A-BEAM W Asennusohje 2
|
|
- Tyyne Seppälä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 2
3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 ASENNUSOHJE A-BEAM W Asennustyössä noudatettavat normit ja standardit Asennustyössä noudatettavat rakennesuunnitelmat PALKKIEN TOIMITUS CE-merkintä ja tunnistaminen Palkkien toimitus ja varastointi Palkin nostot ja siirrot PALKKIEN ASENNUS Asennusjärjestys Palkin nosto ja kiinnitys liitoksiin Kiinnitys piilokonsoliin Kiinnitys pilarin päähän pultti- ja hitsiliitoksella Jatkuvan palkin kiinnitys pilariin Laippaliitoksen kiinnitys Reunamuottien asennus Lisäkiinnitykset palkkiin työmaalla Palkin asennustuenta ONTELOLAATTOJEN ASENNUS Laattojen asennusvalmius Laattojen sijoitus palkin alalaipalle Lisäraudoituksen asennus JÄLKIVALUJEN SUORITUS Ontelolaatan saumojen valuvalmiuden tarkastus Ontelolaatan saumojen jälkivalut Ontelolaatan pintavalut Kosteuden poistuminen kotelon sisältä PALOSUOJAUS Palkin palosuojaus Liitosten palosuojaus ASENNUSTOLERANSSIT Palkin asennustoleranssit Toimenpiteet asennustoleranssien ylityksessä PALKILLE SALLITUT KORJAUKSET TYÖMAALLA TURVALLISUUSTOIMENPITEET Tiedot työmaan työturvallisuusohjeen laatimista varten Ontelolaattatason kuormitus ja käyttöönotto rakentamisaikana ASENNUKSEN LAADUNVALVONTA LAADUNVALVONNAN LOPPUDOKUMENTOINTI Revisio E Käyttöohje on kirjoitettu uudelleen. Suunnitteluohje on eriytetty omaksi ohjeekseen. Vanhan A-Palkin nimi on vaihdettu. Uusi nimi on A-BEAM W. Uusi A-Palkkityyppi on myös kehitetty: A-BEAM S. Palkista on laadittu oma suunnittelu- ja asennusohje. Palkin tuotehyväksyntä on muutettu. Uusi on CE-merkintä EN mukaan. Palkin suunnitteluohjeet on päivitetty. Palkin pikamitoitusohjelma on päivitetty. Uusi ohjelmaversio ABeam versio 4.0 julkaistu
4 4 1 ASENNUSOHJE 1.1 A-BEAM W A-BEAM W on suunniteltu erityisesti talvirakentamisen olosuhteisiin. Palkki toimii matalan välipohjan kantavana liittorakenteena. Kotelo valmistetaan teräslevystä ja kotelon taivutuskestävyyttä säädetään raudoituksella ja alalaipan paksuudella. Palkkityypin W kotelo valetaan jo konepajalla täyteen betonia. Käyttötilanteessa palkki toimii liittorakenteena ontelolaattojen ja pintavalun kanssa. Palkin taivutuskestävyys riittää ontelolaattojen asennusaikaisille kuormille. Palkkia käytetään sekä yksiaukkoisena että jatkuvana rakenteena ja se suunnitellaan ilman erillistä palosuojausta paloluokkaan R180 asti. Vakioliitoksena teräsbetonipilariin on AEP piilokonsoli sekä liittopilariin AEL piilokonsoli. Palkille on laadittu liitoskirjasto myös tavanomaisia liitoksia varten erilaisiin runkorakenteisiin. Palkin esittelymateriaalia löytyy kotisivuiltamme. Kuva 1. A-BEAM W liittopalkki rakennuksen rungossa 1.2 Asennustyössä noudatettavat normit ja standardit Palkki on CE-merkitty standardin EN mukaan ja CE-merkintään oikeuttava sertifikaatti on 0416-CRP Asennustyössä noudatetaan seuraavia normeja: SFS-EN Teräsrakenteiden toteutus. Osa 1. Vaatimukset rakenteellisten kokoonpanojenvaatimustenmukaisuuden arviointiin.[1] SFS-EN Teräsrakenteiden toteuttaminen. Osa 2. Teräsrakenteita koskevat tekniset vaatimukset. Toteutusluokat EXC2 ja EXC3. [2]Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. SFS-EN Betonirakenteiden toteuttaminen. Toteutusluokka 2 tai 3. [17] SFS-EN Betonivalmisosat. Palkit ja Pilarit. [18] SFS-EN Betonivalmisosien yleiset säännöt. [19] SFS-EN-ISO 5817 Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus. Hitsiluokat. [11] SFS-EN Hitsaus. Betoniterästen hitsaus. Osa 1. Voimaliitokset. [16] SFS-EN Betonirakenteiden suunnittelu. Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt. [6] SFS-EN Teräsrakenteiden suunnittelu. Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt. [8] BY65 Betoninormit 2016, [24] Asennuksessa noudatetaan myös standardissa SFS-EN määriteltyjä viitestandardeja (SFS-EN ISO) materiaalihankintaan, työn suorituksen, hitsauksen, pintakäsittelyn ja tarkastuksen tehtävissä.
5 5 Toteutusluokka (EXC) määrittää asennuksen laaduntarkastuksen tason. Toteutusluokka on merkitty asennuspiirustuksiin. Teräsmateriaalien, ruuvien ja muiden tuotteiden jäljitettävyyteen riittää tuotehyväksynnän mukainen CE-sertifikaatti toteutusluokassa EXC2 ja EXC3. Täyttä jäljitettävyyttä ei vaadita, ellei projekti sitä erikseen vaadi. Ontelolaatat asennetaan standardin SFS-EN mukaan. 1.3 Asennustyössä noudatettavat rakennesuunnitelmat Rungon asennusurakoitsija laatii rungosta projektikohtaisen asennussuunnitelman SFS-EN ja SFS-EN mukaan. Anstar on laatinut tämän yleisen asennusohjeen, joka on tarkoitettu täydentämään urakoitsijan laatimaa asennussuunnitelmaa. Asennustyössä noudatetaan seuraavia projektiin laadittuja suunnitelmia ja ohjeita: Toteutuseritelmä Laatusuunnitelma - Rungon asentajan laatima asennussuunnitelma. - Projektiin laaditut betoni- ja teräsrakenteiden toteutuseritelmät. - Projektiin työmaalle laadittu laaduntarkastussuunnitelma. Piirustukset - Rungon suunnittelijan laatimat asennuspiirustukset palkkitunnuksin - Rungon suunnittelijan laatimat rakenneleikkaukset ja asennusdetaljit. - Anstarin laatimat asennusdetaljit. - Palkkien valmistuspiirustukset. Tuotteiden suunnittelu- ja asennusohjeet 2 PALKKIEN TOIMITUS 2.1 CE-merkintä ja tunnistaminen - Anstar Oy:n A-BEAM W suunnitteluohje. [23] - Anstar Oy:n projektikohtaiset asennusohjeet - Anstar Oy:n AEP konsolin käyttöohje. [20] - Anstar Oy:n AEL konsolin käyttöohje. [22] Jokainen palkki varustetaan tuotehyväksynnän CE-merkinnällä EN mukaan. Lisäksi palkissa on yksilöintitunnus ja nostopaino sekä asennussuunnan ilmoittava tunnus. Kuva 2. Kuva 2. CE-merkintä ja tunnistetiedot 2.2 Palkkien toimitus ja varastointi Palkit toimitetaan työmaalle autokuormassa asennuksen mukaisessa järjestyksessä. Pitkät palkit sijoitetaan aina alimmaiseksi kuormassa. Asennus suoritetaan suoraan autosta, jolloin
6 välivarastointia ei yleensä tarvita. Tarvittaessa palkit varastoidaan työmaalla sijoittamalla ne tasaiselle alustalle tukipuiden päälle. Pitempiaikainen varastointi edellyttää suojausta sateelta. A-BEAM W 6 Kuva 3. Kuljetustuenta ja varastointi työmaalla 2.3 Palkin nostot ja siirrot Palkin yläpintaan on valettu nostolenkit, joista nosto tehdään nostorakseilla. Nostossa pitää huomioida raksien suurin sallittu nostokulma. Nostoon saa käyttää vain CE-merkittyjä tai tyyppihyväksyttyjä nostovälineitä. Ylälaippaan hitsattuja harjateräksiä ei saa käyttää edes palkin siirtoon. Kuva 4. Ylälaipan nostokohdat ja nostaminen. 3 PALKKIEN ASENNUS 3.1 Asennusjärjestys Palkit asennetaan siten, että palkin uuman vasemmassa päässä oleva tunnus on samassa lukusuunnassa kuin asennuspiirustuksessa oleva tunnus. Kuva 5. Palkin tunnus ja asennussuuntatiedot
7 7 Ennen asennusta pitää varmistaa, että pystyrakenteissa on asennussuunnitelman mukainen asennusvalmius ja mahdollinen asennustuenta ja liitososat ovat suunnitelmien mukaiset. 3.2 Palkin nosto ja kiinnitys liitoksiin Kiinnitys piilokonsoliin Palkki nostetaan pilarissa olevan piilokonsolin yläpuolelle ja lasketaan alas konsolin varaan päätylevyssä olevaan hahloon. Päätylevyn ja pilarin välinen teoreettinen välys tasataan molemmissa päissä yhtä suureksi. AEP-liitos lukitaan paikoilleen konsolin kielikoteloon asennettavilla kiiloilla. Kiiloja lyödään vain kevyesti vuorotellen siten, että palkin kiertymä säädetään haluttuun asentoon. Kiilaus lukitsee liitoksen paikoilleen ja asennustuenta voidaan tehdä. Tarkemmat ohjeet liitoksen asennuksesta on esitetty Anstarin piilokonsoleiden käyttöohjeissa. [20][22] Kuva 6. AEP-piilokonsoliliitoksen asennus Kiinnitys pilarin päähän pultti- ja hitsiliitoksella Pulttiliitos tuella tehdään palkin läpi menevillä AHP pulteilla [25] ja korokepaloilla. Kahden pultin liitos siirtää palkin vääntöä asennustilanteessa. Liitos voidaan tehdä myös hitsaamalla palkin päätylevyasennuslevyjen avulla pilarin päähän. Hitsaukset tehdään SFS-EN mukaan suunnitelmien mukaisessa toteutusluokassa. Hitsauksille tehdään tarkastukset ennen ontelolaattojen asennusta työmaan Laaduntarkastus suunnitelman mukaan. Hitsausliitokset on myös korroosiosuojattava erillisen suunnitelman mukaan. Kuva 7. Asennus pilarin päälle, pultti- ja hitsiliitos Jatkuvan palkin kiinnitys pilariin Palkki asennetaan jatkuvana ylimmän pilarilinjan päälle. Liitos pilariin tehdään palkin läpi menevällä pulttiliitoksella. Palkin jatkos kentässä tehdään AEL piilokonsolin sovelluksella. Lisätietoja AEL piilokonsolin käyttöohje. [22]
8 8 Kuva 8. Jatkuvan palkkilinjan asennus Laippaliitoksen kiinnitys Palkin asennus toisen palkin kylkeen tehdään päätylevyliitoksella. Liittyvät palkit kiinnitetään lopullisesti vasta sitten, kun päätylevyliitos on kiristetty paikoilleen. Liitoksen vääntökestävyys on riittävä, joten näitä sekundääripalkkeja ei tueta asennusaikana. Kuva 9. Palkin asennus toisen palkin kylkeen Reunamuottien asennus Reunamuotit pyritään aina tekemään esivalmistettuina jo konepajalla, jolloin ne voidaan hitsata valmiiksi ja ne nostetaan palkin mukana paikoilleen Lisäkiinnitykset palkkiin työmaalla Palkkiin voidaan tehdä lisäkiinnityksiä työmaalla talotekniikan vaatimille asennuksille. Raskaat laiteripustukset pitää kuitenkin suunnitella erikseen, jotta palkkiin saadaan turvalliset kiinnityskohdat. Hitsauskiinnitykset on tarkastettava ja korroosiosuojattava SFS-EN mukaan. Reunapalkkilinjoilla voidaan palkkiin tehdä kiinnikkeet työnaikaisia kaiteita varten. Tästä pitää saada tiedot detaljisuunnitteluun. Kuvassa 10 on esitetty palkin sallitut kiinnitysalueet ja kiinnitystapa sekä tyypillinen kaidekiinnitysdetalji.
9 9 Kuva 10. Palkin sallitut kiinnitysalueet sekä kaidekiinnitysdetalji 3.3 Palkin asennustuenta Asennustuet sijoitetaan palkin alle ennen ontelolaattojen asentamista. Asennustuennassa käytetään vain tähän tarkoitukseen CE-merkittyjä tai tyyppihyväksyttyjä asennustukia. Tukien kiinnitys ja paikallaan pysyminen pitää varmistaa. Tukien perustuksen pitää olla kuormitusta kestävä ja painumaton. Anstar laatii tuentatarpeen ja ilmoittaa asennustuelle tulevan maksimi kuorman. Tällöin määritetään myös ontelolaattojen lopullinen asennusjärjestys. 1. Palkkia ei tueta Kun asennustukia ei käytetä, siirtyy ontelolaattojen epäkeskeisestä kuormasta tuleva vääntö palkin pään liitoksille. Lisäksi liitosten mahdollinen välys aiheuttaa palkkiin kiertymän, joka voidaan poistaa ontelolaattojen vuorottaisella asennuksella. Menetelmää käytetään yleensä lyhyillä ja vähän kuormitetuilla keskilinjan palkeilla. Reunapalkit tuetaan yleensä aina. 2. Asennustuet sijoitetaan palkin päähän kotelon leuan alle Asennustuenta tehdään seuraavilla periaatteilla: Tukien tarve - Asennustuennan tarkoituksena on estää palkin kiertyminen ja asennustilanteen vääntömomentin siirtyminen liitokselle. - Tukia käytetään aina reunalinjoilla sekä tarvittaessa myös keskilinjoilla. Tukien sijoitus - Asennustuet sijoitetaan palkin päähän kuormitetun uuman alle noin 100 mm etäisyydelle tuelta. - Reunalinjalla tuki sijoitetaan vain ontelolaatan puoleisen uuman alle. Reunalinja on pääsääntöisesti aina tuettava. - Keskilinjalla ontelolaattojen asennusjärjestyksellä voidaan merkittävästi vaikuttaa tuentatarpeeseen, joten suunnitelmien mukaisesta asennusjärjestyksestä ei saa poiketa. - Laattojen asennus tehdään vuorotellen palkin molemmin puolin. Mikäli toinen puoli asennetaan ensiksi, sijoitetaan tuki tämän puoleisen uuman alle. Tuen rakenne - Asennustuki muodostuu uuman alle sijoitetusta pystytuesta, joka kiristetään paikoilleen. Tukea kiristettäessä palkki ei saa nousta irti konsolilta tai tuelta. - Tämä tuenta estää palkin kiertymisen asennusaikana ja se siirtää palkin koko asennusaikaisen kuorman alas sallien palkin taipumisen. - Tuki on rakenteeltaan sama sekä reuna- että keskilinjalla. Tuen poisto - Tuet poistetaan ontelolaattojen saumavalujen kovettumisen jälkeen ennen pintalaatan valua.
10 10 Kuva 11. Asennustuenta palkin päässä kuormitetun uuman alla 3. Asennustuet sijoitetaan palkin jänteelle Asennustuenta palkin jänteelle tehdään seuraavilla periaatteilla: Tukien tarve - Asennustuennan tarkoituksena on pienentää asennusaikaista taipumaa lyhentämällä palkin jänneväliä. - Tukia käytetään pitkillä ja hoikilla palkeilla. - Tuet poistavat myös palkin kiertymän asennustilanteessa. Tukien sijoitus - Tuentapisteet 2 kpl sijoitetaan palkin jänteelle symmetrisesti. - Tukien sijainti määritetään asennussuunnitelmassa ja ne ovat yleensä palkin kolmannespisteissä Tuen rakenne - Asennustuki muodostuu kahdesta vähintään uumien leveydellä olevasta pystytuesta, molemman uuman kohdalla tai jopa leveämmällä olevista pystytuista, joiden välissä on palkkia kannatteleva vaakatuki. - Tuenta estää kotelon kiertymisen asennusaikana ja siirtää koko asennusaikaisen kuorman alas. - Tuki on rakenteeltaan sama sekä reuna- että keskilinjalla. Tuen poisto - Tuet poistetaan ontelolaattojen jälkivalujen kovettumisen jälkeen ennen pintalaatan valua. Kuva 12. Asennustuenta palkin jänteellä ja tukien sijainti 4. Tukien poistaminen Asennustukien poisto tehdään, kun ontelolaatan ja kotelon saumavalut ovat saavuttaneet suunnittelulujuuden. Tuet on poistettava kuitenkin viimeistään ennen pintalaatan valua tai
11 muiden pintarakenteiden valmistusta. Valujen kovettumisen aikana tuettua tasoa ei saa kuormittaa, eikä siellä saa olla asennuskuormaa yli sallitun 0,5 kn/m Liitosten vaikutus asennustuentaan Palkin pään liitoksissa pitää huomioidaan asennusaikainen tuentatarve seuraavasti Liitostyyppi Liitoksen asennustuennan tarve ja tuentatapa A-BEAM W 11 AEP ja AEL konsoli - Yleensä reunalinjan palkki asennus tuetaan aina. - Anstar määrittää keskilinjan asennustuennan ontelolaattojen asennustavan mukaan projektin asennusohjeessa. Palkin laippaliitos - Sekundääripalkkia ei tarvitse tukea. - Liitos kestää kaikki asennusaikaiset voimat. Pulttiliitos pilariin - Tuentatarve määritetään Anstarin projektikohtaisessa asennusohjeessa. - Tuentatarve määräytyy yleensä pulttiliitoksen vääntökestävyyden mukaan. Hitsiliitos pilariin - Tuentatarve määritetään Anstarin projektikohtaisessa asennusohjeessa. - Tuentatarve määräytyy yleensä liitoksen kestävyyden mukaan. Yleensä tuetaan. Jatkuvan palkin liitos - Palkin tuenta pilarin vieressä määritetään projektikohtaisessa asennusohjeessa. - Palkin liitosta kentässä ei tueta. Muut liitokset - Tuentatarve määritetään Anstarin projektikohtaisessa asennusohjeessa. 4 ONTELOLAATTOJEN ASENNUS 4.1 Laattojen asennusvalmius Ennen laattojen asennusta pitää suorittaa katselmus jossa todetaan pystyrakenteiden valmius ja stabiliteetti. Ontelolaattojen asennusvalmius on saavutettu, kun rakennuksen rungolle on tehty seuraavat valmistelevat toimenpiteet ja tarkastukset: Valmistelevat työt - Palkit on suunnitelmien mukaisessa asennettu ja liitokset on lukittu. - Liitosten hitsaukset on tehty ja tarkastettu. - Hitsauksien korroosiomaalaus on tehty. - Asennustuenta on tehty asennussuunnitelman mukaan. - Pilareiden asennustuenta on tehty (mikäli tarvitaan). - Pilarin pohjalevyn alustavalu ja kenkäkotelon jälkivalut on tehty ja valut ovat kovettuneet. Ohjeet jälkivaluajankohdasta on asennussuunnitelmassa. - Anstarin projektikohtaisissa asennusohjeissa annetut mahdolliset lisätoimenpiteet on tehty. - Asennussuunnitelman mukaiset muut tarvittavat toimenpiteet on tehty. Asennus - Ontelolaatat asennetaan aina vuorotellen alalaipan leuan päälle, mikäli asennussuunnitelmassa ei muuta ole sanottu. - Varmistettava, että vääntöterästen reikä jää ontelolaatan sauman kohdalle. - Laatan tukipinnan minimi leveyttä ei saa alittaa. - Asennusjärjestyksestä ei saa poiketa ilman suunnittelijan lupaa. - Ontelolaatta asennetaan alalaipalle ilman neopreenia. Tarkastukset - Rungon asennusvalmiudesta on pidettävä katselmus ennen laattojen asennusta. - Tarkastuksen tulokset talletetaan projektin laatuaineistoon. 4.2 Laattojen sijoitus palkin alalaipalle Ontelolaatan teoreettinen asennusvälys kotelon uuman pinnasta on 30 mm W-tyypin palkilla. Tällöin laatan sallitut tukipinnat ja asennustoleranssit ovat seuraavat: - Ontelolaatat OL200-OL370, tukipinta on 80 mm, minimiarvo on 65 mm. - Ontelolaatat OL400-OL500, tukipinta on 105 mm, minimiarvo on 100 mm.
12 12 Varmistettava, että kotelossa oleva vääntöreikä 50*70 mm sijoittuu aina asennettavan ontelolaatan sauman kohdalle. Laattojen asennusta ei saa jatkaa, jos tässä tulee poikkeamia , , , 480, Kuva 13. Ontelolaatan sijoitusmitat alalaipalla 4.3 Lisäraudoituksen asennus Palkin rakenteellinen toiminta edellyttää seuraavien lisäterästen asennusta. Ontelolaatan jokaiseen saumaan kotelon yli asennetaan seuraavien kuvien mukaiset lisäteräkset. Kuvat ovat ohjeellisia. Tarkemmat mitat ja raudoitemäärät ovat Anstarin projektikohtaisessa asennusohjeessa. 1. Palkin ripustusteräkset Palotilanteessa ontelolaatat ripustetaan laatan sauman ripustusteräksillä. Keskipalkeilla teräkset menevät palkin yli ja reunapalkilla teräs viedään joko palkin taakse valukaistaan tai ankkuroidaan palkin päälle palkin suuntaisella taivutuksella. Anstar suunnittelee nämä ripustusteräksen ja ne kuuluvat työmaan hankintaan. Kuvissa 14 ja 15 oleva sininen tanko. Kuva 14. Palkin ripustus- ja vääntöraudoitus. Keskipalkin periaatekuva 2. Palkin vääntöteräkset Vääntöteräksillä sidotaan ontelolaatan epäkeskeisestä tuennasta palkille tuleva vääntömomentti. Vääntöteräs viedään ontelolaatan sauman kohdalla varausputkessa palkin läpi. Reunapalkilla teräs ankkuroidaan päätylevyllä palkin takapintaa. Anstar suunnittelee nämä vääntöteräkset ja ne kuuluvat työmaan hankintaan. Kuvissa 14 ja 15 oleva punainen tanko.
13 13 Kuva 15. Palkin ripustus- ja vääntöraudoitus. Reunapalkin periaatekuva 3. Ontelolaattatason rengasteräkset. Rengasteräkset asennetaan ripustusterästen yläpuolelle ontelolaatan pään ja kotelon väliseen saumavaluun. Liitokset siirtävät vaakavoimaa ennen saumavalujen kovettumista ja niitä voi käyttää rungon asennusaikaisen stabiliteetin varmistamiseen. Käyttötilanteessa viedään kaikki vaakavoimat näillä rengasteräksillä. Rengasteräkset suunnittelee kohteen päärakennesuunnittelija ja ne kuuluvat työmaan hankintaan. 4. Reunavalujen raudoitus Reunapalkin ulkopuolelle tulevan valukaistan raudoitus asennetaan ja sidotaan koteloon. Tarkemmat raudoitusdetaljit on esitetty rakennesuunnitelmissa. Kuva 16. Keskilinjan rengasteräkset, periaatekuva 5 JÄLKIVALUJEN SUORITUS 5.1 Ontelolaatan saumojen valuvalmiuden tarkastus Ontelolaattatason saumojen ja laatan sekä kotelon välisen sauman valuvalmiutta varten tarkistetaan, että seuraavat valmistelevat työt on tehty. Valmistelevat työt - Varmistetaan, että ripustus- ja vääntöraudoitus on asennettu. - Varmistetaan, että ontelolaattatason rengasteräkset on asennettu - Varmistetaan, että ontelolaatan onteloiden valusuojukset ovat paikallaan. - Varmistetaan, että piilokonsoliliitoksien valumuotit ja valusuojaukset on tehty konsolien käyttöohjeiden mukaan. [20][22] - Varmistetaan, että muiden liitoksien valumuotit on asennettu. Valuvalmius - Käytetään suunnitelmien määrittelemää betonilaatua ja lujuutta huomioimalla lämpötilat saumavalujen kovettumisen aikana. - Saumavalut ovat kaikki rakenteellista kantavaa betonia, joka ei saa jäätyä kovettumisen aikana. - Valujen laadunvalvonnassa noudatetaan rakenteellisen betonin laadunvalvontaa. Tarkastukset - Valuvalmiudesta suoritetaan katselmus ja tiedot talletetaan projektin laatuaineistoon.
14 Ontelolaatan saumojen jälkivalut Tason asennusaikaisessa mitoituksessa on huomioitu ontelolaattojen oma paino sekä asennuksen aikainen hyötykuorma 0,5 kn/m 2. Ennen saumavalun kovettumista tason muu kuormittaminen esimerkiksi rakennustarvikkeiden välivarastona on kielletty. Palkki alkaa toimia liittorakenteena ontelolaatan kanssa, kun laatan saumavalu on kovettunut. Kotelon ja ontelolaatan rakenteelliseen yhteistoimintaan liittorakenteena vaikuttavat seuraavat betonivalut: 1. Kotelon sisäpuolinen valu Kotelon sisäpuoli on valettu jo konepajalla täyteen betonia. Valu on saavuttanut riittävän lujuuden asennustilanteeseen mennessä. 2. Ontelolaatan ja kotelon välinen saumavalu Ontelolaatan saumavalut tehdään, kun rakenteen lisäteräkset on asennettu paikoilleen. Jälkivalu suoritetaan valamalla ontelolaatan saumat, kotelon ja laatan välinen sauma laatan yläpinnan tasoon asti. Palkin yläpinnan valu suoritetaan kohdan 5.3 mukaan. Asennustuet poistetaan, kun saumavalut ovat kovettuneet. 5.3 Ontelolaatan pintavalut Ontelolaattatason pintavalut tehdään vasta sitten, kun saumavalut ovat kovettuneet. Valut voidaan tehdä rakenteellisesti neljällä eri tavalla. 1. Pintavalua ei ole Tällaisia rakenteita ovat yläpohjalaatat ja paikoitustasojen kannet, joissa laatan päälle tulee vesija lämpöeristekerrokset. Yläpinnan harjaterästen korroosio- ja palosuojaukselle on oltava riittävä suojabetonikerros. Palkin yläpinta valetaan saumavalujen yhteydessä laatan yläpinnan tasoon asti. Kuva 17. Rakenteen saumavalut yläpohjassa ilman pintalaattaa tai valukaistaa 2. Pintarakenteen muodostaa mm tasoitevalu. Tällaisia rakenteita ovat asuinrakennusten välipohjat ja muut rakenteet, joissa tarvitaan vain ohut tasoite laatan päällä. Tasoitteen päälle sijoitetaan kevyet lattian pintarakenteet. Tasoitteesta pitää muodostua myös palkin yläpinnan terästen palo- ja korroosiosuojaus. Palkin yläpinta valetaan saumavalujen yhteydessä laatan yläpinnan tasoon asti.
15 15 40 Kuva 18. Rakenteen saumavalut välipohjassa ja mm pintatasoite 3. Pintarakenteena on vähintään 40 mm raudoitettu betoni Tällaisia rakenteita ovat toimisto- ja julkisten rakennusten välipohjalaatat, joissa on pitkät jännevälit ja taso tarvitsee pintavalun lattian pintarakenteita varten. Pintavaluun sijoitetaan raudoitusverkko tasaamaan ontelolaatan taipumien aiheuttamat halkeamat. Saumavalussa palkin yläpinta jätetään valamatta ja se valetaan vasta pintalaatan yhteydessä. Pintalaatta muodostaa yläpinnan terästen palo- ja korroosiosuojan. Kuva 19. Rakenteen saumavalut, rakenteellinen raudoitettu pintalaatta 4. Pintarakenteena on valukaista palkin päällä Rakennusten yläpohjissa voidaan käyttää raudoitettua pintabetonikaista, jolla rakenteen taivutuskestävyyttä voidaan nostaa oleellisesti. Valukaista sijoittuu rakenteen lämpöeristetilaan ja muodostaa palkille samalla myös ylälaipan palo- ja korroosiosuojan. Valukaista valetaan jo laatan saumavalujen yhteydessä. Kuva 20. Rakenteen saumavalut yläpohjassa ja raudoitettu pintavalukaista 5. Tason reunakaistojen valut Tason reunakaistat valetaan saumavalun yhteydessä, koska ne toimivat kotelon palosuojauksena ja myös reunapalkin liittorakenteen toimivana osana. Minimi betonilujuus on C25/30.
16 Kosteuden poistuminen kotelon sisältä Lattian pintarakenteiden asentaminen edellyttää, että tason betonirakenteet on riittävästi kuivuneet. W-tyypin palkki valetaan jo konepajalla, joten kosteuden poistuminen palkista pääsee alkamaan jo siellä. Kosteus pääsee poistumaan kotelon yläpinnan valuaukoista. Ontelolaattatason rakentamisaikaisen kosteuden hallinnassa pitää huomioida seuraavia osatekijöitä: - Tasorakenteet suojataan kastumiselta tai varmistetaan työnaikainen veden poisto asennetun tason päältä. - Järjestetään tasorakenteille hyvä ja riittävän pitkä kuivumisolosuhde. - Tehdään aikataulu lattian pinnoitetyöstä huomioimalla kotelon ja rakenteiden tarvitsema kuivumisaika. - Mitataan rakenteen kosteus myös kotelon valuaukkojen kohdalta. Kuva 21. Kosteuden poistumissuunnat kotelon sisältä 6 PALOSUOJAUS 6.1 Palkin palosuojaus Palkki toimii ilman ulkopuolista palosuojausta R180 paloluokkaan asti. Tämä edellyttää kuitenkin, että betonivalut kotelon ympärille on tehty suunnitelmien mukaan. Erillinen palosuojaus tarvitaan kuitenkin seuraavissa erikoistapauksissa kaikissa paloluokissa. 1. Reunapalkin uuma 2. Laatan liikuntasauma 3. Alalaipan korokkeet 4. Palkki aukon reunassa 5. Ylälaipan palosuojaus - Reunalinjan ulkopuolen uuma on palosuojattava, ellei tasoon valeta reunakaistaa, jolla suojaus voidaan toteuttaa. - Palovaatimukset täyttävä ulkoseinärakenne muodostaa myös riittävän suojauksen, jos pystyuuma on kiinni paloluokitellun seinän pinnassa ja seinän materiaali riittää palosuojaukseen. - Ontelolaattatason liikuntasauman kohdalla olevan palkin alalaippa suojataan ulkopuolisella levysuojauksella tai palosuojamaalilla. - Suojauksen laajuus ja suojaustapa tehdään aina erillisen suunnitelman mukaan. - Alalaipan korokkeet valetaan saumavalun yhteydessä betonia täyteen. - Valu muodostaa korokkeelle riittävän palosuojauksen ja muuta ei tarvita. - Tasoaukon reunassa näkyviin jäävä palkin uuma palosuojaan. - Reunakaistavalu riittää myös palosuojaukseen. - Rakenteellinen pintavalubetoni muodostaa ylälaipalle riittävän palosuojauksen. - Ohuilla pintatasoitteilla pitää ylälaipan palosuojaus tarkastella aina erikseen. Tasoitteesta pitää muodostua ylälaipalle riittävä suojakerros vaadittuun paloluokkaan ja tasoitemateriaalilla pitää olla palonkestoluokitus. - Pintavalukaistaa voidaan käyttää erillisenä palosuojauksena varsinkin yläpohjissa, jolloin muuta suojausta ei tarvita.
17 17 Kuva 22. Palkin palosuojaus, liikuntasauma ja ulkoseinärakenne ja ylälaippa 6.2 Liitosten palosuojaus Liitokset suojataan rakennuksen runkoa vastaavaan paloluokkaan. Palosuojaus muodostuu laatan jälkivaluilla, mutta seuraavia rakenteellisia yksityiskohtia eri liitostyypeissä pitää ottaa huomioon. 1. AEP-konsoli - AEP-konsoliliitos suojataan aina runkoa vastaavaan paloluokkaan. - Palosuojausmenetelmät on esitetty AEP piilokonsoleiden käyttöohjeissa. [20] - Jälkivalujen yhteydessä päätylevyn ja pilarin välistä saumaa ei saa valaa umpeen 2. AEL-konsoli - AEL-konsoliliitokset suojataan aina runkoa vastaavaan paloluokkaan. Palosuojausmenetelmät on esitetty AEL piilokonsoleiden käyttöohjeissa. [22] - Jälkivalujen yhteydessä päätylevyn ja pilarin välistä saumaa ei saa valaa umpeen. 3. Pulttiliitos - Pulttiliitos pilarin yläpäähän ei tarvitse erillistä palosuojausta. - Kiinnityspultit on sijoitettu sellaiselle alueelle, jossa ne tulevat palkin kotelon sisään, jolloin ne on suojattu riittävästi. 4. Hitsiliitos - Hitsiliitos pilarin yläpäähän ei tarvitse erillistä palosuojausta. - Hitsaus on sijoitettu sellaiselle alueelle, jossa se tulee kotelon saumavalujen sisään, jolloin ne on suojattu riittävästi. 5. Laippaliitos - Sekundääripalkin laippaliitos primäärin kylkeen on suojassa laatan saumavalujen sisällä, joten se ei tarvitse erillistä palosuojausta. 6. Liitos kentässä - Palkin jatkosliitos kentässä suojataan AEK-piilokonsolin ohjeiden mukaan. [22] - Jatkuvan palkin kiinnitysliitos pilariin ei tarvitse erillistä suojausta. 7. Palkista ripustetut rakenteet - Mikäli alalaipasta ripustetaan hoitotasoja tai talotekniikka asennusten kannatuksia, ei alalaippaa ja ripustusrakenteita tarvitse palosuojata, ellei näillä rakenteilla ole palonkestovaatimusta. - Mikäli laite/taso vaatii paloa kestävän ripustuksen, pitää kannatusrakenne suunnitella erikseen, jolloin kotelon sisään järjestetään paloa kestävä ripustus tai alalaippa palosuojataan. 8. Muut liitokset - Muiden liitostyyppien palosuojauksen tarve suunnitellaan projektikohtaisten vaatimusten mukaan. 7 ASENNUSTOLERANSSIT 7.1 Palkin asennustoleranssit Betonielementtirungon asennuksessa noudatetaan standardin SFS-EN asennustoleransseja. Liittopilarirungon asennuksessa noudatetaan standardin SFS-EN mukaisia asennustoleransseja. Palkki ja sen liitokset sallivat kuitenkin seuraavia toleranssipoikkeamia pilareiden ja muiden pystyrakenteiden sijainnissa. 1. Pilarivälimitta - AEP konsoliliitos sallii palkin pituussuunnassa ±15 mm siirtymän. Pilareiden vapaa väli voi siten vaihdella Δ = ±30 mm rajoissa. - AEL konsoliliitos sallii palkin pituussuunnassa ±10 mm siirtymän. Pilareiden vapaa väli voi siten vaihdella Δ = ±20 mm rajoissa.
18 18 - Asennettaessa tämä välys pitää tasata yhtä suureksi palkin molemmissa päissä ja välyksiä ei saa päästää kerääntymään pitkien palkkilinjojen päihin. 2. Palkkivälimitta - Viereisten palkkien etäisyyden poikkeama saa vaihdella Δ = ±30 mm rajoissa. - Ontelolaatan tukipinnan minimi leveyttä alalaipan päällä ei siten saa alittaa. - Ontelolaatat OL200, tukipinta on 80 ± 15 mm, - Ontelolaatat OL265-OL500, tukipinta on 105 ± 15 mm. 3. Palkin korkeus - Palkin päiden korkeusaseman poikkeama (=kaltevuus) päiden L välillä. Δ = ±L/500 kuitenkin enintään 10 mm. - Viereisten palkkien suhteellisen korkeusaseman poikkeama. L=palkkiväli. Δ = ±L/500 kuitenkin enintään 10 mm. - Palkin yleinen korkeusaseman tasopoikkeama noudattaa rungon yleistoleransseja. 4. Palkin kiertymä - AEP-piilokonsoliliitoksen välys sallii pituusakselin suhteen ± 1.5 asteen kiertymän. Palkki voidaan asennuksen yhteydessä kiilata tämän toleranssin sallimaan kiertymäasentoon, jolloin muiden rakenteiden asennus- tai sijaintitoleransseja voidaan korjata asennuksen yhteydessä. - AEL-piilokonsolin sovitus on riittävän tiukka, jolloin palkkiin ei synny kiertymää, joka pitäisi erikseen huomioida. - Pultti- ja hitsiliitosten asennuksessa voidaan palkin kiertymä sovittaa halutuksi, jolloin muita toimenpiteitä ei tarvita. 5. Palkin esikorotus - Palkin esikorotus tehdään konepajalla tasorakenteen omalle painolle ja tason pysyvälle hyötykuormalle toleranssilla Δ = -0, +15 mm. Palkki asettuu suoraan tai jää hieman ylöspäin kaarevaksi. - Palkin taipumarajan vakiomitoitusehto muuttuville hyötykuormille Δ = L/ Toimenpiteet asennustoleranssien ylityksessä Palkkien sijaintia voidaan korjata rajoitetusti seuraavilla menetelmillä, jos rungon pystyrakenteiden sijainnissa tapahtuu ylityksiä. 1. Pilarivälimitta - Pilarivälimittaa ei konsoliliitoksen rakenteen vuoksi voida ylittää muuten kuin valmistamalla tätä varten erikoiskieli. - Kieliosaa voidaan pidentää rajoitetusti palkin suuntaan, mutta liitoksen kestävyysarvoja joudutaan tällöin aina rajoittamaan. - Pilarin yläpään hitsiliitoksissa voidaan palkin sijainti määrittää aina suunnitelmien mukaiseksi edellyttäen, että palkki pysyy pilarin päällä olevan kiinnityslevyn alueella. - Pilarin yläpäässä pulttiliitoksissa palkin vaakasijaintia ei voida korjata muuta kuin pultin asennusputken salliman välyksen verran. 2. Palkkivälimitta - Palkkien keskinäistä välimittaa ei voi korjata konsoliliitoksissa. - Pilarin yläpäässä pulttiliitoksissa palkin sijaintia ei voida korjata muuta kuin pultin asennusputken välyksen verran. - Pilarin yläpään hitsiliitoksissa voidaan palkin sijainti määrittää aina suunnitelmien mukaiseksi. 3. Palkin korkeusasema - Palkin korkeussuuntaista sijaintia voidaan korjata seuraavalla menetelmällä. - Mikäli piilokonsoli on pilarissa liian korkealla, voidaan kieliosan yläpinnasta poistaa maksimissaan 25 mm. - Mikäli kieliosa pilarissa on liian alhaalla, pitää valmistaa erikoiskieli, jolla palkin korkeutta voidaan nostaa. - Piilokonsolin vääntökestävyyttä pitää tällöin rajoittaa ja palkki pitää asentaa tuettuna. Anstar suunnittelee ja valmistaa tarvittavat erikoiskielet. - Pultti- ja hitsiliitoksissa voidaan käyttää tarvittaessa lisäasennuslevyjä palkin pään alla korkeusaseman korjaamiseen. 8 PALKILLE SALLITUT KORJAUKSET TYÖMAALLA Yleensä palkin rakenteita ei saa muuttaa muuten kuin valmistajan luvalla. Muutoksesta on aina tehtävä poikkeamaraportti. Muutokset on dokumentoitava projektin laatuaineistoon. Seuraavassa on
19 19 lueteltu sallitut ja ei sallitut muutostoimenpiteet työmaa-asennuksessa. 1. Sallittu korjaustoimenpide - Hitsauskiinnitykset ovat yleensä mahdollisia alalaippaan tai uumaan. Anstarin palkkisuunnittelusta on kuitenkin selvitettävä sallitut hitsausalueet ja sallitut kuormat. - Hitsaukset on tehtävä Anstarin ohjeiden mukaan ja työssä noudatetaan SFS-EN mukaisia hitsausmenetelmiä ja hitsausluokan C ja toteutusluokan EXC2 2. Ei sallittu korjaustoimenpide laadunvalvontaa. - Alalaipan ulokkeesta ei saa leikata paloja pois. Tarvittavat varaukset pitää hyväksyttää Anstarilla. - Kotelon läpi ei voi porata reikiä työmaalla, vaan kaikki vaakasuuntaiset rei itykset on tehtävä detaljisuunnittelun kautta. - Vääntö- ja ripustusraudoitusta ei saa muuttaa tai vähentää. - Palkkia ei saa hitsata liittyviin rakenteisiin ja liitoksiin suunnitelmista poiketen. 9 TURVALLISUUSTOIMENPITEET 9.1 Tiedot työmaan työturvallisuusohjeen laatimista varten Rakennuttajan nimeämä projektin työturvallisuuskoordinaattori vastaa rakennustyön toteutukseen liittyvästä työturvallisuudesta huolehtimisesta. Projektin työturvallisuusohjetta laadittaessa pitää Anstarin liittopalkin asennuksesta huomioida seuraavat asiat: Asentaminen - Asennuksessa noudatetaan Asennussuunnitelman mukaista työjärjestystä ja suunnittelijan määrittämää rungon asennusaikaista stabiliteettivaatimusta. - Palkin putoaminen ja ontelolaattatason virheellinen ja liian suuri kuormitus asennusvaiheessa on estettävä. - Palkkia nostetaan vain sallittuja nostopisteitä käyttäen. - Nostolaite irrotetaan palkista sitten, kun palkki on paikallaan kiinnitettynä ja putoaminen ei ole mahdollista. - Palkkia ei saa koskaan jättää kiinnittämättä paikalleen. - Ontelolaatan minimi tukipinnan leveyttä alalaipan päällä ei saa alittaa. - Mikäli piilokonsolin kieliosa pitää irrottaa pilarista, se tehdään nostokalustolla. Stabiliteetti - Rungon stabiliteetti varmistetaan työvuoron päättyessä mahdollisille poikkeuksellisille luonnonkuormille. - Ontelolaattojen asennusta ei saa aloittaa, ennen kuin palkit on kiinnitetty lopullisesti ja asennustuenta on tehty ja ontelolaattojen asennusvalmius on todettu. - Laattojen asennusjärjestystä ei saa muuttaa ilman rakennesuunnittelijan lupaa. - Osittain asennetun tason kokonaisstabiliteetti on varmistettava. - Ontelolaatan tukipinnan minimileveyttä alalaipalla ei saa alittaa. Rakenne - Lisäraudoitus ja saumavalut on tehtävä suunnitelmien mukaan. - Putoamissuojaukset on tehty viranomaisvaatimusten mukaan. - Asennustuet poistetaan vasta saumavalujen kovettumisen jälkeen ja ne on poistettava kuitenkin ennen pintavaluja. - Asennetun ja saumavaletun tason käyttöönottolupa ja kuormitettavuus on todettava katselmuksella. 9.2 Ontelolaattatason kuormitus ja käyttöönotto rakentamisaikana Palkki toimii liittorakenteena ontelolaatan ja jälkivalujen ja mahdollisti pintavalujen kanssa. Tämän takia ontelolaattatasoa voidaan kuormittaa vasta sitten, kun rakenteelliset jälkivalut ovat saavuttaneet suunnittelulujuuden. Ontelolaattatason kuormittaminen ja käyttöönotto rakennusmateriaalien varastopaikkana eri rakentamisvaiheissa on huomioitava seuraavaa: Kuormitus - Ontelolaattojen asennuksen aikana tason sallittu hyötykuorma on 0,5 kn/m 2 ennen saumavaluja. Tasolle ei tällöin saa varastoida rakennusmateriaaleja. - Kotelo- ja saumavalujen kovettumisen jälkeen tason sallittu hyötykuorma määritetään
20 20 pintalaatan rakenteellisen toiminnan mukaan. - Mikäli ontelolaattojen päälle tulee vain pinta-tasoite tai ei ole tasoitetta ollenkaan, sallitaan tasolle normaali suunnitelmien mukainen lopullinen hyötykuorma, kun koteloja saumavalut ovat saavuttaneet suunnittelulujuuden. - Mikäli tasolle tulee rakenteellinen pintalaatta, sallitaan tasolle vasta pintalaatan kovettumisen jälkeen suunnitelmien mukainen lopullinen hyötykuorma. Tason kuormitettavuus ennen pintalaatan valua määritetään tällöin erikseen. Käyttöönotto - Ontelolaattatason käyttöönottovalmius ja kuormitettavuus on todettava katselmuksella. 10 ASENNUKSEN LAADUNVALVONTA Rakenteiden asennuksen laadunvalvonnassa noudatetaan työmaalle laadittua laadunvalvontasuunnitelmaa. Asennetuille rungolle suoritetaan toteutuseritelmässä määritetyt rakenne- ja mittatarkastukset. Hyväksymisrajojen tulee noudattaa standardin SFS-EN vakiotoleranssi vaatimuksia toleranssiluokassa 1. Betonirakenteiden osalta noudatetaan standardin SFS-EN ohjeita. Laadunvalvonta- ja mittatarkastuksista laaditaan aina tarkastusraportti, joka talletetaan projektin laatuaineistoon. Tason rakenteiden osalta suoritetaan seuraavat tarkastustoimenpiteet: 1. Toimenpiteet ennen - Tarkistetaan, että suunnitelman mukainen palkki on käytössä, (tyyppi, tunnus ja mitat) ja se ei ole kuljetuksessa vaurioitunut. asennusta - Varmistetaan, että palkki asennetaan oikeaan suuntaan pilarivälissä (linjamerkintä palkin uumassa). - Tarkistetaan, että pilarissa on suunnitelmien mukainen konsoliosa. 2. Toimenpiteet ennen jälkivaluja - Varmistetaan, että liitoskohdat on puhdistettu lumesta ja jäästä. - Tarkistetaan että ontelolaatan saumoihin on asennettu vääntöteräkset. - Tarkistetaan että piilokonsoliin on asennettu valusuojukset. - Varmistetaan, että tasolle ei varastoitu ylimääräistä kuormaa. - Varmistetaan, että liitokset on tehty suunnitelmien mukaan. - Varmistetaan, että pintavaluun asennetaan raudoitusverkko suunnitelmien mukaisesti. Mikäli ontelolaattatason Asentaja poikkeaa hyväksytyistä suunnitelmista ja dokumenteista asennuksen aikana missä tahansa seuraavista tehtävistä: - nostot ja siirrot - asennustyön toteutus ja siinä käytetyt materiaalit - rakenteiden toleranssit ja rungon mittatarkastus - hitsaus- ja hitsausmenetelmät - pintakäsittelyt ja palosuojaukset - laadunvalvonta - vaadittavat tarkastukset ja niiden dokumentointi Asentaja on velvollinen käynnistämään poikkeaman dokumentoinnin havaitessaan suunnitelmapoikkeaman ja hyväksyttämään sen aiheuttamat toimenpiteet Tilaajalla. Poikkeamaraportit talletetaan myös projektin laatuaineistoon. 11 LAADUNVALVONNAN LOPPUDOKUMENTOINTI Työn luovutuksen jälkeen toimitetaan Tilaajalle liittopalkkien asennus ja jälkivalutyön aikana syntynyt tarkastus- ja laadunvalvonta-aineisto. - Rungon ja palkkien asennusvalmiustarkastus ontelolaattojen asennusta varten. - Ontelolaattatason ja palkkien jälkivaluvalmiuden tarkastus. - Ontelolaattatason kuormitettavuus- ja käyttöönottotarkastus. - Palkin liitosten hitsin tarkastus. - Palkin ja liitosten palosuojauksen tarkastus. 3. Toimenpiteet poikkeamatapauksissa Valmiustarkastuspöytäkirjat Tarkastuspöytäkirjat Poikkeamaraportit - Luovutetaan asennuksen aikana tehdyt poikkeamaraportit. Tuotehyväksyntä As-build - Työmaalle hankittujen materiaalien CE-merkintätodistukset tai muut vastaavat tuotehyväksyntätiedot. - As-build aineisto asennettuun rakenteeseen tehdyistä muutoksista.
21 21 REFERENCES [1] SFS-EN Teräs ja alumiinirakenteiden toteutus. Osa 1: Vaatimukset rakenteellisten kokoonpanojen arviointiin. [2] SFS-EN , Teräs ja alumiinirakenteiden toteutus. Osa 2: Teräsrakenteita koskevat tekniset vaatimukset. [3] SFS-EN ISO Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset. Osa 1: Laatuvaatimusten valintaperusteet [4] SFS-EN 1990, Eurocode. Rakenteiden suunnitteluperusteet. [5] SFS-EN , Eurocode 1. Rakenteiden kuormat, Osat 1 7. [6] SFS-EN , Eurocode 2. Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1-1, Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt. [7] SFS-EN , Eurocode 2. Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1-2, Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus. [8] SFS-EN , Eurocode 3. Teräsrakenteiden suunnittelu. Osat 1-10, Yleiset säännöt [9] CEN/TS Design of fasteners in concrete- Part 4-1: General. [10] CEN/TS Design of fasteners use in concrete- Part 4-2: Header Fasteners. [11] SFS-EN ISO 5817, Hitsaus. Teräksen, nikkelin ja titaanin ja niiden seosten sulahisaus. Hitsiluokat. [12] SFS-EN ISO 12944, Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 1-7: [13] SFS-EN ISO Teräs ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät. [14] SFS-EN 10025, Kuumavalssatut rakenneteräkset Osa 1: yleiset tekniset toimitusehdot. [15] SFS-EN ISO 1684 Fasteners. Hot dip galvanized coating. [16] SFS-EN Hitsaus. Betoniterästen hitsaus. Osa 1: Voimaliitokset. [17] SFS-EN Betonirakenteiden toteuttaminen. [18] SFS-EN Betonivalmisosat. Pilari- ja palkkielementit. [19] SFS-EN Betonivalmisosien yleiset säännöt. [20] Betoninormikortti No. 18EC (EN ) Palkkiin tuetun ontelolaataston suunnittelu ja mitoitusesimerkki. [21] Anstar Oy. AEP konsolin käyttöohje. [22] Anstar Oy. AEL konsolin käyttöohje [23] Anstar Oy. A-BEAM S Suunnitteluohje. [24] BY65 Betoninormit [25] Anstar Oy. ATP harjateräsperuspultit PICTURES Kuva 1. A-BEAM W liittopalkki rakennuksen rungossa... 4 Kuva 2. CE-merkintä ja tunnistetiedot... 5 Kuva 3. Kuljetustuenta ja varastointi työmaalla... 6 Kuva 4. Ylälaipan nostokohdat ja nostaminen Kuva 5. Palkin tunnus ja asennussuuntatiedot... 6 Kuva 6. AEP-piilokonsoliliitoksen asennus... 7 Kuva 7. Asennus pilarin päälle, pultti- ja hitsiliitos... 7 Kuva 8. Jatkuvan palkkilinjan asennus... 8 Kuva 9. Palkin asennus toisen palkin kylkeen... 8 Kuva 10. Palkin sallitut kiinnitysalueet sekä kaidekiinnitysdetalji... 9 Kuva 11. Asennustuenta palkin päässä kuormitetun uuman alla Kuva 12. Asennustuenta palkin jänteellä ja tukien sijainti Kuva 13. Ontelolaatan sijoitusmitat alalaipalla Kuva 14. Palkin ripustus- ja vääntöraudoitus. Keskipalkin periaatekuva Kuva 15. Palkin ripustus- ja vääntöraudoitus. Reunapalkin periaatekuva Kuva 16. Keskilinjan rengasteräkset, periaatekuva Kuva 17. Rakenteen saumavalut yläpohjassa ilman pintalaattaa tai valukaistaa Kuva 18. Rakenteen saumavalut välipohjassa ja mm pintatasoite Kuva 19. Rakenteen saumavalut, rakenteellinen raudoitettu pintalaatta Kuva 20. Rakenteen saumavalut yläpohjassa ja raudoitettu pintavalukaista Kuva 21. Kosteuden poistumissuunnat kotelon sisältä Kuva 22. Palkin palosuojaus, liikuntasauma ja ulkoseinärakenne ja ylälaippa... 17
22 22
A-BEAM S Asennusohje 2
2 A-BEAM S Revisio 6/2017 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 ASENNUSOHJE... 4 1.1 A-BEAM S... 4 1.2 Asennustyössä noudatettavat normit ja standardit... 4 1.3 Asennustyössä noudatettavat rakennesuunnitelmat... 5 2 PALKKIEN
LisätiedotHUOMAUTUS: JOS DELTAPALKIN ASENNUSTOLERANSSIT YLITTYVÄT, OTA YHTEYTTÄ PEIKKOON.
Deltapalkin asennus Tämä en asennusohje on tarkoitettu täydentämään projektikohtaista asennussuunnitelmaa. Peikon tekninen tuki voi tarvittaessa auttaa asennussuunnitelman laadinnassa. Jos asennussuunnitelman
LisätiedotAOK ONTELOLAATAN KANNAKE KÄYTTÖOHJE
2/2013 AOK ONTELOLAATAN KANNAKE KÄYTTÖOHJE Suomen Betoniyhdistyksen käyttöselosteet: no 380 (BY 5B) RakMK no 65 (BY 5B-EC2) Eurokoodi www.anstar.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. TOIMINTATAPA... 3 2. KANNAKKEEN
LisätiedotA-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT
A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKIT A200 A265 A320 A370 A400 A500 Taloudellinen ratkaisu ontelolaattatasojen kantavaksi palkkirakenteeksi. Suomen Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 216-23.9.2004. 2
LisätiedotA-BEAM W Suunnitteluohje 2
2 A-BEAM W Revisio 6/2017 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 A-BEAM W... 4 2 Liittopalkin RAKENNE... 4 2.1 Liittopalkkien valmistusohjelma... 4 2.2 Liittopalkkien käyttökohteet... 5 2.2.1 W-tyypin palkki rakennuksen
LisätiedotLUJA - TERÄSKONSOLILIITOKSEN ASENNUS- JA PALOSUOJAUSOHJE
1 (6) LUJA - TERÄSKONSOLILIITOKSEN ASENNUS- JA PALOSUOJAUSOHJE 1 KONSOLILIITOKSEN ASENNUS TYÖMAALLA 1.1 Elementtipalkin asennus Betonielementtipilarit asennetaan suunnitelmien mukaiseen asemaansa konsolin
LisätiedotA-BEAM S Suunnitteluohje 2
2 A-BEAM S Revisio 6/2017 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 A-BEAM S... 4 2 A-BEAM S RAKENNE... 4 2.1 Liittopalkkien valmistusohjelma... 4 2.2 Liittopalkkien käyttökohteet... 5 2.2.1 A-BEAM S rakennuksen runkojärjestelmässä...
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...
LisätiedotWQ-palkkijärjestelmä
WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin
LisätiedotRevisio D 8.8.2010 A-palkkia voi käyttää sekä kansallisten RakMK-normien sekä Euronormien (SFS-EN) mukaisessa mitoituksessa.
Sisällysluettelo 1. A-PALKIN TOIMINTATAPA... 4 2. A-PALKIN MATERIAALIT JA RAKENNE... 4 2.1 A-palkin valmistusohjelma... 4 2.2 A-palkin materiaalit... 4 2.3 Valmistustapa... 4 2.4 A-Palkin käyttö... 5 2.4.1
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...
LisätiedotNOPEA ASENNUS SÄÄDETTÄVÄ LIITOS. AKK kerrospilarikengässä yhdistyy kolme elementtipilarin raudoitustuotetta; kenkäliitos, pääteräs ja jatkospultti.
PILARIKENGÄT sivu 1 / 5 Pilarikenkiä käytetään betonielementtipilareiden kiinnittämiseen ja kuormien siirtämiseen. Pilarielementtiin sijoitetut kengät liitetään vastakkaisessa rakenteessa oleviin pultteihin.
LisätiedotAOK Kannake Käyttöohje 2
2 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 AOK KANNAKE... 4 2 KANNAKKEEN KÄYTTÖ... 4 2.1 Rakenne... 4 2.2 Toimitusmuodot... 5 2.3 Kannakkeiden käyttökohteita... 5 2.4 AOK vakiokannake... 7 2.5 AOK erikoiskannake (Custom)...
LisätiedotELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS
Asennusohje 1 (6) ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS ASENNUSOHJE YLEISTÄ Elementit asennetaan runkotyövaiheessa kerros kerrallaan asennussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Tilaaja/työmaa
LisätiedotBetonielementtien asennus teräskonsoleiden varaan
Betoniteollisuus ry Kesäkuu 2011 Betonielementtien asennus teräskonsoleiden varaan 1. PCs- konsoli, Peikko Finland PCs konsolijärjestelmä soveltuu teräsbetoni- ja jännebetonipalkkien sekä teräspalkkien
LisätiedotRPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
Lisätiedot2.4 Projektitiedot Anna projektin nimi ja laskentaa kuvaavat tiedot, jotka tulostuvat tämän kansion laskentatulosten otsikoksi.
sivu 1 ABeam Pikamitoitusohjelma versio 2.1 Käyttöohje 1.0 Abeam pikamitoitusohjelma 1.1 Ohjelman käyttötarkoitus. Rakenteiden pääsuunnittelija suorittaa ABeam ohjelmalla ontelolaattatasoa kantavan A-
LisätiedotLEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE
LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4
LisätiedotRPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...
LisätiedotCWQ-liittopalkkijärjestelmä
CWQ-liittopalkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 3 2. Valmistus 3 2.1. Materiaali 3 2.2. Pintakäsittely 3 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 4 4.1. Palkin rakenne 4
LisätiedotAnstarin ohjelmat: Tuotteet
www.anstar.fi Anstarin betonirakenteiden liitosratkaisut kattavat niin järeät kuormia siirtävät osat kantaviin rakenteisiin kuin kevyet rakennusosien kiinnityksetkin. Yhteistä liitososille on käytön helppous
LisätiedotPEC -pilarikenkien asennus. PEC -pilarikenkien asentaminen elementtitehtaalla. Tuotteen tunnistaminen. Pilarikenkien asennus
PEC -pilarikenkien asentaminen elementtitehtaalla Tuotteen tunnistaminen PEC -pilarikenkiä valmistetaan vakiomalleina (30, 36, 39, 45 ja 52), jotka vastaavat korkealujuusteräksestä valmistettujen PPM -ankkurointipulttien
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotHPM -ankkurointipulttien asentaminen
Tuotteen tunnistaminen HPM -ankkurointipultteja valmistetaan vakiomalleina metrisille kierreko oille M16, M20, M24, M30 ja M39. Ankkurointipultin malli voidaan tunnistaa tuotteessa olevasta tunnuksesta
LisätiedotSEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 8.10.2012 2 Sisällysluettelo: 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT... 3 2.2
LisätiedotBETONIVALMISOSIEN ASENNUSSUUNNITELMA
BETONIVALMISOSIEN ASENNUSSUUNNITELMA Ohjeellinen malli, jonka sisältöä voidaan muokata projektikohtaisesti. Suunnitelma suositellaan laadittavaksi siten, että osan A lähtötiedot tulevat päätoteuttajalta,
LisätiedotPPM -ankkurointipulttien asentaminen
Tuotteen tunnistaminen PPM -ankkurointipultteja valmistetaan vakiomalleina (M30, M36, M39, M45, M52 ja M60), jotka vastaavat pultin metrisiä kierrekokoja. Ankkurointipultin malli voidaan tunnistaa tuotteessa
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotAsennusohje 1 (5)
Asennusohje 1 (5) ELEMENTO 9T LEPOTASOLLINEN UMPIPORRAS ASENNUSOHJE YLEISTÄ Elementit asennetaan runkotyövaiheessa asennussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Tilaaja/työmaa toimittaa asennusjärjestyksen
LisätiedotHTT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE
1 TT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOJE 2 YLEISTÄ TT-ja TT-laatat ovat esijännitettyjä betonielementtejä. Jännevälit enimmillään 33 m. Laattoja käytetään ala-, väli- ja yläpohjien kantaviksi rakenteiksi teollisuus-,
LisätiedotR-Group Finland Oy. RT-vakioteräsosat Käyttöohje. Eurokoodien mukainen mitoitus
R-Group Finland Oy RT-vakioteräsosat Käyttöohje Eurokoodien mukainen mitoitus 18.5.2017 2 / 17 Tämä ohje on laadittu yhteistyössä alla mainittujen yritysten sekä Betoniteollisuus ry:n kanssa. Mainitut
LisätiedotKuljetuskalusto ja sidonta Arto Suikka Betoniteollisuus ry
Kuljetuskalusto ja sidonta Yli 2m korkea kuorma Betonielementtien vastaanottotarkastus Välivarastointi Kävelytaso, yli 2metrin korkeus, kaiteiden esiasennus Suojakaiteet Suojakaiteen on kestettävä putoamista
LisätiedotBetonielementtien käsittelyohjeet
Betonielementtien käsittelyohjeet Seinäelementit, kampafakki... 2 Eristetyt elementit, A-pukki... 3 Väliseinä- ja kuorielementit, A-pukki... 4 Laattaelementit... 5 Pilari-ja palkkielementit... 6 Nosto-ohjeet...
LisätiedotPS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje
PS-parvekesarana Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36 Tekninen käyttöohje PS-parvekesarana Järjestelmän etuja Siirtää parvekelaatan vaakavoimat
Lisätiedot15.11.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry. Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet
15.11.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Uutta ja vanhaa Valmisosarakentaminen Suunnitteluprosessi Rakennejärjestelmät Talonrakentaminen
LisätiedotLUJA-SUPERLAATAN ASENNUSOHJE
1. Luja-Superlaatan perusteet Luja-Superlaatta on uusi, innovatiivinen välipohjatuote kerrostalo- ja toimitilarakentamiseen. Tuote on kevytsorakevennyksillä varustettu, esijännitetty massiivibetonilaatta.
LisätiedotDELTAPALKKI LIITTOPALKKI
DELTAPALKKI LIITTOPALKKI VTT:n tyyppihyväksyntä VTT-RTH-03040-07 Korvaa esitteen 5/03 väli 9, 4/2007 DELTAPALKKI Deltapalkin edut VAPAA ALAPINTA: sallii joustavat tilojen muutokset rakennuksen koko elinkaaren
LisätiedotUudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit
Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista
Lisätiedotvakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu
vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5
LisätiedotRakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT
Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5
LisätiedotPASI-VAIJERILENKKISIDONTA
LIITE 1 1 (10) BY:N KÄYTTÖSELOSTE n:o 385 PASI-VAIJERILENKKISIDONTA KÄYTTÖOHJE 12.6.2013 PASI-VAIJERILENKIT PASI-100 PASI-400 Ei-kantavan ulkoseinäelementin yläreunan sitominen ontelolaatan reunaan 2 (10)
LisätiedotSemko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu
Semko Oy Parvekkeen PL-kaideliitos Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu 17.8.2015 Sisällysluettelo 1 PL-KAIDELIITOKSEN TOIMINTATAPA... 2 2 PL-KAIDELIITOKSEN RAKENNE... 2 2.1 Osat ja materiaalit...
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6
LisätiedotErstantie 2, 15540 Villähde 2. www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje
Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 SEINÄELEMENTIN PULTTILIITOKSEN TOIMINTATAPA...4 2 SEINÄKENGÄN RAKENNE...5 2.1 ASL SEINÄKENGÄN MITAT JA MATERIAALIT...
LisätiedotOntelolaattojen suunnittelu
Ontelolaattojen suunnittelu - rei`itys ja varaukset, laattajako - valmistustekniikan tuomat reunaehdot - kuormat ja kuormien jako - kantokyky, laattatyypin valinta Ontelolaataston suunnitteluohje Alan
LisätiedotLEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE
LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B EC2 nro 31 12.12.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4
LisätiedotSBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...
LisätiedotKeskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje
Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje Keskikaide Ruukki 210x130/4 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely... 2 Kaiteen rakenne ja osat... 3 Kaiteen aloitus ja lopetuskohdat... 4 Kaiteen
Lisätiedot1 Runkoliitokset. 1.1 Betonipilarien liitokset perustuksiin. 1.2 Betonipilarin jatkos. 1.3 Tuulipilarin liitokset
1 Runkoliitokset 1.1 Betonipilarien liitokset perustuksiin DP101: Pilarin holkkikiinnitys (elementtiholkki) DP111: Pilarin pulttikiinnitys perustuksiin (suorakaidepilari) DP111B: Pilarin pulttikiinnitys
LisätiedotBECO-palkkikengän asennus. Tuotteen asennus elementtitehtaalla. Tuotteen tunnistaminen. Palkkikenkien asennus
-palkkikengän asennus Tuotteen asennus elementtitehtaalla Tuotteen tunnistaminen -palkkikenkiä valmistetaan vakiomalleina, jotka vastaavat COPRA-ankkurointijatkosten M-kierrekokoja. Palkkikengän malli
LisätiedotErstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje
Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...
LisätiedotHTT- JA TT-LAATTOJEN ASENNUSOHJE,
1 HTT- JA TT-LAATTOJEN ASENNUSOHJE, 2 YLEISTÄ Tämä yleisohje on Pielisen Betoni Oy:n valmistamien HTT- ja TT-laattojen asennuksesta. Asennustyössä on huomioitava kohteen rakennus- ja elementtisuunnitelmat,
LisätiedotLeimet KALLIOKÄRKI KÄYTTÖOHJE
Leimet KALLIOKÄRKI KÄYTTÖOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA 3 2 MATERIAALIT JA RAKENNE 4 2.1 Kalliokärkien mitat 4 2.2 Materiaalit 5 2.3 Valmistustapa 6 2.4 Laadunvalvonta 6 3 VALMISTUSMERKINNÄT 6 4
LisätiedotHPKM -pilarikenkien asentaminen. Tuotteen asentaminen elementtitehtaalla. Tuotteen tunnistaminen. Pilarikenkien asennus
Tuotteen asentaminen elementtitehtaalla Tuotteen tunnistaminen HPKM -pilarikenkiä on saatavana vakiomalleina (16, 20, 24, 30 ja 39), jotka vastaavat HPM -ankkurointipulttien kierrekokoja. Pilarikengän
LisätiedotThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje
Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman
LisätiedotRTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit
RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3
LisätiedotKUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita
vaijerilenkki RakMK:n mukainen suunnittelu vaijerilenkki 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat...4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit...4 3 VALMISTUS 5 3.1 Valmistustapa...5
LisätiedotKÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI
KÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2 Nro 33 12.9.2014 1.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 3 2.1 Kalliokärkien mitat... 3 2.2 Materiaalit...
LisätiedotErstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. AEP Piilokonsoli Käyttöohje 1
1 2 3 Sisällysluettelo 1. PIILOKONSOLIN TOIMINTATAPA... 4 2. PIILOKONSOLIN RAKENNE... 4 2.1 Piilokonsolin valmistusohjelma... 4 2.2 Piilokonsolin materiaalit... 4 2.3 Valmistustapa... 4 2.4 Piilokonsolin
LisätiedotONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET
ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET 1. Laattojen rei itys...3 2. Laattojen kavennukset ja vakiovaraukset...4 3. Erikoiselementit...7 4. Hormien sijoittelu ontelolaatastossa...8 4.1 Hormi laatan
LisätiedotTyöturvallisuus elementtien valmistuksessa ja kuljetuksessa. torstai, 7. kesäkuuta 2012 Timo Teräs 1
Työturvallisuus elementtien valmistuksessa ja kuljetuksessa torstai, 7. kesäkuuta 2012 Timo Teräs 1 Turvallisuus lähtee suunnittelusta OHJAA VAHVASTI SUUNNITTELUA -> ESIM. ONTELOLAATTOJEN REI ITYSOHJEET,
LisätiedotVaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012
Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen
LisätiedotTeräsrakenteiden palosuojaus
Teräsrakenteiden palosuojaus Vers. 0-05 PROMATECT-L on palamaton levy, jota käytetään teräs- ja betonirakenteiden suojaamisen tulipaloilta. Levy on valmistettu epäorgaanisesta kalsiumsilikaatista, joka
Lisätiedot1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit...
RLS sisäkierrehylsyankkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RLS sisäkierrehylsyankkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit
LisätiedotRakMK ohjeistuksen löydät osoitteesta
RVT-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVT-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 2 2 RVT-VALUANKKUREIDEN MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RVT-valuankkureiden materiaalit
LisätiedotRunkorakenteiden liitokset
Runkorakenteiden liitokset 1.1 Betonipilarien liitokset perustuksiin DP101: DP111: DP112: Pilarin holkkikiinnitys (elementtiholkki) Pilarin pulttikiinnitys perustuksiin (suorakaidepilari) Pilarin pulttikiinnitys
LisätiedotRUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT
RUDUS Sivu 1/17 RUDUS ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen liite
LisätiedotPilarin alapään liimaruuviliitos Liimapuurunkoisen mastokehähallin liitostekniikka
Kuva 1. Peruspultteihin pultattavat pilarikengät Käyttökohteet Liimaruuviliitos on käytössä jäykässä liimapuupilarin alapään ja peruspilarin välisessä liitoksessa. Liitoksen toiminta ja mitoitusperiaatteet
LisätiedotAsennusja käyttöohje. Pultattava kaatoallas 4950x2325 & 4950x2835. 408110 (fi)
Asennusja käyttöohje Pultattava kaatoallas 4950x2325 & 4950x2835 408110 (fi) ANTTI-TEOLLISUUS OY Koskentie 89 25340 Kanunki, Salo Puh. +358 2 774 4700 Fax +358 2 774 4777 E-mail: antti@antti-teollisuus.fi
LisätiedotRudus Step-betonikaiteen asennusohje
Rudus Step-betonikaiteen asennusohje Yleistä Ohje teräsbetonisen kaide-elementin käsittelemiseen ja asentamiseen. Rudus Step-betonikaiteet ovat törmäystestattu harmonisoidun standardin EN 1317-5:2010+A2:2012
LisätiedotMODIX-raudoitusjatkoksen asentaminen. MODIX-raudoitusjatkoksen asentaminen. Tuotteen tunnistaminen. Varastointi. Liitoksen laatu
MODIX-raudoitusjatkoksen asentaminen Tuotteen tunnistaminen MODIX-raudoitusjatkoksen mallin voi tunnistaa tuotteessa olevasta tunnuksesta ja suojatulpan väristä. Värikoodit on esitetty alla olevassa taulukossa.
LisätiedotAsennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle
1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä
LisätiedotR-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit
LisätiedotVARASTOINTI- JA ASENNUSOHJE
VARASTOINTI- 2 (7) Näitä asennus- ja varastointiohjeita sekä suunnittelijoiden ja viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita on noudatettava käsiteltäessä ontelolaattoja. 1.1 Lujabetonin ontelolaattatyypit
LisätiedotOhjelma käyttää betoninormikorttia no. 18EC ( ) ontelolaatan pään lujuuslaskentaan liittorakenteena palkin kanssa.
1 KÄYTTÖOHJE ABeam Pikamitoitusohjelma versio 4.0 (11.10.2016) 1 ABEAM OHJELMA YLEISTÄ 1.1 Ohjelman käyttötarkoitus ABeam pikamitoitusohjelmalla voi rakenteiden pääsuunnittelija suorittaa ontelolaattatason
LisätiedotTeräksinen ulokepalkkisilta, betonikantinen, liittorakenteinen (Tupbl)
1 (5) Teräksinen ulokepalkkisilta, betonikantinen, liittorakenteinen (Tupbl) Mallisuunnitelma Jm 2,50 + 30.00 + 2,50 m Hl 7,5 M Tiehallinto Helsinki 2005 2 (5) ALKUSANAT Tiehallinto on teettänyt päällysrakenteen
LisätiedotSEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU
SEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU FMC no. 41874.126.300 4.12.2012 2 Sisällysluettelo 1 Toimintatapa... 3 2 Rakenne... 3 2.1 Osat ja materiaalit... 3 2.2 Valmistustapa...
LisätiedotAsennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle
Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan
LisätiedotSEMKO OY OPK-PILARIKENGÄT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY OPK-PILARIKENGÄT Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.123 28.1.2013 Sisällysluettelo: 2 1 OPK-PILARIKENKIEN TOIMINTATAPA... 3 2 OPK-PILARIKENKIEN MATERIAALIT
LisätiedotKUORILAATTOJEN ASENNUSOHJE
Kuorilaattojen asennusohje 1 KUORILAATTOJEN ASENNUSOHJE 2 YLEISTÄ Tämä yleisohje on Pielisen Betoni Oy:n valmistamien kuorilaattojen asennuksesta. Asennustyössä on huomioitava kohteen rakennus- ja elementtisuunnitelmat,
LisätiedotRUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT
RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen
LisätiedotElementtien asennustyö
Elementtien asennustyö Aikataulu Betonirakentaminen Perinteinen rakentaminen 11 14 kuukautta Suunnittelu Osien valmistus Perustukset 1. krs 2. krs 3. krs 4. krs 5.krs 6. krs Katto LVIS Sisustus, kalustus
LisätiedotHPKM pilarikengät. Pilareiden pulttiliitoksiin. Tekninen käyttöohje
HPKM pilarikengät Pilareiden pulttiliitoksiin Versio: FI 8/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 14 Tekninen käyttöohje HPKM pilarikengät Pilareiden pulttiliitoksiin
LisätiedotBetonielementtidetaljit
Betonielementtidetaljit Matti Turunen, rakennusinsinööri Osastopäällikkö, Finnmap Consulting Oy matti.turunen@finnmapcons.fi Artikkelissa käsitellään asuinrakennusten kiinnitysdetaljeja, mutta samat periaatteet
LisätiedotKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
KL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu KL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA...2 2 KL-KIINNITYSLEVYJEN MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 KL-kiinnityslevyjen mitat...3 2.2 KL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...4
LisätiedotSUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT
SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7
LisätiedotMODIX Raudoitusjatkokset
MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa
LisätiedotReunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje
Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaide Ruukki W230 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2010 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2006 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely...
LisätiedotRaudoite toimii valumuottina ja korvaa erilliset vaarnat ja reunateräkset
Korvaa esitteen 11/98 5/2000 Väli 8 Raudoite toimii valumuottina ja korvaa erilliset vaarnat ja reunateräkset www.peikko.com SISÄLLYSLUETTELO: 1. BETONILATTIOIDEN LIIKUNTASAUMAT... 3 1.1 LS 1 Kevyille
LisätiedotVS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140
VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390 VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 14.6.2013 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Toimintatapa 2. MITAT JA MATERIAALIT
LisätiedotLiitto rake neru ngot Terdksestd ja betonista
Liitto rake neru ngot Terdksestd ja betonista Rak-43.240 Rakennuksen rungon suunnittelu Kevdt2007 Brockmann Minho, Heino Mari, Kumar Ranjit Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Liittorakenteiden toimintaperiaate...
Lisätiedot1.12.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry. Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet
Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Uutta ja vanhaa Valmisosarakentaminen Suunnitteluprosessi Rakennejärjestelmät Talonrakentaminen Infrarakentaminen Rakentamisprosessi Ympäristöominaisuudet
LisätiedotPRKU PAKSURAPPAUSKIINNIKE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE versio FI 11/2015 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 2 3 VALMISTUS... 3 3.1 Valmistustapa ja merkinnät... 3 3.2 Valmistustoleranssit... 3 4 KESTÄVYYSARVOT...
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT
HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT 19.12.2014 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään tyypillisiä hallirakennusten katto- ja seinäelementtien rakennetyyppejä. Katto- ja seinäelementit toimivat tavallisesti
LisätiedotEUROKOODI 2016 SEMINAARI. Teräs- ja alumiinirakenteet
EUROKOODI 2016 SEMINAARI Teräs- ja alumiinirakenteet Teräsrakenneteollisuuden toiminnanedistäjä Edistää kotimaista teräs- ja metallirakentamista Edustaa asiantuntemusta teräs- ja metallirakentamisen alalla
LisätiedotTEKNINEN KÄYTTÖOHJE. PC -palkkikenkä. Palkkikenkä teräsbetonipalkkien kannattamiseen. Versio: FI 06/2012 Laskentanormit: EC+NA
TEKNINEN KÄYTTÖOHJE PC -palkkikenkä Palkkikenkä teräsbetonipalkkien kannattamiseen Versio: FI 06/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 n:o 15 BY 5 B n:o 334 PC-palkkikenkä
LisätiedotJORDAHL-KIINNITYSKISKOESITE KÄYTTÖOHJEEN TUEKSI: KÄYTTÖSELOSTE BY 237
JORDAHL-KIINNITYSKISKOESITE KÄYTTÖOHJEEN TUEKSI: KÄYTTÖSELOSTE BY 237 2/10 JORDAHL-KIINNITYSKISKOESITE Tämän esitteen tarkoitus on antaa suunnittelijoille ja urakoitsijoille ideoita ja esimerkkejä kiinnityskiskojen
LisätiedotWWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI
1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on
Lisätiedot