan aikasarjaa? Lähtökohtaisesti jakeluverkonhaltija toimittaa tuntisarjat datahubiin, josta sitten 3.osapuolet saavat tiedot asiakkaan myöntämien oikeuksien perusteella. 3.osapuolet ovat aina datahubin rekisteröityneitä osapuolia Miksi mittauksen ilmoituksessa sallitaan monia erilaisia aika-askelia? Mittaustietojen ilmoituksessa sovelletaan laissa määriteltyä taseselvityksessä käytettävää aika-askelta. Datahubin käyttöönotossa otetaan kuitenkin jo huomioon se mahdollisuus, että siirryttäisiin lyhempään aika-askeleeseen kuin mitä nykyään käytetään.

7 2.26 Entä jos käyttötunnit tiedetään, esim. valaistus? Kirjataanko silloin käyttötuntien mukaisesti vai edelleen jokaiselle tunnille? Jakeluverkonhaltija voi laatia mittaroimattoman käyttöpaikan profiilin haluamallaan tavalla, kuten ilmoittamalla tiedossa olevat kulutukset tietyille tunneille, saman energian jokaiselle tunnille tai käyttämällä tyyppikäyttäjäryhmän 1 vertailukäyrää Miten toimitaan toimitusvelvollisen myyjän osalta mittaustietojen korjauksessa? Entä miten toimitaan esim. mittarit ristissä tapauksissa, jossa sama myyjä ja hyvitysvelvollisuus 10 vuotta meneekö tuo 6 vuoden ylittävä osuus manuaalikorjauslaskutukseen, tuleeko verkkoyhtiön toimittaa nämä tiedot erikseen ja missä muodossa? (Jos jostakin syystä ei saada myyjän ehdottamaa muutosta läpi, että yleinen korjausvelvoite alennettaisiin koskemaan tuota kuutta vuotta). Mittaustietojen korjausten osalta toimitaan datahubissa nykyisen ohjeistuksen mukaisesti (Energiateollisuuden ohje Taseisiin jääneiden virheiden käsittely taseiden sulkeutumisen jälkeen). Tämän ohjeistuksen mukaisesti myyjä korjaa virheen kolmen vuoden ajalta ja sen ylittävältä ajalta korjauksesta vastaa jakeluverkonhaltija. Jos korjauksen tekee toimitusvelvollinen myyjä jakeluverkonhaltijan sijasta yli kuusi vuotta ylittävissä korjauksissa, tulee myyjän saada hyvitettävän energian määrä jakeluverkonhaltijalta DH-220 Mittaustietojen haku. Tapahtuman kuvauksessa kohdassa Prosessointi kirjataan Mittaustiedon haku toteutetaan asynkronisena isojen tietomassojen johdosta. Sekvenssikaaviossa haku näyttää synkroniselta. Hakupyyntöön ei saada siis positiivista vastausta lain. Keskustelimme tästä prosessidokumentaation päivityksen yhteydessä ja totesimme, että emme muuta kuvia ettemme sekoittaisi liikaa lukijoita. Tämä on teknisessä dokumentissa avattu. Aikasarjatietojen (mittaustiedot ja taseselvitystiedot) osalta palvelut ovat asynkronisia. Kuittaukset ja vastaustiedot kyselyyn palautetaan erikseen noutopalvelun kautta. (Datahub-tapahtumat 2.12). Voidaan ottaa vielä keskusteluun työryhmässä tullaanko tämä muuttamaan prosessidokumentin seuraavaan versioon Samaa epäloogisuutta on myös muissa kuvauksissa DH-521 Taseselvitystietojen haku myyjä ja DH-522 Taseselvitystietojen haku JVH (onko asynkroninen?) Kts vastaus edellisessä kysymyksessä Datahubiin käsityksemme mukaan tulee toimittaa myös sellaiset rajapistemittaukset, joissa toinen alue on jakeluverkko ja toinen alue on muu verkko (alueverkko tai tuotantoverkko). Tällöin datahubiin ylläpidetään mittausalueina myös muut verkot, kuin jakeluverkot, Ja vastaavasti tarvitaan omat

8 roolit alueverkon, kantaverkon ja tuotantoverkon haltijoille. Jos näin on, niin nämä verkonhaltijaroolit tulevat käsitemalliin jakeluverkonhaltijan lisäksi?. Lisäkysymyksinä vielä: Kenen vastuulla on ylläpitää nämä mittausalueet datahubissa? Ilmeisesti myös Fingrid tulee toimittamaan rajapistemittauksia kantaverkon osalta (Datahub tapahtumalla?). Verkonhaltijoilla voi olla eri rooleja. Tällä hetkellä mittausalue pitää sisällään tiedon siitä minkälaisesta mittausalueesta on kyse (esimerkiksi alueverkko, tuotantoverkko tai jakeluverkko) esettin ylläpitämän listan mukaisesti. 3 Taseselvitys 3.1 Tuleeko Fingrid valvomaan, että kulutustietoja on käyttöpaikkakohtaisesti vaikka tasessa on tyhjä. Vuoteen ei ole veloitettu. Datahub valvoo, että käyttöpaikalla oleva sähkönmyyjä on mukana myös taseselvityksessä. Mikäli käyttöpaikalta puuttuu myyjä, datahub ilmoittaa tästä jakeluverkonhaltijalle toimenpiteitä varten. 3.2 Kenen vastuulla on perustaa datahubiin sellaiset mittausalueet, jotka tarvitaan vain rajapistesyistä mukaan taseselvitykseen, mutta joilla ei siis ole käyttöpaikkoja ja jotka eivät ole Jakeluverkonhaltijoita? Mittausalueiden perustaminen tulee olemaan datahubissa datahub-operaattorin tehtävä. Operaattori voi myös suorittaa sellaisten osapuolten perustamisen datahubiin, jotka pitää lisätä sinne vain mittausalueen ja rajapisteen lisäyksen vuoksi. Tämän jälkeen on mittausvastuullisen verkonhaltijan tehtävä lisätä rajapiste oman mittausalueensa ja edellä mainitun operaattorin perustaman mittausalueen välille. 3.3 Datahubin tietomallissa ei ole muita verkonhaltijatyyppejä kuin jakeluverkonhaltija. Muita verkonhaltijoita voi olla esimerkiksi kantaverkonhaltija, alueverkonhaltija tai voimalaitosverkonhaltija. Pitäisikö datahubissa olla mahdollista antaa verkonhaltijan tyypiksi myös muu kuin jakeluverkonhaltija? Alkuvaiheessa datastandardissa oli myös määritelty tyyppi "Muu verkonhaltija". Tämä kuitenkin otettiin mallista pois, sillä toiminnallisesti datahubin kannalta kaikki verkonhaltijat käsitellään samalla tavalla olivat ne sitten jakelu-, alue- tai kantaverkonhaltijoita. Huomioitavaa on, että myös esett käyttää yhtä verkonhaltijan roolia "DSO". Toisaalta mittausalueen tyypillä on jo mahdollista ilmoittaa sama asia. Mittausalueen tyypille valittavissa olevat vaihtoehdot ovat esett:n mukaisesti: Z01="Regional" Z02="Only losses" Z03="Industrial" Z04="Distribution" Z05="Non-concessional" Z06="Production"

9 Z07="Transmission (main/central grid)" Ainakin teoriassa on myös mahdollista, että samalla verkonhaltijalla on eri tyyppisiä mittausalueita hallussaan. Tällöin ei välttämättä olisi yksiselitteistä määrittää verkonhaltijan tyyppiä.