EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS"

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2004) 12 lopullinen KOMISSION KERTOMUS budjettivallan käyttäjälle yleisestä talousarviosta katettavien takausten käytöstä tilanne 30. kesäkuuta 2003 [SEK(2004) 33] Fl Fl

2 SISÄLLYS Ensimmäinen osa: Tapahtumat, riskitilanteen kehittyminen ja talousarviotakaustoimet 31. joulukuuta 2002 annetun kertomuksen jälkeen 4 1. Johdanto: Rahoitusjärjestelyjen luonne Makrotaloudelliset rahoitusjärjestelyt 4 1.2; Mikrotaloudelliset rahoitusjärjestelyt 4 2. Tapahtumat 31. joulukuuta 2002 annetun kertomuksen jälkeen 4 3. Riskitilanne Luottokanta 30. kesäkuuta 2003 (taulukko 1) Yhteisön talousarviosta katettavat vuosittaiset enimmäisriskit: 30.kesäkuuta 2003 mennessä nostetut lainat Teoreettiset vuosittaiset yhteisön talousarviota rasittavat enimmäisriskit 7 4. Talousarviotakausten käyttöönotto Maksaminen kassavaroista Maksaminen takuurahastosta 7 5. Arvio yhteisön laskennallisesta laina- ja takauskapasiteetista yhteisön ulkopuolisten maiden hyväksi (taulukko 2) 7 6. Takuurahaston tilanne 30. kesäkuuta Suhteellinen vakaus 9 Toinen osa: Mahdollisten riskien arviointi: tärkeimmistä lainatoimista hyötyvien EU:n ulkopuolisten maiden talouksien tila Johdanto Ehdokasmaat Bulgaria Romania Turkki Länsi-Balkan Bosnia ja Hertsegovina Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia Serbia ja Montenegro Uudet itsenäiset valtiot Armenia 15 2

3 4.2. Valko-Venäjä Georgia Moldova Tadžikistan Ukraina Muut EU:n ulkopuoliset maat Algeria Argentiina Brasilia Jordania 22 Lyhenteet 24 3

4 Ensimmäinen osa: Tapahtumat, riskitilanteen kehittyminen ja talousarviotakaustoimet 31. joulukuuta 2002 annetun kertomuksen jälkeen 1 1. JOHDANTO: KYSEISTEN RAHOITUSJÄRJESTELYJEN LUONNE Yhteisön talousarviosta katettavat riskit ovat peräisin useista luotonanto- ja takaustoimenpiteistä, jotka voidaan jakaa kahteen luokkaan: makrotaloudellisiin tarkoituksiin myönnettävät luotot ja mikrotaloudellisiin tarkoituksiin myönnettävät luotot Makrotaloudelliset rahoitusjärjestelyt Näihin rahoitusjärjestelyihin kuuluvat ensinnäkin jäsenvaltioiden tai yhteisön ulkopuolisten maiden maksutaseiden tukemiseen tarkoitetut luotot, joihin yleensä liittyy tiukkoja talouspoliittisia ehtoja Mikrotaloudelliset rahoitusjärjestelyt Nämä luotot on tarkoitettu hankkeiden rahoittamiseen, ja ne maksetaan yleensä takaisin pitkällä aikavälillä tuotoilla, joita hankkeista odotetaan; niitä myönnetään tavallisesti yrityksille, rahoituslaitoksille tai yhteisön ulkopuolisille maille, ja ne katetaan yhteisön takauksen lisäksi tavanomaisilla pankkialalla vaadittavilla vakuuksilla. Tähän luokkaan sisältyvät Euratom- ja NCI-luotot 2 jäsenvaltioille sekä Euratomin ja EIP:n luotot yhteisön ulkopuolelle (Välimeren alueen maat, Keski- ja Itä-Eurooppa, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat sekä Etelä-Afrikan tasavalta). 2. TAPAHTUMAT 31. JOULUKUUTA 2002 ANNETUN KERTOMUKSEN JÄLKEEN Tarkastelujaksolla ei tehty uusia neuvoston päätöksiä makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä yhteisön ulkopuolisille maille. Aiemmin tehtyihin päätöksiin perustuvia luottoja nostivat Serbia ja Montenegro (10 miljoonaa euroa) ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (10 miljoonaa euroa). Romanialle myönnetty luotto (50 miljoonaa euroa) nostettiin heinäkuussa Euratom-luotoista ei tehty tarkastelujaksolla uusia neuvoston päätöksiä. Bulgaria nosti kuitenkin aiemmin tehtyyn päätökseen perustuvan luottoerän (Kozloduyn ydinvoimalalle myönnetty 25 miljoonaa euroa). 2 Kun tässä kertomuksessa käytetään ilmausta "taulukko", viitataan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan, jonka liitteenä on tähän kertomukseen liittyviä yksityiskohtaisia taulukoita ja perusteluja. Ei nostoja vuoden 1995 jälkeen. 4

5 3. RISKITILANNE Yhteisön talousarviota rasittavat riskit voidaan arvioida seuraavilla kahdella perusteella: kyseisiin rahoitusjärjestelyihin liittyvä lainakanta tiettynä päivänä; tätä perustetta käytetään usein pankkialalla (tilanteesta annetaan tietoja liitteessä olevassa taulukossa A1), enimmäisriskit, jotka yhteisö voi joutua kattamaan kunakin varainhoitovuonna, jos kaikilla velallisilla on maksuhäiriöitä; tämä peruste liittyy suoremmin talousarvioon. Jälkimmäistä perustetta on sovellettu kahdella tavalla: ainoastaan kertomuksen antamispäivään mennessä nostettujen luottojen perusteella, jos ennenaikaista takaisinmaksua ei tapahdu (ks. liitteessä oleva taulukko A2, jossa esitetään yhteisön talousarviota rasittavan enimmäisriskin alaraja); tekemällä ennakkoarvio kaikista neuvoston päättämistä tai komission ehdottamista rahoitusjärjestelyistä, jotta voitaisiin arvioida niiden vaikutukset tuleviin talousarvioihin, olettaen että komission ehdotukset hyväksytään eikä ennenaikaisia takaisinmaksuja ilmene (ks. liitteessä oleva taulukko A3, jossa esitetään yhteisön talousarviota rasittavan enimmäisriskin yläraja). Jälkimmäisen laskentamallin avulla voidaan määrittää esitettyihin ehdotuksiin liittyvien riskien suuruusluokka. Kyseistä mallia käytettäessä on kuitenkin tehtävä oletuksia nostopäivistä ja takaisinmaksua koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (jotka esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä) sekä korkokannasta 3 ja vaihtokursseista 4. Tulokset esitetään liitteinä olevissa taulukoissa A1 A3, joissa riskit arvioidaan erikseen sen mukaan, koskevatko ne yhteisön jäsenvaltioita vai sen ulkopuolisia maita. Taulukoissa mainitut kokonaismäärät kattavat erilaisia riskejä: esimerkiksi makrotaloudellisten rahoitusavun tapauksessa kullekin maalle myönnetyt luotot ja yhteisön uudessa rahoitusvälineessä (NCI) tai EIP:n toimissa hankkeisiin myönnetyt luotonottajien takaamat luotot. Seuraavassa analyysissa eritellään kokonaisriski, jäsenvaltioiden luottoihin liittyvä riski ja yhteisön ulkopuolisten maiden luottoihin liittyvä riski Luottokanta 30. kesäkuuta 2003 Kokonaisriski 30. kesäkuuta 2003 oli miljoonaa euroa, kun se oli 31. joulukuuta miljoonaa euroa. Liitteessä olevassa taulukossa A1 on yksityiskohtaisia tietoja. Rahoitusjärjestelyt, jotka ovat vaikuttaneet luottokannan kehitykseen edellisen kertomuksen jälkeen, esitetään seuraavassa taulukossa: 3 4 Taulukossa A3 on sovellettu uusiin rahoitusjärjestelyihin 5,49 prosentin vuotuista korkokantaa. Muina valuuttoina kuin euroina ilmaistujen lainojen vaihtokursseina on käytetty vuoden 2003 kesäkuun 30. päivän kursseja. 5

6 Taulukko 1: Muutokset luottokannassa kuuden viime kuukauden aikana* milj. euroa Luottokanta 31. joulukuuta 2002 Luottojen takaisinmaksut Euratom NCI Rahoitusapu EIP Nostetut luotot Euratom NCI Rahoitusapu EIP Muiden valuuttojen vaihtokurssien vaihtelu suhteessa euroon Luottokanta 30. kesäkuuta * Kaikki luotot, joilla on takaus (jäsenvaltiot ja yhteisön ulkopuoliset maat) yhteensä Jäsenvaltioita koskevien järjestelyiden osalta luottokanta oli 32 miljoonaa euroa 30. kesäkuuta 2003, kun se 31. joulukuuta 2002 oli 39 miljoonaa euroa. Yhteisön ulkopuolisten maiden osalta luottokanta oli miljoonaa euroa 30. kesäkuuta 2003, kun se 31. joulukuuta 2002 oli miljoonaa euroa. 3.2 Yhteisön talousarviosta katettavat vuosittaiset enimmäisriskit: 30. kesäkuuta 2003 mennessä nostetut luotot Vuonna 2003 kokonaisriski on 984 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioiden luottoja koskeva riski on 8 miljoonaa euroa. Yhteisön ulkopuolisten maiden luottoja koskeva riski on 976 miljoonaa euroa. Liitteessä olevassa taulukossa A2 on yksityiskohtaisia tietoja vuosittaisesta enimmäisriskistä. 6

7 3.3 Yhteisön talousarviota rasittavat teoreettiset vuosittaiset enimmäisriskit Vuonna 2003 teoreettinen enimmäisriski on miljoonaa euroa. Vuodesta 2004 riski kasvaa miljoonaan euroon vuoteen 2011 mennessä. Jäsenvaltioiden luottoja koskeva teoreettinen enimmäisriski kehittyy taulukon A2 mukaisesti. Vuonna 2003 riski on yhteisön ulkopuolisten maiden osalta miljoonaa euroa. Vuodesta 2004 riski kasvaa miljoonaan euroon vuoteen 2011 mennessä. Liitteessä olevassa taulukossa A3 on yksityiskohtaisia tietoja teoreettisesta vuosittaisesta enimmäisriskistä. 4. TALOUSARVIOTAKAUSTEN KÄYTTÖÖNOTTO 4.1. Maksaminen kassavaroista Komissio käyttää yhteisön kassavaroja yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 94/728/EY, Euratom soveltamisesta 22. toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/ artiklan mukaisesti. Tällä menettelyllä vältetään komission maksujen viivästyminen ja siitä aiheutuvat velanhoitokustannukset silloin, kun komission velallisen maksu myöhästyy Maksaminen takuurahastosta Lokakuun 31. päivänä 1994 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 2728/94, sellaisena kuin se on muutettuna 25. toukokuuta 1999 annetulla neuvoston asetuksella N:o 1149/99, säädetään takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille. Jos yhteisön myöntämän luoton saajan erääntyvät maksut myöhästyvät, takuurahastoa voidaan vaatia kattamaan maksuhäiriö kolmen kuukauden kuluessa luoton erääntymispäivästä. Jos yhteisön talousarviosta taattu EIP:n myöntämä laina jää maksamatta, yhteisön on toimittava kolmen kuukauden kuluessa saatuaan EIP:n kirjeen, jossa takausta vaaditaan maksettavaksi. Komissio valtuuttaa silloin EIP:n nostamaan maksamatonta luottoa vastaavan osuuden takuurahastosta. Viivästyskorot varojen käyttöönsaattamispäivän ja rahastosta otetun maksun suorituspäivän väliseltä ajalta nostetaan takuurahastosta palautettavaksi kassavaroihin. 5. ARVIO YHTEISÖN LASKENNALLISESTA LAINA- JA TAKAUSKAPASITEETISTA YHTEISÖN ULKOPUOLISTEN MAIDEN HYVÄKSI Takuurahastomekanismi rajoittaa käytännössä yhteisön laina- ja takauskapasiteettia yhteisön ulkopuolisille maille, sillä rahoitusnäkymissä takuuvaraukseen sisältyvä määrä rajoittaa rahaston täydentämiseksi uuden lainapäätöksen yhteydessä käytettävissä olevia määrärahoja. 5 Lainakapasiteetti vastaa tiettynä aikana takuuvarauksessa jäljellä olevaa marginaalia. Tämä marginaali on yhtä suuri kuin erotus varauksen ja jo päätettyjen ja valmisteilla olevien 5 Vuosien rahoitusnäkymiin kirjattu määrä on 200 miljoonaa euroa vuoden 1999 hintoihin. 7

8 rahoitusjärjestelyjen yhteydessä takuurahaston täydentämiseksi tarvittavan arvioidun määrän välillä. Liitteessä olevassa taulukossa A4 esitetään takuurahastomekanismin mukainen arvio yhteisön lainakapasiteetista yhteisön ulkopuolisille maille kaudella Laskentamenetelmä ja säädösviittaukset esitetään yksityiskohtaisesti tämän kertomuksen liitteessä. Neuvoston tai komission tekemien sekä ehdotettujen ja valmisteilla olevien päätösten perusteella (ks. liitteessä oleva taulukko A4) takuuvarauksesta arvioidaan käytettävän 168,48 miljoonaa euroa vuonna 2003; tällöin vuoden lopussa olisi käytettävissä 48,52 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon aiemmin päätettyjä lainoja ja vuotta 2003 varten ehdotettuja ja valmisteilla olevia lainoja koskevientakuuvarauksesta lainojen perusteella takuurahastoon siirrettyjen varojen vaikutus takuuvaraukseen, käytettävissä oleva vuotuinen lainakapasiteetti on seuraava: 539,11 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan yhteisön talousarviosta taattaviin lainoihin, tai 829,40 miljoonaa euroa 65-prosenttisesti taattaviin lainoihin (22. joulukuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/24/EY mukaisesti). Yhteisön ulkopuolisten maiden luotto- ja takauskanta oli 30. kesäkuuta 2003 yhteensä miljoonaa euroa. Taulukko 2: Yhteisön ulkopuolisten maiden luotto- ja takauskanta 30. kesäkuuta 2003 milj. euroa 1. Luottokanta: varainhankinta ja luotonanto, makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euroatom 2. Luottokanta: EIP 3. Luottokanta: maksuhäiriöt 4. Viivästyskorot Erääntyneet maksamattomat korot* YHTEENSÄ * Takuurahaston perustamisesta annetussa asetuksessa tarkoitetut erääntyneet maksamattomat korot 8

9 6. TAKUURAHASTON TILANNE 30. KESÄKUUTA 2003 Takuurahastossa oli 30. kesäkuuta 2003 yhteensä 1 679,65 miljoonaa euroa. Takuurahaston varojen ja takuurahastoasetuksessa määritellyn jäljellä olevien pääomasitoumusten määrän suhde oli 11,1 prosenttia eli siis suurempi kuin takuurahaston perustamisesta annetun asetuksen N:o 2728/94 muuttamisesta annetussa asetuksessa N:o 1149/1999 säädetty 9 prosentin tavoitesumma. Asetuksessa säädetään, että "jos tavoitesumma ylitetään vuoden lopussa, palautetaan jäännös Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion tulotaulukon erityiseen budjettikohtaan". Rahasto kehittyi vuoden 2003 alkupuoliskolla seuraavasti: Rahastosta maksettiin 22. helmikuuta 2003 takauksia Argentiinalle myönnetyn ,19 Yhdysvaltain dollarin ( ,74 euron) luoton maksulaiminlyönnin takia. EIP ilmoitti komissiolle toiseen Argentiinalle myönnettyyn ,79 Yhdysvaltain dollarin luottoon liittyvistä maksurästeistä, jotka voidaan joutua maksamaan rahastosta vuoden 2003 jälkipuoliskolla. Rahaston varojen sijoitustulot olivat 32,7 miljoonaa euroa. Ensimmäinen maksu takuuvarauksesta vuonna 2003 (145,67 miljoonaa euroa) ja rahaston 31. joulukuuta 2002 todettu ylijäämä (263,33 miljoonaa euroa) suoritetaan vuoden 2003 jälkipuoliskolla. Käyttämättä jääneet 117,66 miljoonan euron kassavarat palautetaan rahastosta talousarvioon. 7. SUHTEELLINEN VAKAUS Takuurahaston varojen 30. kesäkuuta 2003 (1 679,65 miljoonaa euroa) ja yhteisön ulkopuolisille maille myönnettyjen lainojen vuosittaisten enimmäisriskien välinen suhde (määriteltynä erääntyvien suoritusten kokonaismääränä), joka on esitetty vuoden 2003 osalta liitteessä olevassa taulukossa A3 (1 106 miljoonaa euroa), on 152 prosenttia. Tämä merkitsee, että rahasto voisi pahimmassa tapauksessa kattaa kaikki velvoitteensa yli vuoden pituisen jakson ajan. 9

10 Toinen osa: Mahdollisten riskien arviointi: tärkeimmistä lainatoimista hyötyvien yhteisön ulkopuolisten maiden taloudellinen tilanne 1. JOHDANTO Ensimmäisessä osassa esitetyt numerotiedot kuvastavat yleisestä talousarviosta katettavien riskien määrällistä puolta. Nämä tiedot on kuitenkin suhteutettava riskin laatuun, joka riippuu lainatoimen lajista ja lainan saajan tilanteesta. Jäljempänä tarkastellaan niitä viimeaikaisia tapahtumia, jotka voivat vaikuttaa maariskiyhdistelmään. Kuten edellisissäkin kertomuksissa, tässä toisessa osassa esitettävä maariskiarvio sisältää riski-indikaattoreiden taulukon (ks. liitteet) kaikkien niiden yhteisön ulkopuolisten maiden osalta, jotka ovat saaneet yhteisöltä makrotaloudellista rahoitusapua ja joilla on edelleen velkoja maksettavana EY:lle ja Euratomille. Riskiarviossa ovat mukana myös muut yhteisön ulkopuoliset maat, joiden osuus kokonaisvelasta EY:lle on yli 2 prosenttia (erityisesti EIP:n myöntämien hankelainojen takauksina) ja jotka on joko luokiteltu Maailmanpankin asettamien perusteiden mukaan "vakavasti velkaantuneiksi" taikka joiden ulkoinen tai velkatilanne on pahasti epätasapainossa. Tätä täydentää kaikista tarkastelluista maista laadittu tekstimuotoinen analyysi, jonka tarkoituksena on ottaa huomioon riskinarviointiin vaikuttavat uudet tiedot. Maakatsaus kattaa yhteensä 48,6 prosenttia kokonaisvelasta, jossa velkojana on EY tai joka on taattu sen talousarviosta. Tämä tekee riskien arvioinnista mielekästä. 2. EHDOKASMAAT Vahva kasvu ja inflaation hidastuminen parantavat mahdollisuuksia kaikkien ehdokasmaiden talouden vakauttamiseen Bulgaria Maailmantalouden vaikeasta tilanteesta huolimatta Bulgaria nautti edelleen nopeasta kasvusta ja vakaudesta. Reaalisen BKT:n kasvu oli 4,8 prosenttia vuonna 2002 ja 4,1 prosenttia vuoden 2003 alkupuoliskolla. Kasvua tukee voimakas kotimainen kysyntä, jota ovat vauhdittaneet työllisyyden, nettotulojen ja pankkiluottojen kasvun tuloksena lisääntynyt yksityinen kulutus ja investointitoiminta. Inflaatio on laskussa elintarvikkeiden alhaisen hintatason ja Yhdysvaltain dollarin heikkenemisen seurauksena alentuneiden tuontihintojen tuloksena. Työttömyys on alentunut nopeasti, sillä se oli 13,2 prosenttia työvoimasta heinäkuussa 2003 eli yli 4 prosenttiyksikköä alhaisempi edellisvuoteen verrattuna. Tämä kehitys on ollut seurausta sekä yksityisellä sektorilla että hallituksen työllisyysohjelmien ansiosta luoduista uusista työpaikoista. Yksityistämisohjelma etenee ennakoitua hitaammin, sillä tele- ja tupakka-alan monopolien myynnissä on ilmennyt suuria vaikeuksia. Valuuttakatejärjestelmää (1 euro = 1,95583 BGN) pidetään edelleen yllä, ja se saa edelleen tukea suurista valuuttavarannoista. Se ei ole heikentänyt merkittävästi ulkoista kilpailukykyä, sillä valuutan reaaliseen vahvistumiseen on liittynyt entistä nopeampi tuottavuuden kasvu. 10

11 Vaihtotaseen alijäämä oli edellisiä vuosia alhaisempi muun muassa matkailutulojen kasvun, matalampien korkojen ja suurempien tulonsiirtojen ansiosta mutta kääntyi vuoden 2003 alkupuoliskolla jälleen kasvuun kauppa- ja tulotaseen alijäämien kasvun seurauksena. Ulkomaisten suorien sijoitusten nettomäärä ei riittänyt kattamaan koko vaihtotaseen alijäämää vuonna 2002, jolloin ne vastasivat suurin piirtein pelkästään vuoden 2003 alkupuoliskolla kertynyttä alijäämää. Keskuspankin valuuttavarantojen kasvu jatkui. Ne vastaavat määrältään tavaroiden ja palvelujen tuonnin arvoa lähes kuuden kuukauden ajalta. Budjettikuri on onnistuttu säilyttämään, mikä tukee sisäistä ja ulkoista vakauttamista. Kuten edellisinä vuosina, vuonna 2002 julkisen talouden (kassaperusteinen) alijäämä oli 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2003 alkupuoliskolla kertynyt (kassaperusteinen) budjettiylijäämä oli noin 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkinen velka, joka vuonna 1997 oli reilusti yli 100 prosenttia suhteessa BKT:hen, laskee hyvää vauhtia ja oli vuoden 2002 lopussa 56 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ulkomaanvelan kokonaismäärä on alentunut selvästi alle 70 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Valtio harjoittaa aktiivista velanhoitopolitiikkaa tavoitteenaan pienentää riskejä siirtymällä vähitellen dollarimääräisistä lainoista euromääräisiin, lyhytaikaisista lainoista pitkäaikaisiin, vaihtuvakorkoisista joukkovelkakirjoista kiinteäkorkoisiin sekä ulkomaisesta rahoituksesta kotimaiseen. Tämä on parantanut hieman maan luottoluokitusta. 2.2 Romania Talouskehitys pysyi vuoden 2003 alkupuoliskolla positiivisena vahvan kasvun ja hidastuvan inflaation seurauksena. Makrotaloudelliset riskit kuitenkin kasvoivat, sillä maksutase alkoi jälleen kasvaa reaalipalkkojen ja luotonannon voimakkaan kasvun seurauksena. Talouskasvu jatkui nopeana kansainvälisen tilanteen heikkenemisestä huolimatta. BKT:n vuosikasvu oli 4,3 prosenttia vuoden 2003 alkupuoliskolla, kun se oli ollut 4,9 prosenttia vuonna Toisin kuin vuonna 2002, jolloin nettovienti vaikutti positiivisesti talouskasvuun, talouden elpyminen oli vuonna 2003 yhä epävakaisempaa. Nettopalkkojen rajut korotukset ja kulutusluottojen voimakas kasvu lisäsivät voimakkaasti kotitalouksien kulutuskysynnän vuosikasvua, joka kiihtyi 7,4 prosenttiin toisella vuosineljänneksellä. Investointimenojen kasvu jatkui nopeana eli 7,9 prosentin vauhtia, mutta tuonnin kasvu pysyi 12,1 prosentissa. Viennin vuosikasvu hidastui jyrkästi, 5,4 prosenttiin vuoden 2003 toisella neljänneksellä, mikä käänsi nettoviennin osuuden kasvusta jälleen negatiiviseksi. Tämä aiheutti sen, että kun vuonna 2002 talouskasvu sai tukea suuremmalta sisäiseltä ja ulkoiselta vakaudelta, vuonna 2003 inflaation hidastuminen jatkui (alentuen elokuussa vuositasolla 14,2 prosenttiin), mutta vaihtotaseen alijäämä alkoi jälleen kasvaa laskettuaan vuonna 2002 nopeasti 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuoden 2003 toisella neljänneksellä alkanut tavaroiden tuontimenojen kasvu ja muiden kuin työtulojen maksaminen ulkomaille nostivat viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana kertyneen vaihtotaseen alijäämän noin 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Romania hyödynsi kuitenkin edelleen menestyksekkäästi kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, sillä sen luottoluokitusta nostettiin toistuvasti. Noustuaan 14,9 miljardiin euroon (34,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen) vuoden 2002 lopulla ulkomaanvelka aleni 14,4 miljardiin euroon vuoden 2003 viiden ensimmäisen kuukauden aikana, mutta tämä johtui yksinomaan euron vahvistumisesta. Velkakanta kasvoi myös heinäkuussa 2003 uuden seitsenvuotisen 700 miljoonan euron joukkolainan takia. Heikennyttyään hieman vuoden 2003 alkupuoliskolla valuuttavaranto kasvoi pääasiassa kyseisen joukkolainan ansiosta 6,6 miljardiin euroon elokuuhun 2003 mennessä ja kattaa yli neljän kuukauden tuonnin. 11

12 Pysäyttääkseen maksutaseen heikkenemisen viranomaiset sopivat elokuun lopulla IMF:n valmiusluottojärjestelyn viimeisimmän tarkastelun yhteydessä poliittisen linjan tiukentamisesta nostamalla korkoja ja korottamalla energian hintoja. Kyseisten toimenpiteiden vaikutuksia on liian aikaista arvioida tässä vaiheessa. Tarvitaan kuitenkin maltillista finanssi- ja palkkapolitiikkaa sekä julkisen talouden näennäisalijäämän jatkuvaa supistamista, jotta kehitys kohti makrotalouden suurempaa vakautta jatkuisi. 2.3 Turkki BKT:n reaalinen kasvui hidastui vuoden 2003 toisen neljänneksen aikana 3,9 prosenttiin oltuaan ensimmäisellä neljänneksennellä 8,1 prosenttia. BKT:n reaalinen kasvu oli kuitenkin keskimäärin 5,8 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Talouskasvu nojautuu kuitenkin pääasiassa vientiin ja varastojen täydentämiseen, ja yksityisen kulutuksen osuus kasvusta on edelleen vähäinen. Varastojen vientivaltaisen täydentämisen tuloksena tuonti on kasvanut melko voimakkaasti, mikä on johtanut nopeasti kasvavaan maksutaseen epätasapainoon. Naapurimaan Irakin kriisin vaikutus Turkin talouteen on ollut toistaiseksi vähäinen. Erityisesti rahoitusmarkkinoiden osalta tätä voidaan pitää osoituksena markkinoiden vahvasta luottamuksesta ja Turkin talouden hyvästä valmiudesta selviytyä kriisitilanteista. Turkin liiran vahvuus pienensi vaihtotaseen alijäämää alentamalla tuontihyödykkeistä aiheutuvia kustannuksia haitaten kuitenkin samalla Turkin viennin kilpailukykyä. Turkkilaiset vientiyritykset ovat toistaiseksi onnistuneet säilyttämään markkinaosuutensa ja voittomarginaalinsa kasvattamalla tuottavuutta ja hillitsemällä palkkojen kasvua. Inflaatiopaineet ovat hellittäneet edelleen. Vuotuinen kuluttajahintainflaatio aleni elokuussa 25 prosenttiin. Vuoden lopun 20 prosentin kuluttajahintainflaatiotavoitteen saavuttaminen näyttää viime kuukausien kehityksen perusteella mahdolliselta. Inflaatiopaineiden heikkenemiseen vaikutti heikko kotimainen kysyntä, joka esti perushyödykkeiden hinnankorotusten siirtämisen kuluttajille, ja vahva Turkin liira, joka alensi tuontitavaroiden, kuten öljytuotteiden hintoja. Julkinen talous noudattelee pääosin IMF:n asettamia tavoitteita, ja julkisen talouden perusylijäämän odotetaan laskevan kaudella tämän seurauksena 6,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Kun julkisessa taloudessa oli ilmennyt poikkeamia ja sosiaaliturvakustannukset olivat kasvaneet vuoden alkupuoliskolla, hallitus ilmoitti heinäkuussa lisätoimenpiteistä (noin 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen) varmistaakseen perusylijäämätavoitteen saavuttamisen. Huomattavien perusylijäämien, vahvan kasvun ja korkokantojen laskuodotuksen perusteella velkasuhteen ennustetaan alenevan tuntuvasti lähitulevaisuudessa. Turkin viranomaisten huhtikuussa 2003 antaman ilmoituksen mukaan julkisen talouden alijäämä vuonna 2002 oli 10 prosenttia suhteessa BKT:hen ja velkasuhde 95 prosenttia suhteessa BKT:hen. Turkin viranomaiset ennustavat julkisen talouden alijäämän alenevan 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja velkasuhteen 86,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna LÄNSI-BALKAN Kaikilla Länsi-Balkanin mailla oli edelleen paljon julkista ja ulkomaanvelkaa lukuun ottamatta entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, jossa suurimpana keskipitkän aikavälin riskitekijänä ovat edelleen jatkuvat etniset ristiriidat. 12

13 3.1 Bosnia ja Hertsegovina Meneillään olevan IMF:n ohjelman (joka on 100-prosenttisesti aikataulussa) aikana Bosnian ja Hertsegovinan makrotalous on pysynyt vakaana ja inflaatio hitaana. Julkisen talouden vakauttamispyrkimyksiä on jatkettu.vuoden 2003 kasvuennusteita on kuitenkin tarkistettu ulkoisten tekijöiden kielteisten vaikutusten seurauksena alaspäin, eli 3,3 prosenttiin suhteessa BKT:n reaaliseen kasvuun, verrattuna vuoden 2002 hieman alle 4 prosenttiin. Vaikka virallisen avun määrä alenee koko ajan, Bosnialla ja Hertsegovinalla on edelleen vaikeuksia kestävän kotoperäisen talouskasvun aikaansaannissa. Valuuttakatejärjestelmän tiukka noudattaminen on pitänyt kurissa inflaation, joka oli vuoden 2003 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana keskimäärin 0,5 prosenttia. Bosnian ja Hertsegovinan viranomaiset nimittivät toukokuussa keskupankin uuden hallintoneuvoston jäsenet jo ennen sen elokuussa alkavan uuden toimikauden käynnistymistä varmistaakseen sen tuloksekkaan toiminnan jatkuvuuden. Vaikka julkiset menot pysyvät edelleen korkeina, niiden arvioidaan alenevan 53 prosenttiin suhteessa BKT:hen verrattuna 56 prosenttiin vuonna Koska tuloskehitys oli parempi vuonna 2002 ja konsolidoitua julkisen talouden alijäämäarviota oli tarkistettu alaspäin 9,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen (4,3 prosenttia avustusten jälkeen), viranomaiset ovat asettaneet vuoden 2003 alijäämätavoitteeksi 6,4 prosenttia suhteessa BKT:hen (2,2 prosenttia avustusten jälkeen). Ulkomaan- ja kotimaanvelan (valuuttamääräiset jäädytetyt talletukset ja kotimaiset menorästit) lisäämisen jälkeen julkinen kokonaisvelka nousee 80 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Myös sotavahinkoihin liittyvät velvoitteet kasvattavat velkaantuneisuuteen liittyvää riskiä. Tarkistetut tiedot osoittivat aiemmista arvioista poiketen, että vaihtotaseen alijäämä oli kasvanut jyrkästi vuonna 2002 (20 prosenttiin suhteessa BKT:hen ilman virallisia siirtoja), mihin olivat syynä lähinnä luotonannon voimakkaan kasvun ja rajatarkastusten tehostamisen vaikutukset tuontiin. Myönteisenä seikkana voidaan mainita, että entistä suurempi osuus pääomataseesta rahoitettiin ulkomaisilla suorilla sijoituksilla, joiden määrä lähes kaksinkertaistui. Vuoden 2003 ensimmäisen neljänneksen osalta on näkyvissä merkkejä tilanteen paranemisesta vaihtotaseen alijäämän supistuttua 5,5 prosenttia suhteessa vuoden 2002 ensimmäiseen neljännekseen. Vaihtotaseen alijäämän heikkenemisen vaikutukset bruttomääräiseen viralliseen valuuttavarantoon ovat alkaneet näkyä, sillä valuuttavaranto supistui vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä niin, että se kattaa enää 3,5 kuukauden tuonnin (verrattuna 4,7 kuukauteen vuoden 2002 lopulla). Ulkomaanvelka oli vuoden 2002 lopussa 47 prosenttia suhteessa BKT:hen (tarkistettuna alaspäin ennustetusta 52 prosentista), ja sen odotetaan alenevan hieman keskipitkällä aikavälillä. Velanhoitokustannusten suhde vientiin alkoi kasvaa vuonna 2002 (8,5 prosenttia), ja sen odotetaan kasvavan edelleen vuonna 2003 (9,3 prosenttia) lähinnä IMF:lle ja Maailmanpankille suoritettujen takaisinmaksujen seurauksena ja kääntyvän tulevina vuosina jälleen laskuun. Riskiluokituslaitokset eivät ole antaneet Bosnialle ja Hertsegovinalle riskiluokitusta. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin siirtymätalousmaiden indikaattoreilla, jotka kuvastavat uudistusten edistymistä Keski- ja Itä-Euroopan maissa, Bosnia ja Hertsegovina sijoittuu asteikon loppupäähän, vaikka jonkinasteista edistystä onkin tapahtunut. Kokonaisuutena tarkasteltuna voidaan todeta, että vaikka Bosnia ja Hertsegovina selviytyikin vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla ulkoisista velanhoitovelvoitteistaan, maksutase ja 13

14 ulkoisen velan tilanne olivat edelleen haavoittuvia suuren vaihtotaseen alijäämän, vähenevän ulkomaanavun ja suuren julkisen kotimaan- ja ulkomaanvelan vuoksi. 3.2 Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia Taloutta koskevat tiedot vuoden 2003 ensimmäisiltä kuukausilta sisältävät joitakin myönteisiä merkkejä vuoden 2002 vähäisen 0,7 prosentin kasvun jälkeen. Alustavien epävirallisten arvioiden mukaan BKT:n kasvu nousi vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä 2.2 prosenttiin. Sekä BKT:n reaalisen kasvun että keskimääräisen inflaation odotetaan nousevan vuoden loppuun mennessä 3 prosenttiin. IMF:n johtokunta hyväksyi huhtikuussa 2003 entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevan uuden 14 kuukauden valmiusluottojärjestelyn, jonka määrä on 20 miljoonaa erityisnosto-oikeutta (noin 25 miljoonaa euroa). IMF:n kanssa sovittu vuoden 2003 talousarvio ennakoi julkisen talouden alijäämäksi 2 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä edellyttää julkisen talouden merkittävää, yli 3 prosentin sopeuttamista verrattuna vuoteen Julkisyhteisöjen talousarvion toteutuminen oli tyydyttävää vuoden 2003 viiden ensimmäisen kuukauden aikana, sillä taloudessa kirjattiin 0,1 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen, vaikka sen oli ennustettu olevan 1,2 prosenttia alijäämäinen. Ulkomaankauppa kasvoi 27 prosenttia vuoden 2003 viiden ensimmäisen kuukauden aikana verrattuna tilanteeseen vuotta aiemmin. Tuonti kasvoi huomattavasti ennakoitua nopeammin, mikä pahensi entisestään kauppavajetta, joka oli lähes 400 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuoden 2003 viiden ensimmäisen kuukauden aikana. Vaihtotaseen alijäämän ennustetaan olevan noin 7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna Maksutaseen rahoittamiseen odotetaan huomattavaa, lähes 130 miljoonan Yhdysvaltain dollarin ulkomaanapua. Valuuttavaranto oli pidetty vuoden alkupuoliskolla neljän kuukauden tuonnin kattavalla tasolla IMF:n ohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti. Ulkomaanvelka oli vuoden 2002 lopussa hieman alle 40 prosenttia suhteessa BKT:hen, joka on suhteellisen matala taso verrattuna muihin alueella sijaitseviin maihin, ja sen odotetaan alenevan noin kolme prosenttiyksikköä vuoden 2003 aikana. Lyhyellä aikavälillä ei ole näkyvissä suurempia riskejä, lukuun ottamatta julkisten menojen kasvua vuoden 2003 jälkipuoliskolla, mikä voi kasvattaa kassavirtoja taloudessa ja kohdistaa jonkin verran painetta kiinteisiin valuuttakursseihin, jos kassavirrat suuntautuvat ulkomaisiin tavaroihin. Suurimpina keskipitkän aikavälin riskeinä ovatkin edelleen sitkeät etniset jännitteet maan alueella. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian riskin yleiskuva parani vuoden 2003 alkupuoliskolla IMF:n kanssa allekirjoitetun uuden sopimuksen ansiosta, sillä sopimus tarjosi maalle vakaan keskipitkän aikavälin makrotaloudellisen kehyksen ja mahdollisti jäädytetyn ulkomaanavun uudelleenkäynnistämisen. Tämä näkyy tärkeimpien riskiluokituslaitosten antamissa luokituksissa. 3.3 Serbia ja Montenegro Vuoden 2003 alkupuoliskolla Serbian ja Montenegron talouspolitiikassa suuntauduttiin edelleen makrotaloudellisen vakauden säilyttämiseen toukokuussa 2002 hyväksytyn IMF:n laajennetun kolmivuotisen rahoitusjärjestelyn mukaisesti. Rakenneuudistuksia jatkettiin, vaikka erityisesti suurten yritysten rakenneuudistuksissa edistyttiin hieman edellisvuotta hitaammin. Vuonna 2003 BKT:n reaalisen kasvun ennustetaan olevan 4 prosenttia. 14

15 Ulkoinen kehitys on ollut toistaiseksi epätasaista vuonna Vaihtotase näyttää parantuneen jonkin verran pääasiassa alhaisemman tuontikysynnän vuoksi, mutta pääomataseeseen kohdistui paineita ensimmäisellä neljänneksellä. Tähän oli useita syitä: Serbian Telecomin osakkeet ostettiin takaisin Telecom Italialta, ulkoisen avun saaminen viivästyi ja Serbian pääministerin murha maaliskuussa aiheutti tilapäisesti yleisen luottamuksen laskun. Tämä johti virallisen valuuttavarannon tilapäiseen heikkenemiseen. Varanto saatiin kuitenkin toisella vuosineljänneksellä korotettua yli supistuman. Koko vuoden 2003 alkupuoliskolla virallinen valuuttavaranto kasvoi noin 250 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla. Dinaarin valuuttakurssi devalvoitui noin 5 6 prosenttia suhteessa euroon, ja sen reaalinen arvo pysyi pitkälti muuttumattomana. Tämä oli linjassa viranomaisten tavoitteen kanssa käyttää valuuttakurssipolitiikkaa inflaatio-odotusten ankkurina ja ottaa samalla huomioon viennin kilpailukyky. Maaliskuussa 2003 tapahtuneen pääministeri Djinjicin murhan jälkeen maan ulkoiset näkymät vaikuttavat epävarmemmilta, varsinkin maahan suuntautuvien yksityisten pääomavirtojen ja ulkomaisten suorien sijoitusten osalta. Näistä syistä IMF on tarkistanut maan kuluvan vuoden maksutase-ennustettaan osana ohjelmansa toista tarkastelua, jonka sen johtokunta sai päätökseen heinäkuun lopussa Tarkistetut ennusteet viittaavat siihen, että maksutaseelle aiheutuu lisäpaineita myös aikaisempia ennusteita vähäisemmistä nettomääräisistä ulkomaisista suorista sijoituksista (623 milj. USD eikä 713 milj. USD). Velkojen uudelleenjärjestelystä Pariisin klubin jäsenten kanssa marraskuussa 2001 tehdyn sopimuksen jälkeen julkiset velkojat ovat myöntäneet huomattavia velanhuojennuksia. Yksityisistä luotonantajista koostuvan Lontoon klubin kanssa käytyjä neuvotteluja ei sen sijaan ole saatu vielä päätökseen. Ulkomaanvelka oli 11,8 miljardia dollaria eli 76 prosenttia suhteessa BKT:hen (loppuvuonna 2002), ja maa on edelleen yksi velkaantuneimmista alueella, varsinkin vientiin verrattuna. Velanhoitovelvoitteiden ennustetaan nousevan huomattavasti noin 183 miljoonasta dollarista vuonna 2002 (5,7 % tavara- ja palveluviennistä) 466 miljoonaan (10,7 %) vuonna 2003 ja 761 miljoonaan (14,8 %) vuonna Tämä suhde heikkenee edelleen vuosikymmenen lopun ajan, koska uudelleenjärjestellyn velan vapaavuodet päättyvät ja turvaudutaan enemmän lyhytaikaiseen velkaan. 4. UUDET ITSENÄISET VALTIOT Ukrainaa lukuun ottamatta alueen suurena ongelmana on velanhoidon kestävyys, ja se edellyttää, että rakenneuudistuksissa edistytään edelleen. 4.1 Armenia Armenian talous jatkoi vahvaa kasvuaan myös vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla. BKT:n reaalinen kasvu oli 14,8 prosenttia vuositasolla. Vuonna 2002 kasvu oli 12,9 prosenttia. Talouskasvun vetureina toimivat timanttien hiontateollisuus, rakennusala sekä kaivos- ja metalliteollisuus. Nykyistä rakennusalan kasvua rahoitetaan pitkälti yksityisillä pääomansiirroilla ulkomailta. Kaivos- ja metalliteollisuus on puolestaan hyötynyt ulkomaisista suorista sijoituksista. Maan keskuspankin tavoitteena on pitää inflaatio alle 3 prosentissa. Vuoden 2003 puolivälissä kuluttajahintainflaatio kohosi 4 prosenttiin vuositasolla, koska elintarvikkeista oli hetkellistä pulaa ja yleishyödyllisten palvelujen hinnat nousivat. 15

16 Valtio pystyi vuonna 2002 supistamaan tuntuvasti julkisen talouden alijäämää. Julkisyhteisöjen alijäämä vuonna 2002 oli odotettua pienempi eli 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen (3,8 % vuonna 2001 sitoumusten perusteella). Menot olivat budjetoituja alhaisemmat ja tulonkeruutavoitteet saavutettiin reilusti. Kotimaisen kysynnän vahvan kasvun ja kehittyneemmän verohallinnon myötä arvonlisävero oli tärkein edesauttaja parantuneelle verotulojen ja BKT:n suhteelle (14,4 % vuonna 2001, 14,6 % vuonna 2002). Alustavien tietojen mukaan verotulojen kasvu jatkui vuoden 2003 alkupuoliskolla, jolloin nimellinen kasvu oli noin 12 prosenttia. Vaihtotaseen alijäämä supistui edelleen vuonna 2002 noin 6,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen (9,5 % vuonna 2001). Vuoden 2003 alkupuolella tuontikulutuksen kasvu oli vientitulojen kasvua nopeampaa, mutta ennakoitujen julkisten ja yksityisten pääomansiirtojen myötä alijäämän odotetaan kasvavan vain maltillisesti viime vuodesta. Armenia liittyi virallisesti WTO:hon helmikuussa Armenian julkinen ja julkisyhteisöjen takaama ulkoinen velkakanta oli 1,03 miljardia Yhdysvaltain dollaria maaliskuun lopussa Se on siis pysynyt muuttumattomana nimellisarvoisesta tasostaan vuoden 2002 lopussa, jolloin ulkoinen velka oli 43,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lähes 80 prosenttia velasta on otettu erittäin edullisin ehdoin. Ulkoisen velkakannan nettonykyarvon arvioidaan laskeneen 129 prosentista suhteessa vientiin vuonna 2001 noin 120 prosenttiin vuonna Velanhoito oli noin 10 prosenttia suhteessa tavara- ja palveluvientiin. On arvioitu, että ulkoisen velan nykyarvo laskee 91 prosenttiin suhteessa vientiin vuonna 2003, kun Venäjän kanssa sovittu velan vaihtaminen osakkeiksi toteutetaan. Maan keskuspankin bruttomääräinen valuuttavaranto kasvoi vuoden jälkipuoliskolla ja oli vuoden lopussa hyvällä tasolla vastaten 4,5 kuukauden tuontia. 4.2 Valko-Venäjä Taloudellisen kasvun selkeä hidastuminen viime vuosina (yli 10 prosentista vuositasolla viisi vuotta sitten 3,5 prosenttiin vuonna 2003) korostaa Valko-Venäjän talouteen sisältyviä rajoituksia. Vaikka Valko-Venäjän talouskasvu oli muita Uusia itsenäisiä valtioita nopeampaa 1990-luvun lopun ajan, se on vuodesta 2001 kehittynyt hitaammin kuin monet sellaiset maat, joiden taloudelliset olosuhteet olivat samanlaiset Neuvostoliiton aikana. Valko-Venäjän mahdollisuudet edes vähäiseen talouskasvuun riippuvat sen suhteiden jatkumisesta Venäjään, sillä Venäjälle viedään huomattava osa Valko-Venäjän teollisuuden tuotteista. Liiallinen riippuvuus Venäjän markkinoista on kuitenkin luonut epävakaan ympäristön valkovenäläisille tuottajille. Tämä ilmeni Venäjän ruplan kurssiromahduksen jälkeen elokuussa 1998, kun valkovenäläisten tavaroiden kysynnän väheneminen Venäjällä aiheutti tuntuvan notkahduksen Valko-Venäjän talouskasvuun. Valko-Venäjän valtiojohtoinen talousmalli on suunniteltu säilyttämään maan poliittinen ja taloudellinen toimintaympäristö viranomaisten tiukassa valvonnassa yhteiskunnallisten levottomuuksien estämiseksi. Valtion viranomaiset varmistavat korkean työllisyystason, laaja-alaiset avustukset ja nousevat reaalipalkat. Talouden romahtaminen on kuitenkin pystytty välttämään vain tarjoamalla nopeasti edullisia luottoja maataloudelle, rakentamiseen ja eräille teollisuudenaloille. Tämä on merkinnyt rajoituksia Valko-Venäjän keskuspankin itsenäisyydelle, ja liikepankkeja on vaadittu antamaan halpakorkoisia lainoja, vaikka seurauksena ovat olleet inflaatiokierre, yleinen tavarapula ja kansallisen valuutan arvon romahdus. Korkea inflaatio on välitön seuraus elvyttävästä rahapolitiikasta, joka on tarpeen vanhanaikaisten ja tehottomien talouden rakenteiden säilyttämiseksi. Vaikka viranomaiset ovat tietoisia inflaation vaaroista ja riittämättömän valuutansaannin seurauksista, ne eivät ole 16

17 halukkaita hylkäämään viranomaisten poliittista määräysvaltaa legitiimisti ylläpitävää talousmallia. Tämä lähestymistapa on estänyt jatkuvasti IMF:ää myöntämästä jatkoa rahoitukselle. Vuoden 2000 alusta hallitus on kuitenkin vastahakoisesti hyväksynyt tarpeen yhdenmukaistaa maan valuutan eri valuuttakurssit, se on korvannut kaikki keskuspankin suorittamat finanssipoliittisten toimien kaltaiset toimet valtion talousarviosta myönnettävillä avustuksilla ja luvannut hillitä liikepankkien painostamista luotonantoon avainaloille. Hallituksen toteuttama valuuttakurssin vapauttaminen ja ehdotettu rahaliitto Venäjän kanssa voisivat kohentaa tilannetta huomattavasti, jos niitä tuettaisiin kattavilla rakenneuudistuksilla. Valko Venäjän viranomaiset eivät ole pystyneet ratkaisemaan tilannetta ja ne tarvitsevat kiireellisesti ulkomaanvaluuttaa inflaation hidastamiseksi. Näin ollen ne ovat kääntyneet yhä useammin Venäjän puoleen. Venäjä on tarjonnut lainoja auttaakseen Valko-Venäjän ruplan vakauttamisessa, ja se jatkaa todennäköisesti lainanantoaan edistääkseen näiden kahden maan välille suunniteltua rahaliittoa. Loppuvuodesta 2001 hallitus on neuvotellut petrokemian yritysten myynnistä venäläisille yrityksille. Näin toivotaan saatavan lisärahoitusta, joka on tarpeen talouskasvun ja matalan työttömyystason ylläpitämiseksi ilman muutoksia nykyisiin politiikkoihin. Maan julkisen talouden kehitys on kuitenkin ollut myönteistä muuten synkässä talouskehityksessä, mikä selittää maan luottoluokituksen hienoisen paranemisen. 4.3 Georgia Vuoden 2003 alkupuoliskoa koskevat alustavat tiedot osoittavat BKT:n reaalisen kasvun olevan vuositasolla ennustetta nopeampaa eli 8,6 prosenttia (kasvu oli 5,4 % vuonna 2002). Uuden öljyputken rakentaminen Azerbaizanista Georgian kautta Turkkiin vaikuttaa voimakkaasti Georgian talouteen vuosina 2003 ja Hanke aiheuttaa heijastevaikutuksia muihin toimialoihin kuten kuljetusalaan ja muihin palveluihin. Teollisuustuotanto ja maatalous ovat myös kasvaneet viime aikoina melko vahvasti. Katkokset energianjakelussa aiheuttavat kuitenkin edelleen ongelmia tuotannolle. Hyvän sadon ja melko tiukan rahapolitiikan ansiosta kuluttajahintainflaatio on hidastunut jonkin verran vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla verrattuna vuoteen 2002, jolloin keskimääräinen inflaatio oli 5,6 prosenttia. Vuonna 2002 toteutettiin joitakin toimenpiteitä verotulojen keräämisen kehittämiseksi, mutta kaiken kaikkiaan toimenpiteiden täytäntöönpano oli heikkoa edelleen alkuvuonna Hallituksen esitys verolainsäädännön kattavammasta uudistamisesta ei ole edennyt maan parlamentissa. Muita kuin verotuloja (etenkin yksityistämisestä saatavat tulot ja avustukset) koskevien liian optimististen odotusten vuoksi hallitukseen kohdistuu kovia paineita menojen rajoittamiseksi vuonna Jotta maa voisi jälleen saada rahoitusta IMF:ltä, hallitusta vaadittiin maaliskuussa 2003 toteuttamaan finanssipolitiikan mukautustoimia, joiden vaikutus on noin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Koska maan parlamentti ei ole hyväksynyt näitä toimenpiteitä, Georgian PRGF-järjestely IMF:n kanssa ei etene. Georgian vaihtotaseen alijäämäksi vuonna 2002 arvioidaan noin 7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Koska tuonti on kasvanut nopeasti Baku-Tbilisi-Ceyhan -öljyputken ja rinnakkaisen kaasuputken rakentamisen vuoksi, vaihtotaseen alijäämän ennustetaan kasvavan prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina Ulkomaiset suorat sijoitukset kattavat kuitenkin alijäämän kasvun. Keskuspankin kokonaisvaluuttavaranto kasvoi vuonna 2002, mutta se ei edelleenkään vastaa kuin 1,7 kuukauden tuontia. 17

18 Georgian julkisen ja julkisyhteisöjen takaaman ulkoisen velan velkakanta oli noin 1,75 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 52 % suhteessa BKT:hen) vuoden 2002 lopussa, ja sen nykyarvo on yli 300 prosenttia valtion tuloista. Koska velanhoitokustannusten on arvioitu kasvavan vuodesta 2003 eteenpäin, Georgian odotetaan pyytävän kahdenvälisten velkojensa uudelleenjärjestelyä. Koska IMF:n kanssa ei ole toimivaa järjestelyä, Georgia ei voi pyytää Pariisin klubia jatkamaan velkojen uudelleenjärjestelyä siten, että se kattaa vuonna 2003 erääntyvät velat, jotka eivät nykyisellään kuulu uudelleenjärjestelyn piiriin Pariisin klubiin kuuluvien luotonantajien kanssa maaliskuussa 2001 tehdyn sopimuksen perusteella. Näin ollen velanhoidon kestävyys on edelleen vakava ongelma lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. 4.4 Moldova Terveen talouspolitiikkayhdistelmän odotetaan varmistavan melko vahvan eli noin 4-5 prosentin kasvun ja hillitsevän hintojen ja valuutan huomattavaa epävakautta. Uudistukset edistyvät kuitenkin hitaasti ja talouden pohja on kapea. Tämä aiheuttaa huomattavia riskejä, joita pahentaa Moldovan suuri vaihtotaseen rakenteellinen alijäämä. Vaikka öljyn hinta laskisi melko nopeasti vuoteen 2004 mennessä ja elintarvikkeiden ja juomien vientihintojen yhteenlaskettu korotus olisi 4 prosenttia vuosina , Moldovan kauppataseen alijäämän odotetaan vuositasolla olevan noin 25 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vaihtotaseen vuotuisen alijäämän ennakoidaan tulevina vuosina olevan 7-8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Moldovan vientisektorin kapeuden aiheuttamia riskejä lieventää hieman se, että pääomasiirrot (pääasiassa tekninen apu ja humanitaariset avustukset) todennäköisesti jatkuvat huomattavan ylijäämäisinä ja ulkomailta tulevien maksusuoritusten virta (jotka kirjataan tuloiksi eikä siirroiksi) pysyy suurena. Tämä on edelleen ratkaisevan tärkeää Moldovalle, joka kamppailee jatkossakin saadakseen ulkoista rahoitusta tai houkuttaakseen maahan sijoituksia. Ulkomaisten suorien sijoitusten määrä pysyy kuitenkin vähäisenä ja euro-obligaatioiden markkinat maan ulottumattomissa. Valtio tuskin kumoaa vuodesta 1999 saavutettuja finanssipolitiikan parannuksia, mutta sillä on varsin vähän liikkumavaraa rajallisten rahoitusvaihtoehtojen vuoksi. Se ei ole onnistunut varmistamaan rahoitusta IMF:ltä ja Maailmanpankilta vuodeksi 2003 (lukuun ottamatta vähäisiä summia tiettyihin hankkeisiin), ja 685 miljoonan lein (48 miljoonaa USD) yksityistämistavoitteen saavuttaminen on epärealistista. Rahoituksen puutteen ja huomattavien velanmaksuvelvoitteiden vuoksi hallituksen on pitänyt tarkistaa vuoden 2003 talousarviota ylijäämän saavuttamiseksi. On todennäköistä, että valtion kotimainen lainanotto lisääntyy uudelleen, koska parlamentti on jo antanut hyväksyntänsä sille, että valtio lainaa lähes 600 miljoonaa leitä Moldovan keskuspankilta. Talousarvion suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvät ongelmat tuskin vähenevät vuonna Syinä tähän ovat heikko hallinto, jatkuva riski siitä, että parlamentti voi vahvistaa kansansuosiota tavoittelevia toimenpiteitä, sekä uudet myöhästymiset monenvälisissä ja kahdenvälisissä rahoitusvirroissa. Varsinkin vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä velanhoitotarpeet ovat valtavat, mikä voi johtaa suuriin ongelmiin. 4.5 Tadžikistan Tadžikistanin talouskasvu oli nopeaa myös alkuvuonna BKT:n reaalinen kasvu on alustavien tietojen mukaan noin 8,5 prosenttia vuositasolla. Koko vuonna 2002 kasvu oli 9,1 prosenttia. Tärkein teollisuudenala on edelleen alumiiniteollisuus, jonka osuus maan teollisuustuotannosta noin 60 prosenttia. Alkuvuonna 2003 on kuitenkin ollut myönteisiä merkkejä siitä, että myös kevyt teollisuus elpyisi. Kasvu jatkuu melko vahvana myös 18

19 maataloudessa ja sen veturina on puuvillatuotanto. Kuluttajahintainflaatio on edelleen vuositasolla keskimäärin 15 prosenttia. Syyt ovat pääasiassa talouden ulkoisia (ankara talvi, energian korkea hinta), mutta myös rahapolitiikan noudattamisen tilapäiset ongelmat ovat inflaation taustalla. Julkisen talouden rahoitusasema oli vuonna 2002 kokonaisuudessaan odotettua parempi, sillä viranomaiset osoittivat odotettua enemmän tuloja velkojen lyhentämiseen eivätkä menojen korottamiseen. Näin ollen julkisyhteisöjen rahoitusasema oli lähellä tasapainoa, ja sen alijäämä oli vain 0,1 prosenttia (lukuun ottamatta julkisia investointihankkeita, joiden arvo on noin 2,5 % suhteessa BKT:hen). Nopean talouskasvun ja paremman veronkeräysjärjestelmän avulla verojen suhde BKT:hen on kohentunut vuosien 2001 ja 2002 välisenä aikana 14,1 prosentista 14,7 prosenttiin. Vuonna 2003 valtion tulot ovat toistaiseksi ylittäneet tavoitteet, ja hallitus jatkaa varovaisen finanssipolitiikan noudattamista. Tavoitteena on mahdollistaa erittäin tarpeelliset sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen lisäykset viime vuonna hyväksytyn köyhyyden vähentämisstrategian (PRSP) mukaisesti. Vaihtotase koheni vuonna 2002, ja alijäämä saatiin supistettua noin 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen (7,2 % vuonna 2001). Pääomansiirtoja huomioon ottamatta vaihtotaseen alijäämän ennustetaan olevan noin 18 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2003 alijäämä kasvaa todennäköisesti uudelleen osittain siksi, että humanitaaristen avustusten ja muiden pääomansiirtojen odotetaan vähenevän. Puuvillan ja alumiinin vientihintojen nousu ja vientimäärien kasvu hillitsevät kuitenkin alijäämän lisääntymistä. Kahdenväliset velkojen uudelleenjärjestelysopimukset Venäjän ja Uzbekistanin kanssa vähensivät Tadžikistanin ulkomaanvelkaa 1,017 miljardista Yhdysvaltain dollarista (98 % suhteessa BKT:hen) vuoden 2001 lopussa 976 miljoonaan dollariin (88 % suhteessa BKT:hen) viime vuoden lopussa. Velanhoito oli maalle raskas taakka ja vei yli 40 prosenttia valtion tuloista ja noin 23 prosenttia vientituloista. Keskuspankin kokonaisvaluuttavaranto oli 96 miljoonaa dollaria vuoden 2002 lopussa, mutta ei kasvanut yhtä nopeasti kuin tuonti. Näin ollen valuuttavaranto vastasi vain noin 1,8 kuukauden tuontia alkuvuodesta Ukraina Ukrainan BKT:n kasvu oli 4,1 prosenttia vuonna 2002 ja vauhdittui 7,5 prosenttiin vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla (vuositasolla). Kasvu ylitti reilusti odotukset. BKT:n odotetaan kasvavan 5 6 prosentin luokkaa koko ennustekauden ajan. Nopea talouskasvu yhdessä heikon sadon aiheuttaman elintarvikkeiden hintojen nousun kanssa on lisännyt jälleen inflaatiopaineita (viime vuoden poikkeuksellisen deflaation jälkeen), mutta inflaation odotetaan kuitenkin pysyvän alle kymmenessä prosentissa vuonna Vuoden alkupuoliskon odotettua nopeamman talouskasvun myötä julkisen talouden rahoitusasema oli vahvempi kuin talousarviossa oletettiin (julkisyhteisöjen sulautettu kassaperusteinen ylijäämä oli 1 % suhteessa BKT:hen vuositasolla). Valtion on kuitenkin selvitettävä huomattava määrä arvolisäveron palautusrästejä, joita arvioidaan kertyneen noin 2,5 miljardia dollaria kesäkuun 2003 loppuun mennessä. Vuodeksi 2004 viranomaiset ovat sopineet epävirallisesti IMF:n kanssa julkisen talouden sulautetun alijäämän tavoitteeksi 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Maksutase on pysynyt suhteellisen hyvänä. Vaihtotase on säilynyt tuntuvasti ylijäämäisenä. Ylijäämän ennustetaan olevan noin 8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003, mutta kaventuvan vuosina kotimaisen kysynnän korvatessa vähitellen nettoviennin pääasiallisena kasvutekijänä. Grivnan nimellisarvo on pysynyt huomattavan vakaana ja 19

20 reaalinen valuuttakurssi on pysynyt kilpailukykyisellä tasolla. Virallinen valuuttavaranto on jatkanut kasvuaan, ja elokuussa 2003 se vastasi 3¼ kuukauden vientiä. Joulukuussa 2002 Ukraina pääsi jälleen kansainvälisille pääomamarkkinoille laskemalla liikkeeseen 350 miljoonan dollarin euro-obligaation. Kesäkuun alussa 2003 se laski liikkeeseen menestyksekkäästi 800 miljoonan dollarin euro-obligaation, jolla on 10 vuoden maturiteetti. Tuottoerot Ukrainan euro-obligaatioiden jälkimarkkinoilla ovat kaventuneet tuntuvasti vuoden 2001 puolivälistä ja Ukrainan kansainvälistä luokitusta on parannettu. Rakenneuudistukset hidastuivat huomattavasti vuosina , ja edistyminen niiden toteuttamisessa onkin maan suurin taloudellinen haaste. Vuoden 2003 alusta on otettu käyttöön kannustimia mm. verouudistuksen ja uuden eläkelainsäädännön antamisen osalta, mutta muilla aloilla ja erityisesti energiasektorilla tilanne on edelleen varsin heikko. Ukraina neuvottelee parhaillaan varotoimenpiteenä käytettävästä valmiusluottojärjestelystä IMF:n kanssa, ja se aikoo maksaa kaikki velkansa takaisin IMF:lle suunniteltua nopeammin. Ukraina neuvottelee myös Euroopan komission kanssa mahdollisista poliittisista edellytyksistä, joita liitetään uuden enimmillään 110 miljoonan euron makrotaloudellisen avun maksamiseen, jonka neuvosto hyväksyi heinäkuussa MUUT EU:N ULKOPUOLISET MAAT Nämä taloudet ovat edelleen erittäin herkkiä ulkoisille häiriöille, vaikka talouden perustekijät ovatkin kehittyneet. 5.1 Algeria Toukokuun 21. päivän maanjäristyksellä ei odoteta olevan tuntuvaa välitöntä vaikutusta kasvuun eikä julkisen talouden rahoitusasemaan ja ulkoiseen asemaan vuonna Elvyttävän finanssipolitiikan jatkamisen ja suhteellisten korkeiden öljynhintojen tuella kasvun odotetaan lisääntyvän noin 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Algerian parlamentti on hyväksynyt lisäbudjetin, jotta voidaan rahoittaa 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen kasvaneet menot. Varoja tarvitaan asuntojen rakentamiseen ja avustuksiin maanjäristyksestä kärsineelle väestölle. Lisäbudjettilaista aiheutuvien finanssipoliittisten kannustimien odotetaan elvyttävän muiden kuin öljytuotteiden ja maataloustuotteiden tuotantoa. Näin ylitetään selvästi kielteiset seuraukset, joita kasvulle aiheutui siitä, että maanjäristys tuhosi pääomakantaa. Julkisen talouden menojen kasvun seurauksena julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan siirtyvän vuoden 2002 lähellä tasapainoa olleesta rahoitusasemasta 0,4 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2003 (alijäämä on 1,2 % suhteessa BKT:hen vuonna 2004). Algeria vahvisti edelleen vuonna 2003 huomattavasti ulkoista rahoitusasemaansa. Korkea öljyn hinta yhdessä melko varovaisen makrotalouspolitiikan noudattamisen kanssa korottivat virallisen bruttomääräisen valuuttavarannon 27 miljardiin Yhdysvaltain dollariin kesäkuussa Lisäksi Algerian vaihtotaseen odotetaan olevan jälleen huomattavasti ylijäämäinen vuonna 2003 (8,1 % suhteessa BKT:hen). Näin se supistaa ulkomaanvelkaansa noin 21,4 miljardiin dollariin (noin 35 % suhteessa BKT:hen) tämän vuoden lopulla. Velanhoitosuhde on puolestaan laskemassa alle 20 prosenttiin. IMF korostaa Algerian talouden olevan kuitenkin edelleen herkkä jatkuneelle öljyn hinnan laskulle. Tätä herkkyyttä ovat lisänneet maanjäristykseen liittyvät jälleenrakennuksen 20

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 297 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.5.2016 COM(2016) 353 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN STRATEGISTEN INVESTOINTIEN RAHASTON TAKUURAHASTON

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. kolmansille maille myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun toteutuksesta vuonna 2015

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. kolmansille maille myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun toteutuksesta vuonna 2015 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.6.2016 COM(2016) 376 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE kolmansille maille myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun toteutuksesta vuonna 2015 {SWD(2016)

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Putin uhoaa, mutta mikä on muuttunut? Mikä on muuttunut? Investointiympäristö on entistä kehnompi Luottolaman uhka on todellinen Putinin suosio

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Euroopan maatalouden tukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 9-10/2014

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Euroopan maatalouden tukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 9-10/2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.10.2014 COM(2014) 671 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan maatalouden tukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 9-10/2014 FI FI SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.5.2015 COM(2015) 320 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti (vuosia 2014

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. yleisestä talousarviosta katettavista takauksista Tilanne 31.

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. yleisestä talousarviosta katettavista takauksista Tilanne 31. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.9.2016 COM(2016) 576 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE yleisestä talousarviosta katettavista takauksista Tilanne 31. joulukuuta 2015 {SWD(2016)

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2011 KOM(2011) 443 lopullinen 2011/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6892 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta FI FI YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015,

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.1.2001 KOM(2001) 19 lopullinen 2001/0022 (ACC) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden Euroopan unionina toimivien jäsenvaltioiden sekä Slovenian

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.6.2016 COM(2016) 314 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.7.2014 COM(2014) 438 final 2014/0203 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisen oliivineuvoston jäsenneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta, joka koskee oliiviöljyä

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2016 COM(2016) 414 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE asetuksen (EU) N:o 1303/2013 24 artiklan 3 kohdan ja 120 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan

Lisätiedot

EUROALUEEN TALOUSNÄKYMIÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN ASIANTUNTIJOIDEN ARVIOT

EUROALUEEN TALOUSNÄKYMIÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN ASIANTUNTIJOIDEN ARVIOT EUROALUEEN TALOUSNÄKYMIÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN ASIANTUNTIJOIDEN ARVIOT Eurojärjestelmän asiantuntijat ovat laatineet toukokuun 20. päivään 2005 mennessä saatavissa olleiden tietojen perusteella kokonaistaloudellisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot