Savion rautatietunnelin rakennegeologinen kartoitus Tuija Elminen, (toim.), Markus Vaarma, Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius

Transkriptio

1 ESY K 21.42/2007/ Espoo Savion rautatietunnelin rakennegeologinen kartoitus Tuija Elminen, (toim.), Markus Vaarma, Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Tuija Elminen, Markus Vaarma, Marit Wennerström, Matti Pajunen Raportin nimi Savion rautatietunnelin rakennegeologinen kartoitus Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Tiivistelmä Rakenteilla olevan Vuosaaren sataman liikennejärjestelyihin kuuluu 13.5 km pitkä Savion rautatietunneli. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) geologit kartoittivat kallioperän rakenteita tunnelissa louhinnan yhteydessä maaliskuulta 2005 joulukuulle Kartoitus tapahtui samanaikaisesti tunneliosuuden suunnitteluorganisaation Pöyry Infra Oy:n rakennusgeologisen kartoituksen kanssa. Tunnelista selvitettiin kivilajit, tektoniikka, erilaiset siirros- ja heikkousvyöhykkeet sekä rakoilun luonne. Havaintoja koottiin 1670, osa pistemäisesti ja osa tunnelijaksoina. Tunnelin rakennegeologista kartoitusta varten muokattiin uusi havaintolomake ohjeineen. Alueen kallioperän kivilajivaihtelu on niin voimakasta, että jo muutaman neliömetrin tai aarin alalla voi esiintyä monta eri kivilajia. Kuitenkin voidaan erottaa melko selkeästi kaksi tyypillistä kivilajiseuruetta: kiillegneissi - pegmatiitti -seurue ja kiillegneissi - granodioriitti - pegmatiitti -seurue. Nämä sisältävät lisäksi monin paikoin tummia, runsaasti biotiittia sisältäviä melanosomiluiruja, jolloin voidaan erottaa edellisten lisäksi kaksi uutta seuruetta. Nämä melanosomiluirut ovat yleensä pegmatiittisuonten ja -juonten kontakteissa. Ne ovat muuta kiveä heikompaa ja siksi rakoilu ja haarniskapintaiset raot ovat usein keskittyneet niihin. Muut kivilajit esiintyvät pienialaisina väliosueina, kuten karbonaattikivi, diopsidikarsi, wollastoniittikivi tai juonina, kuten diabaasi ja kvartsiporfyyri tai raontäytteenä, kuten hiekkakivi. Tektoniset piirteet näkyvät selvimmin kiillegneissi pegmatiitti ( melanosomisuoni)-seurueen vallitsemilla alueilla ja heikommin kiillegneissi granodioriitti pegmatiitti ( melanosomisuoni)-seurueissa. Liuskeisuuden ja migmatiittisen suonituksen kulku on enimmäkseen lounais-koillinen. Kaateet ovat yleensä lähes pystyjä ja suuntautuvat vaihtelevasti joko kaakkoon tai luoteeseen. Kallioperän siirroksista tehtiin 265 havaintoa. Vanhimmat rakenteet ovat myloniittisia, kiinteitä rakenteita ja ne liittyvät kuuteen usean kilometrin pituiseen NE-SW-suuntaiseen siirrokseen. Niistä useimmat ovat myöhemmin uudelleen aktivoituneita ja rikkoutuneet hauraassa tilassa. Alkuperältään hauraita siirroksia esiintyy pääasiassa NW-SE- ja NNE-SSW-suuntaisina. Ne kuten myloniititkin sijaitsivat topografisilla kartoillakin erottuvien samansuuntaisten maastopainanteiden lähettyvillä. Rakohavaintoja koottiin 608. Kartoituksessa muodostettiin yleiskuva rakoilun suuntien, tiheyksien ja rakojen laatuominaisuuksien vaihtelusta tunnelilinjalla. Rakoryhmät, savitäytteiset rakoparvet ja muuttuneet ja rapautuneet rakosarjat leikkaavat pääliuskeisuussuuntia, kun taas haarniskapintaiset raot usein esiintyvät yhdensuuntaisina pääliuskeisuussuunnassa (yleensä NNE-suunta). Nämä kalliolaatua heikentävät rakenteet ovat sijoittuneet monessa kohdin yhdensuuntaisiksi vyöhykkeiksi. Verrattaessa lujituskartoituksen tuloksia rakennekartoitukseen havaitaan, että lujituksen suhteen huomionarvoisissa kohdissa sijaitsee rakoryhmiä, esim. 30 cm leveä rapaumavyöhyke, Fepigmenttipintaisia rakoparvia, haarniskapintaisia rakoja, vesivuotoa, vaakarakoilua, jossa on savimurua ja vyöhyke, jossa liuskeisuus, raot, kivilajikontakti ja haarniskapinta yhtyvät. Aineistojen käsittelyä etenkin siirrosten ja rakoilun ja geoteknisen aineiston yhteensovittamista ja tulkintaa jatketaan. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Rakennegeologia, rautatiet, tunnelit, kallioperä, siirrokset, murrokset

3

4 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 KARTOITUSMENETELMÄ 2 3 KALLIOPERÄN RAKENNEHISTORIA 5 4 KIVILAJIT Kivilajikuvaukset Kivilajiseurueet Muuttuminen 10 5 TEKTONIIKKA 11 6 SIIRROSRAKENTEET JA HEIKKOUSVYÖHYKKEET Siirroskivien kartoitus Savion rautatietunnelissa Duktiilit siirrokset E-W-suuntaiset ennustetut heikkousvyöhykkeet Kloriittisiirrokset ja semiduktiilit siirrokset Hauraat siirrokset 18 7 RAKOILU Rakosuunnat Rakotiheys Kallion laatua heikentäviä tekijöitä Rakennusgeologisen kartoituksen rikkonaisten rakenteiden suuntien vertailu GTK:n havaintoihin 27 8 LOPUKSI 27 KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET LIITE 1 Kivilajit, taulukko LIITE 2 Tektoniikka, taulukko LIITE 3 Rakoilu, taulukko LIITE 4 Taulukoiden selite LIITE 5 Kivilajikartta LIITE 6 Rakosuunnat, kaateen suunta ja kaade (kartta) LIITE 7 Rakosuunnat, kulkusuunta (kartta)

5 1 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) toteutettiin vuosina "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" yhteisrahoitteinen TEKES-johtoinen hanke Espoo-Helsinki-Vantaa alueella. Sen aikana kartoitettiin maan pinnalta kallioperä myös tällä hetkellä vielä rakenteilla olevan Savion rautatietunnelin kohdalta Vantaan pohjoisrajalle asti. GTK:n vuosien aikana toteuttama "Helsingin seudun taajamakartoitus" hankkeen alueeseen kuuluivat Kerava ja Sipoo, joiden alueilla ratatunneli myös kulkee. Siinä koottiin kallioperähavainnot maan pinnalta myös ratalinjalta näiden kuntien alueelta. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnittelu ja rakentaminen tapahtui VUOLI-projektin puitteissa. Savion rautatietunneli linjattiin kallioperän rakenteisiin nähden erittäin mielenkiintoiseen kohtaan, lähelle ns. Vuosaari-Korso siirrosvyöhykettä, josta edellä mainittujen hankkeiden aikana oli jo koottu muuta kartoitusaluetta tiheämpi havaintopisteverkosto (Kuva 1.1.). GTK:n ja VUOLI-projektin käymien neuvottelujen tuloksena tehtiin sopimus, jonka perusteella GTK:n kartoittajat saivat luvan mennä tekemään rakennegeologisen kartoituksen tunneliin louhintavaiheessa. Näin GTK:lla avautui ainutlaatuinen tilaisuus koota vertailuaineistoa kallioperän heikkousrakenteista maanpinnan alapuolella. Yhdistämällä pinta-aineistoa tunneliaineistoon (tunnelin syvyys -25 mpy asti), voidaan tutkia erilaisten rakenteiden jatkuvuutta syvyysulottuvuudessa ja mallintaa kallioperän rakenteita 3-ulotteisesti. Käytännössä kartoitus järjestettiin tunnelin suunnitteluorganisaation Pöyry Infra Oy:n kanssa yhteistyössä. Geologi Piri Harju toimi Pöyry Infra Oy:n yhteyshenkilönä, joka ilmoitti GTK:een, milloin kartoitus oli mahdollista. Hän oli paikalla samanaikaisesti ja teki tunnelissa rakennusgeologisen kartoituksen. Käyntejä tunnelityömailla oli lähes viikottain, joskus useita kertoja viikossa. Paikalla käytiin GTK:sta yleensä kahden hengen ryhmissä, sillä työtahti oli hyvin nopea ja näin oli mahdollista toteuttaa kartoitus. Pääkartoittajina toimivat geologit Markus Vaarma, Tuija Elminen ja Marit Wennerström. Kartoitus aloitettiin maaliskuussa 2005 ja viimeinen käynti tunnelityömaalla oli joulukuun puolessa välissä 2006.

6 2 Kuva 1.1. Helsingin Vuosaaren satamasta pohjoiseen suuntautuva ratalinja punaisella. Savion rautatietunneli alkaa Vantaalta Porvoonväylän eteläpuolelta ja jatkuu 13.5 km päätyen Keravan Saviolle, missä rata yhtyy päärataan. Pohjakartan Maanmittauslaitos, lupa numero 13/MYY/07. 2 KARTOITUSMENETELMÄ Kartoitusta varten koottiin ohjeistus ja muokattiin lomake aiemman GTK:ssa "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" -hankkeessa kehitetyn kartoituslomakkeen pohjalta (Kuva 2.1). Tunneli kartoitettiin urakoitsijoiden tiukan aikataulun mukaan, joten työssä keskityttiin rikkonaisuuden kannalta tärkeimpiin ominaisuuksiin. Tarkempia havaintoja tehtiin, mikäli se oli ajallisesti mahdollista. Kaikki havainnot, myös valokuvat ja näytteet, sidottiin tunnelin paalulukuun.

7 3 Lomakkeelle hahmotettiin piirroskuva tunnelista. Tunnelin länsiseinästä piirrettiin lomakkeelle litologistektoninen ja rakoilukuva (Kuva 2.1). Mikäli katossa tai vastaseinällä oli merkittäviä piirteitä, ne lisättiin kuvaan tai toiselle profiilille (tiedon sijainti mainittiin erikseen). Lisätiedot ja kuvaukset kirjattiin kuvan kylkeen. Kuvassa 2.1. on mukana ohje, jossa on vähimmäisvaatimukset luonnosta ja dokumentointia varten. Paaluluku - Litologis-tektoninen kuva PL Rakoilukuva N Kuva 2.1. Tunnelikartoituksessa käytetty havaintolomake ja ohje, GTK. Käytännössä luonnos piirrettiin usein niin, että mittajana oli 2 metriä, eli yhdellä sivulla oli kuvattuna 50 m tunnelista.

8 4 Lisäksi ajan salliessa sikäli kuin dokumentoitavaa ilmeni, oli huomioitava seuraavia seikkoja * Litologiasta ja duktiilista rakenteesta tarkempia kuvauksia * Siirroksista pyritään kokoamaan mahdollisimman tarkka tieto - siirroksen asema ja dimensiot (piirroksessa SZ1... kulku ja kaade, leveys ja pituus) - siirrostyyppi (normaalisiirros, käänteisiirros, sivuttaissiirros) - luonne (duktiili, vaihettuva, hauras) - siirroskiven rakenne (gneissi, blastomyloniitti, silmägneissi, proto-/orto- /ultramyloniitti, pseudotakyliitti, breksia, mikrobreksia, siirrosbreksia, siirrosvaha) - hiertoviivaus (suunta/kaade, siirrostaso mitattava samasta pisteestä) - liikesuunta ja siirtymä (kätisyys vaakapinnalla, liikesuunta pystytasolla) - muuttuminen (muuttumisen luonne ja voimakkuus) * Rakoilusta kuvataan luonteenomaiset rakennettavuutta kuvastelevat piirteet rakosuunnittain - rakosuunta (piirroksessa J1... ja satunnaiset, kulku (+/-15 o ) ja kaade (+/-20 o )) - rakotihentymät (tiheys yli 3) ja heikkousvyöhykkeet (perusteellinen kuvaus: muuttuminen, dimensiot, vesiongelmat jne.) - haarniskapinnat (lukumäärä, ks. hiertoviivauksen mittaus yllä) - rakotäyte (mineraali-, savi- ym. täyte, näyte!) - rakopintojen muuttuneisuus (muuttumisvyöhykkeen leveys (cm) ja luonne (mineraali, väri ym.)) - rakoilukinematiikan indikaattorit (veto-/leikkausrako, konjugaatti- tai ortogonaaliraot, horse tail, en echelon ym. rakenteet, suhde duktiilihin ja siirrosrakenteisiin (esim. päättyy siirrokseen)) - rakoilutyyppi (kuutiomainen, laattamainen, kiilamainen, sekarakoilu) - veden johtavuus (tiivis, heikosti vettä johtava, hyvin vettä johtava) Kallioperästä pyrittiin siis saamaan kivilaji- ja tektonisista ominaisuuksiltaan hyvin monipuolinen kuva. Kaikkiaan koottiin 1670 havaintoa, jotka sisältävät pistekohtaisesti tai tietyllä välimatkalla havaitut ominaisuudet (Kuva 2.2.). Aukkokohdat linjalla johtuvat siitä, ettei kyseisenä ajankohtana ehditty tunneliin. Kuvassa 2.2. on esitetty ratalinjan jako TU2-TU6:een, joka tarkoittaa louhintatyön jakautumista eri tunneliurakoihin (TU). Havainnot on koottu teemoittain taulukoihin, jotka ovat seuraavat: Kivilajit (Liite 1), Tektoniikka (Liite 2), Rakoilu (Liite 3) ja Taulukoiden selite (Liite 4). Liitetaulukoissa ei ole mukana koordinaatteja tilan puutteen takia mutta koordinaattitiedot ovat tarvittaessa saatavilla.

9 5 Kuva 2.2. Havaintopisteet Savion rautatietunnelissa. Eri urakka-alueet eri väreillä. Aukkopaikkoja ei ole kartoitett aikataulullisista syistä. 3 KALLIOPERÄN RAKENNEHISTORIA Kartoittamalla kallioperää sekä selvittämällä kivien ja tektonisten rakenteiden keskinäisiä ikäsuhteita maastotutkimuksin saadaan käsitys kallioperän ja sen rakenteiden kehittymisestä ja syntyjärjestyksestä.

10 6 Etelä-Suomen miljardia vuotta vanha Svekofenninen kallioperä on monivaiheisen maankuoren törmäys- ja ekstensiotektoniikan, siis maankuorta vahventaneiden ja ohentaneiden tektonisten liikuntojen, ja niihin liittyneiden metamorfisten (kivien rakenteen ja mineraalikoostumuksen muuttuminen kiteytymisolosuhteiden vaikutuksesta) ja magmaattisten prosessien tulos. Useimmat nykyisin havaittavissa olevat rakenteet kuten poimutukset ja liuskeisuus sekä kivilajit ja niiden keskinäiset suhteet ovat saaneet piirteensä jo silloin. Heti Svekofennisen orogenian päätyttyä ja kallioperän alkaessa jäähtyä kuori oheni päältäpäin huomattavasti lähinnä tektonisen eroosion seurauksena, jolloin syvällä syntyneet ja muokkautuneet kivet pääsivät lähemmäs maankuoren pintaa. Kallioperän deformaatio muuttui tässä vaiheessa osittuneemmaksi keskittyen semihauraisiin ja hauraisiin siirroksiin ja myös rakoilun päärakenteet syntyivät svekofenniseen kallioperään. Svekofennisen vuorijononmuodostuksen jälkeen kallioperän rakennetta ovat vielä muokanneet anorogeeniset, pääosin jäähtyneessä kallioperässä tapahtuneet tektoniset liikunnot ja magmavaiheet. Merkittävä magmavaihe tapahtui noin miljardia vuotta sitten, jolloin kuoreen tunkeutui paljon graniittista rapakivimagmaa ja siihen liittyviä diabaasi- ja kvartsiporfyysijuonia. Näitä juonikiviä esiintyy myös tutkimusalueella. Osin kallioperän rakoilun synty on sidoksissa myös näihin 1.65 miljardia vuotta vanhoihin tapahtumiin. Vielä nuoremmista liikunnoista alueella on merkkinä mm. toistaiseksi ikämääritystä vailla olevan kvartsiklastisen hiekkakiven esiintyminen raon täytteenä Vuosaari-Korso siirroksen yhteydessä. Alueella on todisteita myös noin 450 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen kaledonidisen vuorijononpoimutuksen aikaisista liikunnoista ja fluiditoiminnasta. Resentit kallioperän värähtelyt, joita rekisteröidään mm. heikkoina maanjäristyksinä, osoittavat ettei ikivanha kallioperämme ole vieläkään täysin vapautunut jännitystilan vaihteluistaan. 4 KIVILAJIT Tunnelialueen kallioperää luonnehtii Svekofenninen kivilajiassosiaatio, joka koostuu useista eri ikäisistä kivilajeista (Liite 5). Vanhimmat ovat pintasyntyisiä kiviä, kuten kiillegneissiä, kvartsimaasälpägneissä, amfiboliittia, pyrokseenigneissiä, karbonaattikiveä, diopsidi- ja wollastoniittikarsia. Niiden sekaan on tunkeutunut useassa vaiheessa koostumukseltaan vaihtelevia syväkiviä. Varhaisemmat syväkivet ovat yleensä tonaliittia tai granodioriittia. Ne ovat olleet mukana eri deformaatioissa ja siksi suuntautuneita, paikoin jopa voimakkaan liuskeisia tai raitaisia. Vuorijononmuodostuksen myöhäisvaiheissa tunkeutuneet syväkivet ovat enimmäkseen graniittia ja pegmatiitteja. Ne ovat vähemmän tai eivät lainkaan deformoituneita. Vain harvoin kaikki kivilajikomponentit esiintyvät yhdessä. Yleensä tavataan seurueita, jotka koostuvat kahdesta tai kolmesta komponentista. Seuraavana annetaan lyhyet kuvaukset tunnelialueella tavatuista kivilajeista ja kuvataan tyypilliset kartoituksen ja kiviaineksen käsittelyn kannalta mielekkäät kivilajiseurueet.

11 7 4.1 Kivilajikuvaukset Kiillegneissi, kvartsi-maasälpägneissi, suonigneissi ja migmatiitti Kiillegneissi on tummaa hiukan harmahtavaa, suuntautunutta, yleensä selvästi liuskeista, runsaasti biotiittia sisältävää, kvartsi- ja maasälpäpitoista kiveä. Paikoin voi esiintyä raitaisuutta. Kvartsi-maasälpägneissit ovat samantyylisiä, mutta niissä biotiitin määrä on vähäinen tai lähes olematon. Väri on yleensä vaaleampi ja usein punertava. Suonigneissit ja migmatiitit ovat syntyneet pääasiassa kiillegneisseistä. Suonittuminen on yleistä ja voimakasta. Osa suonista on syntynyt metamorfoosissa osittaisen sulamisen seurauksena, jolloin kiveen on syntynyt vaaleita neosomisuonia. Osa suonista on tunkeutunut kiveen ulkoa päin, joten kivessä voi paikoin olla hyvinkin monivaiheinen migmatiittinen neosomisuonitus ja juonitus. Granaattiporfyroblastit ovat monin paikoin yleisiä. Niitä esiintyy sekä kiillegneissisessä paleosomissa että pegmatiittisissa neosomisuonissa. Monin paikoin voimakkaasti migmatiittiutumisessa segregoituneet gneissit sisältävät tummia, kapeita biotiitti-melanosomiluiruja. Ne sijaitsevat yleensä migmatisoivien pegmatiittijuonten kontakteissa. Ne ovat selvästi heikompaa materiaalia kuin muu kiviaines, joten rakoilu ja haarniskapintaiset rakosiirrokset ovat helposti keskittyneet niihin. Amfiboliitti Amfiboliitit ovat tummia, hieno-keskirakeisia, melko homogeenisia, yleensä suuntautuneita kiviä. Paikoin niissä voi vielä olla säilyneinä vulkaanisen toiminnan synnyttämiä rakenteita, kuten porfyyrisyyttä, lapilli- ja agglomeraatti rakenteita, joskin niitä on yleensä vaikea erottaa tuoreilta leikkauspinnoilta. Kivi koostuu valtaosaltaan sarvivälkkeestä ja/tai muista amfibolimineraaleista ja sisältää aina jonkin verran plagioklaasia ja kvartsia sekä paikoin biotiittiakin. Migmatiittiutumisessa amfiboliitit muodostavat tummia kapeita paleosomiluiruja ja väliosueita, jotka ovat taipuilleet migmatiitin mukana. Niissä ei ole juurikaan tapahtunut osittainsulamista, vaan neosomi-aines on tunkeutunut niihin ympäristöstä. Karbonaattikivi, diopsidi- ja wollastoniittikarsi Tunnelissa tavattu karbonaatti on yleensä valkoista, karkeakiteistä kalsiittimarmoria. Paikoin esiintyy myös kellanruskeita hieno-keskirakeisia epäpuhtaita karbonaattikiviä. Diopsidi- ja wollastoniittikarsia on syntynyt korkean metamorfoosiasteen ansiosta sopivasti silikaattipitoisista karbonaattiesiintymistä. Diopsidikarsiosueet ovat kauniin vihreää tai vaalean harmahtavan vihertävää, yleensä karkeakiteistä kiveä. Niissä voi esiintyä verkkomaista breksiarakennetta, jossa punertava hienorakeinen karbonaattirikas aines täyttää breksiakappaleiden välitiloja. Wollastoniittikarsi on kauniin valkoista, paikoin sälöistä ja paikoin melko massamaista. Tavatut karbonaatikivi- ja karsiesiintymät ovat pieniä. Runsaimmin niitä on tunnelialueen keski- ja eteläosissa. Ne ovat korkeintaan muutaman metrin paksuisia mutkittelevia väliosueita kiillegneissi-migmatiittien seassa. Valkeaa, erittäin karkeakiteistä kalsiittia on tavattu lisäksi joissain heikkousvyöhykkeissä pienten mutkittelevien, epäjatkuvien ruhjerakojen täytteenä. Tonaliitti, granodioriitti ja graniitti Tunnelialueella yleisesti ja melko laajastikin esiintyvät syväkivet ovat keski-karkearakeisia, koostumukseltaan tonaliittisia ja granodioriittisia. Ne koostuvat pääasiassa kvartsista, maasälvistä ja biotiitista ja sisältävät yleensä jonkin verran myös amfiboleja, kuten sarvivälkettä. Tonaliitit ovat melko tummia tai mustan-valkoisen kirjavia, jonkin verran ja paikoin melko voimakkaasti-

12 8 kin suuntautuneita, gneissiytyneitä. Granodioriitit ovat yleensä melko tummia, mustanpunertavan kirjavia ja jonkin verran gneissiytyneitä. Paikoin ne vaihettuvat graniiteiksi, jolloin kivi sisältää selkeästi enemmän kalimaasälpää ja vähemmän tummia mineraaleja. Paikoin voimakkaimmin gneissimäiset tummat syväkivet antavat vaikutelman kiillegneissisestä alkuperästä. Kartoituksen yhteydessä käytettiinkin usein tonaliitti-/granodioriittigneissi nimityksiä. Pegmatiitit Alueen pegmatiitit ovat yleensä punertavia kalimaasälpävaltaisia, karkearakeisia ja melko heterogeenisiä kiviä. Karkeus ja kvartsin määrä vaihtelevat suuresti ja paikoin on myös hyvin vaaleita muunnoksia. Biotiittia on yleensä vähän. Sitä on tyypillisesti harvakseltaan esiintyvinä tummina, melko ohuina, mutta laajoina suomupinkkoina. Paikoin on runsaasti granaattia, joka voi olla varsin omamuotoista, tervettä ja suurikokoistakin. Joskus sitä esiintyy suurehkoina epämääräisinä raeryppäinä ja toisinaan se on voimakkaasti muuttunutta ja kivessä esiintyy tummia, runsaasti biotiittia sisältäviä täpliä. Pegmatiittia on useita eri generaatioita. Varhaisemmat esiintyvät migmatiittien neosomisuonina ja juonina, jotka ovat olleet mukana poimutuksessa ja budinoituneet. Paikoin kapeat juonet ovat poimuttuneet sykkyrälle ja on syntynyt ptygmaattista poimurakennetta. Monin paikoin pegmatiittia on myös leveinä leikkaavina juonina ja laajoina massoina. Varsinkin karkeakiteiset pegmatiitit ovat olleet herkkiä semihauraalle ja hauraalle deformaatiolle, jolloin on syntynyt eri asteisia breksioita ja kivi on saanut hiukan helsinkiittiytymiselle tyypillisiä piirteitä. Punertavat hematiittitäytteiset ja vähemmässä määrin epidoottitäytteiset rakoverkostot ovat paikoin tiuhat, mutta albiittiutumista ei ole havaittu (hietutkimukset puuttuvat). Juonikivet Parissa paikassa on pienialaisia esiintymiä rapakivimagmatismiin tyypillisesti liittyvää kvartsiporfyyriä. Sitä on vaihtelevan kokoisina juonina, jotka laajimmillaan ovat muutamien metrien paksuisia. Kivi on kauniin punertavaa, enimmäkseen keskirakeista ja porfyyristä. Se sisältää pisaramaista, tummahkoa kvartsia ja omamuotoista kalimaasälpää hajarakeina täyskiteisessä hieno-keskirakeisessa perusmassassa. Myös hienorakeisempaa muunnosta esiintyy jonkin verran juonien kontaktivyöhykkeellä. Kivi on jokseenkin ehjää, mutta paikoin siihen näyttää syntyneen varsin tiheää suoraviivaista rakoilua ja kivi lohkeilee helposti monikulmaisiksi teräväsärmäisiksi paloiksi. Näin on erityisesti pienempien juonten tapauksessa. Ilmiö johtunee juonen nopeasta jäähtymisestä. Paikoin kvartsiporfyyri sisältää epämääräisen muotoisia tummanharmaita basalttisia sulkeumaosueita. Rakenne on syntynyt yhtäaikaisten kivisulien heikon sekoittumisen seurauksena (magma mingling). Basalttinen sula on jähmettynyt varsin nopeasti ja on vain paikoin assimiloinut ympäröivää kvartsiporfyyristä sulaa. Tällöin basalttisessa aineksessa esiintyy reliktisiä kvartsiporfyyrin hajarakeita. Diabaasijuonia on tavattu muutamissa paikoissa. Niitä on kahta tai kolmea tyyppiä ja juonten sisäisessä rakoilutyylissä ja rapautumisen tai hydrotermisen muuttumisen asteessa on eroja. Osa juonista on todennäköisesti samaa basalttista ainesta, mitä kvartsiporfyyrien yhteydessä esiintyy. Normaalisti diabaasit ovat tummaa, hieno-keskirakeista, tervettä, muuttumatonta ja jokseenkin suuntautumatonta, homogeenistä kiveä. Joissakin tapauksissa juonissa on runsasta ja monisuuntaista, melko suoraa rakoilua, minkä takia kivi silppuuntuu herkänpuoleisesti. Yhdessä kohdassa juonen kiviaines on kloriittiutunut läpikotaisin ja siksi melko pehmeää. Joissain paikoissa diabaasijuonten kontakteissa on kapea-alaista hiertoa, mikä on altistanut kiven rapautumiselle.

13 9 Kvartsijuonet ovat yleisiä. Niitä on syntynyt kivilajien kehityksen eri vaiheissa ja siten niiden esiintymistavassa on monenlaista vaihtelua. Nuorimmat ovat kapeiden rakojen täytteinä ja leikkaavat yleensä suoraviivaisesti muita kivilajeja ja niissä olevia rakenteita. Vanhemmat ovat olleet mukana eri deformaatiovaiheissa ja ovat poimuttuneet tai esiintyvät monenlaisina kasaumina, osueina tai epäjatkuvina juonekkeina. Hiekkakivi Myraksen ruhjealueen keskipaikkeilla n. 30 cm leveän savivyöhykkeen yhteydessä on hiekkakiveä kapeana, noin cm paksuna, raontäyte-esiintymänä. Raon suunta (120/70) on sama kuin savivyöhykkeellä ja Myraksen ruhjeella yleensäkin. Raontäytteet ja raon ympäristö ovat läpikotaisin rapautuneet siten, että raon ympäristö on rapautumasavea ja raontäytteet helposti paljain käsin murennettavissa hiekaksi ja savimössöksi. Raon täyte koostuu karbonaatin iskostamasta kvartsiklastisesta hiekasta ja harmaista epämääräisen muotoisista hienorakeisista fragmenteista. Hiekan klastit ovat valtaosaltaan kohtalaisen hyvin pyöristynyttä kvartsia. Harmaat fragmentit ovat läpikotaisin rapautuneita ja alkuperältään ne ovat ilmeisesti raon seinämistä irronneita sivukiven kappaleita. Aiemmat eteläisessä Suomessa tavatut hiekkakiviraontäyte-esiintymät keskittyvät Lounais-Suomeen ja tämä on toistaiseksi itäisin löydetty esiintymä. 4.2 Kivilajiseurueet Kiillegneissi pegmatiitti. Yleensä suonigneissityyppistä tai poimuttunutta migmatiittia. Pääkomponentit ovat kiillegneissipaleosomi ja pegmatiittinen neosomi. Pegmatiittia voi olla useita generaatioita. Yleensä ainakin kaksi generaatiota on erotettavissa: vanhempi suonittaa ja juonittaa kiillegneissiä ja on yleensä ollut mukana poimutuksissa. Nuorempi esiintyy selkeämmin juonina, jotka leikkaavat vanhempaa suonitusta ja siinä olevia rakenteita. Eri komponenttien määräsuhteissa saattaa olla huomattavaa vaihtelua jo pientenkin alojen puitteissa. Kiillegneissi tonaliitti/granodioriitti/graniitti pegmatiitti. Tässä assosiaatiossa vallitsevin komponentti on yleensä lievästi deformoitunut, gneissiytynyt syväkivi. Sen koostumus voi vaihdella tonaliittisesta granodioriittiseen ja graniittiseen ja usein se reunaosissaan vaihettuu pegmatiitiksi. Paikoin saattaa olla nähtävissä rinnakkaisia faaseja. Vanhin faasi on yleensä tonaliittinen ja se on voimakkaimmin gneissiytynyt. Sitä epämääräisesti leikkaavana on granodioriittinen faasi, joka vaihettuu paikoin graniittiseksi ja edelleen pegmatiitiksi. Kiillegneissin/suonigneissin /migmatiitin osuus vaihtelee, mutta on yleensä melko vähäinen. Nuorimpana komponenttina on juonimaisia pegmatiittiosueita. Kiillegneissi biotiitti- melanosomisuoni pegmatiitti ja Kiillegneissi tonaliitti/granodioriitti/graniitti biotiitti-melanosomisuoni pegmatiitti. Nämä ovat muuten samanlaisia kuin edellä kuvatut assosiaatiot, mutta sisältävät lisäksi tummia pääosin biotiitista koostuvia melanosomiluiruja. Niiden paksuus vaihtelee muutamista millimetreistä muutamiin sentteihin ja voi yltää parhaimmillaan kymmeniinkin sentteihin. Tyypillisesti niitä esiintyy kiillegneissin ja neosomisen pegmatiitin kontaktissa. Ne ovat muuta kiveä heikompaa ja siksi rakoilu ja haarniskapinnat ovat usein keskittyneet niihin.

14 10 Liitteessä 5 tunnelilinjan kivilajikartalla on esitetty vain pääkivilajiseurueiden levinneisyys. Kiillegneissi pegmatiitti seurue on merkitty sinisellä värillä ja kiillegneissi granodioriitti pegmatiitti seurue vastaavasti vaaleanpunaisella. Pegmatiitin määrää ei ole esitetty, vaikka se voi monin paikoin olla hyvinkin runsas etenkin kiillegneissi pegmatiitti seurueen tapauksessa. Myös melanosomisuonten esiintyminen on selkeämpi jättää pois kartalta tässä mittakaavassa. Muutamien pienialaisten kivilajien esiintymisalueet on merkitty omilla väreillään. Karbonaattikivien ja wollastoniittikiven pääasiallinen esiintymisalue on merkitty keltaisella, diopsidikarren vaaleanvihreällä ja kvartsiporfyyri tummanpunaisella. Tektonisista mittauksista vain liuskeisuus on merkitty kartalle. Sillä on kuvattu vallitsevaa läpikotaista liuskeisuutta, raitaisuutta ja migmatiitin suonituksen pääasiallista suuntausta. Kartta antaa tarkan kuvan kivilajien ja kivilajiseurueiden jakautumisesta vain ratalinjalla ja sen aivan välittömässä läheisyydessä, eikä siten ole tarkka koko kuvatun kaistan alueella. Siten erityisesti pienialaisten esiintymien, kuten karbonaatti- ja karsikivien, joidenkin juonikivien ja kapeiden jaksojen jatkeet kaukana tunnelilinjan ulkopuolella ovat vain tunnelilinjalta tehty ekstrapolointi koko kaistan leveydelle. Kontaktit on tunnelilinjan ulkopuolella piirretty varhaisempia kivilajien kulku- ja suuntaustietoja, topografiaa ja geofysikaalista aineistoa hyödyntäen. Lisäksi päällemerkintäsymboleilla on kuvattu joitakin pieniä, mutta mielenkiintoisia paikallisia esiitymiä, kuten kapeita diabaasi- ja kvartsiporfyyrijuonia, sekä kvartsikideonkaloita. 4.3 Muuttuminen Rapautuminen Silmämääräisesti arvioiden kivet alueella ovat jokseenkin rapautumattomia, joskin kaoliini- ja savitäytteisiä rakoja esiintyy siellä täällä. Varsinainen rapautuminen on keskittynyt tektonisten liikuntojen heikentämiin kiviin ja heikkousvyöhykkeisiin ja on monin paikoin voimakasta, jopa läpikotaista. Myraksen ruhjeessa rapautuminen on voimakkainta ja laaja-alaisinta. Siinä on eri asteisesti rapautuneita osa-alueita. Heikointa astetta edustavat savitäytteiset raot ja rakovyöhykkeet. Sitten ovat runsassaviset, voimakkaasti silppuuntuneet ja myloniittiutuneet rako- ja hiertovyöhykkeet ja lopulta läpikotaisin saveksi rapautuneet osat. Eri kivilajit tai seoskivilajien erikoostumuksiset komponentit ovat vastustaneet rapautumista eri lailla. Kiillegneissit ja migmatiittien melanosomit ja mesosomit (tummemmat osat) ovat saattaneet rapautua läpikotaisesti, kun taas graniitit ja migmatiittien pegmatiittiset neosomit ovat saattaneet säilyä samassa ympäristössä vain vähäisin muutoksin. Korppukivet ja kvartsikideonkalot Siellä täällä graniittisten ja pegmatiittisten kivien yhteydessä on pienialaisia korppukiviesiintymiä. Ne ovat vaihettuvarajaisia. Terveeseen tai lujaan kiveen ilmaantuu ensin lievää rapautumista tai raerajoja pitkin etenevää heikkenemistä. Ilmiö voimistuu ja kivessä tapahtuu mineraalien selektiivistä liukenemista ja jonkin verran myös uudelleenkiteytymistä, mikä puolestaan hiukan tasapainottaa kiven heikkenemistä. Varsinaisessa korppukivessä kvartsi on liuennut ja kulkeutunut pois kivestä ja jäljelle on jäänyt hohkainen, pieniä onteloita sisältävä kalimaasälpävaltainen, melko hapero kivi. Kalimaasälpä vaikuttaa paikoin uudelleenkiteytyneeltä ja sitoo yhteen tai lujittaa hohkaista rakennetta. Samalla on syntynyt omamuotoisia kalimaasälpä kidepäitä pikkuonteloihin päin.

15 11 Siellä täällä on tavattu pienehköjä, muutaman kymmenen cm:n läpimittaisia onkaloita, joiden seinämiin on kasvanut kauniin omamuotoisia kvartsikiteitä. Parhaimmillaan ne muodostavat kauniita sikeröitä ja ontelomaisia geoideja tai putkimaisia onkalomuodostumia, joiden seinämissä kiteet ovat löyhästi kiinni. Kvartsikiteet niissä ovat enimmäkseen väritöntä kirkasta vuorikristallia. Kiteet ovat yleensä melko lyhyitä ja ohuita. Suurimmat tavatut ovat noin 3 cm pitkiä ja noin 1,5 cm paksuja. Ontelot ovat yleensä rikkoutuneen ja kvartsiutuneen pegmatiitin yhteydessä. Siellä täällä on myös kvartsitäytteisiä rakojuonia, joiden asu näyttää hammastenkiristelyä muistuttavalta irvistykseltä, kun kiteet ovat täyttäneet raon kokonaan. Näiden kvartsikideonkaloiden ja juonten kvartsi saattaa olla kulkeutunut korppukiviesiintymistä ja siten olla kytköksissä niiden syntyprosessiin. 5 TEKTONIIKKA Suprakrustiset kivet, kuten kiillegneissi ja kvartsi-maasälpägneissi ovat yleensä voimakkaasti suuntautuneita ja liuskeisia. Migmatiittinen suonitus, varsinkin vanhimmat faasit, noudattavat tätä samaa suuntausta. Liuskeisuuden, suonituksen ja raitaisuuden kulku on yleensä aaltoilevaa ja yleissuunnaltaan koillinen vaihdellen pohjoiskoillisesta itäkoilliseen (Liite 5). Kaateet ovat yleensä jyrkkiä ja suunta on joko kaakkoon tai luoteeseen. Liuskeisuus ja varhainen suonitus ovat edelleen poimuttuneet, jolloin monin paikoin esiintyy sykkyräisiä osueita tai vyöhykkeitä ja suuntauksessa on paikallista vaihtelua. Tämä poimutus on luonteeltaan epäsymmetristä ja duktiilia. Poimutuksen kätisyys vaihtelee, mutta akselitasot noudattavat pääpiirteissään liuskeisuuden ja suonituksen kulkua. Voimakkaimmin nämä tektoniset piirteet näkyvät kiillegneissi pegmatiitti-assosiaation vallitsemilla alueilla. Kiillegneissi tonaliitti/granodioriitti/graniitti pegmatiitti-assosiaatioissa tektoniset piirteet näkyvät voimakkaina yleensä vain paleosomigeisseissä ja paikoin pienialaisesti vanhimpien tai mafisempien syväkivikomponenttien yhteydessä. Varsinkin assosiaation tonaliittiset ja paikoin myös granodioriittiset osat ovat voimakkaasti gneissiytyneitä ja suuntautuneita, kun taas pääosa granodioriittisesta ja graniittisesta komponentista on käyttäytynyt plastisemmin ja homogenoitunut niin, että vanhat rakenteet ovat enää haamumaisesti, jos ollenkaan, näkyvissä. Myöhempien deformaatiovaiheiden vaikutus on ollut melko vähäinen. Niiden aikana kiveen on syntynyt ja tunkeutunut uutta pegmatiittista ainesta muodostamaan suonia ja leikkaavia juonia, mutta muuten ne ovat yleensä vain jonkin verran muokanneet vanhempia rakenteita. On syntynyt avointa poimutusta, vanhat rakenteet ovat tiukentuneet ja vääntyneet uuteen suuntaan ja paikoin on syntynyt duktiileja hiertosaumoja ja heikkousvyöhykkeitä, kuten Vuosaaren Korson pitkä ja monivaiheinen hiertovyöhyke.

16 12 6 SIIRROSRAKENTEET JA HEIKKOUSVYÖHYKKEET 6.1 Siirroskivien kartoitus Savion rautatietunnelissa Siirroksiksi kutsutaan geologiassa tasomaisia pintoja, joita pitkin kalliossa on tapahtunut liikuntoja. Siirroskiveä on syntynyt siihen vyöhykkeeseen, mihin muodonmuutos on kohdistunut aiheuttaen muutoksia kiven alkuperäiseen rakenteeseen, mikä ilmenee etenkin raekoon pienenemisenä joko duktiilissa tai hauraassa tilassa. Duktiilissa tilassa kivi ei ole menettänyt koheesiotaan. Hauraassa se sen sijaan on rikkoutunut, mutta saattanut kuitenkin iskostua myöhemmin eheäksi. Monesti myöhemmät liikunnot keskittyvät entisiin siirroksiin ja syntyy monivaiheisia rakenteita. Usein myöhemmät rapautumisprosessit ovat heikentäneet näitä rakenteita entisestään. Etenkin voimakkaasti rikkoutuneita ja rapautuneita siirroksia kutsutaan kalliorakentamisen yhteydessä heikkousvyöhykkeiksi. Maastokartoituksessa on yleensä käytetty siirrosten geologista luokittelua (Taulukko 6.1), mikä perustuu siirroskiven rakenteeseen, mikä puolestaan on riippuvainen syntyolosuhteista (mm. paine, lämpötila, fluidipitoisuus). Maastossa hauraimmat siirroskivet ovat useimmin heikkoina rapautuneet ja kulkeutuneet pois ja loputkin ovat painanteissa irtomaiden peitossa, joten niitä tavataan melko harvoin. Tunnelissa pystyttiin hauraita rakenteita havainnoimaan huomattavasti enemmän kuin maastossa yleensä. Voimakkaasti rapautuneissa siirroksissa siirroksen alkuperäinen geologinen rakenne ei kuitenkaan ole näkyvissä, minkä takia rapautuneet kalliosaviset vyöhykkeet on tässä merkitty luokkaan, mitä maastokartoituksessa ei ole käytetty. Toisaalta myös tunnelissa osa merkittävistäkin siirroksista on voinut jäädä havaitsematta, koska rikkonaisina kohdat on täytynyt lujittaa ja betonoida ennen kuin kartoittajat ovat päässeet paikalle. Taulukko 6.1. Taulukko raportista Pajunen ja muut 2002a. Siirroskivien rakenteellinen luokittelu. Luokitteluperusteina ovat rakenteen suuntaus, tektoninen virtausrakenne, hienontuneen perusmassan ja fragmenttien määräsuhde sekä kiven kohesiivisuus. Suuntaus Suuntautuneet Suuntautumattomat Siirrosrakenne Perusmassan ja porfyroklastien/fragmenttien suhde Koheesio 1 gneissi - perusmassa uudelleenkiteytynyt lähtökiven raekokoon _tai yli 2 blastomyloniitti silmägneissi - perusmassan raekoko > 0.5 mm, porfyroklasteja, tai porfyroblasteja 3 proto- ja ortomyloniitti - porfyroklasteja > 10 %, perusmassan raekoko < 0.5 mm 4 ultramyloniitti - porfyroklasteja < 10 %, 5 pseudotakyliitti - lasia t. uudelleenkiteytynyttä lasia 6 breksia - fragmentteja > 30 % hienossa perusmassassa 7 mikrobreksia - fragmentteja < 30 % 8 siirrosbreksia - kulmikkaita fragmentteja > 30 % hienossa _perusmassassa 9 (siirrosvaha) - fragmentteja < 30 %. Voi olla myös suuntautunutta ja gouge fragmentit linssimäisiä Kohesiiviset Ei-koh.

17 13 Siirroksista mitattiin tason suunta ja mahdollisen hiertoviivauksen ja liikkeen suunnat. Siirroskiviä luokiteltiin ja kuvattiin mahdollisuuksien mukaan. Havaintoja tehtiin tunnelista yhteensä 196 kpl (Kuva 6.1.). Lisäksi jotkut rakohavainnoiksi merkityt, 69 kpl, olivat selostuksen mukaan tulkittavissa myös rakosiirroksiksi. Erilaisten siirrosten jakauma on esitetty Taulukossa 6.2. Hiertoviivauksia mitattiin yhteensä 82 kpl ja liikesuuntia 38 kpl. Kuva 6.1. Kaikki siirroshavainnot. Mustat viivat kuvaavat siirrosten kulkusuuntaa ja väkänen osoittaa kaateen suuntaan. Kartoittamatta jääneet alueet erottuvat ilman havaintopisteitä olevina alueina, eikä niissä olevista rakenteista ole tietoa.

18 14 Taulukko 6.2. Eri tyyppisten siirrosten jakauma tunnelissa. Luvuissa on mukana selkeät siirrokset, joista on pystytty mittaamaan suunta. Mukaan ei ole laskettu rikkonaisia ja muuttuneita alueita, joista ei ole havaittu tasomaista rakennetta. Duktiilit Myloniitit 15 Semiduktiilit Semiduktiilit ja tummat saumat 11 Hauraat (+-kloriittipintaiset tasot, joista osa edustaa semiduktiileita rakenteita) Breksiat (iskostuneita) 34 Siirrosbreksiat (irtonaisia), siirrosvaha 22 Rakosiirrokset 40 (+-haarniskapinnat joista osa tod. näk. rakosiirroksia 69 mutta osa voi olla semiduktiilienkin rakenteiden tasopintoja) Savi, rapaumat Alkuperäinen siirrosrakenne rapautunut 18 Luokittelematon Siirrosrakenne ei tulkittavissa tai epäselvä merkintä 23 Tunneli sijaitsee alueella, josta on tehty rakennettavuusmalli vuonna 2002 (Pajunen ja muut 2002 a ja b). Mallissa on esitetty heikkousvyöhykkeet, jotka on arvioitu maastohavaintojen, topografisen aineiston sekä geofysikaalisten aineistojen perusteella. Heikkousvyöhykkeistä on tehty geologinen luokitus ja siihen pohjautuen rakennettavuusluokitus. Siirrosten rakenteisiin ja tulkintaan on perehdytty myöhemmin vielä laajemmalla alueella (Elminen ja muut, tekeillä). Siirroksia on tässä raportissa tarkasteltu osittain näiden tutkimusten valossa Duktiilit siirrokset Kaikki myloniittihavainnot liittyvät kuuteen NE-SW-suuntaiseen siirrosvyöhykkeeseen, jotka erottuvat sekä topografisessa että aeromagneettisessa aineistossa. Rakenteita on kuvattu ja tulkittu aiemmin rakennettavuusmallissa ja artikkelissa Fault structures in Helsinki area (Elminen ja muut, tekeillä). Siirrokset sijaitsevat pohjoisesta lähtien Leppäkorvessa, Jokivarressa, Myraksensuosta pohjoiseen 500 m, Myraksensuolla, Kaskelassa kaksi kohtaa ja Länsisalmessa muutama kohta (Kuva 6.2). Havainnot ovat 7 cm- 4 m leveistä myloniiteista. Useimmissa kohdin siirrokset ovat uudelleen aktivoituneita. Vain kahdessa kohteessa (Kaskela N, 80 cm levyinen siirros ja Myraksen N-puoli, 10 cm levyinen siirros) ei esiinny uudelleen aktivoitumista ja myloniitti on ehjää. Kyseiset myloniitit liittyvät kallioperämme duktiilin kehityksen myöhäisvaiheisiin, D H - deformaatioon (Pajunen ja muut tekeillä). Liuskeisuuden kulun voi paikoin todeta kääntyvän koillis-lounaisesta pohjois-eteläisemmäksi ja liuskettumisen voimakkuuden kasvavan ennen varsinaista myloniittia, mihin muodonmuutos on kohdistunut kaikkein voimakkaimmin. Kahdesta suurimmasta vyöhykkeestä toisessa (Myras) oli havaittavissa maastossakin tavatut myloniittiset vasenkätiset ja itä-puolen liikettä ylöspäin osoittavat rakenteet, toisessa alue oli betonoitu ennen kartoittajien paikalle pääsyä. Suurina vyöhykkeinä niissä on tapahtunut myöhemmin liikuntoja myös hauraassa tilassa ja eri suuntaisissa jännityskentissä.

19 Kuva 6.2. Kaikki myloniitit liittyvät suunnilleen koillis-lounassuuntaisiin siirrosvyöhykkeisiin. Siirrokset sijaitsevat pohjoisesta lähtien 1 Leppäkorvessa, 2 Jokivarressa, 3 Myraksensuolla, 4 Kaskelassa ja 5 Länsisalmessa. 15

20 16 Myloniittien esiintyminen oli odotusten mukaista. Niiden vähäisyys siirrosvyöhykkeissä oli kuitenkin yllättävää, koska olisi voinut olettaa, että kilometrien pituisissa vyöhykkeissä esiintyisi leveämmälti myloniittisia kohtia. On tietysti mahdollista että osa rakenteista on jäänyt betonoinnin alle. Havainto on joka tapauksessa tärkeä rakenteiden ennustusmenetelmiä kehitettäessä. Myraksen ruhjeen varhaisimmat rakenteet edustavat edellä kuvattua duktiilia vaihetta. Tiivis ja kova myloniitti on myös haurasta ja on pilkkoutunut myöhemmissä liikunnoissa kiilamaisiksi kappaleiksi ja paikoin jauhautunut kalliosaveksi. Lisäksi Myraksen ruhjealueella myloniittia leikkaavat nuoremmat NW- ja N-S- suuntaiset hauraat siirrokset heikentäen ja laajentaen rikkonaista aluetta entisestään. 6.3 E-W-suuntaiset ennustetut heikkousvyöhykkeet Alueilla, joilla oli rakennettavuusmallissa arveltu olevan E-W-suuntaisia siirroksia, ei esiintynyt duktiileita eikä hauraitakaan siirrosrakenteita, mutta E-W-suuntaisia rakohavaintoja sitä vastoin runsaasti. Rakenteiden tulkinta vaatii lisää tarkastelua ja maastokäyntejä. 6.4 Kloriittisiirrokset ja semiduktiilit siirrokset Alueella esiintyvät kloriittitäytteiset siirrokset ovat suurin piirtein 1-10 mm leveitä saumoja, joilla saattaa olla erilainen alkuperä. Havainnot keskittyvät selvästi neljälle eri alueelle. Ne esiintyvät 500m 1 km laajuisilla alueilla, jotka ovat pohjoisesta lähtien: Leppäkorpi, Kuusijärvi, Kaskela, Länsisalmi (Kuva 6.3). Siirrostasojen suunnat vaihtelevat eri alueilla mutta ovat kuitenkin jokseenkin yhtenäisiä samassa kohteessa. Maastohavaintoja tehtäessä Länsisalmen rakenteiden on tulkittu olevan myloniittivyöhykkeen retrogradisen kehitysvaiheen käänteissiirrosylityöntörakenteita. Saattaa olla, että muutkin kohteet liittyvät duktiileihin-semiduktiileihin suuriin vyöhykkeisiin. Todennäköisesti ne liittyvät voimakkaaseen fluiditoimintaan näillä alueilla. Joidenkin kloriittivyöhykkeiden lähellä oli betonoituja kohtia ja muuttumisilmiöitä. Kivilajilla ei ollut merkitystä kloriittisiirrosten esiintymisessä. Semiduktiileiksi tulkitut siirrokset näyttävät esiintyvän nk. tummien saumojen (= kapea määrittämätön, useimmiten luultavasti kvartsitäytteinen siirros) ja kloriittisten siirrosten ja/ tai myloniittien lähettyvillä. Semiduktiileilla siirroksilla, kloriittisiirroksilla ja myloniiteilla onkin todennäköisesti osittaisia yhteyksiä keskenään. Kuusijärven kloriittisiirrosten lähettyviltä ei ole semiduktiileja tai duktiileja havaintoja. Kutakin kohdetta täytyy vielä selvitellä erikseen.

21 Kuva 6.3. Kloriittisia siirroksia esiintyy kartoitusaineistossa neljällä alueella: 1 Leppäkorpi, 2 Kuusijärvi, 3 Kaskela, 4 Länsisalmi. 17

22 Hauraat siirrokset Hauraista siirroksista tehtiin yhteensä 218 havaintoa (Kuva 6.4.A). Tarkasteltaessa kaikkia mittaushavaintoja suuntadiagrammissa erottuu NNE-SSW ja NW-SE-suuntaiset ryhmät, jotka ovat jyrkkäkaateisia (65-90 ) sekä ryhmät, joissa on loivemmat kaateet (25-60 ) suunnilleen länteen ja itään (Kuva 6.5.). Mainittujen suuntien yhtenäisyys viittaa rakenteiden yhteiseen alkuperään. NW- ja NNE-suuntaisten siirrosten on tulkittu syntyneen tektonisissa tapahtumissa, joihin liittyy myös kallioperän myöhäisimpien rapakivigraniittien tunkeutuminen kuoreen (Elminen ja muut, tekeillä). Karttakuvassa koillis- ja kaakkoissuuntaiset siirrokset sijoittuvat samansuuntaisten maastopainanteiden tietämille (Kuva 6.4.B). Siirrosbreksioita (linssisilput ym. irtonaiset) esiintyi eniten koillis-lounassuuntaisina ja useita myös kaakko-luodesuuntaisina. Kuva 6.4. A ja B. A. Hauraat siirrosrakenteet. Kuvan mittakaavassa monet siirrosmerkinnät menevät päällekkäin ja kuva antaakin käsitystä lähinnä rakenteiden runsaudesta ja kirjavuudesta. B. NNE- ja NWsuuntaiset hauraat siirrokset, jotka diagrammikuvassa 6.5. erottuvat yhtenäisinä ryhminä. Pohjana korkeusmalli, jossa korkeammat alueet tummemmalla.

23 19 Kuva 6.5. Stereografinen projektio kaikista hauraista siirroksista (206 kpl). Siirrostasojen pintanavat ja keskimääräiset tasot alapalloprojektiossa. 1: NNE-SSW, kaade molemmin puolin, 2: NW-SE, kaade lounaaseen, 3 ja 4: loivat kaateet karkeasti itään ja länteen. Kiinteät breksiat olivat laadultaan melko epäyhtenäisiä. Länsisalmessa esiintyi mustia saumoja (hauraita, tarkemmin määrittelemättömiä) ja kloriittitäytteisiä breksioita, jotka olivat kaikki WNW-suuntaisia ja kaade pohjoiskoilliseen. Leppäkorvessa puolestaan havaittiin hematiitin värjäämiä mikrobreksiasaumoja, jotka olivat suunnilleen E-W-suuntaisia. Myraksen ruhjeen yhteydessä oli N-S-suuntaista kalsiitti-iskoksista breksiaa. Muut havainnot olivat satunnaisempia ja keskenään erilaisia.

24 20 7 RAKOILU Tunnelikartoituksessa rakoilu havainnoitiin yhtenä pääominaisuutena. Rakohavaintoja on melko runsaasti (608) ja melko tasaisesti koko linjan matkalta. Havainnot tehtiin rakosuunnittain, eli yksi havainto edustaa kaikkia ominaisuuksia, jotka on todettu paikallisesti yhdessä saman suuntaisten rakojen parvessa. Kartoituksessa muodostettiin yleiskuva rakoilun suuntien ja tiheyden vaihtelusta tunnelilinjalta (Kuva 7.1.). Päärakosuunnat mitattiin ja lomakkeelle hahmotettiin kuva rakogeometriasta havaintokohdittain. Rakotiheys laskettiin suuntien tiheysjärjestyksessä J1/J2/J3+1, (+satunnaisten määrä) numerosarjana lomakekuvaan. Näin ilmoitettiin samalla rakosuuntien lukumäärä, esim. 3/2/2+1 tarkoittaa, että J1:ssä rakotiheys on 3, jne. ja rakosuuntia on 3 + satunnaisia rakoja. Tiheysluokat muodostuivat siten, että: 1 = rakoväli yli 1 m 2 = rakoväli m 3 = rakoväli m. Tiheysluokkaa 3 tiheämpi rakoilu käsiteltiin rakoryhmänä. Lisäksi tutkittiin ja mitattiin rakoilua luonnehtivat erityispiirteet, esim. muuttuminen, haarniskapintaiset raot, rakotäytteet jne. Rakoryhmistä ja muista rakovyöhykkeistä kuvattiin rakenteen suunta, leveys ja sisäinen tiheys. Yksi rakohavainto kuvaa tiettyä tunnelilinjan jaksoa. Jaksojen pituudet vaihtelivat 5-10 metristä 25 metriin ja pientä eroa oli myös eri kartoittajien välillä. Lähes säännöllisesti rakohavainto tehtiin noin 50 metrin välein. 7.1 Rakosuunnat Rakosuuntien tarkastelua varten tunnelilinja jaettiin 19 osalinjaan käyttäen hyväksi "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" hankkeessa muodostettua, maan pinnalta tulkittua heikkousvyöhykeverkostoa (Pajunen ja muut 2002a). Osalinjat rajattiin kallioperän selkeiden tektonisten rakenteiden ja kivilajiassosiaatiokontaktien avulla. Ajatuksena oli tutkia, miten rakosuunnat vaihtelevat erityyppisissä kivilaji- ja tektonisissa ympäristöissä. Rakohavainnot on esitetty kartalla 19 osalinjalla eri värein Liitteessä 6. Stereoploteilla esitetään mitatut rakosuunnat osalinjoittain koodattuna, esim. L2_1 tarkoittaa Tunneliurakka 2:n (TU2) 1. osalinjaa. Osalinjat koodattiin kartoituksen yhteydessä käytettyjen TU2-TU6 tunnusten mukaan, jotta niitä olisi helppo jälkikäteen verrata kartoitusaineistoon. Osalinjat eivät aivan noudata TUjakoa, sillä TU eli tunneliurakkarajat eivät ole geologisesti määritettyjä. TU4:n kohdalle osuu Myraksen ruhje, joka vaikutti kartoituksen luonteeseen. Keskeinen havainnointi kohdistui ruhjeeseen sen kalliorakentamisen suhteen merkittävän luonteen vuoksi.

25 21 Rakosuuntahavaintoja on tunnelin eri osalinjoilta vaihteleva määrä (4-92). Yleisimmin havaintoja on n. 30. Liitteessä 7 rakosuunnat esitetään ruusudiagrammeina osalinjoittain. Koko pääkaupunkiseudulla esiintyy yleisinä kuusi kallioperän rakosuuntaa: luode-kaakko (NW), lounas-koillinen (NE), pohjois-eteläinen (N-S), itä-läntinen (E-W) sekä etelälounas-pohjoiskoillinen (NNE) ja länsiluode-itäkaakko (WNW) (Pajunen ja muut 2002a). Nämä suunnat löytyvät myös Savion tunnelihavainnoista, mutta vaihtelevasti eri kohdissa tunnelilinjaa (Liite 7). NW-suunta on yleinen tunnelin eteläosassa, mutta pohjoisessa se on usein vähäisesti edustettuna. NW-suuntaiset raot ovat yleensä loivempia pohjoisessa kuin etelässä. NE-suuntaiset raot ovat tällä alueella usein kallioperän liuskeisuuden suuntaisia ja ne esiintyvät koko tunnelilinjalla lähes poikkeuksetta. N-S-suuntaisten rakojen vähäisyys TU4 ja TU5 kohdalla saattaa selittyä tunnelin suunnalla (N-S). E-W- suuntaisia rakoja on hyvin vaihtelevasti eri osalinjoilla. Jaksolla L6_1 pohjoisessa E-W-suunta on hyvin voimakas (havaintoja osalinjalta on yhteensä 92). NNEsuuntaisia rakoja on melko säännöllisesti koko tunnelilinjalla. NNE-rakoilusuunta yhtyy usein kallioperän pääliuskeisuussuuntaan. WNW-suunta esiintyy epäsäännöllisesti eri osissa tunnelilinjaa. Erisuuntaisia loivia rakoja on havaittu koko tunnelin matkalla ja vaakarakoja on myös melko säännöllisesti. 7.2 Rakotiheys Rakotiheys määritettiin havaintoa tehtäessä kolmen luokan perusteella: luokka 1 = rakoväli yli 1 m, luokka 2 = rakoväli m ja luokka 3 = rakoväli m. Kuvassa 7.1. esitetään rakotiheys rakosuunnittain eri värein. Luokka 3 eli tiheää rakoilua esiintyy yleisimmin WNWsuunnassa. Myös NE- ja N-S-suunnissa rakoilu on joskus tiheää. Tiheät rakoparvet muodostavat usein yhdensuuntaisia erillisiä vyöhykkeitä. Loivia - vaakoja tasoja tiheistä rakosuunnista on alle 10 %. Tiheissä rakosuunnissa on havaittu karbonaattitäytteisiä rakoja, haarniskapintaisia rakoja, rapautunutta savimurutäytettä, yksi N-S-suuntainen rakosiirros sekä joitakin pitkiä ja aaltoilevia rakoja. TU4:stä on hyvin vähän rakotiheysmittauksia.

26 22 Kuva 7.1. Rakotiheydet kulkusuunnittain. Vaalea väri kuvastaa harvaan rakoillutta rakosuuntaa ja tummaliila väri kuvastaa tiheästi rakoillutta rakosuuntaa. Rakosuunnat, joissa rakoväli on alle 0.1 m käsitellään rakoryhmänä. 7.3 Kallion laatua heikentäviä tekijöitä Kallion rakennettavuutta heikentävät erilaiset hiertymisen ja rapautumisen kautta syntyneet rikkonaisuusrakenteet, tiettyjen savimineraalien esiintyminen ja muuttuminen kalliossa ja hyvin tiheään rakoilleet ja heikkousvyöhykkeiksi kehittyneet epäjatkuvuuspinnat.

27 23 Rakoparvea tai -vyöhykettä, jossa rakotiheys on yli 10 rakoa metrillä käsiteltiin rakoryhmänä. Rakoryhmät esitetään karttakuvassa 7.2. Rakoryhmien muodostamien heikkousvyöhykkeiden sijaintia verrattiin "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" hankkeessa muodostettuun heikkousvyöhykeverkostoon (Pajunen ja muut 2002a). Maanpinnalta tavattu tai tulkittu heikkousvyöhyke ei aina osu juuri rakovyöhykkeen kohdalle, mutta samansuuntaisia heikkousvyöhykkeitä sijoittuu lähistölle tai rakoryhmiä tunnelissa sijoittuu tulkittujen heikkousvyöhykkeiden jatkeille (Kuva 7.2.). Rakoryhmiä on kaikissa yleisissä rakosuunnissa (vrt. suunnat kappaleessa 7.1.) ja nuorempina ne leikkaavat pääliuskeisuussuuntaa. Noin neljäsosa rakoryhmistä on loivia (kaade alle 50 ). Joskus rakoryhmiä esiintyy paikallisesti yhdensuuntaisina vyöhykkeinä. Kuva 7.2. Rakoryhmät kulkusuunnan mukaan esitettynä. Rakoryhmien sijaintia verrattiin "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" hankkeessa muodostettuun heikkousvyöhykeverkostoon (Pajunen ja muut 2002a), joka esitetään kuvassa tummansinisten viivojen muodostamana verkostona.

28 24 Haarniskapintaiset rakoparvet ovat myös ryhmittyneet paikallisesti samassa suunnassa (Kuva 7.3.). Runsaimmin haarniskarakoja on N-S- ja NNE-suunnissa. NNE-suunnassa nämä raot ovat usein yhdensuuntaisia liuskeisuustasojen kanssa. Maanpinnalta tulkittuun heikkousvyöhykeverkostoon verrattaessa muut suunnat, paitsi E-W tulevat hyvin esille. Loivia haarniskapintaisia rakoparvia on n. 10 % (kaade alle 50 ). Kuva 7.3. Haarniskapintaisia rakoja sisältävät rakoparvet kulkusuunnan mukaan esitettynä. Haarniskapintaisten rakojen sijantia verrattiin "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" hankkeessa muodostettuun heikkousvyöhykeverkostoon (Pajunen ja muut 2002a), joka esitetään kuvassa sinivihreiden viivojen muodostamana verkostona.

29 25 Savitäytteiset rakoparvet (Kuva 7.4.) leikkaavat yleensä pääliuskeisuutta. Yleisimmät suunnat ovat N-S, NE ja E-W sekä vaaka-asentoinen. Lähes puolet havaituista savitäytteisistä raoista on loivia - vaakoja. Täytteenä raoissa on harmaata, vihertävää, vaaleanoranssia tai vaaleaa savimineraaliseosta, smektiittiä tai valkoista savimurua. Savitäytteiset rakosuunnat ovat tulleet melko hyvin esille maanpinnalta tulkitussa heikkousvyöhykeverkostossa (Pajunen ja muut 2002a). Kuva 7.4. Savitäytteisiä rakoja sisältävät rakoparvet kulkusuunnan mukaan esitettynä.

30 26 Rakopintojen muuttumista tai kiven rapautumista on havaittu pääasiassa tunnelilinjan eteläosassa ja pohjoisosassa (Kuva 7.5.). Yleisin muuttumistuote on Fe-pigmentti (hematiitti) rakopinnalla. Muutamassa kohdassa tunnelia on havaittu rapautunut vyöhyke tai kivi on hioutunut muruksi. Muuttumis/rapautumissuunnat leikkaavat yleensä pääliuskeisuutta ja niitä esiintyy paikallisesti samansuuntaisina ryhminä. Yleisimmät suunnat ovat NW, NE, N-S ja E-W. Kuva 7.5. Eri tavoin muuttuneita rakoja sisältävät rakoparvet kulkusuunnan mukaan esitettynä.

31 Rakennusgeologisen kartoituksen rikkonaisten rakenteiden suuntien vertailu GTK:n havaintoihin Pöyry Infra Oy:n rakennusgeologista kartoitusta Savion tunnelissa teki geologi Piri Harju samanaikaisesti GTK:n kartoituksen kanssa. Rakennusgeologisen kartoituksen tuloksista poimittiin rikkonaiset rakenteet kartoitusten vertailua varten seuraavin perustein: - kalliolaatu on RiIII-IV - RQD on < 50 - rakenteesta vuotaa vettä (ei noteerattu, jos vettä tippui). Näiden kahden kartoituksen havaintoja verrattiin TU-jaksoittain. Selvitettiin, mitä ominaisuuksia rakennusgeologisen kartoituksen (P. Harju) rikkonaisuusrakenteiden kohdalla GTK:n kartoituksessa on havaittu. TU2:n jaksolla on rikkonaisuuden kohdalla rakoryhmiä, esim. 30 cm leveä rapaumavyöhyke, silppua ja rapautumaa, Fe-pigmenttipintaisia rakoparvia, haarniskapintaisia rakoja, vesivuotoa, vaakarakoilua, jossa savimurua ja vyöhyke, jossa liuskeisuus, raot, kivilajikontakti ja haarniskapinta yhtyvät. TU3:lla rikkonaisuusrakenteissa on rakoryhmiä sisältäen epidootti- ja kvartsitäytteisiä rakoja, haarniskapintoja, savea ja kivimurskaa ja -silppua, smektiittiä ja NW-suuntainen rakosiirros. TU4:llä on rikkonaisuuden kohdalla rakoryhmiä, karbonaatti-, savi- ja smektiittitäytteisiä rakoja, N-S-suuntainen rakosiirros ja haarniskarakoja NNE- ja NNW-suunnissa. TU5:lla rikkonaiset vyöhykkeet sisältävät haarniskapintaisia rakoparvia, kloriitti-, karbonaatti- ja savitäytteisiä rakoja, rakoryhmiä ja Fe-pigmenttipintaisia rakoja. TU6:lla on savitäytteisiä rakoparvia ja kloriittipintaisia rakoja rakennusgeologisen kartoituksen (P. Harju) rikkonaisuusrakenteissa. 8 LOPUKSI Tämä raportti on Vuosaaren tunnelista GTK:n toimesta kootun aineiston kuvaus sisältäen ainoastaan alustavaa aineistojen analyysiä. Koottu aineisto on ainutlaatuinen, sillä se on kerätty samoin menetelmin, joskin sovellettuna tunnelimiljööseen, kuin pääkaupunkialueella toteutetuissa taajamahankkeissa. Havaintojen syvällisempään korrelointiin maanpäällisten aineistojen kanssa on olemassa erinomaiset mahdollisuudet poikkeuksellisen pitkältä ja lähes katkeamattomalta profiililta, joka on likimain kotisuorassa alueen litologisten yksiköiden ja tektonisten rakenteiden kulkua vastaan. Pääkaupunkialueella toteutetuissa sovellustutkimushankkeissa (Pajunen ja muut 2002a ja b, Wennerström ja muut 2006 sekä Pajunen, ed., tekeillä; sisältää useita teemaan liittyviä artikkeleita) on pyritty selvittämään kallioperän hyödyntämiselle oleellisten geologisten rakenteiden asemaa, systematiikkaa ja niiden kehittymisen lainalaisuuksia. Kallioperän duktiilin svekofennisen

32 28 kehityksen osalta tällaista tutkimusta on tehty jo pitkään, mutta esimerkiksi kalliorakentamisen kannalta merkityksellisten hauraiden rakenteiden syvällisempi tutkimus on Suomessa vasta alkuaskelillaan. Pääkaupunkialueen ja Porin alueella toteutettavan GeoSatakunta-hankkeen tutkimuksissa on todettu, että myös hauraat rakenteet ovat merkittäviltä osin kehittyneet jo svekofennisen orogenian aikana Näin ollen onkin ymmärrettävää, että svekofenniset duktiilit tapahtumat ovat ohjailleet myös nuorempien, post-svekofennisten semihauraiden ja hauraiden rakenteiden, siirrosten ja rakoilun, syntyä ja asemaa. Tässä projektissa kootun aineiston perusteellisempi analyysi valottaisi lisää näitä geologisesti merkittäviä yhteyksiä. Esimerkkinä mainittakoon nuori rakoasemassa oleva hiekkakivi, joka kielii nuorien siirrosten ja niiden yllä olleen metamorfoitumattoman kallioperän rakenteellisesta yhteydestä. Niin duktiilien kuin hauraidenkin rakenteiden synnyn aikaiset kallioperän jännitystilat heijastuvat syntyneiden rakenteiden kinemaattisessa systematiikassa. Niin varhaisissa svekofennisissa kuin nuoremmissakin tektonisissa tapahtumissa on havaintojemme (Pajunen ja muut, tekeillä ja Elminen ja muut, tekeillä) mukaan vinopuristuskentässä kehittyneet puristus- ja tensiorakenteet merkittäviä. Tämän kinemaattisen kuvion selventäminen edelleen ja sen mahdollisimman perusteellinen ymmärtäminen ovat kallioperän heikkousvyöhykkeiden luotettavamman ennustamisen perustekijöitä. Syntyneiden hauraiden rakenteiden asema nykykallioperässä on avainasemassa tehtäessä jännitystila-analyysejä nykystressikentässä; ts. missä ovat tensiorakenteet/-alueet tai puristusalueet/rakenteet. Tämä projekti tuo tähän tutkimukseen mahdollisuuden selvitellä kinemaattista kuviota määritteleviä tekijöitä myös kolmiulotteisesti. Apuna näissä analyyseissä ovat myös geofysikaaliset aineistot, jotka luotaavat kallioperän rakennetta syvemmälle ollen yhdistävänä tekijänä pinta- ja tunneliaineistojen välillä. Kallioperän ominaisuuksien yhtenäinen luokittelu sovellustarkoituksiin on ollut ongelmallista. Meidän kallioperässämme tähän on syynä kallioperämme moninaisuus niin kehityksensä, litologiansa kuin rakenteidensakin suhteen. Kerätty aineisto lisää osaltaan mahdollisuuksia jatkaa kehitystyötä kalliorakentajien ja geologien samoista rakenteista tekemien havaintojen ja luokittelun vertailun kautta. Yhteenvetona voidaan todeta, että kallioperän rakenteiden selvitystyö sovellussektorilla hyödynnettäväksi on lähtenyt viime vuosina hyvin käyntiin ja tämän projektin aineistojen jatkoanalyysi tulisi olemaan siihen merkittävänä lisänä. Projektiin osallistuneet toivovat yhteistyön tällä saralla jatkuvan. KIITOKSET Kiitämme VUOLI-projektia Savion rautatietunnelin kartoitusmahdollisuuden järjestämisestä ja Pöyry Infra Oy:tä ja erityisesti Piri Harjua käytännön järjestelyistä. Kiitokset myös urakoitsijoille myötämielisestä suhtautumisesta ylimääräiseen väkeen tunnelissa. Tunnelikartoitukseen osallistui myös Aimo Kuivamäki GTK:sta.

33 29 KIRJALLISUUSLUETTELO Elminen, T., Airo, M.-L., Niemelä, R., Pajunen, M., Vaarma, Wasenius, P. and Wennerström, M., tekeillä. Fault structures in Helsinki area, Southern Finland. Teoksessa: Pajunen, M.(ed) Tectonic evolution of the Svecofennian crust in southern Finland a basis for technical characterization of bedrock properties. Geological Survey of Finland, Special Paper. Pajunen, M., Airo, M.-L., Elminen, T., Niemelä, R., Salmelainen, J., Vaarma, M., Wasenius, P. ja Wennerström, M. 2002a. Raportti I. Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin, Menetelmäkehitys ja ohjeistus. Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin - projekti. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Raportti K.21.42/2002/5. 95 s. 5 liitettä. Pajunen, M., Airo, M.-L., Elminen, T., Niemelä, R., Salmelainen, J., Vaarma, M., Wasenius, P. ja Wennerström, M. 2002b. Kallioperän rakennettavuuskartta 1 : Espoo, Helsinki, Vantaa. Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin - projekti. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Julkaisematon kartta K.21.42/2002/7. Pajunen, M., Airo, M.-L., Elminen, T., Mänttäri, I., Niemelä, R., Vaarma, M., Wasenius, P. and Wennerström, M., tekeillä. Tectonic evolution of Svecofennian crust in southern Finland. Teoksessa: Pajunen, M.(ed) Tectonic evolution of the Svecofennian crust in southern Finland a basis for technical characterization of bedrock properties. Geological Survey of Finland, Special Paper. Pajunen, M. (ed), tekeillä. Tectonic evolution of the Svecofennian crust in southern Finland a basis for technical characterization of bedrock properties. Geological Survey of Finland, Special Paper. Wennerström M., Airo, M.-L., Elminen, Gönholm, S., Pajunen, M., Vaarma, M. ja Wasenius, P Helsingin seudun taajamakartoitus. Geologian tutkimuskeskus (GTK), Loppuraportti, Arkistoraportti K 21.42/2006/6. Espoo. 90 s liites.

34 Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU KGN/TON-GN TU A MAV TU SUONI-GN PG-punertav neos,kgn/ton-gn paleos TU B MAV TU SUONI-GN vaalea neos-valtainen ryynimäinen, kgn-melanos TU C MAV TU TON-GN/KGN? ja vähän PG-suonia Kivi mahd voim hiert TON-Gn tai KGN? MAV TU Vaihettuva MAV TU KGN/TON-GN voim suunt,k,tumman-harmaa TU MAV TU GRDR-GN, KGN/Ton.gn, PG Kivi vaihettuu PG-rikkaammaksi ja GRDR-GN-tyyppiseksi. GRDR-GN>85%, PG-suonia < 10%, KGNjuomuja MAV ja raitoja < 5% TU Vaihettuva MAV TU Vaihettuva MAV TU Vaihettuva MAV TU GRDR-GN ja PG PG suonina ja juonina. Paik suoniverkkona, yl konf ja paik tiukkaa litistymäpoimutusta MAV TU Vaihettuva MAV TU Vaihettuva MAV TU GRDR-GN ja PG ja KGN ja BT-melanosomiluiruja PG ruhjeista ja vähän helsinkiittimäistä. Bt-melanosomiluirukontakteissa es HP, kaareilevat MAV kontakteissa ja paikoin lisäksi tummaa KGN/Ton-Gn osueina TU Vaihettuva MAV TU graniitti-kgn-migmatiitti isoja lohkeamisia S-suunt kiillepintoja pitkin, aaltoilevia. Seinämän suunt. THE TU KGN ja GRDR-GN ja PG ja BT-melanosomijuomuja Voim suunt Gn-valtainen, PG-juonissa voim ruhjeisuutta, FeH-RT punaa, MAV ja-luiruja TU Vaihettuva MAV TU GRDR-GN -osue ja PG-J. Kontakteissa BT-melanos ja hiertymiä MAV Ks. muistiinpanot TU GRDR-GN ja PG ja KGN ja vähän BTmelanosomiluiruja kontakteissa GRDR-GN 80-90%, PG < 10%, KGN ja BT-melanosomiluirut ja osueet < 10-5 %. PG:ssa helsinkiittimäistä FeH-breksiaa. Bt-juomuja es myös loivissa raoissa. HP:t yl BT-melanosomiluiruissa. MAV TU Vaihettuva MAV TU SUONI-GN GR-neos vaalea punertava kv-rikas,melanos karkea bt-liuske TU MAV TU GR-GRDR-GN k-r,voim sut,punakirjava TU MAV TU GRDR-GN k-r,sut,sis karb-täytt raon TU A MAV TU GRDR-GN+KARB-TÄYTT-RAKO #rako=1,5cm,sis FeH TU B MAV TU KARB-FeH-raontäyte TU C MAV TU GR PG-sukuinen,het,punaviol-harmaankirjava TU MAV TU KGN ja BT-melanosomi-Gn ja GRDR_GN ja PG Migmatiittista. Tummien kivien osuus noin 50%. Grdr-gn osueina. Pg suonina ja juonina. HP:t yleisiä melanosomeissa ja melanosomi-kontakteissa. Grgn ja Grdr-gn paikoin silmä-gn-rakenteisia, voim suunt.välillä Grdr:n osuus vähäinen MAV TU BT-SV(?)-GN sis hiertosauman ja kv-j(//s) TU MAV TU GNGR voim suunt,k-r,silmägn-tyyppiä TU MAV TU kivi eheää MHW TU GR isokiteinen,karkeaporfyyrinen,vaalea TU MAV TU KGN raitainen(i-vulk?) TU A MAV TU SUONI-GN GR valkea(vrt 45625),raitainen(i-vulk?)-paleos TU B MAV TU KGN ja GR Punertavaa migmatiiittista. Paleosomi - melanosomi hiertynyttä MAV TU SUONI-GN GR punertava neos,tumma kgn(?)-paleus/melanos hiertynyt TU MAV TU GR ja KGN Karkea Gr ja raitamigmatiittinen Kgn MAV TU Vaihteleva tektonisoitunut osue. MAV TU AFBL-Gn Väliosue MAV TU SUONI-GN GR vaalea neos,tumma sv-bt-paleus/melanos TU MAV TU KGN ja GR Karkea Gr ja raitamigmatiittinen Kgn MAV TU GR-J Karkea Gr - Grdr juoni, jonka S-kontakti MYLONIITTInen MAV TU SUONI-GN GR punertava neos,tumma kgn(?)-paleus/melanos//kv,plg,klo,epid,opak,zirk TU MAV TU KGN ja GR Karkea Gr ja raitamigmatiittinen Kgn MAV TU PG ja GR - GRDR-GN ja KGN-migm.ja kapeita AFB- GR-valtainen jakso. Tummat Gn-osueet ja Paleosomi- melanosomi-osueet yl kapeita. Neosomisuonet MAV GN väliosueita satunnaisesti yl sykkyräpoim, ylestrendi kuit semikonf. TU Vaihettuu MAV TU GR-valtainen migm Hyvin vaihteleva. KARB-täytteisten rakojen vyöhyke. MAV TU KARB jawollastoniitti ja DI_KA KIVIEN vyöhyke A,B,C MAV TU Vaihettuu MAV TU KARBkivi valkea marmoriliuske,sis tummanharmaita liuskeriekaleita TU C MAV TU WOL-DI-KARB-KA vaalean-vihertävän kirjava,jauhoutuva,epäpuhdas TU B MAV TU WOLLASTONIITTIkivi vaalea, sälöinen TU A MAV TU GR ja KGN ja KARSI-väliraitoja MAV TU Vaihettuu MAV TU PG ja GR - GRDR-GN ja KGN-migm.ja kapeita AFB- GN ja KARSI- väliosueita satunnaisesti MAV TU Vaihettuu MAV TU2 5314?? TU MAV ? TU DI ja KARB BR ja AFBL vyöhyke Di vihreää karkeaa, karb br-välimassana vaalean punertavaa MAV TU Vaihettuu MAV TU I-KV-MS-GN/AFBL tiivis-hr?, kuin paistettu/plg,sv-akt,kv,tit TU hie MAV TU DI-kivi TU B MAV TU DI-kivi vaalea vihertävä, voim liusk-puikkom. hierto TU C MAV LIITE1

35 Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU KARB+DI-br vaaleanpunertava-vihreä, FeH-rt TU Ahie? MAV TU PG ja GR - GRDR-GN ja KGN-migm.ja kapeita AFB- Pääosin Gr-migm MAV GN väliosueita satunnaisesti TU I-AFB-GN MAV TU DI -KARB BR 45483A,B,C MAV TU AFB-GN Väliosue MAV TU ULOS E-senästä MAV TU KARB -KIVI Väliosue MAV TU E-seinässä vihertävä ja vaalea BR ja Pg ja poimutusta? MAV TU KARB+DI KIVI Sis humiitti?-täpliä MAV TU KARB+DI-kivi sis humiittitäpliä,tummia spinellejä TU MAV TU Pääosin Gr-KGN-mesosomi-migm, poim, myös leptiittimäisiä ja tummia elko hom väliraitoja MAV TU GR-suoni vaalea,karkeakiteinen TU hie MAV TU KARB -KIVI MAV TU GN+PG migm MAV TU KARB -KIVI Väliosue MAV TU Pääosin Gr-KGN-mesosomi-migm, poim, PG-suonia ja juonia MAV TU Liukkaita HP hom kgn/afb-gn:ssa MAV TU SYVENNYS E-seinässä MAV TU Vaihettuu MAV TU2 5569? karb.kivi kontakti 195/87 amf:iin TU2-MHW-0 MHW TU KGN, AFB-GN, KARB-KA Sekainen osue: Raitaista ja poim MAV TU Karb-luiruja MAV TU Karkea Gr-PG-silmä-GN-migm MAV TU PG-valtaista, sis Bt-Kgn-mesosomi-luiruja ja rakosilauksia MAV TU GRGN KGN-migm TU MAV TU GR+BT-melanosomi-liuske hie Myl-silmä-gn: Plg,Kv,Klo,Kms,opak,epid TU hie MAV TU PG-valtaista, ruhjeista, sis vähän Bt-melanosomi-luiruja, Pitkiä HP-rakoja. MAV TU AFB-GN+GR-suonta hie AFBL:Sv,Plg,Kv,opak,epid TU hie MAV TU GRDR-GN ja PG Ehjää kiveä MAV TU DB-J, GRDR-GN, BT-melanosomi-luiruja, PG DB-J kulkee lähes tunnelin suuntaisesti W-senällä. Sivukivi paljolti Mäntsälän gneissin tapaista Pg:n suonittamaa ja juonittamaa Grdr-gn jossa myös vähäan Bt-meanosomi.luiruja MAV Betonoitu ja pultattu TU MDB TU MAV TU BT-melanosomi TU MAV TU GR-migm Bt-mössö TU MAV TU GR-migm sinertävä kv TU MAV TU BT-melanosomi+PG-suoni TU MAV TU GR vaalea punertava, FeH?? TU MAV TU MDB vihertäväärt, karbrako TU MAV 09,11, TU DB-J-KONT Myloniittiutunut TU C MAV TU GR-DB-J-KONT Myloniittiutunut TU B MAV TU MDB tumma,m,sis RT TU A MAV TU PG, GRDR-GN, KGN, BT-melanos PG-valtaista, Pg:n osuus vaihtelee %. Välillä KGN-valtaisia suoni-gn-vyöhykkeitä. MAV TU PG, GRDR-GN, KGN, BT-melanos PG-valtaista, GRDR-GN:n osuus vaihtelee %. Välillä KGN-valtaisia suoni-gn-vyöhykkeitä. MAV TU pegmatiitti linssimäisyyttä pgm:ssa. THE valokuva pgm ja W- seinämän poimutuksesta TU PG, GRDR-GN, KGN, BT-melanos,DI-KA ja Tumma Tiukkapoimuinen migmatiittinen suoni-gn tyypillistä. MAV GN väliosueita TU pegmatiitti silmämäinen. v.pun kms-klastit, perusmassa hemat. pun. THE TU DI-KA ja Tumma GN väliosue MAV TU DI-KA väliosue MAV TU PG, GRDR-GN, KGN, BT-melanos,DI-KA ja Tumma PG-valtaista, Pg:n osuus vaihtelee % ja on paikoin leveinä yhtenäisinä osueina. Pg on MAV GN väliosueita;kvartsi-onkakoita PG:ssa paikoin kvartsiutunutta ja sis Kvartsikide-sikerö-onkaloita. Välillä KGN-valtaisia suoni-gn-vyöhykkeitä ja DI-GN osueita. TU Vaihettuu MAV TU AFBL MDB? lähes suuntautumaton. nro?? TU MAV TU DOL nro?? TU MAV TU KVARTSI-GEOIDI PG:ssa MAV TU KVARTSI-GEOIDI PG:ssa 2 KPL MAV TU kalkkisilikaatteja vaal.vihreää. Hemat ja Mn-punaisia kerroksia. Karkeaa kvartsia THE TU DI-GN Osue MAV TU Pääasiassa PG-GRDR-Br MAV TU DI-kivi TU MAV TU KGN-Tumma GN, PG Pääasiassa tummaa melko vähäsuonista GN (KGN?), jossa PG-suonitusta. MAV TU GR keskirak.eit,hiukan suunt. TU MAV TU BT-SV-GAR-GN sis HP, kiisuja piroteraitana TU MAV TU DI-kivi TU A MAV TU DI-kivi TU B MAV TU kalkkikivi Poimuttunut. joissain kerroksissa smektiitiä tms ->turvonnut, betoni taipunut. valokuvia. THE TU KARB+DI-kivi TU MAV TU PG:n suonittamaa Tumaa GN MAV TU GRDR-J-osue Epäm budin MAV LIITE1

36 Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU PG, GRDR-GN, KGN, BT-melanos PG-valtaista ja GRDR es paik juonimaisesti ja paik osueina. KGN on väliosueina, joissa on MAV budinoituneita semikonformeja PG-suonia ("suoli-pg-j"). TU Vaihettuu MAV TU PG_juonia ja KGN Suoli-PG-juonitusta KGN:ssa MAV TU pegmatiitteja silmägneissimäisiä. tummat kivet raitaisia, pystyjä. THE TU PG Erittäin karkeaa #kms=>20 cm. MAV TU GRDR-osueita PG:ssa MAV TU GRDR-osueita PG:ssa MAV TU PG on ruhjeista MAV TU KV-MS-GN het: sis ohuen GR-j:n TU MAV TU AFBL TU MAV TU KVARTSI-GEOIDI E-seinässä Kvartsi-ontelon muodostusta kvartsiruhjesuonten yhteydessä. MAV TU KGN, PG PG-juoninen-suoninen KGN-migmatiitti MAV TU Kvartsikide Onkalo, E-seinä TU B MAV TU PG, ruhjeinen, onkalosakokvartsi-kiteytymää TU A MAV TU GRDR,PG,KGN+-AFB-GN GRDR-valtaista PG-pitoista migmatiittia, jossa tyypillisesti KGN ja/tai AFB-GN muutaman metrin MAV S-perä levyisinä osueina ja kapeina puiruina. (noin %) TU Tn samaa kuin S-päässä MAV Likasta TU GRDR,PG,(KGN+-AFB-GN) Migm MAV TU KGN-PG-suoni-gn Bt-melanosomi hiertynyt Tu-7100 MAV pulttauskone tiellä TU GRDR ja PG ja väjän tummia melanosomi-luiruja ja Migmatiittinen, melko ehjää.pg es myös paikoin laajoina osueina. MAV KGN/AFB-GN(?)-osueita TU GR-KGN-migm Melko ehjää MAV TU PG hiert,epid-pit, kaol,klo(?) ym rt TU MAV TU PG x MAV TU PG sis tummia täpliä MAV TU PG valtaista migmatiittia. kontakteissa hiertrakoja,joissa vihertävä Rt ja epid-täytt konf RJ ja epid-täytt MAV rakoverkkoa, myös epäm hienorak muuttunutta GN osueina TU E-VULK(?) epid paik voim TU MAV TU PG-valtainen osue. Sis vähäisiä mustia melanosomi-luiruja. Niissä on paik HP-rakoja. MAV TU Pg-osue MAV TU Pg-valtainen osue MAV TU GR-GRDR-GN-PG - KGN GRDR-GN on harmaampaa. Karkeita GR-osueita yleisesti ja PG-juonia ja suonia. Paleosomin määrä kasvaa, kivi enemmän suoni-gn-tyyppistä poimuttunutta: kontrasti paleosomi-luiriuhin on selvempi. MAV TU Epäm mutkitteleva raja, jossa gneissintyyli muuttuu MAV TU Ehkä samaa kuin S-puolella tai vaihtuu jossain N-puolen tyyppiseksi. MAV Havainnot puuttuu TU GR-GRDR-GN-PG - KGN - AFB-GN GRDR-GN -PG-valtaiset, vain vähän paleosomia sisältävät syväkivimäiset osueet vuorottelevat KGNvataisten MAV enemmän suoni-gn-tyyppisten osueiden kanssa. Paikoin es karkea-porf Gr-osueita ja epäm muotoisia PG-osueita. AFB-Gn es satunnaisina väliosuein, on yl tummaa,melko hom,ja suonetonta. TU GRDR-(Gn) ja PG vallitsevat. hyvin syväkivimäistä. MAV TU Karkea-porf-GR Osue MAV TU Gneissimäinen, KGN-tyyppinen migmatiitti vallitsee. MAV TU Vaihettuu MAV TU E-VULK rapautunut TU C MAV TU E-VULK rapautunut ja vaalea rt TU D MAV TU E-VULK/MDB (MGB?) sis KARB rt;klo,kv,tit,epid TU A MAV hie TU E-VULK/MDB (MGB?) hiertynyt, sis KARB rt, hp TU B MAV TU E-seinä: Tumma mafinen osue (2,5x2,5 m). Sen keskellä on rapautuma-ontelo. Kontaktit ovat hiertyneet ja sis sukkulamaisia silppusilmäkkeitä. A,B,C,D MAV TU GRDR-(Gn) ja PG vallitsevat. hyvin syväkivimäistä. Granaatti/pseudomorfit yleisiä. PG es MAV juoniverkkona ja epäm osueina. TU Vaihettuu MAV TU Kaunis shear bad-rakenne migmatiitissa. MAV TU GR-GRDR-GN-PG - KGN - AFB-GN Gneissimäinen, KGN-tyyppinen migmatiitti vallitsee.afb-gn es satunnaisina väliosuein, on yl MAV tummaa,melko hom,ja suonetonta. TU GRDR-GN vallitsee MAV TU Tumma hom KGN(?)-osue MAV TU PG-osue MAV TU KGN Afbl? TU MAV TU Tumma hom KGN(?)-osue MAV TU Makroschollen migm MAV TU Schlieren-tyyppinen KGN-valtainen migmatiitti vallitsee. Sis semikonf PG-J MAV TU KGN-suoni-gn ja PG OK-shear bad MAV TU GR-GRDR-GN-PG-juoniverkkomigmatiittia jossa vähän KGN-suoni-gn ja AFB-GN-paleosomi-osueita MAV vuorottelee KGN-suoni-gn valtaisen migmatiitti-tyypin kanssa. Gran-pbl yleisiä PG-suonissa ja juonissa TU Pääasiassa GRDR-GN-PG-tyyppiä MAV TU Pääasiassa KGN-PG-migmatiitti-tyyppiä MAV TU PGGR het,rait TU MAV TU GR(PG) voim hiert, sis klo(?)-hiertomössöä ja rapaumaa TU MAV TU PG ruhjeinen rapaumaa ja rakosilppua TU MAV LIITE1

37 Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU PG-seka-juoni PG;n sekainen palingeeninen juoniaines ja vähän PG.Vyöhyke nousee alhaalta E-senästä ylös W- MAV lukema S-peräseinältä seinälle. TU tumma gneissi Noin % peräseinästä, E- ja ylä-osat. x MAV lukema S-peräseinältä TU GRDR-GN-PG, KGN-BT-melanosomi-luirut PG migmatisoi ja es osueina melko ehjä GRDR-Gn:n seassa, KGN-suoni-gn ja Bt-melanosomiluirut MAV vähäisiä. TU PG vallitsee MAV TU KGN-PG-suoni-gn-tyyppiä. Tummankirjava PG-migmatiitti, PG sis gra-pbl, PG-J:t ptygm poim MAV TU Vaihettuu MAV TU GRDR-GN-PG migm vallitsee. PG es juoniverkkona.kgn-bt-melanosomi es vähäistä, paikoin MAV välosueina. TU PG-osue, jossa isoja tummia Bt-länttejä MAV TU KGN-PG-migmatiitti-valtainen osue MAV TU GR(PG) punertava,het,e,eit TU B MAV TU KGN Tummanharmaa TU A MAV TU grdr, punertunutta THE rikkonainen vyöhyke, kvartsikideonkaloita TU GR-GRDR K-R,tummapunakirjava, hom,tar,kaunis TU MAV TU GR(PG) TU MAV TU MDB Tummanharmaa, H, sis liukkaita hp TU hie MAV hie on TU KVARTSI-KITEITÄ KVARTSIKIDE-SIKERÖ-ONKALO MAV Onko PL oikein? TU KV-KIDE onkalo, omam kv-kiteitä, sikeröitä TU MAV TU Voimakasta rapautumista, vaaleaa mössöä ainakin välillä MAV Risaa, Betonoitu TU Pääasiassa GRDR-GN-PG-migmatiittia, jossa on KGN-osueita ja Tummia melanosomi-luiruja 0-30%. MAV TU KGN, PG-suonia, GRDR-TON-GN Pääasiass KGN-PG-migmatiittia, jossa on KGN-osueita ja Tummia melanosomi-luiruja, yleensä MAV >ULOS >70%. PG, punertavaa, suonina ja poim juonina, paikoin selkeästi 2 generaatiota, paik gra-pbl. paik Ptygm poim. KGN sis paik tummia melanosomi-pintoja ja paik on harmaampaa ja vaihettuu tai vaihtuu TON-gn-tyyppiseksi TU PG-juonia 2 generaatiota. Nuorempi sis Gra-pbl MAV TU tektonisoituneita kontakteja täälläpäin THE kiire, huono tarkastelu, ei rakomittauksia TU GRDR-PG-J, konf. PG-osueet yl juonen kontakteissa. Lievää budinoitumis-rakennetta.<1m. MAV TU Punertava PG-GR-valtainen osue, joka lievästi suunt. sis vähän KGN MAV TU KGN vallitsee, >60%. GR-PG-juonia 30-40%, ja vaaleaa heterog PG (vahetuvat toisikseen). MAV TU Duktiitli OK shear band KGNmelanosomissa, MAV sis myös raon. TU Runsaasti BT-melanosomi-luiruja, joissa HP, muodostavat sukkulamaisia linssejä MAV TU KAR-GN? Osue vaaleaa, vihertävää GN, jossa kaunista raitaisuutta. MAV TU TRE-GN vihertävävharmaa,hom.tre,klo,epid. karb rt-silaus TU hie MAV TU KGN-harmaaGn-GRDR-GN-PG-migmatiittista. Kapeita BT-melanos-saumoja PG:ssa ja kontakteissa. MAV TU PG-grdr-gn-valtainen migmattiosue MAV TU Vaaleaa, kv-rikasta Kgn/Ton-Gn? ja PG-suonia. MAV TU KGN/MIKROTON-kont terve TU MAV TU Tiukka Kgn/Ton-gn? TU-8364 MAV TU PG:ssa megakrystisiä piirteitä. MAV TU Kauniin raitaista suoni-gn. Vain vähän BT-melanosomi-luiruja. MAV TU Pääasiassa PG ja harmaata Gn (GRDR/TON-Gn) ja siellä täällä KGN-osueita MAV TU Pääasiassa mustan - valkosen kirjavaa suoni-gn. PG voi olla 2 generaatiota. MAV TU PG gra-pit,e,eit,het,vaalean-mustankirjava TU MAV TU PG, gra-pbl-pit TU ? MAV TU KGN, PG-suonia ja juonia, GRDR-TON-GN Pääasiass KGN-PG-migmatiittia, jossa on KGN-osueita ja Tummia melanosomi-luiruja. PG, punertavaa, suonina ja poim juonina, paikoin selkeästi 2 generaatiota, paik gra-pbl. paik Ptygm poim. Paik gn on harmaampaa GRDR/TON-gn-tyyppistä, jota voi esiintyä laalahkoinakin osueina. MAV TU ULOS MAV TU GR-GRDR-migm TU MAV TU GR-GRDR-migm TU-8532 MAV TU PG punertava,rap raoista TU MAV TU PG rap raoista TU MAV TU PG rap raoista, kaol-savea, korppukivi TU A MAV TU PG rap, kaol-savea, korppukivi TU C MAV TU PG+GN rap,hiert, TU B MAV TU BT-melanosomit yleisiä, etenkin kontakteissa. Rapautumaa näillä main. MAV TU PG punertava,rap raoista,kaol-savea,korppukivi/hie voim rap:ms(=plg,kms),opak(=feh) TU Ahie MAV TU PG punertava,rap,kaol-savea,korppukivi TU C MAV TU PG+GN punertava,rap,hiert TU B MAV TU AFB-GN/GRDR-GN?, voim venymä/liusk//hie AFBL:Plg,Tre-Akt,Bt,kv,opak,klo TU Ahie MAV TU GRDR-GN voim suunt TU B MAV TU GR-PG-GN BT-raitainen,sis FeH+karb rt TU E MAV TU KGN?,sis liukkaita hp TU Fhie MAV TU SUONI-GN GR-neos,klo/bt-melanos, voim hiert/hiegr:kms,kv,plg,klo,opak TU Chie MAV LIITE1

38 Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU SUONI-GN GR-neos,ohutluiruinen klo/bt-melanos TU D MAV TU PG-GRDR-GN ja vähän KGN, Ok-diktyoniittinen gn tyyli. MAV TU KGN-suoni-gn VK-ptygmaatinen poimutus yleistä. MAV TU PG-GRDR-raitainen GN ja vähänkapeita BT-melanosomi-luiruja. Kauniin punertavaa heterog, MAV syväkivimäistä. TU PG-KGN-migm, voim poim. MAV TU PG-J/osue. MAV TU % gra-pit PG-J. 35% GRDR_GN, 35% tummaa syväkivim (K)GN MAV TU PG-BtGn-komsite-juoni, jossa on sis raitaisuus OK diktyoniitti-tyylisesti. MAV TU TON-GRDR-SUONI-GN (gra-pit?),harmaa,vaaleanpun suonet TU MAV TU PX-AFBL Tiukka väli-osue, Tummanharmaa lähes musta /Plg,Kv,Sv,Cpx,bt,opak,apat,zirk,karb TU hie MAV TU % KGN, 20-10% PG-J, konf % harmaa TON-GN, sis paik gra-pbl. Kun harmaa Ton-gn MAV vallitsee, es kgn melanosomi-luiruina ja restiittisenä residuaali-mesosomina. TU KGN-PG-tyyppi vallitsee MAV TU PG-juonet lievästi budin. MAV TU PG-juonet lievästi budin. MAV TU OK ptygm poim suoni-gn MAV TU PG-J S-kontaktissa HP MAV TU grt-kgn THE TU PG-J ja KGN-PG-suoni-GN assosiaatio. PG-juonissa budin-luonnetta ja suoni- MAV GN:ssä voim litistymä-poimutus (Pgsuonet kiharalla). TU GN on voimakkaasti myloniittisen oloista ja sis kiisuja(?). MAV TU MDB Tummanharmaa, H, sis liukkaita hp TU MAV TU KGN-valtainen suoni-gn-osue. Gra-pbl puuttuu ja suonia vähän. MAV TU GR vaalea, k, gra-pit. TU MAV TU GR vaalea, h, gra-pit. sis hp TU MAV TU KGN-GR-suoni-GN vaaleita GR-suonia, poim ok, litistys TU MAV TU Lievää shear band rakennetta, OK. MAV TU KGN-GR-suoni-GN migm,vaaleita GR-neos-suonia TU MAV TU KGN-GRDR-PG vallisee MAV ? TU KGN-PG-tyyppi vallitsee. Seassa voi olla TON/GRDR-GN-osueita.Gra-pbl es yl PG-suonten yht, mutta myös KGN:ssä ja TON-GN:ssa. MAV TU KGN-GR-suoni-GN migm,vaaleita vihertäviä kv-rikkaita GR-neos-suonia TU MAV TU KGN Tummanharmaa,sis liukkaita hp TU MAV TU SUONI-GN bt-melanosomi,gr-neosomisuonet poim silpuksi TU MAV TU PG vaalea, het, gra-pit TU MAV TU SUONI-GN rapautumasilppua ja savea TU MAV TU PG,SUONI-GN Kms-rikasta PG-gr-suoni-ainesta 60-40%, KMS-paleosomia 40% MAV Betnoitu 10754:sä kohti S TU KGN-PG-suoni-GN migm,melanos-raita TU MAV TU PG turm-pit TU MAV TU PGGR rapaumaa raoissa TU MAV TU PG, ja Tummia melanosomi-luiruja PG on voimakkaan kvartsiutuneen oloista (vrt ontelo-kvartsi-muodostumat ja Tu-3:n N-perä). PG sis HP-raot keskittyvät tummiin melanosomiluiruihin. MAV tummia melanosomi.luiruja, joissa on HP-rakoja. TU kiillegneissimigmatiitti bt/klo karkeaa, gneissi lohkeavaa THE TU KGN ja vähän PG-suonia ja Juonia Hyvin risaa, runsaasti savi-täytteisiä rakoja. MS-rikkaat osat ovat voim rapautuneet (näyte TU-4- TU MAV Syvennys E-seinässä ). TU SUONI-GN ruhjeinen,hiertynyt,rapautunut,runsaastihpliukkaita,vaaleart TU MAV TU PG-valtainen osue PG on kv-lämpäreistä ja sis myös Bt-lämpäreitä ja Turmaliinia. Kivi on ruhjeisen oloista ja altista rapautumaan. MAV TU PG-KGN-suoni-gn. Paikoin on myös GR-GRDR, joka Laajoilla alueilla vähäsuoninen tyyppi vallitsee, mutta väliosueina on myös usein melko runsaasti PG es juonina ja paikoin PG:n kanssa yhdistelmäjuonina suonia ja juonia sisältäviä jaksoja. Gra-pbl:ien esiityminen on melko yleistä, joskin epätasaista. Niitä tai osueina. Silloin PG-lämpäreet yl juonen on yleisesti PG-suonten ja juonten yht. mutta myös KGN-paleo-mesosomissa. kontaktivyöhykkeellä. Kivi on yl melko ehjän oloista, mutta kun kivessä es runsaammin tummia melanosomi-luiruja, ovat HP-raot niiden yhteydessä yleisiä. Myös rapaumaa, silpputäytteisiä rakovyöhykkeitä ja savitäytteisiä rakoja on silloin yleisemmin. MAV TU GRA-KGN koost vaiht,kv-rkas raita TU MAV TU PG-J Pari juonta KGN-suoni-GN:ssa. MAV TU KGN Gra-pbl. Vaaleita suonia yleisesti. Kivi tervettä, MAV TU PG-osue Punertavaa MAV TU PG-KGN-suoni-GN migm. PG-osueita runsaasti. MAV TU PG-KGN-suoni-GN migm. PG-osueita runsaasti.bt-melanosomi-luiruja. HP liittyvät melanosomi-luiruihin MAV TU PG-PGGR-KGN-suoni-GN migm. KGN tummaa raitaista. PG punertavaa sis paik bt-lämpäreitä. PGGR vaaleaa, sis paik gra-pbl. Melko tervettä. MAV Paikoin es tummia Bt-melanosomi-luiruja, joissa HP-taipumusta. Juonet jonkin verran budinoituneet. Suonet paikoin sykkyrä-poimuttuneet. TU PG-J Punertava, karkea MAV TU KGN Vähän suoni-ainesta(<5%). Silppu-tyyppistä. Silppu-tyyppistä. MAV TU KGN Tervettä. Tervettä. MAV TU GR-PG-yhdistelmä-juoni Harmaa karkea GR-J, sis gra-pbl. Kontaktit ovat PG. TU MAV TU GR gra-pbl-pit TU MAV TU KGN-suoni-GN, Gra-pbl. Paik sykkyrä-poim.savi-silppu-suoni-gn Vihertäviä hiertosaumoja harvakseltaan ja savi-silppu-hierto-saumoja. MAV TU KLO-MELANOS mössö, sishp TU MAV TU KGN bt-melanos?sis runsaastihp,kiisuja rakosilauksina TU MAV LIITE1

39 Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU PG-valtainen osue, sis BT-melanosomi-luiruja, joissa paik HP Ohuita vaaleita sav-täytteisiä rakoja. Useta //S rakoja, joissa loiva W-lineaatio. MAV TU GR-J, sis gra-pbl. Harmaa-punertava MAV TU GRA-KGN tiukka TU MAV TU Gra-KGN. E-seinästä. TU MAV TU PG Pun, R-E, het, sis Bt-luiruja. MAV TU KGN/ KGN-PG-suoni-gn-migm. MAV TU PG-J, sis gra-pbl-täpliä. Pasuus < 1 m Konf.) MAV TU PG-KGN PG-valtaista suoni-gn, jossa KGN es schliereneinä. MAV TU KGN/ KGN-harmaa GR-PG-suoni-gn-migm. KGN-suoni-Gn. PG-suonet kauniisti budin ja poim. PG sis Gra-pbl. Lisäksi harmahtavaa Gr Kaksi hyn kehittynyttä rakosuuntaa: MAV epämääräisinä osueina. S=J1=330/75 ; J2=220/60. TU PG-valtainen osue MAV TU KGN/ KGN-PG-suoni-gn-migm. MAV TU Bt-melanosomia ja PG:ia. MAV TU PG-valtainen osue kaksi hyvin kehittynyttä rakosuuntaa. MAV Lisäksi kaksi heikompaa. TU KGN-PG-suoni-gn-migm. MAV TU Vaihettuu MAV TU GR k,pum, hiukan suunt, hom, terve TU MAV TU GR ruhjeinen, tummien HP-den rajaama TU MAV TU KGN-PG-suoni-gn-GR-migm. Suonten kontaktit usein diffuusit Paikoin raoissa karb-täytettä. MAV TU KGN-PG-suoni-gn-GR-migm. KGN-PG monimutkaisesti poim. MAV TU KGN-PG-suoni-gn-GR-migm. Suonia vähän (<10 %). Isoja aaltoilevia rakopintoja. Osa W- seinän suuntaisia. MAV TU Melko homogeeninen KGN-mössö. karkeakiilteinen,sis leikk raon, jossa vihertävä täyte TU MAV TU PG-J Konf, Paksuus <1 m. MAV TU KGN-PG-suoni-gn-GR(?)-migm. Tavanomainen suoni-gn MAV TU PG-J Osue. Kaunis R-E, valkean ja vaalean punaisen kirjava. MAV TU Epämääräinen PG-valtainen osue, joka sis Bt-räimäleitä. MAV TU KGN-PG-suoni-gn-GR-migm. Poimutus loivaa. Budinoitumista. Bt-melanosomi-kontaktit yleisiä. MAV TU KGN-PG-suoni-gn-(GR?)-migm. Melko tervettä.enimmäkseen KGN-PG-suoni-gn tyyppistä migm. Siellä täällä Bt-melanosomimössöisiä MAV Havainnointi melko harvaa HP. ja puutteellista. TU KGN-PG-suoni-gn-migm. Melko tervettä.enimmäkseen KGN-PG-suoni-gn tyyppistä migm. Siellä täällä Bt-melanosomimössöisiä MAV Perä HP. TU PG:n osuus vähän isompi. MAV TU KGN-valtainen osue. Kivi lähes keski-karkeaa. Muutama PG-J (epäilty rapakiven sukulaiseksi). BTluirut Raoissa vaalea täyte, karb. MAV vahvasti mukana, etenkin kontakteissa. TU PG-J Noin cm. MAV TU PG-J Noin 1 m. MAV TU PG-J Noin <1 m. MAV TU KGN-PG-suoni-gn-migm. Voi sis gra-pbl. MAV TU PG-valtainen osue. 5 rakosuuntaa. MAV TU KGN-PG-suoni-gn-migm. BT-melanosomi-luirut ja HP:t yleisiä. MAV ? TU KGN-PG-suoni-gn-migm. Normaali gn, PG;n osuus kasvaa ja kivi ehjempää. MAV TU KGN-PG-suoni-gn-migm. Aika risaa. Pahenee kohti N. MAV Tätä väliä betonoidaan lähes välittömästi. Siksi havainnot ovat pienialaisia ja harvalukuisia TU RAPAUMA SUONI-GN:stä,paik neos ja paleos/melanos erotettavissa TU B MAV TU RAPAUMA+ harmaa RAKOSAVI tn suoni-gn:n melanos/paleos TU A MAV TU SUONI-GN BT-KLO-MELANOS,HP TU B MAV TU SUONI-GN pääosin GRPG-neos,HP TU A MAV TU SUONI-GN HP,bt-klo-melanos+grpg-neos TU MAV TU Silppu ja savea.bt-klo-myl-gr MAV TU GR(PG) ruhjeinen, turm-pit TU MAV TU MYL melanos-mössöä, sis kiisuja TU MAV TU MYL suon-gn,sis karb-pit HP TU MAV TU BT-AFB-KLO-GN sis liukkaita HP TU A MAV TU GR voim ruhjeinen, sis/rajautuu liukkaisiin HP. TU B MAV TU W-puoli silppua. E-puoli ehjempää MAV Perä TU HIEKKAKIVI-RAPAUMA tutki ja lajittele TU MAV TU KAR-BR sis rapaumaa TU A MAV TU RAPAUMASAVEA vihertävä,sis FeH TU C MAV TU RAPAUMASAVEA harmahtava,sis FeH,HP,ehkä KGN TU D MAV TU SUONI-GN BT-KLO-MELANOS TU B MAV TU Voim rap, regoliittinen, savirakoinen, punaisia Feh-juomuja sis, kar RT hierto-vyöhyke Summittainen hiertoliike E-puoli kohti S ylös.lineaatio: /30. MAV Perä TU KAR-KIVI ruostetta rt TU B MAV TU RAPAUMASAVEA harmaa,feh-pit TU A MAV TU GR r, ruhjeinen, sis vaaleanharmaita rt (<1mm). TU MAV TU BT-AFB-GN sis brittle gr-rj, vaaleita rakosilauksia TU MAV TU GRDR-GN gra(?)-täpläinen TU B MAV TU HELSINKIITTIMÄINEN BR Tummanpuna-valkokirjava TU A MAV LIITE1

40 Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU GRDR k, het, ruhj, helsinkiittiytynyt TU MAV TU PG-valtainen MAV Karkea yleisjako TU BT-AHB(?)-EPID-GN sis epid-luiruja, ruhj, ruosteisia rakosilauksia HP TU MAV TU PG ruhj, helsinkiittim TU A MAV TU PG rapaut, kaoliini-pit TU B MAV TU GN-hierto-vyöhyke-valtainen MAV TU GN-valtaimem MAV TU MYL KGN(?) TU MAV TU KVPG R-E,eit,het,voim ruhjeinen,sis HPrt,vähän FeH-punausta TU MAV TU PG-valtainen MAV TU PG-GRDR-KGN-valtainen MAV TU KGN-PG-J-valtaista FeH-täytteiset raot yleisiäpg:ssa, MAV vähenevät kohti N. TU PG-GRDR-GN vallitsee Melko ehjää, vain vähän FeH-rakoja. MAV TU punainen, tiivis hem.saumoja: 0/0 ja 96/28-40, MHW E-seinä rakopinnoilla myös epidoottia TU PG-GRDR-GN vallitsee FeH-täytteiset raot yleisiä PG:ssa. MAV TU GR-GRDR-GN kgn-sukua,sis leikkaavan hiertosauman TU MAV TU BT-KLO-MELANOS-LIUSKE edustaa paksua HP TU MAV TU PG-GRDR-GN vallitsee, kapeina väli-osueina KGN ja AFB-gn. Melko ehjää, vain vähän FeH-rakoja. MAV TU KV-MS-GN het,h, TU MAV TU KARB-KI punertavan-vaaleankirjava,sis HP,granobl TU MAV TU KAOL+KARB RT A:ssa TU B MAV TU PG ruhjeinen,feh raerajoilla,viol-kirjava,helsinkiittiytynyt,kaol RT TU A MAV TU5 TU PG-GRDR-GN vallitsee, kapeina väli-osueina KGN ja AFB-gn. Kompleksista migm.monin paik voim hiert. Klo-hierto-raitoja, palmikoivat Karkea PG ja karkea GR es luiru-juonina, jotka eivät aina ole liuskeisia tai hiertyneitä. Raitaista, luiruista, aaltoillen mutkittelevaa kompleksista migm. Monin paikoin voim hiertymiä.tummat Klo-luirut noin cm, usein hiertyneitä.ton-grdr-gn-osueet (noin 60 %) koostumus ja raekoko vaihtelevat, vähän "sairaan" näköistä.gr- ja -PG-luirut, lämpäreet ja -juonet (noin 40 %). MAV Jatkunee saman tyylisenä kohti N MAV 1.02,06 Perä TU Pääasiassa GRDR-Gn Hierto-raitaisuutta. Melko pysty, MAV TU Apl-PG-J Vaalea, melko pysty, noin 10 cm paksu. Loivien rakosiirrostn pätkimä. MAV TU GR(kv-köyhä) Tyypillinen tälle alueelle. k, pun, sis paikoin HP-rakosilauksia TU MAV TU GRDR-GN, PG, Tummat melanosomi-luirut Kivi ehyehköä. Grdr-gn "sairasta". PG:ia 2 generaatiota, sis paik isoja BT-suomu-pinkkoja. MAV TU amfiboliittisulkeuma 1x2m PTW TU granodioriitti harmaata grdr ja karkeita gran-läiskiä ja juonia. Ei selvää suuntausta. Grdr 85%, Gr 15%. PTW TU granodioriitti keskirak. grdr 75%, punainen gr juonina ja läiskinä 25%. Joitakin kgn-sulk. PTW TU kivi punertavaa muuttumisesta MHW W-seinä TU kiillegeissisulkeuma muutama pieni kapea pitkulainen pystyasentoinen kgn-sulk. PTW TU gabrosulkeuma 2x2m PTW TU breksia, vaal punertava, hem. värjäämä, 25 m MHW W-seinä TU granodioriitti Keskirak. grdr 90%, karkea punainen gr 10% läiskinä PTW TU pegmatiitti vaaka 20-30cm leveä juoni, jonka loppupää häviää ja leviää PTW TU granodioriitti harmaa keskirak ja karkeamppaa grdr (gran), bt-pilkkuja, harvoja karkeita graniittiläiskiä tai lyhyehköjä juonia. Grdr90%, Gr10%. PTW TU GR punert,hom,h,osueena PG:ssa,HP:t kiillerikkaampia TU MAV TU PG 10%, GRDR1-vaalea 50%, GRDR2-GN-tumma 30%, mahd haamumaisia KGN-migmatiiti.luiruja. MAV TU PG-valtainen osue PG paik erittäin karkeaa, sis isoja KMS-kiteitä (30-40 cm) ja Kv-rikkaita osueita. Ympäristö on tuota MAV GRDR-valtaista migm. TU GRDR-Gn-valtainen osue. Sis gra-(pseudomorfi)- MAV täpliä ja KGN-sulkeumia ja -luiruja. TU PG-KGN-migm. sis vain vähän GRDR-gn Sekainen migmatiitti. MAV TU PG (40%), GRDR_(GN) (60%), vähän KGNsulkeumia PG ja GRDR vallitsevat, osuudet vaihtelevat. Gra-pbl-täpliä. Musk rako-pinnoilla. MAV ja luiruja ja osueita TU PG-J-valtainen osue, KGN-sulkeumia, vähän GRDR. MAV TU PG-GRDR-(GN)(80%)-valtainen osue. GRDR on 2 generatiota, vaalea ja tumma. MAV TU GR-J leikkaa PG1:stä, joka voi olla samaa kuin esiintyy GRDR-vaalean kontakteissa.lisäksi on MAV Kuvattu rakennetta ja tummaa gnissmäistä GRDR-Gn. kivilajien esiitymis-tapaa. TU PG1-PG2. GRDR-vaalea(jossa pegmatiittiset PG2 es juonina, sis gra-pbl-täpliä (muuttuneita?). Melanosomi-luirut yl näidenpg-juonten kontaktissa MAV Kuvattu rakennetta ja kontaktit), GRDR-tumma, KGN-osueet, BT-KGNmelanosomi-luirut. kivilajien esiitymis-tapaa. TU KGN-valtaita Kohti N MAV loppupää???? TU DB-J tumma,tiivis TU Ahie MAV TU RAPAUTUMASAVI TU B MAV TU KGN 10%, GRDR(-GN) 50%, PG130%, PG2-J PG-suonet muod verkkomaista migm. rakennetta. Paikoin rako-pinnoilla vaalea täyte. MAV TU PG punert,sut,ruhjeinen,sis vähän pientä gra TU MAV TU SUONI-GN harmaa mesos,punertavat neos-suonet (vrt????) TU MAV TU AFBL hom,tummanharmaa,on afb/sv,plg,kv,tit,opak,epid,ym TU hie MAV TU MGT Kok.rikk.RTL 2 AKK TU PG-GRDR Vähän resu Vuotaa vettä. Resua kiveä. MAV Vuotaa vettä LIITE1

41 Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU KGN 35%, GRDR_mesosomi 30%, PG-neosomisuonet MAV % sis gra-pbl-täpliä, PG-leikkaavia OK- poim juonia 5% joihin voi liittyä OK ST, TU Gra-pbl-raitoja PG:ssa. MAV TU kvartsimaasälpäjuoni selkeä, rikkova rakoilu, kiveä pudonnut juonen kohdalta MHW E-seinä TU GR k,viol-kirjava,helsinkiittiytynyt//kms,kv,plg,epid,opak,bt,klo TU hie MAV TU Rapak(?)-GR-valt osue MAV TU KV-PF punert,porf, kuuluu rapakiviin/kv,plg,kms,opak,bt,klo TU Ahie MAV TU KV-PF punert,porf, kuuluu rapakiviin,vrta(e-senästä) TU E MAV TU KV-PF+E-LA mingled//kv,plg,,kms,bt,klo,opak,/plg,px-liist?,afb?,bt-klo-viuhkoja TU Bhie MAV TU5 KV-PF+E-LA mingled,kv-pf hyvin hienorak//kv,kms,plg,opak,bt,klo,musk/plg,px?-pseudom,opak,afb?,bt,klo,epid MAV TU Chie TU Rapakivi(?)GR-N-kontakti voim breksioitunut ja MAV punanen. TU KGN-paleosomi, GRDR-mesosomi, PG -migmatiitti. Paik diktyoniittista rakennetta, joka pilkkoo myös juonia OK. MAV TU Ehjää KGN-GRDR-PG-migmatiittia MAV TU PG sis gra-pbl-täpliä MAV TU GRDR-valtaista. KGN <20%, PG 10-15% sis runsaasti gra-pbl-täpliä. PG-osueet paikoin ruhjeisia, mutta terveitä. MAV TU KV-MS-GN punert,h,"leptiittim" TU MAV TU GRA-KGN-MIGM neos vaalea pg,gra pääasiassa neosomissa TU MAV TU PG vallitsee, KGN, GRDR(-GN)-PG (megakrystinen). migm. MAV TU PG vallitsee, KGN, GRDR(-GN)-PG (megakrystinen). migm. MAV TU PG-valtaista ja GRDR(-GN) MAV TU PG-J, GRDR (gra-pbl-täpliä)-ton, KGN Makro-diktyoniittinen migmatiitti. MAV TU Kapea ruhje, jossa savea. TU A,B,C,D. MAV Tn kohdalta TU GR sukkulam luiru jossa HP-melanos-liuskepinnat TU D MAV TU GR/KV-PF? voim hiert ja rapautunut TU C MAV TU KV-PF? hiert, sis HP TU B MAV TU KV-PF?/proto-MYL-GR ruhjeinen,hp-kont/kv,plg,kms,opak,epid TU Ahie MAV TU PG?? ruhjeinen,hiert,feh raerajoilla,viol-kirjava,helsinkiittiytynyt TU A MAV TU PG (30%), KGN MAV TU PG 45%, GRDR(-GN) 55% PG-juonet ovat täällä ruhje-rakenteisia ja sis Bt-laikkuja, Musk usein rako-pinnoilla. MAV TU PG-GRDR-raita-migm. S-reunan saumoissa Bt-melanosomi-raitoja (<1 cm), jotka vaihettuvat MAV GRDR:iin. PG sis isoja (< 5 cm) Bt-täpliä. KGN vähäistä ja es osueina (15x10x5 m). Migm-rakenne, jossa on terveitä"lohkareita". TU PG-GRDR1/TON(-GN) lähes harmma - KGN MAV Likasta TU granodioriitti migmatiittiutunut. Sis. suuria kgn- ja dioriitti?-sulk. Paljon pgm: v.pun ja valk,muskov. THE TU pegmatiitti valkoinen. Muskoviittitasoja, kirjoms, keltaista. THE TU PG (50%), GRDR1, GRDR2 (1+2 yht 40%), KGN GRDR1 harmaa, sis gra-pbl (grey eater), GRDR2 tumma. Rakenne diktyoniittis-tyylinen MAV (<10%) TU PG ja GRDR raitaista; ja KGN. GRDR-raitojen kontakteissa ohut Bt-melanosomi-vyöhyke. MAV TU PG-valtainen, sis vähän GRDR-suk MAV 20,9, TU GR-GRDR-GN migm TU MAV TU graniitti Karkea graniitti 60%, Kvmsgn-sulkeumat 40%. PTW TU granodioriitti keskirak. heikosti juovainen, jossa karkeita graniittisuonia ja kvmsgn-sulkeumia sikin sokin PTW TU graniitti karkea, heterog, ositt. raitainen. Grt.pit+bt-rakeita, paikoin grdr-mainen. Kvmsgn-sulkeumia msikin PTW sokin, paik suonina. Osa sulkeumista migmatiittiutuneita.gran 80%, kvms 20% TU PG, GRDR(-GN), KGN PG-lämpäreet vaihettuva-rajaisia. Paik perusmassa vaihettuu KGN-maiseksi MAV TU GR k,viol-kirjava,helsinkiittiytynyt TU MAV TU breksiavyöhyke migmatiitti, jossa melko runsaasti pegm hem+epid.-täytteiset raot rikkoo kiveä eri suunnissa, punertava suunnattu näyte MHW E-seinä TU PG-valtaista, sis Bt+gar-tummia täpliä. Vyöhykkeelistä kiteytymis-raitaisuutta. GRDR-TON(-GN) lämpäreinä ja osueina, seassa mafisempia osia ja KGN-osia, joista osa granodioriittiutunutta, MAV TU PG gra-pit TU C MAV TU SUONI-GN migm,gra-kgn-paleos/mesos,gr valkea neos TU A MAV TU SUONI-GN migm,gra-kgn-paleos/mesos,gr valkea neos TU B MAV TU PG 70-60%.GRDR-lämpäreitäosueita. MAV TU Rapautmaa-korppukiveä-haperoa-tervettä MAV TU KORPPUKIVI, osin GR sis neulasmaisia uudelleenkit kv-kiteitä TU MAV TU GRDR, tummia täpliä. PG es juoni-verkkona ja sis myös tummia täpliä MAV TU PG-GRDR-KGN-assosiaatio kgn tumma melanosomi usein PG:n kontaktissa, luiruinen. MAV N-seinät melko likaiset mutta rakoilu näkyy TU GR-GN h-k,het,harmahtavaa TU MAV TU PG kv-rikas,pun,e,eit,het,sis turm-ryppäitä TU MAV TU PG kv-rikas,pun,e,eit,het TU MAV TU KGN-MIGM-PG x MAV TU SUONI-GN bt-melanos,gr-suonia,poim TU MAV TU PG-GRDR-KGN-assosiaatio PG>60%, GRDR 30%, KGNmelanos<10%. Jälkim usein HP-piirteitä MAV TU GRDR-vaalea, yleinen x? MAV LIITE1

42 Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU GR-GN h-k,het,harmahtavaa,sis PG-suonen TU MAV TU GR-GN h-k,het,harmahtavaa TU MAV TU GRDR-tumma, paik KVDR:nen x MAV TU tummat bt-luirot PG:n kontakteissa yleisiä, kapeita MAV klj-kommentit pätee isommalla alueella? (THE) TU Grdr näyttää olevan useita, ainakin 2 koostumusta. tumma ja vaaleampi yleinen. MAV klj-kommentit pätee isommalla alueella? (THE) TU kiillegneissisulkeuma tumma kgnsulk, jossa "aneemisia" juonia, osa grdr:n apofyyseja. MAV TU pegmatiitti PG paikoin selkeästi leikkaavina juonina (muhkurakontaktit) grdr:n kanssa ja paik vaihettuvina MAV osueina. PG sis paik bt-pinkkakasoja TU tumma gn-osue (ton-tumma grdr), jossa teräviä???? MAV TU pegmatiitti PG-juonia sykkyrällä MAV TU granodioriitti keskirakeinen, n.porfyyrinen MAV E-puolen syvennyksessä TU GR-GN h-k,het,violetinkirjava,tar TU MAV TU SUONI-GN kgn-tyyppiä TU MAV TU pegmatiitti, granodioriitti pg-juonet kapeita. grdr keskirak. muunnos vallitsee MAV miten suurella alueella? TU granodioriittigneissi sekä useita pg-suonia. sulamuunnosta. MAV TU grdr? tummaa enenmmän MAV TU granodioriitti PG+grdr tummahkon seosta MAV TU PG-GRDR-KGN vähän kgn-osueita MAV TU KGN(?)-PG suonigneissi-osue, sykkyrämäistä, lievää budinaasia. Tumma Gn-paleos. jossa aneemista grdr-juonia migmatisoi. Niissä pg-vaihettumia. Paleos on keskim. TON-grdr:n oloista (näyte TU ) MAV TU TON-GN sis vaaleita suonia, kgn-sukua TU MAV TU PG-J Kapea, konf, leikk. Terävät kont. MAV TU GRDR-GN grdr-gn (k) vallitsee + pg vaihettuvat kontaktit MAV TU GRDR grdr + ohuita pg-rj MAV TU GN-PG vähän??? MAV TU PG-GN tässä pg sis. gar(päh)pseud. Suonigneissi MAV TU GR-GN h-k,het,harmahtavaa,kgn-sukua TU MAV TU GRDR gra-täpliä myös grdr:ssa. MAV TU GRDR keskirak. grdr (-kgn). vrt. näyte MAV TU GR-GN h-k,het,harmahtavaa,sis kapeita punert hiertosaumoja TU MAV TU SUONI-GN melanos-mesos-valtainen TU MAV TU SUONI-GN kgn-grdr-gn mesos,kapea bt-melanos,gr-suoni neos,hiert melanos TU MAV TU tumma gneissi?. sis. aneemisia suonia ja juonia MAV TU PG-GRDR-KGN MAV TU tumma sulkeuma kaunis sulk harmaassa grdr-ton:ssa. MAV TU suonigneissi gn vallitsee 4m:n matkalla MAV TU KGN sis HP TU A MAV TU KGN KV-MS-GN TU B MAV TU GRDR-PG-GN PG 40-50%, GRDR 50-40%, GN <10%. Gn luiroina MAV TU mafinen sulkeuma mafisia sulk, epäm. kont. x MAV TU MDB+GR vrt rapakiven kv-ms-ph-e-la minglettiin,mut tämä on suunt TU MAV TU tumma sulkeuma MAV TU GR-GN h-k,het,harmahtavaa,sis gra-täpliä TU A MAV TU GR-PG-GN h-k,het,harmahtavaa,sis gra-täpliä TU B MAV TU PG-GRDR täplitys yleistä, molemmissa MAV E-puolen syvennyksessä TU PG-GRDR pg 60% MAV TU GR-GN h-k,het,harmahtavaa TU A MAV TU GR-GN h-k,het,harmahtavaa,sis kms-megakrystejä(<5cm) TU B MAV TU PG-GRDR 50%pg, 50%grdr MAV TU PG-GR täplä-pg + pun gr. + bt/klo-hrp MAV TU mafinen sulkeuma maf. epäm. lämpäreitä (susk <60) MAV TU graniitti alkavaa korppuuntumista. pun, kelt. Kv-kidepintoja, kirkas kv. x THE muuttuminen TU PG sis tummia täpliä,korppukivi-rapaumapiirtetä,kv mobiloitunut TU A MAV TU PG korppukivirapauma-piirtetä,kv onelomuodostusta TU B MAV TU granodioriitti harmaa, grt, vaaleita kms-läiskiä THE TU PG-GR täplä-pg. isoja täpliä. pun gr. (<K) MAV TU PG-GRDR MAV TU KV-MS-GN korppukivirapautunut, TU MAV TU GRPG korppukivirapautunut, TU MAV TU lievää korppuuntumista THE TU GR korppukivirapautunut, TU A MAV TU GR korppukivirapautunut, TU B MAV TU GR korppukivirapautunut, TU C MAV TU GR, korppu-kivi-rapauma x MAV TU GRDR-PG täpläkiven heikko suunt. n. ruhjoutunut annealed. heterog. MAV TU PG-GRDR MAV TU GR-GRDR h-k,korppukivirapautunut,kv lähteny TU MAV TU PG korppukivirapautunut,kv lähtenyt TU MAV TU SUONI-GN/tumma GRDR-GN sis PG-suonia TU MAV TU PG-GRDR-MIGM suunn. MAV TU GRDR-GN sis PG-J//,hiertosaumoja joissa tumma melanos+epid TU MAV LIITE1

43 Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU PG-GRDR(GN) punertavaa MAV TU suonigneissi raitainen suonign MAV TU PG-GRDR pieniä gn-osueita? karkea täplä-pg MAV TU PG-GRDRGN grdr tai ton MAV TU PG-GRDRGN PG:ssa (60%) vyöhyke raitaisuutta joka aaltoilee, "riples", GRDRGN (40%) osueina joissa kapeita pgrakojuonia MAV TU PG-juoniverkko(50%), grdr tumma(5%),grdr vaalea, täpliä(20%), kgn tumma bt-rikas suonign-osue MAV (25%) lämpäreinä. Makrodiktyoniittista. TU PG PG esiintyy terävinä juonina (helsinkiittityyppiä) lohkoen grdrgn:ä. tummia gar-pit läiskiä esiintyy sekä MAV PG:ssa että grdrgn:ssa TU PG punertavampaa karkeaa graniittista tyyppiä. MAV TU GT(PG) ruhjeinen, turm-pit. ohutta karb rt. TU MAV TU MYL melanos-mössöä, sis kiisuja. vaaleaa krb rt. TU MAV TU MYL suoni-gn,sis karb-pit HP, vaaleaa karb rt. TU MAV TU PG1 ja PG2 50%, GRDR-TON 50% PG 2generaatiota (migm.suonet ja leikk juonet), kaunis juoni-verkko. GRDR ja TON es isoina lohkoina MAV TU KGN? >k, hom TU MAV TU tonaliittigneissi tongn, jossa leveitä teräviä PG-juonia (makrobreksia) x MAV näyte tulomatkalla TU TON-GN kgn-sukua TU MAV TU TON-GN kgn-sukua x MAV TU PG vaalea,gra-pit TU MAV TU PG vaalea, gra-pbl-pit x MAV TU PG1 ja PG2 50%, GRDR-TON 40%, KGN 10% gra-pbl-täpliä. MAV TU rakenne taipuu pystyyn MHW sisäänajotunneli TU loiva-asent. kerroks. graniitti, hem.raitainen MHW sisäänajotunneli TU PG voim hiert,vihert-vaaleart TU MAV TU voim hiert osia TU :sta voim hiert,vihert-vaaleart TU MAV TU BT-PGmigm vaalea neos TU MAV TU KGN/TRONDHJ-PG-KONT Bt,Kv,Plg,opak,epid,tit?//Plg,Kv,bt,musk,klo,seris TU hie MAV TU PG vaaleapunert,gra-pit TU MAV TU KGN/TRONDHJ-PG-KONT vrt TU TU MAV TU TRONDHJ-PG voim hiert,feh,puner+vihert-vaaleahp-rt;kv,plg,kms,klo,sill?,musk.gran,opak,seris TU hie MAV TU KGN + harmaa GR MGT Kok.rikk. RTL 1. AKK TU Kaunis PG-valtainen migm MAV TU KGN + karkea GR +PG MGT Kok.rikk. RTL 1. AKK TU Runsaammin paleosomia, lisäksi gra-pbl-pitoista grdr.mesosomia/neosomi2:a. Gra-pbl paik runsaasti myös PG:ssa. MAV TU KGN + karkea GR +PG MGT Kok.rikk. RTL 1. AKK TU PG1 ja PG2 50%, GR-GRDR-TON 40%, KGN 10% gra-pbl-täpliä gr-grdr-mesosomissa. MAV TU BT-melanosomi-mössö-väli-osue. MAV TU Tervettä gra-pbl-pg-valtaista KGN-migmatiittia. Vähän ruhjeisuutta isojen PG-osueiden kohdilla. MAV TU PG, GR(DR) Gra-pbl-täpliä gr-grdr-mesosomissa. KGN puuttuu enimmäkseen. MAV TU GR hom,tar,k-r;plg,kms,kv,bt,musk,klo,opak,zirk,neulasia bt:ssa TU hie MAV TU Gra-pbl-pit GRDR Mesosomi x MAV TU Rako-täyte harmaa x MAV TU PG Pg-valtainen osue tai juoni. Sen yht on hierto-rakoja. MAV TU PG1 ja PG2 50%, GR-GRDR-TON 40%, KGN 10% Gra-pbl-täpliä gr-grdr-mesosomissa. KGN puuttuu enimmäkseen. MAV TU PGGR r, vaalea;plg,kms,kv,musk,klo,sauss,opak TU hie MAV TU PG(GR) Neosomi x MAV TU KGN het,<k;plg-kv-kord-bt-klo_seris_zirk TU hie MAV TU KGN Paleosomi x MAV LIITE1

44 Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU M Liittyy Ok hiertopoimutukseen. S on viom läpikot ja sukkularait ja Tu-2 S-pään lävistys ulos A,B,C MAV mikroaugen-rakennetta TU %-suhteissa vaihtelua. KGn paikoin Ton- MAV GN:maista. TU Liittyy Ok hiertopoimutukseen. S on viom läpikot ja sukkularait ja Tu-2 S-pään lävistys ulos A,B,C MAV mikroaugen-rakennetta TU K yhdesssä pitkässä klo ja 1mm smekt täyte THE TU R sulkarakoparvi (rakojen suunta) lk pystynä vyöhykkeenä seinämää. THE rusk.pun täyte. geometrian perust. S-puoli ylös TU B RS=RR=R, silppua ja rapautumaa. Paksuus 5 cm.(pl=46140) Kivi vaihettuu PG-rikkaammaksi ja GRDR- MAV GN-tyyppiseksi. GRDR-GN>65%, PG-suonia <=30%, Kivi ruhjeista, sis FeH RT, ja rakosiirroksia. TU A J3 ja 30 cm rapavyöhyke. tekstuuri normaalihko, mutta irrallista THE vasaroitaessa. TU R kahden sauman 4 cm:n välissä sulkarakomaiset pun raot.piirros. THE TU H S=R=kont=HP PG-suonten poimutus vallitsevasti OK. PGsuonten MAV kontakteissa HP TU S=R=kont=HP PG-suonten poimutus vallitsevasti OK. PGsuonten MAV kontakteissa HP TU H S=R=kont=HP, aaltoilee suuntauksen aaltoilevaa vaihtelua MAV TU S=R=kont=HP, aaltoilee lineaatio HP:lla (104/84) vaihtelee pinnan MAV aaltoilun mukaan /70-80 TU S=R=kont=HP, aaltoilee suuntauksen aaltoilevaa vaihtelua MAV TU K klo-pintoja.lk S. talkkimainen vihert täyte. 1/m, lisäksi pieniä lyhyitä vaikea eritellä THE tiheämmin. rakosuuntia. ehkä J2-J4 samaa systeemiä TU S aaltoilee liusk suunt lohkeilu/rakoilu THE TU S=R1. 3/m, BT-melanos HP Bt-melanosomi-luiru-kontakteissa es HP MAV TU S=raitaisuus=suonet, aaltoilee. (PL= ) Bt-melanosomiluirukontakteissa es HP MAV TU R suuntavaihtelua, joskus siirrosliikahduksia THE TU kulku vaihtelee valokuvia valokuvia kivistä THE TU B hauras, (mikrobreksiaa?) ja breksiasaumoja. tummia, klo? THE TU S=suoniraitaisuus, aaltoilee PG ja GRDR-GN ja KGN/BTmelanosomijuomuja. Väliosie MAV TU THE TU K hauras, 1 m vyöhykkeellä useita ohuita klo-pintoja. Myös 2 cm THE harmaa mikrobreksia. Valokuvia. Ylityöntö. TU H kuuluu PL4942 vyöhykkeeseen THE TU H kuuluu PL4942 vyöhykkeeseen, pari kpl THE TU H J1, jossa haarniskapinta THE TU R RS hauras, vaaka (OK), yläosa siirtynyt kohti N. MAV TU B mm musta mikrobreksiasauma THE TU B tumma, (semi?)hauras mikrobreksia, kloriitti THE TU K rakovyöhykkeessä. hrtv klo-pinta THE TU R, X rakovyöh. lev 4 m?, J tih.7/m. pun pinnat, myös savi, THE siirrosbreksiatäyte. kaikilla pinnoilla hrtv. TU R rakovyöhykkeessä THE TU X rakovyöh:n yhteydessä käytävän suunt 0.5mx2m taso. pysty "aaltohrtv". krb painevarjoissa-> E-puoli ylös. Outo. Hauras/semih? ehkä liusk suunta THE TU B vaalea 2mm mikrobreksia lk tummaa 4cm, sama suunta PL summittainen THE TU SD semihauras, piirros sulkaraot->ylityöntö? valokuvia. myös kaarevia horse tail? THE TU E hrp, epid. vieressä 2 cm krb-rako, pun reunat. näyte. x THE TU B cm lev mikrobreksia. hrtv breksian pinnalla. Samaa kuin J1. Suunnat SZ:issa vaihtelee vähemmän kuin J1:ssä. THE LIITE 2

45 Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU S=R Perä; GRDR-GN(silmärakennetta) ja KGN(ohutraitaista) ja PG-J pystyjä, lähes konformeja. S-perä MAV TU M PL45798 tapainen mutta aika myloniittinen. Myloniitin biotiitti Ar-Ar ikämääritykseen x THE TU R J2 tasoilla usein ei tarkka PL THE TU B vaihtelua suunnissa. sz PL45798 samaa. THE TU R samaa kuin J1. eräällä 10 cm vyöhykkeellä useita 1 mm risteileviä THE saumoja TU S=raitaisuus aaltoilee MAV TU B J2, jossa 2 cm krb ja breksiaa. THE TU K klo-pintaisia. Muutamassa krb. Kohta PL tih 5/m. THE TU B rakoja sekä mikrobreksiavyöhykkeitä THE TU kapearaitaista valokuvia THE TU S(=raitaisuus?) MAV TU X S=Rait ja karkea silmä-gn-rakenne ja vaaleanvihertävä hiertosauma Voim tektonisoitunut osue, jossa MAV hiertosaumoja silmä-gn -rakennetta ja myloniittiutumista. TU K kloriittipinta MHW TU H haarniskap. MHW TU K kloriittipinta, lohkoja pudonnut, kolmikulmaisia lohkoja MHW TU S=Rait ja karkea silmä-gn-rakenne ja vaaleanvihertävä hiertosauma Voim tektonisoitunut osue, jossa hiertosaumoja silmä-gn -rakennetta ja myloniittiutumista. MAV TU K haarniskap. karb.+klor pinta kiillegneissi MHW TU S Tumma väliosue MAV TU K kloriittipinta, 50 m pitkä MHW TU X ruhjeista MHW TU S MAV TU R rakosiirros kiillegneissi MHW TU M ultremylon. 7 cm leveä, vaal.punert. porf.klasteja MHW TU M myloniitti, raitainen, 30 cm leveä MHW TU K kloriittipinta MHW TU graniitti MHW TU H haarniskapinta, savimurua, vesivuotoa kivi tummanpun. ruhjeista MHW TU R R=ST Silmä-gn ja Myl-sauma MAV TU S N-PERÄ (1,06,05) MAV TU R RS VK MAV TU S=raitaisuus, aaltoilee (S=095/ ) MAV TU H R=HP=RS, S-puoli yös? MAV TU Lhp (S-puoli ylös?) MAV TU S=// PG-suonet paikallisesti MAV TU B karkeaa kv, epid, breksiaa, kv-kideonkalo (käsivarren paksuinen), Mnpunaisia osia, sekavaa breksiaa, muuttumista. valokuva THE TU R 0 0 lyhyitä vaakarakoja. PL44470: 2cm leveä rikkoanainen, pun. THE TU B Vyöhykkeen suunta epämääräinen. Breksia, kv-iskos, kelt savea, kvkiteitä ontelossa. Mn-punaista. valokuvia. muhkuraisia pikkulohkopintoja esim 65/64 x muuttunut vyöhyke THE TU suunta kivilajirajoista raitainen THE TU H Hrp. Kuuluu varmaan J1 rakoihin (PL 44365) 10/40cm. OK? THE TU H rykelmä aika vaihtelevia suuntia. Hrp sileähköjä, ei suoria. hiukan vaaka-hrtv tapaista THE TU X S=R=ruhjehierto E-seinässä PG on ruhjeista ja breksoitunutta, MAV linssiytynyttä rakosiirros-luonnetta, Kontaktissa hiertoa TU S=R=ruhjehierto E-seinässä PG on ruhjeista ja breksoitunutta, linssiytynyttä rakosiirros-luonnetta, Kontaktissa hiertoa MAV LIITE 2

46 Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU SB J. Loiva-lähes vaaka RR, paikoin lähes silppua, RT epid? ja vaalea MAV kova ja savi, noin 20kpl/80cm-1m-1,5m,kohti N raot harvenevat, mutta verkkomainen risteilevä tyyli säilyy. TU MAV TU H Sis epid, kv, ym RT. HP, ruhjeisuutta RR-tyyppisesti toistuen noin 2-3- MAV (5) m välein, tihkuu vähän vettä TU SB E-seinässä: J RR-silppua, sukkularakenteinen, vähän rapautunut. MAV TU SB E-senässä: RS, sis silppua ja epid-rt MAV TU R J3 loiva, aaltoilee voimakkaasti, kaade vaihtelee /m. MAV TU R J1, 2-3/m MAV TU R J2.2-3/m MAV TU H S=J, HP. W-puoli ylös kohti N(?) Raitainen GRDR-PG-KGN-luiruinen MAV migmatiitti-osue, jossa HP-raot yleisiä konformeissa saumoissa. TU S=J, HP. W-puoli ylös kohti N(?) Raitainen GRDR-PG-KGN-luiruinen MAV migmatiitti-osue, jossa HP-raot yleisiä konformeissa saumoissa. TU X Hiertovyöhyke 60 cm leveä Aaltoileva tumma voim hiertynyt noin 60 cm leveä vyöhyke MAV TU R J=ST, hauras, lievästi OK MAV TU X VK, yläp ->S PTW TU A J3, vaalea savi- ja silpputäyte, paksuus cm, (120/50, 145/35 - silppua) MAV TU A J=RS, savi-(kitti) ja silpputytteinen, paksuus cm Bt-melanosomi-pintoja ja luiruja kontakteissa ja punaista FeH-värjäymää, rapautuneen oloinen Gr MAV TU M cm leveä hiertosauma, reunoilla 1 m lev. vaaleita u-myl. saumoja, korppukiveä, vaaka kairanreikä, valuu norona 7792 PTW vettä (PTW) TU S=rait aaltoilee, 120/50-090/70 MAV TU R mahd. konjugaattisysteemi kahden muun kanssa. OK(?) THE TU R Rakosiirros. mahd. konjugaattisysteemi kahden muun kanssa. OK THE norm TU K 7 36 mahd. konjugaattisysteemi kahden muun kanssa. klo-pinta THE TU B kvartsikideonkalo. sisin täyte valk. smektiittiä(?). Suunta on kide"raon" THE karkea suunta TU D kvartsikideonkalo. sisin täyte valk. smektiittiä(?). Suunta on kide"raon" karkea suunta THE TU X Juoni lievästi hiertynyt Vk? Kattopuolen kontaktissa >1m leveä risa METADIABAASI-JUONI kaatuu N (015/ MAV TU X PL 8109 MAV TU H iso hiertorakopinta. Hrtv heikko, epävarma. VK? THE TU Migmatiitin pääasiallinen suuntaus ja konf rakoilu MAV TU MAV TU K m pituisia, liusk suunt. klo-pintoja THE TU R sz=j1. THE TU MAV TU l=pa, voi olla VK-ptygmaattisen poimutuksen PA MAV TU MAV TU B Siirrossauma, jolla pari sulkarakoa indikoiden ylityöntöä. Kaateen suunta 80?. siirrokset liian korkealla, ei tarkkoja mittauksia THE TU S=R1, J KGN-PG-migmatiittista suoni-gn-tyyppiä, PG 20-40%. MAV TU K leikkaa juonen joka taipuu hiukan ja siirtyy ylityöntönä ("Länsisalmityyppiä") Liian korkealla. useita muitakin siellä. THE TU Litistymäpoimutusta, sukkulamaista budinaasi-rakennetta. Tumma KGN-harmaa KGN/TON-GNpunertva PG-suoninen ja -juoninen migm.voimakas litistymä, ptygm poimutus ja paikoin sukkulam budin-rakennetta MAV LIITE 2

47 Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU K cm lev. klo-linssivyöhyke, pegmatiitin kontaktissa. Myös mustaa smekt. Rikkonaisuutta. OK? THE TU S=raitaisuus Tre-Klo-Epid-Ym-Gn TU-8330 MAV TU R, X rakoilu sz-vyöhykkeessä. THE TU SB m vyöhyke, jossa vyöh suunt J sekä J 190/20. grdr-kl-kontaktissa. THE krb-täytteitä, linssisilppua, gougea.vesi lorisee-tippuu. TU R, X rakoilu sz-vyöhykkeessä. jatkuu 2 m pohjoiseen vyöhykkeestä. THE TU R 0 0 sillim, prehn hauraissa vaakarakenteissa THE TU A cm leveä saven ja kivimurskan seos näyte E-seinä MHW TU A mm:n savitäytteisiä rakoja E-seinä MHW TU K cm leveä, klo+hem-pinta E-seinä MHW TU S=raitaisuus MAV TU M S=rait ja myös dukt OK ST ( /80-65) MAV TU M myloniitti, 80 cm leveä, näyte, raitainen, kontaktit sileitä migm. gr., graniittia 70% MHW TU S=rait ja myös dukt OK ST ( /80-65) MAV TU myloniitti, 80 cm leveä, näyte, raitainen, kontaktit sileitä MHW TU H haarniskapinta MHW TU K kloriittipinta MHW TU raitaisuuden suunta MHW TU H haarniskapinta Schollen, gr 70 % MHW TU R prehniittiä THE TU R lyhyitä, n.30cm rakosiirroksia. liittyy sz8751 THE TU K cm lev. linssimäisyyttä, klo-pintoja, kv-linssejä.useita hrtv. Hrtv E- x piirros. näyte PL 8750 THE puolella loiva, W-puolella pysty. Pysty vanhempi? Lk liuskeisuutta TU S=rait. MAV TU K valk (smekt) täytteisiä rakoja. 7m pituisia. paikoin sileä pinta. myös klo-pintaisia. THE TU K Kiiltävä klo-pinta. hrtv suunnilleen suoraan alas. graniitissa vähän THE sulkarakoilua (yläpuoli etelään itäseinällä), punertunut. TU S=140/65-75, rait. MAV TU K suora klo-taso. hrtv suunnilleen suoraan alas. pari kpl. THE TU S=rait. MAV TU PA poimuttaa liuskeisuuden (S=110/65 -> 280/35). Semiduktiililuonteinen. MAV TU K klo-pintainen hrp. THE TU Liusk suunt. lohkeavuutta klj-rajoja pitkin THE TU R ST=OK, siirtymä noin 15 cm. MAV TU S voimakas Ton-gn:ssä MAV TU S=145/80-85 MAV TU H ST=OK, hauras RS, jossa HP; lhp=290/15. (N-puoli alas kohti W). MAV TU S=rait ja suonten kontaktit. Aaltoilee. MAV TU H haarniskap. PTW TU SD ST=OK semihauras, sis vaalean vihertävää hiertorako-täytettä. MAV TU X yläpuoli 30 cm, OK PTW TU R ST=OK Lähes duktiili. Räimäle-migmatiittia. PG, KGN, TON-GN MAV TU H ST=HP=RS Räimäle-migmatiittia. PG, KGN, TON-GN MAV TU R RS=VK=100/ E-seinässä. MAV TU S vaihtelee, aaltoilee. MAV TU S= 115/85-305/85, aaltoilee. MAV TU R ST=OK= /30, siirtymä on noin 20 cm MAV TU S MAV TU S MAV TU H J. 2-3/m. Pitkiä aaltoilevia, voi olla täytteisiä ja HP. MAV TU S=J. 2-3/m. Pitkiä. MAV TU R J=RS=OK Suoni-gn migmatiittia MAV TU H J=RHP=OK. lhp=220/15 MAV TU S=J. 3/m. Es yl kontakteissa.. MAV TU H J=270/75, /m. Kaarevaa, paikoin HP=OK. MAV LIITE 2

48 Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU SB J. Mahd RS: sis sukkulamaisia silppu-vyöhykkeitä ja mahd HP. S- MAV puoli ylös kohti 030.(Epävarma tulkinta) TU H J. sis HP, jolla heikko lineaatio MAV TU J=S (raitaisuus paikallisesti). MAV TU S=rait. MAV TU H J. Melko suoria, hiukan HP. x MAV TU S=rait. MAV TU J=S=l=PA (Ptygmaattisesti poimuttuneiden suonten PA). MAV TU J=S=l=PA (Ptygmaattisesti poimuttuneiden suonten PA). MAV TU J=S=l=PA (Ptygmaattisesti poimuttuneiden suonten PA). MAV TU H J. HP, noin 5 mm leveä vaalea savitäyte. 290/30-240/ Lievä MAV lineaatio =290/30 TU S=rait. MAV TU S= /70 vaihtelee. MAV TU R J. Vaalea RT. noin 1/m. E-senästä. MAV TU J=S. noin 7/10 m. E-seinästä. MAV TU SB BR-vyöhyke, jossa savitäytteisiä rakoja ja sukkulamaista silppua ja HP eri suunnissa.. Pääasialliset suunnat ovat: 110/50, 120/30, Noin 1,5 m leveä BRvyöhyke E-Seinässä. W- MAV /55. seinällä vähän savirakoja, muttei Br. TU K ks. sama PL SZ1, SZ2. Osassa raoista ei ehkä siirtymää. THE TU K klo-pinta. smekt. hrtv luult suoraan alas. 6/20 cm. Useita siirroksia. THE Luult samaa kuin SZ2. TU THE TU H SZ1:een nähden kaateet kiertyy, loivenee. Useita siirroksia. THE TU H näyte mustasta hrp:sta x valokuvia THE TU H useita hrp graniitin ja kl:n kontaktissa. Kals, smekt, klo, v.pun, v.vihr. THE Liusk suunta. TU A J=RS=OK.Savitäyt n 10mm, silppua ja HP: 200/40,175/35,130/45. Hauraita rakosiirroksia MAV TU S=rait. Taipuilee. MAV TU H Suoria. 5/1m. (kaade kopioitu SZ2) Hrtv kaateen suunnassa. pystykuilu THE rakogeometria: ylityöntöjä. Vaakaraot J2 leikkaavat SZ2:a. TU X epäselvä merkintä, mihin tyyppiin kuuluu pystykuilu THE TU X satunn. vahvoja 5cm liusk suunt liikuntokohtia. (kaade kopioitu SZ3) pystykuilu THE TU H muhkea aaltomainen haarniskapinta pegmatiitissa valokuva THE TU X ei selitystä merkinnöissä THE TU B cm tiivis mutta hauras sauma, tumma harmaa, reunoilla vaaleampaa x THE vihr, jossa loiva hrtv. TU X J=RS hauraita. Tuija otti kuvan. MAV TU S=rait. aaltoilee. E-seinä. MAV TU H J=RR=HP, 10-30/3 m. Aaltoilee. E-seinässä urakkarajalla. MAV TU H J=HP, tiuhaa, savitäytettä. Tunnelin seinän suuntaisia. PG sis runsaasti tummia melanosomi.luiruja, joissa on HP-rakoja MAV TU K Klo-pinta. kgn:n lohkotaso? epäselvä merkintä THE TU K muutama haara, oheisrako, klo-pinta, silppua THE TU S=rait. Vaihtelee. HP:t keskittyvät tummiin melanosomi-luiruihin. PG-valtaista suoni-gn migmatiittti-tyyppiä. PG MAV neosomia ja juonia, KGN-paleosomia ja tummia BT-melanosomi-luiruja, joissa paikoin duktiilia shear band -rakennetta. TU S aaltoileva, tunnelin suuntainen. Minlineaatio pysty, bt-lohkotasoja hiertymistä, kgn-tasoja pitkin, linssimäisyyttä THE TU H J=HP, aaltoilee. (120/ , 300/85) MAV TU H tunnelin suunt "ruhjeliusk" peittää alleen mahd alkup S. Kiiltäviä hrp. THE Linssimäisyyttä TU H E-puoli alaspäin? THE TU tunnelin suunt "ruhjeliusk" peittää alleen mahd alkup S. Kiiltäviä hrp. Linssimäisyyttä THE TU Voim rakoillutta. RT on valkeaa savea. Paikoin raitaisuus poim VK MAV LIITE 2

49 Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU A /1m rakosiirrosryhmä. hiert, smekt, bt-> klo/verm, ms rusk.pun. THE rikkonaista. Harm savea. TU K /1m rakosiirrosryhmä. hiert, smekt, bt-> klo/verm, ms rusk.pun. THE rikkonaista. Harm savea. TU S=rait. aaltoilee VK. HP-raot keskittyvät melanosomi-kontakti-luiruihin.pg-valtaista suoni-gn jossa myös tummia melanosomi-luiruja etenkin kontakteissa. MAV TU S=rait. Savi-täyt. raot harvinaisia. Gra-pbl. Vaaleita suonia. Kivi tervettä, MAV TU K Useita. klo-pinta. Ehkä myös rakosuunta. norm.siirros? valokuvia J1:stä PL THE TU S suunt lohkeilua kiillepinnoilla. THE TU T paikallinen. ryhmä 5/20cm. tumma kv? täyte. 1-5mm. valokuva PL kivilaji THE ja raot TU A cm vyöhyke, saumoja, krb, vihr savea, märkä. Saven muuraamia irtopaloja. valokuva THE TU S=rait ja suonet. Gra-pbl. Vaaleita PG-suonia yleisesti, sis grapbl. MAV Kivi tervettä, tummaa ehkä kerrosraitaista. TU R kpl rakoja THE TU B risteää PL39715-siirroksen kanssa. Linssim breksia/rakoryhmä. tiheys THE vaihtelee 3/1cm - 1/20cm 5m vyöhykkeellä. TU lohkeavuutta S-tasoja pitkin THE TU A rakoilu muuttuneessa pun vyöhykkeessä. mössöä raoissa. pgm, kgn-- THE > savi. kv-linssiä myös. S-puoli ylös, valokuva W-puolelta TU SB rakoilu muuttuneessa pun vyöhykkeessä. mössöä raoissa. pgm, kgn-- THE > savi. kv-linssiä myös. S-puoli ylös, valokuva W-puolelta TU R katossa läpi menevä rako-sz-vyöhyke. THE TU K iso suora hrp. klo-pinta pegmatiitissa. THE TU K cm (rako)siirrosvyöhyke, aaltomainen. valokuvia. klo. THE TU X näyte x näyte klo-siirrostyypistä liikesuuntaa varten THE TU T m vyöhyke koostuu 1mm-1cm saumoista, haarautuvaa, linssimäistä. THE paikoin 1cm savi. TU H kuuluu PL39625 vyöhykkeeseen THE TU K useita klo-pintoja molemmilla seinillä. THE TU H /78 päävyöhykkeessä. THE TU K cm hrp-vyöhyke. ohessa toinen hrp-mittaus. kiiltävä klo, pinnalla sulfidia. x näyte MAV:lla THE TU SB Turkoosin vihreät saviraot leikkaavat loivasti linssi-silppua. Hiertovyöhyke noin 60 cm. Gra-kgn:ssa. TU-4- MAV TU A Vihertävä savi-silppu-hierto-sauma. MAV TU Selkeästi KGN-valtainen osue. MAV TU S=J=rait ja suonitus. (E-seinän syvennys). Selkeä suoni-gn, jossa punertavia PGsuonia.' MAV TU S=J1 MAV TU S=J1, Paik ohuita täytteisiä ja melkein silppuisia. MAV TU S=J1. 3-6/m. Paikoin vaalea RT /karb). MAV TU SB S=J1. Aaltoilee. Sis HP ja hierto-silppua. MAV TU SB S=J1. Aaltoilee. Sis HP ja hierto-silppua. MAV TU H J2. Sis paik HP, jolla lineaatio. MAV TU S=J1. Aaltoilee. Sis HP ja hierto-silppua. MAV TU H J4. Aaltoilee. 1-3/m. Paik HP ja karb-täytettä. MAV TU S=J. =rait, suonitus, aaltoilee. MAV TU SB J=RR, Tiuhat rakoilut ja HP-silppua PG-GR,KGN-MYL-GN S-perä MAV TU R Rakosiirros, kaatuu melko jyrkästi kohti S. MAV TU S=J1. 2-5/m, pitkiä kaarevia. MAV TU H J1=HP, aaltoilee MAV TU S=J1. 2-3/m, sis Bt-melanosomi-luiruja kontakteissa. MAV TU H J=HP, sis valkoista karb-rt. E-puoli ylös kohti S. MAV LIITE 2

50 Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU H J=HP. Liukas. Lineaatio on. MAV TU H J=HP, jossa lineaatio. 4-6/m. Vaalea kova RT. MAV TU H J=HP. Lineaatio on. Liike OK: N-puoli kohti E alas. MAV TU S=rait=J 1-3/m, pitkiä kaarevia. MAV TU R J=RS. N-puoli mahdollisesti ylös MAV TU PPA Kv-juonen kontaktissa. Ehkä OK(?). MAV TU H J=HP, jossa lineaatio. MAV TU SB J on risa ja savi-täyte. Vyöhykkeen leveys on noin 30 cm. MAV TU H J=HP= /85, Sis useita lineaatio-suuntia, joista kolme lineaatio-suuntaa mitattu: 040/40 ja 040/10 ja 080/15. Yuo 040/40 on ensisijainen ja muut ovat sisäisiä. KGN, Bt-melanosomi-gn.HP-vyöhyke MAV TU S=J. E-seinä, karb-täytt raot yleisiä. KGN-valtainen osue. PG-suonet sis Gra-pbl MAV TU H J=HP, jossa lineaatio, liike OK. W-puoli kohti N. BT-melanosomi-luirut ja HP:t yleensä tunnelin MAV suuntaisia.. TU H J=HP, jossa lineaatio, liike OK. MAV TU H J=HP, jossa lineaatio. Liike VK. Silppuuntunutta. Kiille-mössöä ja silppua ym. Perä MAV TU H J=HP, jossa lineaatio. Liike OK.W-puoli kohti N alas. MAV TU SB J=RR, silppua. MAV TU SB J. 215/45, 55. Muodostaa suukkulamaista salmiakki-silppua. MAV TU SB J=RR, silppua. MAV TU A S=J=HP, silppua ja savea. HP-lineaatio 220/30-40,S-puoli kohti W MAV alas. TU S=J=HP, silppua ja savea. HP-lineaatio 220/30-40,S-puoli kohti W alas. MAV TU M mm sileä, savitäyte kohta merkkaamatta, välillä THE TU M vaihtelevasti myloniittiutumista 4m:n matkalla. paljon sileitä hrp. Kvms-raidallisuutta graniitissa, linssimäisyyttä. VK, itäpuoli ylös x THE TU SD VK-palmikoiva liukas hauras HP-kompleksi Silppu ja savea.bt-klo-myl-gr, Bt-täpläistä N-perä MAV GRPG TU SB harmaa silppuinen 30 cm vyöhyke THE TU VK-palmikoiva liukas hauras HP-kompleksi Silppu ja savea.bt-klo-myl-gr, Bt-täpläistä GRPG N-perä MAV TU myloniittinen "liuskeisuus" rapakivimainen ulkoasu. tumma kvartsi. Paikoin suuntautunut, litistynyt. Harmaata missä ruhjeista. 4 metriä päästä näkyvissä, muu betonoitu THE TU M näyte tummasta myloniittiutuneesta kivestä x THE TU A cm hauras, pehmeä savi sis. irtokpl THE TU M näyte myloniitista pun. hiertynyt x THE TU SB cm linssimäinen vyöhyke. Murenevaa. 1cm vihreä savi. graniittialkuperä erottuu. THE TU M heterogeenisesti myloniittiutunutta haurasta kiveä.alkuperänä graniitti havainnot E-puolelta THE pegmatiitti, tumma kivi. suuntana keskiarvo mitatuista kohdista. valokuvissa näkyy kaadevaihtelua esim. TU SB samaa kuin sz PL38085 THE TU X kiilamaista nyrkin kokoista silppua. Kovaa mutta haurasta myloniittia(?). Kiiltäviä, kuin puolimetallisia hrp joka suunnassa, mitattu erilaisia kiilojen pintoja "rakopintoja". x jatkuu ehkä pidemmällekin etelään THE TU B cm punainen mikrobreksia THE TU B aaltoileva 7cmsavi/mikrosiirrosbreksia, jonka ympärillä saman suunt linssim rakoja 50 cm leveydellä. x THE TU A cm vihert savivyöhyke. hrtv savipinnalta THE TU B "hiekkakivi-iskoksista savibreksiaa" x THE TU B suunta on arvio. kalsiitti-iskoksinen breksia. Klastit 1-7 cm,jotka x THE muuttunutta, varmaan jo aiemmin ruhjoutunutta kiveä. TU S=J=aaltoileva lusta-rako: ala osassa 280/80 ja yläosassa 100/80. MAV TU X Hierron liike OK, E-puoli kohti S. Rakosysteemissä useita suuntia<<<. 100/70, /55, 70, ym. FeH-rakosilaukset yleisiä. Savi-rakoja. Rapautumaa, moroutunut soramaiseksi. Perä. Tänään on 20 v Zernobylistä. MAV LIITE 2

51 Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU Hierron liike OK, E-puoli kohti S. Rakosysteemissä useita suuntia<<<. 100/70, /55, 70, ym. FeH-rakosilaukset yleisiä. Savi-rakoja. Rapautumaa, moroutunut soramaiseksi. Perä. MAV TU M haarniskapinta; mahd myloniitti, leveys 10 cm myloniitti W-seinä MHW TU H haarniskapinta, 5 cm tiivistä, mustaa kiveä pinnasta E-seinä MHW TU K kloriittipinta W-seinä MHW TU H haarniskapinta, punaruskea, sileä E-seinä MHW TU haarniskapinta, punaruskea, sileä E-seinä MHW TU Risaa migmatiittia, kuitenkin aika kovaa. Klo(?)-hierto raita, jossa palmikoiva rakenne. TU-5- MAV hiertov, tummanvihert, sis vaaleaa RT(viol vivahde) TU H S=J=140/90+-10, sis hiertoa ja HP. MAV TU H S=J=140/90+-10, sis hiertoa ja HP. MAV TU S=J=140/90+-10, sis hiertoa ja HP. MAV TU H haarniskapinta W-seinä MHW TU H J=HP. jossa vaaka-lineaatio / ja välissä, PL puuttuu MAV TU R /5m. Rakosiirrosta jossain. jotain pgm-pätkiä samaa suuntaa ja missä hiertymistä lähellä. THE TU B kattopuolessa hauras sz, lk pgm:a harmaa gran.sis grt. 3cm punaiset. pegm. THE reunat. Leikkaa muita pegmatiitteja. TU R rakosiirros, savea THE TU R rakosiirros perä THE TU X juonen yläkontakti hiertynyt. Koko juoni muuttuneempi yläpuolelta. db tms. juoni THE Alakont. terävä, vähemmän sz-saumoja, terveempää. TU SB J=RR=ST, Linssimäistä silppua, paik savi-täyte. GRDR-vaalea E-seinä MAV TU S=rait migmatiitissa. PG tekee diktyoniittista verkkoa, jossa OK - MAV shear. TU S=rait migmatiitissa. Rait poim OK avoin MAV TU S=rait ja konf PG-suonet. Poim voim OK. PG-suonten voim ptygmaattinen litistymäpoimutus Väli-osue MAV TU S=rait= 280/80-105/80 aaltoilee. MAV TU S=rait ja suonitus MAV TU SB J: silppu/savi? x MAV TU E haarniskapinta, epid.täytteisiä, < 1 cm lev. saumoja, mustatummanverenpun. E-seinä MHW tiivis kivi, n. 1 m leveydeltä TU H haarniskapinta E-seinä MHW TU M ST=OK=130/46, duktiili Duktiili OK shear band MAV TU S=migmatiitin rait. 295/90 115/90. MAV TU E hauras, myös epid, hemat, tumma täyte. THE TU S=305/80-85, 125/80 KGN-valtainen osue. KGN, GRDR(-GN)-PG. migm. MAV TU R J=RS, vaaka VK, ylä-osa siirtynyt kohti S. GRDR(-GN)-PG. migm. KGN-osueita. MAV TU SD semihauras. kv-täyte. 2cm. tumma sileä pinta. pgm-juoni siirtyy 1.2m ylityöntönä seinämätasolla. lisäksi muutama sauma. samanlaisia korkealla, missä klj-epäjatkuvuus siiroksessa. THE TU S=305/80 KGN-valtainen osue.pg-suonitus vaalea konformi. MAV TU H hrp. OK? THE TU THE TU Raot usein PG-suonten kontakteissa ja sis usen HP MAV TU H J=HP. kaareva, 1/m. MAV TU H J=HP=305/70, jossa lineaatio l=210/15 Osue PG-GRDR-Bt-melanosomi-mössöraitoja, MAV joissa paik HP TU H J=HP=025/72, jossa lineaatio l=025/72 MAV TU A cm. harmaa savitäyte. pultattu. vesivuoto, tippuu. THE TU S=125/90+-5 KGN-valtainen osue. Sitä leikkaa risteilevät vaaleat PG-juonet ja erilaisia vaaleita sulajuonia MAV LIITE 2

52 Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU S= rait katossa. PG ja GRDR; KGN es kulmikkaina osueina MAV TU H J=HP(kaartuu)=090/55-075/45, jossa on lineaatio l=145/30. MAV TU S= rait= /85 295/85 vaihtelee. MAV TU H J=060/ J=RR=ST=060/80 VK MAV TU PTW TU H haarniskapinta W-seinä MHW TU H haarniskapinta, klo+? täyte W-seinä MHW TU E cm leveä, hemat+epidootti migmatiittia E-seinä MHW TU A cm leveä hiertosauma, aaltoileva kaade, punaista mössöä 1-2cm. hiukan epävarmaa, onko PTW tason suunta tuo rakosuunta vai joku muu TU SB cm lev. hiertovyöhyke. Kivi rikki pieninä paloina, joukossa vaaleita saumoja PTW TU H J=HP=090/80. Pitkiä kaarevia rakoja joissa Bt-melanosomi-silaus.j GRDR(-GN) vallitsee MAV alineaatio l=340/05 TU A cm lev, 20m pitkä hyvin ruhjeinen sauma. Lisäksi 3kpl/3m PTW TU KGN-osueessa voimakas litistys, joka seurauksena syntynyt ptygmaattista poimutusta. S=020/50-65 Gra-kgn Perä, Perän suunta 340. MAV TU H J=RS=HP=ST=290/80 jossa on lineaatio l=180/35, VK W-puoli ylös Kaareva rakosiirros-vyöhyke, noin cm MAV kohti N(?)., levveä, palmikoi, sis savea, silppua, karb, punaista mössöä TU H J=HP, jossa lineaatio l=250/62, W-puoli ylös.pitkiä seinämän GRDR/PG-suhde on noin 50/60. MAV suuntaisia aaltoilevia, melko sileitä. 2-3/m, yleisesti 5/10m TU R J1:ksi laskettava sulkarakoparvi,parven suunta 230/68. pun pinta. THE TU R J=RS=OK. 170/80= mikä luku? vaal vihert rakotäyte (sama luult THE MAV havainto) TU T hauras 1mm anastomosing. Vaal vihreä täyte.hrtv ehkä vaaka. THE TU T kuten sz PL sulkarakomaiset tasot. parven suunta 165/9, piirros. myös krb THE TU SD semihauras, 2mm musta kv/klo/my (vain leikkauspinta). Liittyy J1:een?. 4mm prehn yläpuolella x THE TU R J1:ksi laskettava sulkarakoparvi, parven suunta 205/80 THE TU R paikallinen, muutama. THE TU / raitaisuus ja kapeat pg-juonet KGN aivan ala-osassa E-puolen syvennyksessä MAV TU H hrp THE TU R sulkaraot, OK S-puoli ylös.keskiviiva 180/45. pun täyte.piirros. Lk epid x näyte pinkistä min THE rakoja. Yhdellä pinnalla yhtyvät. TU T 0 82 Muutama hauras sauma. pitkä, suora THE TU E Epid täytteisiä rakoja, punert ymp. Suunta vaihtelee kovastai. THE TU A kelt saven näköistä. THE TU SD 2 29 semihauras, mustaa, linssimäinen. Yhteyttä J1-rakojen kanssa? x THE TU A cm zone. rakoja, muuttumista, hemat, kelt, ruost, savea. Pieniä pintoja joissa hrtv eri suuntiin. Loivahkoja itään. Hemat. ympäristössä THE TU mittaus kgn-osueesta x MAV TU R Feh-täytt rakosiirros. Hauras-semih. N-puoli ylös MAV TU B pun mikrobreksiarakoilusaumat jatkuu tiheänä N:een.ks rakosuuntana THE TU B hauraat pun. mikrobreksiasaumat, joissa sulkarakoilua: kattopuoli THE alaspäin liike. graniitissa myös pun pilkkuja. TU D linssin muotoisia onteloita, joissa n.1cm kv-kiteitä onteloita THE TU D linssin muotoisia onteloita, joissa n.1cm kv-kiteitä onteloita THE TU ML bt-melanosomi-myloniittiluiruja, joissa hrp. hrp=r. Hiertoviivaus tai Täplä-PG mukana MAV lineaatio. TU M S=J=ST. voim hiertovyöh, hrp, jossa lineaatio. (kuvassa ainakin 2 m, MAV THE) TU bt-melanosomi-myloniittiluiruja, joissa hrp. hrp=r. Hiertoviivaus tai lineaatio. Täplä-PG mukana MAV LIITE 2

53 Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU S=J=ST. voim hiertovyöh, hrp, jossa lineaatio. (kuvassa ainakin 2 m, MAV THE) TU M blastinen hiertorait. MAV TU blastinen hiertorait. MAV TU X ruhj. PG, jossa hiertosaumoja, rait <20cm. niissä miarol onkaloita Ruhjeinen MAV x15cm. TU ruhj. PG, jossa hiertosaumoja, rait <20cm. niissä miarol onkaloita Ruhjeinen MAV x15cm. TU X cm pegmatiittirakoja, ympärillä grdr helsinkiittimäinen (E-puoli) THE TU X cm lev. S-puoli ylös E-seinä MHW TU H kaikissa raoissa hiukan irton. vaal punarusk täytettä THE TU koostumusraitaisuus, pegmatiittien asennot samassa THE TU D avoimia kv-kiderakoja (myös 93/67). ovat aikaisempia kuin J1. J1 raot ja krb-täyte leikkaavat kv-rakoja. THE TU X kaade raitainen gneissi-myloniittigneissi x näyte kontaktin MAV tuntumasta TU kaade raitainen gneissi-myloniittigneissi x näyte kontaktin tuntumasta MAV TU ML raitaisuus. kaade taipuu myloniittimainen suonign. MAV TU raitaisuus. kaade taipuu myloniittimainen suonign. MAV TU K klo-hrp pegmatiitissa. loiva hrtv. THE TU H J=hp yleisiä, kaarevia. vähän täpliä. MAV TU S=J=KGN:n rait osue ja GR-suonitus 308/75-285/70 vaihtelee. GN-osue MAV TU K kloriittipinta W-seinä MHW TU K kloriittipinta W-seinä MHW TU MAV TU sulkeumasta graniitissa? THE TU K kloriittipinta pegm. karkea pun. graniitti W-seinä MHW TU K kloriittipinta pegm. karkea pun. graniitti W-seinä MHW TU B Loiva sulkarakoparvi, pun mikrobreksia. ei mitattaviss, piirros. Päälipuolisko pohjoiseen THE TU K klo-pintaisia. Joku krb-täyte. Myös 258/40 viuhkamaisesti(piirros) THE TU K sileä, kloriittipinta W-seinä MHW TU pg:n sisäinen liuskeisuus liusk suunt pg-juonia MAV TU X musta juonimainen, leikkaa migmatiittia (ehkä breksioikin), 1.5 cm migmatiitti E-seinä MHW leveä TU K kloriittipinta pegm. keskirak-karkea pun. graniitti W-seinä MHW TU K sileä, kloriittipinta sisäänajotunneli MHW TU sisäänajotunneli MHW TU K kloriitti+savimin.pinta sisäänajotunneli MHW TU K, B kloriittipinta "breksia" sisäänajotunneli MHW TU paikallinen sisäänajotunneli MHW TU B sileä, vyöhykkeinen "breksia", hapan gneissi+pegmat sisäänajotunneli MHW TU H haarniskapinta graniitti näyte sisäänajotunneli MHW TU K sileä, kloriittipinta graniitti sisäänajotunneli MHW TU S=epäselvä rait. Epäm tumma Bt-Karb?-GN-osue x? MAV TU K, B kloriittipinta "breksiaa" TU sisäänajotunneli MHW TU K kloriittipinta, J2+J3 muodostavat vyöhykk. sisäänajotunneli TU R en-echelon rakoilu, SE ylös sisäänajotunneli MHW TU B breksia, useita siirroksia ja hem.pigm. muuttuneita rakoja sisäänajotunneli MHW TU H haarniskapinta, iso seinämä, W-seinältä E-seinälle katon poikki sisäänajotunneli MHW TU H haarniskapinta sisäänajotunneli MHW TU B m lev. breksia, hem.saumoja sisäänajotunneli MHW TU S=rait läpikotainen kgn:ssa, vaihtelee KGN-osue MAV TU T 3 71 tummia, ohuita, teräviä saumoja 1 m:n leveydellä sisäänajotunneli MHW TU Poimutus GN-sulkeumasta. KGN-osue MAV LIITE 2

54 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU mm krb-rako THE TU THE TU yhdesssä pitkässä klo ja 1mm smekt täyte 2 THE TU J 1,2,3 vuoropaikoin, samantyyppisiä ->konjugaatteja? 2 THE TU sulkarakoparvi (rakojen suunta) lk pystynä vyöhykkeenä seinämää. THE rusk.pun täyte. geometrian perust. S-puoli ylös TU mm krb-rako THE TU J3 ja 30 cm rapavyöhyke. tekstuuri normaalihko, mutta irrallista vasaroitaessa. THE TU S=R=kont=HP GRDR-GN PG-suonten poimutus vallitsevasti MAV ja PG OK. PG-suonten kontakteissa HP TU R aalt, 5/m, karb-täyte?? MAV TU S=R=kont=HP, aaltoilee suuntauksen aaltoilevaa vaihtelua MAV TU R, 3/m? MAV TU R, 2/m, lähes vaaka? MAV TU välillä /68/88. paik 1 mm krb. paik pun. rakotäyte 1 THE TU klo-pintoja.lk S. talkkimainen vihert täyte. 1/m, lisäksi pieniä lyhyitä 1 vaikea eritellä rakosuuntia. THE tiheämmin. ehkä J2-J4 samaa systeemiä TU välillä 30-50/ THE TU suuntavaihtelua, esiintyy vähän ryhmämäisesti 1 THE TU S=R1. 3/m, BT-melanos HP GRDR-GN Bt-melanosomi-luiru-kontakteissa MAV ja PG es HP TU /m, kab-täyte MAV TU BT-melanos HP vähän MAV TU punarusk pinta. paikoin tihentymiä, esim : 8/m 1 THE TU suuntavaihtelua, joskus siirrosliikahduksia 1 THE TU epid-täytteisiä rakoja, 5/m. jokunen 122/84 kääntöpaikka, E-puoli THE TU THE TU vaakarakoilu 1 THE TU liusk suunt (rakoilu vai lohkeavuus?) kgn:ssä. ruost. rakopintoja 3 THE TU ruost pun (kova) rpinta. 10 m:n välein isoja 1 THE TU ruost pun (kova) rpinta. 10 m:n välein isoja (muuttui J2-> J1) 1 THE TU vaakaraot, paikoin valk prehn, 1mm. Rakoilu paikoitellen tiheämpi. 2 THE TU J1 tiheää tässä: 7/m, lisäksi 10 cm pituisia 1/cm. pun kova täyte. 3 THE Karhea. Pegmatiitissa serisiitiytym. TU R, sis BT-juomua MAV TU RS hauras, vaaka (OK), yläosa siirtynyt kohti N. MAV TU J1 tiheämpi tässä. pun, kova, myös krb. 2 THE TU rakovyöh. lev 4 m?, J tih.7/m. pun pinnat, myös savi, THE siirrosbreksiatäyte. kaikilla pinnoilla hrtv. TU rakovyöhykkeessä, paik krb THE TU S=R S-perä Perä; GRDR-GN(silmärakennetta) ja KGN(ohutraitaista) ja PG-J pystyjä, lähes konformeja. MAV TU kiillekohdissa liusk suunt lohkeavuus/rakoilu 2 THE TU rusk pun täyte. usein vaakahrtv 2 THE TU vaihtelua suunnissa. sz PL45798 samaa. 2 THE TU klo-pintaisia. Muutamassa krb. Kohta PL tih 5/m. 1 THE TU rakoja sekä mikrobreksiavyöhykkeitä 2 THE TU MHW LIITE 3

55 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU MHW TU silmägneis MHW si TU MHW TU kloriittipinta MHW TU kloriittipinta, lohkoja pudonnut, kolmikulmaisia lohkoja 2 MHW TU pystykonj. MHW TU haarniskap. karb.+klor pinta 3 kiillegneissi MHW TU pystykonj. MHW TU MHW TU rakoryhmä 3 näyte MHW täytteest ä TU MHW TU kloriittipinta, 50 m pitkä 1 MHW TU MHW TU ruhjeista 1 MHW TU MHW TU MHW$- MHW TU MHW TU täyte valk. savimurua 1 MHW TU täyte valk. savimurua 1 MHW TU MHW TU MHW TU täyte hem 2 MHW TU kloriittipinta MHW TU täyte hem 2 MHW TU MHW TU MHW TU MHW TU Katossa 3 MHW TU haarniskapinta, savimurua, vesivuotoa kivi tummanpun. ruhjeista MHW TU savimurua 3 MHW TU R=ST Silmä-gn ja Myl-sauma MAV TU RS VK MAV TU J4 MAV TU J3 MAV TU J1 pitkä kaareva, lähes tunnelin suunt kulku, // juonen kont MAV TU J2 MAV TU J6 MAV TU J5 vaa-at MAV TU R MAV TU R=HP=RS, S-puoli yös? MAV TU Vaa*at, aaltoilee, noin 3 kpl/m MAV TU R, 1-2/m, FeH-täytettä MAV 09,11, TU R/3/m MAV 09,11, TU R, 2/m MAV 09,11, TU R,Vaa*at, 1-2/m, Karb-täytettä MAV 09,11, TU N. 4 m pitkiä, muhkuraisia. 1 THE LIITE 3

56 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU N. kulun suunt pun. rakoja. Myös epid? Vähän helsinkiittimäistä THE kohtaa. TU Pun. rakoilu, tiheä kohta 30/1m, harvenee 4 m:n matkalla. THE TU /1m, vain nämä kuusi rakoa. THE TU suoria 2 THE TU Vain vähän. Rakoilu ei merkittävä muuttuneessa vyöhykkeessä THE TU tai J3. S suuntainen, migmatiitin kivilajirajoilla, punert, ehkä vain THE lohkoutumista. TU THE TU THE TU kaade myös vastakkaiseen suuntaan 30/30. Tiheys vaihtelee 1 THE PL /m, PL /10m TU kulku THE TU lyhyitä vaakarakoja. PL44470: 2cm leveä rikkoanainen, pun. THE TU sileitä, 2m pituisia 2 ehjempää kuin N-puolella THE TU kaarevia, muhkuraisia epid.täytteisiä rakoja. pieniä pintoja. 196/58 ja THE /56 väliltä TU Hrp. Kuuluu varmaan J1 rakoihin (PL 44365) 10/40cm. OK? THE TU /m viiden metrin alalla THE TU vahva suora liusk. tiheä rakoilu S suunnassa 5m matkalla. märkää hematiitin värjäämää harmaata THE kiveä TU lyhyitä epämäär. rakoja. tämä eräs suunta, lisäksi vaaka. pisteestä etelään.kivilaji THE tummenee. alkaa rikkonaisuutta, lyhyttä rakoa TU rykelmä aika vaihtelevia suuntia. Hrp sileähköjä, ei suoria. hiukan THE vaaka-hrtv tapaista TU /10cm. Yksi ryhmä. THE TU S=R=ruhjehierto E-seinässä PG on ruhjeista ja breksoitunutta, MAV linssiytynyttä rakosiirros-luonnetta, Kontaktissa hiertoa TU ryhmiä esim. 5/10cm yhden-viiden metrin välein. Tiheys?. 5mm kvtäyte. 1 THE eri: 1mm vaalea savitäyte. TU molemmissa suunnissa vaihtelua +-20 ast. Lähellä tunnelin suuntaa. punert, ruost. 1 THE TU /72-90 rakoilua pegmatiitti muuttuneen näköistä THE TU Vettä vuotava rako MAV TU J. Loiva-lähes vaaka RR, paikoin lähes silppua, RT epid? ja vaalea 3 MAV kova ja savi, noin 20kpl/80cm-1m-1,5m,kohti N raot harvenevat, mutta verkkomainen risteilevä tyyli säilyy. TU J2 MAV TU J1 MAV TU J3 MAV TU MAV TU Sis epid, kv, ym RT. HP, ruhjeisuutta RR-tyyppisesti toistuen noin 2-3- MAV (5) m välein, tihkuu vähän vettä TU kpl/m MAV TU MAV TU Aaltoilee MAV TU E-seinässä :J Aaltoilee, 5 kpl/m MAV TU E-seinässä: J RR-silppua, sukkularakenteinen, vähän rapautunut. MAV TU Aaltoilee, 2-3/m MAV LIITE 3

57 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU Aaltoilee, 2-3/m MAV TU Epid ja savi-täytettä, 1-3/m MAV TU E-senässä: RS, sis silppua ja epid-rt MAV TU J2.2-3/m MAV TU J1, 2-3/m MAV TU J3 loiva, aaltoilee voimakkaasti, kaade vaihtelee /m. MAV TU S=J, HP. W-puoli ylös kohti N(?) Raitainen GRDR-PG-KGN-luiruinen MAV migmatiitti-osue, jossa HP-raot yleisiä konformeissa saumoissa. TU MAV TU J tiuha paikoin MAV TU MAV TU J MAV TU J MAV TU J MAV TU J, pitkiä MAV TU J1, Hyvin kehittynyt pystyrakoilu, kaareutuu. 2-3/m. 3 MAV TU J2, 110/80-140/80 3/m 3 MAV TU J3 MAV TU J4, 2-3/m. 3 MAV TU J, pitkiä, aaltoilee ja OK-portaittainen, 2-3/m. MAV TU J, pitkiä kaarevia, 2-3/m. 3 MAV TU J, aaltoilee MAV TU J, 320/ , Vihertävä RT, melko pitkiä, 2-3/m. MAV TU hemat-pigmentti 2 PTW TU ruosteinen pinta 2 PTW TU Hiertovyöhyke 60 cm leveä Aaltoileva tumma voim hiertynyt MAV noin 60 cm leveä vyöhyke TU J=ST, hauras, lievästi OK MAV TU rakoryhmä, vaalea savitäyte 1-3 mm, pituus 20/10m 2 savitäyte PTW raoissa TU J2, 3/m. 3 MAV TU J3, vaalea savi- ja silpputäyte, paksuus cm, (120/50, 145/35 - silppua) MAV TU J1, 3/m, vaalea savitäyte, (300/55 rapautuneet reunat), 3 Kivi melko voim ruhjeista MAV TU J=RS, savi-(kitti) ja silpputytteinen, paksuus cm Bt-melanosomi-pintoja ja luiruja MAV kontakteissa ja punaista FeHvärjäymää, rapautuneen oloinen Gr TU J, kaareva pitkä, E-seinä. MAV TU J, Aaltoilee, tunnelin E-seinän suunt. MAV TU J, MAV TU J, E-seinä MAV TU J, kaareva pitkä, karb-täytettä. E-senä. MAV TU J, E-seinä MAV TU J, E-seinä MAV TU J, pitkä aaltoileva, 2/m 2 MAV TU J, 1/m 1 MAV TU J, 2-3/m 3 MAV TU J, 2-3/m 2 MAV TU paikallinen, suora THE LIITE 3

58 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU paikallinen, muita vähäisempi THE TU paikallinen. tiheä, pun.pinta, smekt.täytettä THE TU J, E-seinä MAV TU J, kontrolloi onkaloa. Onkalon suunta on noin 120 TARKISTA PL!? KVARTSI- KVARTSIKIDE-SIKERÖ-ONKALO. MAV KITEITÄ E-seinässä TU J, E-seinä MAV TU paikallinen, suora THE TU pitkähköjä rakoja, smekt.(?)täyte.sekava piirros 1 THE TU vuorinahkaa raossa (näyte hävisi) THE TU THE TU THE TU juonen S-puolella 1 THE TU PL 8109 MAV TU MAV TU juonen S-kontaktissa smektiittirakoja, jotka mahd. hiukan kaareutuvat jyrkemmäksi juoneen päin. Loppuvat juoneen, eivät lk sitä. THE TU Vaihtelua - 87/58. Rakoilu tiheää. Betonointi estää tarkemman 2 betonoitu THE havainnonin. PL 8160 tienoilla smektiittiä TU Migmatiitin pääasiallinen suuntaus ja konf rakoilu MAV TU MAV TU THE TU m pituisia, liusk suunt. klo-pintoja 3 THE TU paikallinen 1 THE TU R2, J Noin 2-1 m PG-J, R-E, semikonf. MAV TU S=R1, J KGN-PG-migmatiittista suoni-gntyyppiä, MAV PG 20-40%. TU lyhyttä rakoilua, vähän risaista THE TU rakoilu sz-vyöhykkeessä. jatkuu 2 m pohjoiseen vyöhykkeestä. THE TU rakoilu sz-vyöhykkeessä. THE TU E-seinä valkomusta MHW migmatiitti TU E-seinä MHW TU karbonaattitäytteisiä, kiiltävä pinta E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU liuskeisuuden suunta, sileä 2 E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU MHW TU migm. gr., MHW graniittia 70% TU MHW TU MHW TU hematiittipinta 2 MHW TU MHW TU hem-pinta+vaaleanoranssi savitäyte 2 MHW TU vaihtelua J1 suunnassa. pinnalla välillä ruosteisuutta. THE TU muhkuraisia. joissain vaal.vihreänharmaa täyte. Esim. tunn suunt 1 näyte PL8716 x THE mx4m taso, pehmeää. TU pientä paikallista rakoilua ylhäällä THE TU tunnelin suunt rakopintoja, muhkuraisia. karb. 1 THE LIITE 3

59 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU valk (smekt) täytteisiä rakoja. 7m pituisia. paikoin sileä pinta. myös 1 THE klo-pintaisia. TU pientä rikkonaisuutta lyhyitä 20cm rakoja. paikallista THE TU Lähes vaakoja smektiitti-täytteisiä rakoja MAV TU J2 MAV TU J3 MAV TU J1 MAV TU J1 noin 3/m. Vuotaa rauta-pitoista vettä. MAV TU J2 noin 1/m. MAV TU J3 MAV TU vaalea savitäyte 2 PTW TU haarniskap. PTW TU rakoryhmä: 5kpl, pituus 20 m 3 PTW TU pituudet 5m/2m 2 PTW TU pituudet 3m/1m 2 PTW TU J. Vaalean harmaa pehmeä täyte. PG ja harmaa kv-rikas gn-osue. PG MAV voim myloniittiutunut (suunt protomyl) noi cm leveälti TU RS=VK=100/ E-seinässä. MAV TU S=J. 2-3/m. Pitkiä. MAV TU J. Lähes suoria, mahd OK-portaittaisia. MAV TU J. 2-3/m. Pitkiä aaltoilevia, voi olla täytteisiä ja HP. MAV TU J=220/ /m. Pitkiä aaltoilevia. MAV TU J, pitkä kaareva. Pinnalla on lähes vaaka lineaatio. MAV TU J. Pitkiä aaltoilee. 020/ /m. MAV TU J. 115/ aaltoilee. MAV TU J. Melko suoria. 2-3/m. Kaade vaihtelee: 240/55, 40, 63, 20. MAV TU J. Aaltoilee. 1-2/m. MAV TU J=RS=OK Suoni-gn migmatiittia (Räkämigmatiitti-tyyppiä) MAV TU J=RHP=OK. lhp=220/15 MAV TU S=J. 3/m. Es yl kontakteissa.. MAV TU J. 1-3/m. Ei kovin pitkiä. MAV TU J. Aaltoilee. MAV TU J. Kaareva MAV TU J=270/75, /m. Kaarevaa, paikoin HP=OK. MAV TU J. MAV TU J. MAV TU J. 3-2/m, aaltoilee. Voi olla J=200/15-raon kojugaatti? MAV TU J. 3-2/m, aaltoilee MAV TU J=050/50-010/75. Harva apurako-syst. 1 MAV TU J. 1 MAV TU J. Mahd RS: sis sukkulamaisia silppu-vyöhykkeitä ja mahd HP. S- 1 MAV puoli ylös kohti 030.(Epävarma tulkinta) TU J. aaltoilee. 1 MAV TU J. sis HP, jolla heikko lineaatio MAV TU J=S (raitaisuus paikallisesti). KGN-melanosomi-luiruissa HP. MAV TU J=S (raitaisuus paikallisesti). MAV TU J. MAV TU J. MAV TU J. MAV TU J. 275/60-65 MAV LIITE 3

60 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU J. MAV TU J. Melko suoria, hiukan HP. x MAV TU J. Hyvin pitkiä aaltoilevia. MAV TU J. MAV TU J / MAV TU J, HP melko liukas aaltoilee /35. MAV TU J. 7/10 m. MAV TU J. 6/3 m, ylempänä vähemmän. Sis ruostetta ja karb RT. MAV TU J. 12/2 m. Ylempänä vähemmän. MAV TU J=S=l=PA (Ptygmaattisesti poimuttuneiden suonten PA). MAV TU J. noin 10 cm leveä pitkä rako, jossa kv-täytettä ja punaista MAV rapautumasavea TU J. HP, noin 5 mm leveä vaalea savitäyte. 290/30-240/ Lievä lineaatio =290/30 MAV TU J=320/70-85, 3/10 m. MAV TU J=240/55, 250/55, 235/60 Ähän kaarevaa ja silppuista, vaalea kova 1 MAV RT ja paik HP. 4 merkittävää 10 m matkalla. TU J= /52-65, noin 10/10 m. MAV TU J=vaaka, noin 1/10 m. MAV TU J=170/50-55, kaareva, 8/3 m MAV TU J=S. noin 7/10 m. E-seinästä. MAV TU J. Vaalea RT. noin 1/m. E-senästä. MAV TU J. 11/10 m. E-seinästä. MAV TU J vaihtelee: J=020/85, 345/85-75, 345/65, melko lyhyitä kaarevia, 4/5 MAV m. TU J=260/35-40, 8-11/10 m. MAV TU BR-vyöhyke, jossa savitäytteisiä rakoja ja sukkulamaista silppua ja Noin 1,5 m leveä BRvyöhyke MAV HP eri suunnissa.. Pääasialliset suunnat ovat: 110/50, 120/30, 210/55. E-Seinässä. W- seinällä vähän savirakoja, muttei Br. TU pari kpl. Myös 143/80 1 kohdasta etelään on betonoitua THE TU ks. sama PL SZ1, SZ2. Osassa raoista ei ehkä siirtymää. 2 THE TU mm smekt rakoja. vaihtelua: 326/62, 343/84 mutta 330/32 yleisintä THE TU cm smekt. Paikall, muutamia rakoja. THE TU J=RS=OK. Savitäytettä noin 10 mm, silppua ja HP: 200/40, 175/35, 130/45. Hauraita rakosiirroksia MAV TU J=RS hauraita. Tuija otti kuvan. MAV TU J=RR=HP, 10-30/3 m. Aaltoilee. E-seinässä urakkarajalla. MAV TU J=HP, tiuhaa, savitäytettä. Tunnelin seinän suuntaisia. PG, ja Tummia melanoso mi-luiruja PG sis runsaasti tummia melanosomi.luiruja, joissa on HPrakoja MAV TU mm krb. paikall 4/m. 1 THE TU Luult sama kuin SZ1 1 THE TU smekt, krb. Suoria. Paikoin tihentymiä 6/0.5m 1 THE TU J=HP, aaltoilee. (120/ , 300/85) MAV TU /1m rakosiirrosryhmä. hiert, smekt, bt-> klo/verm, ms rusk.pun. 2 THE rikkonaista. Harm savea. TU muutama 1 THE TU sileähköjä 2 THE LIITE 3

61 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU Useita. klo-pinta. Ehkä myös rakosuunta. norm.siirros? 2 valokuvia J1:stä PL THE TU paikallinen. ryhmä 5/20cm. tumma kv? täyte. 1-5mm. valokuva PL kivilaji ja raot THE TU kpl rakoja THE TU risteää PL39715-siirroksen kanssa. Linssim breksia/rakoryhmä. THE tiheys vaihtelee 3/1cm - 1/20cm 5m vyöhykkeellä. TU rakoilu muuttuneessa pun vyöhykkeessä. mössöä raoissa. pgm, kgn-- THE > savi. kv-linssiä myös. S-puoli ylös, valokuva W-puolelta TU Turkoosin vihreät saviraot leikkaavat loivasti linssi-silppua. TU-4- Hiertovyöhyke noin 60 cm. Grakgn:ssa. MAV TU Vihertävä savi-silppu-hierto-sauma. MAV TU S=J=rait ja suonitus. (E-seinän syvennys). Selkeä suoni-gn, jossa punertavia MAV PG-suonia.' TU S=J1 MAV TU J2 MAV TU S=J1, Paik ohuita täytteisiä ja melkein silppuisia. KGN/ KGN- PG-suonign-migm. MAV TU S=J1. 3-6/m. Paikoin vaalea RT /karb). 3 MAV TU J2 MAV TU S=J1. Aaltoilee. Sis HP ja hierto-silppua. MAV TU J2. Sis paik HP, jolla lineaatio. MAV TU J3. Lähes vaakaa ja loivaa. MAV TU J4. Aaltoilee. 1-3/m. Paik HP ja karb-täytettä. MAV TU J3. 1-3/m. Vaaleaa täytettä. 2 MAV TU J /m. Paik vaalea karb-täyte. 3 MAV TU J2.1-2/m. Paik vaalea karb-täyte (<1 mm). 2 MAV TU S=J. =rait, suonitus, aaltoilee. MAV TU J. S-perä MAV TU J=RR, Tiuhat rakoilut ja HP-silppua S-perä PG- MAV GR,KGN- MYL-GN TU J. S-perä MAV TU J. S-perä MAV TU Rakosiirros, kaatuu melko jyrkästi kohti S. MAV TU J2. 2-5/m. 3 MAV TU S=J1. 2-5/m, pitkiä kaarevia. 3 MAV TU J3. 1-5/m. MAV TU J4.1-4/m. MAV TU J1=HP, aaltoilee MAV TU S=J1. 2-3/m, sis Bt-melanosomi-luiruja kontakteissa. MAV TU J2 1-8/m. vaihtelee. Usein vaalea beige RT. MAV TU J=HP, sis valkoista karb-rt. E-puoli ylös kohti S. MAV TU J. MAV TU J. MAV TU J. MAV TU J=HP. Liukas. Lineaatio on. MAV TU J=HP, jossa lineaatio. 4-6/m. Vaalea kova RT. MAV TU J=HP. Lineaatio on. Liike OK: N-puoli kohti E alas. MAV TU S=rait=J 1-3/m, pitkiä kaarevia. MAV LIITE 3

62 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU J MAV TU J on risa ja savi-täyte. Vyöhykkeen leveys on noin 30 cm. MAV TU J=HP, jossa lineaatio. MAV TU J MAV TU J=HP= /85, Sis useita lineaatio-suuntia, joista kolme lineaatio-suuntaa mitattu: 040/40 ja 040/10 ja 080/15. Yuo 040/40 on ensisijainen ja muut ovat sisäisiä. KGN, Btmelanoso mi-gn HP-vyöhyke MAV TU S=J. E-seinä, karb-täytt raot yleisiä. KGN-valtainen osue. PG-suonet sis MAV Gra-pbl TU J. Vaalea savi-täyte. MAV TU J=HP, jossa lineaatio, liike OK. W-puoli kohti N. KGN-PGsuoni-gnmigm. BT-melanosomi-luirut ja HP:t yleensä tunnelin suuntaisia.. MAV TU J=HP, jossa lineaatio, liike OK. MAV TU J=HP, jossa lineaatio. Liike OK.W-puoli kohti N alas. MAV TU J MAV TU J=HP, jossa lineaatio. Liike VK. Silppuuntunutta. Perä Kiille-mössöä ja silppua ym. MAV TU J MAV TU J. MAV TU J. kaarevia. KGN-PGsuoni-gnmigm. PG vain vähän (<5 %). Kivi voim silppuuntunutta, helposti sortuvaa. MAV TU J. kaarevia. MAV TU J=RR, silppua. MAV TU J=RR, silppua. MAV TU J. MAV TU J. 215/45, 55. Muodostaa suukkulamaista salmiakki-silppua. MAV TU J. 3/m. MAV TU S=J=HP, silppua ja savea. HP-lineaatio 220/30-40,S-puoli kohti W MAV alas. TU J. 1-2/m. MAV TU n.tunnelin suuntaisia ohuita kv-rakoja graniitissa. suunta on arvio THE TU harmaa savi, rakoja / epätarkka selitys THE TU J. harmaita savi-täytt rakoja. MAV TU J. harmaita savi-täytt rakoja. MAV TU "päärakoilu" kiilojen pintoja THE TU "poikkirakoilu" kiilojen pintoja THE TU kiilamaista nyrkin kokoista silppua. Kovaa mutta haurasta myloniittia(?). Kiiltäviä, kuin puolimetallisia hrp joka suunnassa, mitattu erilaisia kiilojen pintoja "rakopintoja". TU muita kiilapintoja lisäksi, kaikkia suuntia etenkin /n.45. Sileillä muhkuraisilla pinnoilla hahmottuu heikosti pystyjä ja vaakoja viivamaisuuksia. jatkuu ehkä pidemmällekin etelään x THE kiilojen pintoja THE TU S=J=aaltoileva lusta-rako: ala osassa 280/80 ja yläosassa 100/80. MAV TU Hierron liike OK, E-puoli kohti S. Rakosysteemissä useita Perä. MAV suuntia<<<. 100/70, /55, 70, ym. FeH-rakosilaukset yleisiä. Savi-rakoja. Rapautumaa, moroutunut soramaiseksi. TU W-seinä MHW TU W-seinä MHW TU Hem.saumoja: 0/0, 02/67 ja 138/23 W-seinä MHW LIITE 3

63 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU W-seinä pegmatiitti MHW a, runsaasti kvartsia TU kloriittipinta 3 W-seinä MHW TU alkavat 118/70 haarn.pinnasta E-seinä MHW TU Risaa migmatiittia, kuitenkin aika kovaa. Klo(?)-hierto raita, jossa MAV palmikoiva rakenne. hiertov, tummanvihert, sis vaaleaa RT(viol vivahde) TU BT-KLO- LIUSKE TU S=J=140/90+-10, sis hiertoa ja HP. MAV TU J=320/ / Aaltoilee, melko pitkiä, melko tiuhaa, noin MAV /m. TU J=040/80-220/80, aaltoilee, noin 3/m. MAV TU J. noin 2/m. MAV TU J. vaaka. noin 2-5/m. MAV TU E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU rakoryhmä W-seinä MHW TU rakoryhmä 15/2.5 m, pitk. rakoja, hematiittitäyte W-seinä MHW TU E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU W-seinä MHW TU W-seinä MHW TU hematiittitäyte W-seinä MHW TU W-seinä MHW TU W-seinä MHW TU hematiittitäyte W-seinä MHW TU hematiittitäyte W-seinä MHW TU hematiittitäyte W-seinä MHW TU konjugaattirakosuunta 2 E-seinä MHW TU konjugaattirakosuunta, rapaut. vaaleanoranssia murua 1 cm lev 2 E-seinä MHW TU J. MAV TU J. kaarevia, 1-4/m. MAV TU J. harvaa. MAV TU J. suora paikallisesti, 3/m. MAV TU J. 165/75-345/ ja välissä, MAV PL puuttuu TU J=HP. jossa vaaka-lineaatio / ja välissä, MAV PL puuttuu TU J. kaareva /m. MAV TU J. savi-täytteinen ja välissä, MAV PL puuttuu TU J. vaa-at-loivat (W/20). 1-2/m ja välissä, PL puuttuu MAV TU /10m. pun.pinta. 1 THE LIITE 3

64 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU /5m. Rakosiirrosta jossain. jotain pgm-pätkiä samaa suuntaa ja missä hiertymistä lähellä. 1 THE TU J=RR=ST, Linssimäistä silppua, paik savi-täyte. E-seinä GRDR-vaalea MAV TU kakkosrakoilu AKK TU Kok.rikk. RTL 1.Vaaka - loiva päärakoilu pesemätön AKK TU kakkosrakoilu AKK TU Kok.rikk. RTL 1.Vaaka - loiva päärakoilu pesemätön AKK TU Kok.rikk. RTL 1.Vaaka - loiva päärakoilu pesemätön AKK TU Teräviä, pitkiä ja suoria rakoja AKK TU Kok.rikk. RTL 1.Vaaka - loiva päärakoilu AKK TU Teräviä, pitkiä ja suoria rakoja AKK TU Kok.rikk. RTL 1.Vaaka - loiva päärakoilu pesemätön AKK TU Kok.rikk. RTL 1.Vaaka - loiva päärakoilu pesemätön AKK TU Kok.rikk. RTL 1.kakkosrakoilu. Suora, haarniskapinta AKK TU Kok.rikk. RTL 1.kakkosrakoilu. Suora pesemätön AKK TU Kok.rikk. RTL 1.kakkosrakoilu. Terävä AKK TU Kok.rikk. RTL 1.kakkosrakoilu. Terävä, suora AKK TU Kok.rikk. RTL 1.Loivahkokaateisia, rakoväli 2 m AKK TU Kok.rikk. RTL 1.kakkosrakoilu. Tiivis AKK TU Kok.rikk.RTL 2. Loivahkokaateisia rakoja AKK TU Kok.rikk.RTL 2 AKK TU Kok.rikk.RTL 2 AKK TU Kok.rikk.RTL 2 AKK TU E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU hematiittia 2 E-seinä MHW TU paikallisesti 2-tiheä 2 E-seinä MHW TU rakovyöhyke J2:n kanssa, punosmainen, seris.pinta 3 E-seinä MHW TU rakovyöhyke J1:n kanssa, leikkaava J1:een nähden 2 E-seinä MHW TU W-seinä MHW TU rakoryhmä, hyvin paikallinen 3 E-seinä MHW TU W-seinä MHW TU m lev. rakovyöhyke, jossa yl rakoväli < 10 cm, joissakin raoissa 3 E-seinä MHW vaal.pun. savimaista murua TU rakoryhmä 3 E-seinä MHW TU kvmsjuonen kontaktin suunnassa, 2.5 m leveydeltä 3 E-seinä graniitti, MHW keskir TU W-seinä kiillegneissi MHW TU E-seinä kvartsimaa sälpäjuoni TU E-seinä kvartsimaa sälpäjuoni TU E-seinä kvartsimaa sälpäjuoni MHW MHW MHW TU J: silppu/savi? x MAV TU E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU lyhyitä 2 E-seinä MHW LIITE 3

65 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU m pitkä, 30 cm lev. hauras saumasto, hem. saumoissa E-seinä MHW TU kloriittipinta 2 E-seinä MHW TU kloriittipinta 3 E-seinä MHW TU lyhyitä pätkiä E-seinä MHW TU J.= 260/35 ja 280/35 : Vallitsevat raot perä-senässä N-perä KGN, GRDR(-GN)-PG (megakrystinen). migm. MAV TU loivaa rakoilua erottuu betonin läpi THE TU paikallinen 2/1m 1 THE TU J=HP. kaareva, 1/m. MAV TU J. >3/m MAV TU toisinaan 1 mm savitäyte. kaade vaihtelee paljon. myös tihentymiä 1 THE TU pitkiä, halki tunnelinkin. 2/1m. myös 222/89 2 melko kuraista THE TU J=HP=305/70, jossa lineaatio l=210/15 Osue PG-GRDR-Bt-melanosomimössö-raitoja, joissa paik HP MAV TU J=HP=025/72, jossa lineaatio l=025/72 MAV TU liittynee pl35225 SZ:een 1 THE TU J=HP(kaartuu)=090/55-075/45, jossa on lineaatio l=145/30. MAV TU kpl 1 THE TU suoria, 10m. 1/4m. kaateet myös 50/50 1 THE TU J=060/ J=RR=ST=060/80 VK MAV TU J. 1/m, kaareva. MAV TU J=055/60-55,1-2/m MAV TU J. 2-3/m N-perä PG-valtainen, sis paik gra-pbl-täpliä MAV 30,8, (muuttunutta). Moroutnutta ja rapautunutta PG ja tummia melanosomi-luiruja TU J. 2/m. MAV TU J. KGN-GRDR -osue MAV TU J. 2/m MAV TU J=070/40-45, >2/m. MAV TU W-seinä MHW TU W-seinä MHW TU hematiittitäyte, erisuuntaisia myös W-seinä MHW TU E-seinä MHW TU W-seinä MHW TU /4m. 10m/5m 2 PTW TU /4m. 10m/5m 2 PTW TU /3m. 10m/3m. Rakopinnat hem. punaiset 2 PTW TU /4m. 10m/5m PTW TU /3m. 10m/5m. PTW TU isoja pintoja. 8/5m. 10m/5m PTW TU J=HP=090/80. Pitkiä kaarevia rakoja joissa Bt-melanosomi-silaus.j GRDR(-GN) vallitsee MAV alineaatio l=340/05 TU PTW TU MHW TU /10m. 10m/5m 1 PTW TU /3m. 5m/4m 2 PTW TU MHW TU cm lev, 20m pitkä hyvin ruhjeinen sauma. Lisäksi 3kpl/3m PTW TU J: paik >10/m. PG raitaista, karkeat osat ruhjeisia. MAV LIITE 3

66 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU J=025/80-67, 2-3/m, laskettu 10/5m. MAV TU J. 3/m. MAV TU J. 5/2m MAV TU MHW TU MHW TU MHW TU J=RS=HP=ST=290/80 jossa on lineaatio l=180/35, VK W-puoli ylös MAV kohti N(?).,Kaareva rakosiirros-vyöhyke, noin cm levveä, palmikoi, sis savea, silppua, karb, punaista mössöä TU J. 10/10m MAV TU J. 8-10/10m MAV TU J=HP, jossa lineaatio l=250/62, W-puoli ylös.pitkiä seinämän suuntaisia aaltoilevia, melko sileitä. 2-3/m, yleisesti 5/10m GRDR/PG-suhde on noin 50/60. MAV TU MAV TU tiheys MAV TU tiheys MAV TU tiheys MAV TU J1:ksi laskettava sulkarakoparvi,parven suunta 230/68. pun pinta. THE TU J=RS=OK. 170/80= mikä luku? vaal vihert rakotäyte (sama luult THE havainto) MAV TU sileitä mutta ei tasaisia. vaalea pehmeä täyte. Joitakin isoja esim: 1 Näyte PL x THE /51 2cm vaal kellert savitäyte, pitkä. Kattopuolessa sulkarakomaisia 192/165 rakoja, piirros. TU pun pintoja. 255/58 myös. 1 THE TU J1:ksi laskettava sulkarakoparvi, parven suunta 205/80 1 THE TU muutamia 1 Näyte THE TU paikallinen, muutama. THE TU paikallinen, muutama. THE TU /67 samaa vai eri? 2 punaista, ruosteen THE punaista TU loiva rakoilu seuraa joskus loivia pgm-juonia kulku loiva myös migmatiitissa THE TU paikallinen? THE TU epid(?)ja kv-täytteistä rakoilua. myös pinkkiä täytettä. Näitä lk THE sulkaraot ks. PL muut TU sulkaraot, OK S-puoli ylös.keskiviiva 180/45. pun täyte.piirros. Lk näyte pinkistä min x THE epid-rakoja. Yhdellä pinnalla yhtyvät. TU paikallisesti, rykelminä. 2/20m THE TU samoja rakosuuntia kuin tienoilla mutta tiheämmässä. muhkuraista seinämää. märkää, ruosteenpunaista. THE TU /80 esim. 1 THE TU vrt. PL loivahkoa rakoilua lisäksi betonoitua THE TU /77. Muutama. Lähenee tunnelin suuntaa, ehkä yleisempikin. THE TU sileitä. PL33580 tihelmä 10/m 330/73, pun. 1 THE TU THE TU pun, myös epid-rakoja, sileitä, aaltomaisia pintoja. THE TU kpl THE TU n.tunnelin suunt (voi siis olla yleisempikin!) Krb, 1mm lev. THE TU savitäytteinen rako THE TU kv-rakoja THE TU kv-rakoja THE LIITE 3

67 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU tiheämmin PL kohdalla 1 THE TU tiheämmin PL kohdalla 2 THE TU m pitkiä 2 lievä epävarmuus THE sijainnista - tark.piri! TU ks sz-suuntana. kelt ja ruost pintoja. Pitkiä aaltoilevia rakoja. kaateita vastakk. suuntiin->kiiloja. Kirjavaa, märkää. THE TU S=J=ST. voim hiertovyöh, hrp, jossa lineaatio. (kuvassa ainakin 2 m, MAV THE) TU ruhj. PG, jossa hiertosaumoja, rait <20cm. niissä miarol onkaloita 5x15cm. PG Ruhjeinen MAV TU E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU vaalea, savim. miner+maasälpää pinnalla 2 E-seinä MHW TU vaalea, savim. miner+maasälpää pinnalla 2 E-seinä MHW TU E-seinä MHW TU rakotihentymä, 10/0.5m kahden m:n matkalla. E-puoli. Vaalea täyte, kidemuot kv:n ohessa THE TU krb-täyte, myös homeen vihreää, myös smekt. THE TU sairas ruhje. het. pitkiä kaarevia rakoja ja hrp. suunta? MAV TU avoimia kv-kiderakoja (myös 93/67). ovat aikaisempia kuin J1. J1 raot THE ja krb-täyte leikkaavat kv-rakoja. TU J. =>3/m pitkiä aaltoilevia. MAV TU J. MAV TU J. =>3/m pitkiä aaltoilevia. MAV TU selkeä rakoilu molemm. seinillä 2 W-seinä MHW TU W-seinä graniitti pun MHW TU W-seinä graniitti pun MHW TU W-seinä graniitti pun MHW TU W-seinä graniitti pun MHW TU yksittäisiä savitäytt. 1cm rakoja. Myös 180/85. punert, voim 1 THE muuttunut, hemat. (huom, kaade pohjoiseen oikeasti!) TU suoria rakoja 2 THE TU J. vähän rapautunut MAV TU S=J=KGN:n rait osue ja GR-suonitus 308/75-285/70 vaihtelee. GN-osue MAV TU J=hp yleisiä, kaarevia. GR-PG vähän täpliä. MAV TU J. aaltoilee. MAV TU kloriittipinta W-seinä MHW TU kloriittipinta 3 W-seinä MHW TU W-seinä MHW TU vyöhykemäisesti 3 E-seinä MHW TU kloriittipinta 2 W-seinä pegm, keskirak-karkea pun. gran MHW graniitti TU kloriittipinta 2 W-seinä pegm, keskirak-karkea pun. gran MHW graniitti TU hematiittipinta, vyöhykemäinen 3 E-seinä MHW TU THE TU klo-pintaisia. Joku krb-täyte. Myös 258/40 viuhkamaisesti(piirros) 2 THE TU sileä, kloriittipinta 1 W-seinä MHW TU kloriittipinta 1 W-seinä pegm, keskirak-karkea pun. gran MHW graniitti TU W-seinä pegm, graniitti keskirak-karkea pun. gran MHW LIITE 3

68 Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU W-seinä pegm, keskirak-karkea pun. gran MHW graniitti TU J. MAV TU J. MAV TU J=HP, jossa lineaatio PG mätää E-seinässä MAV TU J. MAV TU sileä, pituus 13m/1.5 m, J1+J2+J3 muodostavat heikkousvyöhykkeen sisäänajotunneli graniitti, MHW hapan gneissi sulkeumia TU sileä, kloriittipinta 3 sisäänajotunneli MHW TU sisäänajotunneli MHW TU paikallinen, raitaisuuden suunta sisäänajotunneli MHW TU sisäänajotunneli MHW TU kloriitti+savimin.pinta 2 sisäänajotunneli MHW TU vaal.kellertävä savimin.pinta 2 sisäänajotunneli MHW TU kloriittipinta 2 sisäänajotunneli "breksia" MHW TU sileä sisäänajotunneli MHW TU sileä, vyöhykkeinen 3 sisäänajotunneli "breksia", MHW hapan gneissi+pe gmat TU sisäänajotunneli graniitti MHW TU sisäänajotunneli graniitti MHW TU sileä, kloriittipinta 2 sisäänajotunneli graniitti MHW TU sisäänajotunneli MHW TU sisäänajotunneli MHW TU rakenteen suunta 3 sisäänajotunneli MHW TU oranssi+vaalea savimin.pinta, J2+J3 muodostavat vyöhykk. 2 sisäänajotunneli MHW TU kloriittipinta 2 sisäänajotunneli TU6- "breksiaa" MHW TU kloriittipinta, J2+J3 muodostavat vyöhykk. 2 sisäänajotunneli TU Kok.rikk. RTL 1. lyhyitä, tiiviitä rakoja AKK TU Kok.rikk. RTL 3. Kaarevia haarniskapintoja, rikkonaisuusvyöhyke Lyhyitä, kaarevia PG AKK rakoparvia TU en-echelon rakoilu, SE ylös sisäänajotunneli MHW TU sisäänajotunneli MHW TU sisäänajotunneli MHW TU sisäänajotunneli MHW TU sisäänajotunneli MHW TU J. Komea kupera rako-pinta/parvi? PG:ssa MAV TU sisäänajotunneli MHW TU hematiittia pinnalla, muodostaa saumoja 1 sisäänajotunneli MHW LIITE 3

69 Selitys liitetaulukoihin 1-3 TU Tunnelin urakkaosuus PLA Paaluluku havainnon kohdalla tai laajemman havainnon alkupiste Nimim Havainnon tekijän tunnus Pvm Päivämäärä Huom Huomattavaa, esim. "betonoitu" Nayte Näytteen tunnus Kivilaji Klj Erityispiirteet Kivilajin erityispiirteet Kontaktit Kivilajikontakti 1=Terävä, 2=Diffuusi, 3=Tektonisoitunut Juonen leveys (cm) Tekt hav tyyppi Tektonisen havainnon tyyppi 1=Liuskeisuus, 2=Lineaatio, 3=Poimuakseli, 4=Akselitasoliuskeisuus 5=Harjapinnansuunta, 6=Juoni, 7=Siirros, 8=Rako, 9=Muu (esim muuttuminen) Kaateen suunta Tektonisen havainnon kaateen suunta Kaade Tektonisen havainnon kaateen suuruus Liusk ja Lin voim Liuskeisuuden ja lineaation voimakkuus 1Ei erotu 2Mitattavissa 3Selvä 4Dominoiva Tekt hav Tektonisen havainnon erityispiirteet Erityispiirteet Rakotih. Rakotiheys 1 = rakoväli yli 1 m, 2 = rakoväli m, 3 = rakoväli m. Hiertoviivaus Hiertoviivauksen suunta Hrtv kd Hiertoviivauksen kaade Siirroksen kätisyys 1=vasenkätinen siirros, 2=oikeakätinen siirros Siirroksen tyyppi B=breksiat, iskostuneet, D=kideonkalo, -rako, E=epidootti, H=haarniskapinta, K=kloriittipinta, M=myloniitti, ML=myloniitti mahdollisesti blastomy, R=rakosiirros, SB=siirrosbreksia, SD=semiduktiili, T=tumma siirrossauma (voi olla semidukt tai hauras kv), X=laatu epäselvä, ei kuvausta KMA Kilometriluku havainnon kohdalla tai laajemman havainnon alkupiste XA Havainnon x-koordinaatti (laskettu kaavalla paalu- tai kilometriluvusta, pyöristynyt n. 3 m tarkkuudelle) YA Havainnon Y-koordinaatti (laskettu kaavalla paalu- tai kilometriluvusta, pyöristynyt n. 3 m tarkkuudelle) ZA Tunnelin pohjan korkeuspiste havainnon kohdalla (saatu paalu- tai kilometriluvun laskukaavasta) KML Havainnon loppupään kilometriluku PLL Havainnon loppupään paaluluku XL Havainnon loppupään kilometriluku YL Havainnon loppupään y-koordinaatti ZL Tunnelin pohjan korkeuspiste havainnon loppupään kohdalla Taulukoiden tekstejä ei ole tarkastettu ja ne saattavat sisältää virheitä ja kartoittajien omia lyhenteitä. Ei-pistemäisissä havainnoissa alkupään ja loppupään paaluluvut ovat vaihtelevassa järjestyksessä riippuen havainnoitsijan etenemissuunnasta a. o. kohdassa. Taulukoihin ei ole tilanpuutteen takia laitettu koordinaatteja, toista kilometrilukua eikä korkeusarvoja, mutta ne ovat tarvittaessa saatavilla. LIITE 4

70 Liite 5. Kivilajit Savion rautatietunnelissa. 1 - Kiillegneissi pegmatiitti seurue. 2 - Kiillegneissi granodioriitti - pegmatiitti seurue. 3 - Karbonaattikivi, karsikivi, wollastoniittikivi. 4 Diopsidikarsi. 5 Kvarsiporfyyri. 6 Karbonaattikivi väliosue. 7 Diopsidikarsi väliosue. 8 - Wollastoniittikiviosue. 9 Tremoliittikarsiväliosue. 10 Diabaasijuoni. 11 Metadiabaasijuoni. 12 Kvartsiporfyyrijuoni. 13 Graniittijuoni. 14 Kvartsiporfyyri-basaltti-sekajuoni. 15 Kvartsikideonkalo. 16 Hiekkakivi raontäytteenä. Liuskeisuusmerkki osoittaa vallitsevan liuskeisuuden, raitaisuuden tai migmatiitin suonituksen kulun ja kaateen suunnat. Eri väreillä ja symbolimuodoilla on esitetty kaateen jyrkkyys. LIITE 5