Presidentinvaaliin valmistautuvan Venäjän talousnäkymät. Pekka Sutela Arvopaperi Helsinki

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Presidentinvaaliin valmistautuvan Venäjän talousnäkymät. Pekka Sutela Arvopaperi Helsinki 6.10.2011 www.pekkasutela.fi"

Elli Laakso
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Presidentinvaaliin valmistautuvan Venäjän talousnäkymät Pekka Sutela Arvopaperi Helsinki Pekka Sutela 1

2 Nyt se siis tiedetään Presidentti Putin Kokemus, asiantuntemus, koti- ja ulkomainen arvovalta Kyynisyys, aiempi turhautuminen Kyky ajaa läpi epäsuosittujakin uudistuksia (vararahastot, armeijan supistaminen), jos haluaa Mutta henkilökohtainen ja järjestelmän epävarmuus Pääministeri Medvedev Epäonnistui presidenttinä Kauniita unelmia, mutta ei kykyä tavoitella niitä Pääministerin työ on hyvin yksityiskohtavaltainen Riittääkö uskottavuus? Voimistetaanko parlamentarismia? Ei välttämättä pitkäaikainen pääministeri Pekka Sutela 2

3 Miksi Kudrin erosi? Pitkäaikainen, mutta ei ikuinen valtiovarainministeri Mietti siirtymistä puoluejohtajaksi Fiskaalikonservatiivinen linja, jolla ainakin 2006 saakka Putinin tuki Mitä tehdä paisuneille vientituloille: kulutusta, investointeja vai vararahasto? Finanssikuri alkoi lipsua Jatkuva ristiriita rahaa käyttävien ministeriöiden kanssa (sosiaali-, talouskehitysministeriöt) 2006 alkaen: Vennäjä talousohjelma Finanssipolitiikassa suuria haasteita Ks. myöhemmin Halusi pääministeriksi Palaa jossain tärkeässä tehtävässä Keskuspankin pääjohtaja? Kansainvälinen tehtävä? Kuka uusi valtiovarainministeri? Zadornov, Dvorkovitsh,... Pekka Sutela 3

4 2000-luvun kasvumalli... Rakennemuutos: ehkä 2/3 kasvusta Suunnittelijoiden preferensseistä kuluttajien kysyntään 1990-luvulla uusien yritysten synty 2000-luvulla rahoitusjärjestelmän syventyminen Vientihinnat: ehkä 1/3 kasvusta Öljy, kaasu, mineraalit: 4/5 viennistä Jatkuva vientihintojen nousu Tulovirran käyttö Velan maksu, vararahastojen kasaaminen Tuonnin rahoittaminen: tuonti nousi jopa 30% vuodessa (USD) Kiistat fiskaalikonservatiivien (Kudrin, Putin) ja valtion rahoittaman kehityksen kannattajien (Talouskehitysministeriö) välillä Pekka Sutela 4

5 ... Ei voi enää jatkua Kapasiteetin käyttöasteen nostamisesta investointeihin perustuvaan kasvuun Mistä kilpailukyky, investointiympäristö, rahoitus? Suhteellisesti supistuvan energiasektorin sijalle uusia kasvualoja Venäjä alhaisten kustannusten Aasian ja korkean teknologian Euroopan välissä Halpaa työvoimaa ei riitä Kaasun (ja sähkön), kuljetusten, kunnallispalveluiden jne. kotimaisen hinnan nostaminen välttämätöntä Tehostaminen ja budjettimenojen rajoittaminen vaativat sitä Pidemmällä aikavälillä rupla vahvistuu devalvaation jälkeen vahvistumispaineita Juuri nyt heikkenemispaineita kansainvälisen epävarmuuden takia Pekka Sutela 5

6 Venäjä sai ennen kriisiä paljon ulkomaisia investointeja (mrd. USD. Lähde: Venäjän keskuspankki) :1-6 Suoria 12,9 29,8 55,1 75,0 36,5 42,9 27,2 Portfolio ,1 13,6-38,1-4,9-7,8 2,6 Muita 42,3 30,3 139,3 63,2-25,2 9,7 9,6 Summa 53,4 68,2 207,9 100,1 6,4 44,8 39,5 Yksityine n nettopää oman tuonti -0,1 41,4 81,7-133,7-56, ,2 Pekka Sutela 6

7 Venäjän tulevaisuus: ajattelutavan muutos Putin 1999-~2005: energia veturina ~ 2006: kehitys ei voi perustua (vain) energialle Talous kasvaa energian tuotantoa nopeammin: energian BKT-osuus supistuu Vientimäärien ylläpitäminen edellyttää isoa energiatehokkuuden nousua ( nykyaikaistuminen ) Tämä vaatii mm hintojen nostamista: halpa energia ei voi enää tukea työpaikkoja Työpaikkojen kilpailukyky keskeinen tavoite ( monipuolistuminen ) Pekka Sutela 7

8 Alkuperäinen Venäjä 2020-ohjelma Hyväksyttiin marraskuussa 2008 Aloitettiin Putinin, hyväksyttiin Medvedevin presidenttikaudella Kirjoitettiin virkamiestyönä, tutkijat syrjässä Hyväksyttiin juuri kun kriisi iski Peruspiirteet Valtiojohtoinen kehitys ylhäältä alhaalle Vuonna 2020 Venäjän oltava innovaatioyhteiskunta Innovaatiot, instituutiot, investoinnit, infrastruktuuri Mikä vikana? Väärä taloudellinen logiikka Catching up vs innovaatioiden tavoittelu Suuryritykset vs kilpailu Valtiojohtoisuus vähintään kiistanalainen Onko talouden uudistaminen mahdollista ilman poliittista muutosta? Utopistinen Tavaton määrä täsmällisiä tavoitteita Pekka Sutela 8

9 2008 kriisin opetukset Venäjä keskittyi järjestelmän vakauden varmistamiseen Putinin kauden perustavoitteet: vakaus ja suvereenisuus Elvytys vanhojen työpaikkojen suojelun kautta Askeltava devalvaatio pelasti pankkikriisiltä, mutta syvensi tuotannon laskua Rahoitusvirtojen keskeinen rooli Kaksijakoinen rahoitusjärjestelmä Ulkomailta sekä pitkä pääoma että likviditeetti Rahoitusvirrat kääntyivät syksyllä 2008, eivätkä ole vielä palautuneet (ei pelkästään paha asia) Energiariippuvuus ei aiheuttanut kriisin syvyyttä Pekka Sutela 9

10 Uusi Venäjä 2020-ohjelma Putin tammikuu 2011: tästä tulee 2012 hallituksen talouspoliittinen ohjelma Hyväksyttäneen joulukuussa 2011 Tutkijoiden paluu Työtä johtavat Moskovan Talouskorkeakoulun (NIU VShE) ja Kansantalouden ja julkishallinnon akatemian (RANH i GS) rehtorit Jaroslav Kuzminov ja Vladimir Mau 21 työryhmää, johdossa gaidarilaisia tai heidän oppilaitaan Yli 1000 jäsentä, myös ulkomaalaisia Uutta avoimuutta Pekka Sutela 10

11 Esimerkkejä ongelmista: energia Tuotannon kasvattamisesta tehokkuuteen Jos tuotanto kasvaa 1%/vuosi ja kansantalous 4% (poliittinen tavoite 6-7%), vakaa vientimäärä edellyttää 3% (5-6%) tehokkuuden nousua /vuosi. Suureen tuontiin keski-aasiasta ja azereilta ei voi nojautua Tehottomuus sekä rakenteellinen että koko yhteiskunnan läpäisevä ongelma Sähkösektorin uudistus Putinin 2. kauden suuria uudistuksia Riskejä vielä edessä Entä kaasu? 2006 aikataulu keskustariffien nostamisesta ns. net-back tasolle Mahdollistaa kilpailun lisäämistä (mitä valmistellaan) Gazpromin hallitseva asema ja vientimonopoli säilyy Liuskekaasu ja hiilikenttämetaani: lyhyen ajan uhka ja pitkän ajan mahdollisuus? Pekka Sutela 11

12 Esimerkkejä ongelmista: väestö 142 miljoonaa Vakaa viitisen vuotta Tulee laskemaan ajan myötä Eliniän pidentyminen Miehet 58->62 vuotta Viina, tupakka, onnettomuudet Syntyvyyden ailahtelu Taustalla 2. maailmansodan ajan pienten ikäluokkien heijastusvaikutukset 1990-luvun ominaispiirteet Huoltosuhde Eläkeläisten määrä kasvaa, työikäisten supistuu, nuorten työikäisten määrä romahtaa Eläkeuudistukset epäonnistuneet; onko eläkeiän nostaminen mahdollista? Työmarkkinat, korkeakoulujärjestelmä, armeija... Ei vain Venäjä Helpotuksena maahanmuutto Korvannut puolet väestön supistumisesta vuoden 1990 jälkeen Kuinka paljon sosiaalisia ja poliittisia ongelmia? Vastaako työvoiman kysynnän ja tarjonnan rakenne? Pekka Sutela 12

13 Esimerkkejä ongelmista: budjetti Fiskaalinen konservatismi hallitsi noin , sen jälkeen menokuri löystyi Erityisesti eläkkeiden massiiviset nostot kriisin aikana Menopuolen hillintä vaikeaa Eläkkeiden korkeampi taso luvattu indeksoida Georgian sodan jälkeen asevoimien 20-vuotiseen laiminlyömiseen lievennyksiä Julkisten infrastruktuuri- ja muiden investointien tarve valtaisa Onko suuri verouudistus mahdollinen? Jatkuvasti nouseviin vientihintoihin ei voi nojata Maksullisia julkisia palveluita Painopistettä kohti progressiivista tuloveroa, vai tasavero korkeammaksi? Venäjällä on varaa velkaantua Julkinen velka olematon, yksityinen erittäin maltillinen, vaikka keskittynyt ja lyhyttä Maailman rahoitusjärjestelmän tulevaisuus riskinä? Saako velkaa kotimaasta ( Moskova rahoituskeskukseksi ) Kiista: halutaanko velkaa? Suvereenisuus ja varovaisuus argumentit veklan ottoa vastaan Pekka Sutela 13

14 Lähivuosien budjettikehys, menot, % (Lähde: valtiovarainministeriö, Tsentr razvitija) 2011 (budjetti) 2012 (kehys) 2013 (kehys) 2014 (kehys) Hallinto 7,9 6,3 5,8 5,4 Voimaministeriöt 25,1 30,0 32,3 34,4 Sosiaalipolitiikka 28,6 30,8 30,3 28,5 Inhimillinen pääoma Talouden ja alueiden tuki 11,0 10,3 8,8 7,5 24,3 19,6 16,8 15,3 Velanhoito 3,2 3,1 3,5 4,0 Muut (oletettu) 0,0 0,0 2,4 4,9 Pekka Sutela 14

15 Nämä ovat vain esimerkkejä: 21 työryhmää Kasvu ja vakaus Budjetti- ja rahapolitiikka, makrotalous Eläkejärjestelmä Omistus, kilpailu ja yrittäjyys Innovaatioperusteinen kasvu Verot Työmarkkinat, koulutus, maahanmuutto Koulu Tasa-arvo, köyhyys Rahoitusjärjestelmä ja pankit Terveys Federalismi, paikallishallinto Julkiset investoinnit ja hankinnat Valtion toiminta, avoimuus Valtion omistusohjaus ja yksityistäminen Yhteiskunnalliset instituutiot Budjettirahoitteinen sektori Luonnolliset monopolit Liikenne ja viestintä Ulkomaantalous Jälkineuvostoliittolaisen alueen integraatio Pekka Sutela 15

16 Mutta onko tällä merkitystä? Puolesta Ongelmien olemassaolosta ja luonteesta laaja yksimielisyys Ulkomaisia malleja olemassa, ja niistä halutaan oppia Vahva presidentti Valmistelujen laajuus kertoo sitoutumisesta 2000-luku oli dynaamista aikaa Kaikki muutos ei vaadi demokratiaa Vastaan Ratkaisujen luonne, edut ja kustannukset aina kiistanalaisia Mutta mitkä niistä sopivat Venäjälle? Hän pystyy vaikeisiinkin uudistuksiin, mutta onko oikeasti sitoutunut? Paperi on paperia ja käytäntö käytäntöä Ehkä, mutta nyt uhkaa stagnaatio Avain talouteen on politiikassa Pekka Sutela 16

17 Maailmantalouden epävarmuuden vuoksi ennusteissa suuri epävarmuus Konsensus Suomen pankki / EKP syyskuu BKT:n kasvu vajaa 4,5% , hidastuu 2013 selvästi alle 4%. Öljyn hinta 105 USD. Inflaatio hidastuu. Kulutuksen kasvu jatkuu ripeänä, viennin määrä kasvaa hitaasti, investoinnit voivat kasvaa varsin nopeasti. Tuonnin kasvu 18% 2011, 8-9% Riskit valtaosin alasuuntaisia. Pessimistinen Citi Investment syyskuu 2011 BKT:n kasvu 4% 2011, 2,5% Öljyn hinta 86 USD. 2012: kulutus +2,7%, investoinnit +2,2%, vienti +2,7%, tuonti +3,6%. Riskit toteutuvat. Pekka Sutela 17

Samankaltaiset tiedostot

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Pekka Sutela 24.5.2010 Venäjä ja kriisi Venäjän BKT laski 2009 saman verran kuin Suomen, vajaat kuusi prosenttia, mutta maa putosi korkeammasta