Ole täyttä ymmärrystä vailla - tulet hullua hurskaammaksi: Muistisairaan kohtaamisesta

Transkriptio

1 Ole täyttä ymmärrystä vailla - tulet hullua hurskaammaksi: Muistisairaan kohtaamisesta Raul Soisalo, Kouluttajapsykoterapeutti VET Suomen Psykologinen Instituutti MITÄ PUOLIA KOHTAAMME? MITÄ KOHTAAMINEN JÄTTÄÄ? KOKEVA MINUUS = KUN PAINAN TÄSTÄ, MILTÄ TUNTUU? MUISTAVA MINUUS= MINKÄLAINEN KOKEMUS OLI VIIME VIIKON LÄÄKÄRI VO.?

2 MUISTAVA MINUUS VIOITTUU KOKEVA MINUUS TOIMII KOKEVA MINÄ TIETÄÄ MILLÄ MIELELLÄ KOHDATAAN? MITKÄ TUNTEET AKTIVOITUVAT TRAUMATISOITUMINEN ON KOKEVAN MINUUDEN ASIA KOKEVA MINUUS KOKEE TÄSSÄ JA NYT TUNTEITA JA NE JÄTTÄVÄT JÄLJEN IMPLISIITTISEEN MUISTIIN. ON HYVIN TÄRKEÄÄ, MINKÄ- LAINEN KOKEMUS KOHTAA- MISESTA KOOSTUU.

3 IHMINEN KOKEE VAIKKEI TIEDÄ MIKSI KOKEE PEILISOLUT KOSKETUS YHTEYS TOISEEN

4 MINKÄLAISEN KOKEMUKSEN OSAAMME JÄRJESTÄÄ? Psyykkinen oireilu mielekästä Kun ihminen oireilee psyykkisesti, siihen löytyy lähes aina mielekäs syy, eli funktio. Käytösoire on ihmisen elämänhallinnan keino, sopeutumispyrkimys tai jokin muu hänen näkökulmastaan mielekäs toimintatapa siinä tilanteessa, missä ihminen on. On helpompi auttaa, kun ymmärtää, mihin potilas oirettansa tarttee ja käyttää.

5 Millä mitataan? Ensin pitää tietää miksi mitataan? Millä tavalla potilas hyötyy? mitä kannattaa mitata ja miten? CMAI NPI MÅDRS EMOTIVE-FUNCTIONAL RESIPROCITY TECHNIQUE ERT TUNNETILAFUNKTIOSENSITIIVINEN VUOROVAIKUTUSTEKNIIKKA

6 LÄHTÖKOHTANA PYHÄ YKSINKERTAISUUS + 9 PRINSIIPPIÄ + SISÄLTÄÄ TYÖKALUJA LENTOEMÄNTIEN OHJEET

7 Pystyt parempaan kerromme mieluusti miten Suomen Psykologinen Instituutti Työelämän, vuorovaikutuksen ja ihmisten kehittäjä Emotive-functional resiprocity technique ERT, eli tunnetilafunktioita huomioiva vuorovaikutuksellinen tekniikka, jonka avulla hoitohenkilökunnan on mahdollista löytää asiakkaan käyttäytymiselle useanlaisissa eri tilanteissa ja konteksteissa uutta näkökulmaa. Tekniikassa selvitetään käyttäytymisen taustalla olevia tunteita ja näiden tunteiden alun perin hyvät tarkoitukset (hyödyt) kokijalleen. Tekniikassa sovelletaan 9 erilaista yksinkertaista perusprinsiippiä. Näiden avulla voidaan tutkia, mitä toiminnan taustalla oleva tunne tahtoo ja mikäli tunne aikaansaa enemmän haittaa kuin hyötyä, prinsiippien avulla voidaan yrittää keksiä muunlaisiin tunneprosesseihin johtavia asioita unohtamatta alkuperäisen tunteen hyvää tarkoitusta. Tässä työpajassa käydään läpi nämä yksinkertaiset prinsiipit ja pohditaan erilaisia asiakkaiden edesottamuksia niiden valossa. ERT Tunnetilafunktiosensitiivinen vuorovaikutustekniikka

8 I prinsiippi Mihin kaikki ihmisen käyttäytyminen tähtää? Mikä on ihmisen kaikenlaisen toiminnan tarkoitus? 1. Edistää omaa hyvää 2. Ehkäistä/ vähentää omaa pahaa 3. Toteuttaa eloonjäämisviettiään ja säilyä hengissä Taustalla biologisia tekijöitä, evoluution aikaansaannoksia. II prinsiippi Ei ole olemassa järki-ihmisiä ja tunneihmisiä. On vain tunneihmisiä eikä järjellä voi tunteita voittaa. III prinsiippi Eri ihmisillä voi olla hyvinkin erilaiset tunnevalikot käytettävissään. Neurobiologialla voidaan osittain selittää tunteita. Tunteilla on olemassa eri voimakkuuksia ja intensiteettejä. Mitä enemmän ihminen käy kierroksilla, sitä enemmän hän on tunteidensa vietävänä ja käyttäytyy eri tavoin kuin silloin jos tunteet ovat voimakkuudeltaan lievempiä. Mitä enemmän on mentaalikierroksia sitä vähemmän toimii järki. Mitä enemmän ihminen käy kierroksilla, sitä todennäköisimmin hän turvautuu siihen, minkä taitaa parhaiten. Jos ihminen oppii jotakin neutraalissa mielentilassa, se ei takaa sitä, että hän taitaa asian silloin kun hän käy kierroksilla. Tunteita ja niiden intensiteettiä on mahdollista manipuloida.

9 IV prinsiippi Tietoisuutta tunteista voi opetella ja parantaa. Jokaisesta ihmisestä on mahdollista oppia havainnoimaan milloin hänen hyvä lisääntyy ja paha vähenee tai päinvastoin milloin hänen paha lisääntyy ja hyvä vähenee. Jokaisesta ihmisestä on mahdollista oppia havainnoimaan tunteita ja niiden intensiteettiä. V prinsiippi Ihminen tuo vuorovaikutukseen sen, minkä hän kokee sillä hetkellä siihen sopivan. VI prinsiippi Asiat ovat yleensä paljon yksinkertaisempia kuin luullaan. VII prinsiippi Kaikilla tunteilla on alun perin ollut kokijalleen suojaava funktio. Siksi kaikki ihmisen käyttäytyminen sisältää myös hyvän tarkoituksen ja hyötyfunktion. Tunteen liian hätäinen määrittely negatiiviseksi voi johtaa vääriin strategioihin. Tästä johtuu vallalla oleva sinällään terveiden ihmisten diagnostinen leimaaminen. Tunteesta aiheutuva välttämiskäyttäytyminen ylläpitää ongelmaa tilanteessa, jossa tunne pitäisi prosessoiden käydä läpi. VIII prinsiippi Jokainen ihminen vastaa viime kädessä itse omista tunteistaan ja niiden ohjaamisesta edellytystensä mukaisesti. Jokaisella yksilöllä on itsellään mahdollisuudet lisätä omaa hyväänsä ja vähentää / estää omaa pahaa. Kenenkään ei pidä ottaa kokonaan vastuulleen toisen ihmisen hyvän lisäämistä tai pahan vähentämistä kokonaisuudessaan. IX prinsiippi Jos joku konsti ei toimi, kannattaa yleensä kokeilla jotain muuta. Jos taas jossakin hommassa ei ole mitään vikaa, toimivaa ja ehjää ei kannata lähteä korjaamaan.

10 OIREILUN FUNKTIONAALISUUS Kun ihminen oireilee psyykkisesti, siihen löytyy lähes aina mielekäs syy, eli funktio. Se, ettei hoitohenkilökunta tiedä mistä oire johtuu, ei merkitse sitä, että kyseessä on turha oire, ilman minkäänlaista mieltä. Käytösoire on ihmisen elämänhallinnan keino, sopeutumispyrkimys tai jokin muu hänen näkökulmastaan mielekäs toimintatapa siinä tilanteessa, missä ihminen mielessään kokee olevansa, eli on. On helpompi auttaa, kun ymmärtää, mihin potilas oirettansa tarvitsee ja käyttää. Onko oire reaktio johonkin, vai proaktio (konsti) saada jotakin? Muistisairaan harha on usein mielikuvissa elämistä, eikä harhaa perinteisessä mielessä. Muistisairas ihminen saattaa elää jossakin menneessä tilanteessa ja nyt tiedetään, että hänet kannattaakin kohdata siinä ajassa ja paikassa, jossa hän sillä hetkellä on. Mielikuvissa elävä muistisairas ei ole harhainen eikä häntä pidä palauttaa realiteetteihin vaikka semmoistakin on opetettu ehkä muinoin. Nyt tiedetään sen olevan haitallista ja laukaisevan usein käytösoireita. ETENEVÄN MUISTISAIRAUDEN VAIHEEN HUOMIOIMINEN Vaikka alalla enemmistö hoitohenkilökunnasta on tosi pätevää, on joukossa myös väkeä, jolla ei ole tietämystä muistisairauksien erityispiirteistä. Kokeneempikin työntekijä ei välttämättä muista, että etenevissä sairauksissa voi joutua melko nopeastikin sopeuttamaan tapaa olla asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa. ERT mallissa käytetään validaatiosta tuttuja vaiheita, jotka eivät perustu lääketieteeseen, mutta ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi. 1. Malorientaatio vaihe 2. Ajan ja paikantajun hämärtymisen vaihe 3. Jatkuvien liikkeiden vaihe 4. Sisäänpäin kääntymisen vaihe PERUSVUOROVAIKUTUKSEN PULMAT USEIN AINAKIN OSASYY KÄYTÖSOIREISIIN Olisi tärkeää tarkastella, missä määrin asiakkaalle mahdollistuu muistisairauden erityispiirteet huomioiva vuorovaikutus henkilökunnan kanssa.

11 Eniten oireilevilla on usein puutteita tässä, jolloin tilannetta helpottaa paljon, jos henkilökunta muuttaa vuorovaikutusta puutteiden osalta. Tämä olisi syytä tutkia ennen kuin lähdetään esim. lääkitsemään.

12 ERT/ DEMS/ ASIAKKAAN ESITIEDOT Nimi: sotu: Asuu: Pvm: Ikä: Sukupuoli: Lähiomainen (nimi ja suhde): GDS-FAST: CDR-LUOKKA: MMSE: (vain jos vähint. keskivaikea vaihe) Minkälaista hoitoa/ kuntoutusta saa/ on saanut muistisairauteen liittyen? Muita tärkeimpiä ihmisiä (nimi ja suhde): Tärkeimpiä asioita: Hyvä tietää lista:

13 Diagnoosit: Muistisairauden kesto (v) ja vaihe tällä hetkellä: (malorientaatio ajan ja paikan tajun hämärtymisen vaihe jatkuvien liikkeiden vaihe sisäänpäin kääntymisen vaihe) Arviointiväline liitteenä Koulutus: Alkoholinkäyttö: Tupakointi: Pelaaminen tms. addiktiiville altistuminen: Työhistoria: Lääkitys: (myös tarvittaessa lääkkeet + käsikauppalääkkeet + luontaisvalmisteet) Kuka lääkäri/ mikä taho vastaa kokonaishoidosta ja tekee tarvittavia muutoksia lääkitykseen? nimi: yhteystiedot:

14 ERT/DEMS TYÖNTEKIJÄKOHTAINEN VUOROVAIKUTUS- JA OLOSUHDEKOKEMUSANALYYSI Asiakas: pvm: Jokainen asiakasta hoitava työntekijä täyttää erikseen, myös sijaiset. Hoitaja/työntek.: 0= asia sujuu hyvin ei aiheuta ongelmia, 1= asiassa ehkä parannettavaa, 2= asiassa selkeästi ongelmia Arvioi itseäsi ja omalta osaltasi asioita totuudenmukaisesti sen mukaisesti, kuin itse teet ja koet ja näet juuri tämän kyseisen asiakkaan kohdalla niin kuin useimmin asianlaita on. Jos muuttuja on tämän asiakkaan kohdalla täysin merkityksetön, tai et osaa arvioida, jätä kohta ilman merkintää kokonaan. ARVIOITAVA ASIA/ MUUTTUJA Koputanko kun olen menossa toisen ihmisen kotiin/huoneeseen. Kerronko, kuka on tulossa ja pyydänkö lupaa tulla sisään? Varmistanko aina, että asiakas tiedostaa kuka on tulossa? 2 Odotanko riittävästi asiakkaan reaktioita/ vastauksia eri tilanteissa? 3 Valmistelenko asiakasta siirtymiin ajoissa säätelemällä tunnelmaa sopivaksi ja kertomalla etukäteen? 4 Onko huomioitu mahdolliset aistirajoitteet riittävän hyvin? 5 Tarjoutuuko mahdollisuus kohdata samalla konkreettisella tasolla, esim. kumpikin istuu alas ennen keskustelua (0), vai onko asiakas yleensä fyysisesti alempana työntekijää (2)? 6 Kykenenkö työntekijänä unohtamaan muut asiat ja kiireet ja keskittymään 100% tässä ja nyt kohtaamiseen ilman minkäänlaista kiireen tuntua? 7 Mukauttaako työntekijä puheensa vauhtia asiakkaalle sopivaksi? 8 Mukauttaako työntekijä lauseita ja sanavarastoa asiakkaalle sopivaksi? 9 Kohdataanko asiakas rauhallisessa ympäristössä ilman taustahälyjä jne. 10 Joutuuko työntekijä korottamaan ääntään asiakkaalle alentuneen kuulon tai muun syyn takia? (jos aina joutuu, 2, jos välillä 1) 11 Puhutaanko asiakkaalle sopivalla äänensävyllä? Lämmöllä ilman lässytystä tai moralisoivaa, nalkuttavaa tai opettavaa/ojentavaa sävyä - kuin kuka tahansa aikuinen aikuiselle? 12 Osaako työntekijä koskettaa asiakasta siten, että se on asiakkaalle hyvä? (jos ei kosketa milloinkaan 2) 13 Osaako työntekijä säädellä katsettaan asiakkaalle sopivaksi? (esim. pitkitetty katsekontaktin käyttö/ välttäminen, tai katseen suunnan säätö/ ellei tiedä näistä 2) 14 Tarjoutuuko kohtaamisissa asiakkaalle mahdollisuus kokea olevansa arvostettu kanssasi? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2)

15 15 Vallitseeko kohtaamisten aikana asiakkaalle mieluisa tunnelma? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) 16 Osaako työntekijä rohkaista, kannustaa, helpottaa ja mahdollistaa asioita asiakkaalle sopivalla tavalla? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) 17 Osaako työntekijä käyttää kommunikaation apuvälineitä ja jos asiakas hyötyy niistä onko käytössä? 18 Saako asiakas osallistumisen kokemuksia? Otetaanko asiakas mukaan toimintoihin edellytystensä mukaisesti? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2, tässä arviossa ei ole merkitystä mitä asiakas kertoo haluavansa, esim. ei halua ulos tai ei halua tulla päiväsaliin yhteislauluun ) 19 Kokeeko asiakas onnistumisia kohtaamisissanne? 20 Saako asiakas mielihyvää kohtaamisissanne? 21 Kokeeko asiakas iloa (esim. hymyilee tai nauraa) kohtaamisissanne? 22 Tuleeko asiakas ymmärretyksi? 23 Saako asiakas ilmaista asiansa kiireettömästi niin, että työntekijä keskittyy täysillä siihen, mitä asiakas ilmaisee? 24 Kokeeko asiakas työntekijän läheiseksi ja tärkeäksi? 25 Onko asiakas työntekijälle läheinen, tärkeä ja jollain tapaa rakas? Eli tykkääkö työntekijä asiakkaasta? 26 Ilmaiseeko työntekijä asiakkaalle välittävänsä hänestä? 27 Ilmaiseeko työntekijä asiakkaalle, että hän on työntekijälle tärkeä ja että työntekijän mielestä häntä on mukava tavata? 28 Puhutaanko asiakkaasta kunnioittavasti kollegojen kesken? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) 29 Voisiko asiakas tai hänen läheisiään olla kuuntelemassa kaikkia keskusteluja mitä hänestä puhutaan? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) 30 Käytetäänkö asiakkaasta puhuttaessa hänen nimeään, jolla häntä puhutellaan? (sen sijaan että käytetään jotakin työntekijöiden keksimää lisänimeä tai diagnoosia tai huoneen numeroa, tms.) (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) 31 Jos asiakas on harhainen, hänet pyritään palauttamaan realiteetteihin. (ei milloinkaan= 0, harvemmin=1, useimmiten= 2) 32 Reagoitko asiakkaan kaikkiin vuorovaikutusaloitteisiin?

16 33 Jos havaitset asiakkaassa jonkun muutoksen, reagoitko siihen aina? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) 34 Saako asiakas käyttää itsemääräämisoikeuttaan? 35 Joudutaanko asiakasta pakottamaan tai ohjaamaan voimakkaasti (ei milloinkaan= 0, harvemmin kuin kerran viikossa= 1, useammin=2) 36 Kysytäänkö asiakkaalta ruokailujen yhteydessä mitä ruokajuomaa, paljonko mitäkin laitetaan, jne. vaikka tietäisikin mitä vastaa? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) 37 Yritätkö työntekijänä tehdä asioita parantaaksesi asiakkaan itsetuntoa? 38 Joudutko joskus kiireen tai muun syyn takia ohittamaan tai harhauttamaan asiakkaan. (en milloinkaan= 0, hyvin harvoin = 1, toisinaan tai useammin=2) 39 Joudutko joskus torjumaan asiakkaan? (ei koskaan=0, harvoin muttei joka viikko=1, ainakin viikoittain tai useammin=2) 40 Menetkö mukaan asiakkaan mielikuviin ja osaatko eläytyä hänen todellisuuteen? 41 Tiedätkö missä muistisairauden vaiheessa asiakas on? 42 Tunnetko ko. asiakkaan sairauksien ja lääkitysten erityispiirteet niin, että osaat selittää miten mikäkin voi näkyä ja vaikuttaa vuorovaikutukseen. 43 Käytättekö strukturoituja menetelmiä ko. asiakkaan käytösoireiden arvioimisessa ja hoidon vasteen seurannassa? (Ei= 0, 1= vain arviossa muttei hoitovasteen seurannassa, Kyllä molemmissa= 2) 44 Tiedätkö mikä on asiakkaan käytösoireen tarkoitus ja tavoite? 45 Oletko pyrkinyt auttamaan asiakkaalle toimivia ratkaisua hänen tarpeisiin, jotka mahdollisesti vaikuttavat käytösoireisiin? 46 Tiedätkö asiakkaasi tunnetilat ennen, jälkeen ja tapaamisenne aikana? 47 Sääteletkö eri asioiden vaikeustasoa vastaamaan asiakkaan kykyjä? 48 Teetkö asioita asiakkaan puolesta, vaikka hän selviytyisi itsekin? (kyllä=2, joskus= 1, en koskaan tai ainoastaan, jos siihen on erityisen painava ja perusteltu syy muu kuin kiire =0) 49 Kokeeko asiakas Sinut turvalliseksi? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) 50 Autatko asiakasta kommunikoimaan muiden kanssa? YHTEISPISTEMÄÄRÄ 0-100

17 OSA 2 1. Arvioi asteikolla 0-10, miten hyvin olet päässyt tuntemaan asiakkaan elämänhistorian ja siihen kuuluneita ihmisiä, verkostoja ja keskeisiä elämäntapahtumia? 2. Arvioi asteikolla 0-5, miten paljon pidät nykyisestä työstäsi? 3. Miten hyvin asteikolla 0-5 toteutuu mielestäsi asiakkaan ravitsemus? 4. Miten hyvä on asiakkaasi terveydentila asteikolla 0-5? 5. Miten päteviä ja työhönsä sopivia työntekijänne ovat keskimäärin? Anna arvosana asteikolla 0-5 työyhteisönne jaksamiselle? 7. Anna arvosana asteikolla 0-5 hoitopaikkanne/palvelunne puitteille? YHTEENSÄ (0-40) pistettä. LUONNEHDI OMIN SANOIN TYÖSSÄJAKSAMISTASI ANNA TYÖVIIHTYVYYDELLESI KOULUARVOSANA 4-10 Arvioi lopuksi vielä kuinka suuri roolisi on asiakkaan hoidossa? Hoidatko häntä useammin, yhtä usein vai harvemmin kuin kollegasi? Jos ajatellaan teidän palvelua ja siinä toteutuvaa työntekijän ja asiakkaan välistä aikaa, niin montako % tästä ajasta sinä olet se työntekijä? % Suomen Psykologinen Instituutti Meritullinkatu 4b HELSINKI

18 MUISTISAIRAUDEN VAIHEKARTOITUS Pvm: Asiakas: Arvioija: Rastita kohdat, jotka parhaiten kuvaavat potilaan sen hetkistä statusta. Asiakkaalla voi olla rasteja useammankin eri vaiheen kohdassa, mutta arvio antaa osviittaa meneillään olevasta vaiheesta. MALORIENTAATIOVAIHE 1 Asiakas on vielä suhteellisen hyvin orientoitunut, mutta hänelle tapahtuu jatkuvasti unohduksia, jotka vaikeuttavat hänen elämänhallintaansa. Hän on usein vihainen, onneton tai masentunut. 2 Asiakas saattaa korostaa mieluusti omaa viisautta ja tietojaan eri asioista ja tilanteissa. 3 Hän pelkää menettävänsä otteen elämästä ja tulevansa hulluksi, vaikkei ehkä sano. 4 Saattaa haluta syytää muita erehdyksistään. 5 Voi olla uskomus, että joku haluaa varastaa häneltä tai muutoin huijata/petkuttaa tai tehdä jotakin vääryyttä. 6 Saattaa edellisen uskomuksen johdosta tehdä jotakin, kuten kätkeä tavaroita, viritellä ansoja, olla epäluuloisempi kuin muutoin, jne. 7 Olemus on mieluummin jännittynyt kuin rento. 8 Liikkeet määrätietoisia ja katse terävä ja kohdistunut 9 Voi olla nopea käänteissään ja reagoi herkästi nollasta sataan. 10 Saattaa muistutella asioista itseään tai muita (suullisesti ja/ tai kirjallisesti). AJAN JA PAIKAN TAJUN HÄMÄRTYMISEN VAIHE 1 Asiakas voi etsiä äitiään tai kuollutta puolisoaan tai juuri keskusteli hänen kanssaan, tai etsiä aamulla ovea päästäkseen navetalle lehmät lypsämään 2 Ei enää kulje pää pystyssä ja jännittyneenä, vaan mieluumminkin kokoon lysähtäneenä, eksyneenä ja hämmentyneenä sekä jotenkin periksi antaneena. 3 Aika menettää enenevässä määrin merkityksen ja potilas alkaa elää enemmän omaa sisäistä kelloaan todeksi. 4 Ei välttämättä muista/tiedä päivämäärää tai ikäänsä ei välttämättä muista oikein, mutta vielä muistaa usein syntymäaikansa oikein. 5 Saattaa olla inkontinenssiongelmia 6 Sanavarasto on kaventunut vähitellen 7 Ei aina tunnista tuttuja, mutta saattaa vielä hyvin tunnistaa vanhoista valokuvista ihmisiä. 8 Ei ole kiinnostunut maailman päivän polttavista puheenaiheista mutta voi innostua vielä vanhoista asioista/ kokemuksista tarinoimaan. 9 Pitkitetty katsekontakti, pitkitetty kättely sekä ajan antaminen sen käsittämiseen, mitä on nyt tapahtumassa, näyttäisi potilasta auttavan. Voi vaatia enemmän aikaa ennen kuin hoksaa mitä on tapahtumassa. 10 Reagoi tunnetasoiseen vuorovaikutukseen paremmin kuin asiatasoiseen. JATKUVIEN LIIKKEIDEN VAIHE

19 1 Sanavarasto on merkittävästi kaventunut 2 Asiakas saattaa heijata itseään istuessaan 3 Asiakkaalla on jokin jatkuva toiminta, jota tekee usein ja hartaasti. (Voi vaeltaa, availla ovia, kerätä tavaroita, näplätä jotakin, repiä paperia, tms.) 4 Asiakkaalla voi olla ääntelyjä tai merkityksettömältä vaikuttavaa puhetta vaikka sanoista sinällään saisikin selvää. 5 Merkittäviä vaikeuksia käsiteltäessä ongelmia, yhtäläisyyksiä ja eroja; ei selviydy enää moniosaisista ohjeista. 6 Sosiaalinen arvostelukyky heikentynyt ja orientaatio erittäin heikentynyt. Ei pysy enää kärryillä vähänkään monipolvisimmissa keskusteluissa. 7 Asiakas saattaa tykätä silittää pehmolelua tai pitää nukkea sylissään. 8 Saattaa mielikuvissaan tehdä jotakin konkreettista, joka voi liittyä hänen menneisyyteensä, sellaista mitä ennenkin tehnyt, esim. Konekirjoittaja kirjoittaa, neulomista harrastanut neuloo 9 Oikea neulominen tai konekirjoitus ei kuitenkaan enää onnistu, visuomotorinen tarkkuus ja visuokonstruktivistiset, visuospatiaaliset taidot heikentyneet. 10 Reagoi sentään vielä, kunhan on sopivat ärsykkeet. SISÄÄNPÄIN KÄÄNTYMISEN VAIHE 1 Asiakas on syötettävä ja juotettava ja vaipoissa 2 Asiakas ei enää juurikaan oma-aloitteisesti liiku tai kommunikoi 3 Asiakkaalla ei enää ole ilmevalikoimaa, vaan enimmäkseen yksi ilme 4 Vuodepotilas omissa maailmoissaan, ikään kuin olisi halvaantunut 5 Ei normaalisti reagoi puhutteluun tai moneen muuhunkaan JOHTOPÄÄTÖS: Asiakkaalla on luultavimmin meneillään Malorientaation vaihe Ajan ja paikan tajun hämärtymisen vaihe Jatkuvien liikkeiden vaihe Sisäänpäin kääntymisen vaihe Sisäänpäin kääntymisen vaihe on mahdollista minimoida jopa ehkäistä, jos asiakkaalla on omaan tilanteeseensa sopivalla tavalla huomioituna syy olla kääntymättä sisäänpäin. Tämän johdosta on hyödyllistä tutkia vastaako tämän hetken tapa olla asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa hänen vaihettaan. Vuorovaikutus- ja olosuhdeanalyysissa on osio tämän tutkimiseen. SUUNNITELMA SIITÄ, MILLÄ TAVOIN VAIHE HUOMIOIDAAN ASIAKKAAN HOIDOSSA JA HUOLENPIDOSSA SEKÄ VUOROVAIKUTUKSESSA ARJESSA:

20 NPI-DEMS SEULA PVM: ASIAKAS: ARVION ANTAJA: Ohessa on kysymyksiä, joihin voi vastata joko kyllä tai ei. Merkitse rasti ruutuun kyllä vastaukselle. Jos kyseiseen kohtaan tuli rasti, niin selvitä vielä yleisyys/vaikeusaste sekä miten paljon stressiä näistä kyseisen kirjainkohdan asioista aiheutuu potilaalle itselleen, henkilökunnalle ja muille. Ellei tullut rastia, mene eteenpäin seuraavaan kohtaan. Ohessa on ohjeita Yleisyys: Vaikeusaste: 1 Joskus harvemmin kuin kerran viikossa. 2 Usein noin kerran viikossa. 3 Hyvin usein useita kertoja viikossa, muttei joka päivä. 4 Erittäin usein vähintään kerran päivässä. 1. Lievä on muutoksia, mutta eivät ole johtaneet vakavampaan 2. Melko vaikea muutokset ovat selviä ja ne aiheuttavat pieniä pulmia 3. Vaikea suuria muutoksia, ne aiheuttavat ongelmia ja/tai ovat kiusallisia potilaalle tai häiritsevät häntä muuten tai/ja niistä on merkittävää haittaa muille. Stressi: Kuinka häiritseviä nämä ongelmat ovat mielestänne? 0 Ei lainkaan 1 Hyvin vähän 2 Jonkin verran 3 Melko paljon 4 Paljon 5 Erittäin paljon I) potilaalle itselleen II) henkilökunnalle (esim. juuri Sinulle) III) muille (kuten muut asukkaat tai läheiset) ON MAHDOLLISTA TEHDÄ LISÄTUTKIMUKSIA YHDESTÄ, USEAMMASTA TAI JOPA KAIKISTA OSISTA TARPEEN MUKAAN. TAVOITTEENA PÄÄSTÄ TUTKIMAAN ILMENNEIDEN OIREIDEN FUNKTIOTASOA.

21 A): Onko potilaalla uskomuksia, joiden tiedätte olevan todellisuudenvastaisia? Väittääkö hän esimerkiksi, että ihmiset yrittävät vahingoittaa häntä tai varastaa häneltä? Onko potilas sanonut, että perheenjäsenet eivät ole keitä sanovat olevansa tai että koti ei ole heidän kotinsa? En tarkoita pelkästään epäluuloisuutta, vaan sitä, että potilas on todella vakuuttunut siitä, että hänelle tapahtuu tällaista. Y: V: S I: S II: S III: B): Onko potilaalla aistiharhoja, esimerkiksi näkö- tai kuuloharhoja? Vaikuttaako siltä, että hän näkee, kuulee tai kokee olemattomia asioita? Tämä kysymys ei viittaa pelkästään vääriin uskomuksiin, kuten siihen, että joku, joka on kuollut, olisikin yhä elossa, vaan siihen, että potilaalla todella on poikkeavia kuulo- ja näköaistimuksia. Y: V: S I: S II: S III: C): Onko potilaalla kausia, jolloin hän kieltäytyy yhteistyöstä tai ei ota vastaan apua? Onko häntä vaikea käsitellä? Y: V: S I: S II: S III: D): Vaikuttaako potilas surulliselta tai masentuneelta tai/ja Sanooko hän olevansa surullinen tai masentunut? Y: V: S I: S II: S III: F): Onko potilas hyvin hermostunut, huolestunut tai peloissaan ilman selvää syytä? Vaikuttaako hän hyvin jännittyneeltä tai rauhattomalta? Pelkääkö potilas jäädä yksin? Y: V: S I: S II: S III: G): Onko potilas menettänyt kiinnostuksensa siihen, mitä hänen ympärillään tapahtuu? Onko hän menettänyt kiinnostuksensa asioiden tekemiseen tai puuttuuko häneltä motivaatio ryhtyä tekemään uusia asioita? Onko häntä aiempaa vaikeampi saada osallistumaan keskusteluun tai askareisiin? Onko potilas haluton tai välinpitämätön? Y: V: S I: S II: S III: H): Näyttääkö potilas toimivan hetken mielijohteesta ajattelematta ensin? Tekeekö tai sanooko hän asioita, joita ei yleensä tehdä tai sanota julkisesti? Tekeekö hän asioita, jotka ovat hämmentäviä Sinulle tai muille? Y: V: S I: S II: S III:

22 I): Ärtyykö tai häiriintyykö potilas helposti? Vaihteleeko hänen mielialansa herkästi? Onko hän poikkeavan kärsimätön? Tällä ei tarkoiteta muistin tai toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvaa turhautumista, vaan sitä, onko potilas poikkeavan ärtyisä, kärsimätön tai tunteiltaan ailahteleva verrattuna siihen, millainen hän yleensä on? Y: V: S I: S II: S III: J): Käveleekö potilas edestakaisin toistaen samoja asioita, esimerkiksi availlen kaappeja tai laatikoita, hypisteleekö hän esineitä tai kiertääkö esim. lankoja tai naruja kerälle? Y: V: S I: S II: S III: K): Onko potilaalla univaikeuksia? Onko hän hereillä öisin? Kuljeskeleeko hän yöllä, pukeutuuko tai häiritseekö hän muuten muiden unta? (Pelkkiä satunnaisia wc-käyntejä ei pidetä unen häiriöinä, jos potilas nukahtaa pian käynnin jälkeen uudelleen.) Y: V: S I: S II: S III: L): Onko potilaan ruokahalussa, painossa tai ruokailutottumuksissa tapahtunut muutoksia? Onko mieltymyksissä eri ruokiin ilmennyt mitään muutoksia? Y: V: S I: S II: S III: Jos tuli useita rasteja, mitkä näistä kohdista A-L ovat akuuteimmat tai tärkeimmät (pisteiden mukaan, jos tasapisteitä valitse painottaen tekijöitä, joista aiheutuu asiakkaalle eniten haittaa)? Muut KYLLÄ kohdat: Ei- kohdat: (jatkuu )

23 JOS OLI EI-KOHTIA A-L, MITÄ SELLAISTA HYVÄÄ/ TOIMIVAA ON OLEMASSA, JOKA OSALTAAN SELITTÄÄ SEN, ETTEI TULLUT RASTIA? (Tämä on muutenkin tärkeä kysymys. On hyvä selvittää emootioita ja kaikkia mahdollisia muuttujia eri tilanteissa, sillä näistä voi saada yllättäen vihjettä niihin kohtiin, joissa on puolestaan enemmän ongelmia.)

24 TYÖNTEKIJÄN OMA HAPPINAAMARI Missä määrin olet tänään kokenut hyvää? Missä määrin olet tänään sietänyt sietämätöntä? Mitä kaikkea voit tehdä, jotta kokisit enemmän hyvää ja vähemmän pahaa? Ohjaatko Sinä elämääsi? Vai oletko elämässäsi sivusta seuraajan roolissa? Muistakaa lentoemäntien ohjeet ongelmatilanteisiin: 1. Laittakaa happinaamari aina ensin omille kasvoillenne, jonka jälkeen voitte auttaa muita. 2. Pakkolaskutilanteessa on tärkeää kumartua mahdollisimman alas. 3. Täyttäkää pelastusliivi vasta koneen ulkopuolella

25 YHTEENVETO- JA INTERVENTIO-OSA Olennaisin asia on, ymmärretäänkö käytösoireen moniulotteisuus ja dynaamisuus oikealla tavalla siten, että tunnistetaan myös sen vuorovaikutukselliset ulottuvuudet ja vaikutusmahdollisuudet. Mikäli asiakkaalla ilmenee käytösoireita, jotka vaativat hoitoa, tulee asiakkaan käytösoireista tehdä CMAI-DEMS haitallisten käytösoireiden mittaus ja samaan aikaan kaikki hoitoon osallistuvat työntekijät täyttävät Vuoroaikutus- ja olosuhdekokemusanalyysin. Mikäli asiakkaalla ilmenee käytösoireita, jotka vaativat hoitoa, 99% todennäköisyydellä systemaattinen asiakkaan hoitoon osallistuvien työntekijöiden Vuorovaikutus- ja olosuhdekokemusanalyysi tuottaa toimenpiteitä edellyttäviä tuloksia. Arvion mukaan, jos tämän analyysin poikkeavat osatekijät korjataan, on mahdollista vähentää asiakkaan käytösoireet kokonaan, vähintään ¾. Ennen kuin asiakkaalle lähdetään etsimään lääkitystä, tulisi nämä muutokset pyrkiä tekemään. Näiden muutosten aikaansaaminen on ensisijainen muuhun käytösoireen hoitoon nähden. Hoitotyön esimiesten tulee järjestää 1-2 viikon sisällä ohjausta ja tukea työntekijöille analyysissa ilmenneiden puutteiden korjaamiseen. Ohjaus ja tuki voidaan järjestää konsultatiivisena työnohjauksena, työnjohdollisena ohjauskeskusteluna, kollegiaalisena tukena muistisairaan vuorovaikutusmetodeihin perehtyneeltä (esim. validaatiomenetelmää käyttävä, muistihoitajakoulutuksen saanut) kollegalta, koulutustilaisuuden tai työntekijäpalaverin muodossa. Ainakin Muistihoitaja (SPI) koulutuksen saaneet ovat päteviä toimimaan työnohjaajina ja konsultteina vaikeaksi koettujen käytösoireiden hallintaan tähtäävissä prosesseissa. Käytösoirehoitaja on työyhteisön sisäinen konsultoiva asiantuntija, jolla on osaamista käytösoireiden hallintaan tähtäävien prosessien ohjaamisessa. Työnjohdollisten, työnohjauksellisten, koulutuksellisten, Vuonna 2018 Suomen Psykologinen Instituutti järjestää 5 op laajuista Käytösoirehoitajan koulutusohjelmaa, jonka opetussuunnitelma rakentuu pitkälti ERT menetelmälle. Tavoitteena olisi, että vuoteen 2020 mennessä jokaisessa muistisairaiden hoitotiimissä olisi vähintään yksi käytösoirehoitajan koulutuksen saanut. Koulutuksia järjestetään useampia eri puolilla Suomea hankerahoituksella (osallistujalle maksuton), minkä lisäksi se tulee mahdolliseksi suorittaa kokonaan verkkoopintoina omalla aikataululla (työnantajalle edullinen). kollegiaalisten, konsultatiivisten toimenpiteiden jälkeen hoitoon osallistuvat työntekijät täyttävät analyysin uudelleen ja asiakkaasta täytetään CMAI-DEPS uudelleen. Kun vuorovaikutus- ja olosuhdekokemusanalyysin tulos on normaali tai selkeästi parempi kuin alkutilanteessa ja CMAI-DEPS osoittaa asiakkaan käytösoireiden edellyttävän yhä hoitoa, tehdään asiakkaasta NPI-DEMS-SEULA. Seulan tulosten perusteella edetään ERT periaatteiden mukaisesti NPI-DEMS arvioon ja edelleen NPI-DEMS-YHTEENVETO- ja INTERVENTIO-OSIOON. On yli 95% todennäköisyys sille, että prosessin läpivienti saa käytösoireet siedettävälle tasolle. Jäljelle jäävälle 5% saatetaan tarvita käytösoireeseen tarkkaan harkittu määräaikainen lääkehoito, jonka vastetta on seurattava säännöllisesti käyttäen edellä mainittuja arviointivälineitä.