MUISTISAIRAANHOIDON ASIANTUNTIJAPÄIVÄT TIETEIDEN TALOLLA Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo
|
|
- Aku Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTISAIRAANHOIDON ASIANTUNTIJAPÄIVÄT TIETEIDEN TALOLLA Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo
2 1. Mitä kaikkea on tapana arvioida ja tutkia? 2. Laadukas potilaskeskeinen tutkiminen 3. Yleisimmät arvioinnin virheet 4. Toimivia arviointikäytäntöjä 5. ESITTELEN LOPUKSI ERT menetelmään soveltuvia arviointiperiaatteita ja -työkaluja. 6. Välineitä moneen lähtöön
3 Jos jonkun asian voi vähäisessäkään määrin tutkia ja arvioida jonkun lomakkeen avulla, niin sellainen lomake lopulta ilmestyy jostakin. Muistisairaan arviointiin löytyy tuhansia
4 OSITTAIN ARVIOIDAAN VÄÄRISTÄ SYISTÄ ARVIOINNISSA PITÄISI OLLA PÄÄTAVOITTENA: Asiakkaan elämänlaadun parantaminen tai jokin muu hyöty hänelle itselleen
5 Elämäntilanne Tukiverkosto Asuinympäristö Kodin turvallisuus Hoitomyönteisyys Perussairaudet Elämänhistoria, taustatietoja, sukurasitteet Mitkä ovat oireet ja ongelmakohdat ja ovatko tulleet nopeasti vai hitaasti Fyysinen toimintakyky
6 Psyykkinen toimintakyky Sosiaalinen kompetenssi Kognitiivinen toimintakyky Mieliala Päihteiden käyttö (myös toiminnalliset päihteet ja lääkkeiden tahaton tai tahallinen väärinkäyttö) Kuka huomaa sen, että jotakin on vialla? Häneltä pitäisi silloin myös kysyä: omaiset, läheiset, postinkantaja, kauppias, jne.
7 Lääkäri, testit, kokeet, kuvantamiset Mahd lisätutkimukset erikoissair.hoito: muistiplkl, geriatri/neurologi + muistihoitaja Toimintakyvyn ja hoidon vasteen seuranta Omaisen ja sairastuneen tukeminen Kuntoutus Etuisuudet Apuvälineet Hoidettavan kuuleminen, hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen Omatoimisuus, itsestä huolehtiminen
8 Sosiaaliset verkostot Ravinto Arjessa selviytyminen Omat voimavarat Pystyykö autolla ajamaan Oikeustoimikelpoisuus Onko vielä työelämässä, miten siellä pärjää Päivittäiset toiminnot; kuinka selviytyy ihan pukemisesta lähtien Tukipalvelujen tarve
9 Kuntoutukselliset palvelut Muut tukipalvelut Asiointi Tukiverkosto Läheisten haastattelu ja tukeminen Perheen ottaminen laajemmin mukaan, jotta heitäkin tuetaan.
10 Toimintakyky eri elämän saroilla Hoitosuunnitelma ja sen päivittäminen Voimavaroja Toimintakykyä ylläpitävä työote Elossa on toimintakykyä ARVIOINNIN TARKOITUS: Elämänlaatu johtotähtenä, Osallisuuden mahdollistaminen Kuuleminen
11 On olemassa monia toimintakykymittareita. Jos/kun niitä käytetään, niin entäs sitten? Ei pitäisi tehdä arviointeja arvioinnin ilosta. Ei pitäisi tehdä arviointeja, koska kuuluu. 1. Ensin pitäisi olla asiakaslähtöinen ja perusteltu tarve 2. Sitten mietitään siihen sopiva väline 3. Sitten tehdään tutkimustulosten hyödyntämissuunnitelma ennen kuin lähdetään arvioimaan. 4. Sitten vasta lähdetään arvioimaan.
12 Asiakkaille tehdään joku arviointi, koska se kuuluu tehdä jonkun ohjeen mukaan, vaikka tulosten funktio olisi asiakkaalle marginaalinen. Asiakkaalle tehdään joku arviointi, koska siihen löytyy talosta lanketteja, vaikka asiakas hyötyisi enemmän jostain muusta. Asiakkaalle tehdään joku arviointi/ tutkimus, joka on asiakkaalle haitallinen tunnekokemus Ei tiedetä, mitä käsillä oleva väline mittaa ja mitä se ei mittaa tai mikä on sen tarkoitus. Asiakkaalle tehdään liian usein / liian harvoin
13 Tuskin mitään testilomaketta käytetään niin paljon väärin kuin minimental :ia. Sitä käytetään seulana, vaikka se on tutkitusti siihen kelvoton. Varhaisen tunnistamisen seulaksi sopii paremmin MOCA / CERAD. Sellaisenaan MMSE sopii vain selkeästi jo hoidon piirissä olevan muistisairaan tilanteen muutosten seuraamiseen, mutta saman tarkkuuden antaisivat CDR ja GDS-fast luokat MMSE edellä voidaan tehdä Cerad jos epäillään, että pts saattaa saada MMSE:sta 17 tai alle. Jos näin käy, ei Ceradista tehdä muuta, sillä potilas ei niistä silloin selviä.
14 Sovelletaan väärin, jolloin ollaan harmaalla vyöhykkeellä, sillä standardoidun tuloksen väline antaa vain, jos sitä käyttää täsmälleen käsikirjan mukaan. Tehdään liian usein ja turhaan, osittain edellisestä syystä, ei tiedetä varmuudella onko se tehty oikein. Moniosaisina sanottavaksi tarkoitetut instruktiot sanotaan osissa, tai muulla tavoin helpotetaan kysymyksiä.
15 Tehdään MMSE potilaalle, joka on ollut vuoden päivät sisäänpäin kääntymisen vaiheessa täysin vuodepotilaana eikä ole puhunut enää 8kk yhtään sanaa. Tehdään MMSE potilaalle, jolla on alkava muistisairaus lievässä vaiheessa, mutta potilas pääsee vielä pitkään läpi MMSE stä ja jää tällöin hoidon ulkopuolelle. Annetaan potilaalle lomake mukaan. Nohevimmat löytävät sen kyllä netistäkin ja osaavat harjoitella etukäteen.
16 Kysymys on aina interventio. Arviointivälineellä voi olla haittavaikutuksia. Mikä on tarve? Onko ylipäänsä tarvetta? Seuloa Selvittää Status Seurata tilanteen etenemistä Hoitaa, seurata hoidon vastetta Sopiva väline: Keneltä kysytään? Observoidaanko selviytymistä? Mitkä ovat sopivimmat arvioitavat muuttujat? Eli mitä tutkimalla, tavoite toteutuu parhaiten?
17 3. Mitä tehdään arvioinnin tuloksilla? Eli mitä mistäkin tuloksesta seuraa asiakkaalle hyvää ja hyödyllistä? 4. Sitten vasta arvioidaan. Edellyttää osaamista.
18
19 Vähintään 80% tilanteista muistisairaan käytösoireita aletaan hoitaa ilman, että käytösoireita on mitenkään arvioitu/ mitattu. Esiintymistiheyden mittaukseen käy esim. Cohens-Mansfieldin levottomuuden arviointiasteikko Arvioi kukin mainittu käytösoire viimeisen kahden viikon aikaisen keskimääräisen esiintymistiheyden mukaan sen mukaan miten olet itse havainnut, ei sen mukaan miten olet kuullut kollegoilta. Jos et ole kahteen viikkoon nähnyt asiakasta, et voi tehdä arviota.
20 Arvioi asteikolla 0 Ei koskaan 1 Harvemmin kuin kerran viikossa 2 Kerran tai pari viikossa 3 Useita kertoja viikossa 4 Kerran päivässä 5 Useita kertoja päivässä 6 Useita kertoja tunnissa 7 Koko hereillä olon ajan
21 Lyöminen (itseenkin kohdistuvana) Potkiminen Ihmisiin kiinnikäyminen tai tarttuminen Töniminen Esineiden heittely Pureminen Raapiminen Sylkeminen (myös ruokailun yhteydessä) Itsensä tai muiden vahingoittaminen Esineiden repiminen tai omaisuuden tuhoaminen Fyysinen seksuaalinen ahdistelu Kuljeskelu, päämäärätön vaeltelu Epäasianmukainen pukeutuminen tai riisuuntuminen Jatkuva lähdössä oleminen Tahallinen kaatuilu Sopimattomien aineiden syöminen/juominen
22 Epäasiallinen asioiden hoitaminen Tavaroiden kätkeminen Tavaroiden keräily Toistuvien maneereiden suorittaminen Yleinen levottomuus Äänekäs huutelu Sanallinen tms. seksuaalinen ahdistelu Kiroilu tai sanallinen aggressiivisuus Samojen lauseiden tai kysymysten toistaminen Outoja ääniä (kummallista naurua tai itkua) Valittaminen Vastahankaisuus (negativismi) Jatkuvat aiheettomat huomion- ja avunpyynnöt
23 ERT/DEMS TYÖNTEKIJÄKOHTAINEN VUOROVAIKUTUS- JA OLOSUHDEKOKEMUSANALYYSI Jokainen asiakasta hoitava työntekijä täyttää erikseen, myös sijaiset. 0= asia sujuu hyvin ei aiheuta ongelmia, 1= asiassa ehkä parannettavaa, 2= asiassa selkeästi ongelmia Arvioi itseäsi ja omalta osaltasi asioita totuudenmukaisesti sen mukaisesti, kuin itse teet ja koet ja näet juuri tämän kyseisen asiakkaan kohdalla niin kuin yleensä asianlaita on. Jos muuttuja on tämän asiakkaan kohdalla täysin merkityksetön, tai et osaa/ voi arvioida, jätä kohta ilman merkintää kokonaan.
24 ARVIOITAVA ASIA/ MUUTTUJA Koputanko kun olen menossa toisen ihmisen kotiin/huoneeseen. Kerronko, kuka on tulossa ja pyydänkö lupaa tulla sisään? Varmistanko aina, että asiakas tiedostaa kuka on tulossa? Odotanko riittävästi asiakkaan reaktioita/ vastauksia eri tilanteissa? Valmistelenko asiakasta siirtymiin ajoissa säätelemällä tunnelmaa sopivaksi ja kertomalla etukäteen? Onko huomioitu mahdolliset aistirajoitteet riittävän hyvin? Tarjoutuuko mahdollisuus kohdata samalla konkreettisella tasolla, esim. kumpikin istuu alas ennen keskustelua (0), vai onko asiakas yleensä fyysisesti alempana työntekijää (2)? Kykenenkö työntekijänä unohtamaan muut asiat ja kiireet ja keskittymään 100% tässä ja nyt kohtaamiseen ilman minkäänlaista kiireen tuntua?
25 Mukauttaako työntekijä puheensa vauhtia asiakkaalle sopivaksi? Mukauttaako työntekijä lauseita ja sanavarastoa asiakkaalle sopivaksi? Kohdataanko asiakas rauhallisessa ympäristössä ilman taustahälyjä jne. Joutuuko työntekijä korottamaan ääntään asiakkaalle alentuneen kuulon tai muun syyn takia? (jos aina joutuu, 2, jos välillä 1) Puhutaanko asiakkaalle sopivalla äänensävyllä? Lämmöllä ilman lässytystä tai moralisoivaa, nalkuttavaa tai opettavaa/ojentavaa sävyä - kuin kuka tahansa aikuinen aikuiselle? Osaako työntekijä koskettaa asiakasta siten, että se on asiakkaalle hyvä? (jos ei kosketa milloinkaan 2) Osaako työntekijä säädellä katsettaan asiakkaalle sopivaksi? (esim. pitkitetty katsekontaktin käyttö/ välttäminen, tai katseen suunnan säätö/ ellei tiedä näistä 2) Tarjoutuuko kohtaamisissa asiakkaalle mahdollisuus kokea olevansa arvostettu kanssasi? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2)
26 Vallitseeko kohtaamisten aikana asiakkaalle mieluisa tunnelma? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) Osaako työntekijä rohkaista, kannustaa, helpottaa ja mahdollistaa asioita asiakkaalle sopivalla tavalla? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) Osaako työntekijä käyttää kommunikaation apuvälineitä ja jos asiakas hyötyy niistä onko käytössä? Saako asiakas osallistumisen kokemuksia? Otetaanko asiakas mukaan toimintoihin edellytystensä mukaisesti? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2, tässä arviossa ei ole merkitystä mitä asiakas kertoo haluavansa, esim. ei halua ulos tai ei halua tulla päiväsaliin yhteislauluun ) Kokeeko asiakas onnistumisia kohtaamisissanne? Saako asiakas mielihyvää kohtaamisissanne? Kokeeko asiakas iloa (esim. hymyilee tai nauraa) kohtaamisissanne? Tuleeko asiakas ymmärretyksi?
27 Saako asiakas ilmaista asiansa kiireettömästi niin, että työntekijä keskittyy täysillä siihen, mitä asiakas ilmaisee? Kokeeko asiakas työntekijän läheiseksi ja tärkeäksi? Onko asiakas työntekijälle läheinen, tärkeä ja jollain tapaa rakas? Eli tykkääkö työntekijä asiakkaasta? Ilmaiseeko työntekijä asiakkaalle välittävänsä hänestä? Ilmaiseeko työntekijä asiakkaalle, että hän on työntekijälle tärkeä ja että työntekijän mielestä häntä on mukava tavata? Puhutaanko asiakkaasta kunnioittavasti kollegojen kesken? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) Voisiko asiakas tai hänen läheisiään olla kuuntelemassa kaikkia keskusteluja mitä hänestä puhutaan? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) Käytetäänkö asiakkaasta puhuttaessa hänen nimeään, jolla häntä puhutellaan? (sen sijaan että käytetään jotakin työntekijöiden keksimää lisänimeä tai diagnoosia tai huoneen numeroa, tms.) (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) Jos asiakas on harhainen, hänet pyritään palauttamaan realiteetteihin. (ei milloinkaan= 0, harvemmin=1, useimmiten= 2)
28 Reagoitko asiakkaan kaikkiin vuorovaikutusaloitteisiin? Jos havaitset asiakkaassa jonkun muutoksen, reagoitko siihen aina? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) Saako asiakas käyttää itsemääräämisoikeuttaan? Joudutaanko asiakasta pakottamaan tai ohjaamaan voimakkaasti (ei milloinkaan= 0, harvemmin kuin kerran viikossa= 1, useammin=2) Kysytäänkö asiakkaalta ruokailujen yhteydessä mitä ruokajuomaa, paljonko mitäkin laitetaan, jne. vaikka tietäisikin mitä vastaa? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2) Yritätkö työntekijänä tehdä asioita parantaaksesi asiakkaan itsetuntoa? Joudutko joskus kiireen tai muun syyn takia ohittamaan tai harhauttamaan asiakkaan. (en milloinkaan= 0, hyvin harvoin = 1, toisinaan tai useammin=2) Joudutko joskus torjumaan asiakkaan? (ei koskaan=0, harvoin muttei joka viikko=1, ainakin viikoittain tai useammin=2) Menetkö mukaan asiakkaan mielikuviin ja osaatko eläytyä hänen todellisuuteen? Tiedätkö missä muistisairauden vaiheessa asiakas on? Tunnetko ko. asiakkaan sairauksien ja lääkitysten erityispiirteet niin, että osaat selittää miten mikäkin voi näkyä ja vaikuttaa vuorovaikutukseen. Käytättekö strukturoituja menetelmiä ko. asiakkaan käytösoireiden arvioimisessa ja hoidon vasteen seurannassa? (Ei= 0, 1= vain arviossa muttei hoitovasteen seurannassa, Kyllä molemmissa= 2) Tiedätkö mikä on asiakkaan käytösoireen tarkoitus ja tavoite? Oletko pyrkinyt auttamaan asiakkaalle toimivia ratkaisua hänen tarpeisiin, jotka mahdollisesti vaikuttavat käytösoireisiin? Tiedätkö asiakkaasi tunnetilat ennen, jälkeen ja tapaamisenne aikana? Sääteletkö eri asioiden vaikeustasoa vastaamaan asiakkaan kykyjä? Teetkö asioita asiakkaan puolesta, vaikka hän selviytyisi itsekin? (kyllä=2, joskus= 1, en koskaan tai ainoastaan, jos siihen on erityisen painava ja perusteltu syy muu kuin kiire =0) Kokeeko asiakas Sinut turvalliseksi? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2)
29 Etenevän muistisairauden vaiheanalyysi NPI DEMS SEULA NPI DEMS KARTOITUS TOIMINTATASON EHDOTUS, MITÄ VOISI KOKEILLA TOIMINTAA KUN KOKEILLAAN, ELI HOIDETAAN, KANNATTAA SEURATA VASTETTA SOPIVALLA VÄLINEELLÄ ESIM CMAI
30 ADCS-ADL haastattelu CDR ja GDS/FAST Cohen-Mansfieldin levottomuusasteikko (CMAI) MNA mini nutritional assessment Myöhäisiän depressioseula GDS 15 Cornellin masennusasteikko dementiaoireisten muistisairaiden depression mittari - Geriatrinen depressioasteikko GDS
31 Muistikysely potilaalle Muistikysely läheiselle Neuropsykiatrinen (inventaari) haastattelu NPI NPI SEULA NPI KARTOITUS CERAD (sisältäen MMSE) Trailmaking testi Kellotaulun piirtäminen Moca testi
32 Eri ihmiset toteuttavat päivittäiset toimintonsa eri tavoin. Erityisesti monimutkaisten välineellisten toimintojen toteuttamisessa on eroja. Tämä voi aiheuttaa vaikeuksia esimerkiksi lääkkeen tehoa arvioitaessa. ADCS-ADL-mittarissa jokainen päivittäinen toiminto kuvataan tarkasti ja haastateltavaa pyydetään kuvaamaan tutkittavan siitä selviytyminen.
33 ADCS-ADL-haastattelun tarkoituksena on selvittää tutkittavan todellista suoriutumista viimeksi kuluneen neljän viikon aikana (hyvin harvoin tapahtuvista asioista 2 3 viimeisen kuukauden aikana). Haastateltavan pitää olla henkilö, joka tuntee tutkittavan hyvin.
34 Kirjaa ruudukkoon haastattelun perusteella potilaan toimintakyky kussakin CDR-luokituksen osiossa siten, että otat huomioon toimintakyvyn laskun vain, mikäli se johtuu kognitiivisten kykyjen heikkenemisestä, ei muista syistä johtuvasta toimintakyvyn laskusta. Epäselvissä tapauksissa kirjaa vaikeamman vaihtoehdon mukaan. Määritä sitten varsinainen CDR-luokka. Tämän luokan määrää muistiosion vaikeusluokka (0 3), kuitenkin siten, että muiden osioiden keskimääräinen luokka voi lisätä tai vähentää muistiosion perusteella tehtyä luokitusta vain yhden askeleen verran, ei kuitenkaan nollaan. Jos esimerkiksi kolme tai useampi poikkeaa muistiosiosta samaan suuntaan, määräytyy CDR-luokka muistiosiosta yhden askelen verran poikkeavaksi. Jos kuitenkin kaksi osiota poikkeaa muistin luokasta vastakkaiseen suuntaan kuin em. kolme osiota, jää muistiosion luokka CDRluokaksi.
35 Nopea AT:n kliinisten oireiden etenemistä kuvaava asteikko 1-7 ESIM 6. Vaikea kognitiivinen häiriö vaikea toimintakyvyn heikkeneminen Tarvitsee yleensä apua päivittäistoimissa. On enimmäkseen tietämätön lähiajan tapahtumista ja omista kokemuksistaan. Vuorokausirytmi usein häiriytynyt. Harhaluuloja, pakko-oireita ja ahdistuneisuutta voi esiintyä. 6 a) Pukeminen ei onnistu ilman apua 6 b) Peseytyminen ei onnistu ilman apua 6 c) WC-käynnit eivät onnistu ilman apua 6 d) Virtsan karkailua (viikottain) 6 e) Ulosteinkontinenssia (viikottain)
36 Cohen-Mansfieldin levottomuusasteikko (CMAI) kehitettiin alunperin hoivakotien asukkaiden levottomuusoireiden esiintymistiheyden arvioimista varten. Tutkimuskäyttöön kehitettyä mittaria on myöhemmin sovellettu kliinisessä työssä. Asteikon voi täyttää joko asukkaan/potilaan omahoitaja/omainen tai muu henkilö haastateltuaan omahoitajaa/omaista. CMAI koostuu 29 levottomuutta koskevasta oirekysymyksestä, jotka itse asiassa koostuvat useista toisiaan lähellä olevista käytösoireista. Näitä ei ole tarkemmin kuvattu arviointikaavakkeessa, mutta arvioitsija voi ottaa ne huomioon arviointiasteikkoa täyttäessään. Esimerkiksi, jos potilas hyrisee, kyseessä on kohta numero 26 (ääntelee epätavallisella tavalla), vaikka hyrinää ei ole asteikossa erikseen mainittu.
37 CMAI:ssa arvioidaan levottomuutta kuvaavien käytösoireiden keskimääräistä esiintymistiheyttä (asteikolla 1 7) viimeisen kahden viikon ajanjakson aikana. Arviointiasteikossa ei ole käytösoireiden vaikeusasteen määrittelyä, koska ne sisältyvät jo yksittäisiin kysymyksiin (esim. jatkuvat aiheettomat huomion- ja avunpyynnöt ). Kun arviointiasteikko täytetään omahoitajan/omaisen haastattelun perusteella, tähän tulisi varata aikaa noin 20 minuuttia. Haastattelun helpottamiseksi omaiselle/hoitajalle voidaan lähettää kaavake etukäteen tutustuttavaksi, ja haastattelija lukee arviointitilanteessa kunkin kysymyksen ääneen.
38 Yli 65-vuotiaiden ihmisten ravitsemustilan arviointiin. Validoitu testi, joka laajalti käytössä. Soveltuu laitoksissa että kotona asuvien henkilöiden ravitsemustilan arviointiin. Testin tulos jaottelee henkilöt ali- tai virheravittuihin, ali- tai virheravitsemuksen riskissä oleviin sekä niihin, joilla ravitsemustila on hyvä.
39 PAREMPI MASENNUSOIREIDEN ARVIOINTIVÄLINE ON CORNELLIN DEPRESSIOASTEIKKO, SILLÄ SIINÄ EI TARVITSE KIUSATA ASIAKASTA MINKÄ LISÄKSI SE ON LUOTETTAVAMPI. Geriatrinen depressioasteikko (GDS) kehitettiin iäkkäiden henkilöiden masennuksen arviointia varten. Kehitystyössä painotettiin asteikon täyttämisen helppoutta. Lisäksi pyrittiin välttämään vanhuksilla yleisesti esiintyvien somaattisten oireiden mukaan ottamista kysymysvalikomaan. Alkuperäisestä 30 kysymystä (kyllä/ei) käsittävästä asteikosta on myöhemmin kehitetty 15, 10 ja 4 kysymyksestä koostuvat suppeammat arviointiasteikot. GDS on itsearviointiasteikko, mutta toinen henkilö voi täyttää asteikon luettuaan kysymykset ääneen tutkittavalle. Masennusoireita arvioidaan viimeksi kuluneen viikon ajalta. Summapistemäärä 0 10 on normaali, viittaa lievään depressioon ja keskivaikeaan tai vaikeaan depressioon.
40 kiinnitä puhekumppanisi huomio itseesi ennen kuin alat puhua rauhoita keskustelutilanne taustamelu vaikeuttaa kuulemista heikentävästi puhu rauhallisesti ja selkeästi normaali äänenvoimakkuus riittää pidä kasvosi näkyvissä ja valossa puhu kasvot kohti puhekumppania älä peitä suutasi puhuessasi selosta ensin lyhyesti, mistä tulette keskustelemaan ele voi kertoa enemmän kuin 10 sanaa
41 sairauskohtainen ohjaus tieto sairaudesta ja tutkimuksista, sairauden merkitys mikä sairaus ( perussairaudet, akuutit sairaudet) sairauden vaikutus elämään (esim. elämäntapamuutokset, päivittäinen selviytyminen) mitä tutkimuksia on tehty/ tehdään miksi tutkimuksia on tehty/ tehdään tutkimustulokset jatkotutkimukset/ kontrollit (tutkimus, aika, paikka, esivalmistelut, miten potilas saa tiedon tutkimusvastauksista) hoitojen merkitys, hoidon yleisen kulun selvittäminen (hoito-ohjeet, rajoitukset, seuranta)
42 hoitovälineiden tarve kotiin (mitä, mistä hankitaan, tarvittavat lähetteet, miten käytetään) Informoi potilasta, kuka toimittaa hoitovälinelähetteen terveysasemalle (esh/kotihoito/potilas) Huomioi, että terveysasema tilaa hoitovälineet tarpeen mukaan, ei varastossa. Toimitusajat vaihtelevat. Faksaa lähete ja soita terveysasemalle, jotta toimitus nopeutuu. Hoitovälineen nimi (yleisnimi, ei kauppanimi, jollei välttämätöntä käyttää juuri k.o. valmistajan tuotetta, pth:lla saattaa olla eri valmistajan tuote) Kuka hoitaa hoitovälineiden hankinnan (potilas, kotihoito, omainen, muu), mistä (osoite, puhelinnumero, henkilö, aukioloaika), onko maksullinen Kirjalliset ja suulliset ohjeet hoitovälineiden käytöstä, tarvittaessa läheisen ohjaus vaippalähete tarvittaessa (huom. kuntien kriteerit) muut sairauden hoidon kannalta olennaiset asiat
Muistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op
Muistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op KOULUTUKSEN SISÄLTÖ 1. KOGNITIIVISET, PSYKOEMOTIONAALISET JA SOSIAALISET PROSESSIT ELÄMÄNKAARESSA 2. MUISTISAIRAUDET SYYT JA SEURAUKSET 3. LAADUKAS
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotCDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET
CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
Lisätiedotkotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut
MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen
LisätiedotMuistikysely MUUT LOMAKKEET
Muistikysely MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast (på
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
Lisätiedot2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotSosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje
Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotPohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana
Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä 15.6.2017 Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana Kuva: Muistiliitto Annika Väihkönen, muistiasiantuntija Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotOhjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja
Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotRIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
LisätiedotÄkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI
Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä
LisätiedotLähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.
Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotSuomen Psykologinen Instituutti
Pystyt parempaan kerromme mieluusti miten Suomen Psykologinen Instituutti Työelämän, vuorovaikutuksen ja ihmisten kehittäjä Raul Soisalo Käyttäytymistieteilijä Suomen Psykologisen Instituutin johtaja Emotive-functional
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotPerusturva/hoivapalvelut LEPPÄVIRRAN KUNNAN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET
Perusturva/hoivapalvelut LEPPÄVIRRAN KUNNAN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET Laadittu 27.4.2017 KOTIHOIDON MÄÄRITTELY Kotihoidon palveluiden myöntäminen perustuu palvelutarpeen ja toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotPalvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö
Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotHoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas
Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut
Lisätiedot2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
LisätiedotKuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja
Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotRIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotThe Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY
2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotKyselylomake vanhemmille lapsen vastaanottoa/tutkimusjaksoa varten
Kyselylomake vanhemmille lapsen vastaanottoa/tutkimusjaksoa varten Lasten ja nuorten poliklinia Tämän kyselylomaeen tarkoitus on kerätä tietoa lapsenne kehityksestä ja arjen asioiden sujumisesta. Saadut
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset
1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotHyvät vanhemmat!
Hyvät vanhemmat! Lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä iloa että huolenaiheita. Olisi hienoa jos näiden lomakkeiden avulla pääsette keskustellen syventämään ajatuksianne ja tuntemuksianne tämän touhukkaan
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotKainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013
Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 LÄHIOMAINEN (suhde asiakkaaseen) Sukunimi, etunimi Puoliso Vanhempi Lapsi Muu Osoite Puhelinnumero
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 12 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLA2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotTyön voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla
Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotLOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016
1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.
LisätiedotAsukas Henkilötunnus. Yhteyshenkilöt
Asukas Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Siviilisääty Ammatti Äidinkieli Omalääkäri Yhteyshenkilöt Nimi Nimi Osoite Osoite Puhelin (koti) Puhelin (koti) Yhteys Yhteys Tietojen luovutus Omainen tai henkilö,
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotLiite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi
KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotKYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE
KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan
LisätiedotUudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf
Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotPeruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE. TAUSTATIEDOT (Kysymykset 1. 5.) VOIMAVARAISTAVAT KYSYMYKSET (Kysymykset 6. 11.
Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE Tämä peruslomake toimii apukeinona järjestössä (yhdistys, säätiö) yhdessä asiakkaan kanssa tehtävässä tuen tarpeen arvioinnissa ja tuen suunnittelussa
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotStltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on
Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen
LisätiedotElämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen
Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotPalveluesimies Tuula Holja
Palveluesimies Tuula Holja 11062014 elämisen taito on vaikea oppia, he eivät ole sairaita vaan pelkästään vanhoja. He tuntevat itsensä usein melko hyödyttömiksi olennoiksi ja hyödyksi oleminen on sentään
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.
Lisätiedot