KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020"

Transkriptio

1 ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA Kouvolan kaupunginvaltuusto

2 2 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

3 KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA SISÄLTÖ 1. Lukijalle Tavoitteet, vastuut ja mittarit Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Energiatehokkuuden lisäämisen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen Ympäristöjärjestelmä Ympäristöohjelman toimeenpano, päivitys, seuranta ja raportointi Ympäristöjärjestelmän kehittäminen Vastuut Taloudelliset vaikutukset Viestintä Lähteet...33 Kuvat: Tea Salonsaari-Eloranta, Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

4 KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA TIIVISTELMÄ Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma on kaupunkistrategian toteutusohjelma. Ohjelma toteuttaa lisäksi Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiaa ja EU:n sekä kansallisia tavoitteita. Taustalla kulkevana tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä taloudellisten säästöjen aikaansaaminen. Ohjelman laatiminen käynnistyi kaupunginvaltuuston päätöksellä kesäkuussa Osa-alueet, joille ohjelmassa asetetaan tavoitteet vuoteen Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen - Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen - Energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen - Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen - Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen - Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen - Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta - Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen Kohderyhmät Ohjelman tavoitteet koskevat peruskaupunkia ja liikelaitoksia. Välillisiä kohderyhmiä ovat konsernin yhtiöt, asukkaat, järjestöt ja yritykset. Vastuutahot ja mittarit Jokaiselle tavoitteelle on määritelty vastuutahot ja mittarit, joilla seurataan tavoitteen toteutumista. Toimeenpano Toimialat suunnittelevat ja asettavat itse vuosittaiset toimenpiteet talousarvion laatimisen yhteydessä. Toimialat voivat hyödyntää toimenpiteiden suunnittelussa priorisoitua toimenpidelistausta. Toimialat toteuttavat itse talousarviokirjaan nimeämänsä toimenpiteet. Erillinen viestintäsuunnitelma tukee ohjelman totetutumista. Seuranta ja raportointi Ohjelman toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain ympäristötilinpäätöksen yhteydessä. Ohjelma päivitetään vuosittain talousarvion yhteydessä, jolloin toimialat asettavat talousarvioon omia ympäristöohjelmaa toteuttavia toimenpiteitä. Ympäristöjärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Työn koordinoinnista, kehittämisestä ja jalkauttamisesta vastaa ympäristöpalvelut ja poikkihallinnollinen ympäristöryhmä. Ohjelmaa on laadittu laajassa yhteistyössä eri toimialojen kesken. Ympäristöjärjestelmää tullaan kehittämään mm. päätösten vaikutusten arvioinnin sekä ympäristötilinpäätöksen raportointimenetelmien osalta. Taloudelliset vaikutukset Ohjelman toimeenpanolla ja tavoitteiden toteuttamisella on mahdollista aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä sekä päästövähennyksiä. 4 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

5 1. LUKIJALLE Ympäristöystävällinen Kouvola Toimii ympäristöystävällisesti Pienentää hiilijalanjälkeään omassa toiminnassaan Tunnistaa ekologisuuden taloudelliset hyödyt Yhteen sovittaa maankäytön, rakentamisen ja liikenteen ratkaisuja energiatehokkaasti Ulottaa ympäristövastuun koko konserniin ja yhteisöihin Edistää ympäristötietoisuutta Seuraa ympäristön tilaa Kuva 1. Kouvolan kaupunginvaltuuston linjaukset ympäristöystävällisestä Kouvolasta. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma on kaupunkistrategian toteutusohjelma (Kuva 1). Ohjelma toteuttaa myös Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiaa sekä EU:n ja valtion asettamia tavoitteita. Ympäristöohjelman ja -järjestelmän laatiminen käynnistettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä kesäkuussa Kuntaorganisaatioon sovelletun ympäristöjärjestelmän avulla seurataan ohjelman vaikuttavuutta, otetaan ympäristöasiat luontevaksi osaksi kunnan toimintaa ja tehdään suunnitelmallista ympäristötyötä. Ohjelman laatimista ja ympäristöjärjestelmän käyttöönottoa sekä kehittämistä koordinoi kaupunginjohtajan nimeämä poikkihallinnollinen ympäristöryhmä. Ohjelman kohderyhmät Ohjelma asettaa Kouvolan peruskaupungin ja liikelaitosten ympäristötavoitteet vuoteen 2020 (Kuva 2). Asukkaita, konsernin yhtiöitä, yrityksiä, järjestöjä ja muita välillisiä sidosryhmiä kannustetaan ympäristömyötäiseen toimintaan kaupungin näyttämän esimerkin sekä viestinnän avulla. Välilliset kohderyhmät Asukkaat Välittömät kohderyhmät Kaupunginvaltuusto Liikelaitokset Konsernin yhtiöt Konsernipalvelut Kaupunginhallitus YMPÄRISTÖ- OHJELMA Järjestöt Lautakunnat Kaupunkikehitys Hyvinvointipalvelut Yritykset Kuva 2. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman välittömät kohderyhmät (sisempi rengas) ja välilliset kohderyhmät (ulompi rengas). Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

6 Ohjelma asettaa pitkän aikavälin ympäristötavoitteet kullekin ympäristöohjelman osa-alueelle vuoteen 2020 (Kuva 3). Jokaiselle tavoitteelle nimetään vastuutahot ja mittarit. Toimialat toteuttavat vuosittain tavoitteita toteuttavia toimenpiteitä. Tavoitteita työstettäessä huomioitiin maakunnalliset, kansalliset ja EU:n tavoitteet sekä kaupunkistrategian jalkautukseen käytettyjen arvokirjakeskustelujen ympäristöystävällisen Kouvolan saavuttamista koskevat toimenpideideat, joita annettiin lähes 600 kpl. Tammikuussa 2012 järjestettiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittynyt ympäristöohjelmatyöpaja, johon osallistui yli 30 asiantuntijaa ja luottamushenkilöä kaikilta toimialoilta. Työpajan tulokset hyödynnettiin ympäristöohjelman tavoitteiden ja mittareiden asettamisessa. Ympäristöohjelman tavoitteita on työstetty myös pienemmissä työryhmissä sekä ympäristöryhmän työssä. Keväällä 2012 toteutetun asukaskyselyn tulokset on huomioitu ympäristöohjelman toimenpidelistauksessa. Päämäärä: ympäristöystävällinen Kouvola Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Tavoitteet Mittarit Vastuut Toimenpiteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisäämisen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen Ekotehokas yhdyskuntarakenne, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Kuva 3. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman rakenne. Ohjelman taustalla on kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite. Osa-alueiden (siniset nuolet) tavoitteet (vihreät laatikot) toteuttavat kaupunkistrategian ympäristöystävällinen Kouvola -päämäärää (vihreä nuoli) sekä kasvihuonekaasupäästövähennystavoitetta (vihreä pystypalkki). Tavoitteiden toteutumista seurataan kullekin tavoitteelle määritetyillä mittareilla (vihreät laatikot). Tavoitteita toteutetaan toimenpiteillä (siniset laatikot). Osalla toimialoista on omia, yksityiskohtaisemman tason ympäristöohjelmia, jotka toteuttavat samalla koko kaupungin ohjelman tavoitteita. Tällaisia ovat esimerkiksi Teknisen tuotannon liikelaitoksen ympäristöohjelma ja Nuorisokeskus Anjalan ympäristöohjelma. Toimialat vastaavat itse omien ohjelmiensa toteutuksesta, päivityksestä, seurannasta ja raportoinnista. Kouvolan kaupungin poikkihallinnollinen ympäristöryhmä, kesäkuu Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

7 2. TAVOITTEET, VASTUUT JA MITTARIT 2.1 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ympäristöohjelman taustalla kulkeva tavoite. Ympäristöohjelman muiden tavoitteiden toteuttaminen vähentää kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä tavoitteen mukaisesti. TAVOITE Vähennetään kaupungin CO 2 -päästöjä 30 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2020 mennessä. VASTUU Kaikki toimialat MITTARI CO 2 -päästöt, CO 2 -ekvivalentti (CO 2 - raportti ja Kasvener-laskenta) Taulukko 1. Kouvolan kaupungin CO 2 -päästötavoite, vastuutaho ja mittari vuoteen TAUSTATIETOA Ilmastonmuutosta pidetään yhtenä vakavimmista maailmanlaajuisista ympäristöuhista. Hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (CH 4 ), dityppioksidin (N 2 O) ja eräiden fluorattujen kasvihuonekaasujen (nk. F-kaasut) pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet viimeisen sadan vuoden aikana poikkeuksellisen nopeasti pääasiassa ihmisen toiminnan seurauksena. Nämä kasvihuonekaasut estävät auringon lämpösäteilyn pääsyä takaisin avaruuteen ja lämmittävät ilmastoa. Lämpenemisellä on vakavia seurausvaikutuksia kuten merenpinnan tason vaihtelut, kuivuus sekä erilaisten sään ääri-ilmiöiden yleistyminen (myrskyt, tulvat, helleaallot). Maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasuja aiheutuu 21,2 % teollisuuden, 18,2 % metsäteollisuuden, 16,7 % liikenteen, 15,3 % rakennusten, 13,5 % maatalouden, 9,6 % kaivosteollisuuden, 3,6 % jätteiden ja 3,5 % muiden polttoaineiden loppukäytöstä. Kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat yli 70 %. Myös luonnonvarat ovat ehtymässä. Ihminen kuluttaa vuosittain enemmän luonnonvaroja ja päästää ilman hiilidioksidia kuin mitä maapallo pystyy vuodessa tuottamaan ja sitomaan. Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti nykyisen elintason ylläpitämiseen tarvittaisiin 1,35 maapalloa. Jos jokainen ihminen eläisi samalla kulutustasolla kuin suomalainen, maapalloja tarvittaisiin vielä useampi. Päästövähennystavoitteet Kuntien hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tavoitteita on asetettu niin EU:ssa, hallitusohjelmassa, kansallisessa ja maakunnallisessa Ilmasto- ja energiastrategiassa kuin maakuntaohjelmassakin. EU:n ja samalla kansallinen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 16 % ei-päästökauppasektorilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusia ilmastosopimuksia ja -tavoitteita on valmisteilla. Kouvolan kasvihuonekaasupäästöt Vuoden 2012 alusta Kouvolassa otettiin käyttöön CO 2 -raportti, joka seuraa Kouvolan alueen maatalouden, jätehuollon, erillislämmityksen, kaukolämmityksen, muun sähkönkulutuksen, sähkölämmityksen ja tieliikenteen kulutuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä viikoittain ja vuosittain. Raportin tulosten perusteella Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 15,8 % vuodesta 2004 vuoteen Esimerkiksi kaukolämmityksen päästöt ovat Kouvolassa lähes 50 % pienemmät kuin muissa CO 2 -raportin kunnissa keskimäärin. Raportti seuraa myös yli 80 muun suomalaisen kunnan kasvihuonekaasupäästöjä. Raportin laskentamenetelmät perustuvat Tilastokeskuksen vuosittain YK:n ilmastosopimukselle raportoimaan kasvihuonekaasuinventaarioon. Kouvolan kaupungin omien toimintojen CO 2 -päästöjä ei ole vielä selvitetty. Päästöt voidaan laskea, kun Kasvener-mallin päivitetty versio valmistuu vuoden 2012 aikana. Kouvolan, Anjalankosken ja Kuusankosken hiilidioksidipäästöt on laskettu Kasvener-menetelmällä vuosina 1990, 2000 ja Lisäksi Kouvolan hiilijalanjälki laskettiin vuonna Laskentamenetelmien kehityksen vuoksi aiempien vuosien CO 2 -tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

8 Päästöt yhteensä Päästöt asukasta kohti kt CO 2 -ekv t CO 2 -ekv/asukas Kuva 4. Kouvolan kasvihuonekaasujen päästöjen kehitys vuonna 2004 ja vuosina ilman teollisuutta. Päästöt ovat laskeneet 15,8 % vuodesta 2004 vuoteen (V luku on ennakkotieto). Lähde: CO 2 -raportti * kt CO 2 -ekv Kuva 5. Kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain Kouvolassa vuonna 2004 ja vuosina ilman teollisuutta. Vuoden 2011 tieto on ennakkotieto. Lähde: CO 2 -raportti. Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto * 151,1 129,9 103,6 58,0 64,8 45,3 0,6 0,4 57,9 49,0 40,4 101,7 119,0 98,0 216,0 201,0 199,3 82,7 72,8 72,8 36,5 33,1 33, Kuva 6. CO 2 -raportissa mukana olevien yli asukkaan kuntien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2010 ilman teollisuutta. Lähde: CO 2 -raportti. 1 0 Espoo Helsinki Tampere Joensuu Vantaa Lappeenranta Turku Lahti Oulu Jyväskylä t CO 2 -ekv/asukas Pori Kouvola Kuopio Kuluttajien sähkönkulutus Maalämpö Erillislämmitys Maatalous Sähkölämmitys Kaukolämpö Tieliikenne Jätehuolto 8 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

9 2.2 Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen TAVOITE Vähennetään toiminnoissa ja kiinteistöissä syntyvän loppujätteen määrää 25 %. Lisätään materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuutta 15 %. Vähennetään jätteen kokonaismäärää 2 % / vuosi. VASTUU Kaikki toimialat MITTARIT Ruokapalveluiden biojätemäärä jätejakeittain (kg/asiakas) Sosiaali- ja terveyspalveluiden jätemäärä (kg/asiakas) jätejakeittain Sivistyspalveluiden jätemäärä (kg/asiakas) jätejakeittain Rakentamispalveluiden jätemäärä jätejakeittain (kg/m 3 ) Toimistojen jätemäärä jätejakeittain (kg/työntekijä) Taulukko 2. Kouvolan kaupungin jätehuollon tehostamisen ja jätteen määrän vähentämisen tavoitteet, vastuutahot ja mittarit vuoteen TAUSTATIETOA Jätteet voivat aiheuttaa terveyshaittoja sekä ympäristön pilaantumista. Suurin osa jätteestä syntyy jo tuotteiden valmistusprosessin aikana. Jätehuollon merkittävin kasvihuonekaasupäästölähde on kaatopaikoilta vapautuva metaani. Välillisesti jätehuollosta aiheutuu päästöjä jätekuljetuksista ja jätteiden käsittelyn energiankulutuksesta. Jätteen synnyn ehkäisyn ja jätehuollon tavoitteet Jätelainsäädännön tavoitteena on ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä ja vähentää sen käsittelystä aiheutuvia haittoja. Tällä tavoin edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja torjutaan ympäristöongelmia. Kuntien ja kaupunkien jätehuoltoa koskevat tavoitteet on kirjattu valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa, Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa sekä Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiassa. Lisäksi jätehuollon toteutusta ja jätteen synnyn ehkäisyä koskevat jätehuoltomääräykset. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä 30 % yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina, 20 % hyödynnetään kompostoimalla tai mädättämällä, 30 % hyödynnetään energiana ja vain 20 % päätyy kaatopaikalle tai käsitellään muutoin. Kouvolan alueen jätehuolto Yhdyskuntaperäisten jätteiden hyödyntämisaste on kasvanut ja kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrä vähentynyt, mutta samalla jätteen kokonaismäärä on kasvanut Kymenlaaksossa vuosittain. Kymenlaakson Jäte Oy tuottaa Kouvolan asukkaille tarjottavat jätehuollon palvelut, mm. asuinkiinteistöjen biojätteen ja loppujätteen keräyksen ja kuljetuksen, hyötyjätepisteet, jäteasemapalvelut, kotitalouksien vaarallisten jätteiden jätehuollon sekä erilaisia keräystempauksia. Kouvolan kaupunki saa jätehuollon tuottoja ekomaksuista. Kouvolan kotitalouksien loppujätteet hyödynnetään energiana Kotkan Hyötyvoimalaitoksella. Seudun kotitalouksissa ja laitoksissa syntyvistä biojätteistä ja jätevedenpuhdistamon lietteestä tehdään biokaasua Kymen Bioenergia Oy:n Mäkikylän laitoksella. Suuren mittakaavan biokaasulaitosta Kouvolaan suunnitellaan parhaillaan. Kymenlaakson Jäte Oy:n jäsenkunnat perustivat yhteisen jätelautakunnan v Lautakunnan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Lapinjärvi, Miehikkälä, Mäntyharju Pyhtää ja Virolahti. 13-jäseninen lautakunta toimii isäntäkuntaperiaatteella Kouvolan kaupungin lautakuntana. Lautakunta toimii näissä kunnissa kunnan jätehuoltoviranomaisena. Kouvolan kaupungin omien toimintojen jätehuolto Suurin osa Kouvolan kaupungin omasta toiminnasta syntyvästä jätteestä käsitellään lajittelemattomana loppujätteenä (Kuva 7). Loppujätteen käsittely on kalliimpaa kuin energiajätteen käsittely, ja kaupungin vuosittaiset jätehuoltokustannukset ovat lähes (Taulukko 3). Vuonna 2011 käynnistettiin jäteohjeiden laatiminen kaupungin kiinteistöissä toimiville eri yksiköille. Jäteohjeita on laadit- Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

10 All righ ts reser ve d tu kouluille, päiväkodeille, kirjastoille, terveydenhuollolle ja toimistoille (Kuva 8). Muille yksiköille ohjeita laaditaan tarpeen mukaan. Ohjeet sisältävät lajitteluohjeistuksen lisäksi kuvauksen eri jätehuollon toimijoiden vastuista ja tehtävistä. Kaakkois-Suomen tieto, joka tuottaa pääosan Kouvolan kaupungin ICT-palveluista, vähentää ICT-romun määrää käyttämällä 3Step It:n elinkaarimallia, jossa kaikki käytöstä poistetut laitteet myydään edelleen käyttöön. Tilaliikelaitoksen sopimuspohjaisten jätteiden määrä v. 2010, yht kg Keräyspaperi Energiajäte Biojäte Pahvi Loppujäte Loppujäte kg Biojäte kg Energiajäte kg Keräyspaperi kg Pahvi kg Tietosuojajäte kg Lasi kg Metalli kg Ongelmajäte kg Kuva 7. Tilaliikelaitoksen sopimuspohjaisten jätteiden määrä vuonna 2010, kertoimina käytetty Puolustushallinnon rakennuslaitoksen mittauksiin perustuvia tunnuslukuja. Tilaliikelaitos Helmikuu 2012 Tilaliikelaitos Marraskuu 2011 Tilaliikelaitos Marraskuu 2011 Jätteiden lajittelu ja pakkaaminen toimistotiloissa Jätteiden lajittelu ja pakkaaminen päiväkodeissa Jätteiden lajittelu ja pakkaaminen kouluissa POSTI 1000 KOUVOLA Kuva 8. Kouvolan kaupungin kiinteistöille on laadittu omat jätteidenlajitteluohjeet. 10 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

11 Kustannusvaikutuksia Jätteen määrää vähentämällä ja lajittelua tehostamalla on mahdollista aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä (Taulukko 3 ja Kuva 9). Suurin osa kaupungin jätteestä menee tällä hetkellä loppujätteeksi, jonka käsittely on kalliimpaa kuin energiajätteen. Tarkkoja laskelmia pystytään tekemään vasta toimenpidekohtaisesti. Kaupungin omistamien kiinteistöjen lähes jätehuoltokustannukset v Vähenevän jätteen määrä yht. vuosina yli kg Arvio kustannussäästöstä yhteensä yli vuosina Taulukko 3. Karkea arvio jätehuollon kustannusvaikutuksista kaupungille. Laskelmassa on oletettu, että jätemäärä pienenee ympäristöohjelman tavoitteen mukaisesti 2 % / vuosi, jätehuollon kustannukset eivät nouse, kaikki kiinteistöjen jätehuoltokustannukset ovat suoraan verrannollisia jätteen määrään, investointeja ei tarvita ja lajiteltavien jätejakeiden osuudet pysyvät samoina. Lähde: Kouvolan kaupunki. Jätehuoltokustannukset, Kuva 9. Karkea arvio jätehuoltokustannuksista, jos jätehuoltokustannukset nousevat 2 % vuosittain ja jätteen määrä pysyy ennallaan (sininen palkki) sekä arvio jätehuoltokustannuksista, jos jätehuoltokustannukset nousevat 2 % vuosittain ja jätteen määrä vähenee 1 % vuosittain (vihreä palkki) ja jos jätehuoltokustannukset nousevat 2 % vuosittain ja jätteen määrä vähenee 2 % vuosittain (oranssi palkki). Lähde: Kouvolan kaupunki. 2% hinnankorotus, jätteen määrä pysyy ennallaan 2% hinnankorotus, jätteen määrä vähenee 1%/vuosi 2% hinnankorotus, jätteen määrä vähenee 2%/vuosi Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

12 2.3 Energiatehokkuuden lisääminen, energiantehokkuuden ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen TAVOITE VASTUU MITTARIT Vähennetään kaupungin omasta toiminnasta (TEM:n sop.muk.) aiheutuvaa energiankulutusta 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kaikki toimialat TEM:lle vuosittain raportoitavat energiankulutus- ym. -mittarit, kwh Paikallisesti tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden osuus kaupungin ajoneuvoissa on 35 % ja julkisessa liikenteessä 20 %. Keskitetty hankinta Teknisen tuotannon liikelaitos Hyvinvointipalvelut Liikenteen biopolttoaineiden käytön osuus (%) Uusiutuvan energian osuus rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä on vähintään 60 %. Tilaliikelaitos Maankäytön suunnittelu Omistajaohjaus Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta ja jäähdytyksestä (%) Uusiutuvan energian osuus erillislämmitysjärjestelmistä (%) Kaukolämpöön liittymismääräysten osuus uusien kaavojen rakennusalasta (%) Öljylämmitettyjä kaupungin kiinteistöjä on 0 %. Tilaliikelaitos Öljylämmitystä päälämmitysjärjestelmänään käyttävien kaupungin kiinteistöjen osuus (m 3, %) Uudis- ja korjausrakentamisessa hyödynnetään puuta täysimääräisesti ja monipuolisesti kaupunginhallituksen periaatepäätöksen mukaisesti. Matalaenergia- sekä passiivitalojen rakentamista suositaan. Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos Maankäytön suunnittelu Tekninen tilaaja Rakennusvalvontapalvelut Puurakentamisen (pääraakaaineena puu) osuus rakentamisesta (%) Uudisrakennusten matala- ja passiivienergiatalojen osuus (%) Taulukko 4. Kouvolan kaupungin tavoitteet energiatehokkuudesta, energiansäästöstä ja uusiutuvan energian käytön lisäämisestä vuoteen Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

13 TAUSTATIETOA Energiantuotannon ja -kulutuksen ratkaisut ovat merkittävässä asemassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Sähkön ja lämmön tuottaminen asumisen, liikekiinteistöjen ja teollisuuden käyttöön aiheuttaa noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tehokkaimmin päästöjä hillitään korvaamalla fossiilisia polttoaineita päästöttömillä vaihtoehdoilla, pienentämällä energiankulutusta ja lisäämällä energiatehokkuutta. Kiinteistöissä eniten energiaa kuluttavat lämmitys, ilmanvaihto, lämmin vesi ja valaistus. Paikallisia biopolttoaineita suosimalla lisätään energiahuollon omavaraisuutta ja vähennetään ulkomaisen tuontienergian tarvetta. Energiatehokkuustavoitteet Kansallisena tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta 20 % peruskehitykseen verrattuna ja kasvattaa uusiutuvan energian osuutta loppukulutuksesta 38 %:iin. Lämmityksen ja jäähdytyksen osalta tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta 47 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen biopolttoaineiden osalta tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta 20 %:iin. Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on mm. vähentää sähkönkulutusta 20 % v tasosta ja lisätä energiantuotannon omavaraisuutta sekä rakentaa Kymenlaaksoon 100 uutta tuulivoimalaa. Energiatehokkuussopimus Kouvolan kaupunki solmi energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vuonna Sopimuksen tavoitteena on 9 % ( MWh) energiansäästö vuoteen 2016 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Kulutustavoitteessa on mukana rakennukset, katuvalot, liikennevalot ja pumppaamot mutta ei ajoneuvojen eikä työkoneiden kulutuksia. Energiatehokkuussopimuksen toimenpidesuunnitelma hyväksyttiin v Suunnitelmassa on nimetty toimenpiteitä kaikille toimialoille, ja se toteuttaa osaltaan myös ympäristöohjelman tavoitteita. Kouvolan kaupungin energiankulutus Energiankulutuksesta ja tehdyistä toimenpiteistä raportoidaan työ- ja elinkeinoministeriölle vuosittain. Kouvolan kaupungin energiankulutus ei ole laskenut vuoden 2005 tasoon nähden (Kuva 10). Vuonna % energiansäästötavoite oli jo saavutettu, kunnes energiankulutus nousi jälleen vuonna 2010, ollen n MWh. Suurimman osan (85 %) käytetystä energiasta kuluttavat kaupungin kiinteistöt. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä on tehty mm. useiden kiinteistöjen ikkuna- ja rakennusautomaatioremonttien yhteydessä. Kaakkois-Suomen Tieto Oy:n konesalin energiankulutusta on virtualisointitekniikan avulla saatu pienennettyä kahden viime vuoden aikana 70 %. Energiatehokkuussopimuksen säästötavoitteessa ei olla kuitenkaan pysytty. Myös toimintatapojen muutoksilla on saatavissa aikaan merkittävää energiansäästöä. Esimerkiksi jos kaupungilla päivittäin turhaan päällä olevat tietokonetta sammutettaisiin töistä lähtiessä, voitaisiin vuoteen 2016 mennessä saavuttaa MWh energiansäästö. Kesäkuun 2012 jälkeen toimitettavissa tietokonemalleissa on ns. 0 W-virtalähteet, mikä tarkoittaa alle 1 W tehokulutusta valmiustilassa. Kouvolan kaupungin energiankulutus vuosina 2005, , MWh Kouvolan energiansäästötavoite v sähkö MWh polttoaineet MWh ostolämpö MWh Kuva 10. Kouvolan kaupungin energiankulutuksen jakautuminen vuosina 2005, Punaisella viivalla on merkitty energiatehokkuussopimuksen -9 % säästötavoite, joka oli saavutettu vuonna 2009, mutta vuonna 2010 energiankulutus nousi uudelleen. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

14 Uusiutuvan energian osuus kaupungin energiankulutuksessa on merkittävä. Lähes 50 % kaupungin kiinteistöissä kulutetusta lämmöstä ja sähköstä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä (Kuva 11). Kaupungilla on käytössään 91 henkilöautoa, joista 4 kpl on kaasuautoja. NELI-hankkeen selvityksen perusteella laskettuna noin kolmasosa kaupungin henkilöautoista olisi tämän hetken tilanteen mukaan arvioituna taloudellisesti kannattavaa vaihtaa biokaasua polttoaineenaan käyttäviksi. Ydinvoima 34 % Fossiiliset 18 % Uusiutuvat 48 % Rakentaminen, kaupungin omat kiinteistöt Kaupungin omista rakennushankkeista mm. Mansikkaahon koulu ja Myllykosken päiväkoti tullaan toteuttamaan puusta. Isoja rakennushankkeita on vireillä, kuten Ratamo-keskus. Isojen rakennushankkeiden suunnittelu tarjoaa loistavat puitteet esimerkiksi puurakentamiseen perustuvalle arkkitehtuurikilpailulle. Kaupunginhallituksen toukokuussa 2011 tekemän periaatepäätöksen mukaan kaupungin tavoitemielikuva vuonna 2015 on Kouvola tunnetaan vuonna 2015 tekojen tasolla Ruotsin Växjön kaltaisena ekologisena kansallisena ja kansainvälisenä edelläkävijä- ja esimerkkikaupunkina puurakentamisen, ympäristöystävällisen korjausrakentamisen, puutuoteteollisuuden ja puuhun perustuvan lämmön ja sähkön tuotannon alueella. Samalla Kouvola on osoittanut pystyvänsä kehittymään Suomen lähialueiden ja koko Itämeren alueen puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden vaikuttajakaupungiksi. Saman päätöksen mukaan Kaupunki tulee lisäämään puukerrostaloalueiden ja tonttien kaavoittamista Kuusankoskelle suunnitellun pilottikohteen lisäksi muualle kaupungin alueelle, edistää uusien pientaloalueiden kaavoituksessa rakennustapaohjeilla puun käyttöä julkisivuissa ottamalla huomioon ympäristön rakennuskanta, päättää, että sen omat uudisrakennukset rakennetaan mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti puurakenteisina, pyrkii omilla toimenpiteillään vaikuttamaan puun käytön lisäämiseen liike- ja toimitilarakentamisessa, ohjaa ja neuvoo korjausja uudisrakentamisessa oikeaoppista puun käyttöä yleisten alueiden (kadut, torit, puistot) rakentamisessa, selvittää edellytykset puun käytön lisäämiseen rakenteissa (esim. kevyen liikenteen sillat) ja kadun kalusteissa. Asuinrakennukset Asuntokuntien määrä on kasvanut asukkaiden lukumäärän vähentymisestä huolimatta, sillä yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuus on kasvanut. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus on laskenut, mutta samanaikaisesti noussut asumisväljyys peittoaa saavutetun energiatehokkuushyödyn. Lukumääräisesti eniten rakennetaan pientaloja, ja uusissa pientaloissa käytetään jonkin verran maalämpöä. Kuva 11. Kouvolan kaupungin sähkönkulutuksen alkuperäjakauma v Lähde: Energiatehokkuussopimuksen toimenpidesuunnitelma. Kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut 38 % asukasta kohti vuodesta 1995 vuoteen Asuntojen sähkölämmityksen osuus Kouvolassa on pieni (14 %). Vuosina rakennetuista asunnoista 34 % lämpiää kaukolämmöllä ja 8 % maalämmöllä. Kaasulla lämpenee 19 %. Kouvolassa on lähes vapaa-ajan asuntoa ja kaupunki kuuluu siksi Suomen suurimpiin mökkikuntiin. Maanrakennus Uusiomaanrakentamista on toteutettu Kouvolassa useana vuonna. Vuonna 2011 mm. perusparannettiin UUMA- tekniikalla (vanhan katurakenteen tuhka- sementti stabilointi) neljä kohdetta. Vanhojen katurakenteiden perusparantaminen UUMA- tekniikalla (tuhka- sementti stabilointi, pohjatuhka) säästää uusiutumattomia soraharjuja sekä ilmastoa, sillä perinteiseen katurakentamiseen verrattuna vanhoja katurakenteita ei tarvitse vaihtaa. Ecosepeliä (betonimurskaa) on käytetty aikaisempina vuosina useissa kohteissa. Energiantuotanto Energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästö (kg CO 2 / MWh) on laskenut Kouvolassa yli 50 % vuodesta 1995 vuoteen KSS Energia Oy on Kouvolan kaupungin 100 %:sti omistama energiayhtiö, jonka tuottama kaukolämpö on tuotettu 61 %:sti (v. 2010) uusiutuvalla energialla. KSS Energian strategia onkin panostaa vähäpäästöisiin energiantuotantomuotoihin. KSS Energian tytäryhtiö Kymen Bioenergia Oy:n Mäkikylän biokaasulaitos otettiin käyttöön vuoden 2011 aikana. Laitos käsittelee kaikki yhdistyneen Kouvolan kaupungin jäteveden puhdistuksen puhdistamolietteet sekä Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan kotitalouksien biojätteet. Myös 14 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

15 Kouvolan ja Kotkan alueen kauppojen biojätteistä valtaosa käsitellään Mäkikylässä ja myös joitakin erillisiä pienempiä eriä jätteitä ja biomassaa hyödynnetään laitoksen raaka-aineina. Jätteistä tuotetaan vuositasolla biokaasua n MWh, joka hyödynnetään lämpönä, sähkönä ja liikennepolttoaineena. Nämä uusiutuvat energiajakeet korvaavat täysimääräisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentäen hiilidioksidipäästöjä. Ensimmäistä kertaa Suomessa biokaasua syötetään Mäkikylän biokaasulaitokselta Gasumin maakaasuverkkoon liikennepolttoaineena hyödynnettäväksi. Biokaasun lisäksi laitoksella tuotetaan mädätysprosessin yhteydessä merkittäviä määriä lannoitteita, joissa biojätteiden ravinteet (tärkeimpinä typpi ja fosfori) on otettu talteen ja palautetaan luonnon kiertokulkuun. Nämä kierrätysravinteet korvaavat täysimääräisesti teollisesti valmistettujen väkilannoitteiden käyttöä maataloudessa. Laitos on suunniteltu ja rakennettu paikallisin voimin. Gasum ja KSS Energia suunnittelevat energiantuotannoltaan merkittävän biokaasulaitoksen rakentamista Kou- volaan. Laitos käyttäisi raaka-aineenaan pääasiassa Kouvolan seudun peltoalueilta saatavaa energiakasvimassaa (nurmea) arviolta tonnia vuodessa. Laitos olisi siten ensimmäinen laatuaan sekä kooltaan että raaka-ainepohjaltaan Suomessa. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan ehdotuksessa on osoitettu viisi tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta Kouvolan kaupungin alueelle tai lähiympäristöön. Näistä alueista Keltakangas ja Tillola soveltuvat kaupungin näkemyksen mukaan (Tekninen lautakunta ) tuulivoimatuotantoalueiksi. Kustannus- ja päästövaikutuksia Energiatehokkuutta parantamalla ja energiaa säästämällä on mahdollista aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä (Taulukko 5 ja Taulukko 6). Kustannus- ja päästövähennyksiä pystytään arvioimaan tarkasti vasta yksittäisten toimenpiteiden kohdalla. Energiansäästötavoite yht. v mennessä MWh Kustannussäästö yht. v mennessä HUOM: perustuu ainoastaan energian hintaan, investointeja ei ole huomioitu Taulukko 5. Energian hintaan perustuva karkea kustannusarvio energiatehokkuussopimuksen tavoitteen saavuttamisen kustannusvaikutuksesta kaupungille, olettaen että tavoite saavutettaisiin ilman investointeja, pelkillä käyttötapojen muutoksilla ja että energian hinta ei nouse. Lähde: Kouvolan kaupunki. Katuvalaistus Turhaan päällä olevien tietokoneiden sammuttaminen yöksi töistä lähdettäessä Sähkönsäästö yht. v mennessä 7000 MWh MWh CO 2 - päästövähennys (203 kg CO 2 / MWh) yli tn CO 2 lähes 500 tn CO 2 Säästö v mennessä Investointi 8 M, takaisinmaksuaika 13 v., energiaavustuksen kanssa 10 v Taulukko 6. Karkea arvio katuvalaistussaneerauksella ja kaupungilla turhaan päällä olevan tietokoneen yöksi sammuttamisella saavutettavasta energiansäästöstä ja kasvihuonekaasupäästövähennyksestä sekä kustannusvaikutuksesta. Arviossa ei ole huomioitu esim. mahdollista energian hinnan muutosta. Lähde: Toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille ja Kouvolan kaupunki. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

16 1.4 Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen TAVOITE VASTUU MITTARI Käytössä on päätösten ympäristövaikutusten arviointimenettely. Kaikki toimialat Ympäristövaikutusten arviointi päätöksenteossa, % päätöksistä Ekotukitoiminta kattaa kaikki kaupungin toimialat. Kaikki toimialat Ekotukihenkilöiden lkm/toimiala Kaikissa kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa on tehty kestävän kehityksen toimenpideohjelma. Sivistyspalvelut Koulujen ja päiväkotien keke-ohjelmien lkm, % Kannustetaan kouluja ja päiväkoteja osallistumaan valtakunnallisen tason kestävän kehityksen ohjelmiin, esim. Vihreään Lippuun. Sivistyspalvelut Koulujen ja päiväkotien valtakunnallisten kekeohjelmien lkm, % Ympäristöasioista viestitään aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti kaikkien sidosryhmien kanssa ja tehdään aktiivista yhteistyötä median kanssa. Ympäristöaiheisilla tiedotteilla, artikkeleilla, haastatteluilla, internetsivuilla, sosiaalisella medialla sekä tapahtumilla tavoitettujen henkilöiden määrä on noussut 50 %. Kaikki toimialat Artikkeleilla, haastatteluilla, inetrnetsivuilla, sosiaalisella medialla ja tapahtumilla tavoitettujen henkilöiden lkm Ympäristöasioita koskevien palautteiden lkm Yritysten toimintaan sovellettuja ympäristöjärjestelmiä noudattavien, alueella toimivien yritysten määrä on kasvanut. Elinkeinotoimi Ympäristöjärjestelmää noudattavien yritysten lkm Taulukko 7. Ympäristötietoisuuden lisäämisen ja ympäristöjärjestelmän kehittämisen tavoitteet vuoteen Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

17 TAUSTATIETOA Ympäristökasvatuksella voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten käyttäytymiseen ja valintoihin myös aikuisina. Ympäristöosaamista lisäämällä lisätään työntekijöiden valmiuksia toimia ympäristöystävällisesti työpaikoilla ja päättäjien valmiuksia huomioida ympäristövaikutukset päätöksissään. Ympäristöviestinnän ja osallistamisen keinoin voidaan aktivoida asukkaita ja muita sidosryhmiä muuttamaan toimintatapojaan ympäristömyötäisemmiksi. Ympäristöjärjestelmän avulla ympäristöasiat huomioidaan kaikessa kaupungin toiminnassa ja työstä tehdään suunnitelmallista. Tavoitteita Hallitusohjelman tavoitteena on kehittää Suomi maailman ympäristötietoisimmaksi kansakunnaksi. Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategiassa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa vuosille on tavoitteena mm. että kaikilla kouluilla ja päiväkodeilla on laadittu kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kuntaliiton tavoitteena on mm. edistää ilmastovaikutusten arviointia maankäyttöä, liikennettä, rakentamista, energia- ja jätehuoltoa sekä palveluiden järjestämistä koskevassa päätöksenteossa. Ympäristökasvatus Kouvolassa toimii Ympäristökoulu Regina, jonka palvelujen hyödyntämistä perusopetuksessa on lisätty. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmiin on kirjattu tavoitteeksi kestävän kehityksen edistäminen. Kouvolassa on kaksi Vihreä Lippu -koulua, ja yksi päiväkoti aikoo hakea Vihreää Lippua vuoden 2013 aikana. Kestävän kehityksen toimintaohjelmia on joillakin yksittäisillä kouluilla, ja muutamat koulut ja päiväkodit ovat tehneet aktiivista ympäristötyötä jo 1990-luvulta lähtien. Ympäristökasvatuksen avulla on mahdollista tavoittaa suuri joukko kouvolalaisia lapsia ja nuoria ja heidän vanhempiaan, sillä varhaiskasvatuksen piirissä on yli lasta ja perusopetuksen piirissä yli lasta ja nuorta. Perusopetuksen yksiköitä Kouvolassa on 40. Henkilöstön ympäristöosaaminen Teknisen tuotannon liikelaitos järjestää henkilöstölleen aktiivisesti ympäristökoulutuksia. Yli 100 Ruokapalvelujen työntekijää on suorittanut Ruokapalvelujen ympäristöpassin, yli 300 Puhtauspalvelujen työntekijää on osallistunut alansa ympäristökoulutukseen ja 10 kiinteistönhoitajaa suorittaa parhaillaan täydennyskoulutuksensa ohessa ympäristöopintoja. Muitakin ympäristöaiheisia koulutuksia on järjestetty kaupungin työntekijöille, kuten hankinta- ja ympäristökasvatuskoulutus. Koko henkilöstölle suunnattuja energiatehokkuuskoulutuksia ja -tapahtumia toteutetaan vuosittain. Kaupungissa käynnistettiin v Helsingin kaupungin kehittämä ekotukitoiminta, jossa työpaikoille koulutetaan ekotukihenkilöitä (Kuva 12). Pohjois-Kymen Sairaalassa 18 työntekijää on jo useana vuonna osallistunut Carean koordinoimaan ympäristöyhdyshenkilötoimintaan ja saanut aikaan merkittäviä tuloksia mm. jätehuollon tehostamisessa, energiansäästössä ja veden kulutuksen vähentämisessä. Kouvolan kaupungilla on yli työntekijää, joista noin on vakinaisia ja määräaikaisia. Henkilöstön ympäristöosaamisella on merkittävä vaikutus kaupungin ympäristötavoitteiden saavuttamisen onnistumisessa. Ympäristöviestintä ja neuvonta Rakennusvalvontayksikölle tulee jatkuvasti kyselyitä kiinteistöjen lämmitystapavalintoihin liittyen. Rakennusvalvontaan palkataankin v aikana asumisen ja rakentamisen energianeuvoja, joka tarjoaa asukkaille puolueetonta ja ajantasaista neuvontaa. Energianeuvonta rahoitetaan Motivan kautta saadulla valtion tuella (43 %), energiayhtiöiden sekä Kouvolan ja Iitin kuntien rahoituksella. Kouvolan kaupungin koordinoima järjestöjen ja yritysten Kerkko-verkosto järjestää asukkaille useita kampanjaja tiedotustilaisuuksia vuosittain. Lisäksi useat kaupungin palvelualueet osallistuvat aktiivisesti erilaisten teemaviikkojen, kuten Luontoviikon, Liikkujan viikon ja Energiansäästöviikon viettoon. Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO, vetää useita erilaisia bioenergia-alan kursseja sekä ympäristönhoitajien koulutuslinjaa. Kuva 12. Kouvolan kaupunki käynnisti ekotukitoiminnan vuonna Ekotukitoiminnassa työpaikoille koulutetaan ekotukihenkilöitä, jotka innostavat ja kannustavat toteuttamaan työpaikoilla arjen ekotekoja. Ekotukihenkilöt raportoivat vuosittain työnsä tuloksista. Kustannus- ja päästövaikutukset Ympäristökasvatuksella, koulutuksella, viestinnällä ja neuvonnalla ja ekotukitoiminnalla on mahdollista saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä ja kustannussäästöjä toimintatapojen muutoksilla. Säästöjen arviointi tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella on haastavaa. Kouvolan ekotukitoiminnan vaikutusten arviointi voidaan tehdä ekotukitoiminnan käynnistyttyä, ensimmäisen raportointikauden jälkeen. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

18 CO 2 -päästövähennys sähkön kulutuksen vähenemisen myötä Paperinkulutuksen väheneminen noin 27% Lajittelun tehostuminen 54 tn CO 2 5 kg/työntekijä säästö kaupungille / vuosi Jätehuollon kokonaiskustannukset ovat pysyneet kurissa, vaikka jätehuoltotaksat ovat nousseet Taulukko 8. Esimerkkejä karkeasti arvioiduista Helsingin kaupungin 720 ekotukihenkilön vuosina aikaansaamista kustannus- ja päästövähennyksistä. Lähde: Gaia Consulting Oy. Carea jätekustannukset ilman sosiaalipalveluja SHP yhteensä Lin. (SHP) Kuva 13. Ympäristöyhdyshenkilötoiminnan tuloksia: Carean jätekustannukset euroina. Jätekustannukset ovat vähentyneet, vaikka kaatopaikkajätteen käsittelyhinta on noussut 10 % ja energiajätteen 40 % vuosien aikana. Jätteen määrän vähentämisen lisäksi jätteen lajittelua on tehostettu. SHP (sininen palkki) tarkoittaa palvelurakennuksien jätekustannuksia. Lineaarinen viiva (musta viiva) on piirretty palvelurakennuksien jätekustannusten (SHP, sininen palkki) mukaan. Yhteensä -tuloksessa (vihreä palkki) on lisäksi Carean asuinrakennuksien jätekustannukset mukana. Lähde: Eija Enberg, Carea. 18 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

19 1.5 Ekotehokas yhdyskuntarakenne, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen TAVOITE VASTUU MITTARI Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa huomioidaan ajoneuvosuoritteen vähentäminen, energiaratkaisut, rakenteen eheyttäminen ja maaseudun sekä kylien elinvoimaisuus. Kaikki toimialat Yhdyskuntarakennetta täydentävät/laajentavat asemakaavahankkeet (%) Kaupungin toimipisteiden palveluverkon kattavuus Yleis- ja asemakaavoituksessa on käytössä ekolaskurit. Maankäytön suunnittelu Kokonaisenergiatarkastelu on käytössä KEKO-hankkeesta saatava arviointityökalu on käytössä Lisätään pysyvästi pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta 1 % /vuosi. Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä kasvaa 5 % / vuosi. Uusia kevyen liikenteen väyliä kilometreissä mitattuna 5 % lisää v mennessä. Hyvinvointipalvelut Maankäytön suunnittelu Yhdyskuntatekniikka Kulkutapaosuus keskeisillä alueilla Kulkutapaosuus maaseudulla Autoistumisaste (autollisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista sekä kahden auton asuntokunnat, %) Kevyen liikenteen reittien osuus kaduista, (%) Rakennetun kevyen liikenteen väylän pituus (km /vuosi) Myydyt kaupunkiliput (kpl/vuosi) Matkustus kaupunkilipuilla (matkaa/vuosi) Taulukko 9. Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tavoitteet vuoteen TAUSTATIETOA Hyvällä yhdyskuntarakenteella luodaan mahdollisuus kestäviin elintapoihin. Maankäytön ja liikenteen suunnittelulla on suuri merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille ja ne ovat myös tärkeitä keinoja vähentää kunnan energiankulutusta, asukkaiden liikkumistarvetta, kasvihuonekaasupäästöjä ja haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

20 Maankäytön ja liikkumisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Hallitusohjelmassa tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa korostetaan tiiviitä ja joukkoliikenteeseen perustuvia taajamia, työssäkäyntialueita, energiatehokkuutta, päästövaikutuksia sekä ekologisten verkostojen huomioon ottamista. Lisäksi tavoitteena on ohjata uudisrakentamista olemassa olevien palveluiden ja yhdyskuntarakenteen piiriin. Kävelyn ja pyöräilyn strategiassa on tavoitteena nostaa kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Matkojen lisäys pitäisi ottaa lyhyistä henkilöautomatkoista. Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteena on nostaa kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 1 % / vuosi. Maapolitiikan toiminta-ajatuksena Kouvolassa on kaupunkirakenteen tiivistäminen taloudellisesti tehokkaaksi ja luoda samalla edellytykset viihtyisille asuinympäristöille ja elinkeinojen kehittymistä edistäville maankäyttöratkaisuille. Maanhankinnat suunnataan eheyttämään yhdyskuntarakennetta erityisesti alueilla, joihin kysyntä ja kaupunkirakenteen suunnitelmallinen kehitys sitä ohjaa. Lisärakentaminen sijoitetaan ensisijaisesti jo toteutuneen perusrakenteen sisään. Lähtökohtana joukkoliikenteen kehittämisessä on joukkoliikenteen käyttöasteen nostaminen määritetyillä laatukäytävillä ja peruspalveluiden turvaaminen maaseutualueilla. Lisäksi tavoitteena on huomioida ympäristökriteerejä joukkoliikenteen palveluita kilpailutettaessa. Maankäyttö Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kouvolan kaupungin maapoliittisen ohjelman vuonna Maapolitiikan toteuttamisessa tavoitteena on mm. tonttien tuottaminen asunto- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi, riittävien virkistysalueiden turvaaminen kaupunkilaisten tarpeisiin, edellytysten luominen kiinteistöjen omistuksesta riippumattomalle kaavoitukselle ja asemaavoitetun maan vajaakäytön estäminen sekä riittävien suojelualueiden turvaaminen alkuperäisluonnon ja maisema-arvojen säilymiseksi. Maanhankintaa ja maankäytön suunnittelua suunnataan rakennetta eheyttäviin kohteisiin. Käynnissä on rakennemallin laatiminen koko kunnan alueelle. Rakennemallivaihtoehdoissa korostetaan mm. nykyisten taajamien ja niiden kävely- ja pyöräilyvyöhykkeiden merkitystä. Ideana on nykyisten keskusten tiivistäminen ja monipuolistaminen sekä olemassa olevan infrastruktuurin (palvelut, kunnallistekniikka) mahdollisimman tehokas käyttö. Liikkuminen Asukkaiden työmatkat ja ajoneuvosuoritteet ovat kasvaneet. Ajoneuvosuorite on kasvanut 15 % vuodesta 2000 vuoteen Kuitenkin edelleen % kaikista Kymenlaakson asukkaista tekee alle 20 km työmatkaa. Alle 5 km työmatkat vähenevät voimakkaasti ja yli 20 km työmatkat lisääntyvät, ja yli kouvolalaista käy muussa kunnassa töissä. Työmatkoihin käytetään pääasiassa omaa autoa. Kouvola on Suomen autoistuneimpia kaupunkeja, sillä yli 70 % asuntokunnista omistaa auton. Yli neljäsosa em. asuntokunnista omistaa kaksi autoa. Etenkin kahden auton omistavien asuntokuntien määrä kasvaa voimakkaasti. Maaseudun laajakaistahanke, Kymijoen Kyläkuitu, voi vähentää ihmisten liikkumistarvetta haja-asutusalueella. Joukkoliikenne Erilaiset joukkoliikennepalvelut tavoittavat yli 90 % kunnan asukkaista. Kaupunkilipun käyttöönoton jälkeen v Kouvolan joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet valtakunnallisestikin merkittävän paljon (Kuva 14). Kaupunki- ja seutulipun yhteenlaskettu käyttö on kasvanut yli 60 % vuodesta 2007 lähtien. Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma hyväksyttiin vuonna Pysäkki-infran parantamiseen, vuorotarjonnan kehittämiseen asiakaslähtöisesti, toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä tiedottamiseen on panostettu. Joukkoliikenneaikataulut ovat saatavilla mm. internetissä, yhteispalvelupisteissä, linja-autoissa ja Matkahuollossa. Kaupungin internetsivuilla on asukkaille suunnattu Kimppakyytipalvelu, joka on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun joukkoliikenteen aikataulut eivät sovi omiin aikatauluihin. Kävely ja pyöräily Pyörätieverkostot ovat kattavat mutta vaihtelevassa kunnossa. Vuonna 2011 valmistui Kouvolan pyörätiekartta, jossa on myös ulkoilureitit. Kulkutapaosuustutkimuksia ei ole tehty. Kouvola on Pyöräilykuntien verkoston jäsen ja sai Vuoden Pyöräilykunnan palkinnon vuonna Hoidettavia katuja Kouvolalla on 675 km, kevyen liikenteen väyliä yli 260 km ja jalkakäytäviä noin 20 km. Vuonna 2011 valmistui uutta katuverkostoa m ja kevyenliikenteen väyliä m. Liikunnan harrastuneisuustutkimus tehdään viiden vuoden välein. Vuonna 2010 toteutetun tutkimuksen mukaan liikuntapalvelujen tarjonta on monipuolista. Ladut, pururadat, kuntopolut, pyörätieverkosto, uimahallit, kuntosalit, vesiliikunta ja luonnon läheisyys saivat kuntalaisilta positiivista palautetta. Kunnossapitoon ja julkisen liikenteen yhteyksiin toivottiin parannusta. Kustannus- ja päästövaikutuksia Maankäytön ratkaisuilla ja julkisen liikenteen kehittämisellä on mahdollista saada aikaan merkittäviä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä (Taulukko 11). Myös esim. avointa joukkoliikennettä kehittämällä on mahdollista saada aikaan kustannussäästöjä, jos sillä korvataan osa eri toimialojen erilliskuljetuksista (Taulukko 10). Tarkka kustannus- ja päästövähennysvaikutusten arviointi voidaan tehdä vasta yksittäisten toimenpiteiden kohdalla. 20 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma ja -järjestelmä

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma ja -järjestelmä Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma ja -järjestelmä 2012-2020 18.9.2013 ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen p. 020 615 6755 anna-riikka.karhunen@kouvola.fi 2 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

EkoKymenlaakso-projektin ORY

EkoKymenlaakso-projektin ORY EkoKymenlaakso-projektin ORY 7.6.2011 Projektisuunnitelman mukaiset tehtävät Muut asiat: Muutoshakemus 1: Ohjausryhmän hyväksyttävänä Jätettiin ELY-keskukseen 23.5.2011 Budjettimuutos ja Kymenlaakson ilmasto-

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Hinku-hankkeen esittely Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle - 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 1 Hinku-hankkeen esittely 2 Hinku-hankkeen

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2017-2020 Ympäristöpäällikkö Hannu Friman 29.11.2016 Hannu Friman - KASELY/kuntapäivä 2016 KOUVOLAN YMPÄRISTÖOHJELMATYÖ - Eko-Kymenlaakso hanke 2010-2013 - KV 13.6.2011:

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot