Raportti ID (9)

Transkriptio

1 Raportti ID (9) POL Jakelun mukaan Poliisihallituksen selvitys Asia Poliisihallitus on päättänyt selvittää etnisen profiloinnin kiellon toteutumista ulkomaalaisvalvonnassa sekä muussa poliisitoiminnassa. Selvityksen toteuttamiseksi Poliisihallituksen laillisuusvalvonta on lähettämällään kirjeellä pyytänyt poliisilaitoksia sekä poliisin valtakunnallisia yksiköitä antamaan selvityksensä asiaan liittyen. Poliisilaitoksia ja Keskusrikospoliisia on pyydetty vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten ulkomaalaisvalvonta on yleisesti organisoitu yksikössänne ja miten sitä käytännössä toteutetaan päivittäistoiminnassa? 2) Miten etnisen profiloinnin kielto on huomioitu osana muuta poliisin päivittäistoimintaa, kuin ulkomaalaisvalvontaa? 3) Onko yksikössänne järjestetty erityistä koulutusta etnisen profiloinnin kieltoon liittyen henkilöstölle? Jos koulutusta on järjestetty, kuvatkaa koulutuksen sisältö, aika ja kohderyhmä. 4) Onko yksikössänne järjestetty erillistä etnistä profilointia koskevaa esimies- tai muuta valvontaa? Jos valvontaa on järjestetty, millaisia valvontahavaintoja se on tuottanut? 5) Onko yksikkönne sisäinen laillisuusvalvonta käsitellyt asioita (kantelut ym.), joissa kyse on ollut etnisestä profiloinnista. Myönteisessä tapauksessa kuvatkaa tapausten laatua, määrää ja mihin toimenpiteisiin ne ovat johtaneet. 6) Onko yksikkönne puuttunut virkamiesoikeudellisessa menettelyssä etnisen profiloinnin kiellon rikkomista? Myönteisessä tapauksessa kuvatkaa tapausten laatua, määrää ja mihin toimenpiteisiin ne ovat johtaneet. Lisäksi Poliisiammattikorkeakoulua on pyydetty selvittämään, miten etnisen profiloinnin kielto huomioidaan tällä hetkellä poliisin koulutuksessa. POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu 14, PL 22, HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi Puh , Faksi poliisi.fi

2 Raportti ID (9) Määritelmä Euroopan unionin perusoikeusviraston määritelmän mukaan kielletty (syrjivä) etninen profilointi tarkoittaa yksilön kohtelemista muita samanlaisessa tilanteessa olevia henkilöitä epäedullisemmin, esimerkiksi käyttämällä sellaisia poliisivaltuuksia, kuin pysäytyksiä ja etsintöjä. Myös päätöksen tekeminen poliisivaltuuksien käyttämisestä on kiellettyä etnistä profilointia, jos sen tekeminen perustuu yksinomaan tai pääasiallisesti kyseisen henkilön rotuun, etniseen alkuperään tai uskontoon (Euroopan unionin perusoikeusviraston julkaisut: Syrjivä etninen profilointi - sen tausta ja ehkäiseminen 2011: s ). Juridinen viitekehys Suomen perustuslain (731/1999) 6 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnän kielto on vahvistettu myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa. Poliisilain (872/2011) 1 luvun 2 :n mukaan poliisin on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista. Lain 1 luvun 6 :n mukaan poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä yhdenvertaista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen. Poliisihallituksen ulkomaalaisvalvontaa koskevassa ohjeessa (POL ) on käyty läpi ulkomaalaisvalvonnan yleiset periaatteet. Etninen profilointi on edellä mainittuihin säännöksiin viitaten kielletty ulkomaalaisvalvonnassa sekä ylipäätään kaikessa poliisitoiminnassa. Asiassa saatu selvitys Poliisihallituksen laillisuusvalvonnalle on toimitettu kaikkien poliisilaitosten sekä Keskusrikospoliisin ja Poliisiammattikorkeakoulun selvitykset asiassa. Seuraavassa referoidaan saadut vastaukset kysymyskohdittain (numerointi kuten edellä). 1. Miten ulkomaalaisvalvonta on yleisesti organisoitu yksikössänne ja miten sitä käytännössä toteutetaan päivittäistoiminnassa? Poliisiyksiköissä ulkomaalaisvalvontaa tehdään pääsääntöisesti osana peruspoliisitoimintaa, hälytys- ja valvontatehtävien yhteydessä. Lisäksi poliisilaitokset järjestävät ja ovat mukana teemaluonteisessa ulkomaalaisvalvonnassa. Teemaluonteinen valvonta kohdennetaan vihje- ja havaintotietoihin perustuen paikkoihin, joissa voidaan perustellusti olettaa oleskelevan laittomasti maassa oleskelevia, luvattomasti työtä tekeviä tai etsintäkuulutettuja ulkomaalaisia. Selvitysten mukaan valvonnassa ensisijaisesti todettavat asiat ovat pääsääntöisesti henkilöllisyys, kansalaisuus ja maassaolo-oikeus sekä tarvittaessa työnteko-oikeuden peruste. Henkilöllisyyden ja kansalaisuuden osalta valvonta voi kohdistua myös Suomen kansalaiseen sen toteamiseksi, ettei henkilö ole ulkomaalainen.

3 Raportti ID (9) Monessa poliisilaitoksessa ulkomaalaisvalvontaa tekee erityinen ulkomaalaisyksikkö tai ulkomaalaistutkintaryhmä. Nämä yksiköt koordinoivat teemavalvontaa ja toimivat usein yhdessä muiden viranomaisten kanssa paitsi teemaluontoisesti myös vihjetietojen perusteella. Ulkomaalaistutkintaryhmien tehtävänä on muun muassa tuottaa muun valvontatoiminnan käytettäväksi analysoitua tietoa maassa laittomasti oleskelevista henkilöistä. Selvitysten mukaan ulkomaalaisvalvontaa kohdennetaan esimerkiksi työmaille ja yrityksiin, joissa tiedetään työskentelevän ulkomaalaisia, ja joissa kokemusten mukaan on esiintynyt maassaoloa ja työlupia koskevien säännösten noudattamattomuutta sekä talousrikollisuutta. Esimerkiksi anniskelupaikkoja valvoessaan poliisi valvoo paitsi ravintoloiden ulkomaalaisia työntekijöitä niin myös niiden asiakkaita. Ravintolatarkastuksia järjestetään usein teemavalvontana yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Partiovalvonnan yhteydessä poliisi tarkastaa valvonta- ja hälytystehtävillä tapaamiensa ulkomaalaisten henkilöiden osalta ulkomaalaisvalvonnan suorittamiseksi tarvittavat tiedot: Henkilöllisyys, kansalaisuus sekä henkilöllisyysasiakirjojen oikeellisuus. Maassa oleskelun edellytykset. Työn tekoon ja työn teettämiseen liittyvät lupa-asiat. Tuleeko maassaolo-oikeuden suhteen ryhtyä jatkotoimenpiteisiin. Näissä tapauksissa ulkomaalaisvalvonta on toissijainen toimenpide ja asianosainen on jo jonkun muun poliisin toimenpiteen kohteena. Edellä mainittu valvonta on osa kenttätoimintaa, eikä sitä ole erotettu omaksi toiminnakseen muun poliisitoiminnan johtamisesta tai toteutuksesta. Jos ulkomaalaisen henkilön tarkastus edellyttää tarkempaa selvittelyä tai jatkotoimenpiteitä, siirretään asia yleensä ulkomaalaisyksikön hoidettavaksi. Selvityksessä todetun mukaan rikostorjuntayksiköissä poliisimiehet ovat velvollisia selvittämään virkatehtävään osallisen ulkomaalaisen henkilön maassa oleskelun edellytykset. Käytännössä rikostutkijat eivät aina pysty esitutkinnassa selvittämään ulkomaalaisten maassa oleskelun edellytyksiä, jolloin he turvautuvat poliisilaitoksen ulkomaalaisyksiköistä saamiinsa tietoihin. Liikkuvan rikollisuuden tutkintaryhmissä huomioidaan vahvasti ennalta estävä näkökulma. Ryhmät pyrkivät tunnistamaan ulkomaalaisia rikollisia ja rikollisryhmiä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työ perustuu kansainväliseen tietojenvaihtoon ja sitä tehdään Europolin tarjoamilla välineillä (kuten Siena-viestinvälitys, EIS-tietokanta). Kohdevalinta tapahtuu ulkomaalaisen rikosrekisterin pohjalta, joten kohdevalintaa ei tehdä etnisyyteen perustuen. Päivittäistä ulkomaalaisvalvontaa suorittavat partiot saavat tukea ensisijaisesti tilannekeskuksilta muun muassa rekisterikyselyiden ja muun tiedonhankinnan muodossa. Mikäli ilmenee tarvetta ryhtyä maassaolo-oikeuden suhteen jatkotoimenpiteisiin, on henkilökunta ohjeistettu kääntymään asiassa ulkomaalaistutkintaryhmän tai -yksikön puoleen.

4 Raportti ID (9) Ulkomaalaistutkinta toteuttaa osana omaa päivittäistoimintaansa myös yksittäistapauksellista, vihje- ja havaintotietoihin perustuvaa ulkomaalaisvalvontaa. Valvontaa on kohdistettu muun muassa yökerhoissa asiakkaina oleviin ulkomaalaisiksi osoittautuneisiin henkilöihin. Henkilön ulkomaalaisuus on selvinnyt iän selvittämisen yhteydessä asiakkaan ravintolan vahtimestarille esittämien henkilöllisyysasiakirjojen perusteella. Tämän jälkeen poliisi on kohdistanut edellä mainittuihin henkilöihin ulkomaalaisvalvontaa ja muun muassa tarkastanut heidän maassa olonsa edellytykset. Poliisilaitokset antavat myös neuvontaa sekä ohjausta paitsi valvontaa suorittaville, myös valvonnan kohteeksi joutuville tahoille. Esimerkiksi sekä ulkomaalaisten ylläpitämien, että ulkomaalaisia työllistävien yritysten vastuuhenkilöitä on tavattu, heille on kerrottu heidän velvollisuuksistaan yrittäjänä ja työnantajana ja on pyritty sopimaan yhteisistä pelisäännöistä, jotta sanktioilta vältyttäisiin. Talousrikostutkinnassa on käytössä erillinen valtakunnallinen valvontasuunnitelma, jonka perusteella suoritetut valvonnat organisoituvat usein eri viranomaisten yhteistoimintana (AVI, ELY, Verohallinto, Ulosotto). Valvonnan kohteeksi otetuista yrityksistä laaditaan etukäteen kirjallinen analyysija valvontasuunnitelma. Näillä valvonnoilla on myös kytkentänsä ulkomaalaisvalvontaan. Keskusrikospoliisin tehtäviin ei kuulu ulkomaalaisvalvonnan suorittaminen ja sillä on ylipäätään varsin vähän sellaisia työtehtäviä, jotka sisältävät kansalaisten kohtaamista. Syrjivän etnisen profiloinnin kielto on kuitenkin otettu huomioon muun muassa valtakunnallisen turvapaikkatilannekuvan tuottamisessa ja sekä tilannekuvapalavereissa. Keskusrikospoliisi koordinoi valtakunnallisia, poliisilaitosten toimesta toteutettavia laittoman maahantulon ja/tai ihmiskaupan torjuntaan kohdistuvia teemavalvontatapahtumia ja vastaa myös kansainvälisen viestiliikenteen hoitamisesta Suomessa. Tässä työssä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millaisin perustein tiedustelujen tai kyselyjen kohteeksi joutuneet henkilöt ovat valikoituneet. Ulkomaalaista henkilöä koskevissa asioissa, noudatetaan kaikkien kansallisuuksien osalta voimassa olevaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta. Yksittäisissä poliisilaitoksissa resurssipula on selvitysten mukaan vaikuttanut erityisen ulkomaalaisvalvonnan suorittamiseen. Tällöin korostuu peruspoliisitoiminnan yhteydessä suoritettava ulkomaalaisvalvonta. 2. Miten etnisen profiloinnin kielto on huomioitu osana muuta poliisin päivittäistoimintaa, kuin ulkomaalaisvalvontaa? Kahdessa poliisilaitoksessa ulkomaalaisvalvontaa tai etnisen profiloinnin kieltoa oli käsitelty poliisilaitoksen omassa erillisessä ohjeessa, minkä lisäksi henkilöstölle oli toisessa näistä jaettu erikseen ulkomaalaisvalvontaa koskeva käsikirja. Käsikirjassa käydään läpi etnisen profiloinnin kielto. Sama poliisilaitos ilmoitti, että asiaan liittyen on syksyllä 2016 järjestetty tapaaminen yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa, minkä lisäksi valtuutettu on tutustunut kenttätoimintaan. Ohjeistusta on tarkennettu valtuutetun esittämien tarkennusten johdosta. Toinen poliisilaitos ilmoitti, että yhdenvertai-

5 Raportti ID (9) suusvaltuutetun toukokuussa 2015 antama ravintolavalvontaa koskeva päätös on saatettu tietoon poliisilaitoksen päällystölle. Valtaosa poliisilaitoksista ilmoitti, että etnisen profiloinnin kielto on käyty läpi poliisilaitosten koulutuksessa ja erilaisissa ryhmä- tai työnjohtopalavereissa. Selvityksissä nostettiin esiin, että asia on ollut erityisen huomion kohteena etnistä profilointia koskevan mediahuomion vuoksi. Eräissä selvityksissä todettiin, että etnisen profiloinnin kiellon odotetaan olevan poliisihenkilöstön tiedossa jo poliisikoulutuksesta johtuen. Tämän lisäksi kiellon käytännön toteutumista on korostettu esimiestoiminnassa. Valvontakohteet valitaan analyysiin perustuvan tiedon mukaisesti. Valvonnan tavoitteena on ennalta ehkäistä ja torjua laitonta maahantuloa ja maassa oleskelua, tunnistaa ulkomaalaisten laitonta työntekoa sekä tunnistaa ihmiskaupan uhreja. Valvonnan tavoitteena on myös osaltaan ennalta ehkäistä haavoittuvassa asemassa olevien ulkomaalaisten joutumista rikollisten ja rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi. Joissakin selvityksissä viitattiin yleisemmin Poliisihallituksen ulkomaalaisvalvontaohjeen noudattamiseen ja todettiin, että ohjetta on pidetty riittävänä, minkä vuoksi etnisen profiloinnin kieltoa ei ole erityisesti korostettu tai sitä koskevaa erillistä ohjeistusta ei ole annettu. 3. Onko yksikössänne järjestetty erityistä koulutusta etnisen profiloinnin kieltoon liittyen henkilöstölle? Jos koulutusta on järjestetty, kuvatkaa koulutuksen sisältö, aika ja kohderyhmä. Useat poliisilaitokset ilmoittivat joko jo järjestäneensä tai tulevansa lähiaikoina järjestämään operatiiviselle, tai osa poliisilaitoksista jopa koko henkilöstölle ulkomaalaistutkintaan ja etnisen profiloinnin kieltoon liittyvää koulutusta. Esimerkkinä voidaan mainita, että yhdessä poliisilaitoksessa on vuonna 2016 järjestetty ulkomaalaisvalvonnan koulutusta osana keskitetyn näkyvän valvonnan koulutusta. Koulutuksessa on käyty läpi valvontaa koskevat lait ja ohjeet. Etnisen profiloinnin kielto on erikseen tuotu esiin koulutuksessa. Edelleen toisessa poliisilaitoksessa on vuonna 2017 valmistunut henkilöllisyyksien tarkastamista koskeva koulutuspaketti, joka tullaan käymään läpi työpaikkakoulutuksena operatiiviseen toimintaan osallistuvalle henkilöstölle. Koulutuksessa painotetaan syrjimättömyyden toteutumista. Yhteenvetona voidaan todeta, että paria poikkeusta lukuun ottamatta koulutusta oltiin järjestetty kaikissa poliisiyksiköissä. Kahdessa tapauksessa koulutusta ei oltu ilmoitettu järjestetyn tai koulutuksen todettiin tapahtuvan pikemminkin päivittäisen esimiesjohtamisen kautta. 4. Onko yksikössänne järjestetty erillistä etnistä profilointia koskevaa esimies- tai muuta valvontaa? Jos valvontaa on järjestetty, millaisia valvontahavaintoja se on tuottanut? Poliisiyksiköiden selvitysten mukaan etnisen profiloinnin kieltoon kohdennettua esimiesvalvontaa ei ole pääsääntöisesti suoritettu. Useissa selvityk-

6 Raportti ID (9) sissä korostettiin, että etnisen profiloinnin kiellon toteutumista valvotaan osana kaikkea muutakin esimiesvalvontaa. 5. Onko yksikkönne sisäinen laillisuusvalvonta käsitellyt asioita (kantelut ym.), joissa kyse on ollut etnisestä profiloinnista. Myönteisessä tapauksessa kuvatkaa tapausten laatua, määrää ja mihin toimenpiteisiin ne ovat johtaneet. Yksi poliisilaitos ilmoitti, että vuonna 2017 on tehty yksi poliisirikosilmoitus, jossa on ollut kyse syrjintäväitteestä. Syyttäjä on tehnyt asiassa päätöksen, jonka mukaan asiassa ei ole syytä epäillä rikosta. Toinen poliisilaitos ilmoitti yhteensä kolmesta laillisuusvalvonnassa käsitellystä kantelu- tai kansalaiskirjeasiasta, jolla oli liittymäpintaa etnisen profiloinnin kiellon rikkomiseen. Yhdessä tapauksessa kantelun katsottiin olevaan niin yksilöimätön, ettei sen perusteella ryhdytty enempiin toimenpiteisiin. Toisessa tapauksessa asia selvitettiin, mutta tapauksessa ei löytynyt perusteita väitteille, että poliisi olisi menetellyt syrjivästi. Tapaus saatettiin kantelijan pyynnöstä yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon. Kolmannessa tapauksessa kantelua käsiteltäessä todettiin, että kertyneen selvitysaineiston perusteella asiassa ei ole ollut aihetta epäillä kantelijaa ja hänen perhettään koskien poliisin taholta epäasiallisten vaikuttimien olemassa oloa. 6. Onko yksikkönne puuttunut virkamiesoikeudellisessa menettelyssä etnisen profiloinnin rikkomisen kieltoa? Myönteisessä tapauksessa kuvatkaa tapausten laatua, määrää ja mihin toimenpiteisiin ne ovat johtaneet. Saatujen selvitysten mukaan yksiköissä ei ole käsitelty virkamiesoikeudellisia tapauksia, joissa menettelyn perusteena olisi etnisen profiloinnin kiellon rikkominen. Poliisiammattikorkeakoulu: Miten etnisen profiloinnin kielto huomioidaan tällä hetkellä Poliisiammattikorkeakoulun tarjoamassa poliisin koulutuksessa? Poliisiammattikorkeakoulun selvityksessä todetaan, että yhdenvertaisuusperiaate on keskeinen periaate kaikessa poliisin koulutuksessa. Myös kaikessa ulkomaalaisvalvontaan liittyvässä koulutuksessa korostetaan, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Poliisin peruskoulutuksessa, Poliisi (AMK) -tutkinnossa, ulkomaalaisvalvontaan liittyviä aiheita käsitellään useilla opintojaksoilla. Teemaan liittyviä koulutettavia aiheita ovat mm. kulttuuriosaaminen, laittoman maassa oleskelun torjunta, asiakirjojen oikeellisuuden selvittäminen, ulkomaalaiselle myönnettävät oleskeluluvat sekä eri viranomaisten toimivaltuudet niitä myönnettäessä, UMA ja VIS -rekisteri,

7 Raportti ID (9) poliisitutkinta ulkomaalaisasioissa, turvaamistoimet sekä poliisin tekemät esitykset ulkomaalaisista Maahanmuuttovirastolle ja maasta poistaminen. Ulkomaalaisvalvontaan liittyvien aiheiden käsittelyyn käytetään eri yhteyksissä noin 30 tuntia. Koulutus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, hallinnon määräyksiin ja ohjeisiin sekä aiheeseen liittyviin tuomioistuinten ja laillisuusvalvontaviranomaisten ratkaisuihin. Koulutuksessa painotetaan ulkomaalaisvalvontaa osana peruspoliisitoimintaa ja korostetaan henkilön maassaolon edellytysten tulevan useimmiten selvitettäväksi päivittäisten muiden tehtävien ohessa, kuten rikostutkinnan, hälytystehtävien, liikenteenvalvonnan, ravintolavalvonnan tai yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien yhteydessä. Etnisen profiloinnin kieltoa ei käsitellä omana erillisenä aiheenaan, vaan se sisältyy keskeisenä periaatteena kaikkien mainittujen aihealueiden käsittelyyn. Ulkomaalaisvalvonnan kohdentamisessa yksittäiseen henkilöön ja henkilöryhmään kiinnitetään koulutuksessa erityistä huomiota, jotta opiskelijat tiedostavat ja osaavat toimiessaan huomioida etnisen profiloinnin kiellon ja miten sen tulkinta voi olla hyvinkin kontekstisidonnaista. Poliisiammattikorkeakoulu ei tuota erillistä koulutusta, missä luotaisiin valmiuksia suunnitella ulkomaalaisvalvontaan liittyviä teemoja tai valvontatapahtumia osana muuta operatiivista toimintaa. Mainittujen valvontakohteiden valinnassa käytettävät analyysi- ja taustatiedot ovat alue- ja tilannesidonnaisia ja siksi operatiivisen yksikön yksittäistapauksessa ratkaistavia asioita, joihin liittyvä kysymyksiä ei välttämättä koulutuksella edes pystytä ratkaisemaan. Yhteenveto ja havainnot Ulkomaalaisvalvonnan tavoitteena on maassa olon edellytysten valvonta, ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien turvaaminen ja työskentelyn luvallisuuden kontrollointi sekä ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja auttaminen. Poliisilaitoksissa ulkomaalaisvalvonta usein organisoitu omaksi yksikökseen, mutta yleisellä tasolla voidaan todeta, että sitä tehdään monipuolisesti osana valvonta- ja hälytystoimintaa, liikennevalvontaa sekä rikostorjuntaa. Ulkomaalaisvalvontaa tehdään saatujen selvitysten perusteella sekä vihjeja havaintotietoihin perustuvana teemavalvontana kohdistuen esimerkiksi ravintoloihin tai työmaille, että myös jatkuvasti osana peruspoliisitoimintaa. Saatujen selvitysten perusteella ulkomaalaisvalvonta on suunnitelmallista ja tietojohtoista toimintaa, jota tehdään usein myös yhteistyössä muiden valvovien viranomaisten kanssa. Asiassa annetut selvitykset eivät anna aihetta epäillä, että ulkomaalaisvalvonnassa tai muussa poliisitoiminnassa henkilön etninen tausta toimisi ainoana tai määräävänä toimintaperiaatteena, vaan toiminta on organisoitu siten, että suoritettavien toimenpiteiden tulee perustua yksittäistapaukselliseen kokonaisarvioon.

8 Raportti ID (9) Edellä sanotun perusteella on korostettava, että selvityspyynnössä poliisiyksiköitä kehotettiin kuvaamaan toimintaansa ja etnisen profiloinnin kiellon toteuttamista yleisellä tasolla. Saatujen selvitysten perusteella poliisiyksiköiden käytännöissä tai etnisen profiloinnin kiellon toteuttamisessa ei voida havaita puutteita. Sinänsä on kuitenkin selvää, että jo luonteensakin vuoksi kielletty etninen profilointi näyttäytynee useimmin enemmänkin käytännön poliisitoiminnassa, kuin yleisempänä systeemitason virheenä tai ongelmana. Etnisen profiloinnin esiintulo on kuitenkin suurelta osin kiinni siitä, saako valvova taho ylipäätään tietää epäasianmukaisesta menettelystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että epäasianmukaista käytöstä kohdanneiden olisi toivottavaa tuoda esiin epäkohtia, jotta niihin voidaan puuttua mahdollisimman tehokkaasti. Voidaan kuitenkin todeta, että saatujen selvitysten perusteella etninen profilointi ei ole näyttäytynyt käytännössä yleisenä ongelmana. Pääsääntöisesti poliisilaitosten laillisuusvalvonta ei selvitysten mukaan ole joutunut käsittelemään etnistä profilointia koskevia kanteluita tai muita asioita. Selvittelyssä saatiin tieto, että poliisilaitoksilla on ollut tiedossa yhteensä neljä tapausta, joissa etnisen profiloinnin kielto oli noussut esiin. Yhdessä poliisirikosasiassa syyttäjä on tehnyt asiassa päätöksen, että asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta. Kolmessa laillisuusvalvonta-asiassa aihetta toimenpiteille ei ole havaittu. Yhdessäkään poliisiyksikössä ei ole jouduttu puuttumaan virkamiesoikeudellisin keinoin etnisen profiloinnin kiellon rikkomiseen liittyviin tapauksiin. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että poliisiyksiköissä ei oltu erityisesti valvottu etnisen profiloinnin kiellon toteutumista, vaan sitä oltiin toteutettu osana yleistä esimiesvalvontaa. Yleisemmin erilliselle valvonnalle ei myöskään nähty tarvetta. Edellä viitatut etnisen profiloinnin kiellon esiintulon haasteet huomioon ottaen on selvää, että etnisen profiloinnin kieltoa on hyvin vaikea valvoa nimenomaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että kielto huomioidaan poliisiyksiköiden omassa sisäisessä koulutuksessa ja jokapäiväisessä käytännön toiminnassa, joka on myös omiaan edistämään positiivisen organisaatiokulttuurin kehittymistä. Erityisesti jälkimmäisen osalta keskeiseen asemaan nousee päivittäinen esimies- sekä vertaisvalvonta sekä havaittujen epäkohtien esiin nostaminen myös yksiköiden sisällä. Positiivisena havaintona voidaan todeta, että etnisen profiloinnin kielto on yleensä varsin kattavasti huomioitu osana poliisiyksiköiden sisäistä koulutusta, ohjeistusta ja päivittäistoimintaa. Toisaalta havaintona voidaan todeta, että yksiköiden välillä koulutusten määrässä ja henkilöstöllisessä kattavuudessa oli jonkin verran vaihtelua. Esimerkiksi joissakin yksiköissä asiasta oltiin annettu nimenomaisia ohjeita tai henkilöstölle jaettavia oppaita, kun taas joissakin yksiköissä ohjaus oli jäänyt enemmän päivittäisjohtamisen tai valtakunnallisen verkkokoulutuksen varaan. Osassa yksiköitä koulutukset olivat koskeneet koko henkilöstöä, kun taas toisissa se oli kohdennettu nimenomaan ulkomaalaisvalvontaa suorittaviin henkilöstöryhmiin. Poliisikoulutuksen osalta poliisihallitus toteaa, että yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttaminen on saadun selvityksen perusteella huomioitu kattavasti poliisiammattikorkeakoulun tarjoamassa koulutuksessa. Etnisen profiloinnin

9 Raportti ID (9) kieltoa ei käsitellä erillisenä aiheena vaan se huomioidaan kaikessa opetuksessa, erityisesti ulkomaalaisvalvontaa koskevissa koulutusjaksoissa. Johtopäätökset Poliisihallituksen laillisuusvalvonta toteaa, että kokonaisuutena arvioiden etnisen profiloinnin kielto on otettu kattavasti huomioon sekä ulkomaalaisvalvonnassa, että muussa poliisitoiminnassa. Asiassa saadut selvitykset eivät anna aihetta enempiin laillisuusvalvonnallisiin toimenpiteisiin. Toimenpiteet Koska edellä on esitetty etnisen profiloinnin kieltoon liittyviä muita, kuin laillisuusvalvontaan liittyviä havaintoja, Poliisihallituksen laillisuusvalvonta saattaa tämän selvityksen liitteineen Poliisihallituksen poliisitoimintayksikölle arvioitavaksi sekä mahdollisia ohjaavia tai muita toimenpiteitä varten. Poliisiylitarkastaja Pekka-Matias Väisänen Ylitarkastaja Anu Lempiäinen Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Poliisi klo 09:24. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Liitteet Tiedoksi (liitteittä) Poliisihallitus / poliisitoimintayksikkö Saadut selvitykset (saatavilla asianhallintajärjestelmästä - ei toimiteta erikseen) Poliisiylijohtaja Poliisilaitokset Keskusrikospoliisi Poliisiammattikorkeakoulu