Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Viite Asia Yleisten asioiden neuvosto Suomen edustaa syyskuun yleisten asioiden neuvostossa valtiosihteeri Samuli Virtanen. Kokouksessa on esillä muun muassa komission työohjelman 2017 valmistelu. Neuvosto vaihtaa aiheesta näkemyksiä komission kanssa komission puheenjohtajan ja komission varapuheenjohtajan laatiman aiekirjeen pohjalta. Aiekirjeessä esitetään poliittisesti merkittävät asiat seuraavalle vuodelle ja annetaan tieto komission ehdotusten peruuttamisaikeista. Aiekirje on määrä julkistaa komission puheenjohtajan vuosittaisen unionin tila -puheen yhteydessä Se ei näin ollen ole ollut vielä käytettävissä asiaa koskevaa perusmuistiota valmisteltaessa. Parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti komissio käy neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa vuoropuhelua sekä ennen vuotuisen työohjelmansa hyväksymistä että sen jälkeen. Yleisten asioiden neuvosto kävi ensimmäisen näkemysten vaihdon komission tulevasta työohjelmasta kesäkuussa Suomi on vaikuttanut kesän aikana komission työohjelmavalmisteluihin myös suorin yhteydenotoin komission pääosastoille ja pääsihteeristöön. Suomi katsoo, että vuonna 2017 komission tulee edelleen keskittyä muuttoliikkeeseen vastaamiseen, kasvun, kestävän kehityksen ja vakauden edistämiseen (ml. digitaaliset ja palveluiden sisämarkkinat, kierto- ja biotalous sekä tuleviin rahoituskehysneuvotteluihin valmistautuminen), ulkoisen toiminnan ja turvallisuuden vahvistamiseen sekä yhteisten arvojen edistämiseen. Myös sisäisen turvallisuuden vahvistaminen on keskeistä. Neuvostossa on esillä myös lokakuun 2016 Eurooppa-neuvoston valmistelu (esityslistaehdotus) ja kesäkuun 2016 Eurooppa-neuvoston seuranta. Jälkimmäisen yhteydessä keskusteltaneen myös yleisemmin unionin päätösten toimeenpanon tehostamisesta. Lisäksi neuvostossa käydään mahdollisesti alustava keskustelu unionin monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnista komission esittelyn pohjalta. Komission esitys monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinniksi julkaistaan Neuvosto ottaa tiedoksi Euroopan parlamentin istuntojaksoillaan ja hyväksymät päätöslauselmat, päätökset ja lausunnot.

2 Asialista: 2(23) Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat A-kohtien luettelon hyväksyminen Päätöslauselmat, päätökset ja lausunnot, jotka Euroopan parlamentti hyväksyi istuntojaksoillaan Strasbourgissa heinäkuuta 2016 ja Brysselissä 22. ja 23. kesäkuuta 2016 Eurooppa-neuvoston 20. ja 21. lokakuuta 2016 pidettävän kokouksen valmistelu = Selityksin varustettu esityslistaehdotus Eurooppa-neuvoston jatkotoimet (mahd.) Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi = Komissio esittelee = Keskustelu Lainsäädäntötyön suunnittelu aiesopimus = Komissio esittelee = Keskustelu Muut asiat

3 3(23) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Asia Euroopan parlamentin päätöslauselmat, päätökset ja lausunnot istuntojaksoilla ja Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Yleisten asioiden neuvosto ottaa tiedoksi Euroopan parlamentin istuntojaksollaan ja tekemät päätöslauselmat, päätökset ja lausunnot. Päätöslauselmat ovat asialistalla B-kohtana, jotta jäsenvaltiot voivat halutessaan kiinnittää erityistä huomiota joihinkin niistä. Näin tapahtuu kuitenkin harvoin. Esille nostetut päätöslauselmat liittyvät yleensä toimielinten välisiin suhteisiin, kohdistuvat johonkin jäsenvaltioon asiassa, joka ei kuulu unionin toimivaltaan, tai ovat muuten unionin kannalta merkittäviä. Unionin päätöksentekoprosesseihin liittyvät päätöslauselmat käsitellään asianmukaisella tavalla komissiossa ja neuvostossa. Suomen kanta Otetaan päätöslauselmat, päätökset ja lausunnot tiedoksi. Pääasiallinen sisältö Torstai 23. kesäkuuta Bryssel EU:n ja Libanonin välisen Euro Välimeri-sopimuksen pöytäkirja (puitesopimus) *** EU:n ja Libanonin välisen Euro-Välimeri-sopimuksen pöytäkirja (vuoden 2004 laajentuminen) *** EU:n ja Libanonin välisen Euro Välimeri-sopimuksen pöytäkirja (Bulgarian ja Romanian liittyminen) *** Sopimus finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta EU:n ja Monacon välillä * Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2015/012 BE/Hainaut Machinery Tonnikalan monivuotinen elvytyssuunnitelma ***I Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskeva monivuotinen suunnitelma ***I

4 4(23) Tuomioistuimen toimivalta, sovellettava laki sekä päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano aviovarallisuussuhteita koskevissa asioissa * Tuomioistuimen toimivalta, sovellettava laki sekä päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevissa asioissa * Joukkomurhat Kongon itäosissa Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) seuranta Uusiutuvan energian tilannekatsaus Energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanokertomus Tiistai 5. heinäkuuta Strasbourg EU:n ja Perun välinen lyhytaikaista oleskelua koskeva viisumivapaussopimus *** Liikkuvien työkoneiden päästöraja-arvot ***I Pakolaiset: sosiaalinen osallisuus ja integroituminen työmarkkinoille Sosiaali- ja ympäristönormit, ihmisoikeudet ja yritysten yhteiskuntavastuu Eteenpäin suuntautuva ja innovatiivinen tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategia Ihmiskaupan torjunta EU:n ulkosuhteissa Keskiviikko 6. heinäkuuta Strasbourg Azerbaidžanin osallistuminen unionin ohjelmiin *** Lisätalousarvioesitys nro 2/2016: varainhoitovuoden 2015 ylijäämä Yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistaminen koko unionissa ***II Energiatehokkuusmerkintä ***I Euroopan raja- ja rannikkovartiosto ***I Euroopan meriturvallisuusvirasto ***I Yhteisön kalastuksenvalvontavirasto ***I OLAFin valvontakomitean sihteeristö ***I Monivuotisen rahoituskehyksen vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelu: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa Veropäätökset ja muut luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaiset toimenpiteet (TAXE 2) Rakennerahastojen ja Horisontti ohjelman väliset synergiat Komission vuoden 2017 työohjelman valmistelu Japanin päätös käynnistää uudelleen valaanpyynti kaudella Torstai 7. heinäkuuta Strasbourg Henkilöiden, joilla on albinismi, tilanne Afrikassa, erityisesti Malawissa Bahrain Myanmar, erityisesti rohingyaväestön tilanne Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 71. istunto Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen täytäntöönpano Delegoidun säädöksen vastustaminen: elintarvikkeita koskevat sallitut terveysväitteet EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa

5 5(23) Täysistunnot ja Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Heli Siivola (VNEUS), EUTORI-tunnus Liitteet Viite

6 6(23) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Eteläpää Mari(VNK) Asia YAN; Lokakuun Eurooppa-neuvoston ( ) annotoitu agenda Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö YAN ottaa tiedoksi lokakuun Eurooppa-neuvoston asialistan Suomi ottaa tiedoksi lokakuun Eurooppa-neuvoston asialistan Asialistaksi esitetään: 1) Muuttoliike, jonka osalta Eurooppa-neuvosto arvioi viimeaikaista kehitystä ja kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa saavutettua edistystä sekä antaa tarvittavia linjauksia 2) Kauppakysymyksiä, joiden suhteen Eurooppa-neuvosto käy kokonaisvaltaisen keskustelun ja käsittelee EU:n kauppapolitiikan tulevaisuutta koskevia linjauksia. 3) Ulkosuhteita, joiden osalta Eurooppa-neuvosto käy politiikkakeskustelun suhteista Venäjään. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely ) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 16.9 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

7 7(23) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 11223/16 CO EUR-PREP 31 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VNEUS/Eteläpää EUTORI-tunnus Liitteet Viite

8 8(23) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Eteläpää Mari(VNK) Asia YAN; Kesäkuun Eurooppa-neuvoston seuranta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö YAN:ssa annetaan katsaus kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanon tilanteesta sihteeristön laatiman yhteenvedon pohjalta. Keskustelussa on tarkoitus puhua toimeenpanon puutteista yleisemmin. Suomi pitää tarpeellisena tehostaa unionin päätösten toimeenpanoa. Tällä edistetään EU:n legitimiteettiä ja uskottavuutta. Tarvitaan jäsenvaltioiden ja instituutioiden vahvempaa sitoutumista toimeenpanon varmistamiseen. Eurooppa-neuvoston rooli toimeenpanon tehostamisessa on keskeinen. Eurooppaneuvoston päätelmien tulisi tarpeen mukaan sisältää selkeä vastuunjako kunkin asiakysymyksen seurannan, monitoroinnin ja raportoinnin osalta. Keskeisiä asiakokonaisuuksia koskeva seurantamekanismi olisi hyödyllinen. Sihteeristöllä tulisi olla keskeinen rooli tämän osalta jatkuvuuden turvaamiseksi. YAN:lla on tärkeä rooli seurannan varmistamisessa, erityisesti horisontaalisten kysymysten osalta. Sektorineuvostojen tulisi vastaavasti varmistaa keskeisten sektorikohtaisten asiakysymysten seurantaa. Eurooppa-neuvoston, yleisten asioiden neuvoston ja sektorineuvostojen välisen vuorovaikutuksen on oltava koordinoitua ja tehokasta. Toimeenpanon tehostaminen edellyttää myös, että komissio tekee tarvittavat aloitteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, että EU:n lainsäädäntömenettelyssä tuotetaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä ja että jäsenvaltiot kantavat vastuunsa EUsääntelyn oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta ja oikeasta soveltamisesta. Komission tulisi hyödyntää täysimääräisesti EU-sääntelyn täytäntöönpanon ja soveltamisen valvontaan liittyvät välineet, mukaan lukien rakentava dialogi jäsenvaltioiden kanssa. Keskustelun taustaksi on jaettu neuvoston sihteeristön laatima yhteenveto kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanon tilanteesta. Päätelmiin sisältyvät

9 9(23) muuttoliike, kasvu ja työllisyys, ulkosuhteet sekä Britannian kansanäänestyksen jälkeinen tilanne. Yhteenvedossa käydään läpi päätelmiin sisältyvät tehtäväksiannot ja niiden pohjalta käynnistetyt toimenpiteet. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU ministerivaliokunta (kirjallinen menettely ) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 16.9 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus VNEUS/Eteläpää Liitteet Viite

10 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM BO Kulmala Vesa(VM) (23) Asia Yleisten asioiden neuvosto ; Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) n:o 1311/2013 artiklan 2 mukaan komissio esittää vuoden 2016 loppuun mennessä arvioinnin rahoituskehyksen toiminnasta ottaen huomioon EU-alueen taloudellinen kehitys sekä viimeisimmät makrotalousennusteet. Komission esitys monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinniksi julkaistaan Yleisten asioiden neuvoston kokouksessa komissio esittelee esityksensä monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioksi ja asiasta käydään alustava keskustelu. Ottaen huomioon, että komission ehdotus monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioksi julkaistaan vasta , Suomella ei ole vielä yksityiskohtaisia kantoja asiaan. Kantojen valmistelua ohjaa nykyinen hallitusohjelma ja sen asettamat linjaukset sekä hallitusohjelmaan pohjautuva EU-vaikuttamisstrategia. Tässä vaiheessa esitettävien alustavien näkemysten mukaan Suomi katsoo, että väliarvioinnin yhteydessä ei tule kasvattaa rahoituskehyksen kokonaistasoa. Ajankohtaisiin haasteisiin, kuten muuttoliike, vastaaminen voi kuitenkin edellyttää lisäjoustoa rahoituskehysten sisällä maksukaton puitteissa. Rahoitettujen toimien on tähdättävä eurooppalaisen lisäarvon syntymiseen ja vaikuttavuuteen. EU-rahoituksen tulisi jatkossakin täydentää, ei korvata, kansallista rahoitusta. Rahoitusta tulisi myös kohdentaa uudelleen vastaamaan tämänhetkisiä tarpeita, kuten rajavalvonta, muuttoliike ja yhteinen puolustus maksukaton puitteissa kasvattamatta budjetin kokoa. Lisäksi hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti EU:n rahoituskehyksen painopistettä on siirrettävä asteittain vahvemmin tukemaan talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Seuraavissa rahoituskehysneuvotteluissa on noudatettava tiukkaa budjettikuria kuten jäsenvaltioissa on tehty. On huolehdittava, että Suomen nettomaksuosuus on kohtuullinen ja oikeudenmukainen ja siinä huomioidaan Suomen taloustilanne. Pääasiallinen sisältö

11 11(23) Vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) n:o 1311/2013 artiklan 2 mukaan komissio esittää vuoden 2016 loppuun mennessä arvioinnin rahoituskehyksen toiminnasta ottaen huomioon EU-alueen taloudellinen kehitys sekä viimeisimmät makrotalousennusteet. Väliarvioinnin esittäminen on pakollista ja sen yhteydessä komission on mahdollista esittää myös lainsäädäntöehdotus voimassaolevan rahoituskehysasetuksen tarkistamiseksi. Komission esitys monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinniksi julkaistaan Perusmuistiota laadittaessa ei ole käytettävissä komission esitystä väliarvioinniksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013 SEUT 312, erityinen lainsäätämisjärjestys, neuvoston yksimielisyys Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentissa asiaa valmistellaan parlamentin budjettivaliokunnassa. Yleisesittelijöinä toimivat Jan Olbrycht (EPP, PL) sekä Isabelle Thomas (S&D, FR). Parlamentti on julkaissut 6. heinäkuuta 2016 päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa (P8_TA(2016)0309). EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - Monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin ja sen yhteydessä esitettävien toimien toimeenpanon voidaan olettaa aiheuttavan myös taloudellisia vaikutuksia, joita arvioidaan tarkemmin komission esityksestä laadittavassa U/E-kirjeessä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Asiakirjaa ei ollut vielä saatavilla muistiota valmisteltaessa Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

12 12(23) VM/BO Vesa Kulmala, puh , VM/BO Seija Kivinen, puh EUTORI-tunnus Liitteet Viite

13 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Jokelainen Jaana(VNK) (23) Asia Yleisten asioiden neuvosto 20.9.; ohjelmointi; komission aiekirje vuoden 2017 työohjelmastaan Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Yleisten asioiden neuvosto käsitteli ensimmäistä kertaa Euroopan komission ensi vuoden työohjelmaa ja pj-maa toimitti kirjeen neuvoston näkemyksistä puheenjohtaja Junckerille ja varapuheenjohtaja Timmermansille. Syyskuun yleisten asioiden neuvostossa keskustelu jatkuu komission aiekirjeen pohjalta. Tätä kirjettä

14 Suomen kanta 14(23) neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuoden 2017 työohjelman painopisteistä ja tavoitteista odotetaan , jolloin Juncker pitää vuosittaisen unionin tila -puheensa. Komission ensi vuoden työohjelma julkistettaneen , minkä jälkeen yleisten asioiden neuvosto palaa asiaan ja toimielimet antavat yhteisen julistuksen keskeisimmiksi katsomistaan hankkeista, joissa tulisi edetä nopeasti. Suomi katsoo, että vuonna 2017 komission tulee edelleen keskittyä muuttoliikkeeseen vastaamiseen, kasvun, kestävän kehityksen ja vakauden edistämiseen (ml. digitaaliset ja palveluiden sisämarkkinat, kierto- ja biotalous sekä tuleviin rahoituskehysneuvotteluihin valmistautuminen), ulkoisen toiminnan ja turvallisuuden vahvistamiseen sekä yhteisten arvojen edistämiseen. Myös sisäisen turvallisuuden vahvistaminen on keskeistä. Suomi pitää hyvänä sitä, että komissio keskittyy isojen asiakokonaisuuksien edistämiseen ja pitää parempaa sääntelyä toimintaansa läpileikkaavana prioriteettina. Euroopan unionin on keskityttävä olennaisimpiin kysymyksiin, ja komission tulee uusia lainsäädäntöehdotuksia antaessa huolehtia perusteellisesta vaikutustenarvioinnista. EU:n toimenpiteiden eri sektoreilla tulee olla keskenään johdonmukaisia ja toisiaan tukevia. Suomi tavoittelee nykyistä vähemmän, mutta parempaa ja kevyempää sääntelyä. Olennaista on jo tehtyjen sitoumusten ja olemassa olevan lainsäädännön tehokas toimeenpano kaikilla sektoreilla. Pääasiallisessa sisällössä kuvataan tarkemmin Suomen painopisteitä ja kantoja eri hankkeisiin. Ne pohjautuvat ministeriöiden kesällä toimittamiin näkemyksiin komission ensi vuoden työohjelmasta ja ministeriöiden syksyllä toimittamiin EUvaikuttamissuunnitelmiin vuodelle Esitetyt tavoitteet ovat jatkumoa tämän vuoden EU-vaikuttamisstrategialle ja -työlle. Ministeriöiden EU-vaikuttamissuunnitelmien pohjalta laaditaan loppuvuodesta valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia Pääasiallinen sisältö Muuttoliikkeeseen vastaaminen Muuttoliikkeen hallinta ja juurisyihin vaikuttaminen edellyttävät EU:n koko keinovalikoiman hyödyntämistä. Nämä pyrkimykset tulee ottaa huomioon EU:n suhteissa lähtö- ja kauttakulkumaihin sekä pakolaisten kohdemaihin. EU:n tulee panostaa kumppanuuskehyksen räätälöityihin maakohtaisiin sopimuksiin eli kompakteihin, jotka perustuvat sekä tuloksellisiin kannustimiin että riittävään ehdollisuuteen. Tulevan työohjelman tavoitteena tulee olla tehokkaan palauttamispolitiikan edistäminen. Vireillä olevat EU:n takaisinottoneuvottelut on saatava pikaisesti päätökseen ja uusia neuvotteluja on aloitettava erityisesti Suomen kannalta keskeisten kolmansien maiden kanssa. Komissio on antanut useita lainsäädäntö- ja muita ehdotuksia, joiden tavoitteena on uudistaa Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä ja kehittää EU:n yhdennettyä rajaturvallisuutta sekä laillisen maahanmuuton väyliä (erit. ns. Blue Card ja uudelleensijoittaminen). Vuonna 2017 komissio keskittynee näiden ehdotusten

15 15(23) läpiviemiseen. Suomi pitää tärkeänä aiemmin sovittujen päätösten (ml. sisäiset siirrot) toimenpanon tehostamista ja valvontaa. EU:n rajavartiointijärjestelmän osalta Suomen tavoitteena on tiiviimpi ja tehokkaampi Frontexin koordinoima yhteistyö, mutta ei eteneminen ylikansalliseen rajavartiointiin. Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvää EU-yhteistyötä tulee tehostaa edelleen hyvien käytäntöjen levittämiseksi ja jäsenvaltioiden omien toimien tukemiseksi. Muuttoliikkeeseen vastaaminen edellyttää myös rahoituksen vahvistamista. Pidemmän aikavälin kestävä ratkaisu tulee vaatimaan sekä EU-budjetin tehokkaampaa käyttöä että uusia ratkaisuja ja budjetin joustavuuden lisäämistä. Kasvun, kestävän kehityksen ja vakauden edistäminen Suomi korostaa kasvupolitiikan nostamista komission ohjelmaa ja toimintaa läpileikkaavaksi teemaksi. Suomi pitää keskeisenä, että komissio asettaa kasvua ja kilpailukykyä tukevat toimet keskiöön Eurooppa strategiaa, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa, digitaalisia sisämarkkinoita sekä eri sektoripolitiikkojen uudistusta valmisteltaessa seuraavalle rahoituskehys- ja ohjelmakaudelle. Suomen tavoitteena on vahvistaa digitaalisen talouden kasvun edellytyksiä ja poistaa sisämarkkinoiden toiminnan esteitä. Suomelle on keskeistä, että aloitteet tukevat digitaalisen liiketoiminnan ja yhteiskunnan kehittymistä. Digitaalisuus läpileikkaavana teemana koskee niin biotaloutta ja kiertotaloutta kuin muita Suomelle strategisesti tärkeitä aloja, kuten energiaa ja terveyssektoria. Keinotekoisesta hallinnollisesta erottelusta teollisuuden ja palvelujen tai fyysisen ja digitaalisen arvonluonnin välillä tulee luopua. Ns. viides vapaus eli digitaalisen sisällön vapaa liikkuvuus EU:ssa ansaitsee erityistä huomiota. Suomi pitää tärkeänä, että ylisääntelyä vältetään erityisesti nopeasti muuttuvilla liiketoiminta-alueilla ja että uuden sääntelyn tarvetta harkitaan huolellisesti. Sääntely-ympäristöä tulisi uudistaa pikemmin keventämällä myös nykyisiin toimijoihin kohdistuvaa sääntelyä kuin laajentamalla sääntelyä koskemaan uusia toimijoita. Sisämarkkinastrategian toimeenpano on olennaista, ja siihen liittyen komissiolta ensi vuonna odotettavista aloitteista Suomen kannalta keskeisiä vaikuttamiskohteita ovat muun muassa vastavuoroinen tunnustaminen, tuoteturvallisuus ja markkinavalvonta sekä yritystoiminnan digitalisaation edistäminen. Palvelumarkkinoiden kehittämiseksi tarkoitetut ehdotukset ovat myös tärkeitä, mutta esimerkiksi palvelupassin osalta on tärkeä huolehtia siitä, ettei sitä koskevalla uudella lainsäädännöllä luoda perusteetonta taakkaa yrityksille ja viranomaisille. Suomi suhtautuu kriittisesti EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanopuitteiden tarkistukseen sääntelymuutoksella ja muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan yhdenmukaistamiseen. Komission digitaalisten sisämarkkinoiden strategian (DSM) täytäntöönpano on tämän vuoden aikana ratkaisevassa vaiheessa. Kaikki strategian 16 aloitetta on tarkoitus antaa ennen vuoden loppua. Ehdotusten antaminen ja käsittely vaikuttaa etenevän. Riskinä on kuitenkin joissakin säädösehdotuksissa hallinnollinen taakka ja ylisääntely. Digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnan kannalta keskeisiä sääntelyalueita, joissa tulisi edetä, ovat erityisesti tekijänoikeus, arvonlisäverotus ja kuluttajapolitiikka. Tekijänoikeussektorilla tulisi edetä aloitteissa, joilla voidaan edistää rajat ylittävää sisältöjen saavutettavuutta. Kuluttajapolitiikassa Suomen tavoitteena on järkevän digisopimuksia koskevan sääntelyn aikaansaaminen. Jatkotyöhön vaikuttavat kuluttajansuojasääntelyn REFIT-tulokset, joita

16 16(23) komissiolta odotetaan viimeistään ensi vuonna. Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin uudelleentarkastelussa Suomi pitää tärkeänä arvioida keinoja ulottaa vastuu yksityisyyden suojasta ja tietoturvasta teknologianeutraalisti kaikkiin viestinnän välittäjiin. Liikenne- ja viestintäala on murroksessa etenkin digitalisaation ja automatisaation vuoksi. Suomi jatkaa liikenne palveluna -ajattelun ja älyliikenteen edistämistä. Vuonna 2017 tulee jatkaa myös työtä automatisaation edistämiseksi. Nämä kaikki edellyttävät myös EU-tasolla lainsäädäntöesteiden poistamista, sääntelyn keventämistä ja teknologianeutraalia sääntelyä. On myös tärkeä varmistaa, ettei EU-toimilla aseteta esteitä liikenneinfrastruktuurin uudenlaisten rahoitusmallien kehittämiselle ja käyttöönotolle jäsenmaissa. Komissio täydentää osaamisen agendaa vuoden 2017 aikana. Digitalisaation vaikutukset työelämässä ja koulutuksessa edellyttävät panostusta opettajien digitaaliseen osaamiseen sekä osaamistarpeiden ennakointiin. EU:n nuorisostrategian keskeisenä tavoitteena tulee olla nuorten koulutuksen ja työllisyyden edistäminen, mukaan lukien laadukas nuorisotyö ja nuorisotyöntekijöiden koulutus. Komission strateginen sitoutuminen sukupuolten tasa-arvoon vuosille tulee toimeenpanna tehokkaasti. Toimia työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamiseksi sekä naisten työllisyysasteen nostamiseksi tulee jatkaa. Komissio antaa ehdotuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista vuonna Suomi pitää tärkeänä, että pilarin kattamia asioita käsitellään kaikkien jäsenmaiden kesken ja että pilari ei johda oikeudellisesti sitoviin instrumentteihin eikä toimivaltamuutoksiin työ- ja sosiaalisektoreilla. Työvoiman vapaata liikkuvuutta tulee tehostaa. Komissio jatkaa toimia veronkierron ja veropetosten ehkäisemiseksi vuoden alussa antamansa veronkierron torjumista koskevan paketin pohjalta. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron ehkäisemiseksi ja pitää tärkeänä, että komissio vie jatkoehdotuksia eteenpäin nykyisen toimivaltajaon puitteissa. Myös korruptiotilanteen seurantaa EU:ssa tulee jatkaa. Komissio tekee arvonlisäverotoimintasuunnitelmaansa liittyviä lainsäädäntöehdotuksia tämän vuoden lopussa ja ensi vuonna. EU:n arvonlisäverojärjestelmää tulee uudistaa ja kehittää sisämarkkinoiden toimivuuden tehostamiseksi kohti nykyistä yksinkertaisempaa, tehokkaampaa, vakaampaa ja paremmin petoksilta suojattua järjestelmää. Vuonna 2017 komissio arvioi pääomamarkkinaunionihankkeen saavutuksia ja laatii uudelleenarvioinnin painopistealueista sekä antaa kaikki keskeisimmät toimikaudellaan valmiiksi toivottavat lainsäädäntöehdotukset. Suomi pitää tärkeänä, että työohjelmassa näkyisi rahoitusmarkkinoiden sääntelykehikon osalta sääntelyn suhteellisuusperiaatteen vahvistaminen ja sääntelyn vaikutuksista aiheutuvan kokonaistaakan pienentäminen toimijoille, esimerkiksi muutosehdotuksin, jotka koskevat pienempien ja kansallisesti toimivien pankkien omaa erityisregiimiä ja päällekkäisten raportointivelvollisuuksien poistamista. Työohjelmassa tulisi ottaa huomioon myös sijoitusrahastojen rajat ylittävien toimintamahdollisuuksien esteiden poisto ja rajat ylittävien maksukyvyttömyysmenettelyiden toimivuuden edistäminen. Maksukyvyttömyysmenet-

17 17(23) telyjen osalta mahdollisen EU-sääntelyn tarvetta, vaikutuksia ja kohdentumista on kuitenkin arvioitava huolella. Suomi tukee investointien esteiden purkamiseen ja yksityisten investointien edistämiseen tähtäävää työtä. Euroopan strategisten investointien rahaston toiminnassa tulisi kiinnittää huomiota hankkeiden laatuun suuren volyymin sijaan ja toteuttaa toiminnan arviointi asianmukaisesti. Komission on tehnyt tämän vuoden työohjelman perusteella huomattavan määrän ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyviä ehdotuksia. On todennäköistä, että vuonna 2017 keskitytään näiden työstämiseen ja uusien esitysten määrä on alhainen. Suomi pitää tärkeänä, että komissio alkaa valmistella jo ensi vuonna ilmastosopimuksen osapuolilta 2020 mennessä pyydettyä pitkän aikavälin strategiaa vähäpäästöisestä kehityksestä. Ilmastopolitiikan tulee kannustaa metsien kestävään käyttöön ja niiden monipuolisten ilmastohyötyjen lisäämiseen. Energiaunionin toimeenpanoon liittyen 2017 Suomi pitää tärkeänä, että komissio laatii ehdotukset toimista liikenteen vähähiilisyyden edistämiseksi. Pitemmällä aikavälillä liikenteen tiukentuvia päästövähennyksiä on mahdotonta saavuttaa, jos liikenteen riippuvaisuutta fossiilisesta öljystä ei saada katkaistuksi. Tieliikenteen uusiutuville polttoaineille tulisi siksi asettaa riittävän kunnianhimoinen EU-tason tavoite. Suomi kannattaa autovalmistajille asetettavien sitovien CO2-raja-arvojen jatkamista ja tavoitetason tiukentamista myös vuoden 2020 jälkeen ja pitää tarpeellisena raja-arvojen asettamista myös raskaalle kalustolle. Raja-arvoissa tulisi huomioida vaihtoehtoisten polttoaineiden g/km-päästö polttoaineen tai käyttövoiman koko elinkaaren ajalta. Kiertotalouspaketin osalta Suomelle on tärkeä ensi vuonna odotettava aloite, jossa tarkastellaan kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädäntöä siitä näkökulmasta, että saavutettaisiin sekä myrkyttömiä materiaalikiertoja että kierrätysasteen nousua. Komission tulisi lisäksi tehdä vuonna 2017 aloite EU-tason sääntelyn kehittämisestä paperista ja kartongista valmistettaville sekä neitseelliselle että kierrätyspaperipohjaisille elintarvikepakkauksille, sillä kierrätysmateriaalien käyttö on lisääntynyt huomattavasti ja kansalliset säädökset vaikeuttavat tavaroiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla eikä vastavuoroisen tunnustamisen periaate toimi. Suomi pitää tärkeänä, että komissio antaa uudistetun biotalousstrategian vuonna Strategiassa tulisi panostaa nykyistä enemmän innovaatiomyönteiseen lainsäädäntöön ja edistää biotalouden ja kiertotalouden koherenssia. Vapaakauppaneuvottelujen (erityisesti Yhdysvallat ja Japani) edistäminen on keskeistä Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämisessä lyhyellä aikavälillä keskitytään erityisesti talouden ja finanssipolitiikan ohjausjärjestelmän tehostamiseen, euroalueen ulkoisen edustuksen vahvistamiseen sekä pankkiunionin loppuunsaattamiseen. Pankkiunionin osalta keskeistä on, että komission työohjelma tukee riskien vähentämistä riskien jakamisen edellytyksenä. Yhteisen talletussuojajärjestelmän luominen voi tulla kyseeseen vasta, kun siihen voidaan siirtyä tasavertaiselta pohjalta. Vakaus- ja kasvusopimuksen yksinkertaistamiseen liittyen on varmistettava, että käynnistynyt työ jatkuu vuonna 2017 ja johtaa finanssipoliittisen kehikon yksinkertaistamiseen.

18 18(23) On mahdollista, että viiden puheenjohtajan raportin sekä komission viime syksyn ehdotusten lisäksi EMU:n kehittämiseen liittyviä aloitteita ja ehdotuksia saadaan vielä tänä ja ensi vuonna. Suomi katsoo, ettei tässä vaiheessa ole tarvetta keskustella tai tehdä päätöksiä EMU:n kehittämisestä pidemmällä aikavälillä. Keskusteluun pitkäaikaisemmista ehdotuksista on tarkoitus palata Eurooppa-neuvostossa vuoden 2017 loppuun mennessä. Ensi vuonna annettavan uutta rahoituskehyskautta (MFF 2021+) koskevan esityksen osalta Suomi pitää tärkeänä, että kehyksen painopistettä siirretään jatkossakin asteittain yhä vahvemmin tukemaan talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Rahoituksen prioriteettien tulee vastata paremmin nykyisiä tarpeita ja tulevien neuvottelujen yhteydessä tulee tarkastella mahdollisuuksia käyttää EU:n talousarvion määrärahoja joustavammin ennakoimattomiin tarpeisiin rahoituskehyksen enimmäismäärän puitteissa, kasvattamatta talousarvion kokoa. Komissio antaa vuonna 2017 seitsemännen koheesiokertomuksen, joka sisältää linjauksia tulevalle kaudelle. Suomi jatkaa koheesiopolitiikan uudistukseen vaikuttamista vuoden 2016 EU-strategian mukaisesti (syrjäisen sijainnin ja harvaan asutuksen sekä erityiskysymysten, kuten Itämeri, arktisuus ja sisä- ja ulkorajayhteistyö, huomiointi ja hallinnollisen taakan keventäminen). Vuoden 2017 työohjelmassa tulee jatkaa maatalouspolitiikan yksinkertaistamista koskevaa työtä (eläinten merkintä- ja rekisteröintisäännösten seuraamusten keventäminen, tulevan rahoituskehyskauden valvontamenettelyjen ja rahoitusoikaisujen yksinkertaistaminen sekä täydentävien ehtojen kokonaisuuden perusteellinen arviointi). Komission, Euroopan parlamentin, neuvoston ja tilintarkastustuomioistuimen tulisi sopia yhteisistä yksinkertaistamiseen ja riskiperusteisuuteen tähtäävistä peruslinjoista tulevalle rahoituskehyskaudelle huomioiden kuitenkin rahoituksen kansalliset enimmäismäärät, valvonnan kustannustehokkuus ja hyväksytty virhetaso. Ulkoisen toiminnan ja turvallisuuden vahvistaminen On tärkeää, että EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimenpano näkyy komission työohjelmassa Suomi on painottanut etenkin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) ja puolustusalan yhteistyön kehittämistä komission työohjelman 2017 kannalta keskeisiä tähän suoraan tai epäsuorasti liittyviä hankkeita ovat hybridiuhkiin vastaaminen, kumppanimaiden turvallisuussektorin kapasiteetin rakentaminen (CBSD) sekä loppuvuodesta 2016 annettavan puolustusalan toimintasuunnitelman toimeenpano ja erillinen puolustusalan strateginen ohjaus (korkea edustaja yhteistyössä komission kanssa). Jälkimmäisen tulee määritellä YTPP:n ja puolustusyhteistyön kehittämisen tavoitteet, tehtävät ja tarvittavat suorituskyvyt ja antaa ohjausta suorituskyky-yhteistyön eteenpäin viemiselle. Puolustusalan suunnitelman toimenpiteiden keskiössä tulee olla avoimet eurooppalaiset puolustusmateriaalimarkkinat ja kilpailukykyinen eurooppalainen puolustusteollisuus. Puolustushankinta- ja sisäisten siirtojen direktiivien asianmukaiseen soveltamiseen tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Eurooppalaisia sotilaallisia huoltovarmuusjärjestelyjä tulisi syventää. Myös YTPP-alan tutkimuksen kolmivuotisen valmistelutoimen käynnistäminen vuonna 2017 on Suomelle keskeinen tavoite. Valmistelutoimen tulee perustua jäsenvaltioiden suorituskyvyissä todettuihin tarpeisiin. Mikäli EU-rahoituksella saadaan aikaan tuloksia, voitaisiin seuraavalla rahoituskaudella jatkaa laajemmalla puolustustutkimuksen tutkimusohjelmalla.

19 19(23) EU:n itäisten kumppanimaiden demokratian, oikeusvaltiokehityksen ja vakauden vahvistumista tulee tukea maiden erilaisuus huomioiden. Venäjä-suhteiden kehitys riippuu Ukrainan kriisin ratkaisusta ja siitä, noudattaako Venäjä jatkossa kansainvälistä oikeutta. Suomen tavoitteena on laaja-alaisen yhteistyön säilyttäminen Turkin kanssa, ml. muuttoliikkeen hallinta ja tulliunionin uudistaminen. Yhteistyötä tulee jatkaa tehdyistä sitoumuksista kiinni pitäen. EU-jäsenyysprosessissa ja viisumivapaudessa etenemisen tulee olla tiukan ehdollista. Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano sekä muuttoliikkeen hallinta edellyttävät EU:n kehityspolitiikan uudistamista. Suomi painottaa muun muassa vihreää ja osallistavaa kasvua, nuorisotyöttömyyden vähentämistä sekä muuttoliikekysymysten ja uuden kumppanuuskehykseen perustuvan yhteistyömallin lisäämistä. Arktista politiikkaa ja siihen liittyvää komission ja korkean edustajan tiedonantoa tulisi edistää kokonaisvaltaisesti EU:ssa. Suomi tukee komissiota ja EU:n ulkosuhdehallintoa arktisen sidosryhmäfoorumin järjestämiseksi keväällä 2017 Suomessa. Yhteisten arvojen ja sisäisen turvallisuuden edistäminen Suomi jatkaa vaikuttamista siihen, että oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen seurantaa EU:ssa vahvistetaan. Uuden Euroopan syyttäjäviraston (EPPO) tehtävänä olisi tehostaa EU:n taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkinta- ja syytetoimia. Päätöksenteko virastosta saattaa lykkääntyä vuoden 2017 puolelle. Suomi edellyttää komissiolta uutta EU-tason kustannus-hyötyarviota ja selvittää oman osallistumisensa kannattavuutta. Sisäisen turvallisuuden varmistaminen muuttuvassa ympäristössä edellyttää yhteistyöinstrumenttien ajantasaistamista ja teknisen kehityksen huomioimista. EU:ssa on tarvittaessa oltava mahdollisuus ottaa käyttöön uusia menetelmiä, huomioiden jäsenmaiden välisessä tiedonvaihdossa perusoikeuksien kunnioittaminen ja tietosuojasta huolehtiminen. Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämistä tulee jatkaa. Terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjunnassa tulee hyödyntää täysimääräisesti ja edelleen tehostaa jo olemassa olevien EU-instrumenttien käyttöä. Komission työohjelmassa tulee näkyä tiedonvaihdon lisääminen lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välillä. Kysymys lentomatkustajatietojen (PNR) siirtämisestä kolmansille maille odottaa EU-tuomioistuimen tuomiota kuluvana syksynä. Komission tulee reagoida ratkaisuun nopeasti. Terrorismin torjunnassa tarvitaan paitsi yhteistyötä kolmansien maiden kanssa myös finanssipakotteita ja juurisyihin, konflikteihin, puuttumista. Suomi korostaa ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista kaikessa terrorisminvastaisessa toiminnassa sekä syrjinnän vastaisen työn merkitystä väkivaltaisen radikaalisaation ennaltaehkäisyssä.

20 20(23) Komission työohjelmaan tulisi sisältyä toimia, joilla voidaan tukea jäsenmaiden välistä tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihtoa väkivaltaiseen radikalisoitumiseen johtavista syistä ja niiden ehkäisystä. Komission työohjelmassa 2017 tulisi näkyä myös Eurooppa-neuvoston tuleva vapauden, turvallisuuden ja oikeuden strategisten suuntaviivojen puoliväliarvio. Tavoitteena on, että oikeudellinen yhteistyö perustuu jatkossakin vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. OSA-sektorin seuraavien suuntaviivojen valmistelu ajoittunee Suomen EU-puheenjohtajakaudelle Komission tulisi työohjelmassaan myös vastata Euroopan parlamentin päätöslauselmaan avoimesta, tehokkaasta ja riippumattomasta eurooppalaisesta hallinnosta. Parempi sääntely Komission työohjelma sisältää tärkeimmät lainsäädäntö- ja muut ehdotukset seuraavalle vuodelle, mukaan lukien kumoamiset, uudelleenlaatimiset, yksinkertaistamiset ja peruuttamiset. Suomi pitää tärkeänä, että komission sääntelyn vähennystavoitteet ovat huolellisesti suunniteltuja, uskottavia ja saavutettavissa ja että ne keskittyvät raskaimmille sääntelyaloille. Komission tulee kehittää REFIT-tulostaulua informatiivisemmaksi niin, että siitä ilmenee selkeästi muutosten vaikutukset sääntelyn kohteeseen. Komission tulee kehittää REFIT-foorumin työtä siten, että sen rooli EU-lainsäädännön yksinkertaistamisen ja hallinnollisen taakan keventämisen edistämisessä osana paremman sääntelyn toimia selkiytyy ja että siitä muodostuu käytännössä toimiva väylä yksinkertaistamisaloitteiden ja keventämistoimien eteenpäin viemiseen. Loppuvuodesta 2015 toteutetun kansallisen kartoituksen perusteella Suomi on esittänyt komission tulevaan työohjelmaan seuraavien ehdotusten uudelleen tarkastelua: rehuhygienia-asetus, kuituselosteet, ihmislääkedirektiivi, raskaan kaluston ammattipätevyys ja ajokortit, yrittäjäkuljettajien työaikadirektiivi, postidirektiivi ja tekijänoikeusdirektiivi. Lisäksi poisvedettäväksi on esitetty tuoteturvallisuusasetusehdotusta, avoimuusasetuksen uudistamisehdotusta (2008) ja moottoriajoneuvojen siirtämisehdotusta. Komission jo REFIT-foorumin käsittelyyn tuomasta 108 sidosryhmiltä tulleesta yksinkertaistamisaloitteesta ministeriöiden lausuntojen perusteella Suomen kannalta keskeisiä ovat ensi vaiheessa olleet rakennustuoteasetus, koheesiopolitiikan yksinkertaistaminen ja REACH. Muun muassa näihin liittyviä sääntelyn yksinkertaistamistoimia Suomi pyrkii edistämään jatkossakin. Myös EU:n kuluttajansuojalainsäädännön toimivuuden arviointi on kannaltamme keskeinen paremman sääntelyn hanke, joko REFITin puitteissa tai muutoin. Suomi on lisäksi pitkään tuonut esiin tarvetta uudistaa EU:n työaikadirektiiviä ja esittänyt tätä komission työohjelmaan EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Toimielinten välisellä sopimuksella paremmasta sääntelystä (15506/2015) toimielimet sopivat tehostavansa unionin vuotuista ja monivuotista ohjelmasuunnittelua noudattaen

21 21(23) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan komissio tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi. Komissio käy Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa vuoropuhelua sekä ennen vuotuisen työohjelmansa hyväksymistä että sen jälkeen. Tämä kattaa näkemysten vaihdon ennen komission aiekirjettä, aiekirjeen pohjalta sekä jo hyväksytystä työohjelmasta. Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston vuoropuhelun kussakin vaiheessa esittämät näkemykset, mukaan lukien niiden pyytämät aloitteet. Komission työohjelman pohjalta toimielimet vaihtavat näkemyksiä tulevan vuoden aloitteista ja sopivat vuotuista toimielintenvälistä ohjelmasuunnittelua koskevasta yhteisestä julistuksesta. Siinä yksilöidään poliittisesti merkittävimmät asiat, joita olisi käsiteltävä lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina. Toimielimet seuraavat säännöllisesti koko vuoden ajan yhteisen julistuksen täytäntöönpanoa. Käsittely Euroopan parlamentissa Ks. edellinen kohta. Komission varapuheenjohtaja Timmermans kertoi komission työohjelman 2017 valmisteluista heinäkuun alussa Euroopan parlamentille, joka hyväksyi päätöslauselman P8_TA_PROV(2016)0312. Komission puheenjohtaja Juncker pitää unionin tila -puheensa parlamentissa Kansallinen valmistelu Ministeriöt toimittivat toukokuun lopussa VNK:n EU-asioiden osastolle alustavat näkemyksensä komission vuoden 2017 työohjelmasta ja syyskuun alussa EUvaikuttamissuunnitelmansa ensi vuodelle. EU-asioiden komitea EU-ministerivaliokunta ja kirjallinen menettely Eduskuntakäsittely Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiaa 2016 (E 18/2016 vp) on käsitelty eduskunnan eri valiokunnissa ja suuri valiokunta on antanut asiasta lausunnon (SuVL 3/2016 vp), jonka mukaan se aikoo antaa asiasta toisen lausunnon syysistuntokaudella. Suuri valiokunta kirjasi valtioneuvoston selvityksen Suomen alustavista näkemyksistä komission työohjelmaan 2017 vaikuttamisstrategian 2016 jatkokirjeeksi (EJ 12/2016 vp). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

22 22(23) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komission aiekirjettä ei ole vielä jaettu tätä muistiota laadittaessa. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Jaana Jokelainen (VNEUS), VNEUSin sektorideskit, EUTORI-tunnus Liitteet Viite

23 23(23) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi YAN Yleisten asioiden neuvosto VNK EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TPK, UM, VM, VTV, YM