KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020"

Transkriptio

1 ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA Kouvolan kaupunginvaltuusto

2 2 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

3 KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA SISÄLTÖ 1. Lukijalle Tavoitteet, vastuut ja mittarit Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Energiatehokkuuden lisäämisen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen Ympäristöjärjestelmä Ympäristöohjelman toimeenpano, päivitys, seuranta ja raportointi Ympäristöjärjestelmän kehittäminen Vastuut Taloudelliset vaikutukset Viestintä Lähteet...33 Kuvat: Tea Salonsaari-Eloranta, Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

4 KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA TIIVISTELMÄ Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma on kaupunkistrategian toteutusohjelma. Ohjelma toteuttaa lisäksi Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiaa ja EU:n sekä kansallisia tavoitteita. Taustalla kulkevana tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä taloudellisten säästöjen aikaansaaminen. Ohjelman laatiminen käynnistyi kaupunginvaltuuston päätöksellä kesäkuussa Osa-alueet, joille ohjelmassa asetetaan tavoitteet vuoteen Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen - Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen - Energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen - Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen - Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen - Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen - Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta - Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen Kohderyhmät Ohjelman tavoitteet koskevat peruskaupunkia ja liikelaitoksia. Välillisiä kohderyhmiä ovat konsernin yhtiöt, asukkaat, järjestöt ja yritykset. Vastuutahot ja mittarit Jokaiselle tavoitteelle on määritelty vastuutahot ja mittarit, joilla seurataan tavoitteen toteutumista. Toimeenpano Toimialat suunnittelevat ja asettavat itse vuosittaiset toimenpiteet talousarvion laatimisen yhteydessä. Toimialat voivat hyödyntää toimenpiteiden suunnittelussa priorisoitua toimenpidelistausta. Toimialat toteuttavat itse talousarviokirjaan nimeämänsä toimenpiteet. Erillinen viestintäsuunnitelma tukee ohjelman totetutumista. Seuranta ja raportointi Ohjelman toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain ympäristötilinpäätöksen yhteydessä. Ohjelma päivitetään vuosittain talousarvion yhteydessä, jolloin toimialat asettavat talousarvioon omia ympäristöohjelmaa toteuttavia toimenpiteitä. Ympäristöjärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Työn koordinoinnista, kehittämisestä ja jalkauttamisesta vastaa ympäristöpalvelut ja poikkihallinnollinen ympäristöryhmä. Ohjelmaa on laadittu laajassa yhteistyössä eri toimialojen kesken. Ympäristöjärjestelmää tullaan kehittämään mm. päätösten vaikutusten arvioinnin sekä ympäristötilinpäätöksen raportointimenetelmien osalta. Taloudelliset vaikutukset Ohjelman toimeenpanolla ja tavoitteiden toteuttamisella on mahdollista aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä sekä päästövähennyksiä. 4 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

5 1. LUKIJALLE Ympäristöystävällinen Kouvola Toimii ympäristöystävällisesti Pienentää hiilijalanjälkeään omassa toiminnassaan Tunnistaa ekologisuuden taloudelliset hyödyt Yhteen sovittaa maankäytön, rakentamisen ja liikenteen ratkaisuja energiatehokkaasti Ulottaa ympäristövastuun koko konserniin ja yhteisöihin Edistää ympäristötietoisuutta Seuraa ympäristön tilaa Kuva 1. Kouvolan kaupunginvaltuuston linjaukset ympäristöystävällisestä Kouvolasta. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma on kaupunkistrategian toteutusohjelma (Kuva 1). Ohjelma toteuttaa myös Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiaa sekä EU:n ja valtion asettamia tavoitteita. Ympäristöohjelman ja -järjestelmän laatiminen käynnistettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä kesäkuussa Kuntaorganisaatioon sovelletun ympäristöjärjestelmän avulla seurataan ohjelman vaikuttavuutta, otetaan ympäristöasiat luontevaksi osaksi kunnan toimintaa ja tehdään suunnitelmallista ympäristötyötä. Ohjelman laatimista ja ympäristöjärjestelmän käyttöönottoa sekä kehittämistä koordinoi kaupunginjohtajan nimeämä poikkihallinnollinen ympäristöryhmä. Ohjelman kohderyhmät Ohjelma asettaa Kouvolan peruskaupungin ja liikelaitosten ympäristötavoitteet vuoteen 2020 (Kuva 2). Asukkaita, konsernin yhtiöitä, yrityksiä, järjestöjä ja muita välillisiä sidosryhmiä kannustetaan ympäristömyötäiseen toimintaan kaupungin näyttämän esimerkin sekä viestinnän avulla. Välilliset kohderyhmät Asukkaat Välittömät kohderyhmät Kaupunginvaltuusto Liikelaitokset Konsernin yhtiöt Konsernipalvelut Kaupunginhallitus YMPÄRISTÖ- OHJELMA Järjestöt Lautakunnat Kaupunkikehitys Hyvinvointipalvelut Yritykset Kuva 2. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman välittömät kohderyhmät (sisempi rengas) ja välilliset kohderyhmät (ulompi rengas). Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

6 Ohjelma asettaa pitkän aikavälin ympäristötavoitteet kullekin ympäristöohjelman osa-alueelle vuoteen 2020 (Kuva 3). Jokaiselle tavoitteelle nimetään vastuutahot ja mittarit. Toimialat toteuttavat vuosittain tavoitteita toteuttavia toimenpiteitä. Tavoitteita työstettäessä huomioitiin maakunnalliset, kansalliset ja EU:n tavoitteet sekä kaupunkistrategian jalkautukseen käytettyjen arvokirjakeskustelujen ympäristöystävällisen Kouvolan saavuttamista koskevat toimenpideideat, joita annettiin lähes 600 kpl. Tammikuussa 2012 järjestettiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittynyt ympäristöohjelmatyöpaja, johon osallistui yli 30 asiantuntijaa ja luottamushenkilöä kaikilta toimialoilta. Työpajan tulokset hyödynnettiin ympäristöohjelman tavoitteiden ja mittareiden asettamisessa. Ympäristöohjelman tavoitteita on työstetty myös pienemmissä työryhmissä sekä ympäristöryhmän työssä. Keväällä 2012 toteutetun asukaskyselyn tulokset on huomioitu ympäristöohjelman toimenpidelistauksessa. Päämäärä: ympäristöystävällinen Kouvola Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Tavoitteet Mittarit Vastuut Toimenpiteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisäämisen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen Ekotehokas yhdyskuntarakenne, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Kuva 3. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman rakenne. Ohjelman taustalla on kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite. Osa-alueiden (siniset nuolet) tavoitteet (vihreät laatikot) toteuttavat kaupunkistrategian ympäristöystävällinen Kouvola -päämäärää (vihreä nuoli) sekä kasvihuonekaasupäästövähennystavoitetta (vihreä pystypalkki). Tavoitteiden toteutumista seurataan kullekin tavoitteelle määritetyillä mittareilla (vihreät laatikot). Tavoitteita toteutetaan toimenpiteillä (siniset laatikot). Osalla toimialoista on omia, yksityiskohtaisemman tason ympäristöohjelmia, jotka toteuttavat samalla koko kaupungin ohjelman tavoitteita. Tällaisia ovat esimerkiksi Teknisen tuotannon liikelaitoksen ympäristöohjelma ja Nuorisokeskus Anjalan ympäristöohjelma. Toimialat vastaavat itse omien ohjelmiensa toteutuksesta, päivityksestä, seurannasta ja raportoinnista. Kouvolan kaupungin poikkihallinnollinen ympäristöryhmä, kesäkuu Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

7 2. TAVOITTEET, VASTUUT JA MITTARIT 2.1 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ympäristöohjelman taustalla kulkeva tavoite. Ympäristöohjelman muiden tavoitteiden toteuttaminen vähentää kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä tavoitteen mukaisesti. TAVOITE Vähennetään kaupungin CO 2 -päästöjä 30 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2020 mennessä. VASTUU Kaikki toimialat MITTARI CO 2 -päästöt, CO 2 -ekvivalentti (CO 2 - raportti ja Kasvener-laskenta) Taulukko 1. Kouvolan kaupungin CO 2 -päästötavoite, vastuutaho ja mittari vuoteen TAUSTATIETOA Ilmastonmuutosta pidetään yhtenä vakavimmista maailmanlaajuisista ympäristöuhista. Hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (CH 4 ), dityppioksidin (N 2 O) ja eräiden fluorattujen kasvihuonekaasujen (nk. F-kaasut) pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet viimeisen sadan vuoden aikana poikkeuksellisen nopeasti pääasiassa ihmisen toiminnan seurauksena. Nämä kasvihuonekaasut estävät auringon lämpösäteilyn pääsyä takaisin avaruuteen ja lämmittävät ilmastoa. Lämpenemisellä on vakavia seurausvaikutuksia kuten merenpinnan tason vaihtelut, kuivuus sekä erilaisten sään ääri-ilmiöiden yleistyminen (myrskyt, tulvat, helleaallot). Maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasuja aiheutuu 21,2 % teollisuuden, 18,2 % metsäteollisuuden, 16,7 % liikenteen, 15,3 % rakennusten, 13,5 % maatalouden, 9,6 % kaivosteollisuuden, 3,6 % jätteiden ja 3,5 % muiden polttoaineiden loppukäytöstä. Kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat yli 70 %. Myös luonnonvarat ovat ehtymässä. Ihminen kuluttaa vuosittain enemmän luonnonvaroja ja päästää ilman hiilidioksidia kuin mitä maapallo pystyy vuodessa tuottamaan ja sitomaan. Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti nykyisen elintason ylläpitämiseen tarvittaisiin 1,35 maapalloa. Jos jokainen ihminen eläisi samalla kulutustasolla kuin suomalainen, maapalloja tarvittaisiin vielä useampi. Päästövähennystavoitteet Kuntien hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tavoitteita on asetettu niin EU:ssa, hallitusohjelmassa, kansallisessa ja maakunnallisessa Ilmasto- ja energiastrategiassa kuin maakuntaohjelmassakin. EU:n ja samalla kansallinen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 16 % ei-päästökauppasektorilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusia ilmastosopimuksia ja -tavoitteita on valmisteilla. Kouvolan kasvihuonekaasupäästöt Vuoden 2012 alusta Kouvolassa otettiin käyttöön CO 2 -raportti, joka seuraa Kouvolan alueen maatalouden, jätehuollon, erillislämmityksen, kaukolämmityksen, muun sähkönkulutuksen, sähkölämmityksen ja tieliikenteen kulutuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä viikoittain ja vuosittain. Raportin tulosten perusteella Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 15,8 % vuodesta 2004 vuoteen Esimerkiksi kaukolämmityksen päästöt ovat Kouvolassa lähes 50 % pienemmät kuin muissa CO 2 -raportin kunnissa keskimäärin. Raportti seuraa myös yli 80 muun suomalaisen kunnan kasvihuonekaasupäästöjä. Raportin laskentamenetelmät perustuvat Tilastokeskuksen vuosittain YK:n ilmastosopimukselle raportoimaan kasvihuonekaasuinventaarioon. Kouvolan kaupungin omien toimintojen CO 2 -päästöjä ei ole vielä selvitetty. Päästöt voidaan laskea, kun Kasvener-mallin päivitetty versio valmistuu vuoden 2012 aikana. Kouvolan, Anjalankosken ja Kuusankosken hiilidioksidipäästöt on laskettu Kasvener-menetelmällä vuosina 1990, 2000 ja Lisäksi Kouvolan hiilijalanjälki laskettiin vuonna Laskentamenetelmien kehityksen vuoksi aiempien vuosien CO 2 -tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

8 Päästöt yhteensä Päästöt asukasta kohti kt CO 2 -ekv t CO 2 -ekv/asukas Kuva 4. Kouvolan kasvihuonekaasujen päästöjen kehitys vuonna 2004 ja vuosina ilman teollisuutta. Päästöt ovat laskeneet 15,8 % vuodesta 2004 vuoteen (V luku on ennakkotieto). Lähde: CO 2 -raportti * kt CO 2 -ekv Kuva 5. Kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain Kouvolassa vuonna 2004 ja vuosina ilman teollisuutta. Vuoden 2011 tieto on ennakkotieto. Lähde: CO 2 -raportti. Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto * 151,1 129,9 103,6 58,0 64,8 45,3 0,6 0,4 57,9 49,0 40,4 101,7 119,0 98,0 216,0 201,0 199,3 82,7 72,8 72,8 36,5 33,1 33, Kuva 6. CO 2 -raportissa mukana olevien yli asukkaan kuntien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2010 ilman teollisuutta. Lähde: CO 2 -raportti. 1 0 Espoo Helsinki Tampere Joensuu Vantaa Lappeenranta Turku Lahti Oulu Jyväskylä t CO 2 -ekv/asukas Pori Kouvola Kuopio Kuluttajien sähkönkulutus Maalämpö Erillislämmitys Maatalous Sähkölämmitys Kaukolämpö Tieliikenne Jätehuolto 8 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

9 2.2 Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen TAVOITE Vähennetään toiminnoissa ja kiinteistöissä syntyvän loppujätteen määrää 25 %. Lisätään materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuutta 15 %. Vähennetään jätteen kokonaismäärää 2 % / vuosi. VASTUU Kaikki toimialat MITTARIT Ruokapalveluiden biojätemäärä jätejakeittain (kg/asiakas) Sosiaali- ja terveyspalveluiden jätemäärä (kg/asiakas) jätejakeittain Sivistyspalveluiden jätemäärä (kg/asiakas) jätejakeittain Rakentamispalveluiden jätemäärä jätejakeittain (kg/m 3 ) Toimistojen jätemäärä jätejakeittain (kg/työntekijä) Taulukko 2. Kouvolan kaupungin jätehuollon tehostamisen ja jätteen määrän vähentämisen tavoitteet, vastuutahot ja mittarit vuoteen TAUSTATIETOA Jätteet voivat aiheuttaa terveyshaittoja sekä ympäristön pilaantumista. Suurin osa jätteestä syntyy jo tuotteiden valmistusprosessin aikana. Jätehuollon merkittävin kasvihuonekaasupäästölähde on kaatopaikoilta vapautuva metaani. Välillisesti jätehuollosta aiheutuu päästöjä jätekuljetuksista ja jätteiden käsittelyn energiankulutuksesta. Jätteen synnyn ehkäisyn ja jätehuollon tavoitteet Jätelainsäädännön tavoitteena on ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä ja vähentää sen käsittelystä aiheutuvia haittoja. Tällä tavoin edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja torjutaan ympäristöongelmia. Kuntien ja kaupunkien jätehuoltoa koskevat tavoitteet on kirjattu valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa, Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa sekä Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiassa. Lisäksi jätehuollon toteutusta ja jätteen synnyn ehkäisyä koskevat jätehuoltomääräykset. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä 30 % yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina, 20 % hyödynnetään kompostoimalla tai mädättämällä, 30 % hyödynnetään energiana ja vain 20 % päätyy kaatopaikalle tai käsitellään muutoin. Kouvolan alueen jätehuolto Yhdyskuntaperäisten jätteiden hyödyntämisaste on kasvanut ja kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrä vähentynyt, mutta samalla jätteen kokonaismäärä on kasvanut Kymenlaaksossa vuosittain. Kymenlaakson Jäte Oy tuottaa Kouvolan asukkaille tarjottavat jätehuollon palvelut, mm. asuinkiinteistöjen biojätteen ja loppujätteen keräyksen ja kuljetuksen, hyötyjätepisteet, jäteasemapalvelut, kotitalouksien vaarallisten jätteiden jätehuollon sekä erilaisia keräystempauksia. Kouvolan kaupunki saa jätehuollon tuottoja ekomaksuista. Kouvolan kotitalouksien loppujätteet hyödynnetään energiana Kotkan Hyötyvoimalaitoksella. Seudun kotitalouksissa ja laitoksissa syntyvistä biojätteistä ja jätevedenpuhdistamon lietteestä tehdään biokaasua Kymen Bioenergia Oy:n Mäkikylän laitoksella. Suuren mittakaavan biokaasulaitosta Kouvolaan suunnitellaan parhaillaan. Kymenlaakson Jäte Oy:n jäsenkunnat perustivat yhteisen jätelautakunnan v Lautakunnan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Lapinjärvi, Miehikkälä, Mäntyharju Pyhtää ja Virolahti. 13-jäseninen lautakunta toimii isäntäkuntaperiaatteella Kouvolan kaupungin lautakuntana. Lautakunta toimii näissä kunnissa kunnan jätehuoltoviranomaisena. Kouvolan kaupungin omien toimintojen jätehuolto Suurin osa Kouvolan kaupungin omasta toiminnasta syntyvästä jätteestä käsitellään lajittelemattomana loppujätteenä (Kuva 7). Loppujätteen käsittely on kalliimpaa kuin energiajätteen käsittely, ja kaupungin vuosittaiset jätehuoltokustannukset ovat lähes (Taulukko 3). Vuonna 2011 käynnistettiin jäteohjeiden laatiminen kaupungin kiinteistöissä toimiville eri yksiköille. Jäteohjeita on laadit- Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

10 All righ ts reser ve d tu kouluille, päiväkodeille, kirjastoille, terveydenhuollolle ja toimistoille (Kuva 8). Muille yksiköille ohjeita laaditaan tarpeen mukaan. Ohjeet sisältävät lajitteluohjeistuksen lisäksi kuvauksen eri jätehuollon toimijoiden vastuista ja tehtävistä. Kaakkois-Suomen tieto, joka tuottaa pääosan Kouvolan kaupungin ICT-palveluista, vähentää ICT-romun määrää käyttämällä 3Step It:n elinkaarimallia, jossa kaikki käytöstä poistetut laitteet myydään edelleen käyttöön. Tilaliikelaitoksen sopimuspohjaisten jätteiden määrä v. 2010, yht kg Keräyspaperi Energiajäte Biojäte Pahvi Loppujäte Loppujäte kg Biojäte kg Energiajäte kg Keräyspaperi kg Pahvi kg Tietosuojajäte kg Lasi kg Metalli kg Ongelmajäte kg Kuva 7. Tilaliikelaitoksen sopimuspohjaisten jätteiden määrä vuonna 2010, kertoimina käytetty Puolustushallinnon rakennuslaitoksen mittauksiin perustuvia tunnuslukuja. Tilaliikelaitos Helmikuu 2012 Tilaliikelaitos Marraskuu 2011 Tilaliikelaitos Marraskuu 2011 Jätteiden lajittelu ja pakkaaminen toimistotiloissa Jätteiden lajittelu ja pakkaaminen päiväkodeissa Jätteiden lajittelu ja pakkaaminen kouluissa POSTI 1000 KOUVOLA Kuva 8. Kouvolan kaupungin kiinteistöille on laadittu omat jätteidenlajitteluohjeet. 10 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

11 Kustannusvaikutuksia Jätteen määrää vähentämällä ja lajittelua tehostamalla on mahdollista aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä (Taulukko 3 ja Kuva 9). Suurin osa kaupungin jätteestä menee tällä hetkellä loppujätteeksi, jonka käsittely on kalliimpaa kuin energiajätteen. Tarkkoja laskelmia pystytään tekemään vasta toimenpidekohtaisesti. Kaupungin omistamien kiinteistöjen lähes jätehuoltokustannukset v Vähenevän jätteen määrä yht. vuosina yli kg Arvio kustannussäästöstä yhteensä yli vuosina Taulukko 3. Karkea arvio jätehuollon kustannusvaikutuksista kaupungille. Laskelmassa on oletettu, että jätemäärä pienenee ympäristöohjelman tavoitteen mukaisesti 2 % / vuosi, jätehuollon kustannukset eivät nouse, kaikki kiinteistöjen jätehuoltokustannukset ovat suoraan verrannollisia jätteen määrään, investointeja ei tarvita ja lajiteltavien jätejakeiden osuudet pysyvät samoina. Lähde: Kouvolan kaupunki. Jätehuoltokustannukset, Kuva 9. Karkea arvio jätehuoltokustannuksista, jos jätehuoltokustannukset nousevat 2 % vuosittain ja jätteen määrä pysyy ennallaan (sininen palkki) sekä arvio jätehuoltokustannuksista, jos jätehuoltokustannukset nousevat 2 % vuosittain ja jätteen määrä vähenee 1 % vuosittain (vihreä palkki) ja jos jätehuoltokustannukset nousevat 2 % vuosittain ja jätteen määrä vähenee 2 % vuosittain (oranssi palkki). Lähde: Kouvolan kaupunki. 2% hinnankorotus, jätteen määrä pysyy ennallaan 2% hinnankorotus, jätteen määrä vähenee 1%/vuosi 2% hinnankorotus, jätteen määrä vähenee 2%/vuosi Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

12 2.3 Energiatehokkuuden lisääminen, energiantehokkuuden ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen TAVOITE VASTUU MITTARIT Vähennetään kaupungin omasta toiminnasta (TEM:n sop.muk.) aiheutuvaa energiankulutusta 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kaikki toimialat TEM:lle vuosittain raportoitavat energiankulutus- ym. -mittarit, kwh Paikallisesti tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden osuus kaupungin ajoneuvoissa on 35 % ja julkisessa liikenteessä 20 %. Keskitetty hankinta Teknisen tuotannon liikelaitos Hyvinvointipalvelut Liikenteen biopolttoaineiden käytön osuus (%) Uusiutuvan energian osuus rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä on vähintään 60 %. Tilaliikelaitos Maankäytön suunnittelu Omistajaohjaus Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta ja jäähdytyksestä (%) Uusiutuvan energian osuus erillislämmitysjärjestelmistä (%) Kaukolämpöön liittymismääräysten osuus uusien kaavojen rakennusalasta (%) Öljylämmitettyjä kaupungin kiinteistöjä on 0 %. Tilaliikelaitos Öljylämmitystä päälämmitysjärjestelmänään käyttävien kaupungin kiinteistöjen osuus (m 3, %) Uudis- ja korjausrakentamisessa hyödynnetään puuta täysimääräisesti ja monipuolisesti kaupunginhallituksen periaatepäätöksen mukaisesti. Matalaenergia- sekä passiivitalojen rakentamista suositaan. Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos Maankäytön suunnittelu Tekninen tilaaja Rakennusvalvontapalvelut Puurakentamisen (pääraakaaineena puu) osuus rakentamisesta (%) Uudisrakennusten matala- ja passiivienergiatalojen osuus (%) Taulukko 4. Kouvolan kaupungin tavoitteet energiatehokkuudesta, energiansäästöstä ja uusiutuvan energian käytön lisäämisestä vuoteen Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

13 TAUSTATIETOA Energiantuotannon ja -kulutuksen ratkaisut ovat merkittävässä asemassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Sähkön ja lämmön tuottaminen asumisen, liikekiinteistöjen ja teollisuuden käyttöön aiheuttaa noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tehokkaimmin päästöjä hillitään korvaamalla fossiilisia polttoaineita päästöttömillä vaihtoehdoilla, pienentämällä energiankulutusta ja lisäämällä energiatehokkuutta. Kiinteistöissä eniten energiaa kuluttavat lämmitys, ilmanvaihto, lämmin vesi ja valaistus. Paikallisia biopolttoaineita suosimalla lisätään energiahuollon omavaraisuutta ja vähennetään ulkomaisen tuontienergian tarvetta. Energiatehokkuustavoitteet Kansallisena tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta 20 % peruskehitykseen verrattuna ja kasvattaa uusiutuvan energian osuutta loppukulutuksesta 38 %:iin. Lämmityksen ja jäähdytyksen osalta tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta 47 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen biopolttoaineiden osalta tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta 20 %:iin. Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on mm. vähentää sähkönkulutusta 20 % v tasosta ja lisätä energiantuotannon omavaraisuutta sekä rakentaa Kymenlaaksoon 100 uutta tuulivoimalaa. Energiatehokkuussopimus Kouvolan kaupunki solmi energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vuonna Sopimuksen tavoitteena on 9 % ( MWh) energiansäästö vuoteen 2016 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Kulutustavoitteessa on mukana rakennukset, katuvalot, liikennevalot ja pumppaamot mutta ei ajoneuvojen eikä työkoneiden kulutuksia. Energiatehokkuussopimuksen toimenpidesuunnitelma hyväksyttiin v Suunnitelmassa on nimetty toimenpiteitä kaikille toimialoille, ja se toteuttaa osaltaan myös ympäristöohjelman tavoitteita. Kouvolan kaupungin energiankulutus Energiankulutuksesta ja tehdyistä toimenpiteistä raportoidaan työ- ja elinkeinoministeriölle vuosittain. Kouvolan kaupungin energiankulutus ei ole laskenut vuoden 2005 tasoon nähden (Kuva 10). Vuonna % energiansäästötavoite oli jo saavutettu, kunnes energiankulutus nousi jälleen vuonna 2010, ollen n MWh. Suurimman osan (85 %) käytetystä energiasta kuluttavat kaupungin kiinteistöt. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä on tehty mm. useiden kiinteistöjen ikkuna- ja rakennusautomaatioremonttien yhteydessä. Kaakkois-Suomen Tieto Oy:n konesalin energiankulutusta on virtualisointitekniikan avulla saatu pienennettyä kahden viime vuoden aikana 70 %. Energiatehokkuussopimuksen säästötavoitteessa ei olla kuitenkaan pysytty. Myös toimintatapojen muutoksilla on saatavissa aikaan merkittävää energiansäästöä. Esimerkiksi jos kaupungilla päivittäin turhaan päällä olevat tietokonetta sammutettaisiin töistä lähtiessä, voitaisiin vuoteen 2016 mennessä saavuttaa MWh energiansäästö. Kesäkuun 2012 jälkeen toimitettavissa tietokonemalleissa on ns. 0 W-virtalähteet, mikä tarkoittaa alle 1 W tehokulutusta valmiustilassa. Kouvolan kaupungin energiankulutus vuosina 2005, , MWh Kouvolan energiansäästötavoite v sähkö MWh polttoaineet MWh ostolämpö MWh Kuva 10. Kouvolan kaupungin energiankulutuksen jakautuminen vuosina 2005, Punaisella viivalla on merkitty energiatehokkuussopimuksen -9 % säästötavoite, joka oli saavutettu vuonna 2009, mutta vuonna 2010 energiankulutus nousi uudelleen. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

14 Uusiutuvan energian osuus kaupungin energiankulutuksessa on merkittävä. Lähes 50 % kaupungin kiinteistöissä kulutetusta lämmöstä ja sähköstä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä (Kuva 11). Kaupungilla on käytössään 91 henkilöautoa, joista 4 kpl on kaasuautoja. NELI-hankkeen selvityksen perusteella laskettuna noin kolmasosa kaupungin henkilöautoista olisi tämän hetken tilanteen mukaan arvioituna taloudellisesti kannattavaa vaihtaa biokaasua polttoaineenaan käyttäviksi. Ydinvoima 34 % Fossiiliset 18 % Uusiutuvat 48 % Rakentaminen, kaupungin omat kiinteistöt Kaupungin omista rakennushankkeista mm. Mansikkaahon koulu ja Myllykosken päiväkoti tullaan toteuttamaan puusta. Isoja rakennushankkeita on vireillä, kuten Ratamo-keskus. Isojen rakennushankkeiden suunnittelu tarjoaa loistavat puitteet esimerkiksi puurakentamiseen perustuvalle arkkitehtuurikilpailulle. Kaupunginhallituksen toukokuussa 2011 tekemän periaatepäätöksen mukaan kaupungin tavoitemielikuva vuonna 2015 on Kouvola tunnetaan vuonna 2015 tekojen tasolla Ruotsin Växjön kaltaisena ekologisena kansallisena ja kansainvälisenä edelläkävijä- ja esimerkkikaupunkina puurakentamisen, ympäristöystävällisen korjausrakentamisen, puutuoteteollisuuden ja puuhun perustuvan lämmön ja sähkön tuotannon alueella. Samalla Kouvola on osoittanut pystyvänsä kehittymään Suomen lähialueiden ja koko Itämeren alueen puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden vaikuttajakaupungiksi. Saman päätöksen mukaan Kaupunki tulee lisäämään puukerrostaloalueiden ja tonttien kaavoittamista Kuusankoskelle suunnitellun pilottikohteen lisäksi muualle kaupungin alueelle, edistää uusien pientaloalueiden kaavoituksessa rakennustapaohjeilla puun käyttöä julkisivuissa ottamalla huomioon ympäristön rakennuskanta, päättää, että sen omat uudisrakennukset rakennetaan mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti puurakenteisina, pyrkii omilla toimenpiteillään vaikuttamaan puun käytön lisäämiseen liike- ja toimitilarakentamisessa, ohjaa ja neuvoo korjausja uudisrakentamisessa oikeaoppista puun käyttöä yleisten alueiden (kadut, torit, puistot) rakentamisessa, selvittää edellytykset puun käytön lisäämiseen rakenteissa (esim. kevyen liikenteen sillat) ja kadun kalusteissa. Asuinrakennukset Asuntokuntien määrä on kasvanut asukkaiden lukumäärän vähentymisestä huolimatta, sillä yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuus on kasvanut. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus on laskenut, mutta samanaikaisesti noussut asumisväljyys peittoaa saavutetun energiatehokkuushyödyn. Lukumääräisesti eniten rakennetaan pientaloja, ja uusissa pientaloissa käytetään jonkin verran maalämpöä. Kuva 11. Kouvolan kaupungin sähkönkulutuksen alkuperäjakauma v Lähde: Energiatehokkuussopimuksen toimenpidesuunnitelma. Kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut 38 % asukasta kohti vuodesta 1995 vuoteen Asuntojen sähkölämmityksen osuus Kouvolassa on pieni (14 %). Vuosina rakennetuista asunnoista 34 % lämpiää kaukolämmöllä ja 8 % maalämmöllä. Kaasulla lämpenee 19 %. Kouvolassa on lähes vapaa-ajan asuntoa ja kaupunki kuuluu siksi Suomen suurimpiin mökkikuntiin. Maanrakennus Uusiomaanrakentamista on toteutettu Kouvolassa useana vuonna. Vuonna 2011 mm. perusparannettiin UUMA- tekniikalla (vanhan katurakenteen tuhka- sementti stabilointi) neljä kohdetta. Vanhojen katurakenteiden perusparantaminen UUMA- tekniikalla (tuhka- sementti stabilointi, pohjatuhka) säästää uusiutumattomia soraharjuja sekä ilmastoa, sillä perinteiseen katurakentamiseen verrattuna vanhoja katurakenteita ei tarvitse vaihtaa. Ecosepeliä (betonimurskaa) on käytetty aikaisempina vuosina useissa kohteissa. Energiantuotanto Energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästö (kg CO 2 / MWh) on laskenut Kouvolassa yli 50 % vuodesta 1995 vuoteen KSS Energia Oy on Kouvolan kaupungin 100 %:sti omistama energiayhtiö, jonka tuottama kaukolämpö on tuotettu 61 %:sti (v. 2010) uusiutuvalla energialla. KSS Energian strategia onkin panostaa vähäpäästöisiin energiantuotantomuotoihin. KSS Energian tytäryhtiö Kymen Bioenergia Oy:n Mäkikylän biokaasulaitos otettiin käyttöön vuoden 2011 aikana. Laitos käsittelee kaikki yhdistyneen Kouvolan kaupungin jäteveden puhdistuksen puhdistamolietteet sekä Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan kotitalouksien biojätteet. Myös 14 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

15 Kouvolan ja Kotkan alueen kauppojen biojätteistä valtaosa käsitellään Mäkikylässä ja myös joitakin erillisiä pienempiä eriä jätteitä ja biomassaa hyödynnetään laitoksen raaka-aineina. Jätteistä tuotetaan vuositasolla biokaasua n MWh, joka hyödynnetään lämpönä, sähkönä ja liikennepolttoaineena. Nämä uusiutuvat energiajakeet korvaavat täysimääräisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentäen hiilidioksidipäästöjä. Ensimmäistä kertaa Suomessa biokaasua syötetään Mäkikylän biokaasulaitokselta Gasumin maakaasuverkkoon liikennepolttoaineena hyödynnettäväksi. Biokaasun lisäksi laitoksella tuotetaan mädätysprosessin yhteydessä merkittäviä määriä lannoitteita, joissa biojätteiden ravinteet (tärkeimpinä typpi ja fosfori) on otettu talteen ja palautetaan luonnon kiertokulkuun. Nämä kierrätysravinteet korvaavat täysimääräisesti teollisesti valmistettujen väkilannoitteiden käyttöä maataloudessa. Laitos on suunniteltu ja rakennettu paikallisin voimin. Gasum ja KSS Energia suunnittelevat energiantuotannoltaan merkittävän biokaasulaitoksen rakentamista Kou- volaan. Laitos käyttäisi raaka-aineenaan pääasiassa Kouvolan seudun peltoalueilta saatavaa energiakasvimassaa (nurmea) arviolta tonnia vuodessa. Laitos olisi siten ensimmäinen laatuaan sekä kooltaan että raaka-ainepohjaltaan Suomessa. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan ehdotuksessa on osoitettu viisi tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta Kouvolan kaupungin alueelle tai lähiympäristöön. Näistä alueista Keltakangas ja Tillola soveltuvat kaupungin näkemyksen mukaan (Tekninen lautakunta ) tuulivoimatuotantoalueiksi. Kustannus- ja päästövaikutuksia Energiatehokkuutta parantamalla ja energiaa säästämällä on mahdollista aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä (Taulukko 5 ja Taulukko 6). Kustannus- ja päästövähennyksiä pystytään arvioimaan tarkasti vasta yksittäisten toimenpiteiden kohdalla. Energiansäästötavoite yht. v mennessä MWh Kustannussäästö yht. v mennessä HUOM: perustuu ainoastaan energian hintaan, investointeja ei ole huomioitu Taulukko 5. Energian hintaan perustuva karkea kustannusarvio energiatehokkuussopimuksen tavoitteen saavuttamisen kustannusvaikutuksesta kaupungille, olettaen että tavoite saavutettaisiin ilman investointeja, pelkillä käyttötapojen muutoksilla ja että energian hinta ei nouse. Lähde: Kouvolan kaupunki. Katuvalaistus Turhaan päällä olevien tietokoneiden sammuttaminen yöksi töistä lähdettäessä Sähkönsäästö yht. v mennessä 7000 MWh MWh CO 2 - päästövähennys (203 kg CO 2 / MWh) yli tn CO 2 lähes 500 tn CO 2 Säästö v mennessä Investointi 8 M, takaisinmaksuaika 13 v., energiaavustuksen kanssa 10 v Taulukko 6. Karkea arvio katuvalaistussaneerauksella ja kaupungilla turhaan päällä olevan tietokoneen yöksi sammuttamisella saavutettavasta energiansäästöstä ja kasvihuonekaasupäästövähennyksestä sekä kustannusvaikutuksesta. Arviossa ei ole huomioitu esim. mahdollista energian hinnan muutosta. Lähde: Toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille ja Kouvolan kaupunki. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

16 1.4 Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen TAVOITE VASTUU MITTARI Käytössä on päätösten ympäristövaikutusten arviointimenettely. Kaikki toimialat Ympäristövaikutusten arviointi päätöksenteossa, % päätöksistä Ekotukitoiminta kattaa kaikki kaupungin toimialat. Kaikki toimialat Ekotukihenkilöiden lkm/toimiala Kaikissa kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa on tehty kestävän kehityksen toimenpideohjelma. Sivistyspalvelut Koulujen ja päiväkotien keke-ohjelmien lkm, % Kannustetaan kouluja ja päiväkoteja osallistumaan valtakunnallisen tason kestävän kehityksen ohjelmiin, esim. Vihreään Lippuun. Sivistyspalvelut Koulujen ja päiväkotien valtakunnallisten kekeohjelmien lkm, % Ympäristöasioista viestitään aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti kaikkien sidosryhmien kanssa ja tehdään aktiivista yhteistyötä median kanssa. Ympäristöaiheisilla tiedotteilla, artikkeleilla, haastatteluilla, internetsivuilla, sosiaalisella medialla sekä tapahtumilla tavoitettujen henkilöiden määrä on noussut 50 %. Kaikki toimialat Artikkeleilla, haastatteluilla, inetrnetsivuilla, sosiaalisella medialla ja tapahtumilla tavoitettujen henkilöiden lkm Ympäristöasioita koskevien palautteiden lkm Yritysten toimintaan sovellettuja ympäristöjärjestelmiä noudattavien, alueella toimivien yritysten määrä on kasvanut. Elinkeinotoimi Ympäristöjärjestelmää noudattavien yritysten lkm Taulukko 7. Ympäristötietoisuuden lisäämisen ja ympäristöjärjestelmän kehittämisen tavoitteet vuoteen Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

17 TAUSTATIETOA Ympäristökasvatuksella voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten käyttäytymiseen ja valintoihin myös aikuisina. Ympäristöosaamista lisäämällä lisätään työntekijöiden valmiuksia toimia ympäristöystävällisesti työpaikoilla ja päättäjien valmiuksia huomioida ympäristövaikutukset päätöksissään. Ympäristöviestinnän ja osallistamisen keinoin voidaan aktivoida asukkaita ja muita sidosryhmiä muuttamaan toimintatapojaan ympäristömyötäisemmiksi. Ympäristöjärjestelmän avulla ympäristöasiat huomioidaan kaikessa kaupungin toiminnassa ja työstä tehdään suunnitelmallista. Tavoitteita Hallitusohjelman tavoitteena on kehittää Suomi maailman ympäristötietoisimmaksi kansakunnaksi. Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategiassa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa vuosille on tavoitteena mm. että kaikilla kouluilla ja päiväkodeilla on laadittu kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kuntaliiton tavoitteena on mm. edistää ilmastovaikutusten arviointia maankäyttöä, liikennettä, rakentamista, energia- ja jätehuoltoa sekä palveluiden järjestämistä koskevassa päätöksenteossa. Ympäristökasvatus Kouvolassa toimii Ympäristökoulu Regina, jonka palvelujen hyödyntämistä perusopetuksessa on lisätty. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmiin on kirjattu tavoitteeksi kestävän kehityksen edistäminen. Kouvolassa on kaksi Vihreä Lippu -koulua, ja yksi päiväkoti aikoo hakea Vihreää Lippua vuoden 2013 aikana. Kestävän kehityksen toimintaohjelmia on joillakin yksittäisillä kouluilla, ja muutamat koulut ja päiväkodit ovat tehneet aktiivista ympäristötyötä jo 1990-luvulta lähtien. Ympäristökasvatuksen avulla on mahdollista tavoittaa suuri joukko kouvolalaisia lapsia ja nuoria ja heidän vanhempiaan, sillä varhaiskasvatuksen piirissä on yli lasta ja perusopetuksen piirissä yli lasta ja nuorta. Perusopetuksen yksiköitä Kouvolassa on 40. Henkilöstön ympäristöosaaminen Teknisen tuotannon liikelaitos järjestää henkilöstölleen aktiivisesti ympäristökoulutuksia. Yli 100 Ruokapalvelujen työntekijää on suorittanut Ruokapalvelujen ympäristöpassin, yli 300 Puhtauspalvelujen työntekijää on osallistunut alansa ympäristökoulutukseen ja 10 kiinteistönhoitajaa suorittaa parhaillaan täydennyskoulutuksensa ohessa ympäristöopintoja. Muitakin ympäristöaiheisia koulutuksia on järjestetty kaupungin työntekijöille, kuten hankinta- ja ympäristökasvatuskoulutus. Koko henkilöstölle suunnattuja energiatehokkuuskoulutuksia ja -tapahtumia toteutetaan vuosittain. Kaupungissa käynnistettiin v Helsingin kaupungin kehittämä ekotukitoiminta, jossa työpaikoille koulutetaan ekotukihenkilöitä (Kuva 12). Pohjois-Kymen Sairaalassa 18 työntekijää on jo useana vuonna osallistunut Carean koordinoimaan ympäristöyhdyshenkilötoimintaan ja saanut aikaan merkittäviä tuloksia mm. jätehuollon tehostamisessa, energiansäästössä ja veden kulutuksen vähentämisessä. Kouvolan kaupungilla on yli työntekijää, joista noin on vakinaisia ja määräaikaisia. Henkilöstön ympäristöosaamisella on merkittävä vaikutus kaupungin ympäristötavoitteiden saavuttamisen onnistumisessa. Ympäristöviestintä ja neuvonta Rakennusvalvontayksikölle tulee jatkuvasti kyselyitä kiinteistöjen lämmitystapavalintoihin liittyen. Rakennusvalvontaan palkataankin v aikana asumisen ja rakentamisen energianeuvoja, joka tarjoaa asukkaille puolueetonta ja ajantasaista neuvontaa. Energianeuvonta rahoitetaan Motivan kautta saadulla valtion tuella (43 %), energiayhtiöiden sekä Kouvolan ja Iitin kuntien rahoituksella. Kouvolan kaupungin koordinoima järjestöjen ja yritysten Kerkko-verkosto järjestää asukkaille useita kampanjaja tiedotustilaisuuksia vuosittain. Lisäksi useat kaupungin palvelualueet osallistuvat aktiivisesti erilaisten teemaviikkojen, kuten Luontoviikon, Liikkujan viikon ja Energiansäästöviikon viettoon. Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO, vetää useita erilaisia bioenergia-alan kursseja sekä ympäristönhoitajien koulutuslinjaa. Kuva 12. Kouvolan kaupunki käynnisti ekotukitoiminnan vuonna Ekotukitoiminnassa työpaikoille koulutetaan ekotukihenkilöitä, jotka innostavat ja kannustavat toteuttamaan työpaikoilla arjen ekotekoja. Ekotukihenkilöt raportoivat vuosittain työnsä tuloksista. Kustannus- ja päästövaikutukset Ympäristökasvatuksella, koulutuksella, viestinnällä ja neuvonnalla ja ekotukitoiminnalla on mahdollista saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä ja kustannussäästöjä toimintatapojen muutoksilla. Säästöjen arviointi tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella on haastavaa. Kouvolan ekotukitoiminnan vaikutusten arviointi voidaan tehdä ekotukitoiminnan käynnistyttyä, ensimmäisen raportointikauden jälkeen. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

18 CO 2 -päästövähennys sähkön kulutuksen vähenemisen myötä Paperinkulutuksen väheneminen noin 27% Lajittelun tehostuminen 54 tn CO 2 5 kg/työntekijä säästö kaupungille / vuosi Jätehuollon kokonaiskustannukset ovat pysyneet kurissa, vaikka jätehuoltotaksat ovat nousseet Taulukko 8. Esimerkkejä karkeasti arvioiduista Helsingin kaupungin 720 ekotukihenkilön vuosina aikaansaamista kustannus- ja päästövähennyksistä. Lähde: Gaia Consulting Oy. Carea jätekustannukset ilman sosiaalipalveluja SHP yhteensä Lin. (SHP) Kuva 13. Ympäristöyhdyshenkilötoiminnan tuloksia: Carean jätekustannukset euroina. Jätekustannukset ovat vähentyneet, vaikka kaatopaikkajätteen käsittelyhinta on noussut 10 % ja energiajätteen 40 % vuosien aikana. Jätteen määrän vähentämisen lisäksi jätteen lajittelua on tehostettu. SHP (sininen palkki) tarkoittaa palvelurakennuksien jätekustannuksia. Lineaarinen viiva (musta viiva) on piirretty palvelurakennuksien jätekustannusten (SHP, sininen palkki) mukaan. Yhteensä -tuloksessa (vihreä palkki) on lisäksi Carean asuinrakennuksien jätekustannukset mukana. Lähde: Eija Enberg, Carea. 18 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

19 1.5 Ekotehokas yhdyskuntarakenne, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen TAVOITE VASTUU MITTARI Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa huomioidaan ajoneuvosuoritteen vähentäminen, energiaratkaisut, rakenteen eheyttäminen ja maaseudun sekä kylien elinvoimaisuus. Kaikki toimialat Yhdyskuntarakennetta täydentävät/laajentavat asemakaavahankkeet (%) Kaupungin toimipisteiden palveluverkon kattavuus Yleis- ja asemakaavoituksessa on käytössä ekolaskurit. Maankäytön suunnittelu Kokonaisenergiatarkastelu on käytössä KEKO-hankkeesta saatava arviointityökalu on käytössä Lisätään pysyvästi pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta 1 % /vuosi. Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä kasvaa 5 % / vuosi. Uusia kevyen liikenteen väyliä kilometreissä mitattuna 5 % lisää v mennessä. Hyvinvointipalvelut Maankäytön suunnittelu Yhdyskuntatekniikka Kulkutapaosuus keskeisillä alueilla Kulkutapaosuus maaseudulla Autoistumisaste (autollisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista sekä kahden auton asuntokunnat, %) Kevyen liikenteen reittien osuus kaduista, (%) Rakennetun kevyen liikenteen väylän pituus (km /vuosi) Myydyt kaupunkiliput (kpl/vuosi) Matkustus kaupunkilipuilla (matkaa/vuosi) Taulukko 9. Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tavoitteet vuoteen TAUSTATIETOA Hyvällä yhdyskuntarakenteella luodaan mahdollisuus kestäviin elintapoihin. Maankäytön ja liikenteen suunnittelulla on suuri merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille ja ne ovat myös tärkeitä keinoja vähentää kunnan energiankulutusta, asukkaiden liikkumistarvetta, kasvihuonekaasupäästöjä ja haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

20 Maankäytön ja liikkumisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Hallitusohjelmassa tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa korostetaan tiiviitä ja joukkoliikenteeseen perustuvia taajamia, työssäkäyntialueita, energiatehokkuutta, päästövaikutuksia sekä ekologisten verkostojen huomioon ottamista. Lisäksi tavoitteena on ohjata uudisrakentamista olemassa olevien palveluiden ja yhdyskuntarakenteen piiriin. Kävelyn ja pyöräilyn strategiassa on tavoitteena nostaa kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Matkojen lisäys pitäisi ottaa lyhyistä henkilöautomatkoista. Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteena on nostaa kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 1 % / vuosi. Maapolitiikan toiminta-ajatuksena Kouvolassa on kaupunkirakenteen tiivistäminen taloudellisesti tehokkaaksi ja luoda samalla edellytykset viihtyisille asuinympäristöille ja elinkeinojen kehittymistä edistäville maankäyttöratkaisuille. Maanhankinnat suunnataan eheyttämään yhdyskuntarakennetta erityisesti alueilla, joihin kysyntä ja kaupunkirakenteen suunnitelmallinen kehitys sitä ohjaa. Lisärakentaminen sijoitetaan ensisijaisesti jo toteutuneen perusrakenteen sisään. Lähtökohtana joukkoliikenteen kehittämisessä on joukkoliikenteen käyttöasteen nostaminen määritetyillä laatukäytävillä ja peruspalveluiden turvaaminen maaseutualueilla. Lisäksi tavoitteena on huomioida ympäristökriteerejä joukkoliikenteen palveluita kilpailutettaessa. Maankäyttö Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kouvolan kaupungin maapoliittisen ohjelman vuonna Maapolitiikan toteuttamisessa tavoitteena on mm. tonttien tuottaminen asunto- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi, riittävien virkistysalueiden turvaaminen kaupunkilaisten tarpeisiin, edellytysten luominen kiinteistöjen omistuksesta riippumattomalle kaavoitukselle ja asemaavoitetun maan vajaakäytön estäminen sekä riittävien suojelualueiden turvaaminen alkuperäisluonnon ja maisema-arvojen säilymiseksi. Maanhankintaa ja maankäytön suunnittelua suunnataan rakennetta eheyttäviin kohteisiin. Käynnissä on rakennemallin laatiminen koko kunnan alueelle. Rakennemallivaihtoehdoissa korostetaan mm. nykyisten taajamien ja niiden kävely- ja pyöräilyvyöhykkeiden merkitystä. Ideana on nykyisten keskusten tiivistäminen ja monipuolistaminen sekä olemassa olevan infrastruktuurin (palvelut, kunnallistekniikka) mahdollisimman tehokas käyttö. Liikkuminen Asukkaiden työmatkat ja ajoneuvosuoritteet ovat kasvaneet. Ajoneuvosuorite on kasvanut 15 % vuodesta 2000 vuoteen Kuitenkin edelleen % kaikista Kymenlaakson asukkaista tekee alle 20 km työmatkaa. Alle 5 km työmatkat vähenevät voimakkaasti ja yli 20 km työmatkat lisääntyvät, ja yli kouvolalaista käy muussa kunnassa töissä. Työmatkoihin käytetään pääasiassa omaa autoa. Kouvola on Suomen autoistuneimpia kaupunkeja, sillä yli 70 % asuntokunnista omistaa auton. Yli neljäsosa em. asuntokunnista omistaa kaksi autoa. Etenkin kahden auton omistavien asuntokuntien määrä kasvaa voimakkaasti. Maaseudun laajakaistahanke, Kymijoen Kyläkuitu, voi vähentää ihmisten liikkumistarvetta haja-asutusalueella. Joukkoliikenne Erilaiset joukkoliikennepalvelut tavoittavat yli 90 % kunnan asukkaista. Kaupunkilipun käyttöönoton jälkeen v Kouvolan joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet valtakunnallisestikin merkittävän paljon (Kuva 14). Kaupunki- ja seutulipun yhteenlaskettu käyttö on kasvanut yli 60 % vuodesta 2007 lähtien. Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma hyväksyttiin vuonna Pysäkki-infran parantamiseen, vuorotarjonnan kehittämiseen asiakaslähtöisesti, toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä tiedottamiseen on panostettu. Joukkoliikenneaikataulut ovat saatavilla mm. internetissä, yhteispalvelupisteissä, linja-autoissa ja Matkahuollossa. Kaupungin internetsivuilla on asukkaille suunnattu Kimppakyytipalvelu, joka on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun joukkoliikenteen aikataulut eivät sovi omiin aikatauluihin. Kävely ja pyöräily Pyörätieverkostot ovat kattavat mutta vaihtelevassa kunnossa. Vuonna 2011 valmistui Kouvolan pyörätiekartta, jossa on myös ulkoilureitit. Kulkutapaosuustutkimuksia ei ole tehty. Kouvola on Pyöräilykuntien verkoston jäsen ja sai Vuoden Pyöräilykunnan palkinnon vuonna Hoidettavia katuja Kouvolalla on 675 km, kevyen liikenteen väyliä yli 260 km ja jalkakäytäviä noin 20 km. Vuonna 2011 valmistui uutta katuverkostoa m ja kevyenliikenteen väyliä m. Liikunnan harrastuneisuustutkimus tehdään viiden vuoden välein. Vuonna 2010 toteutetun tutkimuksen mukaan liikuntapalvelujen tarjonta on monipuolista. Ladut, pururadat, kuntopolut, pyörätieverkosto, uimahallit, kuntosalit, vesiliikunta ja luonnon läheisyys saivat kuntalaisilta positiivista palautetta. Kunnossapitoon ja julkisen liikenteen yhteyksiin toivottiin parannusta. Kustannus- ja päästövaikutuksia Maankäytön ratkaisuilla ja julkisen liikenteen kehittämisellä on mahdollista saada aikaan merkittäviä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä (Taulukko 11). Myös esim. avointa joukkoliikennettä kehittämällä on mahdollista saada aikaan kustannussäästöjä, jos sillä korvataan osa eri toimialojen erilliskuljetuksista (Taulukko 10). Tarkka kustannus- ja päästövähennysvaikutusten arviointi voidaan tehdä vasta yksittäisten toimenpiteiden kohdalla. 20 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMAN VUOSIRAPORTTI 2012

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMAN VUOSIRAPORTTI 2012 KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMAN VUOSIRAPORTTI 2012 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 1 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 Sisältö Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä, Lahti Pia Outinen Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvat energiat ja

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Kymenlaakson energianeuvonta

Kymenlaakson energianeuvonta Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Tausta Pilotti Kotkassa 2011 TEM:n tuella Koko Kymenlaakson kattava Energianeuvonta

Lisätiedot

Haminan ilmasto- ja energiaohjelma 11.12.2012. Haminan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma

Haminan ilmasto- ja energiaohjelma 11.12.2012. Haminan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma Haminan ilmasto- ja energiaohjelma 11.12.2012 Haminan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma Sisältö 1. Taustaa... 1 2. Sopimukset, strategiat, taustaselvitykset ja energiatehokkuussopimus... 1 3. Ohjelman

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kotkan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma

Kotkan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma 11.11.2011 Kotkan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma 1 Taustaa Kotkan kaupunki on sitoutunut vähentämään toimillaan energian ja luonnonvarojen kulutusta. Ohjelma kokoaa energiatehokkuuteen, kestävään

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Hinku-hankkeen esittely Kaupunginvaltuusto 25.10.2010 Kari Koski Kaupunginjohtaja 1 Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen kuvaus Hankeen tausta SYKKEEN pilottihanke, mukana viisi kuntaa Kuhmoinen, Mynämäki,

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011

Lisätiedot