MUISTIO ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ / 5. Aika maanantai klo 10 14

Transkriptio

1 ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ Aika maanantai klo / 5 Paikka Osanottajat Kuopio, sosiaali- ja terveyskeskus Verkkokokousyhteys Jyväskylä ja Joensuu johtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet johtoryhmän työvaliokunta 1. Kokouksen avaus, osanottajien toteaminen ja edellisen kokouksen muistio Puheenjohtaja Markku Tervahauta avasi kokouksen ja edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin (20.4.). 2. STM:n Kaste-johtoryhmän terveiset Tarja Kauppila kertoi, että kokouksessa käsiteltiin kansallista toimeenpanosuunnitelmaa sekä käytiin läpi alueelliset suunnitelmat pikaisesti. Seuraava STM:n johtoryhmän kokous on Nyt on tärkeää valtakunnallisen ja alueellisen suunnitelman yhteensovittaminen. Käsittelyssä olivat myös RAY:n avustusohjelmat sekä Tekes:in Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelma. Näistä ohjelmista on esitykset muistion liitteenä. 3. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Lain valmistelun aikana on ollut useita muita lakivalmisteluja käynnissä samanaikaisesti kuten terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, valtionosuuslainsäädännön uudistus, kuntalain muutokset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön kehittäminen. Keskeiseksi kysymykseksi on noussut kuinka samanaikainen valmistelu ja tulevat muutokset sovitetaan yhteen. Lausuntokierroksella palautetta on tullut paljon ja kritiikki on kohdistunut usein henkilöstömitoituksen puuttumiseen laista. Henkilöstön määrä on kuitenkin vaikea arvioida yksiselitteisesti, koska se riippuu monesta tekijästä kuten asiakkaiden toimintakyvystä ja avun tarpeesta sekä palvelurakenteesta. Ylä-Savon sote kuntayhtymä on ollut lainvalmistelussa yhtenä pilottialueena. Tarkoituksena on, että ensi syksynä laki on eduskunnan käsittelyssä. Poliittinen tahto on, että laki tulisi voimaan 2013 alussa. Kantava ajatuksena lain valmistelussa on ollut ikääntymistä arvostava näkökulma, valinnan vapaus ja itsemääräämisoikeus. Keskeinen painotus informaatio-ohjauksessa on ollut laitoshoidon vähentäminen ja toiminnan siirtäminen ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan suuntaan (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008, Ikäneuvo -työryhmän ehdotukset 2009, Ikähoiva - työryhmän ehdotukset 2010 ja Kansallinen muistiohjelma -työryhmän ehdotukset 2012). Valvonnan osalta Valviran ja aluehallintovirastojen työnjakoa ja yhteistyötä on selvitetty (mm. lupahallinto). Edelleen toiminnassa on kuitenkin päällekkäisyyksiä. Jälkikäteisvalvonnan osalta kantelut ovat lisääntyneet ja niiden käsittely sitoo resursseja paljon. Lakiluonnoksessa painotetaan muun muassa ikääntyvän väen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, osallisuutta ja mahdollisuutta saada paremmin sosiaali- ja terveyspalveluita. Vaikka myös muissa säädöksissä säädetään mm. palvelujen saannista, on erillinen laki ikäihmisille katsottu tarpeelliseksi.

2 / 5 Lain valmistelussa on mukana väestö sekä yksilötaso. Väestötasolla kuntien tulisi tehdä suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toiminta-kyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Suunnitelmassa tulisi arvioida palvelujen laatua ja riittävyyttä, määritellä palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä kunnan voimavaroja. Vanhusneuvostot nähdään väylänä ikäihmisten osallisuuden vahvistamiseen ja ne nähdään rakenteena, joka voi olla kiinteästi mukana kunnallisessa päätöksenteossa. Yksilötasolla kiinnitetään huomiota palvelutarpeiden arviointiin. Aluehallintoviraston valvonnassa on tullut esiin, että palvelutarpeen arviointi on usein liian pintapuolista. Lain valmistelussa hyvänä periaatteena pidetään sitä, että nimetään vastuuhenkilöt ja palvelukokonaisuudesta tehdään yksi päätös ja yksi suunnitelma jotka kulkevat asiakkaan mukana riippumatta mahdollisista paikan muutoksista. Uutena asiana on laissa ilmoitus havaitusta palvelutarpeesta. Odotusaikojen julkaisemisen osalta on käyty pohdintaa sen tarkoituksesta. Pulmana on nyt se, että ilmoittaudutaan palvelunhakijaksi jo ennen kuin siihen on todellista tarvetta, koska halutaan varmistaa esimerkiksi vanhainkotipaikan saanti. Lailla pyritään varmistamaan ennen kaikkea järjestelmällinen iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä turvaamaan iäkkäiden ihmisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Lailla pyritään parantamaan iäkkäiden henkilöiden tuen ja palvelujen kohdentamista ja parantamaan heidän asemaansa turvaamalla hänelle sosiaalipalvelujen saantia määräajassa sekä säätämällä vastuuhenkilöstä. Laki parantaa myös iäkkään ihmisen mahdollisuuksia asua pitkäaikaisesti muualla kuin laitoksessa, ellei pitkäaikainen laitoshoito ole perusteltua hänen arvokkaan elämänsä ja turvallisen hoidon varmistamiseksi. Laki parantaa myös sellaisen iäkkään henkilön asemaa, joka ei kykene vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan säätämällä ilmoitusvelvollisuudesta 4. Mihin Kaste velvoittaa? Erityisasiantuntija Jaana Viemerö piti alustuksen aiheesta. Hän on toiminut Kaste-organisaation sihteeristössä sekä Kaste I että nyt Kaste II kaudella. Viemerön vastuualueena ovat sosiaalipuolen asiat ja erityisasiantuntija Soile Paahtamalla terveyspuolen asiat. Tiukasti tulkittuna Kaste ei velvoita mihinkään, mutta Kaste ohjelman hengen mukaisesti: Kaste ohjelma velvoittaa monialaiseen yhteistyöhön. Eri alueet eroavat toisistaan merkitsevästi jo väestön määrän ja väestökehityksen suhteen. Tämän vuoksi tarvitaan Kaste-ohjelmaa joka lähtee siitä, että alueet itse miettivät omista lähtökohdistaan kuinka asioita edistetään. Hankkeet mahdollistavat uusien kokeilujen tekemisen. Jos esimerkiksi painopistettä halutaan siirtää ennaltaehkäisevään suuntaa, on korjaavatyö tehtävä kuitenkin myös. Tässä tilanteessa hankerahoitus on paikallaan. Hankevalmisteluista voi olla myös yhteydessä Kuntaliittoon josta voi saada tukea valmisteluun. Nykyiset Kaste-hankkeet ovat bruttosummaltaan isoja. Kuntien kuntarahoitusosuuksien järjestämisessä voidaan ennustaa olevan vaikeuksia. Myös kuntalaisten omaa vastuuta tulisi miettiä enemmän ja kyseenalaistaa kuntien roolia pelkästään palveluiden tuottajana. Kunnan perustehtävää on siis hyvä välillä kirkastaa. Nyt esimerkiksi Kuopiossa on mietitty paljon sitä miten kuntalaisia aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Professio ja organisaatiolähtöistä ajattelua tulee myös kyseenalaistaa.

3 / 5 5. Kansallisen ja alueellisen toimeenpanosuunnitelman tilanne sekä alueelliset kehittämisaihiot Alueellisen toimeenpanosuunnitelman rakenne on kaksiosainen; Alueen kehittämisen kokonaisuutta kuvaava osa sekä sen rinnalla taulukko-osa jossa konkretisoidaan kehittämistoimenpiteitä. Toimeenpanosuunnitelmaa arvioidaan määräajoin ja päivitetään toimeenpanon edetessä. Osaohjelmien priorisointi on koettu hyväksi ja tästä priorisoinnista laadittu kaavio kuvaa hyvin alueen painotuksia. Tätä priorisointia tulisi kuitenkin vielä entisestään terävöittää myös tekstiosuuksissa. Toimeenpanosuunnitelma nähdään eläväksi asiakirjaksi johon voidaan tehdä muutoksi tarvittaessa toimenpanon edetessä. Tarkoituksena on edetä ohjelma edellä ja hankkeistaa tarvittaessa niitä kokonaisuuksia jotka ohjelman toimeenpanossa nähdään tärkeiksi. Tähän mennessä tulleista hankeideoista tehty listaus ei joiltakin osin noudattele sovittuja painotuksia. Hankelistaukseen on nyt koottu hyvin eritasoisia aihioita. Osa aihiosta on valmisteltu hyvin pitkälle ja niissä on jo mietitty hallinnointia sekä omavastuuosuuksia ja osa on lähinnä vielä ideatasolla. Nyt voitaisiin esimerkiksi suunnitella toimenpidekokonaisuus, joka istuu tulevaan valittavaan rakenteeseen ja tämä kokonaisuus pannaan toimeen sitten, kun tiedetään enemmän kansallisista suuntaviivoista. Osaohjelman VI kohdalla haluttaisiin painottaa vielä enemmän muutosjohtamista. Itä- ja Keski-Suomen alueella on myös rakenteita joiden yhteistyötä olisi hyvä vielä tiivistää sekä löytää yhteisiä nimittäjiä. Näin yhteistyötä vaativat hankkeet voisivat löytyä helpommin. Alueellisen Kasteen toimeenpanon tulee jatkossa tähdätä entistä enemmän tulevaisuuteen, joka on irti lyhyen tähtäimen intresseistä. Terveydenhuoltolain mukaisissa järjestämissuunnitelmissa muun muassa voitaisiin näitä asioita tuoda esiin. Alueellisessa toimeenpanosuunnitelmassa voisi näkyä myös selkeämmin yli hallintorajojen menevä laaja ajattelu. Nyt esiin tuodut esimerkit kehittämistarpeista ovat hyvin sosiaali- ja terveydenhuolto painotteisia. Toimeenpanosuunnitelmassa joka tapauksessa on olennaista se, että suunnitelmassa on ne asiat joihin sitoudutaan. Tärkeää olisi miettiä edelleen olisiko mahdollista jo suunniteltujen kehittämispanosten hyväksyminen omavastuuosuudeksi hankkeissa vai onko budjettivarausten tekeminen jatkossakin ainoa omavastuuosuudeksi hyväksyttävä tapa. STM:n Kaste johtoryhmä kokoontuu ja neuvottelukunta Näissä kokouksissa käsitellään toimeenpanosuunnitelmia. Alueellinen toimeenpanosuunnitelma hyväksytään esitetyillä muutoksilla. 6. Uuden vuosituhannen Pohjois-karjala projekti Terveyserot ovat edelleen haasteena alueella ja perusterveydenhuollon mahdollisuudet terveydenedistämisen toteuttamiseen ovat rajallisia. Vaikka miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt, miesten keskipaino on lisääntynyt 10 kg ja naisten 5 kg viimeisten 30 vuoden aikana. Tyypin 2 diabetes on lisääntynyt merkittävästi sekä varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten lihominen on huolestuttavaa. Pulmana terveydenedistämisessä on ollut esimerkiksi se, etteivät terveyskeskusten ryhmätoimintoihin ole hakeutuneet ne joilla siihen olisi eniten tarvetta. Hankkeessa on tarkoituksena toteuttaa terveydenedistämistä jalkautumalla kuntalaisten luontaisiin jo olemassa olevissa ympäristöihin. Samalla tarkoituksena on järjestöjen roolin lisääminen ja kumppanuuden vahvistami-

4 / 5 nen terveydenedistämisessä. Hankkeessa rakennettaisiin myös verkosto asian eteenpäin viemiseen myös hankkeen jälkeen. Median kanssa tehtäisiin vahvaa yhteistyötä viestimällä kehittyvistä uusista palvelumuodoista ja pyrittäisiin viestintään saamaan mukaan myös käytännöllisiä ohjeita terveyttä edistävien elintapojen tueksi. Hankkeessa tehtäisiin kuntalaisille tutuksi myös sähköinen asiointi osana omaa hoitoa hyödyntäen jo olemassa olevia portaaleja. Hankkeessa myös vahvistettaisiin terveydenhuollon ammattilaisten osaamista jo olemassa olevien terveydenedistämisen työkalujen käyttöönotossa. Hanke on erityisen tarpeellinen, koska terveyden edistämisessä yksilöohjaukseen eivät resurssit ole riittävät ja terveyskeskuksissa toimivat ryhmätoiminnat eivät ole osoittautuneet vetovoimaisiksi. Kuntalaisten taitoja tulisi myös vahvistaa sähköisten palveluiden käyttöön. Terveyden edistämisestä puuttuu suunnitelmallisuus ja jo olemassa olevat, terveyden edistämistä tukevat työkalut eivät ole laaja-alaisesti käytössä sekä terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat harjaantumista asiakaskeskeiseen työotteeseen ja toimimiseen kolmannen sektorin kanssa. PKSSK maksaa Pohjois-Karjalan alueen kuntaosuuden. PKSSK:n pthyksiköllä on valmiutta jo ennen hanketta tehdä valmistelevaa työtä, mikä nopeuttaa koko alueen hanketyön käynnistymistä. Tällä hankkeella tuetaan myös perusterveydenhuollon yksikköjen työn käynnistymistä ja edistetään koko hankealueen pth-yksiköiden yhteistyön ja toimintatapojen yhtenäistämistä. Hankkeeseen haetaan mahdollisimman suurta medianäkyvyyttä yhteistyökumppaneiden avulla (lehdistö, yksi elämä-hanke). Aluejohtoryhmä lausuu hankeaihiosta seuraavaa. Hanke tulisi myös saada työterveyshuollon toimijoiden tietoon. Sähköisen asioinnin koulutuksissa olisi hyvä hyödyntää myös opiskelijoita. Järjestöjen vahva rooli hankkeessa koetaan hyvänä piirteenä. Aluejohtoryhmän tavoittelema sosiaali- ja terveydenhuollon ylimenevästä laaja-alaisuudesta toteutuu hankkeessa. Hyvänä piirteenä koetaan myös se, että hankkeessa ei rakenneta uusia foorumeita vaan hyödynnetään olemassa olevia rakenteita. Aluejohtoryhmä puoltaa hankkeen työstämistä eteenpäin. 7. Tiedolla johtaminen Hankeaihio on vielä ideointitasolla. Sosiaali- ja terveystoimessa ei riittävän hyvin hyödynnetä olemassa olevaa dataa osana esimiestyötä/johtamista. Pulmana on se, etteivät esimiehen työpöydälle nouse systemaattisesti ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia toiminnan seurantaa, arviointia ja päätöksentekoa varten. Hankkeen tavoitteena olisi keskeisten tietojen määritteleminen sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa erilaisissa tulosyksiköissä sekä kehittää menetelmiä joilla luotettavaa johtamista tukevaa tietoa saadaan käyttöön. tarkoituksena olisi myös lisätä esimiesten valmiuksia hyödyntää erilaista tietoa/dataa/lukuja johtamisessa. Tarkoituksena olisi analysoida ja arvioida mukaan lähtevien kuntien olemassa olevat tietojärjestelmät ja mahdolliset tietovarastot sekä selvittää mitkä tiedot, miten raportoituna ja miten yhdistettynä ovat keskeistä tietoa johtamisen tueksi. Tarkoituksena olisi alkutilanteessa kartoittaa ensin esimiesten valmiuksia ja tapaa hyödyntää lukuja/tietoa. Hankkeen edetessä työpajoissa esimiesten kanssa testataan hankkeessa esille tulleita mahdollisuuksia hyödyntää erityyppistä tietoa. Hankkeen lopussa kunnilla/esimiehillä olisi selkeä käsitys siitä, mikä tieto on keskeistä johtamisen kannalta ja kunnissa on kehitetty tai on hyvällä mallilla menetelmät millä tämä keskeinen tieto tuodaan esi-

5 / 5 miehen työpöydälle. Tarkoituksena on myös motivoida ja sitouttaa esimiehet käyttämään olennaista dataa päätöksien perustana. Hankkeen tavoitteena olisi myös se, että esimiehet pystyvät lukujen kautta riittävän ajoissa huomaamaan asioita joihin tulee reagoida sekä lukujen kautta esittämään erilaisia päätösvaihtoehtoja päättäjille. Mikkelin ja Joensuun kaupungit ovat valmiita valmistelemaan aihiota eteenpäin. Aluejohtoryhmä lausuu hankeaihiosta seuraavaa. Hankeaihion sisältö on hyvä. Hankkeen teemat käsittelevät paljon teknisiä ratkaisuja, mutta koskettelevat myös isoa johtamisen kulttuurimuutosta joka on sisällytettävä alusta alkaen pohdintoihin. Tärkeää on selvittää jo käytettävissä oleva tieto ja sen nykyinen hyödyntäminen sekä se mitä tietoa eri tasoilla tarvitaan. Aluejohtoryhmä puoltaa hankevalmistelun jatkamista. 8. Muut asiat Aluejohtoryhmän varajäsen yksikön päällikkö Sirkka Vainikainen (Pohjois- Savon ELY) jää pois aluejohtoryhmästä ja Pohjois-Savon ELY on esittänyt hänen paikalleen Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtajan Kari Virrannan. Ylijohtaja Virranta nimetään aluejohtoryhmän varajäseneksi. Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeen Kuopion osahankkeessa on kehitetty useita tuotteita joilla olisi kysyntää myös muualla valtakunnassa. Kaste hankkeiden tulosten levittäminen on haasteellista, jos levittämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin ei voi saada valtionavustusta. STM omistaa Kaste-hankkeiden kehittämistulokset. Ministeriön kantaa kehittämistulosten levittämiseen tarkennetaan vielä. Seuraavat kokoukset: klo klo klo klo klo Jouko Miettinen alueellinen ohjelmapäällikkö, Itä- ja Keski-Suomi JAKELU TIEDOKSI Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet Jouko Miettinen, Kaste-ohjelman alueellinen ohjelmapäällikkö Olli Kerola, Salme Kallinen-Kräkin, STM Riitta Manninen Silja Ässämäki Päivi Tikkanen Soile Paahtama, Jaana Viemerö, Kuntaliitto