HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN VUOKRA-ASUMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN VUOKRA-ASUMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Haapajärven väestö- ja työpaikkakehitys Vuokra-asuntokanta Kaupungin omistuksessa olevat vuokra-asunnot Vuokra-asuntojen kunto Asuntojen käyttöaste Vuokrataloyhtiön taloudellinen tilanne ja keskimääräinen vuokrataso Muut vuokra-asunnot Haapajärvellä Omistajaohjaus Erityisryhmien tarpeet ja asunnot Ikääntyneet Vammaiset Mielenterveyskuntoutujat Päihderiippuvaiset Opiskelija-asunnot Vuokra-asuntojen kysyntä ja ennuste Vuokra-asumisen tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet

3 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN VUOKRA-ASUMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE Johdanto Haapajärven kaupungin vuokra-asumisen tarpeet ja tavoitteet ovat muuttuneet eri vuosikymmenillä ja luvuilla vuokra-asuntojen kysyntä oli kovinta ja silloin myös uudistuotanto oli suurta ja pyrki tyydyttämään kysyntää. Lamavuosina, luvun alussa, kaupungin omistaman tytäryhtiön, Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen, asunnoista noin 20 oli tyhjillään. Samanaikaisesti luvun alussa, vuosina , rakennettiin noin 100 asuntoa lisää (Niittyhaka, Niittyvilla, Laidunkartano, Salpalemmikki, Salpanyyrikki, Jukola) luvulle tultaessa, kunnan asukasluvun edelleen laskiessa, vuokra-asuntojen kysyntä oli selvästi muuttunut tarpeiltaan ja volyymiltaan. Asuntojen kysyntä kohdistui nyt erityisesti pieniin asuntoihin. Vuosikymmenen puolivälissä peruskorjattiin Haavantöyrä, jonka yhteydessä tehtiin asuntojen jakoa ja saatiin lisää pieniä asuntoja. Vuonna 2007 tehtiin käyttötarkoituksen muutos ja peruskorjattiin Sivakka 1-vaiheen kiinteistö josta tuli Kirsikkakoti, 16 asuntoa käsittävä kiinteistö mielenterveys- ja kehitysvammaisille asujille. Tämän Haapajärven kaupungin vuokra-asumisen kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää nykyinen asuntokanta, muuttuneet tarpeet sekä luoda lähivuosien tavoitteet ja suuntalinjat vuokra-asumisen kehittämiselle. Vuokra-asumisen kehittämissuunnitelmaa laatineessa työryhmässä ovat olleet Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen toimitusjohtaja Taina Ruhala, Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen terapiapalveluiden palvelujohtaja Riitta Mikkilä, kuntayhtymäjohtaja Johanna Kiiskilä sekä Haapajärven kaupungin talousja hallintojohtaja Unto Vesamäki. Lisäksi taustatietoja on saatu muiltakin viranhaltijoilta. 2. Haapajärven väestö- ja työpaikkakehitys Haapajärven kaupungin väkiluku on vähentynyt jo usean vuosikymmenen ajan luvun puolivälissä Haapajärvellä asui noin 8500 asukasta, vuonna 2000 kaupungin asukasluku oli 8236 ja vuoden 2012 lopussa 7644 asukasta luvun lopussa ja luvun alussa väkiluvun pienentyminen oli nopeampaa, mutta on viime vuosina ollut hitaampaa ja vuonna 2012 asukasluvun muutos oli positiivinen 35 henkilöllä. Tulevaisuudessa on odotettavissa väkiluvun lievää pienentymistä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin asukasluku vähenisi seuraavien vajaan 30 vuoden aikana noin 650 asukkaalla. 2

4 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin asukasluku vähenisi seuraavan vajaan 30 vuoden aikana noin 650 asukkaalla Väkiluku yhteensä

5 Syntyvyys on Haapajärvellä ollut vielä hyvä. Vuosittain syntyy edelleen lähes 100 uutta Haapajärvistä Syntyneet ja kuolleet Syntyneet Kuolleet Pitkällä aikavälillä työpaikkojen määrä Haapajärvellä on ollut vähenevä. Suurin tekijä muutoksessa on ollut alkutuotannon rakennemuutos, jossa tilamäärä ja alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet, mutta tuotanto esim. maidossa ja peltoviljelyssä ovat pysyneet samana, jopa kasvaneet 1990 luvulta. Muilla toimialoilla ja erityisesti palvelusektorilla työpaikkojen määrä on ollut kasvava. Työpaikkojen määrä on vähentynyt vuodesta 1990 vuoteen 2010 yli 300:lla, mutta asukaslukuun suhteutettuna se on pysynyt samana eli 39,6 % asukasluvusta. Haapajärvi on ns. työvoimaa vastaanottava paikkakunta. Pendelöinti tilastot osoittavat sen, että Haapajärvellä käydään jatkuvasti enemmän töissä muualta, kuin mitä haapajärviset käyvät töissä paikkakunnan ulkopuolella. Haapajärven työpaikkaomavaraisuus oli vuoden 2011 lopussa 104,4 % (vuonna 1990 se oli 100,1 % ja vuonna 2010 luku oli 106,5 %). 4

6 3. Vuokra-asuntokanta 3.1 Kaupungin omistuksessa olevat vuokra-asunnot Haapajärven kaupungin merkittävin vuokranantaja, Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot, on kaupungin kokonaan omistama aravavuokrataloyhtiö, joka on perustettu Yhtiö: 314 asuntoa, joista on 16 vammais- ja mielenterveyskuntoutujille ja 30 opiskelijoille 21 vuokranmääräytymisyksikköä kerrostalot 115 as luhtitalot 62 as rivitalot 139 as runsaat 500 asukasta ,50 asm2 Asumisväljyys v ,23 m2/as Suoraan kaupungin omistuksessa olevat asunnot ovat pääosin erityisryhmille tarkoitettuja mm. Karjalahden palvelukeskus, Haapakodit ja loput yksittäisiä esim. koulujen yhteydessä olevia asuntoja. Kaupunki: 84 as palveluasunnot 48 as muut vanhusasunnot 14 as päihdeasunnot 8 as Vuokra-asuntojen määrä paikkakunnalla on yhteensä n. 800 asuntoa. 5

7 3.2 Vuokra-asuntojen kunto Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen kiinteistökanta on rakennettu pääosin luvuilla. Viimeisten 20 vuoden aikana on peruskorjattu yhteensä 6 vuokranmääräytymisyksikön, 119 kerros- ja rivitaloasuntoa (38 % vuokra-asunto kannasta). Korjatut kohteet ovat valmistuneet luvuilla ja niissä on parannettu varustetasoa ( ), muutettu käyttötarkoitusta eri käyttäjäryhmille (2008), muutettu isoja asuntoja pienasunnoiksi (2005) ja nyt on valmistumassa ensimmäiset jälkiasennettavat hissit keskustassa sijaitsevaan kerrostaloon (2014). Hissittömiä kerrostaloja on jäljellä 3 kpl. Yhtiössä tehdyn tuoreen pitkäntähtäimensuunnitelman (PTS) perusteella seuraavalla 10-vuotiskaudella raskaita peruskorjauksia ei ole tulossa, mutta rakennusten ikääntymisestä johtuvaa normaalia pienempää peruskorjaustyyppistä korjaustarvetta on n. 3 milj. euron edestä. Mikäli hissien rakentamista jatketaan, nettokustannukset hissiavustusten jälkeen ovat kolmen kiinteistön osalta n. 0,6 milj. euroa. Nämä ovat yhteensä 3,6 milj. euroa. Kiinteistöt ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Normaalit oikea-aikaiset korjaukset pitävät rakennukset sellaisena myös edelleen. 3.3 Asuntojen käyttöaste Haapajärvellä on 41,8 kpl arava-vuokra-asuntoa/1000 asukasta kohti. Ympäristökunnissa luku on 21 ja 36,5 välillä. Alueellista tasoa korkeampi määrä selittyy sillä, että Haapajärvellä on ollut runsaasti teollisuuden työpaikkoja ja siten vuokra-asuntotarvetta enemmän kuin naapurikunnissa. Haapajärven kaupunki päätti 1990-luvulla keskittää vuokra-asuntojen ylläpidon omistamalleen vuokrataloyhtiölle ja myi sille suoraan omistamansa asuinkiinteistökannan (aravavuokrataloja 3 kpl, 41 as. ja 9 asunnon vapaarahoitteisen rivitalon). Lisäksi luovuttiin yksittäisistä asuntoosakehuoneistoista ja omakotitaloista myymällä ne yksityisille (n. 30 asuntoa). Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot yhtiön asuntojen käyttöaste pysyi luvun alkuvuosien pientä notkahdusta huolimatta pitkälle 2000-luvulle tasaisena ja hyvänä. Tuolloin lama-aikana asuntokantaa sopeutettiin myymällä vapaarahoitteista pienkiinteistöä yksityisille (yht. 13 as) luvun puolivälin jälkeen kysyntä alkoi kuitenkin heikentymään muuttoliikkeen seurauksena ja yhtiö joutui käynnistämään sopeutustoimet muuttuneessa tilanteessa. Vuonna 2005 peruskorjattiin vajaakäytöstä kärsinyt ydinkeskustassa sijaitseva kerrostalo siten, että suuria saunattomia kaksioita ja kolmioita muunnettiin pienasunnoiksi (yht. 10 as). Vuonna 2007 myytiin perustettavalle as.oy:lle uudistuotantoa varten purkukuntoinen hyvällä paikalla sijaitseva 1960-luvun rivitalo (11 as) ja 16 asunnon kerrostalo peruskorjattiin ja muutettiin käyttötarkoitukseltaan vammais- ja mielenterveyskuntoutujille sekä päivätoimintakeskustiloiksi 6

8 (Kirsikkakoti). Käyttöaste paranikin toimenpiteiden johdosta joksikin aikaa, mutta v se alkoi jälleen heikentymään. Paikkakunnan kokonaistilannetta tällöin selvitettäessä ilmeni, että keskusta-alueella oli kpl tyhjää vuokra-asuntoa eri toimijoilla. Vuokratalot -yhtiön osuus tästä oli n %. Yhtiössä huomioitiin em. kokonaistilanne, kun kosteusvaurion saanut 10 as. kerrostalo peruskorjaamisen sijasta päätettiin purkaa v Samalla paikkakunnan vuokra-asuntojen ylitarjontaa saatiin vähennettyä. Hissien rakentaminen 3 krs kerrostaloon aloitettiin kiinteistössä asuvien asukkaiden toiveesta ja muutoinkin esteettömien asuntojen kysynnän kasvaessa vuonna Yhtiö on vähentänyt vuokra-asuntokantaansa kysynnän vähentymisen takia viimeisen 15 vuoden aikana n. 40 asunnon verran. Asuntokantaa kokonaisuudessaan kuntakonsernissa on vähennetty yhteensä n. 70 asuntoa. Tällä hetkellä käyttöastetta voidaan pitää paikkakunnan ja alueelliseenkin tilanteeseen verrattuna varsin tyydyttävänä. Ympäristökunnissa on myös asuntoja vähentäviä toimenpiteitä tehty käyttöasteen parantamiseksi. Käyttöastelukuja 2004/97% 2005/98% 2006/95% 2007/93% 2008/97 % 2009/96% 2010/95% 2011/93,6% 2012/95,1% 2013/96% Asukkaiden vaihtuvuus 2009/45% 2010/39 % 2011/31% 2012/36% 2013/28% Yhtiö on tehnyt eri skenaarioiden pohjalta suunnitelmat kiinteistökannan lisäsopeuttamisesta, mikäli paikkakunnan kysyntätilanteessa tapahtuu muutoksia. 3.4 Vuokrataloyhtiön taloudellinen tilanne ja keskimääräinen vuokrataso Taloudellinen tilanne yhtiössä on tyydyttävä. Hoito- ja pääomamenot on saatu hoidettua sekä korjauksia tehtyä. Asuintalovarauksia ei ole tehty. Pienen yhtiön mahdollisuudet kerätä alhaisen vuokratason alueilla varoja tuleviin investointeihin on haasteellista. Merkittävä osa tuloista on kulunut ja kuluu rakentamisaikaisten ja peruskorjausten lainojen korkeisiin pääomakustannuksiin ja lisäksi vajaakäyttö on aiheuttanut tulonmenetyksiä. Yhtiö on järjestellyt lainasalkkuaan ensimmäisen kerran 1990-luvun lopulla ensisijais- ja korkeakorkoisten aravalainojen konvertoinneilla ja myöhemminkin järjestelyjä on tehty tarvittaessa. Laajempiin järjestelyihin on saatu kaupungin takaus. Yhtiön lainamäärä on 7,33 milj. euroa eli 427 e/asm2. Rakennuksista luopumiset, purkamiset ja käyttötarkoituksen muutokset ovat kaikki vaatineet taloudellista panostusta. Toisaalta toimet ovat helpottaneet vajaakäytön ja ylläpidon kustannuksia, mutta vastaavasti tuoneet kertaluonteisia kustannuksia sekä lisänneet lainarasitusta ko. rakennukselle tai muille jäljelle jääville rakennuksille. Tasearvojen arvonalennukset purkutalojen osalta ovat myös aiheuttaneet kirjanpidollisia tappioita, joita on vaikea saada katettua. Tehdyt 7

9 toimenpiteet ovat kuitenkin olleet erittäin tarpeellisia. Yhtiön korjaustarpeiden rahoitus yhdessä nopeasti nousevien hoitokulujen sekä rahoituskulujen kanssa muodostavat tilanteen, jossa käyttöasteen säilyminen yli 95 %:ssa on erittäin tärkeää yhtiön talouden takia. Keskivuokra v on ollut 8,55 e/m2/kk ja vuonna 2014 se on 8,90 e/m2/kk. Vuokraan sisältyy lämpö, vesi ja kaapeli-tv, osissa kohteita myös pesutuvan käyttö ja opiskelija-asunoissa myös sauna ja sähkö. Mikäli erityisryhmien asunnot (opiskelija-asuntola ja Kirsikkakoti) jätetään huomioimatta, keskivuokra on 8,78 e/hm2/kk. Vuokrien nousu alkaen 0,30 e/m2/kk johtuu pääosin hoitomenojen kasvusta, mm. kiinteistöveron, veden, kiinteistönhoidon, korjaus-, jäte- sekä sähkökulujen sekä aravalainojen vuosimaksujen noususta. Tällä hetkellä vuokrat olisi yhtiössä tärkeätä säilyttää nykyisellä tasolla alueellisen kilpailukyvyn ja asukkaiden maksukyvyn säilyttämisen takia. 3.5 Muut vuokra-asunnot Haapajärvellä Haapajärven Vanhainkotiyhdistyksellä on omistuksessaan vuokra-asuntoja yhteensä 139 kpl (sisältää erityisryhmille tarkoitetut Olavikodin ja Männistökodin asunnot). Muilla yksityisillä on vuokra-asuntoja n. 250 kpl. Haapajärven kaupungin 100 % omistamia asunto oy muotoisia vuokrataloja fuusioitiin kolme taloa Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokrataloihin vuonna 2003 (yht. 36 asuntoa). Asumisoikeusasuntoja ei ole rakennettu. Vuokra-asuntojen määrä Haapajärvellä jakaantuu seuraavasti: vuokratalot 40 %, vanhainkotiyhdistys 20 % ja muut 40 %. 4. Omistajaohjaus Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen toimintaa ohjaa Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategia Vetovoimainen Haapajärvi sekä konserniohjeet. Kaupunginhallitus antaa tytäryhtiöiden yhtiökokousedustajille ohjeita päätöksentekoa varten merkittävissä asioissa mm.: - hallituksen jäsenten valinta - tilintarkastajan valinta - tytäryhtiöiden ja kaupungin vuosittaiset suunnitelmat, jotta ne eivät ole ristiriidassa keskenään - toiminnan olennainen laajentaminen tai supistaminen - yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen merkittävä muuttaminen - yhteisön toimialan kannalta poikkeuksellisen merkittävä investointi tai omaisuuden luovutus Haapajärven kaupunki ja sen tytäryhtiöt pitävät yhteisiä kokoontumisia, konsernipalavereja, joissa pohditaan kaupungin konserniin kuuluvien yhtiöiden yhteistyötä ja yhtiöiden kehittämistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosittain talousarviossaan tytäryhtiöille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Yhtiöiden taloutta ja toimintaa ja tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätösten avulla. Vuokratalot yhtiölle asetetut tavoitteet vuodelle 8

10 2014 ovat: - käyttöaste yli 95 % - asukkaiden vaihtuvuus alle 38 % - kiinteistöjen kunnossapitoa tehdään PTS:n mukaisesti - kiinteistönpidossa otetaan käyttöön huoltokirjat Vuokratalot yhtiö on ottanut pitkäaikaista lainaa vuosina yhteensä 3,12 milj. euroa. Lainat on käytetty pääosin lainasalkun uudelleen järjestelyihin sekä myös investointien rahoittamiseen. Kaupunki on myöntänyt vuokratalot -yhtiön ottamille pankkilainoille omavelkaisia takauksia kaikkiaan noin 3,9 milj. euroa. 5. Erityisryhmien tarpeet ja asunnot Haapajärvellä erityisryhmien asuntorakentamisessa asuntotarpeen selvittelyssä ja toiminnassa eli ns. perustyössä vastuu on Peruspalvelukuntayhtymä Selänteellä. Erityisryhmien asuntojen rakentaminen ja Ara:n avustusten hakeminen ovat kaupungin ja/tai Kiinteistö Oy Haapajärven vuokratalojen vastuulla. 5.1 Ikääntyneet Haapajärvellä ikääntyneelle väestölle suunnattuja vuokra-asuntoja on kaupungin omissa yksiköissä: Haapakodilla ja Karjalahden palvelukeskuksessa. Haapajärven Vanhainkotiyhdistyksellä niitä on Kuonalantiellä (Lepomajat) sekä Männistökadulla (Olavikoti). Lampelan Palvelukoti on yksityinen iäkkäiden ihmisten asumispalveluja tuottava yksikkö. Myös Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokrataloilla on vuokralla iäkkäitä ihmisiä. Haapakoti ja Karjalahden Palvelukeskus ovat kaupungin omistamia iäkkäiden ihmisten asumisyksiköitä joista palvelukeskuksessa on tehostettua palveluasumista. Palvelukeskuksessa on neljä osastoa: Rantala, Ritvala, Pihlaja ja Hopeahapsi. Haapakoti on palvelukoti, joka on muuttumassa vuokra-asunnoiksi. Siellä ei ole yövalvontaa mutta turvapuhelimen hälytykset menevät palvelukeskukseen, josta tarvittaessa hoitaja käy tarkistamassa tilanteen. Haapakoti ja palvelukeskus sijaitsevat molemmat Mustolanperäntiellä noin 4 km päässä Haapajärven keskustasta. Haapakodit, 14 rivitaloasuntoa (3 taloa) on rakennettu 1990 luvun alussa. Kuntokartoitus ja korjauksia on tehtävä lähivuosina. Karjalahden Palvelukeskuksessa on 48 asuntoa. Se on rakennettu 1980 luvun puolivälissä ja sitä on korjattu 1990 luvun lopulla. Suunnitteilla on uusi peruskorjaus vuosina Haapajärven vanhainkotiyhdistyksen asunnoista suurin osa sijaitsee Kuonalantiellä noin 0,5 km päässä ydinkeskustasta. Näihin asuntoihin on mahdollista saada kotihoidon palveluja yksittäisten asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan sekä erilaisia tukipalveluja mm. ateriapalvelut. Yhdistyksen omistamassa Olavikodissa asuu 15 iäkästä ihmistä. Olavikoti on lähinnä muistisairaita varten oleva tehostetun palvelun yksikkö. Olavintuvalla (sekä Olavikodilla että 9

11 Männistökodilla) on tällä hetkellä menossa peruskorjaus (kosteusvauriot) joka valmistuu kevään 2014 aikana. Haapajärven Kuusaalla, noin 25 km päässä keskustasta, sijaitsee yksityisen ylläpitämä, iäkkäille asukkaille tarkoitettu 11 paikkainen palveluasumisen yksikkö, Lampelan Palvelukoti. Asukaspaikat ovat tällä hetkellä kaikki haapajärvisten käytössä, joko palvelusetelillä tai vanhoilla ostopalvelusopimuksilla. Sinne on tarvittaessa mahdollista saada myös tehostettua palveluasumista. Lisäksi monet ikääntyneet henkilöt asuvat omistusasunnoissa tai vuokraasunnoissa keskustaajamassa sijaitsevissa kerros- ja rivitaloissa sekä omakotitaloissa. Iäkkäät asiakkaat voivat saada toimintakyky huomioiden erilaisia kotona asumista tukevia palveluja. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti, itsenäisesti asuvia yli 75 vuotiaita tulisi olla %. Haapajärvellä itsenäisesti asuvia ko. ikäluokasta on 87,8 % (v.2012). Säännöllisen kotihoidon piirissä heitä on 17,4 % ja omaishoidontuen piirissä 5,8 %. Ko. ikäluokasta on tehostetun palveluasumisen piirissä Haapajärvellä 9,8 % (v.2012), kun se ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti tulisi olla 5 6 %. Tehostetun palveluasumisen paikkamäärät riittävät vuoteen 2020, mikäli prosentti on 6. Haapajärven nykyisessä luvussa (9.8 %) on mukana pitkäaikaispotilaita. Haapajärvellä tarvitaan lyhytaikaisen hoidon (ns. vuorohoito) paikkamääriä lisää. Tällä hetkellä paikkoja on 9 eli 1,34 % ko. ikäluokasta, kun se suosituksen mukaan pitäisi olla 2 3 %. Vuoteen 2020 tarvittaisiin 23 hoitopaikka ja vuoteen hoitopaikkaa. Tämä toimintamuoto on ensisijainen tukimuoto kotihoitoa ajatellen. Haapajärvellä tuetaan kotona asuvia ikäihmisiä mm. seuraavasti: - seniorineuvola - ilman ajanvarausta toimiva avovastaanotto - erilaiset jumppa- ja kuntoiluryhmät - asiointipalvelut - ateriapalvelut - kylvetyspalvelut - ulkoiluystäväpalvelu - turvapuhelimet, -hälyttimet ja laitteet - siivouspalvelut (järjestöjen toimesta) - muistihoitajan vastaanotot/ kotikäynnit - omaishoidontuki - päiväkeskustoiminta 5.2 Vammaiset Vammaisten asumispalvelujen laatusuosituksen (STM 2003) mukaan kunnan tulee huomioida vammaisten ihmisten asumisessa: 10

12 - vammaisen ihmisen asumisen tarpeet mukaan kuntasuunnitelmaan - ympäristö rakennettava esteettömäksi ja toimivaksi - yhteiset palvelut kaikkien saavutettavissa - yksilöllisillä palveluilla tavoitellaan yhdenvertaisuutta Valtioneuvoston periaatepäätös v koskee kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisen ohjelmaa v Ohjelman tavoitteena on varmistaa laitoksista ja lapsuudenkodista muuttaville kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen, johon kuuluu esteetön ja toimiva asunto tavallisessa asuinympäristössä sekä riittävät, yksilölliset ja tarpeenmukaiset palvelut ja tuki. Haapajärvellä toimii Vuokratalojen omistamassa ja kaupungille edelleen vuokratussa Kirsikkakoti kiinteistössä oma kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille tuettua asumispalvelua tarjoava yksikkö, jonka hoivapalvelut tuottaa Ppky Selänne. Alle 17 vuotiaita kehitysvammaisia on 21 henkilöä. Kaikkiaan kehitysvammaisia on tällä hetkellä 85 henkilöä. Haapajärven Vanhainkotiyhdistyksen omistamassa Männistökodissa on asukkaina tällä hetkellä sekä kehitysvammaisia että vanhuksia. Männistökoti tullaan muuttamaan kuluvan vuoden aikana yksistään kehitysvammaisten tehostetuksi asumispalveluyksiköksi, jolloin siinä on 14 paikkaa + 3 tukiasuntoa kehitysvammaisille. Vanhainkotiyhdistyksellä on Kuonalantiellä kehitysvammaisten palveluasumiseen tarkoitettu ryhmäkoti jossa on 7 asukasta. Vammaispalvelulain (VPL) mukaisille asukkaille ei ole omaa asumisyksikköä. Tarvittaessa heille on ostettu paikka Validialta tai Runolasta. Muutoin he asuvat kotona. Ratkaisu asumisesta ja tuesta on aina tapauskohtainen. 5.3 Mielenterveyskuntoutujat Mielenterveyslain 5 :n mukaan mielisairautta tai muuta mielenterveyshäiriötä potevalle henkilölle on järjestettävä mahdollisuus hänen tarvitsemaansa lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvään tuki- ja palveluasumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittämissuosituksen (STM:n julkaisuja 2007:13) mukaisesti: - Hyvin hoidetut mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut parantavat kuntoutujien elämänlaatua ja vähentävät erikoissairaanhoidon kustannuksia. - Ensisijaisena tavoitteena on turvata asumisen pysyvyys asiakkaan omassa kodissa. Paluu omaan kotiin varmistetaan myös hoitojakson jälkeen. - Pitkäaikaisessa asumisessa asumisen laadun on vastattava yleisiä asumisen standardeja. - Riittävät ja tarkoituksenmukaiset kuntouttavat palvelut turvataan sekä omassa asunnossa että asumispalveluyksikössä. Haapajärven kaupunki on vuokrannut Vuokratalojen omistamasta Kirsikkakoti 11

13 kiinteistöstä tilat, joissa se tarjoaa tuettua asumispalvelua mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille, yhteensä 16 asuntoa. Asuminen Kirsikkakodissa on kevyesti tuettua, hoitaja ohjaa tarvittaessa päivittäisissä askareissa ja toiminnoissa sekä vastaa asukkaiden lääkehoidosta. Hoivapalvelut Kirsikkakotiin tuottaa Ppky Selänne. Yksityisiä mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen tuottajia Haapajärvellä on Haapajärven Kimppakoti Oy, Palvelukoti Haapajärvi (Mikeva) sekä Palvelukoti Jaakonkartano. Haapajärven Kimppakoti sijaitsee lähes kaupungin keskustassa, kuitenkin omassa rauhallisessa ympäristössä. Koti valmistui keväällä 2004 ja siinä on 18 asukaspaikkaa, joista 10 on tehostettua asumispalvelua, 8 palvelukoti asumispalvelua ja 6 tukiasuntopaikkaa kodin ulkopuolella harjaantumisasumiseen. Haapajärven Palvelukoti (Mikeva) sijaitsee keskustan tuntumassa. Kiinteistö on vuonna 2002 remontoitu palvelukotikäyttöön. Palvelukoti on 12 paikkainen. Intervallipaikkoja on saatavilla mahdollisuuksien mukaan. Asukkaina voivat olla mm. mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset sekä lievästi kehitysvammaiset. Jokaiselle asukkaalle laaditaan henkilökohtainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma yksilöllisten erityistarpeiden mukaan ja se tarkistetaan ja päivitetään 3 6 kk:n välein. Palvelukoti Jaakonkartano sijaitsee Autiorannalla, noin 10 km:n päässä Haapajärven keskustasta. Siinä on 12 mielenterveyskuntoutujalle tarkoitettua asukaspaikka ja 2 intervallipaikkaa. Jaakonkartanossa on ympärivuorokautinen hoiva ja huolenpito. 5.4 Päihderiippuvaiset Haapajärven kaupunki on rakennuttanut 2000 luvulla 8 asuntoa käsittävän pientalo kokonaisuuden päihderiippuvaisille asukkaille noin 3 km päähän keskustasta. Asunnot on vuokrattu vuokratalot yhtiölle, joka jälleen vuokraa ne tarvitseville. Rakennukset ovat hyväkuntoiset. Kiinteistössä asuminen on itsenäistä. Päihderiippuvaisia asuu myös yksityisten vuokranantajien ja vuokrataloyhtiön asunnoissa. Haapajärven kaupungilla ei ole päihderiippuvaisille henkilöille omia asumispalveluyksiköitä. Tarpeen ilmetessä paikka hankitaan ostopalveluna asiakkaan toimintakyvyn ja tarpeen mukaisesti. Erityisesti nuoria päihdeongelmaisia joilla on maksuhäiriöitä ja velkaantumista on tuettava avohuollon toimenpitein. 5.5 Opiskelija-asunnot Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot omistaa 30 asuntoa käsittävän opiskelijaasuntolan os. Koulukatu 19, joka on tarkoitettu Jedu:n II-asteen oppilaitosten opiskelijoille. Osa asunnoista on vuokrattu soluasuntoina ja osassa asunnoissa 12

14 asuu myös työssä käyviä asukkaita. Vastaavasti opiskelijoita asuu myös vuokratalo yhtiön muissa kiinteistöissä. Soluasuntona vuokrattujen asuntojen tarve on vähentynyt vuosien mittaan. 6. Vuokra-asuntojen kysyntä ja ennuste Haapajärven kaupungissa on nykyiseen asukasmäärään ja asuntokysyntään nähden tasapainossa oleva vuokra-asuntotilanne. Kunnassa on tarjolla hyvin myös yksityisten vuokranantajien asuntoja. Kysyntätilanteen heikentymiseen ja sitä seuranneen käyttöasteen laskuun on reagoitu suhteellisen nopeasti sopeuttamalla asuntokantaa kysyntää vastaavaksi. Asukkaiden vaihtuvuus asuntojen ylitarjontavaiheessa oli keskimäärin %. Vuonna 2013 vaihtuvuus oli alle 30 %. Vaihtuvuutta selittää osiltaan se, että omistusasumisen suosio on Haapajärvellä perinteisesti ollut korkea ja vuokralla asuminen koetaan väliaikaiseksi vaiheeksi elämässä. Omistusasuntojen hankintakynnys on myös alhainen, koska asuntojen hinnat ovat varsin edulliset. Paikkakunnan väestö ikääntyy ja tarve ydinkeskustan esteettömiin asuntoihin tulee lisääntymään. Vuokrataloyhtiöllä on vielä 3 kpl hissittömiä kerrostaloja ydinkeskustassa, jotka muutostöillä sekä hissirakentamisella saadaan varsin nopeasti vastaamaan näitä tarpeita luvuilla valmistuneissa rakennuksissa on paljon asunnonhakijoiden tarpeeseen nähden väärää asuntokokoa. Kysyntää olisi yksin asuville sopivista saunallisista pienasunnoista ja tarjonta taas on kooltaan perheasunnoksi sopivaa saunatonta isoa kaksiota ja kolmiota. Hakijaruokakunnista tilanteen mukaan (yht. 58 kpl) oli 1 hlön talouksia 43 kpl ja 2 hlön talouksia 5 kpl (yhteensä 82 %), ja 3-4+ talouksien osuus 10 kpl (18%). Vuokra-asunnon saaneita vuonna 2013 oli 89 kpl, joista 55 kpl 1 hlön talouksia (62 %), 14 kpl 2 hlön talouksia (21%), 20 kpl hlön talouksia (17 %). Haettavana vuonna 2013 oli 92 asuntoa, joista 19 yksiötä (20%), 48 kaksiota (52 %), 21 kolmiota ja 4 neliötä (27%). Paikkakunnan vuokra-asunto- ja omistuskiinteistökanta on ikääntymässä ja peruskorjaustarve kasvaa. Uudistuotanto vuokrataloyhtiöllä on ollut pysähdyksissä 1997 vuodesta lähtien ja yksityisellä sektorilla sen määrä on ollut pientä. Kiinteistökannan ikääntymisen myötä tulee ajan myötä käynnistymään myös korvausrakentamisinvestoinnit. Yksityisellä on omistuksessaan vuokrakäytössä olleita luvun kerrostalokiinteistöjä, joissa on ollut tyhjiä asuntoja. Näitä on nyt kunnostettu ja sen jälkeen vuokrattu tai ollaan muuntamassa asuntoosakeyhtiöksi. Vuokrataloyhtiöllä ei ole nyt kysynnän puutteen takia tyhjiä asuntoja ja asunnonhakijoita on kohtuullisesti. Tammikuussa 2014 valmistuvan hissiremontin jälkeen tulevat vuokraukseen, korjauksen ajaksi tyhjennetyt 6 asuntoa. 5 rivitaloasuntoa käsittävä Asunto oy Jukola (kaupunki omistaa 100 %) on nyt remontin takia tyhjä ja se valmistuu asteittain vuokra-asuntokäyttöön kevään 2014 kuluessa. 13

15 Lähitulevaisuudessa on jonkin verran lisäkysyntää suhteellisen pienille ja edullisille vuokra-asunnoille. Samoin ikäihmisten isompien asuntojen lisätarve tulevaisuudessa lienee suurempi, koska suuret ikäluokat ovat juuri siirtyneet tai siirtymässä eläkkeelle. Lisäksi vanhusten määrä kasvaa, koska eliniät pidentyvät kaiken aikaa. Sivukylillä asuvat vanhukset joutuvat muuttamaan keskustaan lähelle palveluja, koska eivät jaksa ylläpitää omakotitaloaan. Näissä vanhuksissa on myös pariskuntia, jotka tarvitsevat isompia asuntoja. Kun vanhukset asuvat keskustassa myös hoivapalvelut ja kuntoutus on helpompi ja taloudellisempi toteuttaa. 7. Vuokra-asumisen tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet Tällä hetkellä tarvetta tavanomaisten vuokra-asuntojen lisärakentamiselle ei kunnassa ole ellei työpaikkakehityksessä tapahdu merkittävää lisäystä. On kuitenkin varauduttava mahdolliseen väestökehityksen mukaiseen kysyntään ja toisaalta korvausrakentamiseen. Mm. saunallisten pienasuntojen kysyntään vastaamiseen tarvitaan nykyisiä asuntoja korvaavaa uudistuotantoa tulevaisuudessa. Hissien rakentamista sekä asuntojen esteettömyysmuutoksia jatketaan tarpeen mukaan ja vastataan siten ikääntyvän väestön asumisen tarpeisiin. Vuokra-asuntojen markkinointia jatketaan tulevaisuudessakin. Vuokrataloyhtiön ja kaupungin yhteistä kiinteistönhoidon kehittämishanketta jatketaan. Vuokratalot yhtiön ja muiden kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden yhteistyötä jatketaan, mm. palaverit, palveluiden hankinta, palkanlaskenta, lomasijaisuudet ym. Korjaustarpeet on määritelty 2013 syksyllä kuntoarvioiden perusteella laaditussa PTS:ssa. Korjausten toteutuksessa ja rahoituksessa on huomioitava, että vuokrataso pystytään pitämään alueellisesti edelleen kilpailukykyisenä. Vuokra-asuntokannan kehittäminen ja siihen käytettävät resurssit ovat riippuvaisia asuntojen kysynnästä ja riittävästä käyttöasteesta. Kysyntään vaikuttaa oleellisesti paikkakunnan yleinen työllisyystilanne ja muuttoliike. Kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien tarpeisiin tarvitaan todennäköisesti uudisrakentamista. Tarve on tämän hetken arvion mukaan kaksi 5 10 asunnon rakennusta. Myös päihderiippuvaisille suuntautuvaan vuokraasuntojen rakentamiseen on varauduttava lähitulevaisuudessa 5 asunnon verran. Yleisenä kehittämistavoitteena ovat esteettömämmät, viihtyisämmät sekä hakijakunnan tarpeita vastaavat asunnot. Vuokra-asumisen tulevaisuuteen paikkakunnalla vaikuttaa myös merkittävästi tulevan kuntarakenneuudistuksen vaikutukset. 14