Monivaiheinen siirros/heikkousvyöhyke Länsimetron Tapiolan Urheilupuiston työmaalla
|
|
- Saija Manninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo GTK/34/2016/ Monivaiheinen siirros/heikkousvyöhyke Länsimetron Tapiolan Urheilupuiston työmaalla Tuija Elminen, Marit Wennerström, Markus Vaarma, Taija Huotari- Halkosaari, Kai Nyman
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo GTK/34/2016/
3 14
4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 HEIKKOUSVYÖHYKKEEN/SIIRROSVYÖHYKKEEN KUVAUS Maastotutkimukset Näytteet ja tutkimusmenetelmät 1 2 MINERALOGISET TUTKIMUKSET XRD-tutkimus Ohuthietutkimus 5 3 GEOLOGINEN HISTORIA 7 4 LÄNSIMETRON TAPIOLAN URHEILUPUISTON ASEMAN RUHJEEN MITTAUS MAGNETOMETRILLÄ Työn tarkoitus Mittauskohteen kuvaus Mittauskalusto Mittauksen suoritus Mittaustulokset Mittausten arviointi ja pohdinta 11 KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET: Liite 1. Liite 2. LIITE 1 Mineralogiset tutkimuslaitteet LIITE 2 Magnetometrauksen aineistoluettelo
5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HEIKKOUSVYÖHYKKEEN/SIIRROSVYÖHYKKEEN KUVAUS Länsimetron tunnelin Tapiolan urheilupuiston työmaan asemakaivannon kohdalla paljastui kallioleikkauksissa ja irtomaapeitteistä puhdistetussa kalliopinnassa kallioperän heikkousvyöhyke. Tämä koillislounassuuntainen epäjatkuvuusrakenne on jo aiemmin tulkittu geofysiikan aineistosta ja korkeusmalleista n. 2.6 km pituisena anomaliana projektissa Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin Espoo-Helsinki- Vantaa, myöhemmin tässä Rakennettavuusmalli (Pajunen ja muut, 2002a,b). Samantyyppisiä rakenteita esiintyy pääkaupunkiseudulla useita. Maastossa peitteinen painanne ei ole ollut havaittavissa ennen louhintaa. SITO Oy:n piirustuksista tulkittuna kalliossa on ollut arviolta 15 metriä leveä ja keskeltä 4 m syvyinen loiva painanne. 1.1 Maastotutkimukset Maastokäynnin aikana (GTK: M. Wennerström, M. Vaarma, T. Elminen) otettiin valokuvia ja näytteitä sekä tehtiin mittauksia rakoilusta ja siirroksesta työmaalla. Pohjoisseinämällä olivat rakennustyöt käynnissä, joten tarkasteltavana oli eteläseinämää n. 150 m matkalta. Seinämä oli yläosastaan jo ruiskubetonoitu ja kalliota leikkauksessa oli näkyvissä suunnilleen neljän metrin korkeudelle. Kallio koostui graniitista. Koko kallioleikkaus oli sävyltään (ruosteen) punainen johtuen rakopintojen Fepitoisista mineraalipeitteistä ja rapautumatuotteista (Kuva 1.). Rakoilu oli kauttaaltaan melko tiheää. Heikkousvyöhykkeen ydinosasta itään päin mitattiin rakosuunnat ja -tiheydet sekä rapautuneen aineksen ominaisuuksia (Kuva 1.). Heti ydinvyöhykkeen vieressä kolmisen metriä leveällä alueella kivi oli 3-5 cm kokoisina kappaleina ja rapautuminen oli hyvin voimakasta. Siitä itään rakoilussa oli vallitsevana itäkaakkoon viettävät jyrkät suunnat. Erilaisia rakoiluvyöhykkeitä on kuvattu tarkemmin seinämän kuvakoosteen kuvatekstissä (Kuva 1). Lähes keskellä eteläseinämää erottui siirroksen ydinosa, joka oli valkoisen -vaalean harmaan valuneen hienoaineksen vallassa (Kuva 2). Sen reunoilla graniitti oli erityisen rikkoutunutta ja rapautunutta. Alaosassa irtonainen aines oli levinnyt ja sotkeutunut niin, ettei siirroksen kontakteja ja leveyttä pystynyt havaitsemaan. Ylhäällä leikkauksessa vaaleanharmaan aineksen ja rikkonaisen graniitin kontakti oli sileä ja aaltoileva, haarniskapintamainen. Loiva-vaaka hiertoviivaus oli erotettavissa. Vaalea aines oli savimaista ja sitkeää ja sisälsi kovia kappaleita, kooltaan jopa kymmeniä senttimetrejä. Niitä oli vaikea hahmottaa kaikenpeittävän hienoaineksen vuoksi. Hienoaineksessa on myös vaaleanpunaista pigmenttiä. Ydinvyöhykkeen leveys on arvioilta 40 cm ±20 cm ja suunta 122/ Näytteet ja tutkimusmenetelmät Näytteitä otettiin ydinvyöhykkeestä ja sen ympäristöstä 20 metrin etäisyydellä. Kovista kivinäytteistä tehtiin ohuthieet mineralogian ja rakenteen tutkimista varten pertrografisella mikroskoopilla. Opaakit (malmimineraalit) ja muuttuneet mineraalit tutkittiin hieistä elektronimikroskoopilla (SEM, BSE) Pehmeän savimaisen aineksen koostumus tutkittiin röntgendiffraktiolla ja savimineraalit varmistettiin SEM-, IR- ja ioninvaihtomenetelmillä. Tutkimuslaitteet on lueteltu liitteessä 1.
6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva 1. Graniittinen kallioleikkaus, jossa siirros/heikkousvyöhyke kuvan keskiosassa. Heikkousvyöhykkeen ydinosasta itään päin rakoilu- ja rapautumisominaisuudet vaihtelivat vyöhykkeittäin. Vyöhyke I: n. 3 m leveydeltä punaista (Fe-oksidi), melko voimakkaasti rapautunutta kiveä, jossa rakosuunnat eivät ole mitattavissa. Vyöhykkeessä on 3-5 cm kokoisia kivenkappaleita. Vyöhyke II: n. 2.5 m leveä, tiheärakoinen, punaiseksi värjäytynyt kivi, jossa päärakosuunta on 125/70. Vyöhyke III: N. 8 m leveä vyöhyke, jossa rakoja cm välein, muodostavat kiilarakennetta; J1 = 137/83, J2 = 312/67 ja J3 = 72/42. Vyöhykkeen keskellä on 1 m levyinen duktiilia taipumaa seuraava, pystysuunnassa aaltoileva rakovyöhyke (keltainen katkoviiva). Vyöhyke IV: jatkuu kuvasta itään päin, yhteensä n. 8 m, rakotiheys 20 rakoa 8 m:llä, suunnassa 103/80. Heikkousvyöhykkeen suunta on mitattu ydinosan keskeltä, pitkästä rakopinnasta.
7 3 Kuva 2. Siirroksen ydinosa, joka näkyy kallion pinnalla vain painanteena, on leikkauksessa hyvin esillä. Materiaali on vaaleaa ja savimaista. Eteläseinämä. 2 MINERALOGISET TUTKIMUKSET 2.1 XRD-tutkimus Vaaleasta savimaisesta vyöhykkeestä otettiin näytteitä mineralogian selvittämistä varten. Hienoksi jauhautuneesta aineksesta tehtiin kuudesta näytteestä röntgendifraktioanalyysi (Taulukko1). Kaikissa näytteissä oli mineraaleina kvartsi, kalimaasälpä ja illiitti. Valkoinen sitkas ja muovautuva mineraali oli siis illiittiä. Illiitti oli hyvin hienorakeista; osa aineesta meni läpi 1,2 mikronin seulasta. Paisuvahilaisten poissulkemiseksi tehtiin lisätutkimuksia (SEM-analyysi, IR-määritys ja ioninvaihto). Näytteet eivät sisältäneet paisuvahilaisia savia. Stenman Mineralsin tekemässä raportissa SITO Oy:lle on näytteestä tunnistettu myös smektiitti. Saimme näytettä lisää Pasi Hautalahdelta (SITO Oy) ja siitä tehtiin GTK:ssa uudet analyysit, myös ioninvaihto. Hienoaines oli puhdasta illiittiä. GTK:n analysoimassa näytteessä ei siis ollut smektiittiä. Kloriittia oli joissakin näytteissä vähän ja yhdessä näytteessä oli hiukan vermikuliittia (Taulukko 1).
8 4 Taulukko 1. Röntgendifraktioanalyysit vaaleasta savivyöhykkeestä. Paaluluku/ Tunnus XRDtunnus / hietunnus LU3LE10350 (X14-26) Kvartsi, kalimaasälpä ja illiitti. LU3LE10350 (X13-487) Kvartsi, kalimaasälpä ja Illiitti. Kloriittia hieman. LU3LE10350 (X13-488) Kvartsi, kalimaasälpä ja Illiitti. Mineraalit Lisätietoa Vanha tunnus SITO:n näyte. Illiitistä tehtiin lisätutkimuksia (mm. ioninvaihto) smektiitin havaitsemiseksi. Kloriittia esiintyy hieman suunnatussa näytteessä. (7Å piikki häviää kuumennettaessa). Näytteestä tehty myös SEM-analyysi, savimateriaali on illiittiä. Hienoaineksesta tehtiin IRmääritys. IR:llä sama tulos. Kloriittia ei havaittu eikä kaoliniittia. Vaalean aineksen lisäksi tumma luiru. Spektri on lähes identtinen edellisen näytteen kanssa (X13-487) (tosin edellisessä näytteessä on enemmän kvartsia). Kloriittia esiintyy hieman suunnatussa näytteessä. (7Å piikki häviää kuumennettaessa). LU3LE10330S LU3LE10 330S1 LU3LE10 330S2 LU3LE10350 (X13-489) Kvartsi Näytteen kova aines LU3LE10 330S3 LU3LE10350 (X13-490) Kvartsi, kalimaasälpä, illiitti ja vermikuliitti. LU3LE10 330S3 LU3LE10350 (X13-491) Kvartsi, kalimaasälpä, illiitti. Todennäköisesti hieman kloriittia. Näytteen pehmeä aines. Suunnattu näyte paisuu hieman etyleeniglykolikäsittelyssä, mutta ei riittävästi ollakseen smektiitti. Kuumennetussa näytteessä havaitaan pieni kohouma n. 12 Å kohdalla. Näytteessä on illiitin lisäksi hieman vermikuliittia. Näytteen pieni 14 Å piikki viittaa kloriittiin LU3LE10 330SX
9 5 2.2 Ohuthietutkimus Lähtökivilaji on graniitti. Ehjimmässä näytteessä päämineraaleista kvartsi ja kalimaasälpä ovat säilyneet, plagioklaasi on melko vahvasti serisiittiytynyt ja biotiitti on osittain muuttunut götiitiksi. Tunnistamattomaksi jäänyt amfiboli/pyrokseeni on muuttunut täysin. Muuttumistulos on mahdollisesti joku eri mineraalien seos. Tekstuuri on graniittinen. Kvartsissa näkyy paikoin dynaaminen deformaatio aaltosammumisena ja vähäisenä alirakeitten muodostumisena. Olisi tarpeen hakea vielä muuttumattomampi näyte kaivannon ulkopuolelta, kauempana ruhjeen vaikutuspiiristä. Taulukossa 2 on esitetty eriasteisesti deformoituneiden kivien mineraalit. Taulukko 2. Mineralogian muuttuminen deformaatiorakenteen edetessä ehjästä duktiilin kautta hauraaseen Urheilupuiston graniitissa. xx=runsaasti, x=vähän, (x)=hyvin vähän. Kiintokataklasiitin hyvin hienorakeisen aineksen mineraalit epävarmoja. Näyte-> LU3LE10310N LU3LE10348S LU3LE10360S LU3LE10350, S Rakenne-> Mineraali Ehjä graniitti Myloniitti Kiintokataklasiitti kvartsi xx xx xx x plagioklaasi xx xx kalimaasälpä xx xx x x albiitti xx xx biotiitti xx px/amf (muutt.) x götiitti xx serisiitti x x? kloriitti x? x vermikuliitti x? (x) zirkoni (x) (x) pyriitti x rutiili (x) (x) monatsiitti (x) illiitti? xx Irto-kataklasiitti Ehjässä graniitissa aksessorisina apatiitti, allaniitti -yksi havainto, (ilmeniitti ja rutiili muuttuneita). Myloniittiutuneissa kivissä mineralogia on sama kuin ehjässä graniitissa, paitsi tunnistamatonta amfiboliitti/pyrokseenimineraalia ei esiinny. Useimmiten biotiitti on lähes täysin muuttunut götiitiksi riippumatta deformaation määrästä. Götiitin muoto noudattaa kiilteen muotoa ja/tai on epämääräisenä massana, ryyneinä ja raontäytteinä. Kloriittia on hiukan joissakin näytteissä. Myloniittirakenteet vaihtelevat protomyloniitista mesomyloniittiin (ent. ortomyloniitti). Rakenteet viittaavat alhaisen-keskiasteen deformaatioon.
10 Mesokiintokataklasiittinäyte (siirrosbreksia) näyttää paljain silmin betonilta: harmaa tasainen massa, jossa on hajarakeita, tosin kulmikkaina kappaleina. Ohuthieessä erottuu kiven heterogeeninen raekoko (Kuva 3.). Suurimmat kulmikkaat klastit ovat kvartsia ja kalimaasälpää. Pienemmät kvartsi- ja kalimaasälpäklastit ovat kasvaneet osittain omamuotoisiksikin kiteiksi muodostaen välillä yhtenäistä perusmassaa. Paikoin perusmassa koostuu hienorakeisista kiille/savi-seosmineraaleista (Kuva 3 ja 4), joiden mineraalikoostumusta ei hienon raekoon vuoksi voi elektronimikroskopiallakaan selvittää. Mahdolliset plagioklaasiklastit ovat myös muuttuneet kiillemineraaleiksi. Pyriittiä (rikkikiisu), rutiilia ja monatsiittia esiintyy osittain omamuotoisina kiteinä. Irtokataklasiittivyöhykkeessä (savivyöhyke) illiitin seassa esiintyneet kvartsikappaleet koostuvat kvartsikidekimpuista, -raontäytteistä ja hienorakeisesta kvartsiutuneesta massasta. Jäänteinä erottuu hiukan haamumaisia kappaleita, luultavasti maasälpien jäänteitä. Tämä lienee kvartsiutunutta kataklasiittia. 6 Kuva 3. Kiintokataklasiitti. BSE-kuva ohuthieestä. KV kvartsi, KMS kalimaasälpä, KI kiille/savi-mineraaliseos, PY pyriitti. Mustat kohdat onteloita.
11 7 Kuva 4. Kuva 4. BSE-kuva kiintokataklasiitin perusmassasta. Hienorakeinen kiemurainen massa kiille/saviseosmineraaleja K/S, KV kvartsi, KMS kalimaasälpä, KLO lähinnä kloriitti, RUT rutiili. 3 GEOLOGINEN HISTORIA Kuvassa 5 on esitetty kartalla Rakennettavuusmallin (Pajunen ja muut 2002) heikkousvyöhyketulkinta ja myloniittihavainnot NE-suuntaisista siirroksista. Maastossa havaitut myloniitit ovat samantyyppisiä kuin urheilupuiston myloniitit. Niiden läheisyydessä voidaan kartalla erottaa aeromagneettisessa aineistossa NE-suuntaiset ympäristöä heikommat magneettiset anomaliat (Kuva 6). Urheilupuiston tuoreessa leikkauksessa oli myloniittien lisäksi näkyvillä selkeä irtokataklasiittivyöhyke. Monissa muissa vastaavissa siirroksissa on todennäköisesti myös tällainen hauraasti rikkoutunut osa tai osia mutta ne ovat pinnalta rapautuneet ja huuhtoutuneet pois ja painanteet ovat yleensä maapeitteiden alla. Vyöhykkeiden kovempia myloniittisia osia on säilynyt ja löytyy usein läheisiltä kallioilta. Joissakin kohteissa myloniiteissa oli myös viitteitä hauraasta rikkoutumisesta (Rakennettavuusmallin kartoitusaineisto, GTK). Nämä NE-SW-suuntaiset myloniitit ovat syntyneet svekofennialaisen orogenian jälkeisissä liikunnoissa, jolloin deformaatio on jo osittunut. Kuitenkin deformaatio siirroksissa on ollut vielä duktiilia ja tapahtunut ennen rapakivien tunkeutumista, ennen 1650Ma (Elminen et al. 2008). Urheilupuiston myloniitista ei voitu määrittää liikuntosuuntaa eikä lineaatiota. Joskus vastaavissa myloniiteissa lineaatio ja liikuntosuunta on ollut määritettävissä ja tällöin kallion itäpuolen on todettu liikkuneen myloniittiutumisvaiheessa ylöspäin suhteessa länsipuoleen. Kuvattuja myloniitteja myöhemmät liikunnot ovat osittain keskittyneet näihin jo heikentyneisiin kohtiin kallioperässä. NE-suuntaisissa hauraissa siirroksissa esiintyy haarniskapintoja, joissa erottuu sivuttainen siirrostuminen. Ne on tulkittu rapakivimagmatismin jälkeisiksi liikunnoiksi, jotka liittyvät samaan transpressionaaliseen systeemiin, missä alueella yleiset NW-suuntaiset hauraat normaalisiirrokset ovat syntyneet (Elminen et al. 2008). NE-suuntaiset siirrosrakenteet ovat kiinto- ja irtokataklasiitteja. Sivuttaisliike erottui myös tässä hauraassa siirroksessa loivana hiertoviivauksena. Mekaanisen rikkoutumisen lisäksi kivi on muuttunut kemiallisesti liuosten päästessä kulkeutumaan rikkonaisessa kivessä.
12 8 Kuva 5. Kuva 3. NE-suuntaisia heikkousvyöhykkeitä (musta) pääkaupunkiseutualueella Rakennettavuusmallin mukaan ja maastohavaintoja myloniittisiirroksista (punainen), (Pajunen ja muut 2002a). Urheilupuiston kohde sinisellä. Kaateet myloniiteissa ovat astetta kaakkoon. Kuva 6. Myloniittikohteita ( vrt kuva 5.)aeromagneettisella kartalla, jossa korostettu NE-suuntaisia piirteitä. Urheilupuiston kohde sinisellä. Siirrospaljastumien läheisyydessä NE-suuntaisiksi siirroksiksi tulkittavia kilometrien pituisia rakenteita. TDR-derivaatta, suunta-cosinisuodatettu. 4 LÄNSIMETRON TAPIOLAN URHEILUPUISTON ASEMAN RUHJEEN MITTAUS MAGNETOMETRILLÄ Kenttätyöt tehtiin Urheilupuiston kohteella ja Tutkimuksiin osallistuivat geologi Tuija Elminen ja tutkimusassistentti Kai Nyman ja raportointiin lisäksi geofyysikko Taija Huotari- Halkosaari.
13 4.1 Työn tarkoitus Työn tarkoituksena oli saada lisätietoa heikkousvyöhykkeen magneettisista ominaisuuksista. Mittauksissa testattiin onko selkeästi kohteessa nähtävissä oleva ruhje havaittavissa magneettisilla mittauksilla anomaliana ruhjeen yli mitattaessa. Mittausolosuhteet olivat vaativat, koska alueella oli tehty jo runsaasti lujitustöitä. Teräksisiä rakenteita ja muita magneettisia häiriölähteitä oli siis odotettavissa kohteella. 4.2 Mittauskohteen kuvaus Mittaukset tehtiin asemaa varten louhitun kuopan ylätasanteella joka mitattavalta kohdalta oli tasoitettu louheella, pois lukien ruhjeen syvintä kohtaa, jossa oleva vesi oli jäätynyt (Kuva 7). Tasannetta ympäröi pohjoisessa ja idässä yksi tai useampi teräsponttiseinä sekä vaijerinipuilla tehty lujitus. Eteläreunan pudotuksen reunalle on valettu betoniaita, aidan yli kurottaessa näkee aivan sen alareunaan asti ulottuvan lujituksen järeällä harjateräksellä. Louheen joukossa havaittiin jonkun verran terästangon kappaleita. 9 N Kuva 7. Yleiskuva alueesta ja mittauslinjat. 4.3 Mittauskalusto Mittausta varten valmisteltiin käyttökuntoon Scintrex MP-2 protonimagnetometri johon voidaan liittää Telkson PTC-701ES tiedonkeruulaite. Varalaitteena oli Gem Systems GSM-8 protonimagnetometri ilman tiedonkeruumahdollisuutta. Paikannusta varten käytössä oli Garmin GPSMap 62S, josta saatiin myös tarkka aika tiedonkeruulaitteeseen. Linjojen merkintään maastoon käytettiin 50 ja 100 metrin lasikuitumittanauhoja. Magneettikentän ajallista vaihtelua ei tallennettu omalla laitteistolla. 4.4 Mittauksen suoritus Mittausajankohdan magneettikentän tasaisuus varmistettiin Ilmatieteenlaitoksen avaruussääpalvelusta. Alueella työskentely edellytti ilmoittautumista työmaan vastaavalle työnjohtajalle ja valvojalle joiden oh-
14 jeistusta noudatettiin. Mittaus oli tarkoitus suorittaa mutta tuolloin pohjoisseinämää lujitettiin sekä ruhjeen muodostamassa kuopassa olevan veden jääpeitteen vahvuus arvelutti. Mittaus päätettiin siirtää myöhempään ajankohtaan, kun mitattavalle tasolle laskeutui kauhakuormaaja louhetta siirtämään. Toisella yrittämällä alueella ei ollut muita aktiviteetteja häiriötekijänä. Linjat merkittiin maastoon mittanauhalla ja linjojen päiden koordinaatit tallennettiin GPS-keskiarvoina kukin arviolta 5-15 minuutin ajalta. Vierekkäisten linjojen etäisyys 6 metriä mitattiin paikalleen mittanauhalla. Linjojen pituudet maastossa topografiaa seuraten olivat 72, 50 ja 65 m. Linjat mitattiin 0,5 m pistevälillä lännestä itään häiriötekijöistä vapaan mittaajan liikkuessa aina linjalla vasemmalla puolella. Linjan 1 kohdista 53,0 ja 53,5 m ei saatu mittauslukemaa (ks. tyhjä kohta kuvassa 8, arvot olivat todennäköisesti valitun mittausperustason ulkopuolella). 4.5 Mittaustulokset Käytetyt koordinaatit (KKJ 2-kaista) ovat sovitus mittanauha-gps-lukemista. Linjojen koordinaatit ovat seuraavat: Linja 1: alku loppu Linja 2: alku loppu Linja 3: alku loppu Tallennetut magnetometrilukemat ja koordinaatit yhdistettiin excel:issä, alku- ja loppupisteiden väliset koordinaatit interpoloitiin. Alla Geosoft Oasis montaj -kartoilla on esitetty suodattamattomat profiilit linjoista 1-3 (ks. kuvat 8-10). Kuva 8. Linja 1
15 11 Kuva 9. Linja 2 Kuva 10. Linja Mittausten arviointi ja pohdinta Linjan 1 huono laatu johtunee eteläpuolen kallioseinämän lujituksesta joka ulottunee linjalle asti. Linjan 2 kokonaisvaihtelu on n. 900 nt, mikä olisi ruhjeen osuus luonnontilassa? Linja 3:n katseltavuus paranisi loppupään arvoja poistamalla ja/tai suodattamalla lukemia. Magneettikentän käynti oli vähäistä, alle 2 nt mittausajankohtana, kuva 11.
16 12 Kuva 11. Nurmijärven observatorion kuvaaja mittausaikana Saatujen tulosten perusteella nähdään linjoilla 2 ja 3 laajahko minimianomalia linjojen keskikohdalla. Linjan 1 tulos on niin kohinainen, ettei sen tulosta kannata analysoida sen tarkemmin. Myös linjan 3 tuloksessa nähdään kohinaa, mutta pieni minimi voidaan siitäkin havaita. Mikäli mittaukset olisi tehty esimerkiksi luonnontilassa tai mittaus olisi ollut mahdollista suorittaa kauemmas ruhjeen yli, olisi minimianomalia voitu mahdollisesti havaita selkeämmin. Tuloksesta voidaan kuitenkin sanoa, että ruhjeeseen osuu magneettinen minimi.
17 13 KIRJALLISUUSVIITTEET Elminen, T., Airo, M.-L., Niemelä, R., Pajunen, M, Vaarma, M., Wasenius, P. and Wennerström, M Fault structures in the Helsinki area, Southern Finland. In Pajunen, M. (ed.) Tectonic evolution of the Svecofennian crust in southern Finland - a basis for characterizing bedrock technical properties. Geological Survey of Finland, Special Paper 47, Pajunen, M., Airo, M-L., Elminen, T., Niemelä, R., Salmelainen, J., Vaarma, M., Wasenius, P., Wennerström, M. 2002a. Kallioperän rakennettavuuskartta 1: Espoo, Helsinki, Vantaa. Kallioperän geologiseen kehitykseen pohjautuva rakennettavuusluokittelu. GTK:n arkistoraportti K 21.42/2002/7 Pajunen, M., Airo, M-L., Elminen, T., Niemelä, R., Salmelainen, J., Vaarma, M., Wasenius, P. ja Wennerström, M. 2002b. Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin. Rakennettavuuskartan selitys. Kallioperän rakennettavuuskartta 1 : Espoo, Helsinki, Vantaa. Raportti II. 42 s. GTK:n arkistoraportti K 21.42/2002/6. 42s.
18 14 LIITE 1 Mineralogiset tutkimuslaitteet SEM ja BSE Analyysilaitteisto: Jeol JSM-5900LV SEM, johon on yhdistetty Oxford Instrumentsin EDS-spektrometri Analyysiohjelmisto: INCA Point ID (yksittäiset analyysipisteet) Analyysit tehtiin alhaisessa vakuumissa. IR eli Infrapunaspektrofotometrilaite Perkin Elmer 983 G XRD Bruker D8 Discover A25 Näytteet ajettiin 2-70 Ө. Generaattorin asetukset olivat 40 kv/40 ma, mittausväli 0.02 ja mittausaika 0.1 s. Anodimateriaalina on Cu. Faasit tunnistettiin Brukerin EVA-ohjelmalla, jossa käytetään ICDD:n mineraalitietokantaa PDF-4 Minerals. LIITE 2 Magnetometrauksen aineistoluettelo A PTC Selected Data from _04_13.gpx Korjatut_linjat.gpx Lines.xlsx NURdata_24.txt _LU3_luonnollinen kalliopinta.dwg Magneettikentän käynti Nurmijärvellä Telxonista purettu mittausdata Käsi-GPS:n keskiarvotallenteet Käytetyt koordinaatit Telxon data+koordinaatit Nurmijärven observatorion aineisto mittausajankohdalta Timo Myyryläinen/SITO
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotSavion rautatietunnelin geologisia ja rakennusgeologisia piirteitä; vertailu tunneli - maanpinta Tuija Elminen, Markus Vaarma, Marit Wennerström
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 144/2013 Savion rautatietunnelin geologisia ja rakennusgeologisia piirteitä; vertailu tunneli - maanpinta Tuija Elminen, Markus Vaarma, Marit Wennerström GEOLOGIAN
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotKallioperän suuntautuneiden rikkonaisuusrakenteiden lineamenttitulkintaa
Kallioperän suuntautuneiden rikkonaisuusrakenteiden lineamenttitulkintaa Marit Wennerström, Meri Liisa Airo ja Maija Kurimo Geologian tutkimuskeskus Abstract Aeromagnetic data contain information on linear
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotMuokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy
Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society
LisätiedotMAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Raportti Q19/3712,3714/1994/1 MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA Meri-Liisa Airo Espoo 1994 English abstract JOHDANTO...
LisätiedotFLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA
M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotLempäälä Sääksjärvi Kipinäaidan inventointi 2010.
1 Lempäälä Sääksjärvi Kipinäaidan inventointi 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rosted Timo Sepänmaa Kustantaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat...
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotGeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007
Raportti P 34.4/2007/100 GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007 Kallioperän rakennegeologiset tutkimukset Satakunnassa - Väliraportti Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius Espoo 21.12.2007 Siirros-
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 21.12.1990 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN NILAKAISESSA 1989 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
Lisätiedotkvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin
Y[eta&teknikko Sulo PUinen oli llhett-t Ahlaisten pitiju Lampin kylhsta Poriin radioaktiivisia a&ytteit&,joisaa todettiin olevan uraania,parhaaesa 0.14$. Keaglla 1957 V.O,pohjanlehto $a P,Lammi suorittivat
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 16.12.2014 17200 VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ 26.11.2014 1 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Destia Oy:n toimeksiannosta maatutkaluotausta Pälkäneen pohjavesialueella. Tutkimuksen
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotKallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 53/2014 Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla Tuija Elminen ja Marit Wennerström LIFE10 ENV/FI/000062 With the contribution
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotNokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund
1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3
LisätiedotVUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus
VUOVE-INSINÖÖRIT OY Korvenojantie 44 05200 Rajamäki 050-5459972 E-mail timo.tammenlarva@kolumbus.fi VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI Vuove-vuotovesitutkimus ESIMERKKIRAPORTTI 2015 Vuove-Insinöörit Oy 050 5459972
LisätiedotPieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 84/16 Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 16 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 84/16 GEOLOGIAN
LisätiedotMaatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää
Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotTALLENNETTU GTK. Roi mlk 6/Vinsa. Täydennysraportti
OKME Roi mlk 6/Vinsa 001/2633/PR/71 Täydennysraportti TALLENNETTU 1 6. 09. 2010 GTK Tämä raportti on yhteenveto kaikista niistä töistä, joita Vinsan kohteessa on tehty 15. 12. 1967 päivätyn tutkimusraportin
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotVaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi
Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS
MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava FT Samuel Vaneeckhout 23.5.2012 Perustiedot Kunta: Leppävirran kunta Kylä: Sahkarlahti Tila: Sorsanpelto 13:2 Tiili 5:35 Lehtokallio
Lisätiedot1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet
ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotMaa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko
Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.2014, Ossi Ikävalko Ossi Ikävalko 02.04.2014 1 Perustehtävä Kartoittaa ja tutkii
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
LisätiedotRaahe Pyhtilänkangas Muinaisjäännösselvitysinventointi. Toukokuu FT Samuel Vaneeckhout Osuuskunta Aura
Raahe Pyhtilänkangas Muinaisjäännösselvitysinventointi Toukokuu 0 FT Samuel Vaneecout Osuuskunta Aura Muinaisjäännösselvityksen suoritus Alue Raahen Pyhtilänkangas. Suunnittelualue sijaitsee Raahen kaupunginosien
LisätiedotBETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT
BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT Your industry, our focus BETONILABORANTTI JA - MYLLÄRIKURSSI JARKKO KLAMI Menetelmät Useita eri menetelmiä ja optisia laitteita, riippuen mitä halutaan selvittää ja millainen
LisätiedotVUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN
LisätiedotTampereen seutu, kallioperä Paljastumalomake
Tampereen seutu, kallioperä Paljastumalomake 7.4.2008 1 PAIKKATIEDOT: Pvm: Täydellinen: Tunnus: Karttal.: x: y: z: Kohteen nimi: Koko: * * m Kulku: Paljastuman tyyppi: 1 Palj 2 Tiel 3 Louh 4 Tunn Hav.ulott:
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotRistijärvi Ristijärven Emäjoen arkeologinen täydennysinventointi. Hans-Peter Schulz ja Inga Nieminen
Ristijärvi 2018 Ristijärven Emäjoen arkeologinen täydennysinventointi Hans-Peter Schulz ja Inga Nieminen 27.8.2018 Kansikuva: Emäjokea kuvattuna Sikovirran kohdalta. KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotM 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782
M 06/3311/87/2 VIITASAARI Niinilahti - Pyydysmäki Esko Sipilä 3.12.1987 SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 - 2 - JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalue on nelostien välittömässä
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotElinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen
Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko
LisätiedotSavion rautatietunnelin rakennegeologinen kartoitus Tuija Elminen, (toim.), Markus Vaarma, Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius
ESY K 21.42/2007/48 9.11.2007 Espoo Savion rautatietunnelin rakennegeologinen kartoitus Tuija Elminen, (toim.), Markus Vaarma, Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Lisätiedot-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos
r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotBETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT
BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT Betonilaborantti ja -myllärikurssi Jarkko Klami, Asiantuntija (FM) VTT Expert Services Oy Menetelmät Useita eri menetelmiä ja optisia laitteita, riippuen mitä halutaan
LisätiedotKairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio Arkistoraportti 9/2016 Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015 Perttu Mikkola, Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotTampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009
1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,
LisätiedotKiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot. by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy
Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy Kiviaineksen petrografinen määritys Standardit: SFS-EN 932-3 Yksinkertaistetun
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO
Lisätiedot1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4
Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet
LisätiedotJämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Jämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Jämsän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset... 5
Lisätiedot