LIMINGAN KUNNAN LAUSUNTO POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMISEN 1. VAIHEKAAVAN EHDOTUKSESTA

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAHALLITUS LIMINGAN KUNNAN LAUSUNTO POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMISEN 1. VAIHEKAAVAN EHDOTUKSESTA Pohjois-Pohjanmaan liitto on pyytänyt kuntien lausuntoa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamiseen liittyvästä 1. vaihekaavaehdotuksesta mennessä. Lausunnolla oleva aineisto lukuisine perusteellisine lisäselvityksineen löytyy Pohjois-Pohjanmaan liiton kotisivuilta osoitteesta: maakuntakaava/1_vaihemaakuntakaava Kaava-aineistossa on myös yhdistelmä, jollaiseksi muutettava maakuntakaava on tarkoitus vahvistuttuaan tulla, mikäli ehdotukseen ei tule muutoksia: Tämän mukaan esimerkiksi kylämerkinnät säilyvät maakuntakaavassa. Voimassa oleva maakuntakaava löytyy osoitteesta: Maakuntakaavan uudistamisen 1. vaiheessa käsitellään kaupan palvelurakenteeseen ja aluerakenteeseen, liikenneväyliin, energiatuotantoon ja -siirtoon, sekä luonnonympäristöön liittyviä maankäyttöratkaisuja. Maakuntakaavan tarkistuksessa tulee myöhemmin vielä kaksi uutta eri teemoihin paneutuvaa tarkistuskierrosta, joihin otetaan sitten aikanaan lausunnoissa kantaa. Nyt esillä olevassa maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty vain ne merkinnät, jotka ovat uusia tai muuttuvat voimassa olevaan maakuntakaavaan nähden. Tie- ja rataverkko on kuitenkin esitetty kokonaisuutena. Kaikki muut voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset, joita ei ole tässä 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa käsitelty, jäävät voimaan. Maakuntakaavaehdotuksessa Oulun seudun taajamatoimintojen alue (A) esitetään sormimaisena siten, että se muodostaa Oulun, Kempeleen ja Limingan keskeisten Limingan kunta, Kauppakatu 4, Liminka,

2 taajama-alueiden yhtenäisen nauhan. Oulun seudun yhdyskuntarakenne täydentyy nauhasta erillisillä Hailuodon, Muhoksen, Tyrnävän, Lumijoen sekä Oulun Ylikiimingin ja Yli-Iin taajamatoimintojen alueilla. Oulun seudulla kuntien keskusverkko muodostuu Oulun keskustatoimintojen alueesta (C-1) sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta enimmäismitoituksineen esitetyistä Oulun seudun nykyisten suurten kuntien kuntakeskuksista (C) :Kempele k- m2, Tyrnävä k-m2 ja Liminka k-m2. Oulussa samalla C -merkinnällä kaupan enimmäismitoituksineen on esitetty entiset kuntakeskukset Kiiminki k-m2, Haukipudas k-m2, Oulunsalo k-m2. Oulussa Kaakkuriin, Ritaharju - Linnanmaalle ja Hiukkavaaraan sijoittuville Oulun aluekeskusten keskustatoimintojen alueille (C-3) on esitetty yhteenlasketuksi kerrosalaksi k-m2. Ehdotuksessa esitetään Oulun seudun laatukäytävä voimassa olevan maakuntakaavan aluerajauksen laajuisena, kuitenkin siten, että sen eteläpää on nyt ulotettu Tupoksen Ankkurilahteen asti. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitetaan Oulun seudulle erikoiskaupan suuryksikön merkinnällä (km-1) merkitykseltään seudullisen tilaa vaativan tai muun keskustatoimintojen alueelle soveltumattoman erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteiksi Limingan kirkonkylässä Liminganportin alue (mitoitus enintään k-m2), ja Oulussa Äimärautio ( k-m2) sekä Kiimingin Välikylä ( k-m2). Oulun seudun kaikille valtateille osoitetaan merkittävästi parannettavia tieosuuksia. Vielä toteutumattomana uutena linjauksena osoitetaan nykyisessäkin maakuntakaavassa oleva valtatie 4:n siirto Limingan ja Tyrnävän nykyisen kuntarajan tuntumaan Haurukylästä Haaransillalle. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitetaan kaikki seudun yhtenäisen taajama-alueen sisällä olevat ja suunnitellut eritasoliittymät. Liminkaan näistä osuu kuusi. Nopean henkilöliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen pääradaksi osoitetulle rautatielle Oulusta etelään osoitetaan parantamistarve koko matkalle. Lisäksi osoitetaan matkakeskus Ouluun sekä pääradalle liikennepaikat Kuivaniemelle, Iihin, Haukiputaalle, Kempeleeseen, Liminkaan, Ruukkiin, Vihantiin, Oulaisiin, Ylivieskaan ja Sievin asemakylään. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään arvokkaat geologiset muodostumat. Uusina aluevarauksina esitetään moreenimuodostumat (ge-2) sekä tuuli- ja rantakerrostumat (ge-3). Oulun seudun valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat sijaitsevat Limingan Kiviselässä Paavolantien varressa sekä Muhoksen Korteselässä. Mantereelle sijoittuvia potentiaalisia tuulivoimaloiden (tv-1) sijoituspaikkoja on lukuisia. Yksi sijaitsee valtatien 8 varrella Limingan ja Lumijoen raja-alueella. Maakuntakaavan jatkotyötä varten on koottu kuntien edustajista maakuntakaavan neuvottelukunta, joka toimii keskustelufoorumina ja ohjausryhmänä. Kunnanarkkitehti Pentti Kela toimii maakuntakaavoituksen asiantuntijaryhmässä kunnanhallituksen nimeämänä Limingan kunnan edustajana ja on ollut yhtenä tämän lausunnon valmistelijana. 2

3 LAUSUNTO Vaihemaakuntakaava on kehittynyt luonnoksesta ehdotusvaiheeseen myönteisesti kuntien lausuntojen ja maakuntakaavan neuvottelukunnan osviittojen antamaan suuntaan. Rajoituksia antavasta kaavaluonnoksesta on päästy mahdollisuuksia luovaan suuntaan, mikä on tärkeää koko maakunnan kehityksen kannalta. Emme pysty ennalta tarkkaan määrittämään tulevaa kehitystä. Siksi on tärkeää, että maakuntakaavassa varaudutaan riittävän pitkäjänteisesti mm. Oulun kaupunkiseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen ja että kaava antaa tilaa erilaisille kehityspoluille. Maakuntakaavan tulee vastata ketterästi suhdanneaallokkoon ja toimintaympäristön muutospaineisiin. 1. Raideliikenne Oulun seudulle maakuntakaavaehdotuksessa esitetty taajamatoimintojen (A) sormimainen rakenne vastaa Oulun seudun kuntien yhteistä näkemystä jo pitkään tapahtuneesta ja edelleen jatkuvasta kaupunkiseudun kehityksestä. Suunnittelumääräys ohjaa yksityiskohtaista suunnittelua kiinnittämällä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, toimivan, taloudellisen ja laadukkaan ympäristön muodostamiseen sekä pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseen, mikä on hyvä asia. Seudun viidestä sormesta kolme seuraa jo nyt rautatietä, mikä tukee voimakkaasti henkilöliikenteen kehittämistä aikanaan myös rautateitse. Tämän vuoksi päärataan tulee kaksoisraiteen lisäksi lisätä henkilöliikennepaikat kaavaehdotuksessa Liminkaan, Kempeleeseen, Haukiputaalle ja Iihin jo esitettyjen lisäksi ainakin Tupokseen, Kaakkuriin, Linnanmaalle, Ritaharjuun ja Kelloon. Tämä ohjaisi ja tukisi maankäytön suunnittelua jo nyt raideliikenteeseen tukeutuvaan suuntaan. 2. Yhteyksien parantaminen lentokentälle Maakuntakaavaehdotukseen on esitetty voimassa olevassa maakuntakaavassa ja seudun yhteisessä yleiskaavassa oleva yhteystarvemerkintä Tupoksesta Oulunsalon lentokentälle. Yhteys lyhentää matka-aikaa merkittävästi lentoasemalta maakunnan eteläosien kuntiin ja palvelisi mm. ydinvoiman rakentamisen, matkailun ja lentokentän kehittämistarpeita. Tämä yhteystarvemerkintä tulee säilyttää maakuntakaavassa, ja kaavan seuraavissa vaiheissa esittää ja tarkemmin linjata uutena tieyhteytenä. Lentokentälle tarvitaan myös selvitysvaiheessa oleva rautatieyhteys Air-Rail. Limingan kunta esittää, että maakuntakaavaan lisätään tieyhteystarpeen lisäksi rautatieliikenteen yhteystarve väleille Tupos lentoasema - Oulu, jolloin sormimaisen yhdyskuntarakenteen neljänteenkin sormeen saadaan rautatien lähiliikennemahdollisuus myöhemmin. Yhdessä nykyisen rautatien kanssa tämä muodostaa kaksoisraiteen välille Liminka-Oulu, mikä taas lisää rautatien välityskykyä niin, että henkilölähiliikenne myös junalla mahdollistuu. 3

4 3. Logistiikkakeskus Tupoksen eteläpuolelle radan varteen Maakuntakaavaluonnoksessa Tupokseen merkitty logistiikkakeskuksen merkintä on ehdotusvaiheessa jätetty pois, koska maakuntakaavaehdotukseen merkitään vain maakunnallisesti merkittävät kahta tai useampaa liikennemuotoa yhdistävät tavaraliikenteen terminaalialueet, siis intermodaalikeskukset ja multimodaalikeskukset. Näitä on nyt ehdotukseen merkitty vain Oulun lentoasemalle, Oulun, Raahen ja Kalajoen satamiin sekä Ylivieskaan. Limingan kunta esittää, että Tupoksen eteläpuolelle maakuntakaavaan lisätään vanhan nelostien ja rautatien väliselle yhteisen yleiskaavan mukaiselle noin 100 hehtaarin kokoiselle kunnan jo osittain omistamalle T-alueelle logistiikka-alueen merkintä lo, samoin perustein kuin Ylivieskaan on rautatie- ja maantiekuljetukset yhdisttäväksi tavaraliikenteen terminaaliksi merkitty. Tupoksen terminaalista saadaan ruuhkattomat, erittäin lyhyet yhteydet rautatieltä valtakunnan päätieverkkoon Oulun eteläpuolelle. Tälle seudulliselle logistiikka-alueelle voidaan myös tarvittaessa siirtää esimerkiksi osia Oulun ratapihan toiminnoista, mikäli Oulu tarvitsee kaupunkirakenteessa keskeisellä paikalla olevia laajoja ratapiha-alueita muuhun käyttöön. 4. Oulun seudun laatukäytävä Oulun seudun laatukäytävä muodostettiin edellisen maakuntakaavan rinnalla tehdyssä Oulun seudun yhteisessä yleiskaavassa, joka vaiheessa 1 etelässä rajoittui Kempeleeseen. Tuolloin mm. Liminka ja Tyrnävä eivät kuuluneet Oulun seutukuntaan. Tämän vuoksi laatukäytävä loppui sekä yhteisessä yleiskaavassa että maakuntakaavassa Kempeleeseen. Limingan kunta esitti luonnosvaiheessa, että laatukäytävää jatketaan ainakin Ankkurilahden kautta Haaransillalle. Maakuntakaavaehdotuksessa laatukäytävämerkintä on ulotettu Tupoksen Ankkurilahteen, mikä tukee Tupoksen kehittämistä laajempanakin työpaikka- ja palvelualueena. 5. Kaupallinen palveluverkko Maakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Limingan kunta esitti, että laatukäytävään sidotun erikoiskaupan suuryksikkövyöhykkeen sijaan kehitettäisiin uusi suuryksikkörypäsketjumerkintä, joka helminauhana osoittaa valtatien 4 varresta vain ne eritasoliittymät, joihin oikeasti voidaan enää sijoittaa yli 20 hehtaarin tontin vaativia todella isoja yksiköitä. Lausunnossa esitettiin, että rypäsketjun yhteenlaskettu kerrosala olisi m2. Maakuntakaavaehdotukseen onkin Limingan lausunnossa esitetty helminauha merkitty neljäksi vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueeksi (kma), joiden enimmäismitoitukseksi ehdotuksessa on esitetty kerrosalaneliömetreinä (k-m2): - OULU: Kaakkuri-Vasaraperä ja Ritaharju-Ritaportti, Oulu: yhteenlaskettu kokonaismitoitus k-m2 - KEMPELE: Zatellliitti-Zeppelin k-m2 - LIMINKA JA KEMPELE: Tupos k-m2 Tämä yhteensä k-m2 sisältävä Oulun seudun suuryksikköhelminauhamalli tukee raideliikenteenkin kehittämistä: toiminnot keskittyvät työmatkaliikenteen päävirtojen varrelle, kuljetaan sitten junalla, paikallisliikenteellä, pyörällä tai omalla autolla. Tämä vähentää ylimääräistä asiointiliikennettä merkittävästi, kun tilaa vievissä ja muissa keskustoihin soveltumattomissa erikoiskaupoissa käynnit voidaan yhdistää 4

5 kätevästi paluumatkaan töistä kotiin. Tämä vuorostaan tasaa töistä palattaessa liikenteen ruuhkahuippuja valtatiellä 4. Keskittämällä vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueet helminauhana valtatien 4 eritasoliittymiin ja samalla työmatkaliikenteen solmukohtiin edistetään sellaisen tilaa vievän ja muun erikoiskaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat mahdollisimman lyhyitä, jolloin myös liikenteen haitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Tämä periaate jopa ylittää lain vaatimukset, joissa esitetään, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia, ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Kerrosalojen jakaminen kuntakohtaisesti ei ole kaupunkiseudun kannalta strategisesti järkevää, koska tällöin kaupunkiseudun tiivistä yhdyskuntarakennetta ei voida hyödyntää elinvoiman ja alueen kilpailukyvyn kannalta optimaalisesti. Yrityksille tulisi luoda riittävästi sijoittumisvaihtoehtoja, koska kilpailua käydään akselilla Haaparanta-Oulu-Ylivieska. Nyt kaava rajaa kerrosalat Tupoksessa Limingan ja Kempeleen nykyisen rajan molemmille puolille ulottuvan helmen vain k- m2 kokoiseksi. Tämä maksimikerrosalamäärä rajaa isot valtakunnalliset ja kansainväliset suurtoimijat sijoittumaan vain Ouluun Kaakkuriin ja Ritaharjuun sekä Kempeleen Zatelliittiin. Limingan kunta on mukana kuntajakoselvityksessä yhdessä Oulun, Iin, Hailuodon, Muhoksen, Kempeleen, Tyrnävän ja Lumijoen kanssa. Perusteena on mm.limingan tiivis yhdyskuntarakenne yhdessä Kempeleen ja Oulun kanssa Ottaen huomioon väestökehitys ja julkisen talouden kestävyysvaje, on ilmeistä että kuntajakoon on tulossa muutoksia seuraavien 30 vuoden sisällä. Sen vuoksi nykyisiin kuntarajoihin sidottu kerrosalamääräjako tulee poistaa ja määritellä helminauhalle yhteinen kerrosala k-m2, kuitenkin siten että jokaisen alueen kerrosala on vähintään k-m2 yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Tämä antaa kolmen paikan sijaan useita vaihtoehtoa suuremmillekin yrityksille, jotka hakevat Oulun seudulta sijoituspaikkaa. Mikäli tämä ei onnistu, toinen vaihtoehto on esittää Kempeleen ja Limingan nykyisten kuntien kahdelle helmelle yhteinen kerrosala k-m2. Tämä antaa suuremmat mahdollisuudet sijaintivaihtoehtojen osoittamiseen työmatkaliikenteen valtasuonen varrelta. Kolmas vaihtoehto on nostaa Tupoksen nykyisen kuntarajan molemmin puolin olevan vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueen (kma) kerrosala k-m:iin, jolloin se olisi saman kokoinen Zatelliitin vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueen kanssa. Kaavan selostuksen liitekartassa 15 Tupoksen kma -aluehan on pinta-alaltaan suunnilleen saman kokoinen kuin Ritaharjun, Kaakkurin ja Zatelliitin kma -alueet. Tupoksen laajennustarpeet mahdollistettava Kempeleen Zeppelinin kaavamerkintöjen mukaisesti, tulee Tupoksen Ankkurilahteen moottoritien itäpuolelle lisätä km tai km-1 merkintä ja sille kerrosalaksi k- m2. Kerrosala tarvitaan, jotta outletin lisäksi kerrosalaa jää moottoritien itäpuolelle muillekin erikoiskaupoille. Kempeleen Zeppeliinihän on merkitty kma -alueen sisällä myös omalla km-merkinnällään. Ankkurilahden tavoittavat pohjoiseen valtakunnan kahden päävaltatien 4 ja 8 jo yhtyneet liikennevirrat. Tässä on todella ottava paikka ohikulkevaan liikenteeseen ja työmatkaliikenteeseen perustuville erikoiskaupan suuryksiköille. Alueelle on jo jalankulku- ja pyörätie- sekä joukkoliikenneyhteydet ja aluetta suunnitellaan moottoritietä hyödyntävän nopean joukkoliikenteen solmukohtana. 5

6 Liminganportti keskustan kaupan täydentäjänä Maakuntakaavaehdotukseen Liminganporttiin on merkitty erikoiskaupan suuryksikkö km-1, maksimikerrosala k-m2, joka sisältää nykyisen kaupan. Tämä merkintä sallii seudullisesti merkittävien tilaa vievien ja muun erikoiskaupan myymälöiden sijoittamisen alueelle. Tämä edesauttaa Limingan nykyisen keskustan säilymistä pienipiirteisenä ja jalankulkupainotteisena keskustana, kun paljon tilaa vaativa kauppa saadaan sijoittaa seudullisestikin merkittävinä suuryksiköinä. Kunta ei esitä muutosta kaavaehdotukseen tältä osin. Kunnan ajatus on, että keskustaan sijoitetaan kevyen, kädessä kannettavan erikoistavaran kauppa pieniin liikkeisiin, jolloin keskustan nykyinen jalankulkupainotteisuus ja pienipiirteisyys säilyvät. Autolla kuljetettava erikoistavara sijoitetaan Liminganporttiin, joka on suoraan työmatkaliikenteen solmukohdassa pääkulkuvirran varrella. Haaransilta erikoiskauppa-alueeksi valtakunnallisille ja kansainvälisille toimijoille Maakuntakaavaehdotuksessa ja maakuntakaavan selostuksessa ei ole otettu huomioon Oulun seudun yhteisessä yleiskaavassa jo vahvistettua laajaa Haaransillan palvelujen ja hallinnon P-aluetta. Yleiskaavaan luottaen ja sen toteuttamiseksi kunta on hankkinut jo yli 30 hehtaaria raakamaata vanhan nelostien ja moottoritien välisestä pohjoiskainalosta heti Haaransillan ruuhkattoman kiertoliittymän pohjoispuolelta. Kuntatason kehittäminen muodostuu erityisen vaikeaksi, jos kunnat eivät voi luottaa yhteisiin aikaisempiin lainvoimaisiin kaavoihin, selvityksiin ja linjauksiin. Limingan kunta edellyttää, että Haaransillan alue tulee huomioida maakuntakaavassa siten, että liikenteellisesti Oulun seudun paras alue voidaan vuosikymmenten saatossa hyödyntää. Oulun Seudun teettämässä ja seutuhallituksen hyväksymässä Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030:ssa (osa 2: esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta) Haaransillan alueesta on todettu: Liminka, Haaransilta - seudun yleiskaavassa palvelujen ja hallinnon alue (P) ja matkailupalvelujen alue (RM) - ei seudullisesti merkittäviä päivittäistavarakaupan eikä keskustahakuisen erikoiskaupan yksiköitä - soveltuu esimerkiksi logistiikka-, matkailu- ja liikennepalvelujen alueeksi sekä valtakunnallisille ja kansainvälisille tilaa vaativan kaupan toimijoille Haaransilta on yhteisessä yleiskaavassa vahvistettu tilaa vievälle erikoistavarakaupalle, kuten Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030:ssa, osa 2: esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta sivun 12 kuvasta 3 ilmenee (ote Oulun seudun yleiskaavasta, kaupan suuryksiköiden sijoittuminen). Haaransillan alueelle johtavat kävelyja pyörätiet ja sen kautta kulkee myös joukkoliikenne. Pohjois- Pohjanmaan liiton teettämässä ja ohjausryhmän hyväksymässä Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030, täydennysselvitys, loppuraportti Haaransillankin alueesta on todettu kohdassa vaikutusten arviointi mm: Limingan kohdealueilla on yleis- ja asemakaavoissa varauksia uusille kaupan palveluille. Kunnan tavoitteena on sijoittaa Ankkurilahteen merkitykseltään seudullisia erikoiskaupan yksiköitä, Haaransiltaan merki- 6

7 tykseltään valtakunnallisia erikoiskaupan yksiköitä ja Liminganporttiin merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueiden toteutuminen kaupan alueina parantaisi Limingan kaupallista palvelutarjontaa. Palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistaminen vahvistaisi Limingan kaupallista vetovoimaa ja vähentäisi ostovoiman ulosvirtausta ja asukkaiden asiointitarvetta Oulun ja Kempeleen kaupan keskittymissä. Kaikki alueet tarjoavat liikenteellisesti hyvän ja näkyvän sijaintipaikan valtateiden varressa, mikä houkuttelee erityisesti paljon tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä. Mikäli alueet toteutuvat pääosin paljon tilaa vaativan erikoiskaupan alueina, ei niiden toteutuksella ole merkittävää haitallista vaikutusta Limingan keskustan kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin." Ja: --- Limingan kaupan alueiden sijainti valtateiden varressa mahdollistaa oman väestön lisäksi myös ohikulkuliikenteen ostovoiman hyödyntämisen. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Liminkaan palvelisi koko Oulun seudun eteläosien asukkaita ja vähentäisi asiointitarvetta Oulun ja Kempeleen kaupan keskittymissä. --- Ja: --- Kohdealueet ovat henkilöautolla hyvin saavutettavissa. Limingan alue- ja yhdyskuntarakenne huomioon ottaen asiointimatkat ovat valtaosalle kunnan asukkaista kohtuullisia. Sijainti valtateiden varressa ja hyvät liikennejärjestelyt mahdollistavat myös ohikulkuliikenteen sujuvan asioinnin alueilla. Palvelutarjonnan lisääntyminen Limingassa vähentää asiointitarvetta Oulussa, jolloin asiointiliikenteen määrä ja sitä kautta myös liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät. Näistä puoltavista seikoista huolimatta palveluverkon täydennysselvitys suosittelee Haaransillalle kuntakaavoituksen keinoin ja tarkempiin selvityksiin perustuen osoitettavaksi vain merkitykseltään paikallisia ja ohikulkuliikenteen ostovoimaan perustuvia kaupallisia palveluja, mikäli alue täyttää maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset. Limingan kunta esittää, että valtakunnallisille ja kansainvälisille erikoiskaupan toimijoille on syytä jo maakuntakaavan tasolla varata Oulun seudulta useampia vaihtoehtoisia pitkän ajan sijoittumisalueita. Haaransilta on ehdottomasti yksi parhaita, onhan se koko Oulun seudun viimeinen vapaa kahden valtatien liittymäalue, ja kunnan teettämän saavutettavuusvertailunkin mukaan tavoittaa eniten asukkaita. Limingan kunta esittää, että Haaransillalle merkitään Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan merkintä km-1 erikoiskaupan suuryksikkö. Nelostiellä Haukiputaan ja Limingan välillä ovat myös koko maakunnan suurimmat työmatkaliikennevirrat ja siis otollisimmat vyöhykkeet nimenomaan erikoiskauppaa varten työmatkaliikenteen runkoväylän ja nopean joukkoliikenteen varrella nyt ja tulevaisuudessa. Kunnan maanhankinnassa ja suunnittelussa on voitava luottaa aiempiin vahvistettuihin lainvoimaisiin kaavoihin ja seudulla jo tehtyihin selvityksiin. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että aiemmat seudulliset suunnitelmat ja yhteinen yleiskaava ovat edellä kuvatusti myös Haaransillan osalta maakuntakaavoituksen pohjana. 7

8 Kaupan palveluverkko 2030:n täydennysselvityksen aikajänne tulisi ulottaa vuoteen 2040 Maakuntakaavaehdotuksen kauppaverkon suunnittelun pohjana käytetty Pohjois- Pohjanmaan kaupan palveluverkko selvitys täydennysselvityksineen on runsaasti hyödyllistä kattavaa tilastotietoa sisältävä tietopaketti jatkosuunnittelun taustaksi. Selvityksen aikajänne vuoteen 2030, siis 17 vuotta, on kuitenkin liian lyhyt isoissa ja laajakantoisissa asioissa kuten liikenneverkko ja kaupan suuryksiköt, jotka sijoitetaan paikalleen vuodeksi. Erikoiskaupan suuryksikkövyöhyke Oulun seudulla on selvityksessä rajattu vain neljäksi ja kerrosalamäärät on vastaavasti rajattu vain vuoden kasvutarpeita ajatellen. Jos erikoiskaupan suuryksikkövyöhykkeet neljänä kma -alueena mitoitetaan ja vahvistetaan maakuntakaavassa näin ja varauksissa tyydytään nyt esitettyyn, saatetaan hyviä paikkoja tuhlata muuhun erikoiskaupan kannalta toisarvoiseen käyttöön. Esimerkiksi Haaransiltaa on täydennyselvityksessä (s. 56) esitetty vain paikallisille hankkeille kuntakaavoituksen keinoin. Tämä päätelmä on täysin virheellinen, kyse on kuitenkin liike-elämän kannalta arvokkaasta ja näkyvästä paikasta heti valtateiden liittymän vieressä. Pohjois-Pohjanmaan uusitun väestöennusteen mukaan (maakuntakaavan kaavaselostuksen liite1) ylivoimaisesti suurin väestönkasvu koko maakunnassa tulee Oulun seudulle, jonne tulee tilastokeskuksen ennusteen mukaan vv uusia asukkaita yli eli yli kaksi kertaa Raahen nykyinen asukasmäärä (n ). Voimakas väestön kasvu nelostien varressa ulottuu Iistä Liminkaan ja kaikkiin kuntiin tällä välillä. Terveestä ja nuoresta väestörakenteesta johtuen kasvu jatkuu ennusteen mukaan vuoden 2030 jälkeenkin lähes hengellä. Ydinvoimalan tulo Pyhäjoelle siirtää ja vahvistaa kehityksen ja työmatkaliikenteen painopistettä pysyvästi Oulun eteläpuoleisiin kuntiin. Tilastokeskuksen tuorein Limingan kunnan kasvuennuste 30 vuodessa, 32,1 % on edelleen suurin Oulun seudulla. Oulun seudun eteläosan muutkin kunnat kasvavat 30 vuodessa kaikki voimakkaasti, n %. Koska maakuntakaavan suunnittelua ohjaava ote ja asukasmääräennusteet ulottuvat kauemmaksi, vuoteen 2040 asti, kaupallisesta palveluverkkoselvityksestä puuttuu siten 10 vuoden kauppatarvemitoitus kokonaan. Sen vuoksi Limingan kunta esittää, että palveluverkkoselvitystä tulee täydentää kattamaan myös ajan , ja siinä yhteydessä myös käsitellä ja selvittää vaikutusarviointeineen kaikki realistiset sijoitusvaihtoehdot valtakunnallisille ja kansainvälisille suuryrityksille, mm. Ikeatyyppiselle erikoiskaupalle koko maakunnan alueella. 6. Seudullinen ampumarata Liminkaan ja Lumijoelle maakuntakaavan 2. vaiheeseen Koska nykyiset pohjavesialueilla olevat ampumaradat Oulun eteläpuoleisissa kunnissa ovat ympäristöhaittojensa vuoksi juuri nyt liipaisimella ratojen jatkolupien osalta, Limingan kunta esittää, että tulevien ampumarataratkaisujen selkiyttämiseksi merkitään maakuntakaavaan Limingan ja Lumijoen rajalle VT 8 pohjoispuolelle uusi seudullinen ampumaratakeskus (ea). Sopivin paikka on Vt 8 melualueella, pohjavesialu- 8

9 eista ja asutuksesta kaukana oleva, kuntien rajalla sijaitseva vanha hiekkakuoppa, jonka nimi peruskartassa osuvasti on valmiiksi Ruutikangas. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen sekä Limingan ja Lumijoen kuntien yhdessä teettämässä Rantakylä - Hirvasniemen harjualueen yleissuunnitelmassa, Ruutikangas valikoitui soveliaaksi paikaksi ampumaradalle sekä osoitettiin ko. tarkoitukseen jo yli 10 vuotta sitten. Vaihtoehtona suunnitelmassa on Ruutikankaan jatkeena oleva Metelinkangas, jossa myös on hiekkakuoppa. Liikenne hoituisi hyvin valtatieltä 8. Maakuntakaavaehdotukseen merkitty tuulivoimapuisto ja seudullinen ampumaratakeskus ovat hyvällä suunnittelulla yhteen sovitettavissa. LIMINGAN KUNNANHALLITUS Pekka Rajala kunnanjohtaja Katja Vuorinen hallintojohtaja LIITTEET 1. Selvitys Oulun seudun kaupallisten keskittymäkohtien saavutettavuudesta matka-aikoina 2. Yhteenveto saavutettavuusselvityksen tuloksista 3. Kartta työmatkaliikenteen valtavirroista Oulun seudulla 9