Tulihan se talvi sittenkin!

Transkriptio

1 ELÄKKEENSJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 44. VSK / 2014 Kuva: aro Peuraniemi Tulihan se talvi sittenkin! RVINTOLT J HOTELLIT KOULUTUS 5 72 KULTTUURI J VP-IK 123 MUUT TVRT ELINTRVIKKEET, LKOHOLITTOMT J PLVELUT 67 JUOMT LIIKENNE 135 Kuva: Tilastokeskus 4 Kuva: Shutterstock Kuva: Ulla Wallinsalo TERVEYS 50 6 Kuntoutus kannattaa monin eri tavoin 55 VTETUS J JLKINEET VIESTINTÄ 22 Ralf Friberg: mmatti valitsi minut LKOHOLIJUOMT J TUPKK KLUSTEET, KOTITLOUSKONEET, KODINHOITO SUMINEN VESI, SÄHKÖ, POLTTOINEET 221 Miten kuluttajahintaindeksi vaikuttaa eläkkeeseen? n TEEMSIVUT 5 9 Terveys ja elinikäinen oppiminen Lue teemasivuilta mm. muistin hoitamisesta, uusista ravintosuosituksista ja EKL:n verkkokurssista n P I I R I E S I T T E LY T STKUNT VRSINIS SUOMI

2 2 Velkakierteestä voi päästä irti Eräs selkeistä syistä eläkeläisten velkaantumiseen on myös lasten avustaminen. Yhä useampi eläkkeensaaja elää yli varojensa. Jos velkoja on kertynyt niin paljon, ettei niiden maksamisesta kykene selviytymään, on apua saatavissa kunnalliselta neuvojalta tai Takuu-Säätiöstä. Tilapäiseen rahapulaan haetaan apua pikavipeistä, ostetaan osamaksulla ja sorrutaan puhelinmyyjien houkutuksiin. Pari vuotta ennen eläkkeelle jäämistään Leena Veikkola tiesi jäävänsä eläkkeelle, alkoi hän suunnitella, miten hän ja miehensä pärjäisivät eläketuloillaan. Työssään Takuu-Säätiön toiminnanjohtajana Veikkola on tavannut henkilöitä, jotka eivät eläkkeelle jäätyään ole osanneet sopeutua alentuneeseen tulotasoon. Tällöin vaanii vaara ylivelkaantumisesta tai pikavippiviidakkoon sukeltamisesta. Suomalaisilla on ylipäätään paljon velkaa. Velkaantumisaste eli velkamäärä verrattuna vuosituloihin on noin 120 prosenttia. suntovelkaa on keskimäärin euroa velallista asuntokuntaa kohden, pääkaupunkiseudulla euroa. Eniten velkaa on kuitenkin vuotiailla. Yli 65-vuotiaista neljä viidestä on velattomia. Keskimääräinen velka heillä on euroa ja asuntovelka euroa. On niitäkin, joiden velkamäärä ylittää euroa, kertoo Leena Veikkola. ELÄKKEENSJ-LEHTI 1/2014 Pikavipit uusi houkutin Pikavipit ovat pieniä luottoja, joita saa tilattua vaikka puhelimella. Ne ovat lyhytaikaisia ja korkeakorkoisia. Pikavippi vastaa muinaista vekseliä, joka on poistunut pankkien valikoimasta. Vipit ovat pienehköjä, keskimäärin noin 250 euroa ja takaisinmaksuaika noin 38 päivää. Korkotaso on päätähuimaava, vuositasolla jopa tuhansia prosentteja. Pikavippi-ilmiöön on yritetty puuttua monin tavoin. Niitä myöntävien yritysten on rekisteröidyttävä. Kesäkuusta 2013 lähtien pienillä luotoilla on ollut korkokatto. Jos luoton määrä on alle 2000 euroa, sen todellinen vuosikorko saa olla enintään 50,5 prosenttia. Kun velka jää maksamatta, on seurauksena merkintä maksuhäiriörekisteriin eli luottotietojen menetys. Tätä nykyä kahdeksalla prosentilla yli 18-vuotiaista, henkilöllä, on maksuhäiriömerkintä. Merkintä säilyy rekisterissä yleisemmin kolme vuotta. Yhä useampi eläkeläinen maksuhäiriörekisterissä Myös eläkeläisillä on velkaa, ja osalla myös ongelmia velkojen maksuissa. Eniten maksuvaikeuksia on vuotiailla. Ikääntyvätkin joutuvat rekisteriin entistä useammin: vajaalla viidellä prosentilla yli 65-vuotiaista on luottohäiriömerkintä. TOIMINNNJOHTJLT TIMO KOKKO Liittokokousta kohti On saatu uusi ja merkittävä toimintavuosi täyteen vauhtiin liiton kaikilla toimintatasoilla. Vuoden ensimmäistä vuosipuoliskoa ja sen toimintoja hallitsee taatusti Jyväskylän Paviljongissa pidettävän liiton ylimmän päättävän elimen, liittokokouksen, valmistelutyö. Toimistomme henkilökunnalla sekä muilla tapahtumaa tavalla tai toisella valmistelevilla tahoilla on edessään työtä yllin kyllin. Edellisen liittokokouspäätösten myötä perustettujen talous- ja järjestötyöryhmien työ alkaa olla jo loppusuoralla. Niiden työnä on ollut pohjustaa liiton hallitukselle mahdollisia esityksiä liittokokousta ajatellen. Itse liittokokouksessa tarkastellaan sekä mennyttä kolmea vuotta että tutkaillaan tulevan kauden toimintaa. Jyväskylässä jäsenyhdistystemme edustajat pistävät pystyyn tiekartan, jonka mukaan kuljemme seuraavan kolmen vuoden ajan. Liitolle tehdyn uuden viestintästrategian tavoitemielikuvan mukaisesti Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on yhteiskunnassamme vahva ja osaava vaikuttaja. Se toimii aktiivisesti eläkkeensaajien etuuksien turvaamiseksi. Liiton toiminta uudistuu ajan tarpeiden myötä ja reagoi jäsentensä tarpeisiin nopeasti ja joustavasti. Uusi strategia on voimassa vuoteen 2016 asti. Sen pohjana on vuonna 2012 toteutettu laaja jäsentutkimus sekä vuonna 2010 piiriaktiiveillemme toteutettu järjestötutkimus. Kuluva vuosi tuokin liiton toimintaan taas uusia muotoja. Jotta uudet jäsenet saataisiin paremmin toimintaan mukaan, kaikille uusille jäsenille lähetetään vuonna 2014 tervetulotoivotus liiton jäsenyhdistyksen jäseneksi pienen liittymislahjan kera. siasta laitetaan tarkempaa tietoa jäsenyhdistyksiin lähiaikoina. Uusille jäsenillemme on tarkoitus antaa tietoa liiton toiminnoista ja houkutella heitä mukaan aktiivitoimintaan. Tämä on tärkeää siksi, että uudet jäsenet kokisivat olonsa tervetulleiksi ja huomioiduiksi. Tämä taas toivottavasti edesauttaa uusien toimijoiden ja heidän näkemystensä saamista esiin liiton kaikilla tasoilla. EKL:n suuressa jäsentutkimuksessa kävi ilmi, että uudet jäsenet eivät koe tulevansa hyvin kuulluksi ja huomioiduksi. Edunvalvonnan, vaikuttamistyön ja tunnettavuuden tehostamiseksi ja parantamiseksi otetaan toimintavuoden aikana käyttöön uutena konstina mm. sähköinen uutiskirje. Se tuo toimintaamme uutta ulottuvuutta. Tavoitteenamme on saada lisää porukkaa liittomme ilosanoman sekä eläketiedon äärelle. Liiton edunvalvontatyö pohjautuu eduskuntakaudelle asetettuihin tavoitteisiin, kuntavaalitavoitteisiin sekä muihin eläkepolitiikalle asetettuihin tavoitteisiin. Työssä hyödynnetään myös vuonna 2010 tehtyä järjestöaktiiveille suunnattua tutkimusta sekä vuonna 2012 tehtyä suurta jäsentutkimusta. Edunvalvonnan kärjistä ja tärkeimmistä sisällöistä oli molemmilla, rivi- ja aktiivijäsenillä, yhtenäinen ja vahva näkemys. Lisäksi edunvalvonnassa otetaan huomioon syksyllä 2013 valmistunut TNS-Gallupin tekemä Huomisen kynnyksellä raportti, jonka olemme lähettäneet kaikkiin yhdistyksiimme. Raporttiin voi myös käydä tutustumassa liittomme kotisivuilla. Erityisenä mielenkiinnon kohteenamme nyt ja tulevaisuudessa on 1. heinäkuuta 2013 voimaan astuneen vanhuspalvelulain toteuttamisen seuranta. Tähän liittyy oleellisesti vuoden alusta lakisääteistyneiden vanhusneuvostojen toiminta kunnissamme. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:llä on hankkeeseen kuuluva projekti nimeltään ktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen. Sen keskeisenä tavoitteena on luoda toimintamalleja ja -muotoja ikäihmisten odotusten ja tarpeiden sekä kuulluksi tulemisen kehittämiseksi ja valinnanvapauden lisäämiseksi. Toiminnan keskiössä ovat kunnissa toimivat vanhusneuvostot. Projekti esiteltiin edellisessä Eläkkeensaajalehdessä. Tässä numerossa on juttu Sitran ja EETUn yhteisen projektin seminaarikiertueesta ja sen ensimmäisestä tilaisuudesta Turussa 16. tammikuuta. Laitamme yhdistyksiimme päivitettyä tietoa projektista ja tulevista seminaareista ympäri Suomen. Toivottavasti tarjous otetaan vastaan ja yh- alka- toiminnantäyteistä nutta vuotta. distystemme edustajat osallistuvat sankoin joukoin näihin seminaareihin. Näin olemme mukana kehittämässä vanhusneuvostojen toimintaa maassamme. Toivotan kaikille hyvää ja

3 ELÄKKEENSJ-LEHTI 1/2014 Luottotietojen menetys vaikeuttaa monella tavoin elämää, esimerkiksi vuokraasunnon saanti vaikeutuu. Velan määrä kasvaa, kun sille kertyy erilaisia kuluja ja maksuja eräpäivän jälkeen. Kuudenkympin puhelinlasku kasvaa nopeasti 230 euroon. Tilastojen mukaan miesten keskimääräisen eläkkeen suuruus on reilut euroa ja naisten 1300 euroa kuukaudessa. Takuueläke on 738 euroa kuukaudessa. Viimeisimmän tilaston mukaan erityisesti vanhat naiset kulutusluottovelkaantuvat. Syynä saattaa olla naisten matala eläketalo. Ikääntyneiden varat ovat kiinni asunnossa eli varallisuutta on, mutta sitä ei voi käyttää. Nykyään on kyllä saatavana ns. käänteisiä asuntolainoja, joilla voi lainaehtojen täyttyessä muuttaa asunto-omaisuuttaan rahaksi, kertoo Leena Veikkola. Putkiremontit ovat yleistyneet ja niiden kustannukset ovat usein erittäin suuret. Kustannukset voi maksaa yhtiövastikkeenkin yhteydessä, mutta kannattaa myös selvittää omasta pankistaan lainamahdollisuudet. Omissa nimissä olevan lainan korot ovat myös verovähennyskelpoisia. Tästä voi lähteä liikkeelle Lapsille apua omien mahdollisuuksien mukaan Eläkkeensaajat turvautuvat kulutusluottoihin mm. vakavien sairauksien ja kasvavien terveydenhoitomenojen yhteydessä. Pitkä sairaalajakso voi romahduttaa talouden. Toimeentulotukea ei uskalleta, kehdata tai ymmärretä hakea vaan otetaan velkaa. Yksi selkeä syy eläkeläisten velkaantumiseen on myös lasten avustaminen. Löytyy ikääntyneitä, jotka ottavat pikavippejä, jotta voivat maksaa lapsensa vuokravakuuden. Ikääntyneet ovat tottuneet auttamaan eivätkä kehtaa kieltäytyä, vaikkei varaa olisikaan, arvelee Leena Veikkola. Jossakin määrin on luonnollista auttaa lapsiaan. Loputtomiin ja omia tarpeita laiminlyöden sitä kuitenkaan tule tehdä. Lapselle olisi uskallettava sanoa, ettei pysty auttamaan. Lapsen on otettava vastuu omasta elämästään. Jos aikuisella lapsella on esimerkiksi peliongelma, se ei korjaannu sillä, että vanhemmat aina maksavat pelivelat pois. Neuvottele velkojan kanssa Jos ei selviydy velkojensa maksamisesta, voi neuvotella velkojan kanssa ja pyytää lisää maksuaikaa tai velan maksamista erissä. Kannattaa arvioida realistisesti omat mahdollisuutensa. Liian tiukka maksusuunnitelma ei ole kenenkään edun mukainen. Pitää miettiä, miten paljon pystyy käyttämään velanhoitoon, kun ensin on maksanut pakolliset menonsa, Veikkola neuvoo ja jatkaa: Ruoka, asunto ja välttämättömät lääkkeet ovat ne tärkeimmät. Ellei vuokraa maksa, vuokranantaja voi hakea häädön asukkaalle. Silloin menettää luottotietonsa ja uuden asunnon saanti vaikeutuu. Myös omistusasunnossa yhtiövastikkeen maksusta on huolehdittava. Taloyhtiö voi ottaa asunnon haltuunsa, jos vastikkeet jäävät maksamatta. Ilman autoa saattaa pärjätä, mutta ilman lääkkeitä ja ruokaa ei. Veikkola muistuttaa, että rahallista apua velkojen maksuun ei saa, mutta oikeus sosiaalietuuksiin kannattaa tarkistaa, jos ei selviydy menoistaan. Myös seurakunnat antavat joissain tapauksissa ruoka-avustuksia. On hyvä pitää kirjaa menoistaan ja tuloistaan. Jos sopii velkojansa kanssa velan maksusta maksuohjelman avulla, sopimus on pidettävä ja otettava velkojaan yhteys, jos tulee ongelmia, summaa Veikkola. Leena-Maija Tuominen Kaikkien kuntien on järjestettävä kuntalaisilleen maksutonta neuvontaa velkaongelmissa. Yhteystiedot oman kunnan kotisivuilta tai palvelunumerosta. Takuu-Säätiön maksuton neuvontanumero Velkalinja, puh auttaa myös. Suoramarkkinoinnin voi kieltää postissa täyttämällä kieltoilmoituksen tai soittamalla numeroon Rahankäytön opas, Selkokeskuksen julkaisu Tilattavissa Selkokeskuksesta: selkokeskus@kvl.fi tai puh. (09) MTTI HELLSTEN päätoimittaja, chefredaktör Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande PÄÄKIRJOITUS Työeläkejärjestelmän rakenteet kunnossa Suomessa on oikeastaan 1990-luvun lamasta lähtien puhuttu työeläkejärjestelmän muutostarpeista. Paljon on jo tehtykin. Paljon puhuttu lama oli tietyllä tavalla käännekohta suomalaisessa työeläkejärjestelmässä. Siihen saakka tehdyt muutokset olivat kokonaisuutena arvioiden parannuksia järjestelmään. Laman jälkeen alkoi ns. sopeuttamisen aika. Tämä merkitsi sitä, että muutokset olivat pääsääntöisesti miinusmerkkisiä eli ne kokonaisuutena arvioiden heikensivät eläke-etuuksia. Toki edelleenkin tehtiin parannuksia joihinkin yksityiskohtiin, mutta kokonaisuus oli miinusmerkkinen. Keskustelu suomalaisen työeläkejärjestelmän kohtalosta jatkuu edelleen vilkkaana. Se on varmasti hyvä asia. On hyvä, jos työeläkejärjestelmästä ollaan kiinnostuneita. Se on keskeinen osa suomaista sosiaaliturvaa. Keskustelusta saa kuitenkin helposti sen kuvan, että työeläkejärjestelmä on kriisissä. Tällainen kuva on perin juurin väärä. Toki ongelmia on ja väestön pidentyvä elinikä vaatii omat korjauksensa, mutta kokonaisuutena ottaen Suomessa ollaan paljon paremmassa asemassa eläkeasioiden suhteen kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Minulla on melkoisia vaikeuksia ymmärtää sitä, että työeläkejärjestelmän lähes ainoana korjauskeinona pidetään eläkeiän alarajan nostoa. siasta puhuminen on vähintään outoa. Vielä oudommaksi asian tekee se, että työnantajapuolen ykkösmiehen taholta todettiin, etteivät yritykset ja työnantajat vaadi eläkeiän nostoa. Selvitysten mukaan suurin osa yritysjohtajistakin on sitä mieltä, että nykyisetkin ikärajat ovat liian korkeita! Pelkän alaikärajan sijasta pitäisi puhua koko työhistoriasta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työkyvyttömyyseläkkeisiin ja sitä kautta työelämän rakenteisiin. Oma lukunsa ovat syrjäytyneet nuoret. Ei voi muuta kuin toivoa hartaasti, että nuorisotakuu edes jollakin tavalla pystyisi pureutumaan tähän ongelmaan. Silloin, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, sovittiin erikseen, että työeläkejärjestelmä jää kansallisen päätöksenteon piiriin, eli EU ei päätä suomalaisista työeläkkeistä eikä työeläkejärjestelmästä. Näyttää siltä, että EU:lla on koko ajan suureneva halu muuttaa tätä vallitsevaa tilannetta. siaan yritetään puuttua talouden kautta. Eli jos Suomen valtiontalous menee huonolle tolalle, niin EU:ssa katsotaan, että koska työeläke on osa julkista sosiaaliturvaa, siihenkin voidaan puuttua talouden kuntoon saattamisen nimissä. Tämä tarkoittaa, että EU ei ole meille yhdentekevä asia. Toukokuussa käytävät EU-vaalit ovat tässä mielessä tärkeät. Ei ole yhdentekevää, millaisia meppejä Brysseliin valitaan. Meille on ensiarvoisen tärkeätä, että jatkossakin suomalaisista työeläkkeistä päätetään Suomessa. Jos jonkinlaista harmonisointia tehtäisiin, olen vakuuttunut, että se olisi suomalaisten kannalta suuri askel huonompaan suuntaan. 3 rbetspensionessystemets strukturer är i skick I Finland har man i själva verket från och med 1990-talets lågkonjunktur talat om behovet att ändra arbetspensionssystemet. Mycket har man redan gjort. Den omtalade lågkonjunkturen var på sitt sätt en vändpunkt i det finländska arbetspensionssystemet. De ändringar som gjorts tills dess var till sin helhet ändringar som berörde systemet. Efter lågkonjunkturen började den så kallade anpassningstiden. Det här betydde, att ändringarna i huvudsak var minusmärkta, de uppskattades alltså i sin helhet att de försvagade pensionsförmånerna. Dock gjorde man fortfarande förbättringar till vissa detaljer, men helheten var minusmärkt. Diskussionen om det finländska arbetspensionssystemets öde fortsätter ännu livligt. Det är säkert en bra sak. Det är bra, om man är intresserad av arbetspensionssystemet. Det är en central del av det finländska socialskyddet. v diskussionen får man dock lätt den bilden, att arbetspensionssystemet är i kris. En sådan här bild är till grund och botten fel. Dock finns det problem och befolkningens livslängd som blir längre behöver sina egna korrigeringar, men i sin helhet är man i Finland i en mycket bättre situation vad gäller pensionsärenden än i många andra Europeiska länder. Jag har stora svårigheter att förstå det, att arbetspensionssystemets nästan enda korrigeringsåtgärd är att höja pensionsålderns nedre gräns. Det är minst sagt underligt att prata om ärendet. Ännu konstigare görs ärendet av det, att man från arbetsgivarens håll konstaterade, att företagen och arbetsgivarna inte kräver att pensionsåldern höjs. Enligt utredningarna är största delen av företagsledarna av den åsikten, att också de nuvarande åldersgränserna är för höga! I stället för att tala bara om den nedre åldersgränsen borde man tala om hela arbetshistorien. Särskild uppmärksamhet bör fästas vid arbetsoförmögenhetspensionerna och vid arbetslivets strukturer. Ett annat kapitel är de utslagna ungdomarna. Man kan inte annat än innerligt hoppas, att ungdomsgarantin på något sätt skulle lyckas ta itu med detta problem. Då, när Finland anslöt sig som medlem till EU, kom man särskilt överens om, att arbetspensionssystemet hålls inom det nationella beslutsfattandet, alltså EU besluter inte om finländska arbetspensioner eller om arbetspensionssystemet. Det ser ut som om EU hela tiden har ett större behov av att ändra detta läge. Man försöker ta tag i det via ekonomin. Det vill säga, att om det går dåligt för Finlands statsekonomi, så ser man inom EU, att eftersom arbetspensionen är en del av det offentliga socialskyddet, kan man också ta itu med det för att förbättra ekonomin. Detta betyder, att EU inte är en likgiltig sak för oss. EU-valet som försiggår i maj är i detta avseende viktigt. Det är inte detsamma, hurudana meppar som väljs till Bryssel. För oss är det viktigt, att man även i fortsättningen besluter om de finländska arbetspensionerna i Finland. Om någon form av harmonisering skulle göras, skulle jag vara övertygad om, att det skulle vara ett stort steg till det sämre för finländarnas del.

4 4 ELÄKKEENSJ-LEHTI 1/2014 EKL:n ruotsinkielisen piirin puheenjohtajuuden jättänyt Ralf Friberg: Maailma pelkkiä pä Kuluneet vuodet EKL:n tehtävissä, piirissä ja valtuustossa sekä liiton edustaminen kansainvälisissä tehtävissä ovat antaneet minulle paljon enemmän kuin aluksi kuvittelinkaan, Ralf Friba Friberg kertoo Helsingin Työväenyhdistyksen komeissa, graniittiseinäisissä sisätiloissa. Hänen mukaansa EKL:n ruotsinkielisessä piirissä on nyt tehty pienimuotoinen verenvaihto puheenjohtajan vaihduttua nuorempaan: ruoriin astui tunnettu feministi ja rauhanaktivisti Marianne Laxén. EKL:n valtuustossa Friberg jatkaa varapuheenjohtajana vielä kesän 2014 liittokokoukseen saakka. Virikkeitä ja tekemistä kyllä riittää enemmän kuin ehdin niellä. Paikallinen politikointi ja eläkkeensaajien edunvalvonta jatkuu ainakin vuoteen 2016 Raaseporin kaupunginvaltuustossa. Lobbaan myös Tammisaarta ja sen kulttuurija muuta tarjontaa mielelläni. ikansa kutakin. Monessa mukana olleen Fribergin elämä on hiljentynytkin jo jonkun verran. Mietinnässä on, lähteäkö Brysseliin vielä kerran GEn eli eurooppalaisen seniorikansalaisverkoston kokoukseen EKL:n edustajana, kutsu on käynyt. Matkustelu ei kuitenkaan Fribergiä enää paljoa houkuttele. Viimeksi kiinnitin NSK:ssa (Nordiska Sammarbetskommittén) ja GEssa huomion Eläkkeellä olo mahdollistaa koko joukon hienoja asioita. vanhusdementian puuttuviin tutkimusresursseihin, tilanne lienee yhtä huono kaikissa Pohjoismaissa ja pahenee, kun muistisairaudet lisääntyvät. EKL:n tulee jatkossakin olla mukana kansainvälisessä yhteistyössä, niin kauan kun pääomapiirit hellittämättömästi puskevat eläkeläisiä sorsivia päätöksiä. Myös apuvälinekehitystä on seurattava ja erilaisiin tukitoimiin satsattava, pamauttaa Friberg. Vuoden 1936 vuosikertaa Käy ilmi, että Fribergin kansainvälisesti arvostettuja ikätovereita ovat muun muassa Tšekin ensimmäinen presidentti Vaclav Havel ja Vatikaanin uusi paavi Franciscus. Mitä mieltä ikätovereista? Onko näin! Olen tästä iloinen. Onhan Havel Euroopan Nelson Mandela: suuri ihmisoikeusaktivisti, idealisti ja hieno valtionpäämies, ihailen häntä kovasti. Elokuun 1968 tapahtumat, Varsovan liiton panssarien vyöryessä maahan kävivät sieluun lujasti. Toimin tuolloin Ylen uutispäällikkönä. Mitä uuteen paaviin tulee, hänkin herättää kunnioitusta. Franciscus näyttäisi todella olevan köyhien ystävä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että paavi on yksin ajatuksineen, toistaiseksi. Toivottavasti hänestä tulee myös maailman naisten ystävä. Ensimmäinen sotien jälkeinen sukupolvi Meidän ikäluokkamme eli 30-luvulla syntyneet ja sodan kauhuissa lapsina eläneet olemme nyt eläköityviin suuriin ikäluokkiin verrattuna melko pieni vuosikerta. Meitä on vähän, Friberg toteaa. Pikkupoikana, juhannuksen alla 1944, alikersantti-isän ja isän uuden perheen kanssa tehty pitkä ja raskas matka Laatokan Karjalasta vetäytyvän Suomen armeijan mukana on jäänyt mieleen. Matkaa taitettiin rankkasateessa ja hevoskärryillä paikkakunnalta toiselle. Wärtsilä, Punkaharju, Suomussalmi ja sieltä Helsinkiin. Viikko matkattiin härkävaunuissakin. Lapsuus kului eri varuskuntakaupungeissa, ne herkät kasvuvuodet, kuten Friberg itse sanoo. 50-luvun alussa Fribergin perhe asettui Tammisaareen. Sitä ennen perhe asui muun muassa Helsingin Kalliossa ja Kruunuhaassa, missä poikajengillä tehtiin pojille tyypillisiä kolttosia ja tihutöitä. Siinä sivussa vahvistui suomen kielikin. Eräs niistä kavereista oli urheilutoimittaja Pekka Tiilikaisen poika Tiilari. Nuorena koulupoikana Tammisaaressa asuessaan Friberg vietti neljä kesää messipoikana, jungmannina, lämmittäjänä ja matruusina Pohjanmerellä. Merillä taisi alkaa kiinnostus kansainvälisyyteen ja kielitaitoon. Elämäni yliopisto, Maksim Gorkia lainatakseni, hymähtää Friberg, joka puhuu viittä kieltä sujuvasti. mmatti valitsi minut Myöhemmin sanavalmiina ja täynnä mielipiteitä olevana lukiolaisena Friberg teki tiedostamattaan ensimmäisen siirron journalismin suuntaan: oma radio-ohjelma lähetettiin ulos Tammisaaren Radiosta vuonna Siitä seurasi pesti paikallisessa Västra Nyland -lehdessä. Siellä ärhäkkä lehtimiehen alku ärsytti uutispaljastuksillaan, ja tie vei pian jo itäiselle Uudellemaalle, Östra Nyland -lehteen, jossa oli kaikkien aikojen nuorin suomalainen sanomalehden päätoimittaja. Olin nuoresta pitäen yhteiskunnasta ja politiikasta aktiivisesti kiinnostunut, samoin kuin Erkki Raatikainen ja hyvin nuori Erkki Tuomioja, joitakin mainitakseni. Me olimme ensimmäinen sukupolvi, joka Suomessa alkoi kiinnostua kansainvälisyydestä. Uudeltamaalta Friberg kutsuttiin Vasabladetiin Pohjanmaalle, ja sieltä joitakin vuosia myöhemmin Höblän eli Hufvudstadsbladetin eduskunta- ja työmarkkinatoimittajaksi. Vuonna 1964 Fribergistä tuli valtiotieteiden kandidaatti. Suurisuisen maineen saaneella Fribergillä oli noina vuosikymmeninä monta rautaa tulessa yhtaikaa. Helsingin kaupunginvaltuustossa meni puoli vuotta, ja HBL:sta hänet kutsuttiin Ulkoministeriön sanomalehtiasiaintoimiston tiedotussihteeriksi. Tätä seurasikin jo Yleisradion uutispäällikkyys. rkadianmäelläkin Friberg ehti 70-luvulla olla liki kymmenen vuotta. Kansanedustaja ja päätoimittaja Sdp:n kansanedustajana olo onkin pisin yhtäjaksoinen työrupeama. Ulkoministeriönkin palkkalistoilla olin toki 20 vuotta, mutta monessa eri tehtävässä ja moneen eri otteeseen, Friberg muistelee. nalyyttisenä ihmisenä Ralf Friberg haluaa myöntää, että epäonnistumisia vaiko kehnompia valintoja on tullut tehdyksi vuosien varrella. Koen epäonnistuneeni Iltalehden päätoimittajana. Siihen työnkuvaan liittyi paljon sellaista, mitä en osannut lainkaan ajatella työhön lupautuessani.

5 ELÄKKEENSJ-LEHTI 1/2014 terveys 5 ei aukea ivälehtiä lukemalla Viimeiset 10 vuotta EKL:n ruotsinkielisen piirin puheenjohtajana toiminut Ralf Friberg arvostettu journalisti, diplomaatti, kolumnisti, teeveestä tuttu mies ja entinen kansanedustaja astelee vakaasti mutta varoen pakkasenpuremalla maaperällä Hakaniemessä. Keho panee vanhetessaan hanttiin, mutta mielipiteet ovat yhtä terävät ja osuvat kuten ennenkin. Kuva: Ulla Wallinsalo Nopea nousujohteinen urakehitys Yhteiskunnallisesti merkittävimpänä aikaansaannoksenaan Friberg pitää sitä, että sai lanseerattua 60-luvun Suomeen amerikkalaisen mallin otantaan perustuvasta vaalitulospalvelusta. Toiseksi tärkeimmäksi hän nostaa sen, että toi tabuja täynnä olevaan Yleisradioon avoimen puheen kulttuurin, ohjelmatoiminnan säännöt ja uutiskentän avaamisen ylipäätään. Uusien, arkojenkin asioiden käsittely pitää tehdä korostetun asiallisesti ja luotettavasti. Ulkopuolisille suurlähettilään asema ulkomailla, Suomea edustamassa, näyttäytyy yhtenä hohdokkaimmista. Ulkoministeriöllä olikin käyttöä kielitaitoiselle ja sujuvakäytöksiselle Fribergille. Tein nopeaa urakehitystä aikana, jolloin se vielä ei ollut muodissa nykyään hektinen siirtyminen eteen- ja ylöspäin sekä ulkomaisiin tehtäviin taitaa olla normaalia nuorille ammattilaisille. Pohjoismaiden ministerineuvoston tiedotuspäällikön tehtävät veivät Fribergin 80-luvun alussa Osloon, ja sieltä jo muutaman vuoden päästä lehdistöneuvokseksi Suomen suurlähetystöön Tukholmaan. Pohjoismaiden pääkaupungit ovat hänelle tuttuja ja läheisiä paikkoja. Ulkoministeriön palveluksessa Friberg työskenteli ja viihtyi suurlähettiläänä kahdessa eri asemamaassa, ensin pari vuotta teenassa ja sitten Kööpenhaminassa peräti kuuden vuoden ajan. Näin meni 90-luku; vuonna 2001 Friberg jäi Ulkoministeriöstä ansaitulle eläkkeelle. Kysyttäessä, onko Fribergillä enemmän lehtimiehen vai diplomaatin sielu, tai kenties poliitikon, hän arvelee: Fifty-sixty lehtimies ja diplomaatti, mattinykäs-kielellä. Eli hieman enemmän diplomaatti kuin lehtimies vähiten näistä olen kaiketi poliitikko. Vapaan eläkkeensaajan mietteitä Toteamme, että järjestökentässä on menossa iso murros. Eläkkeensaajien ikähaitari sen kun kasvaa, ainakin yläpäästään, ja terveitä eläkevuosia riittää monilla useita kymmeniä. Eläkeläinen ei välttämättä enää koe olevansa yhteiskunnan rattailta poistuupattu, varsinkaan kun eläkkeelle jäädessä ollaan vielä varsin hyvässä kunnossa, taloudellisestikin. Työelämän jälkeisistä eläkevuosista alkaa uusi aktiivinen ajanjakso: mietitään, mitä kaikkea eläkeläisenä olo mahdollistaa. Ehkä halutaan olla mukana järjestöissäkin jotenkin projektiluontoisesti, ei koko ajan eikä kovin aktiivisesti, Friberg miettii. Paljon kirjoja lukevana kirjallisuuden ystävänä Friberg haluaa sanoa Eläkkeensaajalehdenkin lukijoille: Supistakaa hyvät ihmiset päivälehtien lukemista, lukekaa enemmän hyvää tieto- ja kaunokirjallisuutta! Kuutta lastenlastaan ja neljää lastenlastenlastaan seuratessaan pappa Friberg toteaa hiukan ihmetellen: Kyllä elämänkierto on kumma. Tässä iässä tunnen olevani kuin antiikin rakennus, josta yksi terveyskivi kerrallaan tipahtaa maahan. Se ikimuistoinen Kuustudio Suurelle yleisölle Friberg tuli tutuksi jo mustavalko-television aikaan. Muistamme television alkuvuodet, kun vastaanottimen edessä istui hartaana koko perhe: katseltiin Bonanzaa, piippusuista meteorologia Paavo Salmensuuta, Tohtori Kildarea ja Ylen hämmästyttävää Kuustudiota suorana lähetyksenä vuonna Ihmisen ensiaskeleet Kuussa jäivät suomalaistenkin verkkokalvoille, ja studiossa päivystäneitä toimittajia ja asiantuntijoita ihailtiin. Minun ideani se oli. Takaajatuksena oli, että Kuustudion varjolla saatoimme antaa samalla ajankohtaista tietoa avaruustieteestä ynnä muusta. Jo silloin tehtiin interaktiivista tv-paneelia! Mukana olivat muiden muassa Yrjö Länsipuro, Birger Wiik, Erkki Toivanen ja Pasi Rutanen Houstonin päässä, ikätoveri muuten hänkin. Harvempi tietää kuitenkaan tätä: Ralf Fribergillä on ollut kolme puheroolia suomalaisissa elokuvissa, muun muassa nssi Mänttärin 1985 ohjaamassa elokuvassa Ylösnousemus. Yllättävää? Ei ehkä sittenkään: hän esitti Ylösnousemuksessa kenties miltei itseään, Ilkka Kylävaaran näyttelemän surullisen tapauksen, Ponsivaaran, viksumpaa veljeä. Ulla Wallinsalo UM:n lehdistöpäällikkö Ralf Friberg suomalaisen pilapiirtäjän Terho Ovaskan näyttelyavajaisissa Bonnissa lehdistöklubilla helmikuussa Keskellä Friberg. Foto: rne Schambeck. Pidä huoli MUISTISTSI! Muisti on meille kaikille tärkeä osa toimivaa arkea: tätä hetkeä, menneisyyttä ja tulevaa. Jokaisella on kokemuksia myös muistin pettämisestä. Pysyäkseen toimintakykyisinä aivot kaipaavat niin aktivoimista kuin lepuuttamistakin. Muistioireet ja unohtelu pelottavat monia, mutta läheskään aina taustalla ei ole Muistiliiton mukaan etenevää muistisairautta. Useimmiten kyse on esimerkiksi kiireen, stressin tai univaikeuksien aiheuttamista keskittymiskyvyn ongelmista sellaisia asioita kun ei voi muistaa, joihin ei ole kiinnittänyt huomiota. Myös ikääntyminen muuttaa muistia, mutta iästä huolimatta terve muisti toimii ja uuden oppiminen on täysin mahdollista. Vaikka elinvuosia olisi kertynyt runsaasti, on lisääntyneiden muistioireiden taustalla aina jokin syy, joka täytyy selvittää. Milloin tulisi huolestua? Milloin sitten tietyistä oireista tulisi huolestua? Käypä hoito suositus neuvoo hakeutumaan lääkäriin silloin, kun henkilö itse tai omaiset ilmaisevat huolensa henkilön lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky olisikin ennallaan muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita tai kun sovitut tapaamiset unohtuvat esiintyy epätarkoituksenmukaista terveyspalvelujen käyttöä tai on vaikeuksia noudattaa hoito-ohjeita on vaikeuksia löytää sanoja tai löytyy vain epäasianmukaisia sanoja. Muita huolestuttavia oireita ovat myös päättely- ja ongelmaratkaisukyvyn heikkeneminen tai käsitteellisen ajattelun heikkeneminen, joka voi ilmetä esimerkiksi taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeutena. Tai kun esineet katoavat tai niiden käyttötapa ja tarkoitusta ei enää ymmärrä. Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa ovat hälyttäviä. loitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen voivat Vertaislinja Muistiongelmaisia Suomessa on noin edeltää muistioiretta, samoin persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus. Yhteenvetona voidaan sanoa, että tärkeimmiksi merkeiksi muistisairaudesta voidaan nostaa tilanteen selkeä muutos entisestä ja havaittujen muistioireiden vaikutus arjessa selviytymiseen. Muistin ongelmat on aina syytä selvittää, sillä oli taustalla mikä tahansa esimerkiksi B12-vitamiinin imeytymishäiriö, masennus, kilpirauhasen vajaatoiminta tai etenevä muistisairaus kaikkiin on tarjolla hoitoa, joka on tehokkainta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettuna. Osalla kuitenkin mainitut ongelmat johtuvat etenevästä muistisairaudesta, johon on tärkeää saada ajoissa asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta. Vuosittain etenevän muistisairauden diagnoosin saa Muistiliiton mukaan yli suomalaista ja kaikkiaan sairastuneita on jo lähes Lisäksi jopa suomalaisella on muisti ja muut kognitiiviset kyvyt lievästi heikentyneet. Yhteensä vakavia muistin ongelmia on siis jopa henkilöllä. Muistiliiton sivuilta löydät lisää tietoa muistista, aivoterveydestä ja muistisairauksien ennaltaehkäisystä, muistisairauksien hoidosta ja kuntoutuksesta sekä edunvalvonnasta. Tuomo Vähäkangas omaishoitaja Lähde: Muistiliitto. Muistiliiton kotisivuilta fi löytyy lisätietoa muistin toiminnasta Muistiliiton maksuton tukipuhelin muistisairaiden läheisille: (päivittäin klo 17 21)

6 6 TEEMSIVUT: terveys ELÄKKEENSJ-LEHTI 1/2014 lkoholi & ikä Jokaisella meillä on jonkunlainen suhde alkoholiin. lkoholi on osa kulttuuriamme. lkoholi on kulutushyödyke, jonka myyntiä säännellään. Se on myös päihde, josta voi tulla riippuvaiseksi. septi- tai itsehoitolääkettä, jonka vaikutuksia alkoholi sekoittaa. Lähes 40 % yli 74-vuotiaista käyttää viittä tai useampaa lääkettä. Ehkäisevän päihdetyön Ehyt ry:n päätösseminaarissa käsiteltiin alkoholin päihdehaittojen ehkäisyä eläkeläisjärjestöissä. EKL ja Eläkeläiset ry osallistuivat hankkeeseen. lkoholia käyttävät ikääntyneet siinä missä muutkin, vaikka kaikki eivät sitä myönnä. Etenkin naisten on vaikea kertoa alkoholinkäytöstään ylipäänsä, vaikka alkoholiongelmaa ei olisikaan. Iäkkäät eivät useimmiten tunne riskirajoja tai alkoholinkäytön suosituksia omalle ikäryhmälleen. Keho kuivuu vanhetessaan ja seuraa suklaarusinailmiö: kun kehon jakaantumistilavuus pienenee, pitoisuudet kasvavat. 65-vuotiaan riskiraja on seitsemän annosta viikossa kun työikäisellä miehellä se on 24 ja naisella 16 annosta viikossa. Biologinen vanheneminen on kuitenkin yksilöllistä, joten riskiraja ei muutu yhden syntymäpäivän aikana vaan vähitellen ikääntyessä. lkoholi vaikuttaa herkimmin ikääntyneisiin. Tasapainoaisti häiriintyy iäkkäällä herkemmin ja kaatumisalttius kasvaa jo pienilläkin alkoholimäärillä. Iäkkäät sekakäyttäjiä? Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko re- lkoholi vaikuttaa lääkeaineiden poistumiseen elimistöstä ja se voi voimistaa tai heikentää lääkkeiden vaikutuksia, myös sivuvaikutuksia. Pääsääntöisesti alkoholi lisää väsyttävien lääkkeiden väsyttävyyttä ja voimistaa rauhoittavien ja unilääkkeiden tehoa. lkoholi ja lääke voivat myös voimistaa toistensa sivuvaikutuksia ja jotkut lääkkeet yhdessä alkoholin kanssa aiheuttavat antabusreaktion. Tällaisia ovat ainakin jotkut diabeteslääkkeet ja antibiootit. lkoholi nostaa verenpainetta mutta verenpainelääkkeiden kanssa käytettynä se saattaa aiheuttaa nopean verenpaineen laskun ylös noustessa, jolloin kaatumisalttius lisääntyy. Kymenlaaksossa tehdyssä tutkimuksessa 28 %:lla lonkkamurtumapotilaista oli alkoholia veressä heidän tullessaan sairaalaan mutta vain 11 % kertoi juoneensa. Suurin riski alkoholia käytettäessä on kuitenkin, että lääkkeen ottaminen unohtuu. lkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksia ei ole kliinisesti tutkittu iäkkäillä. Monilääkitys ja alkoholi ovat arvaamaton yhdistelmä. Margit Granberg ntabusreaktio tarkoittaa voimakasta pahoinvointia, joka syntyy muun muassa disulfiraamin (kauppanimi ntabus) ja eräiden diabetes- ja tuberkuloosilääkkeiden käytöstä alkoholin kanssa. Oireita ovat päänsärky, hengenahdistus, sydämen sykkeen kiihtyminen, pahoinvointi ja verenpaineen lasku. Sairausryhmäkohtaisilla kursseilla vertaistuki on merkittävä ja ihmiset vapautuvat ja avautuvat asioistaan, mikä myös antaa mahdollisuuden uusien tuulien puhaltaa ja muutoksen tulla elämään. Mukana myös nja Helminen. Kuva: Mirva Lähteenmäki/Kiipula. Kuntoutus kannattaa kunto kohoaa ja mieli virkistyy! Kelan vuoden 2013 viimeisen sydänkurssin virallisesti työelämästä poissaolevien eli sepelvaltimotautia sairastavien kuntoutuskurssin aloitti joulukuussa kuusi innokasta Eläkkeensaaja-lehden lukijaa. Yksi heistä on tervakoskelainen nja Helminen, joka jo nuorena aikuisena sairastui perinnölliseen verenpainetautiin. Se, että pääsin tälle kuntoutuskurssille, oli onnenpotku ja sen ansiota, että luen Eläkkeensaaja-lehden aina huolellisesti, sanoo nja, 74. Vaikka päivät Kiipulassa olivat njalle aluksi rankkoja ja aika pitkiä, hän painottaa nauttineensa joka hetkestä. Vertaisryhmän kanssa ulkoillessa hän huomasi äkkiä, miten oma kunto oli päässyt huonommaksi kuin mitä itse luulikaan. Osallistujia kuntoutuskurssin ensimmäisellä jaksolla oli kaikkiaan kymmenen, joka on kuulemma normaali maksimiryhmäkoko Kelan kuntoutuskursseilla. Kuntoutuspaketti käsittää vuoden sisään kolme viiden päivän kuntoutusjaksoa. njalla ensimmäinen jakso alkoi Loput kaksi jaksoa ovat kesäkuussa ja joulukuussa 2014, kaikki Kiipulan kuntoutuskeskuksessa Turengissa. Mistä liikkeelle? Yksi annos on pieni lasillinen viiniä (12 cl), pullollinen keskiolutta (0,33 l) tai neljä cl väkeviä. Jutun Eläkkeensaaja-lehdestä luettuani innostuin heti, ja saman tien marssin terveysasemalle puhumaan asiasta terveydenhoitajalle. Hän soitti pian perään ja kertoi lääkärin puoltaneen kuntoutushakemustani. Siihen asti olin elänyt perinnöllisen verenpainetautini kanssa, viimeiset 14 vuotta kyllä jo ke- vyemmin tahdistimen ansiosta. Kuntoutusasia ei minulle ollut aiemmin tullut mieleen edes, kertoo nja. njan kertoman mukaan ensimmäiseen kuntoutusjaksoon kuului erikoislääkärin, sairaanhoitajan ja jonkun muun työntekijän, esimerkiksi ravitsemusterapeutin tai fysioterapeutin, henkilökohtainen tapaaminen. Koko ryhmälle oli järjestetty muun muassa lääkärin ja sairaanhoitajan luennot, ravitsemusterapeutin tunti ja seksuaaliterapeutin keskusteluryhmä. Vesivoimisteltiin ja harjoiteltiin kuntosalissa ohjatusti, tehtiin yksilölliset kävelytestit. Seuraavilla jaksoilla tehdään taas lääkärintarkastus ja seurataan myös sitä, olenko pysynyt painonpudotustavoitteessani. Se on viisi kiloa pois elopainosta ennen kesäkuuta. Tarvittaessa tehdään muun muassa rasituskokeita. Eli tiivis ja monipuolinen kuntoutuspaketti tämä tulee olemaan kaiken kaikkiaan! Ja ryhmäläisten vertaistuki on myös valtavan hyödyllistä, itsetuntokin on vahvistunut, iloitsee nja. Mikä parasta, Kelalta voi hakea matkakulukorvauksia kurssipaikkakunnan ja kodin välille. Jos kuntoutusjakso myönnetään niin sanottuna osittaisena perhekurssina, mukaansa saa ensimmäisel- lä jaksolla ottaa 2-5 päiväksi omaisen mukaan, ja Kela maksaa tämänkin. Ulla Wallinsalo Lähteet: Mirva Lähteenmäki, Kiipulan kuntoutuskeskus Kelan kurssitarjotinta pääsee netissä katselemaan kuka tahansa. Kelan sivulla ovat kaikki kurssit paikkatietoineen, kz_app/kzinternetpplication Lisätietoja Kiipulan kuntoutuskeskuksesta: Mirva Lähteenmäki, puh , Kelan typo-kurssit Eri puolilla Suomea on tarjolla Kelan kustantamia, sairausperusteisia kuntoutuskursseja myös eläkkeensaajille (työelämästä poissaoleville). n aivoverenkiertohäiriön sairastaneille n monisairaille n tuki- ja liikuntaelinvaivoja sairastaville (TypoTules) n uniapneaoireyhtymää sairastaville n nivelreumaa sairastaville n sepelvaltimotautia sairastaville (ei ikärajaa) n hengityssairautta sairastaville

7 ELÄKKEENSJ-LEHTI 1/2014 TEEMSIVUT 7 Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset Suomalaiset saivat uudet ravintosuositukset tammikuun lopulla. Edelliset olivat vuodelta Uudet ravintoainesuositukset edustavat suositeltavaa saantia pitkähköllä aikavälillä, esimerkiksi kuukauden aikana. Suositukset soveltuvat tyypin 2 diabetesta sairastaville ja henkilöille, joilla verenpaine tai veren rasva-arvot ovat koholla. Suositukset korostavat ruokavalion kokonaisuutta ja jokapäiväisten valintojen merkitystä. Yksittäinen elintarvike tai ravintotekijä ei yleensä heikennä tai paranna ruokavalion ravitsemuksellista laatua. Hyvä ruoka on maukasta, monipuolista ja värikästä. Ruokaa syödään sopivasti ja mikä syödään, myös kulutetaan. Uuden suosituksen mukaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä syödään runsaasti, vä- Uudessa ravintosuosituksessa korostetaan täysjyvää, punaisen lihan vähentämistä sekä kasvisten ja marjojen määrän lisäämistä. hintään puoli kiloa päivässä. Vähäsuolaista täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita syödään päivittäin. Rasvattomia ja vähärasvaisia nestemäisiä maitovalmisteita juodaan päivittäin noin puoli litraa ja lisäksi vähän juustoa. TEE VIISIT VLINTOJ! u Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä u Syö täysjyväleipää ja -puuroa u Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä u Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa u Nauti rasvatonta maitoa tai piimää päivittäin, mutta janoon vettä u Valitse vähäsuolaisia elintarvikkeita u Liiku päivittäin ainakin puoli tuntia u Syö säännöllisesti, 4-6 kertaa päivässä älä napostele väliajoilla! Kalaa tulisi syödä 2-3 kertaa viikossa. Nautaa, sikaa ja lammasta sekä lihavalmisteita korkeintaan 500 grammaa kypsää lihaa viikossa, ja mieluiten vähärasvaisena ja -suolaisena. Leivälle kasviöljypohjaista levitettä, salaattiin öljypohjainen kastike. Muista: vain vähän sokeria ja suolaa! Pitkän ja hyvän elämän eväät Kun joku täyttää 100 vuotta ja nykyään niin käy yhä useammin syntymäpäiväsankarilta udellaan, mikä on hänen pitkän elämänsä salaisuus paitsi hyvät geenit. Vastaukset yleensä vaihtelevat mutta tähän on kerätty asioita, jotka ovat yhteisiä sadan vuoden rajapyykin ylittäneille. Seuraavilla ohjeilla lisäät elämäsi terveitä vuosia. LIIKUNT Liikunta parantaa vastustuskykyä ja ehkäisee sairauksia. Kestävyyskuntoa ylläpitävää liikuntaa kuten pyöräilyä, kävelyä, pihatöitä, marjastusta ja kalastusta pitäisi tehdä vähintään 2,5 tuntia viikossa. Lisäksi tarvitaan liikehallinnan ja lihaskunnon harjoituksia kaksi kertaa viikossa. Sopivia lajeja ovat vaikkapa tasapainoharjoitukset, kuntosali, tanssi, luistelu ja pallopelit. Lopuksi vielä vähintään 1 tunti ja 15 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa. Tällaisia ovat mm. kuntouinti, vesijuoksu, porras- ja ylämäkikävely, maastohiihto ja maila- tai juoksupallopelit. HYVÄT YSTÄVÄT J VIKEIDENKIN IKOJEN MUISTELU Hyvät ystävät ja vilkas sosiaalinen elämä ovat terveydeksi. Ystävät saavat lähtemään kotoa ulos: lenkille, uimahalliin, kulttuurin pariin tai vain kahville. Vanha viisaus Nauru pidentää ikää on todistettu jo tieteellisestikin. Hyvä seura tekee onnelliseksi ja hyvä mieli kantaa arjen vastusten yli. Elämänsä aikana ikääntynyt on jo oppinut selviytymiskeinoja ja saanut elämänkokemuksen tuomaa ymmärrystä. On muistoja vaikeista ajoista ja niistä selviämisestä. Tällaiset muistot ovat arvokkaita vaikeuksia kohdatessa kun voi ajatella, että selvisin silloin, joten selviän nytkin. KSVISPINOTTEINEN RUOKVLIO Kasvispainotteinen ruokavalio on hyväksi terveydelle. Ikääntyessä elimistö tarvitsee koko ajan vähemmän energiaa. 80-vuotias tarvitsee enää 2/3 30-vuotiaan tarvitsemasta energiamäärästä. Koska vitamiineja ja hivenaineita tarvitaan kuitenkin yhtä paljon kuin ennenkin, pitää ikääntyneen syödä suhteessa terveellisemmin. KL SUOJ SYDÄNTÄ J MUISTI Säännöllisesti kalaa syövillä on pienempi riski sairastua muistisairauteen, ja heillä on myös vähemmän sydänsairauksia. Tutkimusten mukaan kalan omega-3 -rasvahapot ja proteiini yhdessä suojaavat aivoja ikääntymiseen liittyviltä vaurioilta. Kala pitäisikin syödä kalan lihana, pelkät kalaöljykapselit eivät anna samaa suojaa. Kalaöljykapseleiden hyödyistä on ristiriitaisia tuloksia, parhaat terveysvaikutukset löydetään yleensä kalaöljykapseleiden valmistajien rahoittamissa tutkimuksissa. MRJT OVT SUOMLIST SUPERRUOK Marjoilla on monipuoliset terveysvaikutukset. Ne ehkäisevät infektioita, pitävät yllä tehokasta aineenvaihduntaa ja aivoterveyttä. Ne parantavat myös verisuonten ja silmien terveyttä sekä ehkäisevät syöpää. KHVI, TEE J KKO Kahvia on pitkään esitetty epäterveellisenä, jopa myrkyllisenä. Nyt on kuitenkin tutkimuksin todettu, että kohtuullinen juonti, 3 5 dl kahvia päivässä vähentää muistisairausriskiä. Vielä ei tiedetä tarkkaan, mikä kahvin ainesosa tai osien yhdistelmä saa vaikutuksen aikaan, mutta ainakin kofeiinilla on osuutensa. Kahvista on eristetty ainakin 80 erilaista myrkkyä, ja kuten tiedämme, monet lääkkeet ovat lääkkeitä pieninä annoksina mutta myrkkyjä isoina. Terveysvaikutuksia on mahdollisesti myös seuraavilla kahvin ainesosilla: magnesium, soluja vaaralliselta hapettumiselta suojaavat antioksidantit ja niistä etenkin klorogeenihappo. Teen juominen puolestaan vähentää aivohalvausriskiä. Kaakao ja tumma suklaa sisältävät runsaasti antioksidantteja. Tumman suklaan kohtuullisen käytön (2-3 palaa päivässä) on todettu vähentävä sydän- ja verisuonitautien riskiä väestötutkimuksissa. 100-VUOTIIDEN NEUVOJ PITKÄÄN J HYVÄÄN ELÄMÄÄN u Syö hyvin u Vietä aikaasi hyvässä seurassa u Liiku paljon u Muistele, lue ja harrasta u Katso vähemmän tv:tä u Opettele näkemään elämän valoisat puolet u Hanki elämäänsä tyytyväisiä kavereita u Älä odota apua, vaan anna sitä u Onko elämässäsi joku, jolle sinun ei olisi vaikea soittaa murheistasi neljältä aamulla? Jos on, saatat hyvinkin elää yli 100-vuotiaaksi. Margit Granberg

8 8 TEEMSIVUT elinikäinen oppiminen Opiskelua uudella tavalla Jokainen eläkkeensaajayhdistys voi nostaa tiedottamisensa ja markkinointinsa uudelle tasolle. Emme voi emmekä haluakaan käyttää siihen ammattilobbareita, vaan teemme sen itse. Nyt on Eläkkeensaajien Keskusliiton jäsenillä ainutlaatuinen tilaisuus oppia lisää tiedottamisesta, brändäämisestä, verkkoviestinnästä ylipäätään tiedon välittämisestä niin jäsenille kuin muillekin eläkkeensaajayhdistyksen toiminnasta kiinnostuneille. Maaliskuussa alkaa EKL:n w historian ensimmäinen verkkokurssi Tiedottamalla tutuksi. Verkko-opiskelu on tietokoneen ja tietoverkkojen avulla tapahtuvaa opiskelua. Verkossa voi opiskella milloin opiskelijalle parhaiten sopii. Opettajaan voi pitää yhteyttä silloin, kun apua tarvitaan. Tukena ovat myös muut samaa kurssia opiskelevat. Verkko-opiskelun parhaa- w Verkossa oppii itsenäisesti mutta ei yksinään Työväen Sivistysliitto kouluttaa Työväen Sivistysliitto TSL on kaksikielinen vapaan sivistystyön järjestö, joka tarjoaa koulutusta aikuisväestölle. TSL rohkaisee elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen osallisuuteen kansalaisyhteiskunnassa. TSL edistää toiminnallaan demokratiaa, yhteiskunnallista ja Väyliä huoltavia liitto haluaa muistuttaa siitä, että liukkaus ja auraamattomat jalankulkuväylät voivat aiheuttaa huonosti liikkuville erityistä päänvaivaa. puvälineiden kanssa tai muuten heikommin liikkuvat eivät välttämättä uskalla lähteä kotoaan jäätä uhmaamaan. Lumikinokset taas voivat pakottaa osan ihmisistä vangeiksi koteihinsa. vainasemassa turvallisempien kävelyreittien luomisessa ovat huoltoyhtiöt ja kaupunkien kunnossapidosta vastaavat tahot. Vaikka lunta ei olisikaan, on tärkeää, että liukkautta ehkäistään hiekoittamalla ja sulattamalla. Talven ensimmäiset lumet on saatu Etelä-Suomea myöten. Tämä merkitsee haastei- sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta yhteistyössä jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaniensa kanssa. TSL:n koulutus- ja kulttuuritapahtumissa on vuosittain noin osallistujaa. TSL:lla on osaava koulutushenkilöstö sekä laaja asiantuntija- ja kouluttajaverkosto. TSL on aktiivinen toimija myös kansainvälisesti. TSL Palvelut Työväen Sivistysliitto ylläpitää TSL-opintokeskusta. TSL-opintokeskus on järjestöjen aikuisoppilaitos. Taas liukastellaan! ta pystyssä pysymiselle ja liikkumiselle yleensä. Jotkut meistä eivät pääse lainkaan liikkumaan auraamattomien kulkuväylien tai vääriin paikkoihin kasattuihin lumien vuoksi. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvan on usein mahdotonta liikkua syvässä lumessa tai kapeilla tallatuilla poluilla. nna rohkeasti palautetta oman kiinteistösi tai lähiympäristösi talvikunnossapidosta. Kiinnitä huomiota erityisesti invapaikoille kipattuihin lumikasoihin, kapeisiin kulkureitteihin ja bussipysäkkeihin. Voit vinkata myös pahasta paikasta meille netissä:, helppoliikkua.fi -verkkopalvelussa. TSL-opintokeskus järjestää kursseja itse ja yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. TSL neuvoo ja ohjaa kurssien järjestäjiä sekä välittää valtionapua koulutuksen järjestämiseen. TSL-opintokeskus neuvoo yksittäisiä henkilöitä sekä järjestöjä, jotka järjestävät opintokerhoja ja kursseja sen kanssa. Esiintyjäpankki tarjoaa kulttuurialan osaajien yhteystietoja. TSL:n kautta on mahdollista myös vuokrata TK-luokkia. TSL-tuki Kysy opintokerhojen ja -kurssien tuista opintoneuvojilta: Tarja Nykänen, tai Eija Lempinen, ELÄKKEENSJ-LEHTI 1/2014 Maaliskuussa se alkaa! na puolena verkkopedagogiikan asiantuntija Raimo Parikka Helsingin yliopistolta pitää oman ajankäytön säätelyä. Opiskella voi silloin, kun itselle parhaiten sopii. Hyvää on myös se, että yhteydenpito opettajaan on helppoa ja kanssakäyminen muiden opiskelijoiden kanssa mutkatonta. Ideoita on helppo jakaa keskenään ja kehi- Invalidiliitto kampanjoi turvallisemman liikkumisen puolesta tarjoamalla vinkkejä kaatumisen ehkäisemiseksi ja tasapainon parantamiseksi. INVLIDILIITTO RY Monipuolista koulutusta aikuisille TSL:n koulutustarjonnasta voit valita opintojesi muodoksi kurssin, seminaarin, opintokerhon tai luento- ja keskustelutilaisuuden. TSL:lla on myös asiantuntijaverkosto, joiden osaavia luennoitsijoita voit kuulla TSL:n järjestämissä seminaareissa sekä luento- ja keskustelutilaisuuksissa. Lisätietoja: puh Invalidiliitto on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Invalidiliitto tekee työtä yhteiskunnassa niin, että toimiva arki mahdollistaa fyysisesti vammaiselle ihmiselle itsenäisen ja hyvän elämän. Lue lisää: Verkko-opiskelun paras puoli on se, että voi säädellä itse omaa ajankäyttöään. tellä uusia. Viisitoista vuotta sitten, kun aloitimme luentojen välittämisen verkon välityksellä, kuvittelimme, että kaikki opetus siirtyy ennen pitkää verkkoon. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Verkko-opiskelusta aivan kuten kaikesta opiskelemisesta hyötyvät eniten ne, jotka tekevät opiskelunsa eteen töitä. Kun tekee töitä, myös oppii, kertoo Raimo Parikka kokemuksistaan. TIEDOTETN INNOLL J TIDOLL Tiedottamalla tutuksi -kurssi perehdyttää opiskelijan viidessä eri opintokokonaisuudessa niin ulkoisen kuin yhdistyksen sisäisen tiedottamisen saloihin. Jokaisen jakson jälkeen niitä on kaiken kaikkiaan viisi opiskelijan pitää tehdä tehtäviä, esimerkiksi suunnitella mihin tiedotusvälineisiin omalla toimialueella voitaisiin rakentaa toimivat suhteet tai millä tavalla parantaa olemassa olevia suhteita, millainen olisi oman yhdistyksen hyvä sisäinen tiedottaminen, kannattaako yhdistyksen perustaa omaa Facebook-sivua. Opitaan myös kirjoittamaan napakka yleisönosastokirjoitus ynnä muuta. Kurssille voivat hakeutua kaikki tiedottamisesta kiinnostuneet. Erityisesti toivomme mukaan yhdistyksen tiedottajia tai tiedottamisesta vastaavia toimihenkilöitä. Osallistujalla tulee olla sähköpostiosoite. Kaikkinainen tietokone-osaaminen on hyödyksi. Kurssin opettaja on toimittaja, FM Leena-Maija Tuominen. Kurssille ilmoittaudutaan mennessä liiton koulutussihteerille Margit Granbergille, margit.granberg@elakkeensaajat.fi tai (09) Kurssin hinta on 75 euroa. KTS. SIVU 32! Tiedota taidolla -nettikurssi alkaa 10.3., ja mennessä pitäisi kaikkien viiden jakson tehtävien olla valmiina. Sitten vain odottamaan kurssitodistusta, kesälomaa ja tulevan syksyn tiedottamista!

9 ELÄKKEENSJ-LEHTI 1/2014 TEEMSIVUT 9 Elämäntyöstä elinikäiseen oppimiseen YK:n teemavuosikymmenen toimintaa ohjaa näkemys maailmasta, jossa jokaisella on mahdollisuus saada korkealaatuista koulutusta ja oppia sellaisia arvoja, käyttäytymistä ja elämäntapoja, joita tarvitaan kestävää tulevaisuutta ja myönteistä yhteiskunnallista muutosta varten. Olen unessa useasti sinun kaduillas, koulutie. h, enkö mä hautaan asti myös koululainen lie... V.. Koskenniemi Nykypäivä pistää meidät kaikki oppimaan oppimasta päästyämme. Työelämä haastaa kouluttautumaan jatkuvasti, eikä oppimisen velvoite katoa eläkkeelläkään. Tietotekniikka kehittyy yhä nopeammin, ja palvelut siirtyvät verkkoon kiihtyvään tahtiin. Maailma muuttuu, pysymmekö mukana kehityksessä ja pärjäämmekö tulevaisuuden uusissa tilanteissa? On huomattu, että henkilökohtainen elämänhallinta saa voimansa elinikäisestä oppimisesta ja sen tuottamasta henkisestä pääomasta. Elinikäisen oppimisen edistämisestä on tullut koulutuspolitiikan päätavoite EU:ssa jo 1990-luvulla. Tavoitteena on vaikuttaa koulutuksen laatuun rohkaisemalla jäsenvaltioita yhteistyöhön koulutuksen kehittämiseksi. Keskeisiä ovat Elinikäisen oppimisen ohjelma ja suositukset elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Kieleen, lukemiseen, laskemiseen ja tietotekniikkaan liittyvät avaintaidot muodostavat oppimisen perustan. Muut taidot tukevat oppimista tai ovat sen edellytys. Tärkeitä ovat kriittinen ajattelu, luovuus ja aloitteellisuus. VINTITOJ LUONNEHDI- TN suosituksissa tiimityötaidoiksi, vuorovaikutustaidoiksi, kansalaistaidoiksi, oppimaan oppimisen taidoiksi, kulttuurien välisen kanssakäymisen taidoiksi, kansainvälisyysosaamiseksi ja ongelmanratkaisutaidoiksi. Tavoitteena on kansalaisten valmius kohdata kansainvälistyvä tietoyhteiskunta ja sen toimintaympäristöt. Elinikäisen oppimisen avaintaidot kannustavat mm. vaikuttamiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen, suvaitsevaisuuteen, välittämiseen ja tasa-arvoon. Ne vahvistavat uskoa ja luottamusta omaan oppimiseen ja kehittymiseen. Nykyään elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan kaikkea yksilön elämänsä aikana hankkimaa oppimistaitoa koskien niin ammatillista oppimista kuin myös taitoa hyvään elämään, elämäntaitoa. ONKO OPIN TIE KIVIKKOI- NEN, ja mistä etenkin matalasti koulutettu ikääntynyt saa voimavaroja opiskeluun, kun maailma ja oppimisympäristöt ovat muuttuneet kouluajoista? Moni on hankkinut taitonsa ja osaamisensa tekemisen myötä; pitkä koulutus ei ole ollut mahdollista tai sopinut silloiseen elämäntilanteeseen. Oppimiseen voi myös liittyä negatiivisia kokemuksia ja muistikuvia, jotka kumpuavat lapsuuden ja nuoruuden koulukokemuksista tai elämäntilanteista. Erityisen vaikeina koetaan tilanteet, joissa on tullut loukatuksi tai nolatuksi, tai oppimiseen liittyy pakottamisen ja mitätöinnin tunteita. Synkät pilvet voi saada hälvenemään, mutta se edellyttää uutta ajattelua ja uusia onnistumisen kokemuksia. Myös negatiivisten kokemusten käsittely voi auttaa pääsemään niiden yli. ELINIKÄINEN OPPIMISHLU voi syntyä vielä aikuisenakin. Myös pitkä elämänkokemus on arvokasta. Margit Granberg liiton koulutussihteeri ELINIKÄISEN OPPIMISEN VINTIDOT 1. Elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö 3. mmattietiikka 4. Terveys, turvallisuus ja työkyky 5. loitekyky ja yrittäjyys 6. Kestävä kehitys 7. Estetiikka 8. Viestintä ja mediaosaaminen 9. Matematiikka ja luonnontieteet 10. Teknologia ja tietotekniikka 11. ktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Grundtvig-ohjelma on osa EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. CIMO eli kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio toimii ohjelman kansallisena toimistona Suomessa. Grundtvigohjelman tavoitteena on lisätä erilaisia koulutusväyliä kasvavalle aikuisväestölle, myös senioreille, Euroopassa. Ohjelman avulla tuetaan eurooppalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden yhteistyötä sekä niiden välistä opiskelija- ja henkilökuntavaihtoa. Osa Grundtvig-ohjelmasta on avointa koko aikuisväestölle, siis myös eläkkeensaajille. Grundtvig-ohjelman erityistavoitteena on vastata niihin koulutuksellisiin haasteisiin, joita syntyy Euroopan väestön ikääntyessä. Grundtvig-ohjelman tavoite on tukea muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden erityisesti ikääntyneitä ja peruskoulutusta vaille jääneitä aikuiskoulutukseen osallistumisessa. Grundtvig-ohjelmaan osallistui viime vuonna CIMOn rahoittamana yhteensä 721 henkeä ja koko Elinikäisen oppimisen ohjelmaan vastaavasti henkilöä. Suomessa apurahoja myönnettiin koko Elinikäisen oppimisen ohjelmassa yhteensä noin 19 miljoonaa euroa, josta noin euroa Grundtvig-ohjelmalle. Mitä ovat Grundtvig-workshopit? Kaikille aikuisille avoimet, seniori-ikäiset mukaan lukien, Grundtvig-workshopit ovat seminaareja tai työpajoja, joita järjestetään eri puolilla Eurooppaa. Niihin toivotaan erityisesti sellaisten henkilöiden osallistumista, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä tai jotka kuuluvat johonkin heikommassa asemassa olevaan ryhmään, esimerkkinä seniorikansalaiset. Workshopeissa opiskellaan kansainvälisessä ryhmässä, ja ne tarjoavat aikuisille mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja kansainvälistyä itseä kiinnostavan aiheen parissa. Grundtvig-workshopit ovat kunkin kohdemaan kansallisen toimiston hyväksymiä ja rahoittamia. Kaikissa osallistujamaissa hyväksytyt workshopit kootaan vuosittain eurooppalaiseen luetteloon, jossa on lyhyt kuvaus Grundtvig-ohjelma aikuisille kansalaisille kaikista workshopeista. Kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt, Suomessa tai jossakin muussa Grundtvig-ohjelmaan osallistuvassa maassa asuva voi hakea workshopiin lähettämällä hakemuksen sen järjestäjälle. Workshopin järjestäjä valitsee osallistujat ja kattaa osallistujien matkakulut, majoituksen ja kurssimaksun. Suomessa järjestettävät Grundtvig-workshopit hyväksyy ja rahoittaa CIMO. Suomessa järjestettiin viime vuonna CIMOn rahoittamana kolme Grundtvig-workshopia, joissa oli kaikkiaan 55 osallistujaa eri Euroopan maista. Rahaa näihin kolmeen workshopiin käytettiin euroa. Grundtvig-workshopien laatua valvotaan Grundtvig-ohjelmaan sisältyvien kurssien laadunvalvonta on kunkin kursseja järjestävän maan kansallisen toimiston vastuulla. CIMO valitsee Suomessa järjestettävät Grundtvig-workshopit hakemusten perusteella, joissa on selitetty kurssin sisältö. KIINNOSTUITKO? Lisätietoja suomeksi: - grundtvig/workshopit_aikuisille - Mikä CIMO? CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio. CIMO edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla.

10 10 ELÄKKEENSJ-LEHTI 1/2014 Mikä pitää Rouva Ikinuoren liikkeellä? Ystäväpalvelutoiminta on Pirkko-Liisa Vanhalalle (vas.) lähellä sydäntä. Kuva: Raimo Heimoranta. Ikinuorten Eläkkeensaajien puheenjohtajaa Pirkko-Liisa Vanhalaa voi syystäkin kutsua Rouva Ikinuoreksi. Kun tapasin hänet ensi kerran, kuvittelin juttelevani juuri äsken työelämän taakseen jättäneen ja eläkeläiselämän ensiaskelia ottavan naisen kanssa. Ensivaikutelmat osoittautuvat usein vääriksi, niin tässäkin. Ikinuori on nuoruus laulujen vaan ja kerkät lemmen ja keväimen Näin runoili Eino Leino aikoinaan, mutta eipä arvannut Eino, että ikinuori voisi olla terästä vielä vanhemmallakin iällä. Turusta näitä ikinuoria löytyy aika lailla enemmänkin, noin kolmisen sataa. YH-ÄITINÄ TYÖ- J Y- ELÄMÄSSÄ Kun Pirkko-Liisa nuorena kolmen lapsen yksinhuoltajana muutti Turun seudulle, elettiin vuotta Tarmokkaana naisena hän ei tyytynyt yhden työpaikan vaatimattomiin ansioihin, vaan huomasi pian olevansa kolmenkin eri työnantajan palkkalistoilla. Kaiken lisäksi kuvioihin tulivat vielä ammattiosaston luottamustehtävät, joten omat riennot tahtoivat jäädä taka-alalle ja yöunetkin liian lyhyiksi. Näin elämä kulki kuin raskas juna raiteillaan. Edessä oli kuitenkin pysäkki ja suuri muutos, joka vakavan sairastumisen muodossa vuonna 1976 äkisti katkaisi kaiken kuin veitsellä leikaten. Tilannetta ei parin viikon sairaalassa makaamisen jälkeen helpottanut lainkaan lääkärin toteamus, että työkykyistä ei potilaasta enää koskaan tulisi. Tuohon aikaan ei yhteiskunnalta kuntoutuspalveluita juurikaan herunut, mutta ei auta itku markkinoilla, Pirkko-Liisa kertoo. SITKEÄ ITSENSÄ KUNTOUTTJ Sinnikkäänä naisena Pirkko-Liisa aloitti omatoimisen kuntoutuksen. Monta kertaa itkua vääntäen ja onnistumisen mahdollisuuksia punniten hän pakotti itsensä harjoittamaan yhä uudelleen ja uudelleen kaikkia niitä toimintoja, jotka jo lapsena kertaalleen tuli opeteltua. Kului kuusi pitkää vuotta, ennen kuin lusikka jälleen pysyi hyppysissä ja liikkuminen näytti jotenkuten kävelyltä. Elettiin vuotta 1983, ja elämä alkoi taas pikkuhiljaa tuntua elämältä. Siteet entisiin työtovereihin eivät kuitenkaan olleet katkenneet vaikeiden sairausvuosien aikana. mmattiosaston toimistosta oli muodostunut kohtaamispaikka, johon työelämän taakseen jättäneet toverit kokoontuivat pohtimaan maailman menoa ja seurustelemaan kahvikupposen ääressä. OM EKL-YHDISTYSTÄ PERUSTMN mmattiosastolla myös syntyi tuolloin ajatus oman eläkkeensaajayhdistyksen perustamisesta. Yksi yhdistyksen perustavan kokouksen aktiivisista koollekutsujista oli Pirkko-Liisa. Uuden yhdistyksen nimeksi sovittiin Turun alueen ravintolaväen Ikinuoret ry, joka myöhemmin lyhennettiin nykyiseen muotoonsa Ikinuoret Eläkkeensaajat ry. Yhdistyksen ensimmäiseksi sihteeriksi valittiin kukapas muukaan Pirkko-Liisa Vanhala. Siitä alkoi 30 vuotta kestänyt EKL-yhdistystoiminta, jolle ei vieläkään ole loppua näkyvissä. Kolmekymmentä vuotta, paria välivuotta lukuun ottamatta, sihteerin ja puheenjohtajan työtä saman yhdistyksen johdossa, se olisi kenelle vain meistä riittänyt, kyllästymiseen asti. Mutta Pirkko-Liisa on toista maata. Samaan aikaan hän ehti toimia ansiokkaasti myös EKL:n Varsinais-Suomen piirin sihteerinä ja puheenjohtajana 13 vuotta, liittohallituksessakin yli seitsemän vuotta. OPPI IKÄ KIKKI Määrätietoisesta asennoitumisesta kertoo sekin, että heti piirisihteeriksi ryhdyttyään Pirkko-Liisa hankki tietokoneen. Sellaiset olivat tuolloin vielä melko harvinaisia eläkkeensaajien työpöydillä. Itseopiskellen hän pääsi sinuiksi tietokoneensa kanssa. Sitten aloin heti hyödyntää tietotekniikan käyttöä kaikessa, mitä tein, hän sanoo yli parinkymmenen vuoden atk-kokemuksella. Ikinuorten Eläkkeensaajien kotisivuja tutkiessa voi huomata, että Pirkko-Liisa on edelleen monessa mukana. Pari pientä aivoinfarktiakaan eivät ole tämän todellisen ikinuoren toiminnallisuutta saanut hidastumaan. FOKUKSESS YSTÄVÄ- PLVELUN VETÄMINEN Yksi Pirkko-Liisa Vanhalan tärkeimmistä harrastuksista on tällä hetkellä ystäväpalvelu, sen vetäjänä ja aktiivitoimijana. Ystäväpalvelun tukemana voivat esimerkiksi liikuntarajoitteiset päästä edelleen mukaan yhteisiin rientoihin ja pysyä elämänhaluisena osana yhteiskuntaa. Eikä tässä vielä kaikki: lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset, joita minulle kaiken kaikkiaan on siunaantunut jo parikymmentä, ovat myös tärkeä osa elämää, hymyilee Pirkko-Liisa. Läheisten ystävien kuvaukset Pirkko-Liisasta kertovat paljon. Hän on tarmokas ja määrätietoinen, pyrkii ajamaan asiat mahdollisimman laadukkaasti maaliin asti ja Pirkko-Liisa on hyvin huolehtivainen, hänelle on tärkeää että me jäsenet voimme hyvin. Ikinuorten Eläkkeensaajien motto onkin: Yksin emme ole mitään, mutta yhdessä olemme kaikki. Valtiovallan nykytoimenpiteiden vuoksi yhteiskunta tarvitsisi tulevaisuudessa Pirkko-Liisan kaltaisia ihmisiä entistä enemmän, mutta löytyykö heitä? Tauno Viander Tietokone tutuksi! TSL:n Kemin Opintojärjestö on järjestänyt ikäihmisille tietokonekursseja jo parin vuoden ajan. Johtoajatuksena on opettaa ihmisiä käyttämään tietokonetta perustarpeisiin kuten laskujen maksuun netissä, sähköpostin käyttöä sekä erilaisten palvelujen etsimistä ja varaamista sähköisesti. Opetus on hyvin henkilökohtaista, sillä kurssilaisilla on omat koneet mukana. Näin siksi, että koneita on monenlaisia ja aloittelevalle koneen käyttäjälle on helpointa opetella asioita juuri omalla koneella. Kaksi oppilasta per opettaja on toiminut erittäin hyvin, vallankin kun oppilaat ovat todella innostuneita ja opinhaluisia. On turvallista kun huomaa, että väärästä napista painamisen voikin korjata ihan helposti kun sen osaa. Valokuvien siirto koneelle ja edelleen sähköpostin kautta vaikka lapsenlapselle on suurta iloa tuottava toiminto. Ja mikä sen mukavampaa kuin lähettää se ihana, oma kakkuresepti kaverille, kuvan kanssa. On tärkeää oppia oman koneen suojaukset, koska niistä joutuu huolehtimaan itse. Vaan niinhän se on, että ihminen oppii sen minkä haluaa oppia, kukin omaan tahtiinsa. Ja meillä mennään aina sen kaikkein epävarmimman opiskelijan ehdoilla. Kivaa on kaikilla oppimisen ohella ollut! Maire Pallas Kemin Eläkkeensaajat

11 edunvalvonta 11 ELÄKKEENSJ-LEHTI 1/2014 Hannu Rämö, Seija Paatero, uli Raunio ja Sirpa Hyppönen miettivät teknologian ja sähköisten palveluiden käyttöä. Heidän mielestään tabletit siis sähköisetkin kuuluvat kaikille ja liiketunnistimilla voi helpottaa elämää. Sähköinen terveyskortti kun vielä saataisiin Kuva: Erja Ekholm. Vahvat vanhusneuvostot Ääni kuuluviin osaaminen näkyväksi -seminaarikiertue alkoi Turusta Tulevaisuudessa ikäihmiset kulkevat mukana koulubusseissa tai tietokoneohjatuilla sukkula-autoilla, huristelevat sähköisillä mopoilla, käyttelevät sähköisiä tablettejaan ja tilaavat tarvittaessa varapuolison. Heillä on myös sähköinen terveyskortti, e-reseptin käyttö on arkipäivää ja osallistuminen yhteiskunnan rientoihin ja työntekoon on tehty helpoksi. N äin visioitiin Vahvat vanhusneuvostot seminaarissa Tu russa 16. tammikuu ta. Seminaarissa pyrittiin kuu lemaan ikäihmisiä itsejään sen sijaan, että virkamiehet sanelevat heille mitä he tar vitsevat. Päämääränä oli ikäihmis ten arjen parantaminen ja vanhusneuvostotyön saami nen toimivaksi. Eläkeläisliit tojen etujärjestö EETU ry:n tekemän tutkimuksen mu kaan ikäihmiset tuntevat it sensä usein toisen luokan kansalaisiksi. Heillä on hiljais ta tietoa ja pätevyyttä, joita ei käytetä. Nyt etsittiin keino ja vahvuuksien käyttöön ot tamiseksi. Turussa pidetty seminaa ri oli ensimmäinen EETU ry:n ja Sitran Vahvat vanhusneu vostot seminaarisarjasta. Vuoden 2014 aikana eri puo lella Suomea järjestetään 14 koulutustapahtumaa, joissa pohditaan ikääntyvien osal lisuutta yhteiskunnassa ja si tä, miten vuodenvaihteessa lakisääteisiksi muuttuneiden vanhusneuvostojen toimin taa voidaan kehittää. Sarja kuuluu EETU ry:n k tiivinen ja hyvinvoiva ikäih minen hankkeeseen, joka käynnistyi vuoden alusta. Mukana ovat kaupungeista Turku ja Tampere. Tampe reella on jo kehitetty Palve lupysäkki-, Henkilökohtainen budjetti- sekä siakas- ja pal veluohjaus ratkaisut ja Tu russa on selvitetty, miten ikäihmiset voisivat osallistua enemmän yhteiskuntaan. Tä nä vuonna tulokset analysoi daan ja päätetään jatkotoi mista. Rahoittajana on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, jonka ktiivinen kansa lainen kaiken ikäisenä avainalueeseen hanke kuu luu. Käsikynkässä eteenpäin yhteiskuntaan Eikö ikääntyminen ole vain sitä, että on vanhennut tu ja kestetty kaikki, huudah ti eräs seminaarin osanotta ja. Tällä hän halusi korostaa, että ikääntyminen ei ole vam ma tai sairaus. Suomessa eläkkeelle siirtyneitä on jo 1,5 miljoonaa, heistä yli 65-vuo tiaita miljoona. Seminaarissa ruotsinkieli set eläkeläiset halusivat he rättää henkiin käsitteen armkrok eli käsikynkkä: yh dessä mennään eteenpäin vaikka sitten käsikynkkää. Va paaehtoistoiminta todettiin tärkeäksi, mutta vapaaehtoi sille vaadittiin ns. porkkanoi ta vaativan työn pontimeksi. Turussa puhuttiin paljon kaventuneesta kansalaisuu desta. Kun ihminen täyttää 65 vuotta, hän ikään kuin jää yhteiskunnan kakkoskansa laisen rooliin. Kuitenkin ny kyinen ikäihmisten sukupol vi on elänyt aivan erilaisen elämän kuin edeltäjänsä ja on näin varustettu monilla tie doilla ja taidoilla. Niitä tulisi seminaarin osanottajien mie lestä käyttää hyväksi. Samoin kuin vanhaa kunnon maalais järkeä ikääntyneiden asioita mietittäessä. Tämän päivän ikäihmiset ovat aivan eri tavoin valmii ta ottamaan oman elämänsä haltuun, sanoi Sitran johtava asiantuntija Eeva Päivärinta seminaarissa. Keskuudessamme elää tietävin ja osaavin ikäihmis ten joukko tähän mennessä. Eläkeläiset eivät enää siirry työelämästä poistuttuaan vanhuuden lepoon, odotta maan onneaan. Sen sijaan he elävät vielä jopa 40 vuotta hy vää elämää, totesi Päivärin ta. Pää pelaa, mutta jalat eivät Seminaarissa toivottiin oh jausta nykyajan sähköisten laitteiden käytössä myös si ten, että opastaja tulee asiak kaan luo, ei päinvastoin. Jos pää pelaa mutta jalat ovat hei kot, kiertävä laiteopastaja neuvoo. Muutenkin sähköi sistä välineistä toivottiin se minaarissa sekä apua arkipäi vään että seuran korviketta. Ikäihmiset eivät seminaa rilaisten mielestä pelkää tek nologian käyttöä, kunhan vä lineet räätälöidään heidän tarpeittensa mukaisiksi ja riit tävä koulutus sähköisten pal veluiden käyttämiseen taa taan. Elinikäisen oppimisen tulee kuulua myös työelämän jo ohittaneille, todettiin se minaarissa. Sähköisten pal veluiden käyttämisen estee nä ovat usein pienet eläkkeet, jotka eivät mahdollista tieto koneiden tai tablettien han kintaa. Vanhusneuvostot kumileimasimia? Turkuun kokoontuneet ha lusivat vanhusneuvostojen kokoonpanoista mahdolli simman laajan ja toivovat Ikäihmiset torjuvat kaventunutta kansalaisuutta seminaarein vanhusneuvostoille mahdol lisuutta koota ikäihmisiä yh teen vaihtuvien teemojen ym pärille. Ikäihmisten kokemuk sen ja hiljaisen tiedon hyö dyntäminen nähdään arvok kaana ikääntyneiden palve luihin ja asumiseen liittyvis sä kysymyksissä. Kotoa ulos lähteminen on ikääntyvien kuntalaisten hy vinvointiin aivan keskeisesti vaikuttava tekijä ja lääkkeek si toivottiin ystäväapua. Ikääntyneen voisi yhtä hyvin viedä ulos syömään kuin tuo da hänelle aterian kotiin. Sa malla hoituisi seurustelupuo li. Eräs toive oli, että vanhus neuvoston jäsenet jalkautui sivat niiden ikääntyneiden luo, jotka eivät halua lähteä muiden pariin. Talonmiehiä kin kaivattiin takaisin. Myös maahanmuuttajat on saata va mukaan toimintaan. Ylipäätään osallistujat toi voivat yleisötilaisuuksia ja asioiden tiedottamista pa remmin. Nykypäivän ikäihmiset haluavat elämänotteen ja elä mänkuvan, joka kestää aina elämän loppuun asti. Tämä tarve on tehtävä näkyväksi, Päivärinta Sitrasta totesi. Erja Ekholm, EETU-tiedottaja Vanhusneuvosto toimii Vehmaalla: Mei paistetaan silakoi, plätei ja makkaria Vehmaan kunnan pienuus on sikäläisen vanhusneuvoston toiminnan vahvuus. Jokainen ikäihminen tavoitetaan jos ei muuten, niin puhelimella. Vanhusneuvoston aloitteiden toteuttamista vahtii kova täti, Vehmaan vanhusneuvoston puheenjohtaja Maija Jaakkola-ngervuori. Hän nimittäin soittaa perään ja kysyy, joko aloite on mennyt eteenpäin. Ja kunnanisien puntit tärisevät ja he tottelevat. Kunnassa toimii myös vanhusneuvola, johon voi soittaa tai tilata käyntiajan. Jaakkola-ngervuoren mielestä suurissa kunnissa pitäisi olla vanhusneuvostojaostoja, jolloin asioiden hoito olisi paljon helpompaa. Erja Ekholm Jos mittään ei kuulu, mää soita niil, kertoi Jaakkola-ngervuori. Jaakkola-ngervuori nauratti seminaariyleisöä kertomuksellaan Vehmaan asioiden hoidosta. Hän teki vuonna 2007 aloitteen vanhusneuvoston perustamisesta, ja neuvosto aloitti työnsä vuonna Tuona aikana on järjestetty ikäihmisille 11 juhlaa tunnettuine solisteineen. Kunnassa toimii myös papiljottipiiri: vanhukset tuodaan kotoaan palvelukeskukseen saunomaan ja vapaaehtoiset sujauttavat papiljotit päähän! Niin ikään vapaehtoiset ulkoiluttavat vanhuksia. Kerran laitettiin oikein kunnon sianlihakastikettakin. Kaikki tarvikkeet saadaan lahjoituksina. Maija Jaakkola-ngervuoren mielestä vanhusneuvoston toimintaan vaikuttaa kunnan koko. Suurissa kaupungeissa vanhusneuvostoissa pitäisi olla jaostoja kaupunginosien mukaan. Kuva: Erja Ekholm.