Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus, Tulliportinkatu 17 B, 3. krs. lautakunnan kokoushuone 331

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (5) ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ Aika torstai klo Paikka Osanottajat Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus, Tulliportinkatu 17 B, 3. krs. lautakunnan kokoushuone 331 johtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet, kutsutut asiantuntijat 1. Kokouksen avaus, osanottajien toteaminen ja edellisen kokouksen muistion hyväksyminen 2. Itä- ja Keski-Suomen hankesuunnitelmat Puheenjohtaja Tuomo Meriläinen avasi kokouksen. Todettiin osanottajat luettelon mukaisesti ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. Itä- ja Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Hankesuunnitelmaa koonnut Minna Turunen esitteli hankkeen kokonaisuutta. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa. Haettava valtionosuus on euroa. Hankkeet keskeiset tavoitteet: 1. Yhteistyön parantaminen peruspalvelujen, psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelujen kesken 2. Peruspalvelujen vahvistaminen osana palvelukokonaisuutta 3. Avohoitopainotteisuuden lisääminen ja toiminnan laadun kehittäminen 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien laatimisen sekä suunnitelmallisuuden ja selkeämmän vastuunjaon edistäminen 5. Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävän työn rakenteiden edistäminen, menetelmien juurruttaminen ja osaamisen vahvistaminen 6. Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen osana palvelujen kehittämistä ja toteutusta 7. Harvaan asuttujen alueiden palveluiden toimintamallin kehittäminen Hankkeen keskeiset odotetut vaikutukset: 1. Kuntien ja kuntayhtymien, muiden tuottajien mielenterveys- ja päihdepalveluista muodostuu paremmin kuntalaisen tarpeisiin vastaava toiminnallinen kokonaisuuden 2. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön rakenteet vahvistuvat ja vaikuttavuus lisääntyy 3. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asema palveluiden käyttäjinä vahvistuu Hankkeen keskeiset toimenpiteet: 1. Hankkeessa etsitään konkreettisia keinoja peruspalvelujen, psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelujen keskinäisen yhteistyön sujuvuuden ja saumattomuuden parantamiseen, peruspalvelujen roolin vahvistamiseen ja kuntouttavien ja kriisejä ehkäisevien toimintamallien luomiseen ja juurruttamiseen lähipalveluihin, asumispalveluihin ja kotiin vietäviin palveluihin. 2. Mielenterveys- ja päihdetyön osaamista vahvistetaan peruspalveluissa

2 3. Selvitetään hankkeeseen osallistuvien kuntien ja seutukuntien mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien nykytilanne ja edistetään suunnitelmallisuutta, olemassa olevan tiedon ja tietojärjestelmien hyödyntämistä 4. Luodaan mielenterveys- ja päihdeongelmia ehkäisevän työn toimintamalleja ja yhteistyötä eri-ikäisten kuntalaisten peruspalveluihin. Vahvistetaan osaamista ehkäisevässä työssä, varhaisessa ongelmien tunnistamisessa ja ongelmiin puuttumisessa 5. Yhteisenä näkökulmana otetaan huomioon erilaisten asiakkaiden elämäntilanteet ja palvelun ja hoidon tarpeet sekä kuntalaisten osallisuus. Hanke tukee asiakaslähtöistä kehittämistä. 6. Hankkeessa kehitetään mielenterveys- ja päihdeasiakkaan tarvitsemia palveluita niin, että otetaan huomioon harvaan asuttujen alueiden haasteet tuottaa tasavertaisesti saavutettavia palveluja Hanke rakentuu kuudesta alueellisesta osakokonaisuudesta. Alueellisten kokonaisuuksien kunnat ja kuntayhtymät: 1. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Mikkelin kaupunki ja seudun kuntia. 2. Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK) 3. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki ja muita Keski- Suomen kuntia. 4. Kuopion kaupunki, Kuopion psykiatrian keskus, Kuopion yliopistollinen sairaala 5. Pienet seutukunnat Nilakka, Kysteri liikelaitoksen palveluyksikkö 2012 alkaen (Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto) Pielisen-Karjalan seutukunta: Lieksa, Nurmes, Valtimo. Keski-Karjalan Helli-liikelaitos: Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi. 6. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä: Iisalmi, Kiuruvesi, Vieremä ja Sonkajärvi. Lisäksi yhteistyössä ovat mukana päihdehuollon erityispalvelujen tuottajat: Sovatek-säätiö, Kuopion seudun päihdesäätiö ja A-klinikkasäätiö. Aluetietojärjestelmän hyödyntämisessä on mukana Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy, joka on alueen kuntien ja kuntayhtymien omistama. Alueellinen johtoryhmä näkee mielenterveys- ja päihdehankesuunnitelman alueelle tärkeänä laajana kokonaisuutena, jossa eri kehittämisteemat ja lukuisa joukko eri toimijoita kokoaa yhteen hyvin pirstaloitunutta ja paljon rajapintoja sisältävää kenttää. Kehittämisen painospisteinä ovat Itä- ja Keski-Suomessa Kaste I ohjelmakaudella terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, lasten ja perheiden palveluiden, vanhustyön sekä mielenterveysja päihdetyön kehittäminen. Kolmella ensiksi mainitulla osa-alueella on kehittämistyö jo käynnissä. Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuuden toteuttaminen on luonnollisesti loppusilaus Itä- ja Keski-Suomen kehittämistavoitteiden toteutumiselle tällä ohjelmakaudella. Hanke on kokonaisuus jossa osakokonaisuudet tekevät yhteistyötä. Hanke kuuluu kolmen hankkeen perheeseen. Hankeperhe koostuu Opiskelukuntohankkeesta, jolle on haettu rahoitusta ESR:sta sekä Salliosallisuushankkeesta, joka on saanut rahoituksen Ray:ltä. Aluejohtoryhmä puoltaa vahvasti tämän kokonaisuuden toteutumista. Vammaispalveluiden valtakunnallisen hankkeen laajennus Keski-Suomeen Hankkeessa ovat mukana alueen kunnat (veturina Jyväskylän kaupunki) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.

3 Keskisuomalaista vammaispalvelujen toimintamallia on kehitetty tuloksekkaasti aikaisemmin useiden eri hankkeiden voimin. Hanketta on vuoden 2010 aikana valmisteltu mm. Keski-Suomen kehitysvammaisten asuminen ja siihen liittyvät palvelut työryhmässä. Työryhmä on toteuttanut kuntakyselyn ja on laatimassa strategiaa uuden asumis- ja palvelukonseptin toteuttamiseksi. Alueella jatketaan palveluiden kehittämistä vastaamaan kaikkien kuntalaisten tarpeita. Tämä periaate huomioi vammaiset ihmiset tasa-arvoisina kuntalaisina. Periaatteena on asukkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja yksilöllisten palvelukokonaisuuksien rakentaminen. Koska Keski-Suomessa viimeisen 20 vuoden ajan kehitetty palvelurakennetta siten, että kunnat ovat vähitellen ottaneet vastuun vammaisten ihmisten palveluiden järjestämisestä omalla kotipaikkakunnalla, on uudessa tilanteessa syytä kiinnittää huomio palvelurakenteen kokonaisuuteen. Palveluiden tulee toimia ensisijaisesti lähipalveluina mutta niiden tueksi tulee saada myös konsultatiivisia, kuntouttavia ja kriisipalveluita. Mm. näiden palveluiden organisointi Keski-Suomen maakunnassa tulee uuden hankkeen tehtäväksi. Tässä suunnittelutyössä keskeisiä toimijoita ovat Keski- Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän kaupunki, koska Keski-Suomen maakunnallisen kehitysvammapoliklinikan käyttäjistä yli 90 % on Jyväskylän kaupungin asukkaita. Kun Jyväskylänkaupunki on muuttamassa toimintatapaansa, joudutaan miettimään erityistason palvelun roolia, tehtäviä ja paikkaa maakunnassa. Keski-Suomessa hanke kohdistuu seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Palvelurakennetyö, jonka tavoitteena on: Palvelujen kehittäminen vastaamaan kaikkien kuntalaisten tarpeita Vammaistyön, neuvolan, päivähoidon, lääkärityön, lastensuojelun, psykologityön, koulu-toimen jne. koonti yhteiseen rakenteeseen kunnallisesti / seudullisesti / maakunnallisesti. Erityisosaamisen ja erityisen erityisen osaamisen turvaaminen Toimenpiteet: Kunnallisten / seudullisten moniammatillisten kehittämisryhmien perustaminen (Perhe)palvelukeskusten kehittäminen ja perustaminen (lapset, nuoret ja nuoret aikuiset), esim. Jämsän malli Yhteiset palveluprosessit erityistason kanssa (Kunnat/KSSHP/muut palveluntuottajat / valtakunnan tasolle keskitetyt palvelut) 2. Osaamisen vahvistaminen, jonka tavoitteena: Vammaistyön ammattilaisten tuki lainsäädännön muutoksissa. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistus, vammaislakien yhdistyminen, vammaispoliittinen ohjelma, jne. Toimenpiteet: Uuden lainsäädännön ja modernin vammaiskäsityksen käyttöönotto, asiakkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja yksilöllisten palvelukokonaisuuksien rakentaminen Luovat yksilölliset ratkaisut: a. Asiakkaan tuettu päätöksenteko b. Positiivinen riskinotto työskentelymallin hyödyntäminen c. Henkilökohtainen budjetointi (yhteistyö mm. Kehitysvammaisten palvelusäätiön hankkeen kanssa) d. Henkilökohtainen apu (yhteistyö Henkilökohtaisen avun keskuksen HAVU:n kanssa) Aluejohtoryhmä puoltaa hakemusta. Samalla aluejohtoryhmä tähdentää, että hankkeen yhteys peruskuntiin on oltava vahva.

4 Valtakunnallisesta vammaispalvelujen kehittämishankkeesta alueellinen johtoryhmä lausui, että hanke on tarpeellinen, mutta etsittäessä ratkaisuja vammaispalveluiden palvelurakenteiden ja prosessien kehittämiseen, tulisi ne ensisijaisesti hakea valtakunnallisesti eikä alueellisesti. Keski-Savon sote-aluemallikokeilu Keski-Savon sote-aluemallikokeilusuunnitelma annettiin tiedoksi johtoryhmälle. 3. Aluejohtoryhmän ja alueellisen Kaste-toiminnan organisoituminen 2011 alkaen ja Kaste II ohjelmakaudella Valtioneuvoston asetuksen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnasta ja alueellisista johtoryhmistä ( ) mukaan: 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliset johtoryhmät Alueelliset johtoryhmät nimetään neljäksi vuodeksi kerrallaan siten, että niiden toimikausi vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan toimikautta. 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten johtoryhmien tehtävät tukea kansallisen kehittämisohjelman valmistelua sekä edistää ja seurata osaltansa ohjelman toteutumista. voi tehdä myös esityksiä neuvottelukunnalle toimenpiteistä, joilla voidaan edistää kansallisen kehittämisohjelman toimenpanoa. tulee hoitaa myös ne tehtävät, jotka määrätään erikseen sosiaali- ja terveysministeriön asettamispäätöksessä taikka neuvottelukunta määrää. 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten johtoryhmien kokoonpano Sosiaali- ja terveysministeriö nimeää sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten johtoryhmien puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet Suomen Kuntaliiton esityksestä. Alueellisten johtoryhmien puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi nimetään kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava henkilö. Alueelliseen johtoryhmään nimetään enintään 15 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäseniä nimettäessä tulee ottaa huomioon, että johtoryhmä on koottu alueellisesti edustavaksi. Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden tulee olla tasapuolisesti edustettuina johtoryhmässä. Lisäksi johtoryhmässä tulee olla sosiaalialan osaamiskeskusten ja kansallisen kehittämisohjelman alueellisen kokoamisen ja toimeenpanon kannalta tarpeellisten muiden alueellisten toimijoiden edustus. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee esityspyynnön Kuntaliitolle aluejohtoryhmien organisoimisesta alkuvuodesta Eri selvitysten pohjalta ministeriö valmistelee oman esityksensä. Valtioneuvosto tullee käsittelemään asiaa ensimmäisessä tai toisessa istunnossaan kesäkuussa Nykykäsityksen mukaan aluejohtoryhmäorganisaatio tulisi jatkumaan myös seuraavalla ohjelmakaudella. Tulevalle kaudelle pohdittavia asioita ovat muun muassa: onko aluejohtoryhmän edustus riittävä, ketä puuttuu (esim. oppilaitokset, tutkimus?), onko joku liikaa Aluejohtoryhmäläisten roolin tarkentaminen ja sitoutumisen vahvistaminen Aluejohtoryhmä totesi, että toiminta on ollut erittäin hyvää. Varsinaisten että varajäsenten osallistuminen kokouksiin on havaittu hyväksi käytännöksi. Nykyisen aluejohtoryhmän jäsenten jatkaminen nähtiin tärkeänä,

5 koska heillä on nyt hyvä näppituntuma toimintaan ja jotta vältettäisiin tietovuotoa. Tuomo Meriläinen jatkaa johtoryhmän puheenjohtajana nykyisen aluejohtoryhmän kauden loppuun ( ). Markku Tervahautaa esitetään tulevan aluejohtoryhmän puheenjohtajaksi. Aluejohtoryhmä pitää ensi vuoden alkupuolella arviointiseminaarin, jossa rakennetaan näkemystä aluejohtoryhmän roolista tulevalle ohjelmakaudelle. Ajankohta tarkentuu tammikuussa Aluejohtoryhmä pohti myös Itä- ja Keski-Suomen alueellista Kasteorganisoitumista. Nyt Keski-Suomessa toimii sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatiotyöryhmä, joka käsittelee myös Kaste-asioita. Pohjois- Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa on myös omat työryhmänsä. Näitä työryhmiä voi edelleen kehittää tukemaan entistä vahvemmin alueen Kaste-työskentelyä. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon eheys tullee olemaan edelleen yhtenä painopisteenä. 4. seuraava kokous 5. Muut asiat Seuraavan kokouksen ajankohta tarkentuu tammikuussa Kaste-extranetin lukijatunnukset (lukija1 ja lukija 2) poistuivat käytöstä Linsenssiehtoja tarkistettaessa kävi ilmi, että yhteiskäyttöiset tunnukset ovat lisenssiehtojen vastaiset. Keväällä ja syksyllä 2011 ministeriössä valmistellaan uutta työtilaa Kaste II ohjelmakaudelle. 6. Kokouksen päättäminen RAY tekee Kasteen kanssa yhteiskiertueen ensi keväänä Kuopio ja Jyväskylä Kiertueen tavoitteet ovat: RAY:n strategiset tavoitteet/painopisteet (3 päälinjaa) tulevat tutuksi avustuksensaajille ja kuntatoimijoille RAY:n yleinen tunnettuus maakunnissa paranee Yhteinen keskustelu (järjestöt, kunnat) alueiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin haasteista lisääntyy STM:n ja Kaste-ohjelman tulevan ohjelmakauden strategiset tavoitteet/painopisteet tulevat tutuiksi järjestöille Puheenjohtaja kiitti vilkkaasta keskustelusta ja päätti kokouksen. Jouko Miettinen suunnittelija JAKELU TIEDOKSI Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet Jouko Miettinen, Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Jaana Ronkainen, Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Satu-Mari Tolonen, Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Minna Turunen, mielenterveys- ja päihdehankkeen suunnitelman koordinaattori Soile Paahtama, Jaana Viemerö, Kuntaliitto Olli Kerola, Salme Kallinen-Kräkin, STM