MUISTIO ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ / 7. Aika maanantai klo 10 14

Transkriptio

1 ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ / 7 Aika maanantai klo Paikka Kuopio, sosiaali- ja terveyskeskus, kokoushuone 331 Verkkokokousyhteys Jyväskylä Osanottajat johtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet Johtoryhmän työvaliokunta 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 2. Palvelurakenneselvitystyöryhmän tilannekatsaus Tarja Kauppila esitteli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen etenemistä. Hallitusohjelman mukaisesti kunta- ja palvelurakenneuudistusta viedään rinnakkain eteenpäin. Kuntauudistus on kokonaisuus johon linkittyvät rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki sekä kuntien tehtävien arviointi. Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota lähidemokratian kehittämiseen. Kuntalain uudistuksen tueksi asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Valtionosuusuudistuksessa selkeytetään valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteita, parannetaan järjestelmän kannustavuutta ja poistetaan rahoitusjärjestelmästä kuntien yhdistymisen esteitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Tarkoituksena on muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Vaihtoehtona on poikkeusmenettely, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. STM asetti työryhmän valmistelemaan palvelurakenneselvityksen, jonka lähtökohtana ovat hallitusohjelman kirjaukset sote-rakenteeksi. Väliraportti valmistui toukokuussa (kolme erilaista palvelurakennemallia), loppuraportti valmistuu mennessä. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä valitsi jatkotyön pohjaksi mallin, jossa kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuollon alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä

2 / 7 osa sairaalahoitoa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä jatkossa riittävän suurissa kokonaisuuksissa ja koottava sosiaali- ja terveydenhuolto yhteen saman järjestäjän vastuulle. Erityisvastuualueiden roolia on selkeytettävä jatkotyössä. Päätettävästä kuntarakenteesta riippuu, montako sosiaalija terveydenhuollon aluetta tarvitaan vahvojen peruskuntien lisäksi. Palvelurakennetyöryhmän toimeksianto on vuoden loppuun. Rakennelaki on lähdössä lausunnoille kuntiin. Suunnitellut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen suuntaviivat on esitetty pääpiirteittäin välikysymysvastauksessa Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmän työstettyä linjaukset valmiiksi on tarkoitus asettaa viisi selvityshenkilöä alueellista selvitystyötä varten. Keskeisiä linjauksia ovat kaikille tasa-arvoiset ja laadukkaat sosiaali-terveydenhuollon palvelut, järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla, vahvat peruskunnat, mahdollisuus poikkeusmenettelynä sotealueisiin, rahoitus- ja järjestämisvastuu samalla organisaatiolla sekä kielelliset oikeudet turvataan. Keskeinen linjaus on se, että perustasolla on sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut, osa erikoissairaanhoitoa ja mahdollisimman laaja sosiaalihuollon tehtäväkokonaisuus. Tämän lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota vahvistetaan. Jatkossa tulisi olemaan viisi erva-aluetta siten, että kunnan asema palvelujen järjestäjänä vahvistuu. Työnjako- koordinaatio-, suunnittelu- ja viranomaistehtäviä tarkennetaan jatkotyössä. 3. Kuinka saadaan Kaste-ohjelman toimeenpanosuunnitelma elämään ja suunnitelmat käytännön teoiksi Olli Kerola ja Salme Kallinen-Kräkin alustivat Kaste-ohjelman toimeenpanon vauhdittamisen ideointia. Itä- ja Keski-Suomen alueellisessa toimeenpanosuunnitelmassa olevassa kuviossa on hyvin kuvattu osaohjelmien kokonaisuus ja niiden keskinäiset suhteet. Kerola piti myös tärkeänä toimeenpanosuunnitelmassa olevaa mainintaa Kaste-työn ohjelmallisesta luonteesta jota pyritään elävöittämään lisäämällä kuntien Kaste-tietoisuutta ja vahvistamalla eri kehittämisverkostojen vuoropuhelua. Tärkeä huomio toimeenpanosuunnitelmassa on myös se, että Kaste-ohjelman kehittämistyö ei rajoitu pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalle, vaan kansalaisten hyvinvointia edistetään myös poikkihallinnollisesti. Kaste II on jatkumo edellisestä Kaste-kaudesta. Ensimmäisellä Kastekaudella kehitettiin paljon hyviä käytäntöjä ja nyt näiden käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen ovat yhtenä painopistealueena. Tässä työssä korostuu myös aluejohtoryhmän jäsenten rooli. Nyt alustavaa pohdintaa on käyty siitä, että aluejohtoryhmälle osoitettavaa määrärahaa nostettaisiin ja avattaisiin sen käyttömahdollisuuksia toimeenpanon vauhdittamiseksi. Nyt aluejohtoryhmien määräraha on ollut euroa vuosittain. Aluejohtoryhmässä asiaa pidettiin erityisen hyvänä. Näin johtoryhmä saisi lisää mahdollisuuksia toimintaansa. Esimerkiksi Kuopion Lapsi-hankkeessa on kehitetty hyviä työkaluja joista on ollut kysyntää eri puolilta Suomea. Nyt kaupungin perustehtävään ei sinänsä kuulu hyvien käytäntöjen levittäminen hankkeen jälkeen muihin kuntiin. Myös Pohjois-Karjalassa on noussut esiin juurruttaja-kehittäjä teemalla sama asia hyvien käytäntöjen levittämisessä. Juurruttaja-kehittäjän tehtävänkuvaa ei välttämättä tarvitsisi rajata yhteen teemaan tai yhden hankkeen käytäntöjen levittämiseen. Jyväskylässä on pohdittu myös tätä samaa asiaa ja asian tiimoilta on nyt valmisteltu asiaa hankkeen muotoon. Määrärahan tulisi olla riittävän suuri jotta voitaisiin vastata jo maantieteellisestikin laajan Kaste-alueen tarpeisiin. Juurruttamiseen ja levittämiseen tulisi kytkeä myös uusien ajatusten ideointi.

3 / 7 Hyvänä asiana pidetään myös määrärahan käytön avaamisen ja määrän nostamisen suoran toiminnan mahdollistamista. Nyt on hyvä kuitenkin pohtia myös sitä palkataanko juurruttajia vai panostetaanko siihen miten verkostot saadaan mukaan. Tärkeää on myös tavoittaa keskeisestä päätöksenteosta vastaavat henkilöt ja lisätä tietoisuutta Kaste-ohjelman aikaansaannoksista. Määrärahan puitteissa voitaisiin viedä eteenpäin aikaisemmin aluejohtoryhmän kokouksessa käsiteltyä Isoverstas tyyppistä verkkokoulutusta sekä esimerkiksi tukea Kanerva ja Rampe hankkeiden tulosten implementointia. Panosta voisi laittaa myös enemmän hankkeiden arviointiin ja siihen miksi joissakin tapauksissa kehittämistulokset eivät ole juurtuneet. Asian työstämistä jatketaan aluejohtoryhmässä ja tarvittaessa hyödynnetään aluejohtoryhmän työvaliokuntaa näissä pohdinnoissa. Toimeenpanoa suunniteltaessa voidaan yhdistää voimia. Aluejohtoryhmällä on oma määrärahansa ja eri osaohjelmilla on omat toimeenpanorahansa. Myös hankkeiden valtionavustuksia voidaan hyödyntää esimerkiksi rakentamalla hankkeiden, eri osaohjelmien ja aluejohtoryhmien kanssa yhteisiä seminaareja ja foorumeja. Tätä yhteistyötä ja toimeenpanon suunnittelua voidaan rakentaa yhteisissä aivoriihissä ja aluejohtoryhmään kannattaa kutsua myös osaohjelmien vastuuhenkilöitä pohtimaan yhdessä toimeenpanon toteutusta. Ministeriössä hankkeiden kokoa on hahmoteltu niin, että alueiden kärkihankkeet voisivat olla noin 2 miljoonaa euron luokkaa valtionavustuksissa ja keskikokoiset hankkeet asettautuisivat noin 1 milj euron väliin. Valtionavustuksia hankkeille on jaossa tämän vuoden lopussa 14.5 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 hankkeille suunnatuista valtionavustuksista jäi osa käyttämättä. Tätä säästynyttä osuutta voitaisiin ehkä käyttää 2013 vuoden hankehaussa. Vuosittain varataan noin 1.5 miljoonaa euroa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tarpeisiin. Aluejohtoryhmän toimeenpanorahan käytöstä johtoryhmällä tulee olla tiukka ote. Yhtenä näkemyksenä esitettiin alueellisien foorumien rakentamista. Edellisellä Kaste-kaudella alueella järjestettiin maakunnalliset foorumit ja foorumeiden anti vedettiin yhteen ministeri Risikon johdolla Itä- ja Keski- Suomen Kaste-seminaarissa. Tästä seminaarisarjasta sekä ministeriölle että alueen toimijoille jäi hyvä kuva onnistuneesta toimintamallista. Toisena ajatuksena esitettiin, että ennen kaikkea päättyvien hankkeiden hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista tulisi tukea myös toimeenpanorahalla. Alueella on useita merkittäviä kysymyksiä esimerkiksi terveyskeskussairaaloiden määrään ja asemaan, asiakkaiden turvattomuuden tunteeseen, laitospaikkojen vähentämiseen. Nyt olisikin tärkeää edelleen miettiä ne kärjet joihin keskitytään. 4. ERVA-alue ja sosiaalityön tutkimuksen painopistealueet Anssi Savolainen ja Katri Ylönen kertoivat loppusuoralla olevan sosiaalityön tutkimuksen painopisteitä käsittelevän Itä- Suomen ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä tehdyn selvityksen tuloksista. Selvitys on tehty valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkoston rahoituksella. Haastattelujen ja taustatutkimuksen myötä on hahmottunut eri teemoja jotka organisaatiotasolla painottuvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen alueelliseen järjestämiseen ja yhteensovittamiseen, työhyvinvointiin, työn mallintamiseen ja ammatillisen työnjaon ja tehtävärakenteen kehittämiseen

4 / 7 (esim. terveyshyötymalli) sekä tietohallinnon ja -järjestelmien tutkimukseen. Työntekijätasolla kysymykset painottuvat moniammatilliseen työhön ja yhteisiin palvelusuunnitelmiin, työmenetelmätutkimukseen, näyttöön perustuvaan työn tutkimukseen, toimivien työtapojen tutkimukselliseen kehittämiseen sekä moniammatilliseen asiakastyön opetukseen ja opiskelijan ohjaukseen. Asiakastasolla kysymykset ovat painottuneet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten asiakkaiden määrittelyyn, asiakkaiden osallisuuteen, terveyden sosiaaliseen ulottuvuuden määrittelemiseen, työllistymiseen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointiin sekä kansalaisen, asiakkaan ja potilaan turvallisuuteen. Selvityksessä tehtyjen haastattelujen perusteella jatkossa tulisi tiivistää myös yhteistyötä opetuksen ja tutkimuksen välillä sekä vahvistaa monialaista yhteistyötä ja luoda sille foorumi alueelle. Aluejohtoryhmän keskustelussa tuotiin esiin, että kehittämistyöhön liittyvää koulutusta tulisi tehostaa ja sille tarvittaisiin pysyviä rakenteita. Ennen kaikkea moniasiakkuudet ja niiden selvittäminen on yksi keskeisistä kysymyksistä. Selvitykseltä toivottiin konkreettisia esimerkkejä niistä tutkimusteemoista joita voidaan viedä eteenpäin yliopistojen yhteistyönä. Järjestöjen huomioiminen tutkimuksessa on jatkossa tärkeää, koska järjestöt tekevät paljon konkreettista työtä asiakkaiden kanssa. Tarvittavasta yhteistyöstä hyvä esimerkki on Hyvinvointitutkimuskeskus KWRC, joka on Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan hallinnoima monitieteinen hyvinvointiin ja hyvinvointipalveluihin keskittyvä, tieteenalojen rajat ylittävä tutkimus- ja kehittämiskeskus. Tutkimusosaaminen on vielä alikäytettyä Kasteessa. Kaste ei ole tieteellisen tutkimuksen rahoitusohjelma, mutta yhteistyöllä olisi paljon mahdollisuuksia. Myös opinnäytetöiden tekijät on hyvä muistaa resurssina kehittämistoiminnan tutkimuksessa. 5. Itä- ja Keski-Suomen hankeaihiot Simo Kokko esitteli hankkeen jonka työnimenä on Terveempi Itä-Suomi; terveyden edistämisen muuttuvat rakenteet ja toimintatavat Hankkeessa on kolme lähestymistasoa: Väestön ja kansalaisjärjestöjen taso (internetportaalit, väestötason tiedontuotanto ym.), Kuntien terveyden edistämisen taso jossa painopisteenä on kuntien roolin selkeyttäminen terveyden edistämisessä ja ammattilaisten taso jossa painopisteenä on korkeaan riskiin perustuvan ja väestötason strategian tietämyksen vahvistaminen arkityön toiminnan ohjaamisessa ja ammattilaisten uusien toimintatapojen kehittäminen terveydenedistämisessä. Hanke hyödyntää luonnollisesti myös Kanerva hankkeen tuloksia. Toisena lähestymistapana on ajateltu hankekokonaisuutta, johon on yhdistetty palvelujärjestelmän sekä rakenteiden kehittämisen aiheita. Kuitenkin tässä vaiheessa rakennekysymysten ollessa vielä auki aluejohtoryhmässä puollettiin marssijärjestyksen tekemistä niin, että terveydenedistämisen kysymykset nousisivat hankeaihioon nyt vuoden loppuun jätettävään hakemukseen. Alustava kokonaisbudjetti on 2,2 miljoonaa euroa ja tällä hetkellä PSSHP, ESSHP, ISSHP ja PKSSK ovat ilmoittaneet osallistuvansa hankkeessa. Raili Haaki esitteli hankeaihion jonka työnimi on Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöinen kehittämisrakenne. Hankkeen tarkoituksena on varmistaa eri hankkeissa käynnistettyjen muutosprosessien jatkuminen ja kiinnittää vahvemmin kehittäminen osaksi arki-

5 / 7 työtä ja kuntien strategioita. Hankkeen tarkoituksena on myös tukea sotepalveluiden integraatiota ja systemaattista asiakaslähtöistä kehittämistä luomalla alueelle pysyvä kehittämisrakenne. Tätä kehittämisrakenteen muodostamista voitaisiin pilotoida hankkeen avulla Keski-Suomessa. Hankkeessa toimisi kaksi kehittämiskoordinaattoria (sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiskoordinaattori) jotka kiinnittyisivät SHP Perusterveydenhuollon yksikön ja Kosken toimintaan. Alustava budjetti on euroa. Aluejohtoryhmän keskustelussa tuotiin esiin, että tässä hankkeessa on samoja pirteitä kuin Terveempi Itä-Suomi aihiossa. Aluejohtoryhmässä tuotiin esiin myös, että Kaste-alueen kaikissa maakunnissa on mietitty samoja teemoja. Rakenteilla on myös ISKE hankekokonaisuus, jossa haetaan muun muassa jokaiseen maakuntaan alueen niiden omista lähtökohdista malleja sote-integraatioon. Tämän vuoksi nyt olisi tärkeää nähdä sote-integraation kehittäminen maakuntaa laajemmassa kontekstissa. ISKE:n taustalla hyödynnetään Iser hankkeen työtä ja muun muassa Jyväskylä on nimennyt omat edustajansa ISKE työhön. Marja Heikkilä esitteli hankeaihion jonka nimi on Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttaminen Keski-Suomessa. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio koko Keski-Suomen maakunnan alueella sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Tavoitteena on myös kehittää Keski-Suomeen sopiva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli/vaihtoehtoisia malleja, jotka noudattavat tulevaisuuden linjauksia rakenteesta ja lainsäädännöstä sekä hallituksen kuntauudistuslinjauksia. Hanke sisältää kaksi osiota. Sote-integraation toteuttaminen keskisen Keski- Suomen alueella. Pohjoisen Keski-Suomen alueella sote-integraatio sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon tasolla on jo toteutettu. Tavoitteena on myös sosiaalihuollon erityispalveluiden alueellinen ja maakunnallinen organisointi. Toisessa osiossa kehitetään maakunnallista sote-integraatiota. Vertikaalinen integraatio edellyttää, että hankkeeseen tulee mukaan myös erikoissairaanhoito ja koko maakunta (lukuun ottamatta Jämsän aluetta, joka on tehnyt päätöksen siirtyä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin). Kehittäminen edellyttää erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota, mutta myös sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Hankkeessa arvioidaan Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset ja kuntarakenne uudistuvan lainsäädännön pohjalta ja tehdään ehdotus järjestämismalleista/mallista päätöksenteon pohjaksi. Tämä edellyttää myös mallien talousvaikutusten laskentaa. Hankkeen hallinnoijana on KSSHP. Toteutus tehdään kiinteässä yhteistyössä Keski-Suomen kuntien ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina Hankkeen aloitusajankohta sovitetaan yhteen STM:n palvelurakennetyöryhmän loppuraportin valmistumisen kanssa, jotta voidaan hyödyntää raportin tulevia linjauksia. Hankkeessa toimisi kaksi työntekijää ja kokonaiskustannukset olisivat euroa. Samaan aikaan toteutetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Keski-Suomen sairaala-hanketta, jossa uuden sairaalan rakentaminen perustuu uudelleen organisoitavien asiakasprosessien pohjalle. Lisäksi alueella on meneillään KYS ERVA-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen valmistelutyö.

6 / 7 Timo Itäpuisto esitteli hankeaihion jonka työnimi on Itsenäisen elämän ideologia ja asiakasvastuullisuuden kehittäminen Keski-Suomen vanhus- ja vammaispalveluissa. Hankkeen rakentamista varten tehdään esiselvitys jonka päätavoitteena on valmistella Keski-Suomen kuntien vanhus- ja vammaispalveluiden yhteinen hankehakemus sekä rakentaa yhteistyöverkosto, jolla yhdessä tehtävä kehittäminen saadaan hankkeen käynnistyessä sujuvasti aloitettua. Esiselvityksen pääteemat (mukana 22 Keski-Suomen kuntaa) ovat vanhusja vammaispalveluiden ideologinen muutos kohti itsenäisen elämän ja asiakaslähtöisyyden tukemista sekä itsenäistä elämää ja asiakasvastuullisuutta tukevien uusien palveluvälineiden, kuten esim. henkilökohtainen budjetointi, asiakaskehittäjyyden, henkilökohtaisen avun käyttöönotto vanhustoimessa. Suunniteltavan hankkeen taustalla on vanhus- ja vammaistoimen toimintakulttuurin muutos, palvelurakenteen murrostila sekä lakimuutokset. Hankkeen kokonaiskustannukset olisivat noin euroa. Hankkeesta aluejohtoryhmässä lausuttiin seuraavaa. Hankkeen toiminnot osin osuvat jo nyt normaalin operatiivisen kehittämisen puitteissa tehtävään työhön ja tämän vuoksi tulisi vielä tarkentaa mikä on hankkeen lisäarvo siihen mitä jo nyt tehdään. Henkilökohtaisen avun tukimuotojen kehittäminen vanhuspalveluissa on kiinnostava kehittämiskohde. Esitellyistä hankkeista aluejohtoryhmä lausui seuraavaa. Aluejohtoryhmä suhtautuu myötämielisesti esitettyihin hanketeemoihin, mutta hankkeet olisi hyvä liimata muihin meneillään oleviin rinnakkaisiin kokonaisuuksiin. Kaikki esitellyt hankkeet voivat jatkaa valmisteluprosessia. Hankkeiden tavoitteita tulee kirkastaa entisestään ja selkeästi esittää kuinka ne poikkeavat osaamiskeskusten ja kuntien perustehtävästä. Nyt hankkeet olivat vielä liian yleisellä tasolla ja niitä tulisi konkretisoida edelleen. 6. Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma Elina Pajula esitteli Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman. Toimeenpanosuunnitelman laatiminen perustuu kolmanteen valtakunnalliseen sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Itä-Suomen alueen toimeenpanosuunnitelman on tehnyt Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden työryhmä, jossa on sekä viranomaistahojen että järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Alueella on 52 kuntaa ja noin asukasta. Aluetta leimaa harva-asutus, vesistöt ja valtakunnan raja. Suunnitelmassa ennakoidaan mahdollisia turvallisuutta heikentäviä tekijöitä ja ehdotetaan käytännön toimia niiden ennaltaehkäisemiseksi. Suunnittelutyön pohjana on turvallisuustilannekartoitus, jonka perusteella valittiin Itä-Suomelle 7 keskeistä painopistettä. Sisältölinjaukset eivät ole jyrkän sitovia, mutta ohjaavat asioihin, joissa Itä-Suomen turvallisuusvajeet ovat suurimpia. Painopistealueet ovat yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen oma turvallisuusvastuu, turvallinen kasvuympäristö lapsille ja nuorille, turvallinen elämä iäkkäille, turvallinen ympäristö, yritysturvallisuus, turvallisuusyhteistyö ja turvallisuuden tietoperustan luominen. Kullekin painopistealueelle on määritelty 2-5 tavoitetta. Jokaiselle tavoitteelle on laadittu toimenpide-ehdotukset sekä toimenpiteiden toteuttamisen vastuutahot. Painopistealueista on tehty tavoitekortit, selkeine seutu- ja paikallistason toimenpide-ehdotuksineen. Sisäasianministeriölle tarjotaan yhteistyöhankkeeksi turvallisuusbarometrin laatimista väestön turvallisuuskokemusten selvittämiseksi. Valmistelu toteu-

7 / 7 tettaisiin yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja yliopiston kanssa. Itä- Suomen kokemusten pohjalta barometri voitaisiin toteuttaa valtakunnallisena. Toimeenpanosuunnitelma Itä-Suomen aluehallintoviraston internetsivustolla: -> ajankohtaista -> julkaisut 7. Muut asiat Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen jää pois johtoryhmätyöskentelystä. Hänen varahenkilönsä Pekka Kuosmanen siirtyy varsinaiseksi jäseneksi ja hänen varajäsenekseen nimetään Joensuun sosiaalipalveluiden johtaja Leena Korhonen. Hankehallinnoinnista ministeriö laatii vielä selventäviä ohjeita. Jouko Miettinen sihteeri JAKELU TIEDOKSI Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet Jouko Miettinen, Kaste-ohjelman alueellinen ohjelmapäällikkö Olli Kerola, Salme Kallinen-Kräkin, STM Riitta Manninen Silja Ässämäki Päivi Tikkanen Soile Paahtama, Jaana Viemerö, Kuntaliitto