Paikka Espoon valtuustotalo, Espoonkatu 5, ESPOO

Transkriptio

1 Muistio FINNOO OSAYLEISKAAVAEHDOTUS -TIEDOTUSTILAISUUS Aika klo Paikka Espoon valtuustotalo, Espoonkatu 5, ESPOO Läsnä Kai Lintunen, pj. (kaupunkisuunnittelulautakunta) yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio arkkitehti Mirkka Katajamäki aluearkkitehti Mervi Hokkanen erikoissuunnittelija Tanja Hämäläinen yleiskaavainsinööri Paula Kuusisto-Hjort liikenneinsinööri Aulis Palola yleiskaavateknikko Anne Pitkänen projektinjohtaja Kimmo Leivo energiainsinööri Niina Laasonen erikoissuunnittelija Patrik Skogster tutkimuspäällikkö Ritva Helminen-Halkola maisema-arkkitehti Mikla Koivunen venesatamapäällikkö Lennart Pettersson erikoissuunnittelija Heini Kekki yleiskaavasuunnittelija Pihla Sillanpää arkkitehti Sanna Jauhiainen suunnitteluavustaja Arja Streng vuorovaikutussuunnittelija Anna Suihko, sihteeri 1. Tilaisuuden avaus ja esittäytyminen Puheenjohtaja Kai Lintunen toivotti asukkaat tervetulleiksi ja kertoi, että alueelle sijoitetaan metrolinja ja -asema sekä Finnoota kehitetään kaupunkimaiseksi, joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi merelliseksi alueeksi, jossa virkistys- ja suojeluarvot turvataan. Kai Lintunen muistutti asukkaita hankkeen vaiheesta. Hän kertoi, että kirjalliset muistutukset Finnoon osayleiskaavaehdotuksesta (Finnoo, osayleiskaavaehdotus, ) on jätettävä klo mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi.) Yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio esitteli tilaisuudessa esiintyvät henkilöt ja tähdensi, että nyt ollaan strategisessa, yleispiirteisessä vaiheessa - osayleiskaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät asemakaavoituksessa. 2. Finnoon osayleiskaavaehdotus -esityksen sisältö Esitys on kaikkien luettavissa ja katsottavissa kaupungin nettisivuilla, kohdassa Finnoon osayleiskaava > kaavaehdotus Esityksen sisältö: - Projektinjohtaja Kimmo Leivo: Finnoo aluekehitys - Arkkitehti Mirkka Katajamäki: Kaavaehdotus - kokonaisrakenne - Liikenneinsinööri Aulis Palola: Liikenne - Erikoissuunnittelija Tanja Hämäläinen: Virkistys- ja viheralueverkosto ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B PL ESPOON KAUPUNKI PUH. (09) FAKSI (09) ETUNIMI.SUKUNIMI@ESPOO.FI ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN KYRKTRÄSKVÄGEN 6 B PB ESBO STAD TEL. (09) FAX (09) FORNAMN.EFTERNAMN@ESBO.FI

2 2 - Yleiskaavainsinööri Paula Kuusisto-Hjort: Terveys ja turvallisuus, veneily- ja satamatoiminnot - Aluearkkitehti Mervi Hokkanen: Katsaus alueen asemakaavoituksesta Lounais-Espoon kehittäminen tehostaa ja tiivistää kaupunkirakennetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Alueen kehittämisellä on merkittävä työllistämisvaikutus. Finnoo on osa metrovyöhykettä. Finnoon osayleiskaavaehdotus mahdollistaa noin uutta asukasta, laskennallisten työpaikkojen määrä koko kaava-alueelle on noin työpaikkaa. 3. Asukkaiden esittämiä kysymyksiä ja huomioita yleisesti käydyssä keskustelussa Asukkaat esittivät mm. seuraavia kysymyksiä ja huomioita: Mistä hankkeelle löytyy rahoitus? Hanke on mahdoton toteuttaa. - Metro mahdollistaa. Espoolla on tiukat MAL -tavoitteet (maankäyttö, asuminen, liikenne) ja niihin kuuluu toteuttaa yli kerrosneliömetriä asuntokaavoitusta vuodessa. Miten rakentamisen aikana järjestetään liikenne, jotta se on sujuvaa koko rakentamisen aikana? - Liikennejärjestelyt otetaan huomioon työmaa-aikaisia liikennejärjestelyitä suunniteltaessa. Ruoppausten vaikutukset läjitysalueiden lähialueiden vesistöön huolestuttavat. Onko läjitysaluetta jo valittu? - Finnoon sataman esirakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) arviointiin läjitysvaihtoehtojen vaikutuksia. - Läjityksen haitalliset vaikutukset veden laatuun arvioitiin pieniksi. - Läjitysaluetta ei ole vielä valittu Onko ilmaston muutokset huomioitu? Meren pinta voi nousta 1-2 metriä vuodessa. - Osayleiskaava edellyttää, että alueella on otettava huomioon tulvavaara ja - riskit. Suunnittelussa on tukeuduttu ilmatieteenlaitoksen asiantuntijoiden arvioihin. Alin suositeltava rakentamiskorkeus Espoossa on +2,8 (N2000), jossa on huomioitu myös ilmastonmuutoksen vaikutus. Mitä tapahtuu viitasammakolle ja lokkiluodolle? - Nykyinen lokkiluoto kaavan toteutuessa jää rakentamisen alle. Kaava mahdollistaa korvaavan tekoluodon toteuttamisen. Luontoarvioiden mukaan tekoluoto kelpaa lokeille, jatkosuunnittelussa katsotaan paikka - Jukka Ranta / Suomenojan luonto/hks:n työryhmän jäsen: Totesi Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen toteuttamisperiaatteet työn työryhmän jäsenenä, että lopputulos oli onnistunut ja toivoo vastaavaa prosessia ja asiantuntijaryhmän työskentelyä myös sataman alueen luontokysymysten ratkaisemiseksi. - Viitasammakon esiintymisalueet on huomioitu alueen suunnittelussa ja ne säilyvät kaavan suojelu- ja virkistysalueilla. Koska rakentaminen alkaa, mihin veneet viedään? Milloin pitää etsiä uutta venepaikkaa? Ruoppaus ja täyttö kestävät useita vuosia, mihin veneet siirtyvät? Miten on ajateltu järjestää veneilijöiden pysäköinti? Veneiden talvisäilytyspaikat eivät ole riittäviä.

3 3 - Edetään vaiheittain, nyt ollaan osayleiskaavavaiheessa. Esirakentamista tapahtuu jo lähivuosina. Esirakentaminen voi käynnistyä, kun vaadittavat luvat sitä varten on kunnossa. - Rakentamisen aikaisia väliaikaisia ratkaisuja selvitetään. - Koko kaava-alueella pysäköinti tullaan järjestämään keskitetysti. Pysäköintiratkaisut määritellään asemakaavavaiheessa. - Talvisäilytyksen suhteen etsitään kokonaisratkaisua koko Espoon osalta. Vaihtoehtoja ovat mm. veneiden korkeasäilytysvarastot, etsitään muista venesatamista paikkoja, nykyistä tiiviimpi veneiden säilytys, uusia vaihtoehtoja veneiden talvisäilytykseen esimerkiksi uimarantojen pysäköintialueiden osittainen käyttö. - Selvityksiä tehdään, etsitään kokonaisratkaisua. Puheenjohtaja totesi, että myös Espoon luottamushenkilöorganisaatio on velvoittanut kaupungin selvittämään venesäilytyksen kokonaisratkaisua. Tekosaaren rakentaminen herätti ihmetystä. Tekosaarta kehitetään kerrostalovaltaisena asuntoalueena (noin asukasta), rakentamiskustannukset katetaan maankäyttötuloilla. Metroaseman läheisyyteen halutaan lisätä asuntorakentamista. Kommentoijan huolena oli louhemassojen kuljetuksen aiheuttama rekkaralli, joka kestää vuosia. 4. Info-ryhmien yhteenvedot Info-ryhmien vetäjät keräsivät ryhmäkeskusteluista yhteen mm. seuraavia asukkaiden huomioita ja kysymyksiä: Kokonaisrakenne, liikenne ja rakentamisen vaiheistus: - Kiertoliittymät Hylkeenpyytäjäntien ja Kaitaantien risteykseen - Meritien liikenteen mitoituksessa on huomioitava myös nykyiset liikennevirrat Hyljelahteen, venesatamaan ja voimalaitokseen. Nykyinen liikenne Hylkeenpyytäjäntiellä on jo merkittävää. - Jatkosuunnittelussa kerroskorkeudet on huomioitava pientaloalueiden lähellä, kerroskorkeuksien nouseminen hallitusti ja portaittain. - Pyörätie ojan eteläpuolelle (Etuniemenkuja 6) - Rakennetaan tiet rantaan ennen kuin rekkaralli rantaan alkaa Rantarakentaminen ja satamatoiminnot: - Täytetään Hanikan lahti telakointialueeksi - Satama-alueen ruoppaus ja tekosaaren rakentaminen on aivan liian kallis toimenpide - Missä vaiheessa veneväylien uudet paikat selviävät? Mökkimatka tuntuu pitenevän. - Ruoppaus pois - satama-alue vähintään 8 ha - Tekosaari on taloudellisesti, liikenteellisesti ja teknisesti älytön - Viedään veneet Viroon! Siellä on paikkoja tarjolla. Vuodesta 1967 veneilin (purjehdin) Espoon vesillä. - Voisiko ajatella, että satamassa olisi nykyisen laajuinen kenttäalue (asfaltoitu ja istutuksilla täydennetty)? Talvella alueella olisi veneitä, kesällä alueella voisi järjestää konsertteja, koirapuisto-/sirkus-/maauimalatoimintaa jne. - alue olisi hyödyllinen isolle joukolle kaupunkilaisia - Nyt osayleiskaavassa veneiden talvisäilytykselle on riittämätön - varsinkin kun viranomaistoimintojen varaama tila lasketaan pois - Isoille veneille riittävästi talvisäilytysalueita

4 4 - Kuinka suuri osa muista satamista tulevista veneistä tulee talvisäilytykseen trailerilla? Ei kovin montaa! - Sataman osalta huomioitava riittävät talvisäilytysmahdollisuudet veneille ja pysäköinti veneilijöille. Talvisäilytystä oltava tarjolla ns. tavallisellekin kansalle, joilla ei ole varaa viedä venettä kalliiseen halliin talveksi. - Omaehtoinen kunnostaminen (pienimuotoinen huoltotoiminta) on mahdollistettava - Parkkialueita riittävästi, noin 300 pitkäaikaispaikkaa - nyt viikonloppuisin jopa autoa pysäköity satama-alueelle - Pakko päästä autolla satamaan (sallittava mahdollisuus omaehtoiseen huoltoon ja kunnostukseen) - Finnoossa nyt venettä, joita ei voi trailerilla siirtää - Talvisäilytyksessä paikoin lievää tiivistämismahdollisuutta, mutta kuitenkin marginaalisesti; Täytyy olla jonkin verran työskentelytilaa, kun huoltaa venettä. Lisäksi venekoko on ollut kasvussa. - Uusista mahdollisista talvisäilytyspaikoista puhuttaessa joku mainitsi, ettei keskitetty säilytys esim. Ämmässuolle ole ihan huono asia. Veneitä varten täytyy olla kunnolla aidattu alue, jonka vartioinnista myös huolehditaan. Parhaiten talvisäilytys toimisi Espoon rannikkoalueella lähellä laskupaikkaa. - Venehotellitoimintaa esim. Inkoossa pidettiin kalliina ( / vuosi pelkkä säilytys) - uskottiin vahvasti, ettei Finnoon alue ole hyvä paikka tällaiselle yrittäjyydelle, koska maanhinta / vuokrat ovat korkeat, eivätkä näin ollen mahdollista toiminnan kannattavuutta. Veneilijät eivät ole valmiita maksamaan kohtuuttomia venepaikkamaksuja. - Miten otetaan huomioon voimalaitoksen aiheuttama voimakas pöly? Luonto- ja virkistysalueet: - Rakentuuko koko Finnoonkallion metsäalue suojellun siirtolohkareen ympäristössä, sillä se on merkitty osayleiskaavassa A/C-varauksella? - Välillisten vaikutusten huomioiminen eli läjityksen vaikutus kesäasutukseen (jotka omistavat maan lisäksi vettä) - Venepaikkoja myös nykyisen A-laiturin lähelle (Café Gabriellan lähelle), jotta nykyiset Hyljelahden asukkaat pääsevät jatkossakin kävellen veneilemään - Miten Finnoon keskeisen liito-oravan ydinalueen ja kulkuyhteyden toimivuus kaavan toteuduttua järjestetään? Ydinalueen rajauksen lounainen osa osuu päällekkäin Djupsundsbäckenin asemakaavaan LPA-2-alueen kulman kanssa. Kulkuyhteys jää kysyjän mielestä liian kapeaksi Hyljemänportin reunasta eikä voi siten olla toimiva. - Finnoon sataman edustan lintujen kevät- ja syysmuutonaikainen käyttö sekä lintupoikueiden liikkuminen estyvät tai vähintään vaikeutuvat merkittävästi ruoppausten ja täyttöjen laajuuden ja pitkän keston aikana. Kommentoijan pelkona on, että Finnoon linnustollisia arvoja menetetään tämän myötä. - Lintujen lentoreittien toimivuus luoteeseen: Miten lintujen lentoreitit toimivat kaavan toteuduttua A/C-alueiden salliessa korkeaa rakentamista? - Luo-alueen kaavamerkinnän tulkinta ja sen lähiympäristön käyttö: Mitä merkintä mahdollistaa ja estää luo-alueella ja sen ympäristössä?

5 5 5. Tilaisuuden päättäminen Marianne Kaunio totesi vielä lopuksi edessä olevan pitkä prosessi, jonka aikana pyritään yhdessä etsimään ratkaisuja. Ajatuksia ja ideoita kannattaa esittää suunnittelijoille. Kai Lintunen kertoi toistamiseen kirjallisten muistutusten jättämisestä mennessä, kiitti yleisöä mielenkiintoisesta tilaisuudesta ja painotti, että keskustelu jatkuu. Tilaisuus päättyi klo 20.00, paikalla oli noin 50 asukasta. Muistion kirjasi: Anna Suihko tilaisuuden sihteeri Muistion hyväksyi: Kai Lintunen tilaisuuden puheenjohtaja