Juha Jantunen, Kimmo Saarinen. Rauhan Tiuruniemen alueen metsien luonto- ja virkistysarvot
|
|
- Juho-Matti Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Juha Jantunen, Kimmo Saarinen Rauhan Tiuruniemen alueen metsien luonto- ja virkistysarvot Pikkusieppo Tiuruniemen Tetrinotkossa
2 Taustaa Joutsenon Tiuruniemi ja Rauha sekä Imatran puolella Ukonniemi ovat yhdessä voimakkaasti muuttuvia alueita, joissa panostetaan erityisesti urheilu- ja matkailupalvelujen kehittämiseen. Imatran puolella on merkittävä urheilukenttien ja -hallien keskittymä, jonka kuntoilu- ja latuverkosto ulottuu Tiuruniemeen saakka. Rauhaan on rakennettu golfkenttä ja lisäksi alueen halki kulkee retkeilyreitti E10. Ympäristö, urheilu ja hotellipalvelut tukevat toisiaan, mutta ympäristön viihtyisyys on tärkeää myös muille matkailijoille ja paikallisille asukkaille. Saimaa rantanäkymineen ja jääkauden muovaamat monimuotoiset metsät ovat alueen tärkeimpiä vetovoimatekijöitä. Taajamametsät ovat korvaamattoman arvokkaita ympäristöjä asukkaiden hyvinvoinnille. Oleskelu lähiluonnossa alentaa stressihormonitasoa, laskee verenpainetta, kohentaa mielialaa ja alentaa riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Luonnon monimuotoisuuden säilymistä pitää tärkeänä 80 % kansalaisista (Valkeapää ym. 2009). Heidän mielestä metsä on tärkein paikka rentoutumiseen, rauhoittumiseen ja virkistäytymiseen metsät ovat ihmisten mielissä mieluisampia virkistäytymisen paikkoja kuin rakennetut puistot ja hoidetut viheralueet. Luontoliikunnan ympärille on jo alkanut kehittyä uusia tapoja liikkua: on voimametsiä, terveysluontopolkuja ja paljasjalkapolkuja. Paljasjaloin kävelyllä on monia tieteellisesti osoitettuja hyviä vaikutuksia terveyteen! Heikentynyt yhteys maaperän kierrättäjäbakteereihin puolestaan on mahdollisesti keskeisin syy allergioiden, astman ja muiden kroonisten immuunisairauksien yleistymiseen kehittyneissä yhteiskunnissa: mitä heikommaksi ihmisten luontoyhteys on käynyt, sitä enemmän fyysisiä ja psyykkisiä oireita on. Elävät ja monimuotoiset lähimetsät sananmukaisesti voimaannuttavat ja tervehdyttävät! Rakentamisen ja kaavamuutosten pohjaksi Rauhan ja Tiuruniemen alueella on tehty useita luontoselvityksiä ja niissä löydetty monia arvokkaita luontokohteita. Luontoselvityksessä (Pöyry 2006a) luetellaan seitsemän metsälaissa määriteltyä tärkeää elinympäristöä, 36 metsäluonnon muuta arvokasta elinympäristöä sekä 12 muuta ympäristökohdetta. Lisäksi läheisessä Masteensaaressa on mahdollisesti luonnonsuojelulain suojelema hiekkaranta. Toisessa selvityksessä (Pöyry 2010a) nostetaan esiin lähellä Tiurun entistä sairaalaa sijaitsevan Tetrinotkon supan arvokas lehtokasvillisuus ja linnusto. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin lausunnon (2012) mukaan Rauhan-Tiurun alueen ja Joutsenon saarten metsistä 50 % on jo nyt luonnonarvoiltaan arvokkaita ja monimuotoisuutta ylläpitäviä ja 27 % metsistä on hyvässä kehitysvaiheessa (kartta 1). Luontoarvoiltaan arvokkaimmat metsät ovat iäkkäimpiä yli 80- vuotiaita, erirakenteisia ja monimuotoisia metsiä. Näitä nuoremmat metsät ovat hyvässä kehitysvaiheessa ja kytkevät arvokkaimpia metsäalueita toisiinsa parantaen näin metsälajien mahdollisuuksia siirtyä alueelta toiselle, mikä on tärkeää monimuotoisuuden ylläpitämiselle. Nuorimpien alle 45-vuotiaiden metsien muuttaminen luonnontilaisen kaltaisiksi vaatisi luonnonhoitotoimenpiteitä, joilla muokataan puulajisuhteita ja ikärakennetta monimuotoisemmaksi. Luontoselvityksissä nousevat usein korostetusti esiin vain harvinaiset ja uhanalaiset lajit ja luontotyypit. Tässä raportissa halutaan kiinnittää laajemmin huomiota Lappeenrannan kaupungin omistamien metsien virkistysarvoihin ja -käyttöön Rauhan-Tiuruniemen alueella ja lähisaarissa. Lisäksi arvioidaan luonnonarvoja tuoreen maastokartoituksen ja aiempien luontoselvitysten pohjalta. Kartoituksen tekivät Juha Jantunen ja Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista. 2
3 Kartta 1. Lappeenrannan kaupungin metsät Rauhan Tiuruniemen alueella ja lähisaarissa (Masteensaari, Ruissaari). Tummanvihreällä ovat Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin lausunnossa (2012) luonnonarvoiltaan arvokkaiksi arvioidut metsät (puuston ikä pääosin yli 79 vuotta), vaaleanvihreällä kehittyvät metsät (puuston ikä vuotta) ja ruskealla luonnonhoitotoimenpidealueet (puuston ikä alle 45 vuotta). Luokittelun pohjana on käytetty Metsäkeskuksen kuviotietoja puuston kuutiomäärästä, iästä ja kasvupaikkatyyppistä. 3
4 Menetelmät Selvitysalue jaettiin neljään maisemallisesti ja toiminnallisesti erilaiseen osaan (kartta 2). 1. Tiuruniemi ulottuen niemen kärjestä entisen Tiurun sairaalan eteläpuolelle Tetrinotkoon ja Vipeleensuolle. 2. Repokangas on yhtenäinen metsäalue Tiurun sairaalan eteläpuolelta Repokiven asuinalueeseen, Valkamarantaan ja Rauhan asemalle. 3. Kohonkangas Repokivi on kapea metsikkövyö, jossa kaupungin metsä ovat pienialaisia ja metsäkuviot rikkonaisia. 4. Saaret kartoitettiin Tiuruniemen pohjoispuolelta (Masteensaari ja Ruissaari). Virkistyskäyttöä arvioitiin metsien helppokulkuisuuden, marjastus- ja sienestyksen mahdollisuuksien sekä maanmuotojen ja luontotyyppien monimuotoisuuden kannalta. Virkistyskäytön määrää ja maisemallisia arvoja arvioitiin polkuverkoston, ulkoilureittien, tiestön ja asutuksen läheisyyden perusteella. Luonnonarvoja arvioitiin puuston iän, rakenteen ja lajiston monimuotoisuuden sekä lahopuiden määrän avulla. Samalla havainnoitiin harvinaisten sekä luonnon- ja virkistysarvoja indikoivien lajien, kuten mustikan ja puolukan esiintymistä. Tärkeimmät luontokohteet ja merkittävimmät lajihavainnot on kerrottu tarkemmin aikaisemmin tehdyissä luontoselvityksissä (Pöyry 2006a, 2006b, 2008, 2010a, 2010b). Valokuvat (kartta 3) on otettu kartoituksen yhteydessä syyskuussa 2013, jos aikaa ei ole kuvatekstissä erikseen mainittu. Raporttiin valituilla kuvilla pyritään esittämään alueiden luontokohteita ja erityyppisiä metsiä. Kartta 2. Rauhan-Tiuruniemen (alakuva) ja lähisaarten (yläkuva) kartoitusalueet. Kuljettu reitti on merkitty sinisellä (ei näy Tiuruniemen pohjoiskärjessä). Harmaalla on värjätty pohjakartasta puuttuvat golfkenttä (alueen 3 eteläpuolella) ja asuntoalueen pohjaksi raivattu alue Repokankaan itäreunassa. 4
5 Kartta 3. Lappeenrannan kaupungin metsät (valkoisella) ja kaikki raportissa esitetyt valokuvauskohteet (1-51). 5
6 1. Tiuruniemi Yleiskuvaus ja luontoarvot Tiuruniemen metsät ovat pääosin vanhoja mänty- tai sekametsiä, jossa on runsaasti varttuneita koivuja ja paikoin suuria haapoja. Lahopuuta on melko runsaasti. Maanmuotoja hallitsevat Salpausselän rinteet, monet supat ja Saimaan muinaisrantojen tasanteet. Jäätikkövirtojen huuhtelemia kivikkorinteitä on entisen Tiurun sairaalan itäpuolen harjumuodostumissa. Vaihtelevien maanmuotojen seurauksena kasvillisuus on myös monimuotoista. Ääripäinä ovat alueen lounaisosan pienialaiset suopainanteet ja luoteisosan aurinkoiset hiekkaiset harjurinteet, joissa kasvaa kangasvuokkoja (Pöyry 2010a). Lähteikköjä on ainakin niemen länsirinteellä Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin kohdalla. Valtaosa alueesta on tuoretta tai lehtomaista kangasmetsää. Kuva 1. Kivikkoinen harjurinne, jossa kasvaa mm. harvinaista mäkilehtolustetta. Alue on linnustollisesti tärkeä. Varttuneessa sekametsissä on runsaasti tikkoja ja muita kolopesijöitä. Talvella Instituutin pihan ruokintapisteellä kävi säännöllisesti vähintään viisi käpytikkaa, kaksi puukiipijää ja kaksi pähkinänakkelia. Epäsäännöllisemmin havaittiin harmaapäätikkoja. Niemi on tärkeä pikkulintujen muutto- ja vaellusreitti. Lintujen muuttoa seurataan säännöllisesti niemen kärjessä. Luontoselvityksissä (Pöyry 2006a ja b, 2010 a ja b) arvokkaimpina kohteina mainitaan niemenkärjen itärannan vanha männikkö, Tiurun entisen sairaalan itäpuolen lehtomaiset harjurinteet, Vipeleensuo ja sen itäpuolella sijaitseva suppalampi sekä Tetrinotkon suppa. Virkistysarvot Kuva 2. Harmaapäätikka ja käpytikka Instituutin pihalla Metsäalueet ovat melko pienialaisia, sillä asutusta, teitä, kevyenliikenteen väyliä ja polkuja on runsaasti. Rantametsät ja harjujen lakimetsät näkyvät kauas Saimaalle. Näkyvyyden ja ihmisten runsaan liikkumisen takia metsät ovat erittäin merkittävä tekijä ympäristön viihtyvyyttä arvioitaessa. Suurin osa metsistä on hyviä mustikkakankaita, ja alueella liikkuukin vuosittain suuri määrä marjastajia. Vaihtelevasta maastosta löytyy myös runsaasti kantarelleja ja muita sieniä. Metsätalouden jälkiä ei juuri näy, ja maasto on helppokulkuista vaikka poluilta poikkeaisikin. Tiuruniemen metsiä voisi käyttää esimerkkinä erinomaisesta asutuksen lähimetsäluonnosta. 6
7 Kuva 3. Tiuruniemen kärjessä asutuksen ja rannan väliseltä harjurinteeltä pensaskerros on poistettu lähes tyystin. Puusto on varttunutta männikköä, jossa sekapuuna on koivua, haapaa ja rannalla tervaleppää. Niemen ympäri kulkee polku, jota tällä kohtaa oli käytetty vähän. Kuva 4. Suurin osa Tiuruniemen kärjestä on puulajistoltaan ja ikärakenteeltaan monimuotoista sekametsää. Lahopuustoa on sekä pysty- että maapuina. Polut ovat käytetympiä kuin niemen länsirannalla. 7
8 Kuva 5. Niemen kärjen itäpuoliskolla on vanhaa mustikkatyypin mäntymetsää, josta löytyy myös jykeviä kilpikaarnaisia mäntyjä. Alue on ahkerassa virkistyskäytössä, josta tien ohella kertovat metsäpolut ja rannalla olevat veneet. Metsässä on runsaasti mustikkaa ja rannan hiekkaisia osia käytetään uimarantana. Kuva 6. Lääkäritien ja Caprintien risteyksessä varttunut sekametsä nousee kohti entistä Tiurun sairaalaa. Lääkäritie jatkuu kohti Instituuttia suurten koivujen ja mäntyjen kehystämänä. Oikealle puolelle jää pellolle syntynyt harmaaleppien ja raitojen muodostama lehtipuumetsikkö. 8
9 Kuva 7. Nuori lehtipuusto on maisemoinut Tiurun sairaalan vanhan ruumiskellarin. Kuva 8. Tie ruumiskellarille Tiurun sairaalan edustalla sukeltaa nuoren lehtipuumetsikön läpi. Tien reunalla lähellä pysäköintialuetta on viljelyjäänteenä japaninruttojuuren kasvusto: keltaisia kevätkukkia seuraavat isot lehdet loppukesästä. 9
10 Kuva 9. Lähes luonnontilaisena säilynyt Vipeleensuo keskellä Tiuruniemeä on uskomattoman hieno sirpale suoluontoa aivan asutuksen tuntumassa. Kuvaushetkellä suolta sai poimittua karpaloita. Reunametsiköt ovat niin ikään monimuotoisia ja lähellä luonnontilaa. Kuva 10. Vipeleensuon kaakkoiskulmauksessa on erillinen hieskoivujen ympäröimä suppalampi, joka on kasvanut umpeen. Kivikkoisia suppia ja hienoja jyrkkiä rinteitä löytyy varsinkin Vipeleensuon ja Tiurun sairaalan välimaastosta. Metsistä löytyy mm. jykeviä haapoja ja isoja mäntykeloja. Mustikka on kenttäkerroksen valtavarpuja, ja marjasato on runsas. 10
11 Kuva 11. Pesimälinnustoltaan arvokkaan Tetrinotkon reunamilla on lehtipuuvaltaista varttunutta lehtomaista kangasta, jossa kasvaa mm. sinivuokkoja, näsiää ja mustikkaa. Notkon pohjalla on tiheää kuusikkoa. 2. Repokangas Yleiskuvaus ja luontoarvot Repokangas on laaja metsäalue, jossa ei ole asutusta ja metsäautotie- ja polkuverkostokin on harva. Itäreunalla alue rajoittuu Rauhan aseman tiehen, jonka varteen on raivattu uusi asuntoalue, mutta rakentamista ei ole vielä aloitettu. Maanmuodot ovat vaihtelevia, sillä alueella on paljon suppia ja lisäksi Salpausselkä laskee jyrkästi noin 50 metriä leveäksi rantatasanteeksi. Esimerkiksi Varastotien pohjoispuolella on mukava kostea painanne, jossa kasvaa useita saroja sekä siniheinää. Metsät ovat olleet tehokkaassa talouskäytössä varsinkin alueen keski- ja itäosissa. Merkittävä osa metsistä on nuorehkoja, mutta alueella on sekä taimikoita että varttuneita metsäkuvioita. Mänty ja kuusi ovat valtapuuna useimmilla metsäkuvioilla, mutta rantatasanteella on myös varttunutta koivumetsikköä. Osa metsäkuvioista on harvennettua yksipuolista mäntytai kuusimetsää, osa on sekapuustoisia. Kuva 12. Sitruunaperhonen 11
12 Kenttäkerroksien kasvillisuus on hyvin vaihtelevaa. Pääosa alueesta on lehtomaista kangasta, mutta lähellä Saimaan rantaa ja aurinkoisilla länsirinteillä on paikoin kuivaa puolukkatyypin kasvillisuutta. Tuoretta mustikkatyypin kangasta on varsinkin alueen eteläosissa. Varjoisimmissa tiheissä kuusikoissa kasvaa lähes pelkästään sammalia nämä peikkometsiköt ilahduttavat tasaikäisten talousmetsien joukossa. Maastokäynneillä havaittiin pyy, palokärki ja kuultiin kolmen muun tikan nakuttelua. Luontoselvityksissä (Pöyry 2006a, 2010a) on huomioitu alueen monet supat, jotka alueen länsiosassa muodostavat laajempia geomorfologisia kokonaisuuksia. Alueen pohjoisosassa huomionarvoisista lintulajeista on havaittu pikkusiepon, idänuunilinnun ja pyyn reviirit (Pöyry 2010a). Virkistysarvot Alueen virkistysarvoa heikentää metsien käsittelystä seurannut ympäristön rikkonaisuus: kuviot vaihettuvat toisiinsa hyvin selvärajaisesti. Paikoin metsissä on myös hakkuutähteitä ja osa nuorista metsistä on vaikeakulkuisia, lähes läpitunkemattomia ryteikköjä, jossa kasvillisuus on paikoin yksipuolisesti sananjalkojen ja korkean heinikon peitossa. Toisaalta jotkin metsäkuviot ovat parhaimmillaan näyttäviä ja maanmuodot kiinnostavia. Varsinkin lähellä kivikkoista Saimaan rantaa on erämaan tuntua, sillä sinne ei kuulu autojen ääniä. Rantaa pitkin kulkee retkeilyreitti E10 (kartta 4). Metsien nuoren iän takia hyviä marjametsiä on tällä alueella vähän. Parhaimmat ovat alueen eteläosissa ja rantatasanteella. Sen sijaan metsien vaihtelevuuden ansiosta alueella on monenlaisia sienestysmahdollisuuksia. Kuivina kesinä sieniä voi löytää suppien varjoisilta kuusikkorinteiltä. Kartta 4. Retkeilyreitti E10 Kuva nuolen kohdalta. 12
13 Kuva 13. Repokankaan pohjoisosissa on kuusikkoisia suppia, joissa osassa puusto on varttunutta, osassa nuorta ja tiheää. Vaihtelevan varjostuksen ja maanmuotojen vuoksi kasvillisuus on niin ikään vaihtelevaa. Lehtomaisia piirteitä tuovat sinivuokot ja paikoin herukkapensaat. Sammalikossa suikertaa usein myös yövilkka, mustikkakankaiden tyypillisin orkidea. Kuva 14. Rauhan asemalle johtavan tien varressa on eri-ikäisiä taimikoita. Tiheät pensoittuneet taimikot ovat vaikeakulkuisia, mutta alueella on myös polkuja. Vastaavaa taimikon ja säästöpuiden muodostamaa metsämaata on myös alueen lounaisosissa. 13
14 Kuva 15. Varjoisassa kuusikossa on sammalien lisäksi vähän kasveja. Käenkaali ja lillukka sinnittelevät parhaiten. Sammaleinen peikkometsä ja supat luovat varsinkin lapsia kiinnostavia jännittäviä maisemia! Kuva 16. Rannan suuntaisesti kulkevaa metsäautotietä ei ole piirretty alueen karttoihin. Varttunut männikkö on pienialainen ja vaihtuu rannan puolella lehtisekametsäksi (oik.) ja itäpuolella kuusikoksi. 14
15 Kuva 17. Saimaan rannan tuntumassa metsä vaihtui yllättäen varttuneeksi koivikoksi, jossa kasvoi myös haapoja. Metsikössä oli ravintoa etsimässä palokärki ja käpytikka. Kuva 18. Retkeilyreitti kulkee rannan tuntumassa. Paikka on hyvä retkikohde, sillä Salpausselän rinteiden ja metsien eristämälle rannalle ei kuulu autojen ääniä eikä rannoillakaan näy juuri asutusta. 15
16 Kuva 19. Muinaiselle Saimaan rantatasanteelle laskeva Salpausselän rinne on hyvää mustikkamaastoa. Kuva 20. Repokankaan eteläosista löytyy vielä monimuotoista sekametsää. Valitettavasti alueen metsät ovat suurelta osin olleet tehokkaassa talouskäytössä, mistä kertovat selvärajaiset metsäkuviot. Tiheitä ja vaikeakulkuisia taimikoita löytyy monin paikoin. 16
17 Kuva 21. Rauhan aseman tien varteen on raivattu tulevan asutusalueen pohjia, jossa ei toistaiseksi ole yhtään rakennusta. Ympäröivät metsät ovat vaihtelevan ikäisiä, mutta käsittelyjen pirstomia. Hyviä metsäkohteita löytyy vähän. Kuva 22. Repokankaan eteläosan tuoreelta kankaalta löytyvät yhtenäisimmät mustikkametsät. Lahopuita on vähän, mutta metsät ovat suhteellisen helppokulkuisia. 17
18 3. Kohonkangas ja Repokivi Yleiskuvaus ja luontoarvot Kohonkankaan alue on yleiskuvaltaan rikkonainen, metsät ovat pienialaisia golfkentän, peltojen ja kulkuväylien rajaamia. Puusto on metsäkuvioittain vaihtelevaa ja eri-ikäistä. Maanmuodot vaihtelevat Salpausselän lakiosan tasaisesta maastosta suppien ja harjujen jyrkkiin rinteisiin. Metsät ovat pääosin tuoretta tai lehtomaista kangasta, mutta alueella on myös pieni suo. Tiuruniemen tien länsipuolella Repokivessä metsät ja maanmuodot jatkuvat vaihtelevina. Luonnon kannalta arvokkaimpia ovat alueen koilliskulmauksen haapametsä sekä keskiosien suo ja sitä ympäröivä varttunut metsä, joka jatkuu Repokiven puolelle. Metsä on paikoin lehtipuuvaltaista ja lahopuuta on runsaasti. Suo on luontoselvityksessä arvioitu mahdollisesti metsälain mukaiseksi arvokkaaksi kohteeksi (Pöyry 2006a). Lisäksi selvityksessä on huomioitu alueen monet supat ja harjurinteet. Virkistysarvot Kohonkankaan ja Repokiven metsät ovat suosittua ulkoilumaastoa, jossa latu- ja liikuntareittejä on tiheässä. Kartoituksen aikana metsässä liikkui maastopyöräilijöitä ja viereisellä kentällä pelattiin golfia. Metsänkäsittelyn ja maanmuotojen vaihtelevuus luo hyvät puitteet ulkoilureiteille, vaikka metsien harvennuksen hakkuutähteet ja uusien ulkoilureittien varteen jätetyt maakasat heikentävät paikoin ympäristön viihtyvyyttä. Runsaan virkistyskäytön takia metsät ovat erittäin merkittävä tekijä ympäristön viihtyvyyttä arvioitaessa. Mustikkaa kasvoi runsaasti alueen koillisosissa ja keskiosan varttuneissa metsissä, josta löytynee parhaiten myös sieniä. Latukartta ( Kuva 23. Keltavahvero eli kantarelli. 18
19 Kuva 24. Kohonkankaan koillisosissa metsät ovat pienialaisia metsäkuvioiden, liikuntareittien ja taustalla näkyvän golfkentän takia. Notkelmissa ja supissa on kuusivaltaista metsää. Kuva 25. Koillisosassa on pieni haapametsikkö. Kenttäkerroksessa on lehtokasveja, kuten käenkaalia, sinivuokkoa ja mustakonnanmarjaa. 19
20 Kuva 26. Salpausselän tasamaalla on mustikkatyypin tuoretta kangasta, mutta suppien varjoisilla rinteillä ja pohjissa kasvillisuus muuttuu selvästi. Kuva 27. Välillä kulkureitit halkovat nuorta sekametsää. Vaihteleva ympäristö ja mäet luovat mielenkiintoisen ympäristön ja hyvän harjoitusmaaston kuntoilijoille. 20
21 Kuva 28. Kohonkankaan keskiosissa on paikoin luonnon kannalta arvokasta lehtipuuvaltaista varttunutta metsää, jossa on myös runsaasti lahopuuta. Kuva 29. Kohonkankaan suo rajautuu jyrkästi metsiin. Suolla kasvaa runsaasti vaiveroa ja karpaloa. 21
22 Kuva 30. Lähellä Tiuruniementietä on varttunutta sekametsää, jossa kasvaa paikoin runsaasti mustikkaa, paikoin on lehtomaisempia kohtia. Kuva 31. Tiuruniementien länsipuolella mäntyvaltaiseen metsään ja puihin on rakennettu seikkailuratoja. Virikkeellinen ja monimuotoinen ympäristö on seikkailupuistolle erinomainen. Kun joukossa on myös jykeviä haapoja, lahopuustoa ja pienialaisia lehtipuupensaikkoja, metsikkö voisi tarjota jopa liito-oravalle soveliaan elinympäristön. 22
23 Kuva 32. Runsaasti käytettyjä liikuntareittejä on myös Repokivessä. Valaistu latu kiertää lähes koko tutkitun metsäalueen, ja sen varrelta löytyy mm. näyttävä kuusivaltainen iso suppa. Metsät ovat pääosin nuorta mänty- tai lehtipuuvaltaista kuivaa kangasmetsää, mutta varsinkin varjoisammissa painaumissa on kosteamman ympäristön kasveja. 4. Masteensaari ja Ruissaari Yleiskuvaus ja luontoarvot Masteensaari on Tiuruniemen kärkeä lähin saari. Kaakkoiskulman mökkejä lukuun ottamatta saari ja sen pohjoispuolella sijaitsevat Ruissaari ja Tetrisaari ovat asumattomia. Rannat ovat pääosin kalliota tai kivikkoa. Hiekkarantaa on Masteensaaren kaakkoisosassa ja vähän myös Ruissaaren etelärannalla. Suuri osa Masteensaaresta on nuorta tai nuorehkoa metsää. Varttuneempaa metsää on vain laikuittain. Rannan läheisyydessä kallioisessa tai hiekkaisessa maassa puusto on pääosin mäntyvaltaista, mutta suojaisissa lahdelmissa on paikoin selvästi rehevämpiä metsikköjä. Kuivimmilla kohdilla on puolukkatyypin kangasta, mutta suuri osa on tuoretta mustikkatyypin metsää. Saaren keskiosassa on monin paikoin kuusikkoja, jotka ovat osin hyvin tiheitä peikkometsiä. Lehtomaisuutta ilmentävät mm. mustakonnanmarja, isoalvejuuri, sinivuokko, syyläjuuri ja punaherukka. Terttuseljaa kasvaa yleisesti kuusikoiden aukkopaikoilla ja paikoin se muodostaa jopa pensaikkoa. Kartoituksen aikana Masteensaaresta löydettiin mäyrän, ketun tai supikoiran kaivama luola ja nähtiin vajaan kymmenen teeren parvi. 23
24 Tehokkaan metsänhoidon seurauksena Masteensaari on melkein läpeensä, lähinnä rantavyöhykettä lukuun ottamatta, eri-ikäisten ja hiukan eri tavoin hoidettujen metsäkuvioiden mosaiikkia. Saaren eristyneisyyden takia isohkoja, polttopuuksi kelpaavia leppiä on kaadettu ja jätetty maahan lahoamaan. Varttuneilla metsälaikuilla varsinkin saaren pohjoisosissa on runsaasti myös luontaisesti syntynyttä lahopuuta. Ruissaari on pääosin varttunutta sekametsää. Rantojen tuntumassa puusto on mäntyvaltaista. Keskiosissa sekapuuna on enemmän kuusta ja paikoin kasvaa koivua ja haapaa. Keskiosassa on myös pieni laikku nuorta mäntymetsää. Kasvillisuus on pääosin tyypillistä tuoreen mustikkatyypin lajistoa. Eteläisillä kuivilla rinteillä on myös puolukkatyypin kangasta. Arvokkaimmiksi luontokohteiksi arvioitiin Masteensaaren hiekkaranta, joka voi olla tärkeä elinympäristö pistiäisten ohella muiden paahdeympäristöjen hyönteisille. Lisäksi metsissä oli paikoin runsaasti lahopuuta ja lehtomaisia varttuneita sekapuustoisia laikkuja. Luontoselvityksen mukaan Masteensaaren kaakkoisosan melko luonnontilainen hiekkaranta on mahdollisesti luonnonsuojelulain mukaan suojeltua luontotyyppiä (Pöyry 2006a). Myös saaren etelärannan suojainen ruovikkoranta ja lounaisosan kallio- ja louhikkorantaa on merkitty luonnon ja maiseman kannalta arvokkaiksi. Virkistysarvot Kuva 33. Mustakonnanmarjaa Masteensaaressa. Saarten virkistyskäyttö on vähäisempää kuin Tiurun ja Rauhan alueen metsien. Ruissaaren rannassa oli kuitenkin veneilijöiden nuotiopaikka ja metsässä erottui polkuja. Myös Masteensaaren rannoilla on merkkejä virkistyskäytöstä, mutta sisäosissa on näkyvissä lähinnä vanhoja metsäkoneiden jälkiä. Suuri osa saarista on hyvää mustikkametsää, paikoin mustikkaa on jopa hyvin runsaasti, ja puolukkaakin kasvaa kuivemmilla etelärinteillä. Kuva 34. Masteensaaren tiheässä kuusikossa oli mäyrän, ketun tai supikoiran kaivama kolo. 24
25 Kuva 35. Rantahietikkoa Masteensaaren kaakkoiskulmauksessa. Puusto muodostuu vankoista mutta lyhyistä männyistä. Rantavyöhykkeen hyönteislajistoa kannattaisi tutkia tarkemmin! Kuva 36. Rantavyöhyke vaihettuu nopeasti nuoreksi kasvatusmetsäksi. Suurin osa saaren itäpuolen metsistä vaihettuu toisiinsa jyrkkärajaisesti: tiheästä kuusikosta sukelletaan harmaalepän hallitsemalle aukolle, siitä nuoreen mäntytaimikkoon ja kohta ollaan taas yksipuolisessa kuusikossa. Metsätalouden jäljet puuttuvat oikeastaan vain saaren ranta-alueilta. 25
26 Kuva 37. Varsinkin Masteensaaren itäreunan harjanteella on laajalti tasaikäistä puupeltoa, helppokulkuista mutta yksipuolista mäntymetsää. Laho- ja lehtipuuta ei juuri ole. Kenttäkerroksesta löytyy sentään keltalieko ja vanamo. Kuva 38. Masteensaaren koilliskulmauksessa on männyn, kuusen ja koivun kirjomaa varttunutta sekametsää, josta löytyy myös lahopuustoa. Tervaleppää ja muita lehtipuita on runsaammin varsinkin rannan tuntumassa. Mustikka on kenttäkerroksen valtalajeja. 26
27 Kuva 39. Masteensaaren eteläkärjessä on muutama iso suppa, joissa kasvaa lähinnä vanhoja kuusia. Reunustavilta rinteiltä löytyy myös lehtipuita ja mäntyjä sekä näillä kiipeileviä metsänätkelmiä. Lahopuuta on varsinkin maassa. Kuva 40. Saaren keskiosia hallitsevat nuoret kasvatusmetsät. Paikoin mäntytaimikko on niin tiheää, ettei läpi pääse. Siemenpuuasentoon hakatuilla kuvioilla mäntytaimet olivat monin paikoin myös kellastuneet. 27
28 Kuva 41. Masteensaaren keskiosissa on muutamassa kohdassa avoimempia kalliopaljastumia. Kuva 42. Saaren luoteisosissa on harvaa sekametsää, jossa on runsaasti varttuneita koivuja ja lahopuutakin jonkin verran. 28
29 Kuva 43. Saaren keskiosissa ja pohjoisreunalla on paikoin tiheitä kuusikkoja, joissa aluskasvillisuus on niukkaa. Lahopuuta on kuitenkin jopa runsaasti. Lähellä rannan lehtipuuvaltaisempaa vyötä nähtiin puukiipijä. Kuva 44. Tiheimmissä kuusikoissa puiden alaoksilla ei ole havuja. Sammalten joukossa kasvaa vain laikuittain käenkaalia ja metsäalvejuurta. 29
30 Kuva 45. Kuusikon isommissa aukkopaikoissa kasvaa usein terttuseljaa läpi Masteensaaren. Lehtomaisuutta ilmentäviä kasveja olivat myös isoalvejuuri, kalliokielo ja punaherukka. Kuva 46. Masteensaaren etelä- ja lounaisrantoja reunustaa tasaikäinen mäntymetsä. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti mustikkaa, rannan tuntumassa on kallio- ja hiekkarinteillä myös puolukkaa. 30
31 Kuva 47. Länsipuolella Masteensaari päättyy kalliorantaan. Saaren rannat näyttävät joka suunnasta luonnontilaisilta. Kuva 48. Nuotiopaikka Ruissaaren rannassa kertoo Saimaan saarien virkistyskäytöstä. Edessä näkyvä Tetrisaari on kapea hiekkaharju Ruissaaren ja taustalla näkyvän Masteensaaren välissä. Myös Ruissaari on niin pieni, että jo vähäiset metsänhakkuut näkyvät kauas järvelle. 31
32 Kuva 49. Suuri osa Ruissaaresta on varttunutta tuoretta kangasmetsää, jossa mänty on valtapuuna, kuusi, koivu ja paikoin haapa sekapuuna. Rannoilla kasvaa pajuja ja tervaleppiä. Mustikkaa on runsaasti ja sieniäkin löytyy. Kuva 50. Ruissaaren keskiosassa on pienialainen nuori mäntymetsä ja kuvassa näkyvä harmaalepikko. Kasvillisuus on muuta saarta lehtomaisempaa. 32
33 Kuva 51. Ruissaaren eteläpuolella on kuivempaa männikköä. Lähellä rantakallioita kasvaa puolukkaa, kauempana kasvillisuus on mustikan vallitsemaa. Karulla rannoilla on vähän rantakasvillisuutta, paikoin kasvaa suomyrttiä ja joitakin rantakukkia. 33
34 Yhteenveto Tehtyjen kartoitusten ja aiempien tietojen perusteella kaikilla alueilla on merkitystä asukkaiden ja matkailijoiden virkistyskäytön näkökulmasta (taulukko 1). Varsinkin Tiuruniemi lähes luonnontilaisine metsineen (vaihtelevan ikäistä sekapuustoa ja lahopuita) tarjoaa erinomaiset puitteet niin marjastajille, sienestäjille kuin muuten luonnossa liikkuville. Kohonkangas ja Repokiven alue sekä lähialueen saaret edustavat jo selvästi pirstaleisempaa ja käsiteltyä metsäluontoa, jota on eniten Repokankaan alueella. Taulukko 1. Yhteenveto Tiuruniemen, Rauhan ja lähisaarten metsien luonto- ja virkistysarvoista sekä maisemallisesta merkityksestä. 1 = suurin/paras 4 = pienin/huonoin. Arvot luonto- näkyvyys virkistyskäyttö arvo ympäristöön määrä maisema marjat/sienet merkitys Tiuruniemi Repokangas Kohonkangas ja Repokivi Masteensaari ja Ruissaari Kartoitetuilta alueilta on löydetty monia arvokkaita metsäkohteita, joita voisi polkujen kirjomien helppokulkuisten lähimetsien osana hyödyntää luontomatkailussa huomattavasti nykyistä enemmän. Joidenkin kohteiden ympärille voisi perustaa jopa suojelualueita, joille voidaan järjestää opastettuja retkiä. Lisäksi Rauhan kylpylältä on vain minuutin kävelymatkan sisällä mahdollisuus retkeillä niin suolle, suppien kirjomalle harjurinteelle, lammelle, peikkometsään kuin marjaan tai sienestämään. Aikaisemmin Tiuruniemen kärjessä ollut luontopolku on uudisrakentamisen takia suljettu, mutta vastaava olisi vähin kustannuksin perustettavissa muualle Rauhan-Tiurun alueelle. Tiuruniemen kärkeen on ollut toivomuslistalla lintulava tai -torni, mikä helpottaisi varsinkin muuton tarkkailua. Kartoitusalueilla ei tulisi tehdä lainkaan talousmetsiin kuuluvia päätehakkuita: ei aukkoja, ei siemenpuumetsiköitä, ei kulkemista vaikeuttavia hakkuutähteitä. Sen sijaan varsinkin Repokankaan tiheimmissä kasvatusmetsissä (näitä on pienialaisempina muuallakin) harvennuksilla voidaan merkittävästi lisätä metsien luonnontilaisuutta ja virkistyskäyttöarvoja. Käytetyimpien virkistysalueiden ja arvokkaimpien luontokohteiden ulkopuolella puuta voidaan korjata jatkuvan kasvatuksen periaatteita noudattaen. Suuria puita poistamalla, sekä nuorta puustoa varovasti harventamalla, voidaan puustoa kasvattaa niin, että nuoresta puustosta ja taimikosta tulee jatkuvasti uutta puustoa vanhan tilalle. Tällöin metsä säilyy hakkuiden jälkeenkin koko ajan metsänä eli metsä jää ns. peitteiseksi erikokoisine puineen. Maanpinnan muokkausta, heinikon torjuntaa tai uusien puuntaimien istutusta ei tarvita, sillä metsä siementää itse itseään ja hakkuiden jäljiltä jääneet pienet puut kurkottavat ylemmäksi saadessaan lisää valoa ja kasvutilaa. Havaintojen mukaan puun laatu pysyy hyvänä eikä yksipuolisille istutusmetsille tyypillisiä myyrä- ja hirvituhoja juuri ole. 34
35 Kaiken kaikkiaan metsänhoidon tavoitteena tulisi olla mahdollisimman monilajinen ja -ikäinen puusto, aivan kuten jo nyt on lähes koko Tiuruniemen alueella. Hyvä pohja Tiuruniemen, Rauhan ja lähisaarten metsänhoidolle löytyy Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin (2007) metsätoimintaohjelmasta: Tarvitaan lisää virkistysmetsiä, taajamametsiä ja retkeilyreittejä, joita hoidetaan monimuotoisuutta lisäten. Lähimetsissä rakentuu lasten ja nuorten omakohtainen metsäsuhde Asuinalueiden lähistöllä olevilla metsillä on erityinen merkitys ihmisten viihtyvyydelle, virkistykselle sekä lasten ja nuorten luontosuhteen kasvulle. Taajamametsien hoidon tulisi rakentua kokonaan toisille periaatteille kuin talousmetsien hoidon. Sen tulisi taata monimuotoiset, elämää täynnä olevat ja maisemallisesti arvokkaat metsät. Kunnilla on velvollisuus huolehtia paitsi asukkaidensa myös alueensa luonnon hyvinvoinnista, minkä velvoitteen myös luonnonsuojelulaki kunnille asettaa. Kuntametsien hoidon tärkeä periaate on tavoitteista ja toimenpiteistä tiedottaminen, vuorovaikutteinen valmistelu sekä asukkaiden mielipiteiden kuuleminen eli osallistuva suunnittelu. Nämä periaatteet on kirjattu lainsäädäntöön. On selvä tarve lisätä virkistys-, retki- ja metsien monikäytön alueiden määrää sekä laatia niille luonnonhoito- ja käyttösuunnitelmat, toisenlaiset kuin mitä talousmetsissä toteutetaan. Sitä varten työntekijät on perehdytettävä paremmin metsien luonnonhoitoon. Nykyisin taajamametsiä ja virkistysmetsiä hoidetaan varsin puhtaasti talousmetsäoppien mukaan. Voimakkaasta hoidosta johtuen ne, kuten talousmetsät, ovat virkistyskäyttäjille kelvottomia tai miltei arvottomia lähes puolet kehitysajastaan. Kuntametsistä osa on tärkeä suojella ja ennallistaa. Laajemmat virkistysalueet tulee olla merkittynä kaavaan luonnon monimuotoisuudelle tärkeinä virkistysalueina. Varsinkin päiväkotien ja koulujen lähiympäristössä monimuotoisella metsällä on suuri merkitys. Oman lähimetsän läheisyys on tärkeää lasten ja nuorten omakohtaisen metsäsuhteen luomiseksi sekä ympäristökasvatustyöhön. Metsien merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle on kertynyt viime vuosina paljon uutta tietoa. Rauhan ja Tiuruniemen alueella metsäluonnon hyödyntäminen osana matkailupalveluita kasvaa varmasti lähivuosina. Siksi tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusia toimintatapoja lähimetsien hoitoon. Kirjallisuus Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Metsätoimintaohjelma s. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Lausunto Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmasta Rauha-Tiuru alueelle ja Joutsenon saarille. Pöyry 2006a. Tiurun ja Rauhan osayleiskaavan muutoksen luontoselvitys BRL Pöyry 2006b. Rauhan ydinalueen ja Vipeleen luontoselvitys BRL Pöyry Kohonkankaan asemakaava. Luontoselvitys BBR Pöyry 2010a. Tiuruniemen eteläosan luontoselvitys. Raportti 16WWE0629 Pöyry 2010b. Vipelen pohjoisrannan asemakaavan muutos. Luontoselvitys 16WWE0666 Valkeapää, A., Paloniemi, R., Vainio, A., Vehkalahti, K., Helkama, K., Karppinen, H., Kuuluvainen, J., Ojala, A., Rantala, T. & Rekola, M Suomen metsät ja metsäpolitiikka kansalaisten näkemyksiä. Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, metsäekonomian laitos. 35
Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotKirrin liito-oravaselvitys
2016 Kirrin liito-oravaselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 24.5.2016 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely...
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,
Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Lisätiedot1. Selvitys. 2. Kohteet
Kuhmalahden ROYK Luontoselvityksen täydennys 24.10.2017 1. Selvitys Luontoselvitystä täydennettiin maastokäynneillä 11.5. ja 17.5.2017. Maastokäynnit toteuttivat FM Tiina Virta ja MMM Heikki Holmén. Kohteille
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotRuostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta
Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLAUSUNTO LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN METSÄSUUNNITELMASTA 2012 2021 RAUHA-TIURU ALUEELLE JA JOUTSENON SAARILLE
Lausunto Lappeenrannan Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry kaupungin metsäsuunnitelmasta Katariinantori 6 2012 2021 Rauha-Tiuru alueelle 53900 LAPPEENRANTA ja Joutsenon saarille Sivu 1/9 Lappeenrannan
LisätiedotLEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotPutkilahden luonto- ja liitooravaselvitys
2016 Putkilahden luonto- ja liitooravaselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 15.6.2016 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Työmenetelmät... 5 2.1 Esiselvitys... 5 2.2 Maastotyöskentely...
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotAkaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotKohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotTurengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen
Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi
liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
LisätiedotLappeenrannan Kettukallioon suunnitellun maa-ainesten ottoalueen liito-oravaselvitys 2013
Lappeenrannan Kettukallioon suunnitellun maa-ainesten ottoalueen liito-oravaselvitys 2013 Juha Jantunen & Kimmo Saarinen SISÄLLYS JOHDANTO... 2 LIITO-ORAVAN EKOLOGIAA JA SUOJELUNÄKÖKOHDAT... 3 KETTUKALLION
LisätiedotNokian kaupungin HARJUNIITYN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Täydennys luontoselvitykseen 2008/Tmi Mira Ranta
Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin HARJUNIITYN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Täydennys luontoselvitykseen 2008/Tmi Mira Ranta HARJUNIITTY MML/90/52/2007 Tmi Mira Ranta
LisätiedotPlanterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos
Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6
LisätiedotAlemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
Lisätiedot3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa
3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotTarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu
Tarmo Saastamoinen 29.6.2006 tarmo84@hotmail.com Sellukatu 10b33,90520, Oulu Liito-orava (Pteromys volans) selvitys Iisalmessa: Tutkimuskohteet Iirannalta, Soinlahdesta, Lapinniemestä, Tervakankaalta sekä
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotKangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus
Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus Case: Puuterminaali-alueen lisäosa Maastotarkastelu 18.4. ja 14.5.2018 Henna Arkko, ins.amk YKS 599 Kuva: Tarkastelualue on pääosin mäntyvaltaista,
LisätiedotSULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari
SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. PUTKIJÄRVI, KORHOLAN RANTA... 3 2. KANKUNLAMPI 5 LIITTEET Kansikuva: Putkijärven
LisätiedotRasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi
Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PERINTÖMETSÄSOPIMUS...2 3. PERINTÖMETSÄN SIJAINTI...3 4. KAAVATILANNE...3 5. LUONTOARVOT...3 6. ALUEEN METSÄT...4 7.
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotSavonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys
Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella
LisätiedotLAUKAA VEHNIÄN OSAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS 21.12.2005
16T-2.3-2 LAUKAA Vehniän osayleiskaavan LIITO-ORAVASELVITYS Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy työ 19699 21.12.2005 1 19699 LAUKAA VEHNIÄN OSAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS 21.12.2005 Sisällysluettelo
LisätiedotMielakan metsäilta
Mielakan metsäilta 19.4.2017 26.6.2017 Kouvolan kaupunki Kodikas Kiehtova Kehittyvä Kysely auki 30.4.2017 saakka osoitteessa www.kouvola.fi/taajamametsat 26.6.2017 Sanna Laukkanen 2 26.6.2017 Sanna Laukkanen
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 11.4.2011 Varastokatu 3, 4. krs 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton ALOITE Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 11.4.2011 Varastokatu 3, 4. krs 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. c/o Larissa Heinämäki Rantatie 43
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
Lisätiedot