TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki, Hausjärvi, Loppi alkaen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki, Hausjärvi, Loppi 1.6.2014 alkaen"

Transkriptio

1 TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki, Hausjärvi, Loppi alkaen Hyväksytty Lopen perusturvalautakunnassa liite liite liite 4 ( Asumismenot, s.13, voimaan )

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET TOIMEENTULOTUKIASIAN KÄSITTELY Uudet asiakkaat Päätöksenteossa huomioitavaa TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS Käytettävissä olevat tulot Tulot, joita ei oteta huomioon Varallisuus ERITYISRYHMÄT TOIMEENTULOTUESSA Opiskelijat Alaikäiset Yrittäjät Vangit ja vankilasta vapautuvat Maahanmuuttajat Asunnottomat Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat Toimeentulotuen maksaminen ulkomailla oleskelun ajalta PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT Perusosa Perusosan alentaminen 20 % Perusosan alentaminen 40 % Perusosan palauttaminen ennalleen Muut perusmenot Asumismenot Kotivakuutusmaksu Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot TÄYDENTÄVÄSSÄ TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot Kodin hankinnat ja korjaukset Muista erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot Lasten menoja Lasten tapaamiskulut Elatusmaksu Opiskelumenot Käyttövarat Edunvalvontapalkkio Hautauskulut Vaatteet Passi, oleskelulupa, kansalaisuushakemus Velat Ulosotto EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI ASUMISPALVELUISSA ASUVIEN TOIMEENTULOTUKI Palveluasuminen TOIMEENTULOTUKI TAKAUTUVIIN MENOIHIN TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ...25 Liite Liite

3 2 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET Perustuslain 19.1 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on tämän oikeuden toteuttamista turvaava keskeinen rahaetuus. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa (Toimeentulotukilaki 1412/97). Toimeentulotukea saa henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Tukea voidaan myöntää myös omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Ennen sen myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuudet saada muita sosiaaliturvaetuuksia, kuten työmarkkinatukea, asumistukea ja opintotukea. Työttömän toimeentulotuen hakijan työnhaun tulee olla voimassa. Toimeentulotukea voi saada, jos muun sosiaaliturvaetuuden maksu on viivästynyt. Tällainen odotusajalle myönnetty tuki voidaan periä takaisin (TTL 23 ). Toimeentulotuki ei korvaa menoja, jos ne korvataan jostain muualta, esimerkiksi siltä osin kuin terveydenhuoltomenoja korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti. Toimeentulotukea on velvollinen myöntämään se kunta, jossa tuen hakija vakinaisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Mitään henkilöryhmää ei voi jättää toimeentulotuen ulkopuolelle. Hakijoiden tarve on aina arvioitava yksilö- tai perhekohtaisesti. Myös näistä myöntämisohjeista voidaan poiketa, mikäli henkilön tai perheen yksilökohtainen tarveharkinta sitä vaatii. Perheen kokonaistilanteen arviointi kuuluu sosiaalityöntekijöille. 2. TOIMEENTULOTUKIASIAN KÄSITTELY Toimeentulotukiasiassa on tehtävä kiireellisessä tapauksessa päätös käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa tapauksessa päätös on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Saapumispäivää ei lasketa määräaikaan. Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Asiakkaan oikeusturvan toteutumisen vuoksi on tärkeää, että asiakkaan tapaamispyyntö tai toimeentulotukihakemus kirjataan asianmukaisesti aina välittömästi sen jättämisen jälkeen. Hakemusajankohtaa seuraavaa kuukautta koskeva päätös on pantava täytäntöön viimeistään kyseisen kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä, jos hakemuksen saapumisesta on tuolloin kulunut yli 7 arkipäivää. Jos hakemus koskee vielä myöhäisempää aikaa, päätös on pantava täytäntöön viimeistään hakemuksessa tarkoitetun ajanjakson ensimmäisenä arkipäivänä. Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseksi määräajassa. Päätös toimeentulotuesta on annettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus on saapunut. Jos asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen pohjalta viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä.

4 Asiakkaalla on toimeentulotukilain 17 mukainen tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus. Asiakkaan tulee toimittaa kaikki tiedossaan olevat, toimeentulotukeen vaikuttavat tiedot ja tositteet. Toimeentulotuki tarkistetaan jos hakijan olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin, tai ilmoitusvelvollisuutta on laiminlyöty, kunta voi periä toimeentulotuen takaisin. (TTL 20 ) Sosiaalihuollon asiakaslain 7 :n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on lähtökohtaisesti aina laadittava palvelu- hoito- kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Viranomainen voi itse poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen, päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen, päätöstä tehdessä on tapahtunut menettelyvirhe tai jos asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen (Hallintolaki 50 ). Viranhaltijapäätökseen tyytymättömällä on oikeus saada päätös kunnan monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi, jos hän 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii (SHL 45 ) Uudet asiakkaat Ensimmäisellä hakukerralla asiakkaan kokonaistilanne pyritään selvittämään perusteellisesti ja mahdollisuuksien mukaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan vastaanotolla. Uusilta asiakkailta pyydetään aina nähtäväksi verotuspäätös viimeisimmän vahvistetun verotuksen mukaan, myös erittelyosa josta käy ilmi mahdollinen varallisuus. Pankin tiliotteet tulee toimittaa kahdelta viimeksi kuluneelta kuukaudelta kaikista asiakkaan tileistä. Tiliotteen on oltava virallinen, josta käy ilmi mikä, ja kenen tili on kyseessä, sekä ajanjakso jolta tiliote on. Tiliotteessa pitäisi olla sivunumerointi sen toteamiseksi, ettei tapahtumissa ole katkoksia. Näistä syistä pikatiliotteita ei voida hyväksyä. Mikäli asiakkaan tilien suhteen on epäselvyyksiä, eikä asiakas pyynnöstä huolimatta toimita niistä riittäväksi katsottavaa selvitystä, on viranhaltijalla mahdollisuus tehdä päätös tietojen pyytämisestä suoraan rahalaitoksesta. Tiedot pankista voidaan pyytää esim. tilanteessa, jossa asiakkaalla epäillään olevan useampia tilejä, tai jos tiliotteissa on ajallisia katkoksia. Ensisijaisesti asiakkaan tulee itse toimittaa pyydetyt tiedot. Asiaa koskevan päätöksen tulee olla lainvoimainen, ja päätös on annettava asiakkaalle tiedoksi. Tietojen pyytämistä varten on oma lomakkeensa Päätöksenteossa huomioitavaa Toimeentulotukea myönnetään yleisimmin kuukaudeksi kerrallaan, ja se lasketaan toimeentulotukilain mukaisten tulojen ja menojen perusteella. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa. Toimeentulotukipäätöksen tulee olla sanamuodoiltaan mahdollisimman selkeä. Lyhenteitä tulee päätöstekstissä välttää. Päätösosiosta on tärkeä käydä selvästi ilmi, kuinka paljon toimeentulotukea on maksettu ja minne. Esim. mikäli vuokra maksetaan suoraan, pitää tämä mainita selkeästi päätöslauselmassa. Päätökseen on myös kirjattava auki selvästi kaikki asiakasta velvoittavat vaatimukset ja se tieto, mihin lakiin velvoite perustuu. Mikäli päätöksessä tehdään sanktioita (perusosan alennus), on päätöksessä luettava sen perusteet ja kesto, sekä suunnitelma jatkotyöskentelystä. Suunnitelma on pyrittävä tekemään yhdessä asiakkaan kanssa. Mikäli asiakas ei suostu suunnitelman tekoon muutama rivi riittää asiakassuunnitelmaksi.

5 Myös laskelman on oltava selkeä. Laskuista merkitään tiedoksi laskunnumero tai muu tunniste, josta on mahdollista jälkikäteen helposti yksilöidä, mikä lasku on ollut kyseessä. Eräpäivä ei ole yksilöintitietona luotettava, mutta se on kuitenkin syytä merkitä laskelmaan. Menot huomioidaan laskun alkuperäisen eräpäivän mukaiselle kuukaudelle, eikä sen mukaan milloin ne on tosiasiassa maksettu. Laskelman lisätietoihin voidaan merkitä asiakkaan tilannetta kuvaavia tietoja, kuten tiedot pankkitileistä ja tiliotteista, verotustiedot tai työttömyyden kestoon ja työnhaun voimassaoloon liittyvät tiedot. Laskelman lisätietoihin ei koskaan tule merkitä asiakkaan oikeusturvaan vaikuttavia asioita, vaan nämä on aina kirjattava päätösosaan. Esim. perusnormin alentamisesta on aina tehtävä päätös TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS 3.1. Käytettävissä olevat tulot Tuloina otetaan huomioon lähes kaikki henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat nettotulot. Toimeentulotuessa huomioitavia tuloja ovat mm.: palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki, omaishoidon ja kotihoidontuki, asumistuki, elatusapu ja -tuki, kotouttamistuki, yksityishenkilöiltä saatu avustus opintoraha ja valtion takaama opintolaina. Myös aikaisemmin kuin hakukuukautena saadut tulot voidaan ottaa huomioon. Uusille asiakkaille tehdään aina kuluvan ja edellisen kuukauden ajalle laskelmat, joissa huomioidaan hakukuukauden ja sitä edeltävän kuukauden tulot ja menot. Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden peräkkäisen kalenterikuukauden aikana. Mikäli hakijalla on ollut käytössään huomattava kertaluonteinen tulo, voidaan se jaksottaa tuloksi useamman kuukauden ajan tai tuloylijäämää voidaan vyöryttää seuraaville laskelmille. Tällaisia kertaluonteisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot. Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan pääsääntöisesti 20 päivän jaksoissa arkipäiviltä. Tästä seuraa, että pitempään työttömyysturvan päivärahaa saavilla on vuodessa yksi kuukausi, jolloin hän saa kaksi 20 päivän päivärahaerää. Tämän vuoksi työttömyysturvan päivärahan muuntamisessa kuukausituloksi voidaan käyttää kerrointa 21,5 siitä kuukaudesta alkaen, jona päiväraha on maksettu kaksi kertaa (kuukausina, jolloin henkilö on saanut toimeentulotukea). Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle huomioidaan tosiasialliset tulot. Mikäli hakijan työttömyysetuuden maksamiseen tulee taukoja esim. karenssi, lopetetaan 21,5 kertoimen käyttäminen ja siirrytään huomioimaan todelliset tulot. Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja tämä aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen on tilanteen arvioinnissa käytettävä tapauskohtaista harkintaa. Tilillepanot huomioidaan tuloina, mikäli niitä on yli 50 euroa kuukaudessa. Myös lainattu raha on joissain tapauksissa toimeentulotukeen nähden ensisijainen tulo. Lainojen ja pikavippien huomioimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta asiakas ei joudu kohtuuttomaan asemaan (KHO:n ratkaisut 2011:6 ja 2010:71). Asiakkaan mahdollisen velkaantumiskierteen katkaiseminen on otettava huomioon toimeentulotukiasian käsittelyssä. Vähäisiksi katsottavat avustukset ja ansiot voidaan jättää harkinnalla huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Erityistä harkintaa tulee käyttää perheen alaikäisen lapsen tulojen kohdalla.

6 5 Veronpalautuksista jätetään huomioimatta tulona: - yksinasujalle 50 - pariskunnalle lapsiperheelle 150 Jos puoliso on saanut lisäveroa, voidaan huomioida tulona veronpalautuksen ja lisäveron välinen erotus. Mikäli veronpalautus menee ulosottoon, ei sitä huomioida tulona. Ulosmittaamisesta on toimitettava tosite. Tulona huomioidaan kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus (KHO 1999:4117). Kulut, joista esitetty tositteet, voidaan vähentää korvauksesta ja huomioida tulona maksetun korvauksen ja kulujen erotus. Asiakkaalta on pyydettävä selvitys, jos näyttää selvästi siltä, ettei ruokaan mene rahaa asiakkaan omista tuloista (esimerkiksi tiliotteella näkyy vuokran ja muiden laskujen maksut, mutta ei sellaista rahaliikennettä, josta voisi päätellä rahan menevän ruokaan) Tulot, joita ei oteta huomioon Tuloina ei huomioida: Äitiysavustus, äidinmaidon luovutuksesta saatava tulo kansaneläkelain mukainen hoitotuki, vammaistukilain mukainen vammaistuki ja lapsen hoitotuesta annetun lain mukainen hoitotuki.vammais- ja hoitotukea ei oteta laskelmalla huomioon tulona, mutta vastaavasti menot, joiden kattamiseen tuet on tarkoitettu, katetaan niillä. Kulukorvaus (työttömyysturvalain ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaan), ylläpitokorvaus, muutosturvalisä. ja muut TTL 11 mukaiset kohdat. Tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja (11 2 mom. 3) kohta). Ensisijaisesti matkakuluvähennystä on haettava verottajalta (ohjeet osoitteesta Toimeentulotuessa työtulon vähennyksenä voidaan ottaa kuukausittain (ei kuitenkaan lomakuukautena) huomioon enintään verottajan hyväksymän matkakulujen omavastuuosuuden yhdestoista osa (työssäolokuukausia on 11 koko vuoden aikana). Matkakulujen omavastuuosuus verotuksessa on 600 euroa vuonna Työttömillä matkakulujen omavastuuosuus on pienempi. Muista työssäkäynnistä aiheutuvista menoista esimerkiksi ammattiliittojen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat verotuksessa täysimääräisinä vähennyskelpoisia ansiotulon hankkimisesta johtuneita menoja, joten niitä ei enää oteta huomioon toimeentulotuessa. Etuoikeutettu tulo: vähintään 20 % prosenttia ansiotuloista, kuitenkin korkeintaan 150 euroa kuukaudessa (voimassa asti). Maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Ansiotuloksi katsotaan palkka ja siihen rinnastettava tulo, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo, luonnontuotetulo ja omaishoitajalle maksettava palkkio. Kotihoidontuki, eläke, työmarkkinatuki tai työttömyyspäiväraha ei ole etuoikeutettua tuloa. Perhepäivähoitajan saamaa kulukorvausta ei huomioida tuloksi. Ulkomailla työskentelevän päivärahojen huomiointi tuloina Suomeen tulee selvittää tapauskohtaisesti. Asiakkaan on annettava selvitys ulkomailla aiheutuvista menoista. Mikäli menot ovat pienemmät kuin maksussa olleet päivärahat, tulee ylimenevä osa huomioida tulona. (Kouvolan hallinto-oikeus nro 01/0058/2.) Työmarkkinatuessa ei huomioida tulona korotusosaa. Yli 65-vuotiaalta hakijalta alle euron säästöjä.

7 6 Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot 3.3. Varallisuus Toimeentulotukea myönnettäessä varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat varat. Säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon. Mikäli varallisuus ei ole helposti realisoitavissa, mutta on määrältään huomioon otettava, voidaan myönnetty toimeentulotuki määrätä perittäväksi takaisin. Asiakasta voidaan myös tukea lyhytaikaisesti ilman omaisuuden realisoinnin velvoittamista. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2012:96) mukaan huomioon voidaan ottaa vain ne tulot, jotka ovat tuen myöntämishetkellä käytettävissä, eikä kiinteän omaisuuden myyntiä voida asettaa toimeentulotuen myöntämisen edellytykseksi. Tuki voidaan määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus otetaan huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Osinkotulot ja määräaikaistalletukset ovat toimeentulotuessa huomioon otettavia varoja. Toimeentulotuen hakijan tulee tuen tarpeen pitkittyessä realisoida esimerkiksi omistamansa osakkeet, kesämökki, vapaa-ajan käyttöön tarkoitettu vene ja muu omaisuus, joka ei ole tarpeen toimeentulon turvaamiseksi. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa eikä työ- ja opiskeluvälineitä. Varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot. Lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden. 4. ERITYISRYHMÄT TOIMEENTULOTUESSA 4.1. Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki (opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina), joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opiskelijoiden edellytetään ennen opintojen aloittamista selvittävän ja varmistavan mahdollisuutensa selviytyä taloudellisesti opintojen aikana. Tähän liittyen opiskelijoiden ensisijainen asumismuoto on opiskelija-asuntola, mikäli paikka sieltä on tosiasiassa mahdollista saada. Mikäli esim. yksiön vuokra on ollut toimeentulotuen tarpeen pääasiallisena syynä, on mahdollista siirtymäajan jälkeen kohtuullistaa opiskelijan vuokra asuntolan hintatasoa vastaavaksi.

8 Vanhempien elatusvelvollisuus: 7 Vanhemmat eivät ole toimeentulotuesta annetun lain mukaan elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Jos toimeentulotuen hakija kuitenkin saa tosiasiassa vanhemmiltaan avustusta tai muutoin varoja toimeentuloonsa, nämä otetaan huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. (KHO 2007:502) Täysi-ikäisen opiskelijan mahdollisuus saada koulutusavustusta vanhemmiltaan on toimeentulotukilain 2 :n 1 momentissa tarkoitettu muu tapa, jolla opiskelija voi saada tarpeen mukaisen toimeentulonsa tai osan siitä. On selvitettävä, saako opiskelija tosiasiallisesti tukea vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään. Pelkkä arvio siitä, että vanhemmilla on mahdollisuus avustaa opiskelevaa lastaan, ei ole peruste olla myöntämättä toimeentulotukea. Täysi-ikäisen opiskelijan toimeentulotukea ei voida periä takaisin vanhemmilta. Opintolaina huomioidaan tuloksi opiskelijalle, vaikka tämä ei sitä hakisikaan, jos ei ole ilmennyt estettä sen saamiseen eikä nostamiseen (KHO 1999:3854). Laina huomioidaan tuloksi kuukausittain, riippumatta siitä milloin se on tosiasiassa nostettu. Opintolaina huomioidaan tulona korkeakouluopiskelijalla kesän aikana, vaikka talven aikana lainaa ei olisi nostanutkaan (KHO 2005:629). Jos lainatakausta ei myönnetä aiemman takausvastuusuorituksen tai vakavan maksuhäiriön vuoksi, Opintotukikeskus varaa opiskelijalle mahdollisuuden selvittää tilanteensa. Lainatakauksen myöntämisen harkinnassa otetaan huomioon esimerkiksi se, mistä velkaantuminen on johtunut (hakijan takausvastuu, vaikea elämäntilanne tai yritystoiminta), miten hakija on hoitanut olemassa olevia velkojaan ja mitkä ovat hänen lainanhoitomahdollisuutensa. Opiskelijaa voidaan myös pyytää esittämään luottotietohäiriömerkintä, jonka jälkeen voidaan laatia suunnitelma toimenpiteistä lainantakauksen saamiseksi. Hakijan, joka ei voi saada opintolainaa luottohäiriöiden takia, tulee selvittää muu rahoitus opinnoilleen (esim. osa-aikatyö). Mikäli rahoitus ei järjesty, voidaan tukea työllistymistä toimeentulotuella. Opintojen etenemisestä ja loppuunsaattamisesta tulee aina tehdä suunnitelma. Opintolainaa ei voi tällaisessa tapauksessa ottaa huomioon tulona. Opintolainaa ei edellytetä haettavaksi jälkihuoltonuorilta eikä kotona asuvilta alle 18- vuotiailta opiskelijoilta, joiden vanhemmat ovat toimeentulotuen saajia. Muut erityisperusteet (KHO 2007:69) harkitaan erikseen. Lukio-opiskelijoilta ei edellytetä opintolainan hakemista. Uusille opiskelijoille, jotka eivät ole vielä saaneet opintotukipäätöstä, tehdään perintä opintotuista (opintoraha ja asumislisä). Vanhojen opiskelijoiden osalta (opintotukipäätös on jo tehty), lasketaan opintotuet ja opintolaina tuloksi siitä kuukaudesta alkaen, josta opintotukioikeus olemassa. Jos opiskelija on opintoihin liittyvässä työharjoittelussa kesän aikana, selvitetään voiko harjoitteluun saada opintoetuudet, opintolainan tai mahdollista palkkatuloa. Ryttylän lähetyskoulun opiskelijoille huomioidaan perusnormin mukaiset menot ja asumismenot esitettyjen tositteiden perusteella. Lukukausimaksua ei huomioida menona erikseen. Lähetyskoulun opiskelijoilla on mahdollisuus saada valtiolta koulun hakemana opintoseteli, joka kattaa osan kuluista. lähetysopistolta on mahdollisuus saada erittely siitä, mikä osuus kuluista koskee mm. asumismenoja. (Kohta koskee ainoastaan Hausjärven kuntaa)

9 8 Iltaopiskelijat, opintojen viivästyminen Iltaopiskelijoiden on ilmoittauduttava työttömiksi työnhakijoiksi te-toimistoon. Mikäli iltaopiskelijat eivät saa opintotukea tai työttömyysturvaa (eivät voi opiskelunsa takia osallistua esim. työvoimatoimiston kursseille tai ottaa töitä vastaan), voidaan perusosaa alentaa 20 %:lla. Alentaminen perustuu asiakassuunnitelmaan. Sama koskee opiskelijoita, joiden opiskelu on syystä tai toisesta pitkittynyt. Lyhytaikaisia poikkeuksia voidaan tehdä erityisen painavin perustein, esim. terveydellisten syiden vuoksi. Opintojen viivästymistilanteessa opiskelijan tulee esittää toimeentulotukihakemuksensa yhteydessä suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi. Lisäksi suunnitelman edistymistä seurataan säännöllisesti pyytämällä opintosuoritusote nähtäväksi joka toinen kuukausi. Opiskelija voi myös tietyin edellytyksin hakea Kelasta opintotukiajan pidennystä jäljellä oleviin opiskelukuukausiin (Kelan hakemus OTm) Alaikäiset 4.3. Yrittäjät Alle 18-vuotias nuori kuuluu vanhempien elatusvelvollisuuden piiriin. Nuoren muutto omaan asuntoon ei poista vanhempien lainmukaista elatusvelvollisuutta. Mikäli vanhemmat laiminlyövät elatusvelvollisuuden, voidaan nuorelle maksettu toimeentulotuki periä takaisin vanhemmilta. Vanhempien elatusosuuden suuruutta määrättäessä voidaan käyttää apuna elatusavun määräämisestä annettuja ohjeita. Alaikäistä ei voida huomioida avoliitossa asuvana (KHO 2001:2975). Tällaisissa tilanteissa pariskunnan toimeentulotuet käsitellään eri päätöksillä, asumiskulut voidaan huomioida puoliksi, perusosa yhteisasujan mukaan. Yrittäjäasiakasta voidaan tulottomana huomioida vain kohtuullinen aika (yleensä 3 kk).. Mikäli asiakas ei halua luopua yritystoiminnastaan, voidaan 3 kk:n jälkeen alentaa perusosaa 20 % (työstä kieltäytymistä ja oman elatuksen laiminlyömistä koskevat säännökset/ kts. ohje alennetusta perusosasta). KHO 2001:1344 ja 2001:1472. Palvelusuunnitelman tekeminen kannattamatonta yritystoimintaa ylläpitävälle yrittäjälle on tärkeää. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen toimeentulotuella pitkäaikaisesti ei ole tarkoituksenmukaista. Mikäli yrittäjä saa tai hän on mahdollista saada vähintään työttömyyspäivärahaa vastaava tulo, toimeentulotuen myöntäminen voi olla perusteltua. Yrittäjien on toimitettava selvitys yritystoiminnan kannattavuudesta: Selvitys yrityksestä saatavasta tulosta, tilinpäätös, viimeisin tilintarkastajien kertomus, viimeisin veroilmoitus, tiliotteet, yrittäjän omassa käytössä olevien varojen määrä. Kuntalomake nro e Vangit ja vankilasta vapautuvat Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vangilla on yleensä mahdollisuus saada toimintarahaa, käyttörahaa tai tutkintavangin käyttörahaa vankilasta, vaikka hän ei osallistuisikaan työtoimintaan. Vankilan maksama käyttövara on vangin saaman ylläpidon lisäksi tarkoitettu kattamaan vankilassa oleilun aikaiset elämisen kustannukset. Vangeille ei yleensä myönnetä erillistä käyttövaraa vankilan myöntämän käyttörahan lisäksi. KHO:2013: 57 ja 58 ratkaisujen mukaan laitosasujan käyttövaraa ei voida suoraan rinnastaa vangin käyttövaraan. Välttämättömiksi harkitut silmälasit ja proteesit on tarvittaessa myönnettävä toimeentulotukena, koska vankila ei kustanna niitä.

10 4.5. Maahanmuuttajat 4.6. Asunnottomat 9 Ennen toimeentulotuen myöntämistä on pyydettävä vangin ansio- ja tilikortti ja tiliotteet sekä mahdollisen puolison tulo/menotiedot ja tehtävä näiden nojalla normilaskelma. Mikäli laskelma tehdään takautuvasti vangin jo ollessa siviilissä, voi vankia itseään edellyttää hankkimaan tili- ja ansiokorttinsa tiedot vankilasta ennen päätöksen tekoa. Lisäksi tulee esittää tiliote, vapauspassi ja mahdollinen todistus työttömäksi työnhakijana ilmoittautumisesta. Ulkomaalainen (ei kotikuntaa Suomessa) tutkintavanki, jolla ei ole tuloja tai varoja välttämättömän toimeentulonsa turvaamiseksi, saattaa olla oikeutettu toimeentulotukeen mikäli hänen välttämätöntä toimeentuloaan ei voida muutoin turvata. Tällaisessa tilanteessa tutkintavankilan sijaintikunta vastaa toimeentulotuen myöntämisestä. Vankeinhoitolaitos ei rahoita silmälasien hankintaa paitsi poikkeuksellisesti silloin, kun vangilla ei ole kotikuntaa Suomessa ja rangaistus on pitkä. Vangin asumismenot huomioidaan toimeentulotuessa vangin tilanteesta ja tuomion pituudesta riippuen enintään 3-6 kuukauden ajan, mikäli vangilla ole omia varoja (esim. samalta ajalta, kuin Kela myöntää asumistukea).. Pakolaisille ja paluumuuttajille huomioidaan oleskeluluvasta ja passin/viisumin uusimisesta aiheutuvat kustannukset toimeentulotukeen oikeuttavina erityiskustannuksina. Myös myönteisen kansalaisuuspäätöksen lunastamisesta aiheutuvat kustannukset hyväksytään menona. Henkilöllisyystodistuksen lunastamisesta aiheutuvat kulut sisältyvät pääsääntöisesti toimeentulotuen perusosalla katettaviin kuluihin. Erityisestä tarpeesta voidaan harkinnalla myöntää henkilöllisyystodistuksen hankkimiseen täydentävää toimeentulotukea (henkilöllisyystodistus + valokuvat). Ulkomaalaisen tai maahanmuuttajan kohdalla toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttaa hänen maassa oleskelunsa peruste, jolloin arvioidaan, asuuko hän maassa vakituisesti. STM:n opas toimeentulotukilain soveltajalle (2013:4) antaa lisätietoa arvioitaessa ulkomaalaisen oikeutta toimeentulotukeen mm. seuraavien ryhmien kohdalla: EU/ETA kansalainen, pohjoismaan kansalainen, turisti, oleskeluluvan perusteella maassa oleskeleva ulkomaalainen (A, P tai B-lupa), ilman vaadittavaa oleskelulupaa maassa oleskeleva ulkomaalainen, pakolainen ja paluumuuttaja, turvapaikanhakija ym. Tarvittaessa toimeentulotuen hakijalta pyydetään selvitys maassaolon perusteesta Poste restante osoitteella (joka näkyy väestörekisteritiedoissa) toimeentulotukea hakevan henkilön on hakemuksensa yhteydessä annettava selvitys osoitteista, joissa hän oleskelee. Asunnottomalta henkilöltä edellytetään myös voimassaolevaa asuntohakemusta. Riihimäellä asunnoton asiakas voidaan kokonaistilanteen harkinnan perusteella ohjata asumaan lähiseudun asuntolapalveluihin Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat Asevelvollinen ei ole pääsääntöisesti oikeutettu toimeentulotukeen, sillä hänen katsotaan saavan välttämättömän toimeentulonsa myös kotilomillaan valtion varoista. Asevelvollisen perhe (puoliso ja lapset) voivat saada sotilasavustusta ja asumistukea Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi.

11 10 Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työja elinkeinotoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen laativat yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa, joka tuli voimaan Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa työmarkkinatuen ja siihen liittyvän 9 euron suuruisen kulukorvauksen (toimintarahan, mikäli poikkeuksellisesta syystä työmarkkinatukea ei myönnetä) kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset Riihimäellä ja Lopella myös aterian (ei kaikissa tapauksissa mahdollista) Riihimäellä myös kulttuurisetelin Palveluohjaaja ja sosiaalityöntekijät huolehtivat kulttuurisetelien jakamisesta. Päätöksen kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta ja siihen liittyvistä matkakorvauksista tekee sosiaalityöntekijä. Kulukorvausta tai toimintarahaa ei oteta tulona huomioon toimeentulotukilaskelmassa Toimeentulotuen maksaminen ulkomailla oleskelun ajalta Toimeentulotukioikeus koskee vain kunnassa oleskelusta aiheutuvia kustannuksia. Kunnalla ei ole vastuuta ulkomailla oleskelun kustannuksista. Lyhytaikainen tai satunnainen (max. 7 vuorokauden) oleskelu ulkomailla tai muualla kuin vakituisessa oleskelukunnassa ei kuitenkaan ole peruste toimeentulotuen epäämiseen. Pidempiaikainen oleskelu ulkomailla saatetaan huomioida asiakkaan perusosassa. 5. PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT 5.1. Perusosa Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, joista kerrotaan jäljempänä erikseen (TTL 7 a ). Näitä menoja kutsutaan yhteisellä nimellä perusmenot. Perusosan suuruudet on määritelty toimeentulotukilain 9 :ssä. Perusosalla katettavia menoja ovat: - ravintomenot (49 %) - vaatteet ja kengät (9 %) - henkilökohtaisen ja kodin puhtauden hoitamisesta aiheutuvat menot - vähäiset terveydenhuoltomenot (3 %) - tietoliikenneviestintämenot 20 % - muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (19 %), kuten harrastus- ja virkistystoiminnan menot paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot vapaaehtoiset vakuutusmaksut (auto, tapaturma, henki) muut vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Mikäli asiakkaalle tulee ateriapalveluna 5-7 ateriaa viikossa, vähennetään ruokanormista - 25 % ja huomioidaan ateriapalvelun lasku menona. Laitoshoidossa olevalla tulee olla käyttövaroja asiakasmaksuasetuksen (1992/912) 33 :n mukainen summa (105 vuonna 2014).

12 11 Muun 18 vuotta täyttäneen perusosaa sovelletaan - avio- ja avopuolisot - yhdessä asuvat sisarukset - yhteistaloudessa asuvat samaa sukupuolta olevat henkilöt (esim. opiskelijaasuntolassa asuminen) - puoliso, jos toinen puoliso oleskelee muulla paikkakunnalla opiskelun, ase- tai siviilipalveluksen, lyhytaikaisen vankeuden tai muun vastaavan syyn takia. Opiskelijoiden soluasuminen ei ole yhteistaloutta. Täysi-ikäisille yhteistaloudessa asuville tehdään erilliset laskelmat ja päätökset, mutta perusosa määräytyy tämän kohdan mukaisesti. Asunnottomalle huomioidaan täysi perusosa, mikäli hän ei ole todellisuudessa jonkun toisen kanssa yhteistaloudessa asuva eli ruokatalous ja talouden käyttötavarat ovat yhteiskäytössä. Asia tulee selvittää tapauskohtaisesti ennen päätöksen tekemistä. Mikäli kattavaa selvitystä asumisesta ei saada, voidaan soveltaa yhteisasujan perusosaa. Vauvan perusosa huomioidaan perheen laskelmaan syntymäpäivästä alkaen. Jos toinen puoliso on esim. toisella paikkakunnalla, ulkomailla tai vankilassa pidempään kuin 3 kk, lasketaan kotona olevalle puolisolle yksin asuvan perusosa. Mikäli tiedetään, että poissaolo on pitempi kuin 3 kuukautta, voidaan puolisolle laskea yksin asuvan perusosa alusta asti. Alle 18-vuotiaat kuuluvat vanhempiensa normiin. Yksin asuvalle alaikäiselle nuorelle huomioidaan yksin asuvan perusosa. Jos alle 18-vuotias asuu avoliitossa täysi-ikäisen kanssa, alaikäisen puolison toimeentulotukiasiaa ei käsitellä yhdessä hakija kanssa (vanhempien elatusvelvollisuus). Täysi-ikäiselle avopuolisolle huomioidaan yhdessä asuvan perusosa ja puolet asumiskustannuksista. Samoin tulona huomioidaan vain puolet asumistuesta Perusosan alentaminen 20 % Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 % sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: Toimeentulotuen hakija ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon. Henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota Ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen Opiskelija kieltäytyy ottamasta vastaan työvoimatoimiston tarjoamaa kesätyötä tai toimeentulotuella työllistämistä. Kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia

13 12 Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen tai on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Pykälää voidaan soveltaa myös tilanteessa, jossa asiakkaalla on toistuvia aiheettomia poissaoloja kuntouttavasta työtoiminnasta. Toimeentulotukilain 10 :ssä on säädetty seuraukset siitä, että henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta tai muista pykälässä säädetyistä toimenpiteistä, ja tämä on aiheuttanut toimeentulotuen tarpeen. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa lain 10 :n mukaisesti, mutta seurauksena ei voi olla ettei tukea myönnetä lainkaan. Alentaminen koskee ainoastaan kyseisen henkilön perusosaa, ei muita tuen piirissä olevia eikä toimeentulotuen muita osia. Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi kestää enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä/laiminlyönnistä lukien, jonka jälkeen tilanne arvioidaan uudestaan. Mikäli kieltäytyminen tai laiminlyönti jatkuu tai suunnitelmaa ei ole noudatettu, voidaan alennusta jatkaa. Toimeentulotuen perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava asiakassuunnitelma, ja se tehdään mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Asiakassuunnitelmaan kirjataan konkreettisesti, mitä asiakkaan on tehtävä, jotta perusosaa ei alenneta tai että se nostetaan ennalleen. Perusosaa alennettaessa on päätökseen kirjattava selvästi alentamisen peruste ja kesto sekä asiakassuunnitelma ja laki, johon alentaminen perustuu. Iltaopiskelija, joka ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen tai opintotukeen (liian vähän tunteja), on velvollinen huolehtimaan omasta elatuksestaan. Häntä on ohjattava aktiivisesti työllistämään itsensä, vaihtamaan opiskelut päivälukioon tai hakeutumaan työttömäksi työnhakijaksi. Opintojen loppuunsaattamisessa voidaan opiskelua erityisperustein tukea toimeentulotuella. Mikäli asiakas on saanut työvoimatoimistosta karenssin, (määräaika jona hän ei saa työttömyysturvaa), voidaan toimeentulotuen perusosaa alentaa Perusosan alentaminen 40 % Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 40 %: jos henkilön toistuvasta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai jos henkilö sen jälkeen, kun hänen perusosaansa on alennettu 20 %, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana.

14 Perusosan palauttaminen ennalleen Muut perusmenot Asumismenot Jos asiakas on ollut välillä töissä, työharjoittelussa, kurssilla tai opiskelemassa ja hänen pääasiallinen tukimuotonsa on ollut muu kuin toimeentulotuki, nostetaan perusosaa. Lyhytkin työ, joka on keskeytynyt tai loppunut pätevään syyhyn, aiheuttaa perusosan nousemisen. Perusosa voidaan nostaa normaaliksi, kun asiakkaalla on riittävästi näyttöä siitä, että hän on yrittänyt toteuttaa suunniteltuja toimenpiteitä, vaikkei hän ole niissä onnistunutkaan. Tässä tilanteessa on huomioitava alueen mahdollisuudet työllistymiseen. Kun asiakas on toimittanut kirjallisen tiedon työ-, opiskelu-, kurssi- tai työharjoittelupaikasta tai työnhakusuunnitelman, voidaan perusosa nostaa normaaliksi. Perusosan muutos voidaan tehdä seuraavassa uudessa päätöksessä. Jos asiakas ei mene kyseiseen paikkaan, alennetaan perusosaa. Tulottomilla hakijoilla voidaan perusosa normalisoida seuraavassa kuussa sen jälkeen kun asiakas on taas ilmoittautunut työvoimatoimistoon ja toimittanut työnhakusuunnitelman, mikäli aktivointi- ym. suunnitelmassa ei ole muuta edellytetty. Toimeentulotukilain 7 b :n mukaan perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Kunnalla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista ja kohtuullista suuruutta paikkakunnan vuokra- ja asumistason sekä perheen koon mukaisesti. Asumisessa on otettava huomioon kestävä kehitys muun muassa siten, että veden ja sähkön kulutus pidetään kohtuuden rajoissa maltillisena. Asumismenoja tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota myös harmaan talouden torjuntaan tarkoittaen tässä kohden sitä, että esimerkiksi vuokrasopimus on oltava kirjallinen ja vuokranmaksun pitää tapahtua avoimesti ja luotettavasti pankkitilin kautta. Käteismaksukuitteja ei voida hyväksyä. Vuokra on vuokranantajan verotettavaa tuloa. Vuokralaiselle maksettu vuokra on peruste muun muassa mahdollisen asumistuen saamiselle. Asumismenojen tulee olla toimeentulotuen hakijan ja hänen perheensä todellisia menoja, jotta ne voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa. Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan vain siitä asunnosta, jossa hakija asuu. Poikkeustilanteissa perheen tai henkilön erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuen voidaan tilapäisesti huomioida kahden asunnon menot. Asumismenoja ovat vuokra/vastike ja erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Erikseen maksettavina vesimaksuina voidaan ottaa huomioon enintään 20 euroa henkilöä kohden kuukaudessa ja lämmityskustannuksina 40 euroa kuukaudessa yhden hengen ruokakunnassa. Jos ruokakuntaan kuuluu useampi kuin yksi henkilö, lämmityskustannuksiin voidaan lisätä 20 euroa toisen perheenjäsenen osalta ja kolmannesta perheenjäsenestä eteenpäin 10 euroa.

15 14 Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään tarpeellisen suuruisina asunnon hoito- ja rahoitusmenoja. Vesimaksut ja lämmityskustannukset otetaan huomioon kuten edellä vuokra- ja osakehuoneistoissa. Omistusasunnon asumismenoja ei voida hyväksyä suurempina kuin muidenkaan asumismuotojen asumismenoja (vrt. kohtuulliset asumismenot = vuokra/vastike + vesi + lämmityskulut). On huomattava, että sähkölaskuun voi sisältyä sekä lämmitys- että taloussähköä, jos asunnossa on sähkölämmitys. Mikäli sähkölämmityksen kustannuksia ei voida selvittää erikseen, arvioidaan lämmityssähkön ja taloussähkön osuudet sähkölaskusta. Lämmityssähkön voidaan katsoa olevan noin 70 prosenttia ja taloussähkön noin 30 prosenttia sähkölaskusta. Lämmityskustannuksina ei kuitenkaan voida ottaa huomioon enempää kuin mitä voidaan pitää kohtuullisena kustannuksena. Kohtuullisina lämmityskustannuksina voidaan ottaa huomioon esimerkiksi yhden hengen taloudessa enintään 40 euroa kuukaudessa. Erikseen vielä todetaan, että lämmityssähkökulu kuten vesimaksukulukin on osa kokonaisasumiskuluja (= vuokra + vesi + lämmitys), joten asumiskulut eivät yhteenlaskettuina voi ylittää kunnan harkitsemia ja perhekoon mukaan määrittelemiä kohtuullisia asumismenoja. Huomioitavia asumismenoja voivat esimerkiksi olla: - vuokra, vastike - lämmityskulut - saunamaksu kuuluu perusosalla katettaviin menoihin, joten sitä ei oteta erikseen huomioon muina perusmenoina - vesi- ja jätevesimaksut - tontin vuokra - kotivakuutus irtaimistovakuutuksen osalta - omakotitaloissa pakollinen palovakuutus - kiinteistövero - jätehuolto, tienhoito, auraus, nuohous - asuntolainan ja perusparannuslainan korot kohtuullisina. Ensi sijassa ohjataan asiakas huolehtimaan siitä, että korot on huomioitu verotuksessa. Pääsääntöisesti otetaan huomioon todelliset asumismenot, mikäli ne ovat kohtuulliset. Sosiaalitoimella on oikeus kohtuullistaa asumismenoja. Jos vuokra on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava aktiivisesti etsimään edullisempaa vuokra-asuntoa kohtuullisen ajan kuluessa (3 kk). Linjauksen vuokran kohtuullistamisesta tekee sosiaalityöntekijä hakijan kokonaistilanteen arvion perusteella. Kunnalla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista ja kohtuullista suuruutta paikkakunnan vuokra- ja asumistason sekä perheen koon mukaisesti. Kohtuulliset asumismenot (= vuokra/vastike + vesi + lämmityskulut) otetaan huomioon perhekoon mukaan seuraavasti: Perheen koko Kohtuulliset asumismenot henkilöä: 90 /kk lisää / hlö edelliseen summaan.

16 15 Harkittaessa asuntolainojen korkojen huomioon ottamista asumismenoihin on selvitettävä hakijan mahdollisuus tuloillaan jatkossa selviytyä asuntolainan lyhennyksistä ja koroista. Toimeentulotuessa ensi sijaista on asuntolainan korkokulujen huomioon ottaminen verotuksessa. Jos asiakkaalla ei ole esittää vuokrasopimusta, ei vuokraa voida huomioida menoksi laskelmaan. Asiakkaalta on pyydettävä selvitys, jos näyttää siltä, ettei asiakas maksa itse vuokraansa. Mikäli vuokran maksaa joku muu tai vuokraa ei makseta todellisuudessa lainkaan, jätetään vuokra menona huomioimatta. Sähkölaskut otetaan huomioon pääsääntöisesti todellisen suuruisina, mutta kunnalla on oikeus harkita toimeentulotuessa huomioon otettavat kohtuulliset sähkökustannukset sekä talous- että lämmityssähkön osalta. Kohtuullisena taloussähkömenona (taloussähkömenoa 30 % sähkölaskusta, jos se sisältää myös lämmityssähköä) voidaan ottaa huomioon yhden hengen taloudessa enintään 30 euroa kuukaudessa. Jos ruokakuntaan kuuluu useampi kuin yksi henkilö, hyväksyttäviin taloussähkökuluihin voidaan lisätä 20 euroa toisen perheenjäsenen osalta ja kolmannesta perheenjäsenestä eteenpäin 10 euroa. Mikäli asiakkaan sähkönkulutus vaikuttaa olevan keskimääräistä suurempi, ja laskut ovat poikkeuksellisen suuria, tilannetta pyritään selvittämään asiakkaan kanssa. Ylisuuret sähkölaskut voidaan kohtuullistaa. Sähkön vakuusmaksu voidaan ottaa huomioon asumisesta aiheutuvana menona täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä, mikäli toimeentulotuen hakija ei saa tehtyä sähkösopimusta. Vakuudesta tehdään erillinen päätös, joka sisältää takaisinperinnän asiakkaalta. Vakuusmaksu tehdään ensisijaisesti kirjallisena maksusitoumuksena. (KHO 2012:29) Kohtuullisina vesimaksuina voidaan ottaa huomioon enintään 20 euroa henkilöä kohden kuukaudessa Kotivakuutusmaksu Kotivakuutusmaksu (asuinkiinteistön ja koti-irtaimiston perusvakuutukset) huomioidaan todellisen suuruisena erääntymiskuukauden mukaan huomioiden, kuitenkin enintään 120 euroa/vuosi. Hakemukseen tulee liittää mukaan vakuutuskirja, josta käy ilmi vakuutuksen sisältö ja korvattavuuden laajuus Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Perusosaan kuuluvia vähäisiä terveydenhuoltomenoja ovat ilman lääkärin määräystä hankitut lääkkeet, perusvoiteet, vitamiinit, laastarit yms. Julkisen terveydenhuollon menot huomioidaan laskelmaan tositteiden perusteella. Mikäli hakijalla on hoitotuella/vammaistuella katettavia menoja enemmän kuin hoitotuen määrä, ylimenevä osuus otetaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon. Hoitotuki/vammaistuki kattaa vain tuen myöntämisen perusteena olleiden sairauksien ja sairauksista johtuvien palvelujen menoja.

17 Julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat aina ensisijaisia. Laskelmassa huomioidaan menoina: terveyskeskusmaksut sairaalan hoitopäivämaksut ja poliklinikkamaksut lääkärin määräämät lääkkeet, tutkimukset ja hoidot lääkärinlausunnot, jotka ovat välttämättömiä esim. etuuden hakemiseen sairaankuljetusmaksun omavastuuosuus matkakulut hoitoon paikallisliikenteen maksun ylittävältä osin ja siltä osin kuin Kela ei niitä korvaa tarpeellinen hammashoito ja hammasproteesien korjauskustannukset silmälasit diabeetikon jalkahoito yksityislääkärin palkkioita ei pääsääntöisesti huomioida lainkaan, poikkeuksena silmälääkäri, mikäli kyseessä on silmäsairaus tai käynti on silmälasien määräämiseksi välttämätön Lääkkeet Asiakasmaksukattoon (679 /2014) huomioitavia terveydenhuollon maksuja ei yleensä makseta sosiaalitoimistosta suoraan. Menot huomioidaan laskelmassa, mutta laskut maksaa asiakas itse. Asiakkaan vastuulla on maksujen seuranta ja kertyneiden maksujen määrän selvittäminen. Terveydenhuollon maksut voidaan poikkeuksellisesti maksaa suoraan sosiaalivirastosta. Lääkkeistä hakijan on esitettävä lääkemääräys ja kuitti. Jos kysymys on e-reseptistä, potilas saa lääkäriltä tulosteen, jossa lukee määrätty lääke, käyttöohjeet ja viivakoodi. Toimeentulotukea hakiessa on esitettävä tämä tuloste yhdessä apteekin kuitin kanssa. Jos lääkkeisiin myönnetään maksusitoumus, on siihen kirjoitettava: terveydenhuollon lääkärin määräämiin lääkkeisiin kertaostos tai kuukauden lääkkeet. Maksusitoumus lääkkeisiin voidaan antaa, mikäli asiakkaalla on oikeus toimeentulotukeen. Maksusitoumukseen tulee kirjoittaa mihin nimenomaisiin lääkkeisiin se on myönnetty. Maksusitoumus myönnetään halvimpaan lääkevaihtoehtoon, ellei lääkäri ole sitä kieltänyt. Sairasvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä haettaessa on esitettävä Kela-kortti. Maksusitoumus lääkkeisiin voidaan antaa myös, mikäli asiakkaalla on pieni normiylitys, mutta lääkemenot ovat siihen nähden suuret, ja näyttävät oikeuttavan toimeentulotuen saamiseen. Asiakkaille, joilla ylittyy Kelan suurten lääkekustannusten raja (610 vuonna 2014), ei enää myönnetä maksusitoumuksia lääkkeisiin sosiaalitoimistosta. Lisäkorvauksen saa suoraan apteekista omavastuuosuuden täytyttyä. Kela lähettää asiakkaalle tiedon omavastuuosuuden täyttymisestä apteekista saatujen tietojen perusteella. Lisäkorvausoikeudesta tulee Kelalta erillinen ilmoitus apteekissa esitettäväksi. Asiakkaan omavastuuosuus l lääkekaton täyttymisen jälkeen on 1,50 /lääke. Ehkäisystä aiheutuvista menoista toimeentulotuessa huomioidaan lääkärin määräämät ehkäisyvälineet. Potenssilääke huomioidaan menona, mikäli asiakas esittää lääkärin antamaa lausunnon tai muun riittävän selvityksen lääkkeen tarpeellisuudesta asiakkaan sairauden hoidossa. KHO 2006:1887 ja Sama periaate koskee laihdutus- ja tupakanvieroituslääkkeitä. Tupakanvieroituslääke voidaan myöntää erityisperustein aloituspakkauksena.

18 Hammashoito Silmälasit Laajoista hammashoidoista on pyydettävä kustannusarvio. Kustannusarvion tekemiseen voidaan antaa maksusitoumus. Terveyskeskuksen hammashoidon maksusitoumus on voimassa enintään 12 kk. Mikäli terveyskeskuksen hammashoidon kustannusarvio on hinnaltaan yksityistä vastaava tai hoidon kiireellisyys niin edellyttää, voidaan maksusitoumus myöntää myös yksityiselle hammasteknikolle. Hammasproteesien hankinnasta aiheutuvat kustannukset voidaan tarvittaessa jaksottaa usealle kuukaudelle. Silmälaseihin myönnettävät enimmäismäärät: Yksiteholasit enintään 90 euroa Moniteholasit enintään 165 euroa Linssit myönnetään ilman erikoiskäsittelyjä. Mikäli asiakas esittää lääkärintodistuksen nikkeliallergiasta, selvitetään edullisen vaihtoehtoinen materiaali sankoihin. Mikäli näöntarkastus on välttämätön, huomioidaan sen kustannukset laskelmassa menona. Jos asiakas tarvitsee näkökykynsä tai esim. silmäsairauden perusteella erityiset silmälasit, hänen tulee pyytää kahdesta eri optikkoliikkeestä kustannusarvio. Piilolinssit voidaan myöntää vain erityisperustein. Jos hakija on itse maksanut silmälasit, voidaan ne huomioida ohjeen hintojen mukaisesti menona Sairaalahoidon asiakasmaksut Hoitomaksut (sairaalan, päihdehoitolaitosten, kuntoutuskeskusten) huomloidaan menoksi laskun eräpäivän mukaiselle kuukaudelle. Jos sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittää 14 vrk, vähennetään tämän ajan ylittäviltä hoitopäiviltä perusosasta ravinnon osuus, koska ruoka sisältyy hoitopäivämaksuun. Päiväsairaalahoidon osalta perusosa säilyy ennallaan. Laitoshoidon kestäessä yli 3 kuukautta, huomioidaan perusnormina laskelmalla 105 euron suuruinen käyttövara Muut terveydenhoitokulut Hoitoon liittyvät matkakulut huomioidaan laskelmassa menona siltä osin kuin Kela ei korvaa niitä. Omavastuuosuus on 14,25 /suunta vuonna Kuluna voidaan huomioida myös oman auton kohtuullisina kustannuksina 0,20 /km. Kun Kelan vuotuinen omavastuukatto on täyttynyt (242,25 / 2014) saa ko. matkakulut sieltä täysimääräisinä. Edellytyksenä on, että terveydenhuollon ammattihenkilö on antanut todistuksen siitä, että kyseessä on sairaudenhoitoon liittyvä matka. Hedelmöityshoidosta julkisia terveydenhuoltopalveluja käytettäessä aiheutuvat menot ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja (KHO 2001:247).

19 Terapiat 18 Fysikaalisia hoitoja huomioidaan korkeintaan 20 krt/vuosi. Hoitoon myönnetään maksusitoumus lääkärin lähetteen perusteella. Ensisijaisesti asiakas ohjataan menemään terveyskeskuksen fysioterapeutille, joka antaa yksilökohtaista neuvontaa ja joka voi tarpeen mukaan suositella erilaisia maksuttomia kuntoryhmiä. Terveyskeskus järjestää ryhmätoimintaa esim. pitkäaikaissairaille, liikuntarajoitteisille ja ikäihmisille. Fysioterapeutti voi ohjata asiakkaan myös liikuntatoimen, kansalaisopiston, järjestöjen ja yhdistysten ylläpitämiin ryhmiin. Yksilöllinen tutkimus- ja neuvontakäynti terveyskeskuksen fysioterapeutilla maksaa 8 euroa. Ryhmät ovat maksuttomia. Yksityinen psykoterapia voidaan huomioida menona toimeentulotukilaskelmalla, mikäli asiakkaalla on Kelan myöntämä maksusitoumus. Tällöin menoksi hyväksytään omavastuuosuus. Kela myöntää terapian vuodeksi kerrallaan. Kela-korvauksen määrä alkaen on erityistason psykoterapiassa 37 euroa ja vaativan erityistason psykoterapiassa 45,41 euroa. Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan enintään 80 kertaa vuodessa ja kolmessa vuodessa enintään 200 kertaa. Kela tukee myös lyhytkestoista terapiaa, joka toteutuu vähintään 25 kertaa vuodessa. Alle 16-vuotiaiden terapiamaksuista vastaa julkinen terveydenhuolto. 6. TÄYDENTÄVÄSSÄ TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT 6.1. Päivähoitomenot Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin Toimeentulotukilain 7 a :ssä ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat perusmenot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä menetellään seuraavasti: - Menot huomioidaan sellaisenaan tai kohtuullistettuina pääsääntöisesti lautakunnan hyväksymän ohjeen mukaan - Menot huomioidaan sovituissa euromääräisissä rajoissa (esimerkiksi lastentarvikemenot, kodinperustaminen ja hautauskustannukset). - Menot huomioidaan kilpailuttamalla siten, että asiakas hankkii 2-3 tarjousta joka kerran tukea myönnettäessä. Jos kyseessä on sellainen harkinnanvarainen asia, josta ei ole ohjeistusta, päätöksestä neuvotellaan alueen sosiaalityöntekijän tai johtavan sosiaalityöntekijän kanssa. Etuuskäsittelijä voi tehdä päätöksen sellaisessa asiassa, johon löytyy selkeä toimintamalli toimeentulotukiohjeista. Lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta kunnan järjestämästä päiväkoti- ja perhepäivähoidosta voidaan periä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 a :n perusteella perheen koon ja palvelujen käyttäjien tulojen mukaan määräytyvä maksu. Maksu voidaan kuitenkin jättää perimättä tai alentaa sitä siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Tällainen tilanne on esimerkiksi perheillä, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen.

20 Päivähoidon ja iltapäivähoidon maksuihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Ensisijaista on päivähoitomaksun alentaminen tai poisto, mikäli toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista. Mainittu säännös ei kuitenkaan koske yksityisen päivähoidon maksuja. Niistä perheelle aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Tällöin tuen tarvetta vähentävänä tekijänä otetaan huomioon lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukainen tuki. Kunnan järjestämä lasten päivähoito on toimeentulotukeen nähden ensisijainen sosiaalihuollon palvelu. Yksityisistä päivähoitopalveluista aiheutuvat menot voidaan toimeentulotukea myönnettäessä ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti. KHO 2006: Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot 19 Vuokravakuudesta vastaa se kunta, josta ollaan muuttamassa. Mikäli vuokravakuus tulee maksettavaksi vasta kuntaan muuton jälkeen, tulee vuokravakuus harkittavaksi asuinkunnan sosiaalivirastossa (KHO 2000:1735). Vuokravakuuden myöntämisen edellytyksenä on välttämätön taloudellinen ja sosiaalinen tarve (esim. asunnottomuus tai sen välitön uhka). Vuokravakuutta ei myönnetä kalliimpaan tai tilavampaan asuntoon, ellei tähän ole erityisen painavaa syytä. Päätökseen kirjataan, että vuokravakuus peritään asiakkaalta mikäli tämä omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, että sosiaalitoimi joutuu maksamaan vuokravakuuden vuokranantajalle. Vuokravakuus annetaan pääasiassa kirjallisena sitoumuksena. Vuokravakuutena voidaan myöntää kohtuulliseksi hyväksytty 1 kk:n vuokran suuruinen vakuus. Jos asiakas on itse maksanut vuokravakuuden, ei sitä huomioida toimeentulotukilaskelmassa. 2 kk:n vuokravakuus myönnetään vain poikkeuksellisen painavin perustein. Mikäli asiakkaalle on myönnetty aiemmin vuokravakuus, joka on jouduttu maksamaan maksamattomien vuokrien tai asunnon rikkoutumisen takia, ei uutta vuokravakuutta myönnetä kuin erityisen painavin perustein. Vuokra-asunnon välityspalkkio voidaan myöntää erityisen painavin perustein täydentävänä tai ehkäisevänä toimeentulotukena. Muuttokuluna voidaan huomioida perustellusta syystä (esim. työllistyminen opiskelu, muutos perhesuhteissa) kunnan sisällä enintään 85 ja lähikuntiin enintään 170. Huomattavan pitkän muuttomatkan huomioiminen edellyttää 2-3 tarjouksen pyytämistä. Muuttokuluissa ei yleensä huomioida apumiehestä aiheutuvia menoja (erityisperusteena mm. terveydelliset perusteet). Vuokravelkaan voidaan myöntää toimeentulotukea erityisen painavien perustein. Vuokravelka huomioidaan pääsääntöisesti samalle asiakkaalle vain kerran. Vuokravelasta päätöksen tekee aina sosiaalityöntekijä tai johtava sosiaalityöntekijä delegointisäännöksen mukaisesti. Mikäli toimeentulotukea ei myönnetä vuokravelkaan tai se myönnetään vain osittain, ohjataan asiakasta tekemään vuokravelasta maksusuunnitelma laskuttajan kanssa.

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki, Hausjärvi, Loppi 1.6.2014 alkaen

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki, Hausjärvi, Loppi 1.6.2014 alkaen TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki, Hausjärvi, Loppi 1.6.2014 alkaen Hyväksytty Lopen perusturvalautakunnassa 17.6.2014 liite 2 65 28.10.2014 liite 1 104 28.4.2015 liite 4 (5.2.1. Asumismenot, s.13, voimaan

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki 1.2.2016 alkaen

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki 1.2.2016 alkaen TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki 1.2.2016 alkaen Hyväksytty Riihimäen sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.1.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 2 2. TOIMEENTULOTUKIASIAN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut Toimeentulotuki Perusturvapalvelut Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen TAMPERE 1 (5) Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.11.2016 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 28.9.2016 1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: 1.1.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Perusturvalautakunta 13.12.2016 VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE 1.3.2017 ALKAEN Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumispalvelua, jossa

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat ta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien menojen erotus

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Perustoimeentulotuki 1 Mihin menoihin perustoimeentulotukea voi saada? 2 Perusosa 2 Muut perusmenot 3 Miten tulot vaikuttavat

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta

Lisätiedot

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 17 a, sellaisena kuin se on laissa 815/2015, muutetaan 4 :n 2 momentti,

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Voutilakeskus 23.2.2017 Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Asumispalvelussa (hoitomaksun + 60 /kk lisäksi) asuva asiakas maksaa itse vuokran ja muut asumismenot (mm. sähkö, vesi, kotivakuutus). Vuokran

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Perusturvalautakunta Pöytäkirjan liite

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Perusturvalautakunta Pöytäkirjan liite TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2016 Perusturvalautakunta 16.12.2015 Pöytäkirjan liite Sivu 2 / 13 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Kuka saa toimeentulotukea?...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET 1.1.2017 Perusturvalautakunta 20.12.2017 Pöytäkirjan liite Sivu 2 / 10 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Perustoimeentulotuki...

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

Toimeentulotuki lukien

Toimeentulotuki lukien TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 19.11.2013 8 / 2013 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2014 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuen perusosia

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT Sivltk. 7.3.2017 17, Liite 5 VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Varhaiskasvatuksen asiakaspalvelumaksulaki astuu voimaan 1.3.2017. Laissa säädetään mm. varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 KUNTAINFO Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 Muutoksia toimeentulotukilakiin 1.1.2013 lukien Toimeentulotukilain 11 :ää muutetaan 1.1.2013 lukien siten, että työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat luetaan

Lisätiedot

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 2016 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

KUNTAINFO Helsinki / 2012

KUNTAINFO Helsinki / 2012 TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 26.11.2012 7 / 2012 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2013 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuesta annetun

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.4.2016 1 Sisällys TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 3 1 SÄÄNNÖKSET 3 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 3 3 TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016 Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 1 (27) 1. Säännökset... 2 2. Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT

KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT 2014 1. SOVELTAMISALA Sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä maksuja koskevat säännökset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA. 1.8.2016 alk.

TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA. 1.8.2016 alk. 1 TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA 1.8.2016 alk. 2 PÄIVÄHOITOMAKSUT Tämä maksutiedote sisältää tietoa siitä, miten päivähoitomaksut määräytyvät ja miten maksuissa on mahdollista säästää (mm. ilmoittamalla

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN PALVELUT JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN PALVELUT JA MYÖNTÄMISPERUSTEET YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN PALVELUT JA MYÖNTÄMISPERUSTEET Hyväksytty 17.2.2016 23 Päivitetty Sijainti http://www.nokiankaupunki.fi/palvelut/perusturva_ja_terveys/vanh uspalvelut/asumispalvelut/ YMPÄRIVUOROKAUTISEN

Lisätiedot

Varhaiskasvatus 1(5)

Varhaiskasvatus 1(5) Varhaiskasvatus 1(5) LASTEN PÄIVÄHOIDOSTA PERITTÄVÄT ASIAKASMAKSUT 1.8.2016 31.7.2017 PERUSTEET Päivähoitomaksujen enimmäismäärät sekä pienimmän perittävän maksun euromäärä on tarkistettu sosiaaliala-

Lisätiedot

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa alkaen

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa alkaen KÄRSÄMÄEN KUNTA Kärsämäen kunta Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa 1.3.2017 alkaen 1 Sisällys 1. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN... 3 1.1 Menettely toimeentulotukiasioissa...

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä - Kehitysvammalain mukaiset palvelut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä - Kehitysvammalain mukaiset palvelut Pitkäaikainen laitoshoito Ei määritelty erikseen asiakasmaksua. Ei ole saatu tietoa siitä, peritäänkö hoidon korvauksena etuudet tai korvaukset, esim. lapsilisä ja vammaistuki. Pitkäaikainen perhehoito

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Keskustelua perustoimeentulotuesta

Keskustelua perustoimeentulotuesta 1 Keskustelua perustoimeentulotuesta Kela Keskinen vakuutuspiiri ja asiakaspalveluyksikkö Lapuan ja Tampereen Hiippakunnat Sarita Alarotu ja Asko Riihioja 8.6.2016 2 Kelan organisaatio Keskinen alue 3

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet 6.4.2016 Id 429923 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely...

Lisätiedot

Korkein maksuprosentti Korkeimman maksun tuloraja 2 1 403 11,5 3 925 3 1 730 9,4 4 815 4 2 053 7,9 5 724 5 2 191 7,9 5 862 6 2 328 7,9 5 999

Korkein maksuprosentti Korkeimman maksun tuloraja 2 1 403 11,5 3 925 3 1 730 9,4 4 815 4 2 053 7,9 5 724 5 2 191 7,9 5 862 6 2 328 7,9 5 999 NAANTALIN KAUPUNKI 15.6.2016 Sivistysvirasto, varhaiskasvatus MAKSUTIEDOTE PÄIVÄHOITOLASTEN VANHEMMILLE Kunnallisessa kokopäivähoidossa noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa (734/1992,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA 2015 1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA... 3 1.1 Lainsäädäntö päätöksenteon taustana... 3 1.2 Jokaisen oikeus toimeentulotukeen... 4 2 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIASSA...

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :n muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2003 N:o 1309 1330 SISÄLLYS N:o Sivu 1309 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 19.08.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.10.2015 1. VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain mukaisesta vaikeavammaisten

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA Varhaiskasvatus

SULKAVAN KUNTA Varhaiskasvatus SULKAVAN KUNTA Varhaiskasvatus KUNNALLINEN PÄIVÄHOITO Asiakasmaksujen määräytyminen 1.8.2014 alkaen Lasten päivähoitomaksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 HAUKIPUTAAN KUNTA 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa 21.12.2004 201. Ohjeistus on päivitetty

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (12/2014) 326/52/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.8.2014, STM/2438/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut Tampereen kaupunki, Tilaajayksikkö Ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Asumispalvelut ja laitoshoito

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen

Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen Perusturva- ja terveyslautakunta 17.11.2015 101 1 (60) Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen Perusturva-

Lisätiedot

Asiakasmaksut ikääntyneiden asumispalvelussa ja laitoshoidossa sekä myöntämisperusteet

Asiakasmaksut ikääntyneiden asumispalvelussa ja laitoshoidossa sekä myöntämisperusteet Sivu 1 / 5 Asiakasmaksut ikääntyneiden asumispalvelussa ja laitoshoidossa sekä myöntämisperusteet 1.1.2016 Rääkkylän kunta on hyväksynyt terveydenhuollon laitoshoidon ja sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot