LAUSUNTO LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN METSÄSUUNNITELMASTA RAUHA-TIURU ALUEELLE JA JOUTSENON SAARILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN METSÄSUUNNITELMASTA 2012 2021 RAUHA-TIURU ALUEELLE JA JOUTSENON SAARILLE"

Transkriptio

1 Lausunto Lappeenrannan Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry kaupungin metsäsuunnitelmasta Katariinantori Rauha-Tiuru alueelle LAPPEENRANTA ja Joutsenon saarille Sivu 1/9 Lappeenrannan kaupunki, teknisen toimen kirjaamo PL Lappeenranta LAUSUNTO LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN METSÄSUUNNITELMASTA RAUHA-TIURU ALUEELLE JA JOUTSENON SAARILLE Metsäsuunnitelma koskee aluetta, jonka virkistys-, maisema- ja luontoarvot ovat hyvin tärkeitä sekä alueen asukkaille että matkailijoille. Tällaiselle alueelle eivät sovi esitetyn kaltaiset talousmetsien metsänkäsittelytoimenpiteet. Alueelle on rakentumassa Euroopan mittakaavassa merkittävä matkailualan keskittymä, jonka toimintaedellytyksiä ei tule heikentää alueen metsiä ja saaria talousmetsämäisesti käsitellen, sillä luonnontilaiset metsät ovat kaikkein tärkeimpiä rentoutumisen ja virkistäytymisen paikkoja 1 niin alueen asukkaille kuin matkailijoillekin. Metsäsuunnitelman sijaan alueelle tulee laatia luonnonhoito- ja virkistyskäyttösuunnitelma, joka tukee paremmin luonnon monimuotoisuuden säilymistä, alueen asukkaiden virkistäytymistä ja matkailuyrittäjien tarpeita. Alueen kautta kulkee kaukovaellusreitti E10, mikä vain lisää luonto- ja maisema-arvojen säilyttämisen tärkeyttä. Metsäsuunnitelma on laadittava uudelleen ja otettava ensisijaiseksi lähestymistavaksi asukkaiden ja matkailijoiden virkistystarpeet, viihtyvyys ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Uusi suunnitelma tulee laatia yhteistyössä asukasyhdistysten, matkailuyrittäjien ja luontojärjestöjen kanssa. ALUEEN METSIEN RAKENNE JA LUOKITTELU LUONNONARVOLUOKKIIN Metsien rakenne Rauha-Tiuru alueen ja Joutsenon saarien metsät voidaan jakaa puuston rakenteen, iän ja lajiston mukaan kolmeen luokkaan, joilla kuvataan metsien luonto- ja virkistysarvoja. Luontoarvoiltaan arvokkaimmat metsät ovat iäkkäimpiä (ikäluokat yli 95v ja 94-80v), erirakenteisia ja monimuotoisia metsiä. Näitä nuoremmat metsät (ikäluokat ja 69-45v) ovat hyvässä kehitysvaiheessa ja kytkevät arvokkaimpia metsäalueita toisiinsa parantaen näin lajien mahdollisuuksia siirtyä alueelta toiselle, mikä on tärkeää monimuotoisuuden ylläpitämiselle. Nuorimmat metsät (ikäluokissa 44-25v ja 24-0v) vaativat aiempien metsähoitotoimenpiteiden johdosta luonnonhoitotoimenpiteitä, joilla puulajisuhteita ja ikärakennetta pyritään muokkaamaan luonnontilaisen metsän kaltaisiksi. 1 Taajamametsät ovat korvaamattoman arvokkaita ympäristöjä asukkaiden hyvinvoinnille. Tuoreissa tutkimuksissa 80% ihmisistä pitää tärkeänä luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja toteaa metsän olevan mieluisin paikka rentoutumiseen, rauhoittumiseen ja virkistäytymiseen. Metsät ovat ihmisten mielissä selvästi mieluisampia virkistäytymisen paikkoja kuin rakennetut puistot ja hoidetut viheralueet. Helsingin yliopiston metsäekonomian laitoksen tutkimusraportti n:o 55 ISBN

2 Sivu 2/9 Koko Rauha-Tiuru ja Joutsenon saarten metsäsuunnitelma-alueella on metsämaata yhteensä 338 ha, josta luonnonarvoiltaan arvokasta aluetta on puolet ja hyvässä kehitysvaiheessa reilu neljännes sekä luonnonhoitotoimenpiteitä vaativia alueita vajaa neljännes. Rauha-Tiuru alueen metsämaan jakautuminen luonnonarvoiltaan kolmeen luokkaan, metsämaan kokonaispinta-ala 338 ha Mantereen metsämaata on kaikkiaan189 ha, josta luonnonarvoiltaan arvokasta aluetta on yli puolet ja hyvässä kehitysvaiheessa vajaa viidennes sekä luonnonhoitotoimenpiteitä vaativia alueita noin neljännes alueen metsämaasta. Mantereen metsien jakautuminen luonnonarvoiltaan kolmeen luokkaan, metsämaan kokonaispinta-ala 189 ha 2

3 Sivu 3/9 Saarialueiden metsämaata on vastaavasti 149 ha, josta luonnonarvoiltaan arvokasta aluetta on vajaat puolet ja hyvässä kehitysvaiheessa yli kolmannes sekä luonnonhoitotoimenpiteitä vaativia alueita viidennes alueen metsämaasta. Saarialueen metsien jakautuminen luonnonarvoiltaan kolmeen luokaan, metsämaan kokonaispinta-ala 149 ha Metsäalueiden luokittelu luonnonarvoluokkiin Suomen tuoreimmassa luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa arvioitiin, että Etelä-Suomen metsäluontotyypeistä 75 % on uhanalaisia. Tämän lisäksi metsien käyttöön liittyvässä tutkimuksessa selvitettiin lajien uhanalaistumisen syitä ja havaittiin, että metsien käyttöön liittyvät tekijät ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy yhteensä 606 lajille eli 74 % kaikista uhanalaisista metsälajeista. Tarkemmin eriteltynä metsälajien uhanalaistumiseen on vaikuttanut erityisesti lahopuun määrän väheneminen, puulajisuhteiden muutokset sekä vanhojen metsien ja kookkaiden puiden harvinaistuminen metsätaloustoimien myötä. 2 Luokittelun apuna käytimme edellä mainittuja tuoreimpia tutkimustuloksia, kun arvioimme metsäalueiden arvokkuutta. Määrittelimme alueet kolmeen luokkaan, jossa ensimmäisenä on luonnonarvoiltaan arvokkaimmat alueet (ikäluokat yli 95v, 94-80v) ja toisena hyvässä kehityksessä olevat alueet (ikäluokat 79-70v, 69-45v) sekä kolmanneksi luonnonhoitotoimenpidealueet (ikäluokat 44-25v, 24-0v). 1. Luonnonarvoiltaan arvokas metsämaa Luonnonarvoiltaan arvokkailla alueilla esiintyy tavanomaisia metsiä monipuolisempi ja rikkaampi lajisto. Metsien rakenteiden ja lajihavaintojen perusteella voidaan arvioida metsäalueiden arvokkuutta ja määrittää niiden luonnonarvoluokat. Arvokkaiksi alueiksi on määritelty ne alueet, jotka ovat puulajeiltaan monipuolisia, erirakenteisia ja sisältävät monipuolista lahopuuta sekä iäkkäitä puita. Näiltä alueilta on myös havaintoja uhanalaisista ja harvalukuisista lajeista. 2 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, ISBN

4 Sivu 4/9 Arvokkaiksi määritellyiltä alueilta on havaintoja uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista, silmälläpidettävistä ja EU-direktiivi -lajeista. Alustavien selvitysten pohjalta näiltä metsäalueilta on havaintoja ainakin 10 uhanalaisesta ja erityisesti suojeltavasta lajista, 9 silmälläpidettävästä lajista sekä 13 EU-direktiivilajista. Loppusyksyllä 2011 ja vuodenvaihteessa tehtyjen muutaman tunnin tutustumisten yhteydessä teimme havaintoja männynkäävästä ja punahäivekäävästä, jotka ovat vanhojen metsien indikaattorilajeja. Näiden indikaattorilajien löytyminen osoittaa, että metsissä on säilynyt luonnontilaisuutta ja että ne ovat turvanneet alueen lajiston jatkuvuutta ja monimuotoisuutta. 2. Luonnonarvot hyvässä kehitysvaiheessa Luonnonarvoiltaan hyvässä kehitysvaiheessa olevat alueet ovat arvokkaita alueita nuorempia, mutta niiden rakenteessa ja lajistossa on jo nyt nähtävissä kehitystä lajirikkauden lisääntymiseen ja edelleen alueiden ikääntyessä lajien kirjo tulee kasvamaan, kun arvokkaiden alueiden lajisto pääsee siirtymään ja levittäytymään alueilta toisille. Nämä kehitysvaiheessa olevat alueet ovat tärkeitä ekologisia käytäviä arvokkaiden iäkkäimpien metsänosien yhdistäjinä ja lajiston monimuotoisuuden parantajina. 3. Luonnonhoitotoimenpidealue Nämä alueet ovat nuorehkoja metsiä ja taimikoita, jotka vaativat puulajisuhteiden ja rakenteiden muuttamista luonnontilaisen metsän suuntaan. On kuitenkin muistettava hoitotoimenpiteitä tehtäessä, että taimikoita ei saa harventaa liikaa, jotta metsän mikroilmasto ja pensaikoista riippuvaisten lajien elinolosuhteet eivät muuttuisi liikaa. Taulukkoon 1 on koottu mantereen metsien eri luonnonarvoluokkiin jaetut metsäkuviot. 1 Luonnonarvoiltaan arvokas metsä 2 Luonnonarvot hyvässä kehitysvaiheessa 3 Luonnonhoitotoimenpidealue Kuviot Kuviot Kuviot 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 14, 15, 16, 17, 21, 22, 23,24, 13, 18, 19, 49, 50, 55, 60, 64, 68, 69, 75, 1, 2, 3, 11, 12, 20, 26, 30, 34, 35, 41, 51, 52, 25, 27, 28, 29, 31, 32, 33, 36, 37, 38, 39, 40, 42, 80, 91, 94, 105, 106, 108, 109, 113, 114, 53, 65, 70, 71, 73, 77, 81, 82, 83, 87, 95, 96, 43, 44, 45, 46, 47, 48, 54, 56, 57, 58, 59, 61, 62, 115, 116, 118, 123, , 101, 103, 104, 112, 117, 122, , 66, 67, 72, 76, 78, 79, 84, 85, 86, 88,89, 90, 92, 93, 97, 98, 99, 102, 107, 110, 111, 119, 120, 121, 125, 126, 127, 128, 129 Taulukko 1, Mantereen metsäkuvioiden sijoittuminen eri luonnonarvoluokkiin Vastaavasti taulukkoon 2 on koottu saarialueen metsien luonnonarvoiltaan eri luokkiin kuuluvat metsäkuviot. 1 Luonnonarvoiltaan arvokas metsä 2 Luonnonarvot hyvässä kehitysvaiheessa 3 Luonnonhoitotoimenpidealue Kuviot Kuviot Kuviot 2, 3, 4, 6, 9, 10, 12, 13, 14, 17, 18, 22, 26, 30, 32, 1,7, 11, 15, 16, 19, 24, 25, 28, 29, 36, 44, 45, 8, 20, 21, 23, 27, 31, 34, 35, 37, 38, 39, 40, 33, 41, 43, 47, 53, 54, 57, 59, 62, 63, 64, 65, 66, 46, 48, 49, 51, 52, 55, 56, 58, 60, 61, 67, 68, 42, 50, 73, 88, 89, 90, 91, 93, 95, 96, 97, 70, 72, 77, 78, 80, 81, 82, 83, 84, 85, 86, 87, 92, 69, 71, 74, 75, 76, 100, , , 98 Taulukko 2, Saarten metsäkuvioiden sijoittuminen eri luonnonarvoluokkiin 4

5 Sivu 5/9 Metsäalueiden kuviotiedot kartalla luonnonarvoluokittain eri väreillä erotettuina Mantereen kuviotiedot luonnonarvoluokittain väreillä ilmaistuna 5

6 Sivu 6/9 Saarialueiden kuviotiedot luonnonarvoluokittain väreillä ilmaistuna. Masteensaari, Ruissaari ja Mietinsaari Saarialueiden kuviotiedot luonnonarvoluokittain väreillä ilmaistuna. Muukonsaari, Poikasaari ja Suomensalo Saarialueiden kuviotiedot luonnonarvoluokittain väreillä ilmaistuna. Keski-Lyly ja Satamosaari 6

7 Sivu 7/9 METSÄSUUNNITELMA ON VAIHDETTAVA LUONNONHOITO- JA VIRKISTYSKÄYTTÖSUUNNITELMAKSI Alueen asukkaiden ja sinne tulevien matkailijoiden ja viihtyvyys ja virkistystarpeet sekä ympäristön maisemalliset arvot on asetettava etusijalle, kun suunnitellaan toimenpiteitä tämän alueen metsissä. Luonnon monimuotoisuuden parantaminen on tärkeä ja aina huomioonotettava tekijä kaikessa nykyaikaisessa metsien hoidon suunnittelussa ja erityisesti tämäntyyppisten alueitten metsäsuunnitelmissa. Rauha-Tiuru alueen ja Joutsenon saarten metsistä 50 % on jo nyt luonnonarvoiltaan arvokkaita ja monimuotoisuutta ylläpitäviä ja 27 % metsistä on hyvässä kehitysvaiheessa luomassa monimuotoisuudelle jatkuvuutta ekologisten käytävien muodossa. Lähtökohdat ovat siis hyvät. Metsäsuunnitelman mukaiset toimenpiteet heikentävät merkittävästi asukkaiden ja matkailijoiden virkistäytymismahdollisuuksia, viihtyvyyttä, alueen maisemakuvaa ja luonnon monimuotoisuutta. Metsäsuunnitelma tulee siis vaihtaa luonnonhoito- ja virkistyskäyttösuunnitelmaksi, joka palvelee paremmin alueen asukkaiden ja matkailijoiden tarpeita ja edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä, viihtyvyyttä ja virkistäytymismahdollisuuksia. Alueen hoitosuunnitelmassa luonnonhoitotoimenpidealueilla metsien rakennetta tulee hoitaa niin, että metsien puulajisuhteet ja ikäjakauma palautuvat luonnontilaisen kaltaisiksi, jolloin metsät muuttuvat pidemmällä aikavälillä peitteellisiksi erirakenteiseksi ja monimuotoisiksi metsiksi. Peitteellinen erirakenteinen metsä ehkäisee hyvin melua ja pölyhaittoja sekä luo näkösuojaa asutuksen ja liikenneväylien välissä. Peitteelliset metsät ovat myös hyviä suoja- ja turvapaikkoja eläimille ja parantavat luonnon monimuotoisuutta. Luonnonarvoiltaan ja puustoltaan hyvässä kehitysvaiheessa olevilla metsäalueilla voidaan tehdä sellaisia pienimuotoisia hoitotoimenpiteitä, joilla edistetään lahopuusta riippuvaisten lajien elinolosuhteita ja parannetaan alueen monimuotoisuusarvoja. Luonnonhoitotoimenpiteitä suoritettaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että säilytetään metsän kerroksellisuus, erirakenteisuus ja kaikki järeät, vanhat puut. Erityisesti kookkaat, iäkkäät puut luovat metsään tunnelmaa ja henkivät vihreää rauhaa metsässä liikkujan mieleen. Tällaiset puut ovat metsässä liikkujalle mittaamattomasti arvokkaampia osana metsämaisemaa kuin tukkipuina. Luonnonarvoiltaan hyvässä kehitysvaiheessa ja arvokkaiden alueiden kytkeytymisvyöhykkeillä tulee edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä pitämällä metsä mahdollisimman luonnontilaisen kaltaisena ja erirakenteisena. Keskeistä on edistää luontaisen sekametsän muodostumista niille alueille, joilla aiemmin on harjoitettu tehometsätaloutta. Kaikilla arvoalueilla tulee suosia lahopuun muodostumista ts. keloutuvat ja lahoavat puut pitäisi säilyttää. Kuoleva ja kuollut puu: kelot, pökkelöt ja eri-ikäiset maapuut tarjoavat elinympäristöjä koloissa pesiville linnuille ja lahopuulla viihtyville hyönteisille ja sienille. Kaikki nämä monipuolistavat metsän lajikirjoa ja tuovat tervetullutta eloa taajamametsään. Turhista toimenpiteistä pidättäytyminen tuo myös kustannussäästöjä. Kookkaat, vanhat puut ovat tärkeitä maisemaelementtejä ja edistävät ilmastonmuutoksen hidastamista sillä vanhat metsät sitovat hiiltä jopa 40 kertaa enemmän kuin nuoret talousmetsät. Luonnonarvoiltaan arvokkailla metsäalueilla ei tule suorittaa minkäänlaisia hakkuita tai puuston poistoja. Vain poluille, latuverkostolle ja kulku-urille kaatuneet tai kaatumisvaarassa olevat puut voidaan poistaa ja siirtää kulkureitin ulkopuolelle parantamaan lahopuusta riippuvaisten lajien elinolosuhteita ja monimuotoisuutta. 7

8 Sivu 8/9 UHKAAKO HYÖNTEISTUHO METSIÄ? Monissa keskusteluissa ja lehtikirjoituksissa on tuotu esille, että metsiä pitää hoitaa, jotta myrsky ja tuhohyönteiset eivät aiheuttaisi tulonmenetyksiä metsänomistajille. Asiaa on perusteltu sillä, että tuhohyönteiset voivat levitä myrskytuhokohteesta ympäröiviin metsiin ja tuhota metsän puustoa laajaltakin alueelta. Perusteluksi on esitetty myös, että ilmaston lämpenemisen myötä hyönteistuhoriski kasvaa, kun jotkin kaarnakuoriaislajit (kirjanpainaja) voivat lisääntyä toisenkin kerran kesässä. Tämä esitetty näkökanta pätee vain, jos myrskytuhokohteen lähimetsät ovat yksipuolisia, käsiteltyjä talousmetsiä ja niiden kunto on heikentynyt. Monimuotoiset, eri puulajeja sekä eri-ikäisiä puita sisältävät, peitteelliset metsät eivät ole yhtä alttiita laajoille myrskytuhoille, eivätkä tuhohyönteisten tuhoille, kuin monotoniset talousmetsät. Tuuli ei pääse pureutumaan peitteellisen metsän sisään yhtä voimakkaasti kuin käsiteltyyn talousmetsään. Monimuotoisissa, lajirikkaissa metsissä yksittäinen laji, kuten kirjanpainaja, ei pääse runsastumaan liiaksi ja aiheuttamaan laaja-alaisia tuhoja, sillä lajien välinen kilpailu ja luontaiset viholliset pitävät kaarnakuoriaiskannat kurissa. Kuoriaisten tehokkaisiin vähentäjiin kuuluvat myös kolopuiden asukkaat esim. tikat ja tiaiset, joiden kannat ovat sitä runsaammat, mitä enemmän lahopuuta löytyy. Toisaalta myrskytuho on luontainen häiriö, joka luo tilaa monenlaiselle uudelle elämälle: hyönteisille, sienille, uusille puille Lajien monimuotoisuus ylläpitää lajien välistä tasapainotilaa, kun metsät ovat monipuolisia, peitteellisiä ja lajirikkaita. Lisäksi nämä metsät hidastavat ilmastonmuutosta sitoessaan hiiltä moninkertaisesti enemmän kuin yksipuoliset talousmetsät. Rauha-Tiuru alueen ja saarten metsistä 77 % on niin monipuolisia ja lajirikkaita, että niiden hoitaminen mahdollisten hyönteistuhojen takia ei ole perusteltua. Nämä metsät ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta ja mahdolliset tuulenkaadot vain parantavat lahopuusta riippuvien lajien elinolosuhteita, jatkuvuutta ja lajirikkautta. LOPPUYHTEENVETO Esitetty metsäsuunnitelma on itse asiassa lähes pelkästään hakkuusuunnitelma, jossa on laskettu puuston arvo ja tuotto. Esitetyssä suunnitelmassa käsittely on jäänyt kuviotasolle, joka on liian pieni yksikkö kuvaamaan aluekokonaisuuksien liittymistä toisiinsa. Virkistysarvot muodostuvat laajemmista metsäalueista ja niiden yhteyksistä toisiinsa. Suunnitelmassa on unohtunut tärkein: taajamien läheisyydessä sijaitsevat metsät ovat korvaamattoman arvokkaita mahdollisimman luonnontilaisina metsinä tarjoamassa monipuolisia hyvinvointi- ja ympäristöpalveluita ja kauneuselämyksiä. Näille ekosysteemipalveluille osataan jo laskea numeerisia arvoja ja luvut ovat hätkähdyttävän suuria. Tämän alueen metsät ja maisemat ovat tärkeitä myös alueelle tulevien matkailijoiden viihtyvyydelle ja siten matkailuyritysten menestykselle. Metsäluonnon monimuotoisuus ja ekologinen kestävyys ovat perusehtoja metsien jatkuvuudelle. Kaupunkiluonnon suojelu on itseisarvo. Virkistysarvot ja suojavaikutukset eivät ole mahdollisia ilman luonnon säilymistä. 8

9 Sivu 9/9 Lisätietoa kuntametsien suunnitteluun liittyen: Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi, 2011, ISBN julkaistaan ainoastaan pdf-tiedostona. Tekijä Uudenmaan ympäristöpiiri Pdf-tiedoston voi ladata osoitteesta: Monimuotoisuuden ja metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen kuntien virkistysmetsissä ja valtion retkeilyalueilla, Metlan työraportti 113, 2009 Helsingin yliopisto, metsäekonomian laitos, tutkimusraportti 2009 n:o 55 Suomen metsät ja metsäpolitiikka kansalaisten näkemyksiä ISBN Kuntametsien suunnittelun tiekartta hankkeen loppuraportti, Metlan työraportti 68, /julkaisut/workingpapers/2008/mwp068.htm ISBN (PDF) METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet, 2008, ISBN Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, 2008, ISBN Puijon metsäalueen hoidon ja käytön vuorovaikutteinen suunnittelu, (pdf) Kuopion kaupunki 27s, 2008 Taajamametsien hoito, 1992, ISBN Lappeenrannassa Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Juha Juuti, puheenjohtaja Eini Kosonen, sihteeri 9

MUISTUTUS JOUTSENON TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMAN MAISEMATYÖLUPA- HAKENUKSESTA

MUISTUTUS JOUTSENON TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMAN MAISEMATYÖLUPA- HAKENUKSESTA Muistutus Joutsenon Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry taajamametsäsuunnitelman Katariinantori 6 maisematyölupahakemuksesta 53900 LAPPEENRANTA 20.11.2010 Sivu 1/6 Lappeenrannan kaupunki, teknisen toimen

Lisätiedot

PL 401, ) kauppiaankatu 43 C Kouvola

PL 401, ) kauppiaankatu 43 C Kouvola LIITE 1 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Kunnallisvalitus Katariinantori 6 53100 Lappeenranta saimaa@sll.fi 21.05.2012 (kunnallisvalitus uudelleen, oikai- Kouvolan hallinto-oikeus suvaatimuksen Oikeustalo

Lisätiedot

HUOMIOITA JOUTSENON ALUEEN TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMASTA

HUOMIOITA JOUTSENON ALUEEN TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMASTA Sivu 1/8 LIITE 1 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Taajamametsäsuunnitelma Metsäryhmä Katariinantori 6 53900 LAPPEENRANTA 10.12.2009 Lappeenrannan kaupunki / Risto Laukas Metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Luonnonsuojelujärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan esityksessä on neljä rajausta Lohikosken alueelta:

Luonnonsuojelujärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan esityksessä on neljä rajausta Lohikosken alueelta: Lohikosken valtionmaat Lohikosken valtionmaa-alue on Etelä-Suomessa suurin yhtenäinen valtionmaa-alue ja sellaisena erittäin arvokas paitsi virkistyksellisesti myös laajana ekologisena kokonaisuutena.

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaat Luonnoltaan vetovoimaiset kuntametsät innostavat ihmisiä ulkoilemaan. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten terveyteen ja vähentää kuntien

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS

KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS 1(12) KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Metsästrategia.,...3 1.1 Päämäärät..,... 3 2. Toimintaperiaatteet. 3 2.1 Metsien käyttö- ja hoitoluokitus...

Lisätiedot

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Puheenaiheet tänään Monimuotoisuuden turvaaminen Tieteidenvälisyys ja tieteen

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Virpi Sahi Metsäluonto ja virkistysarvot Espoon kaupungin metsien hoidossa

Virpi Sahi Metsäluonto ja virkistysarvot Espoon kaupungin metsien hoidossa Virpi Sahi 14.9.2016 Metsäluonto ja virkistysarvot Espoon kaupungin metsien hoidossa Kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiin, mutta vain harvoilla on oikeus omiin faktoihin. Heitä kutsutaan nobelisteiksi.

Lisätiedot

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Artti Juutinen Metsätieteen päivä 12.11.2014 Tieteiden talo Metsien monet hyödyt Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005) Tuotantopalvelut:

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä 17.11.2015 Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? Metsätieteen päivä 12.11.2014 Maarit Jokinen (SYKE), Sanna Mäkeläinen (Helsingin yliopisto), Otso Ovaskainen (Helsingin yliopisto) Johdanto

Lisätiedot

Muistutus maisematyölupahakemuksen Tiuruniemen kylän tilalle nimelle Vipele RN:o 11:17 ( )

Muistutus maisematyölupahakemuksen Tiuruniemen kylän tilalle nimelle Vipele RN:o 11:17 ( ) Sivu 1 / 6 Lappeenrannan kaupunki Teknisen toimi, kiinteistö- ja mittaustoimi PL 28 53100 Lappeenranta Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Katariinantori 6 53900 Lappeenranta saimaa@sll.fi Muistutus maisematyölupahakemuksen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen Espoon ympäristöyhdistys 14.9.2016 Sini Miettinen Espoon luonnonhoidon toimintamalli Tavoitteet ja ohjeet kaupungin omistamien metsien, peltojen ja niittyjen hoitoon sekä hoidon suunnitteluun Linjaukset

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista

Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto 1.4.2009 Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista Metsähallitus on luokitellut luontojärjestöjen

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Koti ja ekotoimivuus Asukas ja ympäristö voivat hyvin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa Kaupunkirakentaminen

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2. Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.2017 Perinnebiotoopit ovat arvokas osa maaseutuamme Perinteisen laidunnuksen

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä) Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020

Lisätiedot

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 23.11.2011 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 33100 Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Maisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro

Maisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro Tekninen lautakunta 430 26.11.2014 Maisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro 346/10.03.00.12/2014 TEKLA 430 Valmistelija / lisätiedot: Kaupunginarkkitehti

Lisätiedot

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannat Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannan tavoitteet? Metsänkäsittelymallien aluetason vaikutukset lajistoon? lyhyellä tähtäimellä sillä, että käsittelyjä

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro Eduskunnan ympäristövaliokunta Lauri Kivekäs 8.3.2016 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot