Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen
|
|
- Eija Tuominen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen 1
2 Euroopan yhteisön julkisten hankintojen sääntelyn tausta ja tavoitteet Perustamissopimuksen sisämarkkinaperiaatteet ja erityisesti tavaroiden vapaata liikkuvuutta (28 art) sijoittautumisvapautta (43 art) ja palvelujen tarjoamisen vapautta (48 art) koskevat perustamissopimuksen artiklat Perustamissopimuksen velvoitteista johdetut periaatteet yhdenvertainen kohtelu syrjimättömyys suhteellisuus vastavuoroinen tunnustaminen avoimuus Hankintadirektiiveissä säädetyt menettelytapavelvoitteet vahvistavat periaatteiden soveltumistavan julkisissa hankinnoissa 3
3 Kansallisen hankintalainsäädännön tavoitteet - Toimivat sisämarkkinat - Julkisten varojen käytön tehostaminen - Laadukkaiden hankintojen tekeminen - Avoimuuden edistäminen hallintotoiminnassa ja varojen käytössä - Tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennustyötä julkiselle sektorille - Elinkeinotoiminnan edistäminen 4
4 EU- ja kansainvälinen sääntely HANKINTADIREKTIIVIT ( ) Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiivi julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 2004/18/ETY (hankintadirektiivi) Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiivi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 2004/17/ETY (erityisalojen hankintadirektiivi) Puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi 2009/81/EY Komission ehdotus uudeksi hankintadirektiiviksi COM(2011) 896 final OIKEUSSUOJADIREKTIIVIT I valvontadirektiivi (89/665/ETY) II valvontadirektiivi (92/13/ETY) Valvontadirektiivien muutosdirektiivi (2007/66/EY) SOPIMUS EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA (ex perustamissopimukset) MAAILMAN KAUPPAJÄRJESTÖN JULKISTEN HANKINTOJEN GPA-SOPIMUS (VOIMAAN 1996, UUSITTU 2011) KAHDENVÄLISET KAUPPASOPIMUKSET EU:N JA MUIDEN VALTIOIDEN VÄLILLÄ 5
5 Direktiivit Viranomaissektorin hankintadirektiivi - Viranomaissektorin tavara- ja palvelunhankinnat sekä rakennusurakat Käyttöoikeussopimuksia koskeva direktiivi Viranomaisten ja erityisalojen toimijoiden palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset ja käyttöoikeusurakat (= sopimuksia, joissa sopimuksen saajalle siirtyy oikeus hyödyntää palvelua/urakkaa ja siihen liittyvä taloudellinen riski) Kynnysarvo 5.2 milj Erityisalojen hankintadirektiivi - Viranomaisten, julkisten yritysten sekä erityis- ja yksinoikeudella toimivien yksiköiden tavara- ja palveluhankinnat sekä rakennusurakat - Toimintoja: Sähkö, vesi, lämpö, postipalvelut, satamat ja lentoasemat, rautatie ym. kuljetusverkosto - Kynnysrvot /5.2 milj/1 milj Oikeussuojadirektiivi Puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi Voimassaoleva lainsäädäntö Hankintalaki Kansallisen kynnysarvon ylittävät tavarat, palvelut ja rakennusurakat sekä käyttöoikeussopimukset joustavat menettelyt EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat Hankintadirektiivin mukaiset yks.koht menettelyvelvoitteet - Oikeussuojakeinot Erityisalojen hankintalaki EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen kilpailuttamisen menettelyvelvoitteet Erityisalat: Sähkö, vesi, lämpö, postipalvelut, satamat ja lentoasemat, rautatie ym. kuljetusverkosto Oikeussuojakeinot - lämpö, postipalvelut, Laki satamat sähköisestä ja huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä lentoasemat, rautatie ym. kuljetusverkosto Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista.ilmoitusvelvoitteet, viestintä, tilastointi Laki puolustus- ja turvallisuushankinnoista Viranomaissektori Kansalliset kynnysarvot Tavarat ja palvelut Rakennusurakat Sote-hankinnat EU-kynnysarvot Tavarat ja palvelut Keskushallinto Muut hankintayksiköt Rakennusurakat 5.2 milj. (uusi direktiivi: Sote-hankinnat Erityisalat EU-kynnysarvot Tavarat ja palvelut Rakennusurakat 5.2 milj. (uusi direktiivi: Sotehankinnat 1 milj) PUTU-ala Kansalliset kynnysarvot Tavarat ja palvelut Rakennusurakat EU-kynnysarvot Tavarat ja palvelut Rakennusurakat 5.2 milj
6 Suomen hankintalainsäädäntö LAINSÄÄDÄNTÖ (HE 50/2006) alkaen Laki julkisista hankinnoista (348/2007) - Oikeussuojamuutokset (321/2010) voimaan Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postialan hankinnoista (349/2007) Laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista (1531/2011) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007) Laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä (698/2011) LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEITA: Kansallisten kynnysarvojen nostaminen vireillä 7
7 Hankintalain hankintayksiköt? 8
8 Hankintalain hankintayksiköt - Valtion viranomaiset - Kunnat, kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset - Kirkko ja seurakunnat - Julkisoikeudelliset laitokset - Yleisen edun tarkoitus ilman teollista tai kaupallista luonnetta - Valtion, kunnan tai liikelaitoksen määräysvalta - Pääasiallinen rahoitus - Valvonta - Hallinto-, johto- tai valvontaelimen nimitysoikeus (yli puolet) - Julkisella tuella tehtävät hankinnat Vesi-, energiahuollon-, liikenteen ja postialan yksiköt (erityisalojen hankintalainsäädännön soveltamisalassa) 9
9 Hankintasopimus Lain soveltamisalassa hankintasopimukset ja käyttöoikeussopimukset Hankintasopimus on kirjallinen sopimus yhden tai usean hankintayksikön ja yhden ta usean toimittajan välillä, tarkoituksena rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta taikka palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan Oikeuskäytäntöä: Hankintasopimuksia eivät ole esimerkiksi Sopimukset, joiden pääasiallinen tarkoitus muu kuin hankinta - Ravintolatilan vuokraus ja tapahtumien myynti- ja markkinointipalvelut - Elokuvatuotantoa koskeva yhteishanke Vuokrasopimukset - Torikahvilan vuokraus - Viljelysmaan vuokraus Julkisen palvelun velvoite lentoliikenteessä Sopimukset, joita ei tehdä taloudellista vastiketta vastaan -Maanrakennustyö, oikeus periä vastiketta muilta rakennusurakoitsijoilta 10
10 Ensisijaiset ja toissijaiset palvelut = Hankittavien palvelujen luonne vaikuttaa säännösten soveltamiseen ENSISIJAISIA PALVELUJA Huolto- ja korjauspalvelut Maa- ja ilmaliikenteen palvelut Teleliikenteen palvelut Rahoituspalvelut Tietokone- ja tietojenkäsittelypalvelut Tutkimus- ja kehittämispalvelut Laskentatoimen palvelut Markkinointi- ja mainospalvelut Konsultointipalvelut Rakennusten suunnittelupalvelut Siivouspalvelut, isännöinti Julkaisu- ja painamispalvelut Jätevesi- ja jätehuoltopalvelut Ensisijaisiin palveluihin sovelletaan direktiivistä johdettuja yksityiskohtaisia menettelysääntöjä TOISSIJAISIA PALVELUJA Hotelli- ja ravintolapalvelut Rautatieliikenteen palvelut Vesiliikenteen palvelut Liikenteeseen liittyvät palvelut Lakiasiainpalvelut Työn ja työvoiman välityspalvelut Etsivä- ja turvallisuuspalvelut Koulutuspalvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut Muut palvelut Toissijaisiin palveluihin sovelletaan kevennettyjä menettelysääntöjä 11
11 Hankintalain soveltamisalan ulkopuolella? 12
12 Hankintalain soveltamisalan ulkopuolella - Salassapidettävät hankinnat - Sotilaalliseen käyttöön tarkoitetut hankinnat - Kansainvälisen sopimuksen perusteella tehtävät hankinnat - Maan ja rakennusten vuokrasopimukset - Arvopapereiden ja rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyvät rahoituspalvelut - Työsopimukset - Välimies- ja sovittelupalvelut - TV-ohjelmien osto, tuotanto ja lähetysaika - Tutkimus- ja kehittämispalvelut, paitsi jos niistä saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan - Kioton sopimuksen mukaiset päästöoikeudet - Direktiiviin 2408/92 perustuvat lentoliikennepalvelut 13
13 Kynnysarvot Kynnysarvot määrittelevät lainsäädännön soveltuvuutta - EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa noudatetaan direktiiveistä johdettuja velvoitteita - EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa kevyemmät menettelytapavelvoitteet EU-kynnysarvot vahvistetaan kahden vuoden välein (viim ) Hankintalain soveltamisalaa on rajoitettu kansallisilla kynnysarvoilla 14
14 ASETUS VS. DIREKTIIVI? 15
15 ASETUS VS. DIREKTIIVI? Mikä on direktiivi? EU:n direktiivissä vahvistetaan jäsenvaltioille tavoitteet, mutta jäsenvaltiot voivat itse valita keinot, joilla ne saavutetaan. Direktiivi voi olla osoitettu yhdelle tai usealle jäsenvaltiolle tai kaikille jäsenvaltioille. Direktiivissä esitettyjen tavoitteiden toteutuminen yksittäisten kansalaisten osalta edellyttää, että jäsenvaltion lainsäätäjä antaa kansallisen täytäntöönpanosäädöksen, jolla kansallista lainsäädäntöä mukautetaan direktiivissä säädettyjä tavoitteita vastaavaksi. Direktiivissä säädetään määräpäivä, johon mennessä se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kun jäsenvaltiot panevat direktiivejä täytäntöön, niille jää liikkumavaraa ottaa huomioon kansalliset erityispiirteet. Direktiivit on pantava täytäntöön niissä säädetyn määräajan kuluessa. Mikä on asetus? Asetuksia antavat neuvosto ja parlamentti yhdessä tai komissio yksin, ja ne ovat kaikilta osin yleisesti velvoittavia. Toisin kuin direktiivi, joka on osoitettu jäsenvaltioille, ja päätös, jolla on erikseen määritelty kohderyhmä, asetus on osoitettu kaikille. Sitä on sovellettava välittömästi kaikissa jäsenvaltioissa samaan tapaan kuin kansallista lainsäädäntöä, ilman että kansalliset viranomaiset antavat täytäntöönpanosäädöksiä. 16
16 Hankintalaki EU-HANKINNAT EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat (valtion hankintayksikkö) / (muut) tavarat ja ensisijaiset palvelut / rakennusurakat Direktiivien menettelytapavelvoitteet EU-laajuinen ilmoittaminen Direktiivien hankintamenettelyt Valitusoikeus markkinaoikeuteen KANSALLISET HANKINNAT Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat tavarat ensisijaiset ja toissijaiset palvelut käyttöoikeussopimukset sosiaali- ja terveyspalvelut, yhteisrahoitteiset koulutuspalvelut rakennusurakat PIENHANKINNAT Kansallisten kynnysarvojen alittavat hankinnat Hankintojen kilpailuttamisvelvoite Joustavuutta direktiivien velvoitteisiin; lisää neuvottelumenettelyn käyttömahdollisuuksia Ilmoitusvelvoite kaikkiin hankintoihin Valitusoikeus markkinaoikeuteen Lain soveltamisalan ulkopuolella Kilpailuttaminen hankintasääntöjen mukaan Ei valitusoikeutta markkinaoikeuteen Oikaisuvaatimus mahdollinen HANKINNAN ENNAKOIDUN ARVON LASKENTASÄÄNNÖT JA PILKKOMISKIELTO SOVELTUVAT KAIKKIIN HANKINTOIHIN 17
17 Kynnysarvon ylittymisen arvioiminen Hankinnan ennakoidun arvon laskentasäännöt HL Suurin maksettava kokonaiskorvaus + optiot - Pitempiaikaiset tai määrittelemättömän ajan voimassa olevat sopimukset: 48 kk maksut - Määräaikaiset sopimukset: sopimuksen ennakoitu kokonaisarvo voimassaoloajalla - Säännöllisesti toistuvat tavara- ja palveluhankinnat; 12 kk vastaavien hankintojen yhteisarvo - Erillisinä osina toteutettavat hankinnat: osien yhteisarvo PILKKOMISKIELTO: Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin lain säännösten soveltamisen välttämiseksi 18
18 Pienhankintojen ohjeistusta Valtion hankintakäsikirja ( -> julkaisut ja asiakirjat -> muut asiakirjat) Kuntien yleiset hankintaohjeet ( Suuntaviivoja pienhankintojen suunnitteluun ja ohjeistamiseen ( ) ( Komission selittävä tiedonanto yhteisön lainsäädännöstä siltä osin kuin se koskee sopimuksia, jotka eivät kuulu tai kuuluvat vain osittain julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamisalaan (2005/C 179/02) 19
19 Hansel ja valtion yhteishankinnat 20
20 Yhteishankintayksikkö Yhteishankintayksikkö määritelty hankintalainsäädännössä Yhteishankintayksikkö: hankintayksikkö, joka hankkii sen omistaville hankintayksiköille tavaroita tai palveluja taikka tekee sen omistaville hankintayksiköille tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita koskevia hankintasopimuksia taikka puitejärjestelyjä on nimenomaisesti perustettu hoitamaan em. tehtäviä taikka niiden hoitaminen on säädetty tai määrätty yksikön toimialaksi Hankintayksiköt voivat hankkia kilpailuttamatta tavaroita, palveluja ja rakennustyötä yhteishankintayksiköltä, joka on kilpailuttanut hankinnan 21
21 Hansel-laki (1096/2008) Sääntelyä Hanselin Asemasta Tehtävistä Asiakkaista 22
22 Hanselin asema 1 Hansel on valtion omistuksessa ja hallinnassa oleva osakeyhtiö. Yhtiö kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan ja valtiovarainministeriö vastaa yhtiön omistajaohjauksesta. Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen. 23
23 Hanselin tehtävät 2 Hansel on yhteishankintayksikkö, jonka tehtävänä on Hankkia muille hankintayksiköille tavaroita ja palveluja sekä tehdä tavaroita ja palveluja koskevia hankintasopimuksia ja puitejärjestelyjä Ylläpitää yhteishankintoina kilpailutettuja sopimuksia Tuottaa hankintatoimeen liittyviä asiantuntija- ja kehittämispalveluja 24
24 Hanselin asiakkaat 3 Yhtiön asiakkaita ovat valtionhallinnon virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset sekä valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot. Yhtiön asiakkaita ovat myös eduskunta sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimivat yksiköt. Yhtiön asiakas voi lisäksi olla 1) hankintalain tarkoittama julkisoikeudellinen laitos, jota 1 momentissa tarkoitettu hankintayksikkö - pääasiallisesti rahoittaa; - nimeää sen johdon - nimeää yli puolet sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 2) vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain 5 :ssä tarkoitettu hankintayksikkö, joka on Suomen valtion kokonaan omistama; sekä 3) Suomessa toimiva Euroopan unionin erillisvirasto. 25
25 Hanselin asiakkaat Suomen valtionhallintoon kuuluvat hankintayksiköt Valtion keskushallinto; ministeriöt, virastot ja laitokset Aluehallinto ja paikallishallinto; ELY:t ja AVI:t, nimismiespiirit, tuomioistuimet Muut valtionhallintoon kuuluvat yksiköt Valtion rahoittamat tai nimitysoikeuden perusteella valtion määräysvallassa olevat hankintayksiköt EU:n kemikaalivirasto Asiakkaat listattu asiakashierarkiaan ja esitetään tarjouspyynnöissä 26
26 Valtion ja kuntien hallinto Ylin valtionhallinto Eduskunta, Tasavallan presidentti, Valtioneuvosto Tuomioistuimet Valtion liiketoiminta valtionyhtiöt liikelaitokset Valtion keskushallinto (ministeriöt, virastot ja laitokset) Valtion aluehallinto (mm. AVIt, ELYt) Kunnat Kuntien liiketoiminta Välillinen valtionhallinto (mm. yhdistyksiä, säätiöitä) Itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset (mm. KELA) Valtion paikallishallinto (mm. poliisilaitokset) Kunnallinen yhteistyö (mm. kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit) Välillinen kuntahallinto 27
27 Hankintojen keskittäminen valtionhallinnossa 29
28 Hankintojen keskittämistä koskevat säädökset TAL 22 a Valtuus määrätä yhteishankinnan toteuttamisesta Virastojen ja laitosten velvollisuus käyttää yhteisesti kilpailutettua sopimusta Valtioneuvoston asetus valtionhallinnon yhteishankinnoista ( ) Niiden hankintojen määrittely, jotka voivat kuulua yhteishankintojen piiriin Kielto ryhtyä kilpailuttamaan yhteishankinnan piiriin kuuluvia hankintoja VM:n päätösvalta - Yhteishankinnan hankintayksikkö - Yhteishankinnan suunnittelu Valtiovarainministeriön päätökset valtionhallinnon yhteishankinnoista ( , ja ) Niiden hankintojen määrittely, jotka hankittava yhteishankintasopimuksilla Yhteishankinnan hankintayksikkö Hansel Oy Muiden sopimusten käyttäminen - Kilpailutus aloitettu ennen päätöksen voimaantuloa - Voimassaoleva kilpailutettu sopimus 30
29 TAL soveltamisesta.. Soveltamisalaan kuuluvat vain budjettitalouden piirissä olevat asiakkaat (tilivirastot) TAL soveltuvuudesta ilmoitettava tarjouspyynnössä Hanselin asenne neutraali Poikkeusmahdollisuudet: Emme ota kantaa/anna lupaa poikkeusmahdollisuuksien soveltamiseen VM:n kanta: Virasto vastaa itse päätöksenteosta 32
30 Hankintamenettelyt Kuinka monta menettelyä on ja mitkä ne ovat? Kuka on HILMA? 33
31 Hankintamenettelyt Avoin menettely Rajoitettu menettely Neuvottelumenettely Kilpailullinen neuvottelumenettely Suorahankinta Sähköinen huutokauppa Dynaaminen hankintajärjestelmä 34
32 Avoin menettely Pääasiallinen hankintatapa Etupainoinen Relevantteihin toimittajiin, tarjontaan ja hinnoittelumalleihin tutustutaan teknisissä vuoropuheluissa jo ennen menettelyn varsinaista alkamista. Valmis tarjouspyyntö julkaistaan jo hankintailmoituksen yhteydessä. 35
33 Avoin menettely:yksivaiheinen Hankintalaki Ei pakollinen, lyhentää tarjousaikaa Järkevä määrä relevantteja toimittajia Myös hankinnan mainos [Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Tarjouspyyntö [Lisäkysymykset ja vastaukset] Tarjousten vertailu [Tarjousten täsmentäminen] Tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistus Soveltuvuuden tarkistus Tarjoukset Hankintapäätös Valitus- ja odotusaika Sopimus Jälki-ilmoitus 36
34 Milloin avoin menettely? Tavanomaisessa hankinnassa Selkeä ja nopea mutta ei mahdollisuutta rajata tarjousten määrää tarjouspyyntöön voi jäädä aukkoja ja erilaiset ratkaisut voivat jäädä huomiotta tekninen vuoropuhelu tehokäyttöön 37
35 Rajoitettu menettely Kuten avoin menettely mutta lisäksi osallistumishakemusvaihe: Jatkoon pääsevät mukaan vain valitut tarjoajat Valinta perustuu tarjoajan soveltuvuuteen kuten referensseihin Valintaa ei voi perustaa tarjoajan tuotteen/palvelun ominaisuuksiin, koska ei saa vaatia valmista tuotetta/palvelua Rajoitettua menettelyä saa käyttää ilman perusteluja. 38
36 Rajoitettu menettely:kaksivaiheinen [Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Osallistumishakemuskehotus Osallistumishakemukset Min. 5 toimittajaa Tarjoukset [Lisäkysymykset ja vastaukset] Tarjouspyyntö Valitusaika Valinta jatkoon Soveltuvuuden tarkistus Tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistus [Tarjousten täsmentäminen] Tarjousten vertailu Hankintapäätös Jälki-ilmoitus Sopimus Valitus- ja odotusaika 39
37 Milloin rajoitettu menettely Mahdollisuus rajata tarjoajia ja säästää hallintokustannuksissa mutta yksi valituspiste lisää tarjoajille (valinta jatkoon) hitaampi koska yksi lisävaihe 40
38 Neuvottelumenettely Kuten rajoitettu menettely mutta lisäksi neuvotteluvaihe: Ehdokkaat saavat alustavan tarjouspyynnön ja antavat alustavat tarjoukset, joita käydään läpi neuvotteluissa. Neuvottelukierroksia (ja alustavia tarjouspyyntöjä/tarjouksia) voi olla useita. Neuvottelumenettely edellyttää perusteluja ok kun hinta tai muut ehdot vaikeasti ennakoitavissa. 41
39 Neuvottelumenettely:monivaiheinen Valintaperuste soveltuvuus tai referenssit (koska ei saa vaatia valmista tuotetta/palvelua) [Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Osallistumishakemuskehotus Osallistumishakemukset Valinta jatkoon Min. 3 toimittajaa [Alustava tarjouspyyntö v2 jne] [Ehdokkaan karsiminen Neuvottelukierros Alustava tarjous Alustava tarjouspyyntö Valitusaika Tarjouspyyntö [Lisäkysymykset ja vastaukset] Tarjoukset Soveltuvuuden tarkistus Tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistus [Tarjousten täsmentäminen] Jälki-ilmoitus Sopimus Valitus- ja odotusaika Hankintapäätös Tarjousten vertailu 42
40 Milloin neuvottelumenettely Jos hankinnan kohde on uusi/uusi kokonaisuus ja tarjouspyynnön ja etenkin hinnoittelumallin laatiminen on vaikeaa hintataso on ei ole lainkaan tiedossa tai muuten niin monimutkainen että ja tarjouskilpailuun halutaan vain pieni määrä relevantteja toimittajia, jotka joutuvat suhtautumaan neuvotteluihin vakavammin kuin tekniseen vuoropuheluun jos ei valita neuvotteluun jos karsitaan kesken neuvottelun 43
41 Milloin neuvottelumenettely s.2 Neuvottelumenettelyssä tarjouspyyntöä voi koekäyttää ja parannella ja tarjoajat saavat harjoitella tarjouksen tekemistä ja virheitä tulee vähemmän mutta neuvotteluissa tiukat tasapuolisuusvaatimukset ja kokousmenettelyt (esim. pöytäkirjat): työlästä, aikaa vievää Toimittajilla enemmän valituspisteitä jos ei valita jatkoon jos karsitaan kesken neuvottelun Neuvottelumenettelyä saa käyttää myös valinnassa puitejärjestelytoimittajaksi 44
42 Milloin neuvottelumenettely S. 3 Avoimesta ym. menettelystä voi siirtyä neuvottelumenettelyyn, jos Tarjoajien määrä laskee 0:aan (esim. tarjoukset joudutaan hylkäämään puutteellisina) 45
43 Kilpailullinen neuvottelumenettely Kuten neuvottelumenettely mutta edellyttää erilaisia perusteluja ok kun teknologinen ratkaisu vaikeasti ennakoitavissa (helpompi päästä) ja lakiin kirjattu enemmän menettelynsääntöjä (vaikeampi käyttää ) 46
44 Suorahankinta Suorahankinta sallittu jos hankinta alle (koko sopimuskausi tai vuosittain jos määrärahakin vuosittain) suositus: kilpailutetaan (vapaamuotoinen tarjouspyyntö useammalle toimittajalle) ei ole muita toimittajia ei ole saatu tarjouksia ennakoimaton äärimmäinen kiire lisätilaus jos korvaus/laajennus ja yhteensopivuuden takia hankittava samalta, max 3 v jos palvelu ja lisätilausoikeudesta ehto sopimuksessa, avoin menettely, max 3 v (myös vaikka ei sopimusehtoa jos ennakoimaton tarve ja lisätilaus mahdollinen vain samalta toimittajalta) Hankintailmoitus mahdollinen (suojaa markkinaoikeudelta). Mahdollinen myös puitejärjestelyssä. 47
45 Sähköinen huutokauppa Kuten avoin menettely mutta lisäksi tarjoajien ranking valintaperuste soveltuvuus tai referenssit (koska ei saa vaatia valmista tuotetta/palvelua) varsinaisten tarjousten perusteella, määrää saa rajata) ja sähköinen huutokauppa (vaatii sovelluksen pohjaksi) Tarjouksia saa tehdä vain tietyn ajan kuluessa, toimittajan valinta automatisoitu. Vain määrällisiä vertailuperusteita kuten, toimitusajan pituus, takuuajan pituus. Toimittajat voivat seurata tarjouksia (ei nimiä) ja parantaa omaansa (useampaankin kertaan). 48
46 Sähköinen huutokauppa - osittain sähköinen menettely [Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Tarjouspyyntö [Lisäkysymykset ja vastaukset] Tarjoajien ranking [Tarjousten täsmentäminen] Tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistus Soveltuvuuden tarkistus Tarjoukset Valitusaika Sähköinen huutokauppa Tarjoukset (tuote, hinta, toimitusaika ) [Tarjouksen parantaminen] [Tarjousten täsmentäminen] Jälki-ilmoitus Sopimus Valitus- ja odotusaika Hankintapäätös Tarjousten vertailu 49
47 Dynaaminen hankintajärjestelmä - monivaiheinen, kokonaan sähköinen [Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Tarjouspyyntö [Lisäkysymykset ja vastaukset] Dynaaminen hankintajärjestelmä [Tarjousten täsmentäminen] Tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistus Soveltuvuuden tarkistus Alustavat tarjoukset Valitusaika Sähköinen huutokauppa Tarjoukset (tuote, hinta, toimitusaika ) [Tarjouksen parantaminen] [Tarjousten täsmentäminen] Jälki-ilmoitus Sopimus Valitus- ja odotusaika Hankintapäätös Tarjousten vertailu 50
48 Dynaaminen hankintajärjestelmä Avoin kaikille kelpoisuusehdot täyttäville toimittajille jotka ovat jättäneet hyväksyttävän alustavan tarjouksen Menettelyyn voidaan ottaa uusia tarjoajia koko ajan. Menettely voi kestää max 4 v Tarjoajat hyväksytään menettelyyn koko menettelyn ajaksi Menettely soveltuu tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti, saatavilla oleville hyödykkeille. 51
49 Hankintamenettelyn valinta riippuu hankinnan arvosta, kohteesta, monimutkaisuudesta, valintaperusteesta, toimittajien lukumäärästä 52
50 Puitejärjestely? 64
51 Puitejärjestely (HL 5, 31 ja 32 ) Yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot kuten hinnat ja suunnitellut määrät Rajoitettu kesto (max 4 vuotta) Puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyn alkuperäisten osapuolten kesken Ei puitejärjestelyn ulkopuolisilta toimittajilta Ei suoraan puitesopimustoimittajan alihankkijoilta, jälleenmyyjiltä, kumppaneilta, yhteistyötahoilta, tms. Puitejärjestelyn vaihtoehdot: Kaikki ehdot sitovasti sovittu taikka osa ehdoista jätetään auki Yhden taikka kolmen tai useamman toimittajan kanssa 65
52 Puitejärjestelyiden tarkoitus yleisesti Käytetään hankinnoissa, jotka toistuvat usein, mutta hankintamäärät eivät välttämättä ole tiedossa Esimerkiksi paperi, tietokoneet, konsultointi Käytetään prosessikustannussäästöjen saavuttamiseksi Hankintaprosessia ei tarvitse toistaa Puitejärjestelyn sopimusten valvonta on mahdollista tehdä tehokkaasti Käytetään hankintavolyymin kokoamiseen Säästöt hankintahinnoissa Saavutetaan paremmat sopimusehdot Hankinnat voidaan keskittää ja toteuttaa ammattilaisten toteuttamana 66
53 Puitejärjestelyiden toimintamallit I Kilpailutus ja puitejärjestelyn sopimustoimittajien valinta II Hankinta-/palvelusopimukset/tilaukset puitejärjestelyn sisällä puitejärjestelyn toimintamallin mukaisesti Vaihtoehdot: Yksi toimittaja Ehdot sitovasti sovittu Yksi toimittaja Osa ehdoista jätetty avoimiksi 3 tai useampi toimittaja Ehdot sitovasti sovittu 3 tai useampi toimittaja Osa ehdoista jätetty avoimiksi Suorat tilaukset puitejärjestelyn ehtojen mukaisesti Esim. leasingpuitejärjestely Tarjouksen kirjallinen täydentäminen Tilaukset puitejärjestelyn ehtojen ja täydennyksen mukaisesti Toimittajan valinta puitejärjestelyn ehtojen mukaisesti Esim. renkaiden puitejärjestely Kevennetty kilpailutus Kirjalliset tarjoukset Riittävä tarjousaika Tarjouksen valinta puitejärjestelyssä ilmoitettuja kriteerejä käyttäen Tieto tarjoajille Esim. puheliikenteen puitejärjestely 67 Esim. tekninen ITkonsultointi,hankinnan ylittäessä
54 Kevennetyn kilpailutuksen perusmalli Asiakas Asiakas Asiakas 1. Määrittää palvelutarpeen valmiille lomakkeille 4. Asiakas vertailee tarjoukset 5. Asiakas tekee päätöksen Asiakas 7. Asiakas tekee tilauksen / palvelusopimuksen Asiakas liittyy puitejärjestelyyn Kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyyntö Tarjoukset Päätös ja tiedoksianto Tilaus 2. Puitesopimustoimittajat saavat tarjouspyynnön 3. Toimittajat antavat tarjouksensa valmiilla lomakkeilla 6. Kaikki kevennettyyn kilpailutukseen osallistuneet saavat päätöksen 8. Toimittaja aloittaa toimitukset / sopimuksen mukaisen palvelutuotannon Hansel Toimittajat Toimittajat Toimittajat Toimittajat 69
55 Puitejärjestelyn sisäinen kevennetty kilpailutus Milloin puitejärjestelyn toimintamalliksi kannattaa valita kevennetyn kilpailutuksen malli? Puitejärjestelyn kaikkia ehtoja ei ole ollut tarkoituksenmukaisesta sitovasti ennalta sopia, esim. Kokonaishinnat Käytettävä asiantuntija Palvelun yksityiskohtainen sisältö Asiakastarpeet eroavat merkittävästi toisistaan Joustava toimintamalli Kevennetty kilpailutus mahdollistaa asiakaskohtaisten tekijöiden huomioimisen optimaalisella tavalla Kevennetyssä kilpailutuksessa täsmennetään hankinnan kohde ja avoimet ehdot ja pyydetään tarjoukset puitejärjestelyn sopimustoimittajilta 70
56 Kevennetyn kilpailutuksen yleiset pääperiaatteet Nopea, kevyt prosessi Valmiit asiakirjamallit hyödynnettävissä toimintaohje + liittymisilmoitus kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyyntöpohja ja hintalomake kevennetyn kilpailutuksen arviointipohjat ja hankintapäätösmalli asiakaskohtainen palvelusopimuspohja Kevennetyssä kilpailutuksessa ei ole tarpeen määrittää sopimusehtoja Hanselin puitejärjestelyissä sopimusehdot ovat asiakasnäkökulmasta aina yleisiä alan sopimusehtoja paremmat 71
57 Kevennetyn kilpailutuksen yleiset pääperiaatteet Kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyyntö tehdään kirjallisesti Tarjouspyyntö lähetetään vain puitejärjestelyyn valituille puitesopimustoimittajille Päätös tehdään ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti Hankintapäätös perusteluineen ilmoitetaan tarjouksen jättäneille toimittajille Tarvittaessa Hanselin tuki ja neuvonta käytettävissä 72
58 Kevennetyn kilpailutuksen etuja Joustavuus mahdollistaa yksilöllisten hankintatarpeiden ja vaatimusten huomioimisen kilpailutuksessa ja palvelusopimuksessa Hintaedut jos kattohinnat sovittu puitesopimuksessa, asiakkaan mahdollista saada hankintakokonaisuudelle vielä edullisemmat hinnat Varmuus - puitesopimukseen perustuvassa palvelusopimuksessa voidaan sopia tarkemmin konkreettiseen hankintaan liittyvistä ehdoista Joustava myös toimittajan kannalta Täsmällinen hinnoittelu hankintakokonaisuudelle Ei kapasiteetin varaamista turhaan 73
59 74 Hankintojen suunnittelu ja hinnoittelumallit julkisissa hankinnoissa
60 Julkisten hankintojen ja kilpailutusten tavoite Hankinnat on tehtävä mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti, mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioiden (HankL 2 ) Kilpailutukset on toteutettava tavalla, joka mahdollistaa halutun laatutason mukaisten tuotteiden/palveluiden hankkimisen hankintalakia noudattaen, mahdollisimman edullisesti 76
61 Sillä mitä hankitaan ja miten hankitaan vaikutetaan ratkaisevasti hankinnan vaikuttavuuteen 77
62 80 Mitä hankitaan?
63 Hankintojen johtamiseen liittyviä kysymyksiä Nykytila Miten hankintojamme johdetaan ja mikä ohjaa päätöksentekoamme? Keskitetty vs. hajautettu hankintatoimi? Esim. Ely-keskukset muodostuvat 159:stä hankintayksiköstä Talon tapa tehdä hankintoja? oman työn ohessa? käytämme aina tiettyä menettelyä! Onko meillä käsitys hankintatoimemme tehokkuudesta? Miten sitä mitataan? Resurssit, osaaminen ja työkalut? Mitä voimme oppia menneisyydestä missä on tehty virheitä? Tulevaisuus Tavoitetila ja mittarit niiden saavuttamiseksi? Toimenpiteiden suunnittelu ja aikataulutus 81
64 Perusstrategioita hankintojen johtamiseksi (Iloranta, K. ja Pajunen-Muhonen, H. 2008) 82
65 83 Miten hankitaan?
66 Kilpailutuksen käynnistämiseen operatiivisia liittyviä kysymyksiä Hankinnan tavoite Minkä tarpeen haluamme ratkaista tai mitä haluamme muuttaa? 1. Kilpailutuksen sisäinen suunnitelma mittaristo onnistumisen toteamiseksi 2. Hankinnan kohteen kuvaus mitä haluamme ostaa? Kilpailutuksen suunnittelu Onko meillä tarvittavaa aikaa ja osaamista kilpailutuksen läpiviemiseksi? Millaisella menettelyllä hankimme? Miten kartoitamme markkinoita ja tarjolla olevia tuotteita/palveluita? Kuka lopulta päättää hankinnan sisällöstä? Kuka johtaa kilpailutusprojektia ja vastaa päätöksenteosta? Miten haluamme hankinnan maksaa? 84
67 85 Hinta vs. laatu -> Painoarvojen asettaminen
68 Painoarvon asettamisen epätieteellisyydestä.. Julkisissa hankinnoissa hinnan ja laadun välisen painoarvon asettaminen (esim. hinta 60%, laatu 40%) ei tyypillisesti perustu mihinkään Laadun painoarvoprosentti ei kerro juuri mitään hankintayksikön tavoittelemasta laadusta, vaikka näin virheellisesti usein ajatellaan Lähtökohtana on, mitä asiakas määrittelee laatutason jota hankinnalla tavoitellaan. Vaadittu laatu kerrotaan hankinnan kohteen kuvauksessa 86
69 100% hintakilpailu ei automaattisesti tarkoita huonoa laatua Esim: Haluan kilpailuttaa auton, joka teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaa presidenttimme käyttötarpeisiin ja vaatimuksiin Hankinnan kohdetta määriteltäessä hankintayksikkö varmistaa tosiasiallisesti, että mikä tahansa valituksi tulleista automerkeistä täyttää asetetut vaatimukset Mikäli kaikki laatuun liittyvät tekijät kyetään ennakkoon kiinnittämään, on 100% hintakilpailu mielekäs vaihtoehto kilpailutuksen toteuttamiseksi 87
70 Painoarvon asettamisen perusteet Hinnan ja laadun välisiä painoarvoja asettaessaan hankintayksikkö ottaa kantaa seuraavaan kysymykseen: Miten paljon enemmän olemme valmiit maksamaan täydet laatupisteet saavasta tuotteesta verrattuna nolla laatupistettä saavaan tuotteeseen? Esim. Kilpailutuksessa hinnan painoarvo on 70% ja laadun 30% Tarjoaja 1 saa laadusta täydet pisteet (30). Tarjoaja 2 ei saa lainkaan laatupisteitä Tarjoaja 2 saa täydet hintapisteet (70) Jos tarjousten vertailussa käytetään yleisintä julkisissa hankinnoissa käytettyä kaavaa, saadaan tulokseksi että Tarjoajan 1 tarjotessa tuotetta hintaan 175 ja tarjoajan 2 tarjotessa tuotetta hintaan 100, on ostajalle samantekevään kumpaan hän lopulta päätyy Molemmat saavat vertailussa 70 pistettä 88
71 Laadun ja laatupisteiden ajatteleminen euroina Seuraavaa mallia käyttää hinnan/laadun välisen painoarvon määrittämiseksi. Vastaa kysymykseen: montako prosenttia hinnaltaan halvinta tarjousta enemmän olet valmis maksamaan täydet pisteet saavasta laadusta nolla pistettä saavaan laatuun verrattuna? Vastaus kysymykseen Muutetaan painoarvoksi kaavalla : esim. hinta 100%/250% = 40% Hinta 100 % 40,0 % Laatu 1 50 % 20,0 % Laatu 2 50 % 20,0 % Laatu 3 25 % 10,0 % Laatu 4 25 % 10,0 % Yhteensä 250 % 100,0 % 89
72 Asetetut painoarvot tarjoajien näkökulmasta Oletetaan että parempi laatu on aina myös kalliimpaa eli hinta ja laatu kulkevat käsi-kädessä Jostain syystä tarjoajat tahtoisivat kuitenkin aina hinnalle mahdollisimman pienen ja laadulle mahdollisimman suuren painoarvon Kokevatko kaikki tarjoajat olevansa kilpailijoitaan laadukkaampia? Asetetuilla painoarvoillahan ei pitäisi olla merkitystä, jos parempi laatu tarkoittaa samassa suhteessa kalliimpia hintoja Kokenut toimittaja osaa ajatella, mitä laatukriteerit tarkoittavat euroina Kun laadun kasvattaminen on tarjoajalle selvästi kannattavampaa kuin hinnan alentaminen, on hankintayksikkö asettanut painoarvot periaatteessa väärin Parempi laatu ei ts. maksakaan niin paljoa enempää kuin mitä hankintayksikkö on painoarvoja asettaessaan (tiedostamattaan) ajatellut. Asia toimii myös toisin päin - laatukriteeristä (esim. yksittäisestä vaatimuksesta kannattaa ottaa nolla pistettä, jos sen toteuttaminen tulee tarjolla olevia laatupisteitä kalliimmaksi) Hinnan pieni painoarvo ei takaa asiakkaalle parempaa laatua. Joissain tapauksissa se mahdollistaa vain tarjoajalle paremman katteen Laadukkuuden osalta keskeistä on edelleen hankinnan kohteen kuvaus mitä haluamme ostaa? 90
73 91 Hinnoittelumallin rakentaminen ja elinkaarikustannukset
74 Hinnoittelumallin perusteita Hinnoittelumallin tavoitteena on tuottaa yksi, lopullinen vertailuhinta, joka kuvastaa hankinnan todellisia hankinta- ja elinkaarikustannuksia Eri hintatekijöitä tulee painottaa niiden todellisilla volyymeillä (l, kpl, htp, käyttäjää..). Unohda prosentit tässä kohtaa! Esim. 2-hengen hotellihuoneyöpymisiä oli edellisellä sopimuskaudella 130 kpl (=painoarvo 2-hengen hotellihuoneille) ja 1-hengen hotelliyöpymisiä 60 kpl (=painoarvo 1-hengen hotellihuoneille) Painoarvo kertoo näin tarjoajille suoraan, mitkä tuotteista ovat volyymituotteita -> näille haluamme hyvän hinnan! Painottaminen voi perustua historiatietoon ja/tai parhaaseen arvioon volyymien kehittymisestä tulevaisuudessa Mikäli mitään volyymitietoa ei ole käytettävissä, tulee eri hintatekijät painottaa suhteessa toisiinsa mahdollisimman oikein: Esim. kuinka monta videotykin lamppua tulemme hankkimaan jokaista ostettua videotykkiä kohden? 92
75 Sopimuskauden aikaisten elinkaarikustannusten huomioiminen Sopimuskauden aikaiset hintaelementit (esim. htp hinnoittelu) tulee painottaa vastaavalla tavalla Kuinka monta konsultointi tai koulutuspäivää tulemme parhaan arvion mukaan hankkimaan sopimuskaudella? > Osaksi tarjoajan vertailuhinnan laskemista Jokaisen hankinnan ostohintaan ja hintojen kehittymiseen sopimuskaudella liittyy riskejä Vrt. asuntolainan ottaja joka miettii, ottaako 3kk euriboriin sidottu vai viiden vuoden kiinteä korko Riskejä voidaan pienentää esim. Vaatimuksella kiinteistä tai urakkahinnoista Vuosittaisella maksimihinnankorotuslausekkeella Erilaisin sopimuslausekkein (tilaaja ei sitoudu arvioituihin volyymeihin yms.) Kaikilla ostajan riskiä pienentävillä tekijöillä on luonnollisesti hintansa Kasvava trendi hinnoitteluriskin siirtämisestä toimittajalle ei välttämättä tule hankintayksikölle pidemmän päälle edulliseksi 93
76 Joissain yhteyksissä myös hyödyllisiä lauseita Kun hintavertailun pohjana on kymmeniä (satoja) tuotteita sisältävä hinnasto eikä voida olettaa että kaikilta tarjoajilta löytyisi kaikki vaaditut tuotteet Pakkauskoko saa poiketa vaaditusta enintään +/- 20%. Tuoterivejä, joissa tarjoajan tarjoamat pakkauskoot poikkeavat tätä enemmän, saa olla molemmissa hintakoreissa yhteensä maksimissaan kymmenen Tyhjäksi jätetty tuoterivi tai hinnan ilmoittamatta jättäminen tulkitaan siten, että tarjoajalta ei löydy kyseistä tuotetta. Tällöin tarjoajan saa kyseisen tuotteen vertailuhinnaksi kalleimman kilpailevan tarjoajan hinnan. Hintojen osalta tyhjäksi jätettyjä tuoterivejä saa hintalomakkeella olla yhteensä maksimissaan kolme (3) kappaletta Kun tarjoajalta pyydetään erikseen hinnoiteltavien tuotteiden lisäksi ns. yleistä hinnastoa. Mikä toimisi tarjoajalle porkkanana antaa hyvät hinnat myös täällä? Tarjouksen hintoja arvioidaan valitsemalla kahdeksan volyymituotetta etukäteen. Valitut merkit ja mallit ilmoitetaan tarjouksen jättäneille tarjoajalle tarjouksen jättämisen jälkeen. Hansel toimittaa vertailukriteerit tarjoajille tarjousten jättämistä seuraavana arkipäivänä postitse. Hansel avaa saadut tarjouksen vasta tämän jälkeen sen jälkeen. Jos vertailuun etukäteen valittuja tuotteita ei löydy kaikilta tarjoajilta, valitaan merkki arvalla ja katsotaan merkeistä yhteiset mallit. Tämän jälkeen arvotaan vertailtava malli. Mikäli yhteistä mallia ei löydy, suoritetaan merkin arvontaa uudestaan kunnes vertailutuote löydetään. 94
77 95 Vaihtoehtoiset hintakaavat
78 Vaihtoehtoiset laskentakaavat Tarjoajien vertailuhintaa laskettaessa hankintayksiköllä on käytössään lukuisia vaihtoehtoisia hintakaavoja, joilla tarjoajien vertailuhinta lasketaan Kaavan valinnalla voi olla ratkaiseva merkitys kilpailutuksen lopputulokselle Julkiset hankinnat ovat hyvin säädeltyjä, mutta kilpailutuksen lopputulokseen keskeisesti vaikuttavien, sovellettavien hintakaavojen suhteen hankintayksiköllä on varsin vapaat kädet Markkinaoikeus on sallinut kaikkien esityksessä mainittujen mutta myös muiden, varsin erikoisten kaavojen käyttämisen tarjousvertailussa Markkinaoikeus on linjannut, että sovellettava hintakaava tulee esittää tarjouspyynnössä 96
79 Rakennusalan toimijoiden teettämässä tutkimuksessa arvioitiin standardoinnin vaikutusta 150:en jo suoritetun kilpailutuksen lopputulokseen. Jälkikäteen suoritettu standardointi muutti kilpailutuksen lopputulosta 37 %:ssa tarjouskilpailuista. Lisäksi tarjoajien järjestys muuttui 72 %:ssa tapauksista. Onkin selvää, että standardointi vaikuttaa kilpailutuksen arviointiin, ja yli kolmanneksessa tapauksista voittajaksi valittaisiin eri toimittaja kuin suoralla vertailulla. 97
80 Hintakaava 1: Halvin saa täydet hintapisteet muut suhteessa halvimman hintaan Kaava: Yleisin julkisissa hankinnoissa käytetty laskentakaava Hintapisteisiin vaikuttaa: a) edullisin hinta b) miten kaukana edullisimmasta hinnasta tarjoajan hinta on Malli helppotajuinen, mutta mikä on hinnan painoarvo millekin tarjoajalle? Tarjoaja ei tiedä, kuinka monta pistettä tarjoamallaan hinnalla saa 98
81 Hintakaava 1: Esimerkki Painoarvot Tarjoaja 1 Tarjoaja 2 Tarjoaja 3 Hinta 1 000, , ,00 Painotetut pisteet 50,00 50,00 38,46 31,25 Tarjoajan 1 ja 2 välinen piste-ero (euromääräinen ero vertailuhinnassa 300 eur) on 11,54 Tarjoajan 2 ja 3 välinen piste-ero (euromääräinen ero vertailuhinnassa 300 eur) on 7,21 Tarjoajan hintapisteet ovat täysin riippuvaisia halvimman tarjoajan vertailuhinnasta siitä, miten kaukana tarjoajan vertailuhinta on halvimman tarjoajan vertailuhinnasta Kaava käyttäytyy siten, että hintapisteet eivät koskaan mene nollaan 99
82 Hintakaavan 1 merkitys laatupisteille Tarjoaja 2:lle 10 hintapistettä lisää olisi maksanut 268,25 euroa ( ,25= 1031,75 eur/48,46p.) Tarjoaja 3:lle 10 hintapistettä lisää olisi maksanut 387,88 euroa ( ,88=1212,12 eur/41,25p) Tämä on samalla sekä tarjoajille että hankintayksiköille 10 laatupisteen hinta Tarjoaja 2: maksaako 10 pistettä parempi laatu meille enemmän vai vähemmän kuin 268,25 euroa? Hankintayksikkö: olemmeko valmiit maksamaan 10 laatupistettä paremmasta tarjouksesta 268,25 euroa enemmän? 100
83 Hintakaavan 1 käyttäytyminen 120,00 Pisteet 100,00 80,00 60,00 Pisteet 40,00 20,00 0,
84 Hintakaava 2: Halvin saa täydet hintapisteet, kallein nolla hintapistettä - Muiden tarjoajien hintapisteet lasketaan lineaarisesti näiden kahden pisteen välillä Kaava: Jos hintaerot ovat kovin pienet, niin onko oikein, että kallein saa nolla hintapistettä Jos tarjouksia on vain muutama (esim. 3) ovat erot hintapisteissä huomattavan suuret Hintapisteisiin vaikuttaa a) edullisin hinta b) kallein hinta 102
85 Hintakaavan 2 käyttäytyminen 120,00 Pisteet 100,00 80,00 60,00 Pisteet 40,00 20,00 0,
86 Hintakaava 3: Halvin saa täydet hintapisteet muiden hintapisteet lasketaan lineaarisesti Kaava: Halvinta tarjousta kaksi kertaa kalliimpi tarjous saa nolla hintapistettä. Euroja ei skaalata vaan erittäin kallis tarjous saa miinuspisteitä hinnastaan Kaava on matemaattisesti ajateltuna reilumpi kuin esim. hintakaava 1, mutta logiikkaa ja mahdollisia miinuspisteitä on vaikeaa selittää tarjoajille Hinnan painoarvo voi saada ilmoitettu suuremman painoarvon (miinuspisteiden syödessä myös laadusta annetut pisteet) 104
87 Hintakaavan 3 käyttäytyminen: 150,00 Pisteet 100,00 50,00 0, Pisteet -50,00-100,00-150,00 105
88 Hintakaava 4: Halvin saa täydet hintapisteet muiden hintapisteet lasketaan lineaarisesti Kaava: Edellinen esimerkki käännettynä toisin päin siten että kukaan ei saa miinuspisteitä Halvin saa nolla pistettä ja pisteitä sitä enemmän, mitä kalliimpi tarjous on halvimpaan verrattuna Ongelmana tässäkin, että yli 100% edullisinta tarjousta kalliimmat saavat enemmän kuin ilmoitetun painoarvon verran pisteitä Tarjoaja ei tiedä, kuinka monta pistettä tarjoamallaan hinnalla saa 106
89 Hintakaava 4: käyttäytyminen 250,00 Pisteet 200,00 150,00 Pisteet 100,00 50,00 0,
90 Hintakaava 5: Halvin saa täydet hintapisteet muiden hintapisteet 0, mikäli ne ovat halvinta tarjousta esim. kaksi tai kolme kertaa halvinta kalliimpia Kaava: Kaava katkaistaan siten, että kaikki miinus pisteitä saavat tarjoaja saavat 0-hintapistettä Kolme kertaa halvinta tarjousta kalliimpi tarjous saa samat hintapisteet kuin 4 tai 5 kertaa kalliimpi 108
91 Hintakaava 6: Laatupisteiden muuttaminen vertailuhinnan päälle hintasakoksi Paljonko hintaero saa korkeintaan olla, että hankintayksikkö on valmis hankkimaan täydet laatupisteet saavan tuotteen nolla laatupistettä saavaan tuotteeseen verrattuna? -> Esimerkissä 1000 euroa Laatutekijöiden painoarvot Tarjoaja 1 Tarjoaja 2 Tarjoaja 3 Hinta 1 400, , ,00 Laatu 1, pistettä 60,00 100,00 80,00 Painotetut pisteet 50,0 % 30,00 50,00 40,00 Laatu 2, pistettä 100,00 70,00 50,00 Painotetut pisteet 20,0 % 20,00 14,00 10,00 Laatu 3, pistettä 40,00 80,00 100,00 Painotetut pisteet 20,0 % 8,00 16,00 20,00 Laatu 4, pistettä 60,00 90,00 100,00 Painotetut pisteet 10,0 % 6,00 9,00 10,00 Painotetut laatupisteet yhteensä 100,0 % 64,00 89,00 80,00 Painotettujen laatupisteiden ero täysistä laatupisteistä (100) 36,00 11,00 20,00 Laatupisteiden puuttumisesta aiheutuva "hintasakko" 360,00 110,00 200,00 Kokonaistaloudellisen edullisuuden laskennallinen vertailuhinta yhteensä 1 760, , ,00 109
92 Hintakaavan 6 etuja: Tarjoaja tietää aina, kuinka monta "hintapistettä" se saa. "Hintapisteisiin" vaikuttaa ainoastaan tarjoajan oma hinta. Tarjoaja tietää aina, kuinka paljon kalliimpi sen tarjous voi edullisinta tarjousta olla, jotta se voi teoriassa menestyä tarjouskilpailussa. Tarjoaja tietää aina, mikä jokaisen laatutekijän todellinen ja lopullinen painoarvo on. Hankintayksikköä ohjataan määrittelemään oikeat vertailuperusteet ja niiden oikeat painoarvot. 110
93 Hintakaava 7: Tilastotieteilijän malli Standardointi tapahtuu siten, että jokaisesta tarjouksesta (x) vähennetään tarjouskilpailun keskiarvo (μ), ja tämä erotus jaetaan tarjousten hajonnalla (ơ). Tuloksena (z) saadaan tällöin kullekin tarjoukselle arvo, jota voidaan verrata suhteessa muihin. Tekstinä malli voidaan ilmaista seuraavasti: (tarjouksen arvo - tarjousten keskiarvo) / (tarjousten hajonta). Vertailu suoritetaan tarjouskohtaisesti sekä tarjousvertailussa saatujen laatupisteiden että tarjousten hintojen osalta. 111
94 Hintakaava 7 Käänteinen huutokauppa Joissain hankinnoissa käytettävissä olevan rahamäärän (budjetin) kertominen avoimesti voi olla perusteltua. Hankintayksiköllä esim. käytössään euroa. Kilpailu käydään siitä, kuka tarjoaja pystyy parasta/eniten laatua tuotteesta tai palvelusta maksettavalla euron hinnalla 112
95 113.ELI MIKÄ HINNOITTELUKAAVA OLIKAAN PARAS?
96 KIITOS PALJON! Kristian Hartikainen Kilpailuttamiskonsultti
Painoarvojen ja erilaisten laskukaavojen käyttäminen tarjousten vertailussa Ilkka Sihvola
Painoarvojen ja erilaisten laskukaavojen käyttäminen tarjousten vertailussa 1 Helsingin Sanomat..pikku uutinen muutaman vuoden takaa 2 Esimerkki tältä aamulta (13.6.2017, klo 9:08) Viimeisin Hilmassa julkaistu
LisätiedotEuroopan yhteisön julkisten hankintojen sääntelyn tausta ja tavoitteet
Julkinen hankinta 1 Euroopan yhteisön julkisten hankintojen sääntelyn tausta ja tavoitteet Perustamissopimuksen sisämarkkinaperiaatteet ja erityisesti tavaroiden vapaata liikkuvuutta (28 art) sijoittautumisvapautta
LisätiedotYliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy
Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain
LisätiedotSaila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT
Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT Alma Talent Helsinki 2017 3., uudistettu painos Copyright 2017 Alma Talent Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus
LisätiedotKeski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä HANKINTAOHJE. Hyväksytty: Yhtymähallitus
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä HANKINTAOHJE Hyväksytty: Yhtymähallitus 26.9.2017 36 Yleiset periaatteet Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän hankinnat toteutetaan tämän ohjeen mukaisesti. EU-kynnysarvon
LisätiedotJuha-Pekka Koho 13.11.2009
Juha-Pekka Koho 13.11.2009 Hankinnat Tavaroiden ja palveluiden osto, vuokraus ja urakalla teettäminen Osamaksukaupat Leasing-sopimus Optiosopimus Lisätyöt Hankintalaki Voimaan 1.6.2007 Hankintalain tarkoitus
LisätiedotHankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014
Hankintalain uudistaminen Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Aikataulu Uudet hankintadirektiivit tulivat voimaan 17.4.2014» yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU» Erityisalojen hankintadirektiivi
LisätiedotEväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015
Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa
LisätiedotEspoon kaupungin hankintaohje
Espoon kaupunki 2017 1 (4) ESPOON KAUPUNGIN HANKINTAOHJE 1. Johdanto Espoon kaupungin ja sen liikelaitosten hankinnat tehdään tämän en ja tätä tta tarkentavien menettelytapaohjeiden mukaisesti. Hankintaohje
LisätiedotHANKINTATOIMI JUHA-PEKKA KOHO 4.11.2010
HANKINTATOIMI JUHA-PEKKA KOHO 4.11.2010 HANKINNAT Tavaroiden ja palveluiden osto, vuokraus ja urakalla teettäminen Osamaksukaupat Leasing-sopimus Optiosopimus Lisätyöt Voimaan 1.6.2007 Hankintalain tarkoitus
LisätiedotKansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009
Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa
LisätiedotPienhankinnat ja kansalliset hankinnat uudessa hankintalaissa
Pienhankinnat ja kansalliset hankinnat uudessa hankintalaissa Jyväskylä 30.3.2017 Johtava lakimies Katariina Huikko, Suomen Kuntaliitto Kynnysarvot ja menettelyt Eniten muutoksia näihin, mm. menettelyissä,
LisätiedotEhdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala
Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,
LisätiedotHankintalain uudistaminen
Hankintalain uudistaminen Oulu 2.2.2015 Juha Myllymäki johtava lakimies Hankintalain valmistelutilanne Uudet direktiivit hyväksytty 4/2014 Implementointiaika 2 vuotta uudet kansalliset lait 4/2016 Työryhmien
LisätiedotUusi hankintalaki ja sote-palvelut. Metropolia AMK Tarja Sinivuori-Boldt
Uusi hankintalaki ja sote-palvelut Metropolia AMK 1.9.2017 Tarja Sinivuori-Boldt Hankintalain tavoitteet Tehostaa julkisten varojen käyttöä Edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen
LisätiedotLaki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 20.9.2017 Voimaantulo 1.1.2017 Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettuihin lain voimaan tullessa vireillä
LisätiedotKansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat
Kansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat Johtava lakimies Katariina Huikko Kansalliset hankinnat OSA III, luku 11» Tavara- ja palveluhankinnat, jotka
LisätiedotPIENHANKINTAOHJEET. Hyväksytty: Kunnanhallitus
PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty: Kunnanhallitus 4.2.2019 8 Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata
LisätiedotElintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki
Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki Vastuulliset julkiset elintarvikehankinnat seminaari Lakimies, VT Jonna Törnroos Uudet hankintalait voimaan 1.1.2017 Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista
LisätiedotElintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki
Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki Vastuulliset julkiset elintarvikehankinnat seminaari Lakimies, VT Jonna Törnroos Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Rådgivningsenheten för offentlig upphandling
LisätiedotHyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos
Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen
LisätiedotLISÄTILAUS. Anne Juutilainen Hallitussihteeri/TEM/ALO/RARA Työkokoukset Joulukuu 2011
LISÄTILAUS Anne Juutilainen Hallitussihteeri/TEM/ALO/RARA Työkokoukset Joulukuu 2011 Periaatteita ja määritelmiä Hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn
LisätiedotMiksi tehdään julkisia hankintoja?
Miksi tehdään julkisia hankintoja? Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara, palvelu ja rakennusurakkahankintoja, joita hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkiset hankinnat
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ: LOIMAAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUPALVE- LUT PUITEJÄRJESTELYNÄ
TARJOUSPYYNTÖ: LOIMAAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUPALVE- LUT PUITEJÄRJESTELYNÄ Pyydämme tarjoustanne Loimaan kaupungin maankäytön suunnittelupalveluista tämän tarjouspyynnön ja sen liitteenä olevien
LisätiedotHankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset
Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen
LisätiedotSavonlinnan kaupungin yleinen hankintaohje
Savonlinnan kaupungin yleinen hankintaohje 1 Lähtökohdat Hankinnoissa noudatetaan Lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä kaupungin hankintaohjetta hankinnan arvosta riippuen. Hankinnat tulee suorittaa
LisätiedotTarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti
Tarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti Markus Ukkola Lakimies, Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Hankintalainsäädäntö ja -ohjeistus Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Laki
LisätiedotKansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin sovelletaan erillisiä kunnan hyväksymiä pienhankintaohjeita (kohta 5).
SOTKAMON KUNNAN HANKINTAOHJEET Kunnanhallitus on hyväksynyt ohjeet 28.10.2008 268 Kuntien, kuntayhtymien ja muiden kunnallisten hankintayksiköiden on hankinnoissaan noudatettava lakia julkisista hankinnoista
LisätiedotPalveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia
Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen
LisätiedotUusi Hankintalaki ja kunnalliset vuokrataloyhtiöt
Uusi Hankintalaki ja kunnalliset vuokrataloyhtiöt Vuokrataloyhtiöiden neuvottelupäivät 17. 18.9.2015, Kuusamo Marko Rossi Hankinta-asiantuntija Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Hankintalainsäädännön
LisätiedotKäyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen
Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Lakimies Jonna Törnroos Hankintalain sopimustyypit Hankintasopimukset Käyttöoikeussopimukset Tavarahankintasopimukset Palveluhankintasopimukset
LisätiedotINKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus
INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo 1.7.2019 Kunnanhallitus 10.6.2019 Hankintoja ohjaavat: - olemassa oleva lainsäädäntö, EU:n hankintadirektiivi (2014/24/EU) hankintalaki (1397/2016) kuntalaki (410/2015)
LisätiedotUudet hankintatavat julkisissa hankinnoissa
Uudet hankintatavat julkisissa hankinnoissa Kynnysarvot ja menettelyt EU-hankinnat 144.000 221.000 5,548M Kansalliset hankinnat 60.000 150.000 Pienhankinnat Sotehankinnat 400.000 ; Muut erityiset palveluhankinnat
LisätiedotSavonlinnan kaupungin erityisalojen hankintaohje
Savonlinnan kaupungin erityisalojen hankintaohje 1 Lähtökohdat Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (349/2007) (myöhemmin erityisalojen hankintalaki)
LisätiedotUusi hankintalaki vihdoin täällä!
Uusi hankintalaki vihdoin täällä! Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 24.1.2017 Kuntatalo 9.00-16.00 Ohjelma aamupäivä 1/2 09.00-09.15 Tervetuloa seminaariin ja johdatus aiheeseen - johtava
LisätiedotKotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5
Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 5 HANKINTAMENETTELYT KANSALLISEN KYNNYSARVON ALITTAVISSA HANKINNOISSA ELI PIENHANKINNOISSA (Hyväksytty kaupunginhallituksessa 26.9.2011) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...
LisätiedotHankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuvattu yksityiskohtaisesti seuraavissa liitteissä:
HELSINGIN YHTEISLYSEON KALUSTEIDEN HANKINTA Maanviljelyslyseon osakeyhtiö/helsingin yhteislyseo (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavaan 10.3.2017 lähetetyn hankintailmoituksen
LisätiedotHankinnoista Hallinnointikoulutus - EU:n sisäasioiden rahastot. Helsinki Ulla Kumpulainen
Hankinnoista Hallinnointikoulutus - EU:n sisäasioiden rahastot Helsinki 22.5.2018 Ulla Kumpulainen Käsitteitä Hankinta = tavaroiden ja palvelujen ostaminen, vuokraaminen tai siihen rinnastettava toiminta
LisätiedotOulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy
Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus 8.6.2017 Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy Sisältö Oulun kaupungin ostot Mikä on julkinen hankinta? Hankintatoiminnan ohjaus
LisätiedotLaadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo
Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa 08.06.2010 Antti Sinisalo Sisältö Julkinen hankinta ja kansallinen kilpailutusprosessi Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Avoin
LisätiedotJulkiset hankinnat hankintalaki - Pääkohdat ja periaatteet
Julkiset hankinnat hankintalaki - Pääkohdat ja periaatteet Uusi hankintalaki 2007 Hankintalain keskeiset periaatteet Hankintalaki 1 Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä edistää
LisätiedotJulkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15
1 Julkiset hankinnat RATE,Timo Aho 28.10.15 Julkiset hankinnat Valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teetättävät urakalla rakennushankkeita vuosittain
LisätiedotTarjouspyyntö 1 (5) Ydinlaitosten mekaanisten laitteiden valmistuksen, asennuksen ja käyttöönoton valvonnan ja tarkastustoiminnan tuki
Tarjouspyyntö 1 (5) Ydinlaitosten mekaanisten laitteiden valmistuksen, asennuksen ja käyttöönoton valvonnan ja tarkastustoiminnan tuki Säteilyturvakeskus (jäljempänä STUK) (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö
LisätiedotToimitusehto on DDP (Järvenpää). Osatarjoukset eivät ole sallittuja. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja.
Tarjouspyyntö 1 (5) 29.9.2017 Viite: Välskärinpolun HVP/2017 Välskärinpolun hulevesipumppaamo, laitehankinta Järvenpään Vesi pyytää kokonaishintaista tarjoustanne, Välskärinpolun hulevesipumppaamosta tämän
LisätiedotKaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ
Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen
LisätiedotYdinlaitosten mekaanisten laitteiden suunnitelmatarkastukset
Tarjouspyyntö 1 (5) Ydinlaitosten mekaanisten laitteiden suunnitelmatarkastukset Säteilyturvakeskus (jäljempänä STUK) (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa
LisätiedotUusien hankintadirektiivien vaikutukset
Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014
LisätiedotHankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen
Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä
LisätiedotJulkiset hankinnat tutuksi - Hankintaneuvonta Uudellamaalla Lapinjärvi
Julkiset hankinnat tutuksi - Hankintaneuvonta Uudellamaalla Lapinjärvi 7.2.2019 Hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius sanna.meronen-vilenius@yrittajat.fi 050 567 9233 Uudenmaan Yrittäjät & julkiset hankinnat
LisätiedotUusi hankintalaki. Selkeitä rajoja ja uusia mahdollisuuksia
Uusi hankintalaki Hyvä ostaja Hyvä tarjoaja tietää mitä haluaa ostaa ja tuntee julkisissa hankinnoissa millä ehdoilla noudatettavat menettelytavat tekee hankinnat suunnitelmallisesti; sitoutuu tarjouspyynnön
LisätiedotLiite nro 1 Khall Pienhankintaohje. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat TAIVALKOSKEN KUNTA
Liite nro 1 Khall 19.2.2018 63 Pienhankintaohje Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat Sisällys 1 YLEISTÄ... 1 2 SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄ... 1 Soveltamisala... 1 Määritelmä... 1 3 PIENHANKINNOISSA
LisätiedotHankinnan valmistelu ja hankinnan kohde
Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Lakimies Katariina Huikko Suomen Kuntaliitto Hankintaprosessi, nykytila Hankintasääntelyn mukainen hankintamenettely Valmistelu
LisätiedotTeoksen kirjoittajat... Esipuhe... Kirjassa käytettyjä hankintatermejä...
Sisällys Teoksen kirjoittajat... Esipuhe... Kirjassa käytettyjä hankintatermejä... V VI VIII 1 Johdanto 1.1 Hankintalainsäädännön tavoitteet... 27 1.2 Julkisten hankintojen taloudellinen merkitys... 28
LisätiedotHorisontissa uusi laki
Horisontissa uusi laki Kuntamarkkinat 2016 Johtava lakimies Katariina Huikko Hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi (HE 108/2016 vp) Hankintasääntelyn taustalla EU:n hankintadirektiivit (klassinen,
LisätiedotH A N K I N TA O H J E. 2018
H A N K I N TA O H J E. 2018 K u n t i e n H a n k i n t a p a l v e l u t K u H a O y : n h a n k i n t a o h j e k e h y s k u n n i l l e ( K a n g a s a l a, L e m p ä ä l ä, N o k i a, O r i v e s
LisätiedotHissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?
Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa
LisätiedotTarjouspyyntö 1 (5) Hankinnan kohteena ovat seuraavat asiantuntijapalvelut (kaksi osa-aluetta):
Tarjouspyyntö 1 (5) YDINLAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMIEN JA -LAITTEIDEN SEKÄ OHJELMISTOPOHJAISTEN AUTOMAATIOJÄRJESTELMIEN JA -LAITTEIDEN ARVIOINTIA KOSKEVAT ASIANTUNTIJAPALVELUT Säteilyturvakeskus (jäljempänä
LisätiedotMika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle
Mika Pohjonen Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2013 Suomen Rakennusmedia Oy Unioninkatu 14 00131 Helsinki www.rakennusmedia.fi
LisätiedotLIITE 4: TARJOUSPYYNTÖ
Hankinta: Muistiliiton paino- ja jakelupalvelut, tilausjärjestelmä ja logistiikka Muistiliitto ry (jäljempänä tilaaja) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa 23.8.2017 julkaistun hankintailmoituksen
LisätiedotKUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri
KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin
LisätiedotKEURUUN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJE
KEURUUN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJE Voimaantulo 1.11.2015 Kaupunginhallitus päättänyt 12.10.2015 / 247 Keuruun kaupunki Keuruun kaupungin pienhankintaohje 1.11.2015 alkaen 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ohjeen soveltamisala...
LisätiedotJulkiset (pien)hankinnat
Julkiset (pien)hankinnat Kustannuslaskentakoulutus 10.11.2009 Lakimies, 1 Sisältö Pienhankinnan määrittelyä Pienhankintojen kilpailuttamisen periaatteita ja pienhankinnoissa käytettäviä menettelyjä Hankintalakiin
LisätiedotTILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ
TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen
LisätiedotHSL: Tietotekniikan käyttö- ja tukipalvelujen hankinta, laatupisteiden muodostuminen ja pisteytystaulukko
28.8.2013 1 (5) HSL: tekniikan käyttö- ja tukipalvelujen hankinta, laatupisteiden muodostuminen ja pisteytystaulukko 1. Hankinnan kohde Hankinnan kohteena ovat HSL:n tietotekniikan käyttö- ja tukipalvelut
LisätiedotHankintamenettelyt mikä muuttuu?
Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies Katariina Huikko, Suomen Kuntaliitto Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Avoin menettely Rajoitettu menettely
LisätiedotHankintalainsäädännön tulevat muutokset
Hankintalainsäädännön tulevat muutokset 12.2.2014 Saila Eskola PTCServices Oy PTCServices Oy! PTCServices Oy on julkisiin hankintoihin ja sopimusoikeuteen erikoistunut asiantuntijatoimisto www.ptcs.fi!
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KUNNALLINEN MÄÄRÄYSKOKOELMA. Julkaissut JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKANSLIA. Pienhankintaohjeet
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KUNNALLINEN MÄÄRÄYSKOKOELMA Julkaissut JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKANSLIA Pienhankintaohjeet Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.4.2013/155, voimaantulo 1.5.2013 Tätä pienhankintaohjetta sovelletaan
LisätiedotPohjois-Karjalan hankintatoimi. Päiväys
1/5 Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Polkka - Pohjois-Karjalan tukipalvelut Oy Asia ja sen selvitys Tarjouspyyntö 131589 Siivouspalvelujen puitejärjestely ylläpito-, perus-,
LisätiedotLuonnosta esiteltiin hankintafoorumissa Yrittäjäjärjestöjen lausunnot ja
Valmistelu ja hyväksyntä: Valmistelu aloitettiin vuoden 2018 alussa Luonnosta esiteltiin hankintafoorumissa 15.5.2018 Kommentti vaiheessa 25.5.2018 saakka Yrittäjäjärjestöjen lausunnot 24.5.2018 ja 25.5.2018
LisätiedotJoensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU10546 Päiväys
1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen
LisätiedotHankintojen parhaat oikeustapaukset Markkinaoikeuden linjaukset kansallisissa hankinnoissa
Hankintojen parhaat oikeustapaukset Markkinaoikeuden linjaukset kansallisissa hankinnoissa Lakimies Jonna Törnroos 1 Kansallisten hankintojen joustovara Kansallisten hankintojen menettelyjen joustavoittaminen
LisätiedotHankintalakiuudistus - poimintoja. Kuntoutusverkosto (KUVE) Erityisasiantuntija Kirsi Väätämöinen
Hankintalakiuudistus - poimintoja Kuntoutusverkosto (KUVE) 26.10.2015 Erityisasiantuntija Kirsi Väätämöinen Taustalla hankintadirektiivipaketti Direktiivi julkisista hankinnoista (yleinen, ns. klassisen
LisätiedotPOLTTOPUIDEN HANKINTA
TARJOUSPYYNTÖ sivu 1 (5) 09.07.2015 1 POLTTOPUIDEN HANKINTA Hankinnan kohde Nokiankaupunkipyytäätarjoustatoimeentulotukiasiakkaiden polttopuista. Vuosittainenhankintamäärävaihtelee,arviolta10-30 irtokuutiometriävuodessa.
LisätiedotTarjouspyyntö Henkilöstön merkkipäivien lahjatavaroiden yhteishankinta
Tarjouspyyntö Henkilöstön merkkipäivien lahjatavaroiden yhteishankinta 1. Hankinnan tausta ja tavoitteet Kyseessä on Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten ja Kokkolan kaupungin
LisätiedotMitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA
Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA Tarjouspyyntö ja sen velvoitteet Tarjousten käsittely Hankintapäätös
LisätiedotJULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo
1 JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo 11.5.2016 Hankinta-asiamies Päivi Halonen 2 Mikä julkinen hankinta? Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja,
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 347/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 347/2010 vp Hallituksen esitys laiksi sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotUudistuva hankintalaki
Uudistuva hankintalaki Kuntamarkkinat 2015 Johtava lakimies Katariina Huikko Valmisteluryhmän mietintö Kahden TEM:n työryhmän työn tulosta Julkaistiin 13.5.2015 Sisältää ehdotukset:» Laki julkisista hankinnoista
LisätiedotVihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki
Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,
LisätiedotHankintaohje. Hankintaohje
Hankintaohje Hankintaohje 1 Kaupunginhallituksen hyväksymä 1.7.2015 Sisällysluettelo 1. Yleiset periaatteet 3 2. Hankintojen ryhmäjako 3 2.1. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat 3 2.2. Kansallisen
LisätiedotHankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle
Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala Tavoitteet Tavoite kehittää yhteistyön ja valmennuksen keinoin toimintatavat, joiden tuloksena: Palvelujen tuottajat löydetään ja niitä kehittyy
LisätiedotTÄYDELLINEN PROSESSI
14.11.2017 2 1 14.11.2017 3 TÄYDELLINEN PROSESSI Tarjouspyynnön läpikäynti Aiempiin tarjouksiin tutustuminen Analysointi Resurssien kartoitus Tarjouksen teko Tarjouksen lähettäminen Päätöspalaveri ja analysointi
LisätiedotOsallistumispyyntö: Teuvan kunta - päiväkodin rakennusurakka
Osallistumispyyntö: Teuvan kunta - päiväkodin rakennusurakka Tämä osallistumispyyntö koskee Teuvan kunnan päiväkodin rakennusurakkaa. Ehdokas osallistuu hankintamenettelyyn täyttämällä osallistumispyynnön
LisätiedotJULKISET HANKINNAT YRITYKSEN NÄKÖKULMASTA Hankintainfo Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari
JULKISET HANKINNAT YRITYKSEN NÄKÖKULMASTA Hankintainfo 7.6.2012 Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari Hankintojen suunnittelu ja toteutus Hankintapalveluissa hoidettavana kaupungin yhteiset sopimushankinnat
LisätiedotJohtoryhmä Tämä ohje annetaan täydentämään kunnan hankintojen menettelytapaohjetta ja kunnan hankintaohjetta.
1 (7) x.x.2017 xx JOHDANTO Tässä ohjeessa käsitellään kansallisen kynnysarvon alittavia hankintoja, joista käytetään nimitystä pienhankinta. Ohjeessa otetaan kantaa siihen, milloin kyseessä on pienhankinta
Lisätiedot1(5) Osa-alue A Perusvarusteisilla ajoneuvoilla suoritettavat kuljetuspalvelut. Osa-alue B Esteettömillä ajoneuvoilla suoritettavat kuljetuspalvelut
1(5) TARJOUSPYYNTÖ: Liedon kunnan vammaispalvelulain (VPL) ja sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisten kuljetuspalveluiden sekä sotainvalidien kuljetuspalveluiden kilpailutus 1. Hankinnan kohde 2. Sopimuskausi
LisätiedotHankintojen ajankohtaistuulet
Hankintojen ajankohtaistuulet Johtava lakimies Katariina Huikko Mikä on hankintasopimus? Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 4 :» 1) hankintasopimuksella kirjallista sopimusta, joka
LisätiedotESPOONLAHDEN ALUEEN JÄÄKENTTIEN VEDENAJON HANKINTA. Tarjous tulee antaa tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti.
TARJOUSPYYNTÖ 1(5) ESPOONLAHDEN ALUEEN JÄÄKENTTIEN VEDENAJON HANKINTA Hankinnan kohde ja kuvaus Tarjouspyynnön liitteet Sopimuskausi Hankintapäätös Espoon kaupunki pyytää tarjousta Espoonlahden koulujen
LisätiedotKeskeiset muutokset erityisaloilla Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola
Keskeiset muutokset erityisaloilla 7.4.2016 Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola 1 Erityisalojen erityispiirteitä Erityisalojen hankintalaki 349/2007
LisätiedotOsatarjoukset eivät ole sallittuja.
Tarjouspyyntö 1 (5) 1 Tervanokan ruoppaus, Järvenpään kaupunki 2 Hankinnan yksilöinti 3 Hankintamenettely Järvenpään kaupungin Kaupunkitekniikka pyytää kokonaishintatarjoustanne, Tervanokan ruoppaukseen
LisätiedotLUONNOS LIITE KHALL Hankasalmen kunnan PIENHANKINTAOHJEET
LUONNOS LIITE KHALL 23.3.2015 67 Hankasalmen kunnan PIENHANKINTAOHJEET 2015 2 Tätä hankintaohjetta sovelletaan Hankasalmen kunnan kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin. 1. Pienhankinta ja sen
LisätiedotUudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella
Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella Ke 14.9.2016, 13.00-13.20, Kuntamarkkinat 2016 Asianajaja, KTM Marita Iskala (Ent. Tapola) Suomen
LisätiedotHankinnan sisällön määrittely
Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen
LisätiedotUusi hankintadirektiivi miten hankintalaki muuttuu. Valtion hankintapäivä Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola TEM
Uusi hankintadirektiivi miten hankintalaki muuttuu Valtion hankintapäivä 18.9.2014 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola TEM 1 Taustaa Euroopan komissio antoi ehdotukset uusiksi direktiiveiksi joulukuussa
LisätiedotHANKINTAILTA. Josek Oy. JOENSUUSSA Risto Ravattinen
17. toukokuu 2017 2 17.5.2017 HANKINTAILTA Josek Oy JOENSUUSSA 18.5.2017 Risto Ravattinen 8.9.2011 3 17.5.2017 JOSEKIN Josekhankinta- asiamies Oy esittäytyy! Risto Ravattinen 8.9.2011 Ensisijaiset tavoitteet
LisätiedotYhteiskehittämistä kilpailutuksissa: toimintamalleilla vauhtia alustojen ja apien käyttöön
Yhteiskehittämistä kilpailutuksissa: toimintamalleilla vauhtia alustojen ja apien käyttöön Alustat ja Apit tilaajaryhmä 29.8. Eriika Autio & Pekka Alahuhta 29.8.2018 1 Sisältö Yhteiskehittämistä kilpailutuksissa
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ: OY HELSINGIN ASUNTOHANKINTA AB:N VUOKRAHUONEISTOJEN MUUTTOTARKASTUKSET JA REMONTTIEN HALLINNOINTI PUITEJÄRJESTELYNÄ
TARJOUSPYYNTÖ: OY HELSINGIN ASUNTOHANKINTA AB:N VUOKRAHUONEISTOJEN MUUTTOTARKASTUKSET JA REMONTTIEN HALLINNOINTI PUITEJÄRJESTELYNÄ Pyydämme tarjoustanne tarjouspyynnössä ja sen liitteenä olevissa asiakirjoissa
LisätiedotHankintalainsäädännön keskeisiä uudistuksia
Hankintalainsäädännön keskeisiä uudistuksia - kansalliset ja EU-hankinnat 8.2.2017 asianajaja Johanna Lähde Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Yleisiä huomioita uudistuksesta Suuret linjat pysyvät:
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 13/2013 9 (21) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Tej/2 17.12.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 13/2013 9 (21) 2 Helsingin Sataman työkonepalvelut 2014 HEL 2013-014227 T 02 08 01 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Tausta Johtokunta päättänee oikeuttaa Helsingin Sataman solmimaan
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI
TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI Lounais Suomen koulutuskuntayhtymä / Lounais Suomen ammattiopisto Novida pyytää tarjoustanne viljelykonsultoinnin hankinnasta tarjouspyynnön
Lisätiedot