A-BEAM S Asennusohje 2

Transkriptio

1

2 2 A-BEAM S Revisio 6/2017

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 ASENNUSOHJE A-BEAM S Asennustyössä noudatettavat normit ja standardit Asennustyössä noudatettavat rakennesuunnitelmat PALKKIEN TOIMITUS CE-merkintä ja tunnistaminen Palkkien toimitus ja varastointi Palkin nostot ja siirrot PALKKIEN ASENNUS Asennusjärjestys Palkin nosto ja kiinnitys liitoksiin Kiinnitys piilokonsoliin Kiinnitys pilarin päähän pultti- ja hitsiliitoksella Jatkuvan palkin kiinnitys pilariin Laippaliitoksen kiinnitys Reunamuottien asennus Läpiviennit ja lisäkiinnitykset palkkiin työmaalla Palkin asennustuenta ONTELOLAATTOJEN ASENNUS Laattojen asennusvalmius Laattojen sijoitus palkin alalaipalle Lisäraudoituksen asennus JÄLKIVALUJEN SUORITUS Palkin kotelon ja saumojen valuvalmiuden tarkastus Ontelolaatan ja kotelon jälkivalut Ontelolaatan pintavalut Kosteuden poistuminen kotelon sisältä PALOSUOJAUS Palkin palosuojaus Liitosten palosuojaus ASENNUSTOLERANSSIT Palkin asennustoleranssit Toimenpiteet asennustoleranssien ylityksessä PALKILLE SALLITUT KORJAUKSET TYÖMAALLA TURVALLISUUSTOIMENPITEET Tiedot työmaan työturvallisuusohjeen laatimista varten Ontelolaattatason kuormitus ja käyttöönotto rakentamisaikana ASENNUKSEN LAADUNVALVONTA LAADUNVALVONNAN LOPPUDOKUMENTOINTI Revisio Anstarin uuden liittopalkkityypin nimi on A-BEAM S. Palkista on laadittu oma suunnittelu- sekä asennusohje. Palkin tuotehyväksyntä on CE-merkintä EN mukaan. Palkin mitoitusohjelma on päivitetty. Uusi ohjelmaversio ABeam 4.0 julkaistu A-BEAM S Revisio 6/2017

4 4 1 ASENNUSOHJE 1.1 A-BEAM S A-BEAM S on Anstar Oy:n liittopalkki, joka toimii ontelolaattatason kantavana rakenteena. Anstar suunnittelee ja toimittaa palkit tuoteosakauppa-periaatteella ja palkkien asennus kuuluu projektin runkourakoitsijalle. Kotelo valetaan työmaalla asennuksen jälkeen täyteen betonia. Kotelovalujen kovettumisen jälkeen palkki toimii liittorakenteena ontelolaatan sauma- ja pintavalujen kanssa. Liittorakenteen lopullisen yhteistoiminnan varmistaminen edellyttää tässä ohjeessa annettujen toimenpiteiden suoritusta ja niiden laadunvalvontaa. Palkin esittelymateriaalia löytyy kotisivuiltamme. Kuva 1. A-BEAM S rakennuksen rungossa. 1.2 Asennustyössä noudatettavat normit ja standardit Palkki on CE-merkitty standardin EN mukaan ja CE-merkintään oikeuttava sertifikaatti on 0416-CRP Asennustyössä noudatetaan seuraavia normeja: SFS-EN Teräsrakenteiden toteutus. Osa 1. Vaatimukset rakenteellisten kokoonpanojenvaatimustenmukaisuuden arviointiin.[1] SFS-EN Teräsrakenteiden toteuttaminen. Osa 2. Teräsrakenteita koskevat tekniset vaatimukset. Toteutusluokat EXC2 ja EXC3. [2] SFS-EN Betonirakenteiden toteuttaminen. Toteutusluokka 2 tai 3. [17] SFS-EN Betonivalmisosat. Palkit ja Pilarit [18] SFS-EN Betonivalmisosien yleiset säännöt. [19] SFS-EN-ISO 5817 Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus. Hitsiluokat. [11] SFS-EN Hitsaus. Betoniterästen hitsaus. Osa 1. Voimaliitokset. [16] SFS-EN Betonirakenteiden suunnittelu. Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt. [6] SFS-EN Teräsrakenteiden suunnittelu. Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt. [8] BY65 Betoninormit 2016, [24] Asennuksessa noudatetaan myös standardissa SFS-EN määriteltyjä viitestandardeja (SFS-EN ISO) materiaalihankintaan, työn suorituksen, hitsauksen, pintakäsittelyn ja tarkastuksen tehtävissä. Toteutusluokka (EXC) määrittää asennuksen laaduntarkastuksen tason. Toteutusluokka on merkitty asennuspiirustuksiin. Teräsmateriaalien, ruuvien ja muiden tuotteiden jäljitettävyyteen riittää tuotehyväksynnän mukainen CE-sertifikaatti toteutusluokassa EXC2 ja EXC3. Täyttä jäljitettävyyttä ei vaadita, ellei projekti sitä erikseen vaadi. Ontelolaatat asennetaan standardin SFS-EN mukaan. A-BEAM S Revisio 6/2017

5 5 1.3 Asennustyössä noudatettavat rakennesuunnitelmat Rungon asennusurakoitsija laatii rungosta projektikohtaisen asennussuunnitelman SFS-EN ja SFS-EN mukaan. Anstar on laatinut tämän yleisen asennusohjeen, joka on tarkoitettu täydentämään urakoitsijan laatimaa asennussuunnitelmaa. Asennustyössä noudatetaan seuraavia projektiin laadittuja suunnitelmia ja ohjeita: Toteutuseritelmä Laatusuunnitelma - Rungon asentajan laatima asennussuunnitelma. - Projektiin laaditut betoni- ja teräsrakenteiden toteutuseritelmät. - Projektiin työmaalle laadittu laaduntarkastussuunnitelma. Piirustukset - Rungon suunnittelijan laatimat asennuspiirustukset palkkitunnuksin - Rungon suunnittelijan laatimat rakenneleikkaukset ja asennusdetaljit. - Anstarin laatimat asennusdetaljit. - Palkkien valmistuspiirustukset. Tuotteiden suunnitelu- ja asennusohjeet 2 PALKKIEN TOIMITUS 2.1 CE-merkintä ja tunnistaminen - Anstar Oy:n A-BEAM S suunnitteluohje. [23] - Anstar Oy:n projektikohtaiset asennusohjeet - Anstar Oy:n AEP konsolin käyttöohje. [20] - Anstar Oy:n AEL konsoln käyttöohje. [22] Jokainen palkki varustetaan tuotehyväksynnän CE-merkinnällä EN mukaan. Lisäksi palkissa on yksilöintitunnus ja nostopaino sekä asennussuunnan ilmoittava tunnus. Kuva 2. Kuva 2. CE-merkintä ja tunnistetiedot 2.2 Palkkien toimitus ja varastointi Palkit toimitetaan työmaalle autokuormassa asennuksen mukaisessa järjestyksessä. Pitkät palkit sijoitetaan aina alimmaiseksi kuormassa. Asennus suoritetaan suoraan autosta, jolloin välivarastointia ei yleensä tarvita. Tarvittaessa palkit varastoidaan työmaalla sijoittamalla ne tasaiselle alustalle tukipuiden päälle. Pitempiaikainen varastointi edellyttää suojausta sateelta. A-BEAM S Revisio 6/2017

6 6 Kuva 3. Kuljetustuenta ja varastointi työmaalla 2.3 Palkin nostot ja siirrot Ylälaippaan on valmistettu nostoaukot, joista nosto tehdään lukittuvilla koukuilla. Pienimmissä palkeissa, joissa nostoaukkoja ei ole, tehdään nosto pujottamalla ketju uumarei istä palkin läpi. Nostossa pitää huomioida raksien suurin sallittu nostokulma. Nostoon saa käyttää vain CEmerkittyjä tai tyyppihyväksyttyjä nostovälineitä. Ylälaippaan hitsattuja harjateräksiä ei saa käyttää edes palkin siirtoon. Kuva 4. Ylälaipan nostokohdat ja nostaminen. 3 PALKKIEN ASENNUS 3.1 Asennusjärjestys Palkit asennetaan siten, että ylälaipassa oleva tunnus on samassa lukusuunnassa kuin asennuspiirustuksessa oleva tunnus. Kuva 5. Palkin tunnus ja asennussuuntatiedot Ennen asennusta pitää varmistaa, että pystyrakenteissa on asennussuunnitelman mukainen asennusvalmius ja mahdollinen asennustuenta ja liitososat ovat suunnitelmien mukaiset. A-BEAM S Revisio 6/2017

7 7 3.2 Palkin nosto ja kiinnitys liitoksiin Kiinnitys piilokonsoliin Palkki nostetaan pilarissa olevan piilokonsolin yläpuolelle ja lasketaan alas konsolin varaan päätylevyssä olevaan hahloon. Päätylevyn ja pilarin välinen teoreettinen välys tasataan molemmissa päissä yhtä suureksi. AEP-liitos lukitaan paikoilleen konsolin kielikoteloon asennettavilla kiiloilla. Kiiloja lyödään vain kevyesti vuorotellen siten, että palkin kiertymä säädetään haluttuun asentoon. Kiilaus lukitsee liitoksen paikoilleen ja asennustuenta voidaan tehdä. Tarkemmat ohjeet liitoksen asennuksesta on esitetty Anstarin piilokonsoleiden käyttöohjeissa. [20][22] Kuva 6. AEL-piilokonsoliliitoksen asennus Kiinnitys pilarin päähän pultti- ja hitsiliitoksella Pulttiliitos tuella tehdään palkin läpi menevillä AHP pulteilla [25] ja korokepaloilla. Kahden pultin liitos siirtää palkin vääntöä asennustilanteessa. Liitos voidaan tehdä myös hitsaamalla palkin päätylevyasennuslevyjen avulla pilarin päähän. Hitsaukset tehdään SFS-EN mukaan suunnitelmien mukaisessa toteutusluokassa. Hitsauksille tehdään tarkastukset ennen ontelolaattojen asennusta työmaan Laaduntarkastus suunnitelman mukaan. Hitsausliitokset on myös korroosiosuojattava erillisen suunnitelman mukaan. Kuva 7. Asennus pilarin päälle, pultti- ja hitsiliitos Jatkuvan palkin kiinnitys pilariin Palkki asennetaan jatkuvana ylimmän pilarilinjan päälle. Liitos pilariin tehdään palkin läpi menevällä pulttiliitoksella. Palkin jatkos kentässä tehdään AEL piilokonsolin sovelluksella. Lisätietoja AEL piilokonsolin käyttöohje. [22] A-BEAM S Revisio 6/2017

8 8 Kuva 8. Jatkuvan palkkilinjan asennus Laippaliitoksen kiinnitys Palkin asennus toisen palkin kylkeen tehdään päätylevyliitoksella. Liittyvät palkit kiinnitetään lopullisesti vasta sitten, kun päätylevyliitos on kiristetty paikoilleen. Liitoksen vääntökestävyys on riittävä, joten näitä sekundääripalkkeja ei tueta asennusaikana. Kuva 9. Palkin asennus toisen palkin kylkeen Reunamuottien asennus Reunamuotit pyritään aina tekemään esivalmistettuina jo konepajalla, jolloin ne voidaan hitsata valmiiksi ja ne nostetaan palkin mukana paikoilleen Läpiviennit ja lisäkiinnitykset palkkiin työmaalla Palkkiin voidaan tehdä lisäkiinnityksiä työmaalla talotekniikan vaatimille asennuksille. Raskaat laiteripustukset pitää kuitenkin suunnitella erikseen, jotta palkkiin saadaan turvalliset kiinnityskohdat. Hitsauskiinnitykset on tarkastettava ja korroosiosuojattava SFS-EN mukaan. Reunapalkkilinjoilla voidaan palkkiin tehdä kiinnikkeet työnaikaisia kaiteita varten. Tästä pitää saada tiedot detaljisuunnitteluun. Kuvassa 10 on esitetty palkin sallitut läpivienni- ja kiinnitysalueet. Kuva 10. Palkin sallitut läpivienti- ja kiinnitysalueet A-BEAM S Revisio 6/2017

9 9 3.3 Palkin asennustuenta Asennustuet sijoitetaan palkin alle ennen ontelolaattojen asentamista. Asennustuennassa käytetään vain tähän tarkoitukseen CE-merkittyjä tai tyyppihyväksyttyjä asennustukia. Tukien kiinnitys ja paikallaan pysyminen pitää varmistaa. Tukien perustuksen pitää olla kuormitusta kestävä ja painumaton. Anstar laatii tuentatarpeen ja ilmoittaa asennustuelle tulevan maksimi kuorman. Tällöin määritetään myös ontelolaattojen lopullinen asennusjärjestys. 1. Palkkia ei tueta Kun asennustukia ei käytetä, siirtyy ontelolaattojen epäkeskeisestä kuormasta tuleva vääntö palkin pään liitoksille. Lisäksi liitosten mahdollinen välys aiheuttaa palkkiin kiertymän, joka voidaan poistaa ontelolaattojen vuorottaisella asennuksella. Menetelmää käytetään yleensä lyhyillä ja vähän kuormitetuilla keskilinjan palkeilla. Reunapalkit tuetaan yleensä aina. 2. Asennustuet sijoitetaan palkin päähän kotelon leuan alle Asennustuenta tehdään seuraavilla periaatteilla: Tukien tarve - Asennustuennan tarkoituksena on estää palkin kiertyminen ja asennustilanteen vääntömomentin siirtyminen liitokselle. - Tukia käytetään aina reunalinjoilla sekä tarvittaessa myös keskilinjoilla. Tukien sijoitus - Asennustuet sijoitetaan palkin päähän kuormitetun uuman alle noin 100 mm etäisyydelle tuelta. - Reunalinjalla tuki sijoitetaan vain ontelolaatan puoleisen uuman alle. Reunalinja on pääsääntöisesti aina tuettava. - Keskilinjalla ontelolaattojen asennusjärjestyksellä voidaan merkittävästi vaikuttaa tuentatarpeeseen, joten suunnitelmien mukaisesta asennusjärjestyksestä ei saa poiketa. - Laattojen asennus tehdään vuorotellen palkin molemmin puolin. Mikäli toinen puoli asennetaan ensiksi, sijoitetaan tuki tämän puoleisen uuman alle. Tuen rakenne - Asennustuki muodostuu uuman alle sijoitetusta pystytuesta, joka kiristetään paikoilleen. Tukea kiristettäessä palkki ei saa nousta irti konsolilta tai tuelta. - Tämä tuenta estää palkin kiertymisen asennusaikana ja se siirtää palkin koko asennusaikaisen kuorman alas sallien palkin taipumisen. - Tuki on rakenteeltaan sama sekä reuna- että keskilinjalla. Tuen poisto - Tuet poistetaan ontelolaattojen saumavalujen kovettumisen jälkeen ennen pintalaatan valua. Kuva 11. Asennustuenta palkin päässä kuormitetun uuman alla A-BEAM S Revisio 6/2017

10 3. Asennustuet sijoitetaan palkin jänteelle Asennustuenta palkin jänteelle tehdään seuraavilla periaatteilla: Tukien tarve - Asennustuennan tarkoituksena on pienentää asennusaikaista taipumaa lyhentämällä palkin jänneväliä. - Tukia käytetään pitkillä ja hoikilla palkeilla. - Tuet poistavat myös palkin kiertymän asennustilanteessa. Tukien sijoitus - Tuentapisteet 2 kpl sijoitetaan palkin jänteelle symmetrisesti. - Tukien sijainti määritetään asennussuunnitelmassa ja ne ovat yleensä palkin kolmannespisteissä Tuen rakenne - Asennustuki muodostuu kahdesta vähintään uumien leveydellä olevasta pystytuesta, molemman uuman kohdalla tai jopa leveämmällä olevista pystytuista, joiden välissä on palkkia kannatteleva vaakatuki. - Tuenta estää kotelon kiertymisen asennusaikana ja siirtää koko asennusaikaisen kuorman alas. - Tuki on rakenteeltaan sama sekä reuna- että keskilinjalla. Tuen poisto - Tuet poistetaan ontelolaattojen jälkivalujen kovettumisen jälkeen ennen pintalaatan valua. A-BEAM S 10 Kuva 12. Asennustuenta palkin jänteellä ja tukien sijainti 4. Tukien poistaminen Asennustukien poisto tehdään, kun ontelolaatan ja kotelon saumavalut ovat saavuttaneet suunnittelulujuuden. Tuet on poistettava kuitenkin viimeistään ennen pintalaatan valua tai muiden pintarakenteiden valmistusta. Valujen kovettumisen aikana tuettua tasoa ei saa kuormittaa, eikä siellä saa olla asennuskuormaa yli sallitun 0,5 kn/m Liitosten vaikutus asennustuentaaan Palkin pään liitoksissa pitää huomioidaan asennusaikainen tuentatarve seuraavasti Liitostyyppi Liitoksen asennustuennan tarve ja tuentatapa AEP ja AEL konsoli - Yleensä reunalinjan palkki asennus tuetaan aina. - Anstar määrittää keskilinjan asennustuennan ontelolaattojen asennustavan mukaan projektin asennusohjeessa. Palkin laippaliitos - Sekundääripalkkia ei tarvitse tukea. - Liitos kestää kaikki asennusaikaiset voimat. Pulttiliitos pilariin - Tuentatarve määritetään Anstarin projektikohtaisessa asennusohjeessa. - Tuentatarve määräytyy yleensä pulttiliitoksen vääntökestävyyden mukaan. Hitsiliitos pilariin - Tuentatarve määritetään Anstarin projektikohtaisessa asennusohjeessa. - Tuentatarve määräytyy liitoksen kestävyyden mukaan. Yleensä tuetaan. Jatkuvan palkin liitos - Palkin tuenta pilarin vieressä määritetään projektin asennusohjeessa. - Palkin liitosta kentässä ei tueta. Muut liitokset - Tuentatarve määritetään Anstarin projektikohtaisessa asennusohjeessa. A-BEAM S Revisio 6/2017

11 11 4 ONTELOLAATTOJEN ASENNUS 4.1 Laattojen asennusvalmius Ennen laattojen asennusta pitää suorittaa katselmus jossa todetaan pystyrakenteiden valmius ja stabiliteetti. Ontelolaattojen asennusvalmius on saavutettu, kun rakennuksen rungolle on tehty seuraavat valmistelevat toimenpiteet ja tarkastukset: Valmistelevat työt - Palkit on suunnitelmien mukaisessa asennettu ja liitokset on lukittu. - Liitosten hitsaukset on tehty ja tarkastettu. - Hitsauksien korroosiomaalaus on tehty. - Asennustuenta on tehty asennussuunnitelman mukaan. - Pilareiden asennustuenta on tehty (mikäli tarvitaan). - Pilarin pohjalevyn alustavalu ja kenkäkotelon jälkivalut on tehty ja valut ovat kovettuneet. Ohjeet jälkivaluajankohdasta on asennussuunnitelmassa. - Anstarin projektikohtaisissa asennusohjeissa annetut mahdolliset lisätoimenpiteet on tehty. - Asennussuunnitelman mukaiset muut tarvittavat toimenpiteet on tehty. Asennus - Ontelolaatat asennetaan aina vuorotellen alalaipan leuan päälle, mikäli asennussuunnitelmassa ei muuta ole sanottu. - Varmistettava, että vääntöterästen reikä jää ontelolaatan sauman kohdalle. - Laatan tukipinnan minimi leveyttä ei saa alittaa. - Asennusjärjestyksestä ei saa poiketa ilman suunnittelijan lupaa. - Ontelolaatta asennetaan alalaipalle ilman neopreenia. Tarkastukset - Rungon asennusvalmiudesta on pidettävä katselmus ennen laattojen asennusta. - Tarkastuksen tulokset talletetaan projektin laatuaineistoon. 4.2 Laattojen sijoitus palkin alalaipalle Ontelolaatan teoreettinen asennusvälys kotelon uuman pinnasta on 20 mm S-tyypin palkilla. Tällöin laatan sallitut tukipinnat ja asennustoleranssit ovat seuraavat: - Ontelolaatat OL200, tukipinta on 80 mm, minimiarvo on 65 mm. - Ontelolaatat OL265-OL500, tukipinta on 110 mm, minimiarvo on 95 mm. Varmistettava, että kotelossa oleva vääntöreikä 55*80 mm sijoittuu aina asennettavan ontelolaatan sauman kohdalle. Laattojen asennusta ei saa jatkaa, jos tässä tulee poikkeamia. OL200 ontelolaatoilla kotelossa ei ole erillistä vääntöreikää vaan valureikä toimii myös vääntöterästen asennusreikänä , , , , 500, Kuva 13. Ontelolaatan sijoitusmitat alalaipalla 4.3 Lisäraudoituksen asennus Palkin rakenteellinen toiminta edellyttää seuraavien lisäterästen asennusta. Ontelolaatan jokaiseen saumaan kotelon läpi asennetaan seuraavien kuvien mukaiset lisäteräkset. Kuvat ovat ohjeellisia. Tarkemmat mitat ja raudoitemäärät ovat Anstarin projektikohtaisessa asennusohjeessa. A-BEAM S Revisio 6/2017

12 12 1. Palkin vääntöteräkset Vääntöteräs viedään ontelolaatan saumassa kotelon läpi. Palkkityypeillä A200S tämä teräs menee kotelon valuaukosta sen alareunan kohdalla. Teräs sijoitetaan reikään alareunan kannatukselle. Palkeilla A265S-A500S vääntöterästä varten on tehty oma reikä 55*80 mm kotelon alareunaan 65 mm korkeudelle alalaipasta. Keskilinjalla teräs sijoitetaan tästä reiästä läpi. Reunalinjalla teräksessä on koukku, joka sijoitetaan reiästä kotelon sisään. Anstar suunnittelee ja nämä vääntöteräkset ja ne kuuluvat työmaan hankintaan. Kuva 14. Palkin vääntöteräkset. Keski- ja reunalinjan periaatekuva 2. Ontelolaattatason rengasteräkset. Rengasteräkset asennetaan vääntöterästen yläpuolelle ontelolaatan pään ja kotelon väliseen saumavaluun. Liitokset siirtävät vaakavoimaa ennen saumavalujen kovettumista ja niitä voi käyttää rungon asennusaikaisen stabiliteetin varmistamiseen. Käyttötilanteessa viedään kaikki vaakavoimat näillä rengasteräksillä. Rengasteräkset suunnittelee kohteen päärakennesuunnittelija ja ne kuuluvat työmaan hankintaan. 3. Reunavalujen raudoitus Reunapalkin ulkopuolelle tulevan valukaistan raudoitus asennetaan ja sidotaan koteloon oheisen periaatteen mukaan. Tarkemmat raudoitusdetaljit on esitetty rakennesuunnitelmissa. c/c 400 c/c 1200 Kuva 15. Reunakaistan raudoitus, periaatekuva. 5 JÄLKIVALUJEN SUORITUS 5.1 Palkin kotelon ja saumojen valuvalmiuden tarkastus Ontelolaattatason saumojen ja kotelon sisäpuolen valuvalmiutta varten tarkistetaan, että seuraavat valmistelevat työt on tehty. Valmistelevat työt - Varmistetaan, että vääntöraudoitus on asennettu. - Varmistetaan, että ontelolaattatason rengasteräkset on asennettu - Varmistetaan, että ontelolaatan onteloiden valusuojukset ovat paikallaan. - Varmistetaan, että piilokonsoliliitoksien valumuotit ja valusuojaukset on tehty konsolien käyttöohjeiden mukaan. [20][22] - Varmistetaan, että muiden liitoksien valumuotit on asennettu. Valuvalmius - Käytetään suunnitelmien määrittelemää betonilaatua ja lujuutta huomioimalla lämpötilat saumavalujen kovettumisen aikana. - Kotelo- ja saumavalut ovat kaikki rakenteellista kantavaa betonia, joka ei saa jäätyä kovettumisen aikana. Tarvittaessa kotelo pitää varustaa A-BEAM S Revisio 6/2017

13 lämmityskaapeleilla. - Valujen laadunvalvonnassa noudatetaan rakenteellisen betonin laadunvalvontaa. Tarkastukset - Valuvalmiudesta suoritetaan katselmus ja tiedot talletetaan projektin laatuaineistoon. A-BEAM S Ontelolaatan ja kotelon jälkivalut Tason asennusaikaisessa mitoituksessa on huomioitu ontelolaattojen oma paino sekä asennuksen aikainen hyötykuorma 0,5 kn/m 2. Ennen saumavalun kovettumista tason muu kuormittaminen esimerkiksi rakennustarvikkeiden välivarastona on kielletty. Palkki alkaa toimia liittorakenteena ontelolaatan kanssa, kun laatan saumavalu on kovettunut. Kotelon ja ontelolaatan rakenteelliseen yhteistoimintaan liittorakenteena vaikuttavat seuraavat betonivalut: 1. Kotelon sisäpuolinen valu Kotelo valetaan saumavalujen yhteydessä täyteen betonia ja valu toimii osana palkin kantavaa rakennetta. Kotelo on täytettävä kokonaan betonilla. Valu aloitetaan täyttämällä kotelo sen valuaukoista alkaen yhtä aikaa kotelon molemmista päistä. Kun kotelo on täynnä valuaukkojen yläreunaan asti, täytetään laatan kotelon välinen sauma tason pintaan asti. Täryttämällä kotelon valurei istä varmistetaan, että kotelo täyttyy ylälaippaan asti. Se voidaan todeta myös, kun kotelon yläreunan kaikista ilmanpoistorei istä tulee betonia. Betonimassan vapaan veden määrä tulisi pitää mahdollisimman pienenä rakenteiden kuivumisen nopeuttamiseksi. Pidettäessä vesisementtisuhde pienenä, tulisi käyttää notkistimia kotelovalun täyttymisen varmistamiseksi. Kotelobetonin lujuus on määritetty rakennesuunnitelmissa. 2. Ontelolaatan ja kotelon saumavalu Ontelolaatan saumavalut tehdään, kun rakenteen lisäteräkset on asennettu paikoilleen. Jälkivalu suoritetaan valamalla ontelolaatan saumat, kotelon ja laatan välinen sauma laatan yläpinnan tasoon asti. Valu tehdään samaan aikaan kotelon täytyn kanssa. Asennustuet poistetaan, kun saumavalut ovat kovettuneet. Ennen tukien poistoa pitää todeta koputtelemalla, että kotelo on täynnä betonia ylälaippaan asti. Mikäli täyttö on jäänyt vajaaksi, pitää tyhjät kohdat injektoida kotelon ilmapoistorei istä. 5.3 Ontelolaatan pintavalut Ontelolaattatason pintavalut tehdään vasta sitten, kun saumavalut ovat kovettuneet. Valut voidaan tehdä rakenteellisesti neljällä eri tavalla. 1. Pintavalua ei ole Tällaisia rakenteita ovat yläpohjalaatat ja paikoitustasojen kannet, joissa laatan päälle tulee vesija lämpöeristekerrokset. Ylälaipan korroosio- ja palosuojaus suojaus on tehtävä tällöin erillisen suunnitelman mukaan. Kuva 16. Rakenteen saumavalut yläpohjassa ilman pintalaattaa tai valukaistaa A-BEAM S Revisio 6/2017

14 14 2. Pintarakenteen muodostaa mm tasoitevalu. Tällaisia rakenteita ovat asuinrakennusten välipohjat ja muut rakenteet, joissa tarvitaan vain ohut tasoite laatan päällä. Tasoitteen päälle tulevat kevyet lattian pintarakenteet. Laatan tasoitteen tulisi toimia ylälaipan palo- ja myös korroosiosuojauksena. Tasoitemateriaalilla pitää olla luokiteltu palonsuojausluokka ylälaipan suojaamiseen. Ylälaipan korroosiosuojaus on huomioitava kohdekohtaisesti. < 40 Kuva 17. Rakenteen saumavalut välipohjassa ja mm pintatasoite 3. Pintarakenteena on vähintään 40 mm raudoitettu betoni Tällaisia rakenteita ovat toimisto- ja julkisten rakennusten välipohjalaatat, joissa on pitkät jännevälit ja taso tarvitsee pintavalun lattian pintarakenteita varten. Pintavaluun sijoitetaan raudoitusverkko tasaamaan ontelolaatan taipumien aiheuttamat halkeamat ylälaipan kohdalla. Kuva 18. Rakenteen saumavalut, rakenteellinen raudoitettu pintalaatta 4. Pintarakenteena on valukaista palkin päällä Rakennusten yläpohjissa käytetään raudoitettua pintabetonikaista, jolla rakenteen taivutuskestävyyttä voidaan nostaa oleellisesti. Valukaista sijoittuu rakenteen lämpöeristetilaan ja muodostaa samalla myös ylälaipan palo- ja korroosiosuojan. Kaista voidaan valaa kotelo- ja saumavalun yhteydessä. 3 x B 40 Kuva 19. Rakenteen saumavalut yläpohjassa ja raudoitettu pintavalukaista B 5. Tason reunakaistojen valut Tason reunakaistat valetaan saumavalun yhteydessä, koska ne toimivat kotelon palosuojauksena ja myös reunapalkin liittorakenteen toimivana osana. Minimi betonilujuus on C25/30. A-BEAM S Revisio 6/2017

15 Kosteuden poistuminen kotelon sisältä Lattian pintarakenteiden asentaminen edellyttää, että tason betonirakenteet on riittävästi kuivuneet. Kosteus pääsee poistumaan kotelon valuaukoista sekä ilmanpoistorei istä. Ontelolaattatason rakentamisaikaisen kosteuden hallinnassa pitää huomioida seuraavia osatekijöitä: - Suoritetaan kotelovalu ja ontelolaatan saumavalut matalan vesisementtisuhteen betonilla. - Tasorakenteet suojataan kastumiselta tai varmistetaan työnaikainen veden poisto asennetun tason päältä. - Järjestetään tasorakenteille hyvä ja riittävän pitkä kuivumisolosuhde. - Tehdään aikataulu lattian pinnoitetyöstä huomioimalla kotelon ja rakenteiden tarvitsema kuivumisaika. - Mitataan rakenteen kosteus myös kotelon valuaukkojen kohdalta. Kuva 20. Kosteuden poistumissuunnat kotelon sisältä 6 PALOSUOJAUS 6.1 Palkin palosuojaus Palkki toimii ilman ulkopuolista palosuojausta R180 paloluokkaan asti. Tämä edellyttää kuitenkin, että betonivalut kotelon ympärille on tehty suunnitelmien mukaan. Erillinen palosuojaus tarvitaan kuitenkin seuraavissa erikoistapauksissa kaikissa paloluokissa. 1. Reunapalkin uuma 2. Laatan liikuntasauma 3. Alalaipan korokkeet 4. Palkki aukon reunassa 5. Ylälaipan palosuojaus - Reunalinjan ulkopuolen uuma on palosuojattava, ellei tasoon valeta reunakaistaa, jolla suojaus voidaan toteuttaa. - Palovaatimukset täyttävä ulkoseinärakenne muodostaa riittävän suojauksen, jos pystyuuma on kiinni paloluokitellun seinän pinnassa. - Ontelolaattatason liikuntasauman kohdalla olevan palkin alalaippa suojataan ulkopuolisella levysuojauksella tai palosuojamaalilla. - Suojauksen laajuus ja suojaustapa tehdään aina erillisen suunnitelman mukaan. - Alalaipan korokkeet valetaan saumavalun yhteydessä betonia täyteen. - Valu muodostaa korokkeelle riittävän palosuojauksen ja muuta ei tarvita. - Tasoaukon reunassa näkyviin jäävä palkin uuma palosuojaan. - Reunakaistavalu riittää myös palosuojaukseen. - Rakenteellinen pintavalubetoni muodostaa ylälaipalle riittävän palosuojauksen. - Ohuilla pintatasoitteilla pitää ylälaipan palosuojaus tarkastella aina erikseen. Tasoitteesta pitää muodostua ylälaipalle riittävä suojakerros vaadittuun paloluokkaan ja tasoitemateriaalilla pitää olla palonkestoluokitus. - Pintavalukaistaa voidaan käyttää erillisenä palosuojauksena varsinkin yläpohjissa, jolloin muuta suojausta ei tarvita. A-BEAM S Revisio 6/2017

16 16 Kuva 21. Erillistä palosuojausta vaativat alalaipan liikuntasauma, sekä paljas uuma ja ylälaippa. 6.2 Liitosten palosuojaus Liitokset suojataan rakennuksen runkoa vastaavaan paloluokkaan. Palosuojaus muodostuu laatan jälkivaluilla, mutta seuraavia rakenteellisia yksityiskohtia eri liitostyypeissä pitää ottaa huomioon. 1. AEP-konsoli - AEP-konsoliliitos suojataan aina runkoa vastaavaan paloluokkaan. - Palosuojausmenetelmät on esitetty AEP piilokonsoleiden käyttöohjeissa. [20] - Jälkivalujen yhteydessä päätylevyn ja pilarin välistä saumaa ei saa valaa umpeen 2. AEL-konsoli - AEL-konsoliliitokset suojataan aina runkoa vastaavaan paloluokkaan. Palosuojausmenetelmät on esitetty AEL piilokonsoleiden käyttöohjeissa. [22] - Jälkivalujen yhteydessä päätylevyn ja pilarin välistä saumaa ei saa valaa umpeen. 3. Pulttiliitos - Pulttiliitos pilarin yläpäähän ei tarvitse erillistä palosuojausta. - Kiinnityspultit on sijoitettu sellaiselle alueelle, jossa ne tulevat palkin kotelon sisään, jolloin ne on suojattu riittävästi. 4. Hitsiliitos - Hitsiliitos pilarin yläpäähän ei tarvitse erillistä palosuojausta. - Hitsaus on sijoitettu sellaiselle alueelle, jossa se tulee kotelon saumavalujen sisään, jolloin ne on suojattu riittävästi. 5. Laippaliitos - Sekundääripalkin laippaliitos primäärin kylkeen on suojassa laatan saumavalujen sisällä, joten se ei tarvitse erillistä palosuojausta. 6. Liitos kentässä - Palkin jatkosliitos kentässä suojataan AEL-piilokonsolin ohjeiden mukaan. [22] - Jatkuvan palkin kiinnitysliitos pilariin ei tarvitse erillistä suojausta. 7. Palkista ripustetut rakenteet - Mikäli alalaipasta ripustetaan hoitotasoja tai talotekniikka asennusten kannatuksia, ei alalaippaa ja ripustusrakenteita tarvitse palosuojata, ellei näillä rakenteilla ole palonkestovaatimusta. - Mikäli laite/taso vaatii paloa kestävän ripustuksen, pitää kannatusrakenne suunnitella erikseen, jolloin kotelon sisään järjestetään paloa kestävä ripustus tai alalaippa palosuojataan. 8. Muut liitokset - Muiden liitostyyppien palosuojauksen tarve suunnitellaaan projektikohtaisten vaatimusten mukaan. 7 ASENNUSTOLERANSSIT 7.1 Palkin asennustoleranssit Betonielementtirungon asennuksessa noudatetaan standardin SFS-EN asennustoleransseja. Liittopilarirungon asennuksessa noudatetaan standardin SFS-EN mukaisia asennustoleransseja. Palkki ja sen liitokset sallivat kuitenkin seuraavia toleranssipoikkeamia pilareiden ja muiden pystyrakenteiden sijainnissa. 1. Pilarivälimitta - AEP konsoliliitos sallii palkin pituussuunnassa ±15 mm siirtymän. Pilareiden vapaa väli voi siten vaihdella Δ = ±30 mm rajoissa. - AEL konsoliliitos sallii palkin pituussuunnassa ±10 mm siirtymän. Pilareiden vapaa väli voi siten vaihdella Δ = ±20 mm rajoissa. - Asennettaessa tämä välys pitää tasata yhtä suureksi palkin molemmissa päissä ja välyksiä ei saa päästää kerääntymään pitkien palkkilinjojen päihin. A-BEAM S Revisio 6/2017

17 17 2. Palkkivälimitta - Viereisten palkkien etäisyyden poikkeama saa vaihdella Δ = ±30 mm rajoissa. - Ontelolaatan tukipinnan minimi leveyttä alalaipan päällä ei siten saa alittaa. - Ontelolaatat OL200, tukipinta on 80 ± 15 mm, - Ontelolaatat OL265-OL500, tukipinta on 110 ± 15 mm. 3. Palkin korkeus - Palkin päiden korkeusaseman poikkeama (=kaltevuus) päiden L välillä. Δ = ±L/500 kuitenkin enintään 10 mm. - Viereisten palkkien suhteellisen korkeusaseman poikkeama. L=palkkiväli. Δ = ±L/500 kuitenkin enintään 10 mm. - Palkin yleinen korkeusaseman tasopoikkeama noudattaa rungon yleistoleransseja. 4. Palkin kiertymä - AEP-piilokonsoliliitoksen välys sallii pituusakselin suhteen ± 1.5 asteen kiertymän. Palkki voidaan asennuksen yhteydessä kiilata tämän toleranssin sallimaan kiertymäasentoon, jolloin muiden rakenteiden asennus- tai sijaintitoleransseja voidaan korjata asennuksen yhteydessä. - AEL-piilokonsolin sovitus on riittävän tiukka, jolloin palkkiin ei synny kiertymää, joka pitäisi erikseen huomioida. - Pultti- ja hitsiliitosten asennuksesa voidaan palkin kiertymä sovittaa halutuksi, jolloin muita toimenpiteitä ei tarvita. 5. Palkin esikorotus - Palkin esikorotus tehdään konepajalla tasorakenteen omalle painolle ja tason pysyvälle hyötykuormalle toleranssilla Δ = -0, +15 mm. Palkki asettuu suoraan tai jää hieman ylöspäin kaarevaksi. - Palkin taipumarajan vakiomitoitusehto muuttuville hyötykuormille Δ = L/ Toimenpiteet asennustoleranssien ylityksessä Palkkien sijaintia voidaan korjata rajoitetusti seuraavilla menetelmillä, jos rungon pystyrakenteiden sijainnissa tapahtuu ylityksiä. 1. Pilarivälimitta - Pilarivälimittaa ei konsoliliitoksen rakenteen vuoksi voida ylittää muuten kuin valmistamalla tätä varten erikoiskieli. - Kieliosaa voidaan pidentää rajoitetusti palkin suuntaan, mutta liitoksen kestävyysarvoja joudutaan tällöin aina rajoittamaan. - Pilarin yläpään hitsiliitoksissa voidaan palkin sijainti määrittää aina auunnitelmien mukaiseksi edellyttäen että palkki pysyy pilarin päällä olevan kiinnityslevyn alueella. - Pilarin yläpäässä pulttiliitoksissa palkin vaakasijaintia ei voida korjata muuta kuin pultin asennusputken salliman välyksen verran. 2. Palkkivälimitta - Palkkien keskinäistä välimittaa ei voi korjata konsoliliitoksissa. - Pilarin yläpäässä pulttiliitoksissa palkin sijaintia ei voida korjata muuta kuin pultin asennusputken välyksen verran. - Pilarin yläpään hitsiliitoksissa voidaan palkin sijainti määrittää aina suunnitelmien mukaiseksi. 3. Palkin korkeusasema - Palkin korkeussuuntaista sijaintia voidaan korjata seuraavalla menetelmällä. - Mikäli piilokonsoli on pilarissa liian korkealla, voidaan kieliosan yläpinnasta poistaa maksimissaan 25 mm. - Mikäli kieliosa pilarissa on liian alhaalla, pitää valmistaa erikoiskieli, jolla palkin korkeutta voidaan nostaa. - Piilokonsolin vääntökestävyyttä pitää tällöin rajoittaa ja palkki pitää asentaa tuettuna. Anstar suunnittelee ja valmistaa tarvittavat erikoiskielet. - Pultti- ja hitsiliitoksissa voidaan käyttää tarvittaessa lisäasennuslevyjä palkin pään alla korkeuaseman korjaamiseen. 8 PALKILLE SALLITUT KORJAUKSET TYÖMAALLA Yleensä palkin rakenteita ei saa muuttaa muuten kuin valmistajan luvalla. Muutoksesta on aina tehtävä poikkeamaraportti. Muutokset on dokumentoitava projektin laatuaineistoon. Seuraavassa on lueteltu sallitut ja ei sallitut muutostoimenpiteet työmaa-asennuksessa. A-BEAM S Revisio 6/2017

18 18 1. Sallittu korjaustoimenpide 2. Ei sallittu korjaustoimenpide - Hitsauskiinnitykset ovat yleensä mahdollisia alalaippaan tai uumaan. Anstarin palkkisuunnittelusta on kuitenkin selvitettävä sallitut hitsausalueet ja sallitut kuormat. - Hitsaukset on tehtävä Anstarin ohjeiden mukaan ja työssä noudatetaan SFS-EN mukaisia hitsausmenetelmiä ja hitsausluokan C ja toteutusluokan EXC2 laadunvalvontaa. - Uumassa olevien valureikien läpi voidaan yleensä viedä talotekniikan asennuksia. Asennuksien koko ja sijainti pitää kuitenkin hyväksyttää Anstarilla. - Alalaipan ulokkeesta ei saa leikata paloja pois. Tarvittavat varaukset pitää hyväksyttää Anstarilla. - Kotelon läpi ei voi porata reikiä työmaalla, vaan kaikki vaakasuuntaiset rei itykset on tehtävä detaljisuunnittelun kautta. - Uuman valureikiä ei saa avartaa. - Vääntöraudoitusta ei saa muuttaa tai vähentää. - Ylälaipan vertikaalieroamisteräksiä ei saa poistaa. - Palkkia ei saa hitsata liittyviin rakenteisiin ja liitoksiin suunnitelmista poiketen. 9 TURVALLISUUSTOIMENPITEET 9.1 Tiedot työmaan työturvallisuusohjeen laatimista varten Rakennuttajan nimeämä projektin työturvallisuuskoordinaattori vastaa rakennustyön toteutukseen liittyvästä työturvallisuudesta huolehtimisesta. Projektin työturvallisuusohjetta laadittaessa pitää Anstarin liittopalkin asennuksesta huomioida seuraavat asiat: Asentaminen - Asennuksessa noudatetaan Asennussuunnitelman mukaista työjärjestystä ja suunnittelijan määrittämää rungon asennusaikaista stabiliteettivaatimusta. - Palkin putoaminen ja ontelolaattatason virheellinen ja liian suuri kuormitus asennusvaiheessa on estettävä. - Palkkia nostetaan vain sallittuja nostopisteitä käyttäen. - Nostolaite irrotetaan palkista sitten, kun palkki on paikallaan kiinnitettynä ja putoaminen ei ole mahdollista. - Palkkia ei saa koskaan jättää kiinnittämättä paikalleen. - Ontelolaatan minimi tukipinnan leveyttä alalaipan päällä ei saa alittaa. - Mikäli piilokonsolin kieliosa pitää irrottaa pilarista, se tehdään nostokalustolla. Stabiliteetti - Rungon stabiliteetti varmistetaan työvuoron päättyessä mahdollisille poikkeuksellisille luonnonkuormille. - Ontelolaattojen asennusta ei saa aloittaa, ennen kuin palkit on kiinnitetty lopullisesti ja asennustuenta on tehty ja ontelolaattojen asennusvalmius on todettu. - Laattojen asennusjärjestystä ei saa muuttaa ilman rakennesuunnittelijan lupaa. - Osittain asennetun tason kokonaisstabiliteetti on varmistettava. - Ontelolaatan tukipinnan minimileveyttä alalaipalla ei saa alittaa. Rakenne - Lisäraudoitus ja saumavalut on tehtävä suunnitelmien mukaan. - Putoamissuojaukset on tehty viranomaisvaatimusten mukaan. - Asennustuet poistetaan vasta saumavalujen kovettumisen jälkeen ja ne on poistettava kuitenkin ennen pintavaluja. - 99Asennetun ja saumavaletun tason käyttöönottolupa ja kuormitettavuus on todettava katselmuksella. 9.2 Ontelolaattatason kuormitus ja käyttöönotto rakentamisaikana Palkki toimii liittorakenteena ontelolaatan ja jälkivalujen ja mahdollisti pintavalujen kanssa. Tämän takia ontelolaattatasoa voidaan kuormittaa vasta sitten, kun rakenteelliset jälkivalut ovat saavuttaneet suunnittelulujuuden. Ontelolaattatason kuormittaminen ja käyttöönotto rakennusmateriaalien varastopaikkana eri rakentamisvaiheissa on huomioitava seuraavaa: A-BEAM S Revisio 6/2017

19 19 Kuormitus - Ontelolaattojen asennuksen aikana tason sallittu hyötykuorma on 0,5 kn/m 2 ennen saumavaluja. Tasolle ei tällöin saa varastoida rakennusmateriaaleja. - Kotelo- ja saumavalujen kovettumisen jälkeen tason sallittu hyötykuorma määritetään pintalaatan rakenteellisen toiminnan mukaan. - Mikäli ontelolaattojen päälle tulee vain pinta-tasoite tai ei ole tasoitetta ollenkaan, sallitaan tasolle normaali suunnitelmien mukainen lopullinen hyötykuorma, kun koteloja saumavalut ovat saavuttaneet suunnittelulujuuden. - Mikäli tasolle tulee rakenteellinen pintalaatta, sallitaan tasolle vasta pintalaatan kovettumisen jälkeen suunnitelmien mukainen lopullinen hyötykuorma. Tason kuormitettavuus ennen pintalaatan valua määritetään tällöin erikseen. Käyttöönotto - Ontelolaattatason käyttöönottovalmius ja kuormitettavuus on todettava katselmuksella. 10 ASENNUKSEN LAADUNVALVONTA Rakenteiden asennuksen laadunvalvonnassa noudatetaan työmaalle laadittua laadunvalvontasuunnitelmaa. Asennetuille rungolle suoritetaan toteutuseritelmässä määritetyt rakenne- ja mittatarkastukset. Hyväksymisrajojen tulee noudattaa standardin SFS-EN vakiotoleransseja toleranssiluokassa 1. Betonirakenteiden osalta noudatetaan standardin SFS-EN ohjeita. Laadunvalvonta- ja mittatarkastuksista laaditaan aina tarkastusraportti, joka talletetaan projektin laatuaineistoon. Tason rakenteiden osalta suoritetaan seuraavat tarkastustoimenpiteet: 1. Toimenpiteet ennen - Tarkistetaan, että suunnitelman mukainen palkki on käytössä, (tyyppi, tunnus ja mitat) ja se ei ole kuljetuksessa vaurioitunut. asennusta - Varmistetaan, että palkki asennetaan oikeaan suuntaan pilarivälissä. - Tarkistetaan, että pilarissa on suunnitelmien mukainen konsoliosa. 2. Toimenpiteet ennen jälkivaluja - Varmistetaan, että liitoskohdat on puhdistettu lumesta ja jäästä. - Tarkistetaan että ontelolaatan saumoihin on asennettu vääntöteräkset. - Tarkistetaan että piilokonsoliin on asennettu valusuojukset. - Varmistetaan, että tasolle ei varastoitu ylimääräistä kuormaa. - Varmistetaan, että liitokset on tehty suunnitelmien mukaan. - Varmistetaan, että pintavaluun asennetaan raudoitusverkko suunnitelmien mukaisesti. Mikäli ontelolaattatason Asentaja poikkeaa hyväksytyistä suunnitelmista ja dokumenteista asennuksen aikana missä tahansa seuraavista tehtävistä: - nostot ja siirrot - asennustyön toteutus ja siinä käytetyt materiaalit - rakenteiden toleranssit ja rungon mittatarkastus - hitsaus- ja hitsausmenetelmät - pintakäsittelyt ja palosuojaukset - laadunvalvonta - vaadittavat tarkastukset ja niiden dokumentointi Asentaja on velvollinen käynnistämään poikkeaman dokumentoinnin havaitessaan suunnitelmapoikkeaman ja hyväksyttämään sen aiheuttamat toimenpiteet Tilaajalla. Poikkeamaraportit talletetaan myös projektin laatuaineistoon. 11 LAADUNVALVONNAN LOPPUDOKUMENTOINTI 3. Toimenpiteet poikkeamatapauksissa Työn luovutuksen jälkeen toimitetaan Tilaajalle liittopalkkien asennus ja jälkivalutyön aikana syntynyt tarkastus- ja laadunvalvonta-aineisto. Valmiustarkastuspöytäkirjat - Rungon ja palkkien asennusvalmiustarkastus ontelolaattojen asennusta varten. - Ontelolaattatason ja palkkien jälkivaluvalmiuden tarkastus. - Ontelolaattatason kuormitettavuus- ja käyttöönottotarkastus. Tarkastuspöytäkirjat - Palkkien kotelovalun täytön tarkastus. - Palkin liitosten hitsin tarkastus. - Palkin ja liitosten palosuojauksen tarkastus. Poikkeamaraportit - Luovutetaan asennuksen aikana tehdyt poikkeamaraportit. Tuotehyväksyntä As-build - Työmaalle hankittujen materiaalien CE-merkintätodistukset tai muut vastaavat tuotehyväksyntätiedot. - As-build aineisto asennettuun rakenteeseen tehdyistä muutoksista. A-BEAM S Revisio 6/2017

20 20 REFERENCES [1] SFS-EN Teräs ja alumiinirakenteiden toteutus. Osa 1: Vaatimukset rakenteellisten kokoonpanojen arviointiin. [2] SFS-EN , Teräs ja alumiinirakenteiden toteutus. Osa 2: Teräsrakenteita koskevat tekniset vaatimukset. [3] SFS-EN ISO Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset. Osa 1: Laatuvaatimusten valintaperusteet [4] SFS-EN 1990, Eurocode. Rakenteiden suunnitteluperusteet. [5] SFS-EN , Eurocode 1. Rakenteiden kuormat, Osat 1 7. [6] SFS-EN , Eurocode 2. Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1-1, Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt. [7] SFS-EN , Eurocode 2. Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1-2, Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus. [8] SFS-EN , Eurocode 3. Teräsrakenteiden suunnittelu. Osat 1-10, Yleiset säännöt [9] CEN/TS Design of fasteners in concrete- Part 4-1: General. [10] CEN/TS Design of fasteners use in concrete- Part 4-2: Header Fasteners. [11] SFS-EN ISO 5817, Hitsaus. Teräksen, nikkelin ja titaanin ja niiden seosten sulahisaus. Hitsiluokat. [12] SFS-EN ISO 12944, Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 1-7: [13] SFS-EN ISO Teräs ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät. [14] SFS-EN 10025, Kuumavalssatut rakenneteräkset Osa 1: yleiset tekniset toimitusehdot. [15] SFS-EN ISO 1684 Fasteners. Hot dip galvanized coating. [16] SFS-EN Hitsaus. Betoniterästen hitsaus. Osa 1: Voimaliitokset. [17] SFS-EN Betonirakenteiden toteuttaminen. [18] SFS-EN Betonivalmisosat. Pilari- ja palkkielementit. [19] SFS-EN Betonivalmisosien yleiset säännöt. [20] Betoninormikortti No. 18EC (EN ) Palkkiin tuetun ontelolaataston suunnittelu ja mitoitusesimerkki. [21] Anstar Oy. AEP konsolin käyttöohje. [22] Anstar Oy. AEL konsolin käyttöohje [23] Anstar Oy. A-BEAM S Suunnitteluohje. [24] BY65 Betoninormit [25] Anstar Oy. ATP harjateräsperuspultit PICTURES Kuva 1. A-BEAM S rakennuksen rungossa Kuva 2. CE-merkintä ja tunnistetiedot... 5 Kuva 3. Kuljetustuenta ja varastointi työmaalla... 6 Kuva 4. Ylälaipan nostokohdat ja nostaminen Kuva 5. Palkin tunnus ja asennussuuntatiedot... 6 Kuva 6. AEL-piilokonsoliliitoksen asennus... 7 Kuva 7. Asennus pilarin päälle, pultti- ja hitsiliitos... 7 Kuva 8. Jatkuvan palkkilinjan asennus... 8 Kuva 9. Palkin asennus toisen palkin kylkeen... 8 Kuva 10. Palkin sallitut läpivienti- ja kiinnitysalueet... 8 Kuva 11. Asennustuenta palkin päässä kuormitetun uuman alla... 9 Kuva 12. Asennustuenta palkin jänteellä ja tukien sijainti Kuva 13. Ontelolaatan sijoitusmitat alalaipalla Kuva 14. Palkin vääntöteräkset. Keski- ja reunalinjan periaatekuva Kuva 15. Reunakaistan raudoitus, periaatekuva Kuva 16. Rakenteen saumavalut yläpohjassa ilman pintalaattaa tai valukaistaa Kuva 17. Rakenteen saumavalut välipohjassa ja mm pintatasoite Kuva 18. Rakenteen saumavalut, rakenteellinen raudoitettu pintalaatta Kuva 19. Rakenteen saumavalut yläpohjassa ja raudoitettu pintavalukaista Kuva 20. Kosteuden poistumissuunnat kotelon sisältä Kuva 21. Erillistä palosuojausta vaativat alalaipan liikuntasauma, sekä paljas uuma ja ylälaippa A-BEAM S Revisio 6/2017

21 21 A-BEAM S Revisio 6/2017