EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Ulkoasiain valiokunta 2009 Ihmisoikeuksien alivaliokunta YHTEENVETO TOIMINNASTA (6. lainsäädäntökausi ) Yhteenveto on saatavissa kaikilla Euroopan parlamentin virallisilla kielillä. Liitteet ovat saatavissa vain alkuperäisinä englanninkielisinä versioina CM\ doc PE v02-00

2 Yhteenveto toiminnasta Euroopan parlamentti ihmisoikeuksien alivaliokunta 6. lainsäädäntökausi tiivistelmä Tässä asiakirjassa esitetään yhteenveto ihmisoikeuksien alivaliokunnan (DROI) toiminnasta kuudennella lainsäädäntökaudella ( ). Siinä esitetään yksityiskohtaisia tietoja monista kysymyksistä erilaisilla maantieteellisillä alueilla, useita temaattisia aiheita sekä tärkeitä tapahtumia ihmisoikeuksien alalla. Kertomuksessa tehdään yhteenveto tärkeimmistä tekijöistä, joiden avulla alivaliokunta on antanut panoksensa Euroopan parlamentin työhön kuluneiden viiden vuoden aikana. Ihmisoikeusyksikkö/ulkoasioiden pääosasto toukokuu 2009 CM\ doc PE v02-00

3 Euroopan parlamentti, ihmisoikeuksien alivaliokunta yhteenveto toiminnasta 6. lainsäädäntökausi Sisällysluettelo tiivistelmä...2 Sisällysluettelo...3 Johdanto...5 Tärkeimmät käsitellyt kysymykset Vastuualueet EU:n ihmisoikeusvälineiden soveltamisen arviointi: komission ja neuvoston vastuu Ihmisoikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat Ihmisoikeuksia koskevat vuoropuhelut ja kuulemiset Ihmisoikeuslausekkeet Pakotteet EU:n ihmisoikeuspolitiikan osana Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen aloite ja talousarvion valvonta Ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen Yksilöiden ihmisoikeuksien loukkauksia...10 Tärkeimmät mekanismit Kiireelliset päätöslauselmat liite IX Mietinnöt liite III...12 Vuosittainen raportti Lausunnot liite IV Kuulemiset ja muut tilaisuudet liite V Yhteistyö muiden valiokuntien kanssa Saharov-palkinto Valtuuskuntavierailut liite VII...18 YK:n ihmisoikeusneuvosto YK:n kanssa tehtävä yhteistyö liite VI Suhteet Euroopan neuvostoon Tutkimukset liite VIII Foorumi kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua varten Ihmisoikeusyksikkö...20 CM\ doc 3/64 PE v02-00

4 Annex I - List of Members of the Subcommittee on Human Rights, Annex II - List of oral questions to the European Commission...23 Annex III - List of reports by the Subcommittee on Human Rights...29 Annex IV - List of opinions by the Subcommittee on Human Rights...40 Annex V - List of hearings and events...41 Annex VI - List of UN officials received by the Subcommittee...54 Annex VII - List of delegation visits...56 Annex VIII - List of studies...57 Annex IX - List of urgency resolutions in human rights...62 PE v /64 CM\ doc

5 Euroopan parlamentti, ihmisoikeuksien alivaliokunta yhteenveto toiminnasta 6. lainsäädäntökausi Johdanto Euroopan parlamentista on tullut yhä tärkeämpi toimija ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvissä kysymyksissä. Se edistää ihmisoikeuksia koskevan EU:n politiikan laatimista, toteutusta ja arviointia päätöslauselmiensa, mietintöjensä, kolmansiin maihin lähettämiensä valtuuskuntien, ihmisoikeustapahtumien, parlamenttien välisten valtuuskuntien ja kolmansien maiden kanssa perustettujen parlamentaaristen sekavaliokuntien, suullisten ja kirjallisten kysymysten sekä tiettyjä kysymyksiä koskevien kuulemistilaisuuksien avulla ja myöntämällä vuosittain Saharov-palkinnon. Euroopan parlamentin puhemies ottaa myös usein esiin ihmisoikeuskysymyksiä kolmansien maiden edustajien kanssa. Ihmisoikeuksien alivaliokunnasta, joka perustettiin uudelleen 6. lainsäädäntökauden alussa vuonna 2004 Hélène Flautren (Verts/ALE-ryhmä) toimiessa puheenjohtajana, on tullut keskeinen foorumi Euroopan parlamentin ihmisoikeuskeskustelussa. Se on tehnyt monia asiaa koskevia parlamentin aloitteita ja se on tarjonnut pysyvän foorumin keskustelulle ihmisoikeustilanteesta ja demokratian kehittymisestä EU:n ulkopuolisissa maissa, ja keskusteluun ovat osallistuneet EU:n muut toimielimet, YK:n erityisedustajat ja YK:n kehitysohjelman edustajat, Euroopan neuvosto, hallitusten edustajat, ihmisoikeusaktivistit sekä kansalaisjärjestöt. Se on lähettänyt valtuuskuntia yksittäisiin EU-jäsenyyttä hakeviin kolmansiin maihin (Turkkiin ja Kroatiaan). Yhtenä alivaliokunnan tärkeimmistä tavoitteista on ollut ihmisoikeuskysymysten valtavirtaistaminen EU:n ulkoisten toimien kaikkiin osiin sekä asiaa koskeviin Euroopan parlamentin toimiin. Se on tehnyt niin muun muassa laatimalla suuntaviivoja EP:n kaikille kolmansiin maihin liittyville parlamenttien välisistä suhteista vastaaville valtuuskunnille. On toteutettu huomattavia ponnistuksia ihmisoikeuksia koskevien EU:n välineiden toteutuksen valvomiseksi ja arvioimiseksi. Tässä suhteessa alivaliokunta on korostanut erityisesti EU:n rahoitusvälineen "eurooppalainen demokratia- ja ihmisoikeusaloite" sekä ihmisoikeuksia koskevien EU:n suuntaviivojen toteutusta. Kuudennen lainsäädäntökauden aikana on keskitytty etenkin kuolemanrangaistusta koskeviin suuntaviivoihin, kidusta koskeviin suuntaviivoihin sekä ihmisoikeusvuoropuhelua koskeviin suuntaviivoihin. CM\ doc 5/64 PE v02-00

6 Tärkeimmät käsitellyt kysymykset 1. Vastuualueet Ihmisoikeuksien alivaliokunta (DROI) perustettiin uudelleen vuonna 2004 ulkoasiainvaliokunnan alivaliokunnaksi. Alivaliokunnan tärkein tehtävä mainitaan Euroopan parlamentin työjärjestyksen VI liitteen I kohdassa. " ihmisoikeuksia, vähemmistöjen suojelua ja demokraattisten arvojen edistämistä kolmansissa maissa koskevat kysymykset; valiokuntaa avustaa ihmisoikeuksien alivaliokunta; muiden tällä alalla toimivaltaisten valiokuntien tai elinten jäsenet kutsutaan osallistumaan alivaliokunnan kokouksiin, tämän kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskevia määräyksiä. Jäsenet liite I Alivaliokunta käsitti 32 Euroopan parlamentin jäsentä, joita saattoi edustaa 32 varajäsentä. Tärkeimmät alivaliokunnan työtä koskevat päätökset (esityslistat, valtuuskunnat, käsiteltävät asiat) tehtiin alivaliokunnan laajennetussa puheenjohtajistossa, johon kuuluivat puheenjohtaja Hélène Flautre, neljän varapuheenjohtajaa Richard Howitt (PSE), Patrick Gaubert (PPE- DE-ryhmä), Baroness Sarah Ludford (ALDE), Jozef Pinior (PSE) ja seitsemän koordinaattoria, joista kukin edusti yhtä poliittista ryhmää: Laima Andrikiene (PPE-DE), (joka korvasi Simon Coveneyn vuonna in 2007), Raimon Obiols i Germa (PSE, joka korvasi Elena Valencianon vuonna 2007), Marco Cappato (ALDE), Raul Romeva i Rueda (Verts/ALE), Vittorio Agnoletto (GUE/NGL), Inese Vaidere (UEN) ja Irena Belohorska (NI). 2. EU:n ihmisoikeusvälineiden soveltamisen arviointi: komission ja neuvoston vastuu Yksi alivaliokunnan tärkeimmistä tehtävistä on ollut sen arviointi ja seuranta, miten erilaisia EU:n tasolla käytettävissä olleita ihmisoikeuksia ja demokratiaa edistäviä välineitä on sovellettu käytännössä. Tällaisia välineitä ovat esimerkiksi rahoitusvälineet, ihmisoikeuksia koskevat suuntaviivat, ihmisoikeusvuoropuhelu sekä EP:n mietinnöt ja neuvoston kertomukset. Sen lisäksi, että alivaliokunta on analysoinut ja arvioinut EU:n ihmisoikeus- ja demokratiapolitiikkaa, se tehtävänä on vaatia komission ja neuvoston vastuuta. Siksi alivaliokunta on kaikin tavoin pyrkinyt takaamaan jatkuvan vuoropuhelun Euroopan komission sekä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Alivaliokunta ilmaisi kantansa ihmisoikeuksiin liittyvistä näiden elinten toimista, valvoi sitä, miten ne saavuttavat usein yhteisellä sopimuksella asetetut prioriteettinsa ihmisoikeuksien alalla, ja kannusti niitä toimimaan, kun vaadittiin yhteistä strategiaa tai yhteisiä toimia. Komissiota edusti kaikissa kokouksissa ulkosuhteiden (RELEX) pääosaston ihmisoikeusyksikkö (B1). PE v /64 CM\ doc

7 Euroopan parlamentti, ihmisoikeuksien alivaliokunta yhteenveto toiminnasta 6. lainsäädäntökausi Toisiaan seuranneet puheenjohtajavaltiot ovat osallistuneet säännöllisesti alivaliokunnan kokouksiin, ja niitä ovat edustaneet joko neuvoston ihmisoikeustyöryhmän (COHOM) puheenjohtaja tai muu puheenjohtajavaltion virkamies. Javier Solanan puolesta Michael Matthiessen ja vuodesta 2007 tohtori Riina Kionka, YUTP:n korkean edustajan ihmisoikeusvaltuutettu, ovat olleet läsnä lukuisissa tilaisuuksissa, ja he ovat osallistuneet aktiivisesti alivaliokunnan työhön. Vuodesta 2004 alkaen alivaliokunnan puheenjohtaja on myös kutsuttu osallistumaan COHOMin kokouksiin sekä neuvoston rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän työryhmän (COPS) epävirallisiin lounastapaamisiin. Vuonna 2004 alivaliokunta otti myös käyttöön uuden menettelyn, jonka avulla yksittäiset jäsenet saattoivat esittää komissiolle kysymyksiä tietyistä ihmisoikeuksiin liittyvistä seikoista. Vuosina esitettiin yhteensä 96 kysymystä, jotka koskivat pääasiassa tiettyjä maita (Kuuba, Kiina, Pohjois-Afrikka, Turkki jne.) ja horisontaalisia ihmisoikeuskysymyksiä, kuten rankaisemattomuutta, kuolemanrangaistusta ja tiettyjä erityisten ihmisoikeuksien loukkauksia. 3. Ihmisoikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat EU on hyväksynyt kahdeksat ihmisoikeuksien edistämiseen liittyvät suuntaviivat, joiden aiheita ovat olleet ihmisoikeuksien puolustajien suojelu, kidutuksen estäminen, kuolemanrangaistuksen vastustaminen, lasten suojelu aseellisissa selkkauksissa, kolmansien maiden kanssa käytävä jäsennelty ihmisoikeusvuoropuhelu, kansainvälinen humanitaarinen oikeus ja viimeksi lapsen oikeuksien suojelu (2007) sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta (2008). Vuonna 2005 alivaliokunta kävi keskustelun ihmisoikeuksien puolustajien suojelua koskevista suuntaviivoista, ja se järjesti kokouksen, johon osallistui ihmisoikeuksien puolustajia käsittelevä YK:n erityisedustaja Hina Jilani. Vuonna 2006 alivaliokunta vastaanotti tutkimuksen kidutusta koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanosta. Tutkimuksen johtopäätöksissä esitettiin useita konkreettisia suosituksia siitä, miten kaikkia ihmisoikeussuuntaviivoja voitaisiin tarkistaa ja niiden tehokkuutta parantaa. Tämän tuloksena saatiin aikaan monia myönteisiä parannuksia: suuntaviivoja tarkistettiin ja ajantasaistettiin, EU:n valtuuskunnat ja virkamiehet saivat koulutusta suuntaviivojen tehokkaasta käytöstä, ja monia suuntaviivoista käännettiin arabiaksi, kiinaksi, farsiksi ja venäjäksi. On kuitenkin vielä paljon tehtävää, jotta suuntaviivojen toteutusta voidaan parantaa entisestään. CM\ doc 7/64 PE v02-00

8 4. Ihmisoikeuksia koskevat vuoropuhelut ja kuulemiset Euroopan parlamentin jäsen Elena Valenciano Martínez-Orozco (PSE) laati Euroopan parlamentin mietinnön 1, jonka perustana olivat kuusi alivaliokunnan teettämää tutkimusta EU:n erilaisista ihmisoikeusvuoropuheluista ja -kuulemisista (Kiinan, Venäjän, AKT-maiden, naapurivaltioiden, Etelä-Amerikan ja Iranin kanssa) sekä EP:n oikeudellisen yksikön oikeudellinen lausunto. Mietinnössä Euroopan parlamentti arvioi EU:n kolmansien maiden kanssa käymien hmisoikeusvuoropuheluiden ja -kuulemisten toimintaa. Mietinnössä arvioitiin yksityiskohtaisesti erilaisia ihmisoikeusvuoropuheluita ja -kuulemisia, kuten Kiinan kanssa käytävää jäsenneltyä vuoropuhelua, Venäjän kanssa järjestettyjä kuulemisia, kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen perustuvaa uutta Uzbekistanin kanssa käytävää vuoropuhelua sekä poliittista vuoropuhelua ja mahdollisia "96 artiklan mukaisia kuulemisia" Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) kanssa. Asiakirja käsitti suosituksia näiden vuoropuheluiden parantamiseksi etenkin niiden avoimuutta ja julkisuutta parantamalla sekä kehittämällä EU:n toimielinten välistä yhdenmukaisuutta ja tehostamalla EP:n roolia. Alivaliokunta on järjestänyt säännöllisiä suljetuin ovin pidettyjä tilannekatsauksia tärkeimmistä vuoropuheluista (niiden valmisteluista) ja selvityksiä (niiden tuloksista). Niissä on keskitytty erityisesti Kiinaan, Venäjään ja Uzbekistaniin sekä eteläisiin naapurivaltioihin. Joskus on myös kutsuttu EU:n troikan edustajia ja asianomaisen parlamenttien välisen valtuuskunnan puheenjohtaja mukaan keskusteluun, jota on käyty alivaliokunnan varsinaisten kokousten yhteydessä. Seuraten Valencianon mietinnön suosituksia otettiin käyttöön uusi menettely, jossa järjestettiin epävirallisia luottamuksellisia tiedotustilaisuuksia vuoropuhelukierroksista. Niissä troikan edustajat antoivat tietoja asiasta kiinnostuneille parlamentin jäsenille luottamuksellisesti. Vuosina pidettiin yhteensä viisi tällaista kokousta, ja ne koskivat Kiinan, Afrikan unionin, Egyptin, Israelin ja Uzbekistanin kanssa käytyjä vuoropuheluita. Tällaisen uuden menettelyn ansiosta EP sai entistä paremmin tietoa EU:n ihmisoikeusvuoropuheluista ja -kuulemisista, ja se pystyi vaikuttamaan niihin entistä paremmin. Lisäksi sihteeristö kutsuttiin säännöllisesti oikeudelliseen seminaariin EU:n ja Kiinan välisen vuoropuhelun aikana ja EU:n tavatessa kansalaisjärjestöjä ennen Venäjän kanssa järjestettyjä kuulemisia. 5. Ihmisoikeuslausekkeet DROI/AFET-valiokunnan ensimmäisen valiokunta-aloitteisen mietinnön 2 EU:n kolmansien maiden kanssa tekemien sopimusten ihmisoikeuslausekkeista laati vuonna 2006 Euroopan parlamentin jäsen Vittorio Agnoletto. Mietinnössä EP arvioi kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten ihmisoikeus- ja demokratialausekkeiden toimintaa ja niiden puutteita ja teki ehdotuksia niiden tehokkuuden parantamiseksi. Yksi tärkeimmistä ehdotuksista koski entistä tehokkaamman mekanismin kehittämistä kuulemismenettelylle Cotonou-sopimuksen 9 ja 96 artiklan pohjalta. 1 Euroopan parlamentin 6. syyskuuta 2007 antama päätöslauselma ihmisoikeusvuoropuhelujen toiminnasta ja ihmisoikeuksia koskevista kolmansien maiden kuulemisista (2007/2001(INI)) P6_TA(2007) Euroopan parlamentin 14. helmikuuta 2006 antama päätöslauselma ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta lausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa (2005/2057(INI) P6 TA (2006)0056 PE v /64 CM\ doc

9 Euroopan parlamentti, ihmisoikeuksien alivaliokunta yhteenveto toiminnasta 6. lainsäädäntökausi Pakotteet EU:n ihmisoikeuspolitiikan osana Vuonna 2008 alivaliokunta laati mietinnön 1 ihmisoikeuksiin liittyvistä EU:n pakotteista (esittelijä: Hélène Flautre). Siinä parlamentti kehotti Euroopan unionia kehittämään tapaa, jolla se käyttää pakotteita ulkopolitiikan välineenä, ja korosti entistä suuremman yhdenmukaisuuden tarvetta pakotteiden käytössä. Samalla siinä vaadittiin entistä parempaa analysointia ja vaikutustenarviointia, jotta EU:n pakotteista saataisiin tehokkaampia. Siinä vaadittiin esimerkiksi syvällistä analyysiä kustakin erityisestä tilanteesta ennen pakotteiden määräämistä sekä selviä ja erityisiä ehtoja pakotteiden poistamiselle. Ihmisoikeuslausekkeita ja -vuoropuhelua koskevien mietintöjen ohella tämä kertomus on peruselementti "trilogiassa", jonka avulla arvioidaan EU:n ulkopolitiikan tärkeimpiä ihmisoikeusvälineitä, ja se muodostaa pohjan näiden kysymysten kehitystä koskevalle EP:n tulevalle seurannalle. Alivaliokunnassa vuoden 2009 alussa käydyssä keskustelussa komissio ilmoitti, että jäsenet saisivat relevantteja tietoja äskettäin asetetuista tai jatketuista pakotteista. Muiden toimielinten mielestä riippumattomien asiantuntijoiden verkon hyödyllisyyttä oli tarkasteltava edelleen. Komissio ilmoitti pakotteita koskevan lainsäännön (mustalle listalle asettaminen ja siltä poistaminen) suhteen, että se tekisi ehdotuksia tai ryhtyisi toimiin tarvittaessa listaa koskevien menettelyjen saattamiseksi asianomaisen oikeuskäytännön tasalle. 7. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen aloite ja talousarvion valvonta Euroopan parlamentti on alivaliokunnan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista aloitetta (EIDHR) käsittelevän työryhmän kautta käyttänyt budjettivaltaansa lisätäkseen merkittävästi varoja sellaisille demokratiaa ja ihmisoikeuksia käsitteleville ohjelmille, jotka rahoitetaan EP:n aloitteesta luodun erillisen budjettikohdan "eurooppalainen demokratia- ja ihmisoikeusaloite" avulla. Kun neuvoteltiin ulkoiseen apuun liittyvästä uudesta rahoitusvälineestä, Euroopan parlamentti toi yhtenä tärkeimmistä kysymyksistä esiin tarpeen erilliselle asetukselle, joka koskee EU:n demokratia- ja ihmisoikeustoimia ja jonka avulla voidaan taata näkyvyys ja joustavuus. Samalla se piti tärkeänä välinettä, jota voidaan käyttää ilman kolmansien maiden viranomaisten suostumusta. Syksyllä 2006 käytiin intensiivisiä ja tuloksekkaita toimielinten välisiä neuvotteluja puheenjohtaja Hélène Flautren (Verts/ALE-ryhmä) ja Edward McMillan- Scottin (PPE-DE) toimiessa Euroopan parlamentin esittelijöinä. Tämä johti uusien ad hoc -toimien käyttöönottoon erityisen tuen antamiseksi ihmisoikeuksien puolustajille sekä mahdollisuuteen tukea rekisteröimättömiä kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. 1 Euroopan parlamentin 4. syyskuuta 2008 antama päätöslauselma EU:n pakotteiden arvioinnista osana EU:n ihmisoikeustoimia ja -politiikkaa (2008/2031(INI)) P6_TA-PROV(2008)0405 CM\ doc 9/64 PE v02-00

10 Uuden eurooppalaisen demokratia- ja ihmisoikeusvälineen, joka viimein perustettiin 20. joulukuuta , demokraattisen valvonnan kautta EP osallistuu aktiivisesti tämän välineen toteutuksen seurantaan. Alivaliokuntaan on perustettu tätä varten erityinen työryhmä. Vuosina työryhmä kokoontui kuudesti. EIDHR:n budjettivarat, jotka ovat 1,104 miljoonaa euroa kaudella , antavat yhteistyöhön liittyvää apua tarkoituksena parantaa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ja noudattamista sekä edistää ja vakiinnuttaa demokratiaa ja demokraattisia uudistuksia kolmansissa maissa, ja niiden avulla osoitetaan tukea ja yhteisvastuuta ihmisoikeuksien puolustajille ja sorron ja huonon kohtelun uhreille sekä vahvistetaan ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen osallistuvaan kansalaisyhteiskuntaa. Samalla tuetaan ja vahvistetaan kansainvälistä ja alueellista kehystä tällä alalla ja lisätään luottamusta vaalimenettelyihin ja parannetaan niiden luotettavuutta erityisesti vaalitarkkailuvaltuuskuntien avulla sekä tukemalla näihin prosesseihin osallistuvia paikallisia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. 8. Ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen Euroopan parlamentti nojaa kokonaisuudessaan alivaliokunnan työhön muotoillessaan kantojaan, jotka koskevat ihmisoikeuksien edistämistä kolmansissa maissa YK:n työn yhteydessä tai uusien kansainvälisten sopimusten ratifiointia. Alivaliokunnalla on myös oma roolinsa valtavirtaistettaessa ihmisoikeuksia ja demokratian edistämistä koskevaa EU:n politiikkaa Euroopan parlamentin eri elinten avulla muun muassa käyttämällä parlamenttien välisiä valtuuskuntia, parlamentaarisia sekavaliokuntia ja monenkeskisiä parlamentaarisia kokouksia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi alivaliokunta on järjestelmällisesti taannut, että alivaliokunnassa käsiteltyjä maita käsittelevien erilaisten valtuuskuntien puheenjohtajat kutsutaan alivaliokunnan kokouksiin samoin kuin tiettyjä maita käsittelevät erilaiset esittelijät. Heinäkuussa 2005 puheenjohtaja Hélène Flautre tapasi valtuuskuntien puheenjohtajien konferenssin jäseniä. Tapaamisen avulla pyrittiin esittämään EP:n valtuuskuntien puheenjohtajille esimerkkejä parhaista käytännöistä toteutettaessa EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa ja erityisesti ihmisoikeuksia koskevia EU:n suuntaviivoja. Sovittiin, että jäsenille esitetään parhaita käytäntöjä koskeva opas siitä, miten heidän kolmansiin maihin suuntautuvien vierailujensa aikana voidaan parhaiten toteuttaa ja seurata ihmisoikeuksia ja demokratiaa edistävää EU:n politiikkaa. Tämän tuloksena puheenjohtajakokous hyväksyi ja tunnusti "erityiset suuntaviivat Euroopan parlamentin jäsenten toiminnalle ihmisoikeuksien edistämiseksi EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuvilla matkoilla". 9. Yksilöiden ihmisoikeuksien loukkauksia Kuudennen lainsäädäntökauden aikana monet parlamentin esiin tuomat yksittäiset tapaukset koskivat poliittisia vankeja, mielipidevankeja, vakaumuksensa vuoksi vangittuja, toimittajia, 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1889/2006, , EUVL L 386, , s.1 ( PE v /64 CM\ doc

11 Euroopan parlamentti, ihmisoikeuksien alivaliokunta yhteenveto toiminnasta 6. lainsäädäntökausi sähköisiä verkkoja hyödyntäviä toisinajattelijoita, tieteenharjoittajia, ammattiyhdistysaktivisteja ja ihmisoikeuksien puolustajia, jotka olivat vankilassa tai joita ahdisteltiin tai uhattiin. Huomattavimmat näistä tapauksista koskivat bulgarialaisia sairaanhoitajia ja palestiinalaista lääkäriä Libyassa, Anna Politkovskajan murhaa Venäjällä, Saharov-palkinnon saaneen Aung San Suu Kyin kotiarestia Myanmarissa, tohtori Ayman Nourin vangitsemista Egyptissä ja Hu Juan vangitsemista Kiinassa. Täydellinen lista tapauksista on parlamentin vuosittain hyväksymän vuotuisen ihmisoikeuskertomusten liitteessä I. Tapaukset otettiin esiin joko viranomaisille osoitetussa kirjeessä, jonka olivat allekirjoittaneet parlamentin puhemies, AFET- tai DROI-alivaliokuntien puheenjohtajat ja/tai asianomaisen EP:n valtuuskunnan puheenjohtaja, tai alivaliokunnan kokouksessa käydyssä keskustelussa, tai tapaukset sisältyivät ihmisoikeuksia koskevaan kiireelliseen päätöslauselmaan (katso jäljempänä). Myös puhemies ja hänen kabinettinsa ovat joissain tapauksissa järjestäneet luottamuksellisia menettelyjä. Tällainen työ nojaa ad hoc -yhteistyöhön ihmisoikeusyksikön, komission asiasta vastaavan virkamiehen sekä komission asianomaista maata käsittelevän valtuuskunnan välillä sekä työhön yksittäisten parlamentin jäsenten ja tarvittaessa EP:n oikeudellisen yksikön ja joskus EU:n puheenjohtajavaltion välillä. Paljon tietoa saadaan myös kansalaisjärjestöiltä. Tärkeimmät mekanismit 1. Kiireelliset päätöslauselmat liite IX Tärkeän osan parlamentin työstä muodostavat parlamentin päätöslauselmat ihmisoikeusloukkauksista tietyissä maissa ja erityisesti yksittäisistä tapauksista, joita käsitellään kiireellisiä asioita koskevissa kuukausittaisissa täysistuntokeskusteluissa. Niissä neuvostoa, komissiota ja asianomaisia hallituksia kehotetaan ryhtymään toimiin. Asianomaisten hallitusten reaktiot osoittavat, että ne ovat herkkiä Euroopan parlamentin esittämälle arvostelulle. Ihmisoikeusyksikkö antaa palautetta poliittisten ryhmien ihmisoikeusneuvonantajille heidän vastatessaan puheenjohtajakokouksen valitsemia aiheita käsittelevien päätöslauselmien laatimisesta (115 artiklan mukainen kiireellinen menettely). Viiden vuoden pituisena raportointikautena parlamentti hyväksyi yli 250 päätöslauselmaa ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista. Kiireellistä menettelyä edellyttäviä kysymyksiä voi nousta esiin ihmisoikeuksien alivaliokunnassa järjestetystä kuulemisesta, tai niitä voidaan seurata samassa kehyksessä tai ad hoc -tyyppisen parlamentaarisen selvitysvaliokunnan avulla. Näin esiin tuodut kysymykset voidaan myös tuoda parlamenttien välisiin kokouksiin tai suurlähettiläiden ja puhemiehen välisiin kokouksiin. CM\ doc 11/64 PE v02-00

12 Vuosina eniten EP:n ihmisoikeuspäätöslauselmia liittyi seuraaviin maihin (luettelo ei ole täydellinen): Kiina (ja Tiibet): 15 Venäjä (ja Tšetšenia): 13 Burma/Myanmar: 12 Iran: 12 Valko-Venäjä: 11 Sudan (ja Darfur): 10 USA 9 Zimbabwe: 7 Palestiina: 6 Kongon demokraattinen tasavalta: 5 Kambodža 5 Alivaliokunnan teettämä vaikutustenarviointi sisältää syvemmän analyysin näitä ihmisoikeuksia rikkovia kolmansia maita koskevien päätöslauselmien vaikutuksesta, mainituista yksilöistä ja ryhmistä sekä syistä ja normeista. Tutkimuksen suosituksen perusteella alivaliokunta valvoi näiden päätöslauselmien seurantaa pannen merkille kolmansien maiden hallitusten reaktiot sekä unionin toimielinten toimet. Lisäksi komissiossa ja neuvostossa käytiin monia keskusteluja, jotka eivät johtaneet päätöslauselman hyväksymiseen. EU:n ja kolmansien maiden välisten huippukokousten valmistelu antaa mahdollisuuden hyväksyä päätöslauselmia, joissa viitataan ihmisoikeuskysymyksiin. Venäjän ja Kiinan kanssa pidetyt huippukokoukset ovat antaneet parlamentille mahdollisuuden esittää hyvin tiukkoja kantoja esimerkiksi Tšetšenian ja Tiibetin ihmisoikeuskysymyksiin. 2. Mietinnöt liite III Vuosina alivaliokunta laati 11 EP:n mietintöä, joita käsiteltiin ja jotka sitten hyväksyttiin ulkoasiainvaliokunnassa. Sen jälkeen, kun nämä mietinnöt oli lopullisesti hyväksytty täysistunnossa, niistä tuli EP:n päätöslauselmia eli koko parlamentin kantoja. Viiden vuotuisen ihmisoikeusraportin ja ihmisoikeusneuvostoa koskeneen mietinnön (esittelijä: Andrikiené) ohella muut mietinnöt muodostivat alivaliokunnan työn ytimen kaudella Mietintöjä laadittiin muun muassa ihmisoikeuslausekkeista (esittelijä: Agnoletto), ihmisoikeusvuoropuheluista (esittelijä: Valenciano) ja viimeksi pakotteista (esittelijä: Flautre). Vuosittainen raportti Samalla, kun ministerineuvosto julkaisee EU:n vuosittaisen ihmisoikeusraportin, johon alivaliokunta liittää merkittävän omaa toimintaansa koskevan osan, Euroopan parlamentti alkaa laatia vuosittaista raporttia maailman ihmisoikeustilanteesta ja EU:n ihmisoikeuspolitiikasta. Vuonna 2005 raportin laati Simon Coveney (PPE-DE), ja päätöslauselma neuvoston vuoden PE v /64 CM\ doc

13 Euroopan parlamentti, ihmisoikeuksien alivaliokunta yhteenveto toiminnasta 6. lainsäädäntökausi raportista antoi yleiskuvan tärkeimmistä ihmisoikeuskysymyksistä yksittäisissä maissa alueittain jaoteltuna. Raportissa käsiteltiin lähemmin yhdeksää erityistä aihepiiriä. Ne olivat ihmisoikeudet ja terrorismin vastustaminen, lasten oikeudet, selkkausten vaikutukset naisiin ja lapsiin, kuolemanrangaistus, ihmiskauppa ja ihmiselinten kauppa, lapsiprostituutio ja lapsityövoima, kansainvälisen liiketoiminnan merkitys ihmisoikeuksien kannalta, rankaisemattomuus ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen rooli. Richard Howitt otti käyttöön uuden vuosittaista raporttia koskevan menettelyn, joka perustui edellisten kymmenen vuoden aikana hyväksyttyjen EP:n vuosittaisten raporttien analyysiin ja jossa otettiin huomioon vaikutustutkimuksen ehdotukset, joiden mukaan raportista piti tehdä todellinen väline, jonka avulla arvioidaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevien EU:n välineiden toteutusta. Vuonna 2006 esittelijä Richard Howitt otti käyttöön uuden vuosittaista raporttia koskevan menettelyn, jolloin siitä tuli väline, jonka avulla arvioidaan ihmisoikeuksiin liittyvää Euroopan parlamentin työtä sen kaikissa muodoissa ja jossa tehdään ehdotuksia vaikutusten tehostamiseksi. Käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa EU:n toiminta kansainvälisissä järjestöissä, ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen muilla politiikanaloilla mukaan lukien kauppa ja EU:n kolmansien maissa käymät ihmisoikeusvuoropuhelut. Simon Coveney (PPE-DE), joka seurasi Howittin horisontaalista lähestymistapaa, oli jälleen vuosittaisen raportin esittelijänä vuonna Vuonna 2008 raportin laati Marco Cappato (ALDE) ja vuonna 2009 Raimond Obiols i Germa. Lausunnot liite IV Vuosina alivaliokunta valmisteli ja esitti omien mietintöjensä ohella kantojaan parlamentin muiden valiokuntien mietintöjä koskevina lausuntoina. Seitsemän kymmenestä lausunnosta oli osoitettu kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle (LIBE). Muut kolme välitettiin kehitysyhteistyövaliokunnalle (DEVE) perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle (AFCO) sekä kansainvälisen kaupan valiokunnalle (INTA). 3. Kuulemiset ja muut tilaisuudet liite V Raportointikautena ihmisoikeuksien alivaliokunta järjesti yli 40 kuulemistilaisuutta ja keskustelutilaisuutta ihmisoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä. Kuulemisissa keskityttiin tiettyjen maiden tai maantieteellisten alueiden ihmisoikeustilanteeseen sekä horisontaalisiin ihmisoikeuskysymyksiin, kuten kuolemanrangaistukseen, ihmisoikeuksien puolustajien suojeluun, kidutukseen, lasten oikeuksiin, siirtymäkausien oikeusjärjestelyihin, yritysten sosiaaliseen vastuuseen, Kansainväliseen rikostuomioistuimeen ja niin edelleen. Yksi vuotuinen kuulemistilaisuus järjestettiin Turkin ihmisoikeuksista ja toinen EU:n naapuruuspolitiikasta painopisteenä erityisesti ihmisoikeuskysymysten toteuttaminen kansallisissa toimintasuunnitelmissa Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa itäisissä valtioissa (Moldova 2005, Azerbaidzan 2007, Armenia 2008) ja yhdessä tai kahdessa CM\ doc 13/64 PE v02-00

14 Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvassa eteläisessä valtiossa (Marokko 2005, Egypti 2006, Israel 2006, Jordania 2007, Tunisia 2008). Alivaliokunnan kokousten esityslistalla olivat usein ihmisoikeuskysymykset Kiinassa, Venäjällä ja Uzbekistanissa/Keski-Aasiassa. Kokouksissa käsiteltiin myös ihmisoikeustilannetta Kuubassa, Syyriassa, Irakissa, Iranissa, Kambodžassa, Laosissa, Vietnamissa, Filippiineillä, Pakistanissa, Bangladeshissa sekä naisten murhia Meksikossa ja Guatemalassa sekä vähemmistöjen suojelua Vojvodinassa/Serbiassa. Vuosina 2004 ja 2005 tärkeimmät keskustelut alivaliokunnassa koskivat McMillan-Scottin mietintöä eurooppalaisesta ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteesta (EIDHR), ihmisoikeuksiin liittyvien komission toimien arviointia, EU:n erilaisten välineiden vaikutusta sekä eurooppalaista ihmisoikeus- ja demokratia-aloitetta koskevaa komission ohjelma-asiakirjaa vuosille 2005 ja Koska vuosi 2005 oli Välimeren vuosi ja Barcelonan prosessin kymmenvuotisjuhlavuosi sekä vuosi, jolloin pidettiin Euro Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen ensimmäinen täysistunto, alivaliokunta järjesti kuulemistilaisuuden Välimeren alueella (ja erityisesti Algeriassa) tapahtuneista sieppauksista. Toinen julkinen kuulemistilaisuus käsitteli puolestaan mielipiteenvapautta ja parlamentaarisen demokratian kehittymistä Euro Välimerialueella. Säännöllisten julkisten kuulemisten ohella alivaliokunta on osallistunut moniin tärkeisiin ihmisoikeuksiin liittyvää tietämystä parantaviin tapahtumiin. Maaliskuussa 2007 suuressa DROI-tutkimuksessa "Beyond Activism - The impact of the resolutions and other activities of the European Parliament in the field of human rights outside the European Union", jonka teki Venetsiassa sijaitseva Euroopan yliopistojen välinen keskus, saadut tulokset esitettiin seminaarissa, johon osallistui Euroopan parlamentin puhemies. Tärkeä tapahtuma oli yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen 60-vuotispäivä, jota juhlittiin yhdessä Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan komission kanssa EP:n tiloissa järjestetyssä merkittävässä konferenssissa, johon osallistui huomattavia henkilöitä ja ihmisoikeuksien puolustajia kaikkialta maailmasta. Sen lisäksi, että ihmisoikeusyksikkö järjesti vuotuisen ihmisoikeuksia käsittelevän täysistunnon (Saharov-viikon) joulukuussa Strasbourgissa, se koordinoi aktiivisesti konferenssin "20 years of active support to human rights: Sakharov laureates tell their story" järjestämistä Saharov-palkinnon 20-vuotispäivänä joulukuussa (Lisätietoja tästä on Saharov-palkintoa käsittelevässä kohdassa). Kyseisessä konferenssissa parlamentin puhemies ja Andrei Saharovin leski Jelena Bonner sekä paikalla olleet palkinnonsaajat sopivat Saharovverkon perustamisesta antamaan vastavuoroista tukea ihmisoikeuksiin liittyvissä toimissa. PE v /64 CM\ doc

15 Euroopan parlamentti, ihmisoikeuksien alivaliokunta yhteenveto toiminnasta 6. lainsäädäntökausi Yhteistyö muiden valiokuntien kanssa Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) Ihmisoikeuksia Euroopan unionissa koskevat kysymykset kuuluvat kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) toimivaltaan, ja se käsittelee perusoikeuksien kunnioittamisen tilaa EU:ssa. Alivaliokunta tekee tiivistä yhteistyötä tämän valiokunnan kanssa valvoessaan sisäisen politiikan ulkoisia vaikutuksia erityisesti liittyen turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksiin sekä ihmisoikeusnäkökohtiin ihmis- ja elinkaupan yhteydessä. Parlamentti hyväksyi alivaliokunnan työn pohjalta vuonna 2007 Favan mietinnön, jossa arvioitiin ja tuomittiin voimakkaasti toimet, jotka liittyivät EU:n ja muiden maiden kansalaisten luovuttamiseen kidutettaviksi salaisissa pidätyskeskuksissa. CIA:n suorittamien laittomien luovutusten seurantaan liittyen LIBE-valiokunta järjesti toukokuussa 2007 tapaamisen Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden ministerin Chertoffin ja puheenjohtajavaltion Saksan kanssa lisätietojen saamiseksi näistä kysymyksistä. Tässä kokouksessa ihmisoikeuksien alivaliokuntaa edusti Sarah Ludford. Heinäkuussa 2006 järjestettiin tärkeä asiaa koskeva kuulemistilaisuus Euroopan neuvoston parlamentaarista yleiskokousta edustaneen Dick Martyn kanssa, ja tilaisuudessa käsiteltiin Martyn toista kertomusta CIA:n salaisista lennoista ja luovutuksista. Useissa DROI-alivaliokunnan keskusteluissa keskityttiin perusoikeuksien edistämiseen ja suojeluun EU:n perusoikeusviraston perustamisen yhteydessä. Tämän jälkeen käytiin keskustelu viraston johtajan kanssa vuonna Kehitysyhteistyövaliokunta (DEVE) Ihmisoikeuksien alivaliokunnan ohella kehitysyhteistyövaliokunnan työryhmä pitää säännöllisesti kokouksia ihmisoikeuksista kehitysmaissa sekä erityisistä kysymyksistä, kuten lapsisotilaista ja lapsiorjista, ihmisoikeuksia käsittelevien kansalaisjärjestöjen ja asianomaisten hallitusten edustajien kanssa. Viimeksi pidetty kokous koski Pohjois-Ugandaa ja erityisiä kysymyksiä, kuten Intian kastittomien asemaa. Nämä kaksi elintä järjestivät yleistä huolta aiheuttavista kysymyksistä yhteisiä kokouksia ja julkisia kuulemistilaisuuksia. Esimerkiksi kesäkuussa 2007 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa arvioitiin Etiopian ihmisoikeustilannetta kaksi vuotta EU:n seuraamien vaalien jälkeen. Toisen erityisen yhteisen kokouksen järjesti parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajakokous kesäkuussa Siinä tuotiin esiin parlamentin huoli Darfurissa (Sudan) pitkään kestäneestä konfliktista. Samassa yhteydessä arkkipiispa Desmond Tutu ja Nobelin rauhanpalkinnon saanut Jody Williams puhuivat parlamentille ja kehottivat Euroopan parlamentin jäseniä ryhtymään konkreettisiin toimiin ja pysäyttämään aseellisen selkkauksen ja estämään Darfurin kansan kärsimyksen. Kokouksen jälkeen Euroopan parlamentti hyväksyi kehitysyhteistyövaliokunnan aloitteesta 12. heinäkuuta 2007 päätöslauselman, jossa se ilmaisi huolensa Darfurin ihmisoikeustilanteesta. Jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota kehotettiin CM\ doc 15/64 PE v02-00

16 kantamaan vastuunsa ja toteuttamaan kaikki mahdolliset toimet kriisin koetteleman kansan tehokkaaksi suojelemiseksi. Parlamenttien väliset valtuuskunnat Lisäksi parlamentin parlamenttien väliset valtuuskunnat käsittelevät säännöllisesti ihmisoikeuskysymyksiä kaikkialla maailmassa olevien kumppaniparlamenttien kanssa. Alivaliokunta laati ihmisoikeuksien valtavirtaistamista koskevia suuntaviivoja EP:n kaikille kolmansien maiden parlamentteihin yhteydessä oleville parlamenttien välisille valtuuskunnille, ja sen lisäksi se kutsui valtuuskuntien puheenjohtajia kokouksiinsa osallistumaan keskusteluun, jota tietty valtuuskunta kävi asianomaisista maista. AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous Tärkein foorumi poliittiselle vuoropuhelulle, jota käyvät Euroopan parlamentti ja parlamenttien jäsenet Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maista, on AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous Ihmisoikeudet ovat säännöllisesti AKT:n ja EU:n yhteisen puhemiehistön kokousten esityslistalla samoin kuin AKT:n ja EU:n poliittisessa komiteassa. Raportointikauden aikana järjestettiin ihmisoikeusyksikön avustuksella keskusteluja muun muassa tilanteesta Zimbabwessa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Afrikan sarvessa, Sudanissa/Darfurissa, Fidžillä ja Mauritaniassa, ja AKT ja EU laativat yhdessä mietintöjä laittomasta maahanmuutosta, yhdistymisoikeudesta sekä kuolemanrangaistuksesta. Euro Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous Euro Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous antaa mahdollisuuden ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaan parlamentaariseen vuoropuheluun Välimeren maiden kanssa. Tähän liittyen järjestettiin kuulemistilaisuus mielipiteenvapaudesta ja parlamentaarisen demokratian kehittymisestä Euro Välimeri-alueella. Vuonna 2007 täysistunto pidettiin Tunisiassa, ja siinä kiinnitettiin erityistä huomiota "kulttuurien väliseen dialogiin". Edustajakokouksen eri valiokunnat tapasivat useammin ja keskustelivat esimerkiksi arabimaiden ja Israelin välisestä konfliktista, terrorismista, köyhyyden vähentämisestä ja naisten aseman parantamisesta Euro Välimeri-alueen maissa. Politiikkaa, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia käsittelevä valiokunta on ottanut käytännökseen ihmisoikeuksia koskevan kohdan sisällyttämisen jokaiseen esityslistaan. EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen edustajakokous Alivaliokunta teki yhteistyötä myös EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen kanssa, mikä antaa mahdollisuuden ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaan parlamentaariseen vuoropuheluun Latinalaisen Amerikan kanssa. EU:n kansalliset parlamentit Kesäkuussa 2008 EU:n jäsenvaltioiden parlamenttien ihmisoikeusvaliokunnat pitivät Euroopan parlamentissa alivaliokunnan kokouksen yhteydessä kokouksen, jossa keskityttiin erityisesti kidutuksen vastustamiseen EU:n keskeisenä prioriteettina kidutuksen vastaisen kansainvälisen teemapäivän yhteydessä. Kidutusta käsittelevän YK:n erityisedustajan Manfred Nowakin läsnäollessa paikalla olleet jäsenet sopivat antavansa asiaa koskevan julistuksen, jonka mukaan jäsenvaltioiden on muun muassa rahoitettava kidutuksen uhrien kuntoutuskeskuksia ja niiden tulisi allekirjoittaa kidutuksen vastaisen yleissopimuksen lisäpöytäkirja. PE v /64 CM\ doc

17 Euroopan parlamentti, ihmisoikeuksien alivaliokunta yhteenveto toiminnasta 6. lainsäädäntökausi DROI-alivaliokunnan puheenjohtajan toiminta Lisätoimena, jonka avulla pyrittiin tukemaan alivaliokunnan työtä ihmisoikeuksien alalla, puheenjohtaja Hélène Flautre on järjestänyt ihmisoikeuksien puolustajien, suurlähettiläiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa säännöllisesti kahdenvälisiä luottamuksellisia kokouksia, joihin on kutsuttu myös poliittisten ryhmien ja ihmisoikeusyksikön edustajia. Tällaisissa kokouksissa keskityttiin tiedonvaihtoon ja tuen antamiseen kaikille ihmisoikeuksien puolesta taisteleville. 5. Saharov-palkinto Vuodesta 1988 alkaen Euroopan parlamentti on Andrei Saharovin hengessä myöntänyt vuosittain mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon kunnioittaakseen yksilöitä ja järjestöjä, jotka ovat toimineet ihmisoikeuksien ja perusvapauksien puolesta sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Parlamentti nimesi vuoden 2004 mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon voittajaksi Valko-Venäjän journalistiliiton. Merkittävä tapahtuma vuonna 2004 oli entiselle parlamentin kurdijäsenelle ja vuonna 1995 Saharov-palkinnon saaneelle Leyla Zanalle järjestetty juhlatilaisuus. Kun parlamentti myönsi palkinnon Leyla Zanalle, hän oli jo ollut vankeudessa vuoden eikä pystynyt vastaanottamaan palkintoa henkilökohtaisesti. Vietettyään vankeudessa 10 vuotta hän pääsi viimein vapaaksi 9. kesäkuuta 2004 ja saattoi tulla puhumaan Euroopan parlamentin täysistuntoon tämän juhlatilaisuuden yhteydessä, joka järjestettiin 14. lokakuuta Vuonna 2005 palkinto myönnettiin Damas de Blanco -järjestölle tunnustuksena sen työstä Kuuban poliittisten vankien hyväksi, Hauwa Ibrahimille tunnustuksena hänen työstään Nigeriassa sharia-lain mukaisesti syytettyjen naisten ja lasten puolustamiseksi sekä Toimittajat ilman rajoja -järjestölle tunnustuksena sen taistelusta maailman lehdistönvapauden puolesta. Saharov-palkinnon yleisen vaikutuksen lisäämiseksi parlamentti uudisti vuonna 2006 Saharov-palkinnon myöntämismenettelyä koskevia sääntöjä tehdyn vaikutustutkimuksen ehdotuksen pohjalta. Ihmisoikeusyksikkö osallistui prosessiin aktiivisesti. Yksi suurimmista parannuksista oli ehdokkaiden entistä avoimempi nimittäminen niin, että nimitystä eivät tee pelkästään poliittiset ryhmät, vaan myös Euroopan parlamentin jäsenet 40 jäsentä käsittävänä ryhmänä. Tämän jälkeen palkinto on voitu myöntää vain yhdelle, ja kehitysyhteistyövaliokunta ja ulkoasianvaliokunta ovat vastanneet yhdessä palkinnonsaajan valinnasta salaisella äänestyksellä. Seuraavana vuonna eli vuonna 2006 palkinnon sai Aljaksandr Milinkevitš taistelustaan Valko-Venäjän demokraattisten oikeuksien ja poliittisten vapauksien puolesta. Milinkevitš johti maaliskuussa 2006 pidettyjä vilpillisiä presidentinvaaleja kohtaan osoitettuja joukkomielenosoituksia, ja hänet pidätettiin useita kertoja hänen kannustettuaan ihmisiä vaatimaan perustavaa mielipiteenvapautta ja kokoontumisvapautta. CM\ doc 17/64 PE v02-00

18 Vuonna 2007 palkinnon sai sudanilainen lakimies Salih Mahmoud Osman taistelustaan Darfurin verilöylyjen uhrien puolesta. Kun palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran, palkintoseremonia sai valitettavan vähän huomiota. Vuonna 2008 tilanne oli jo muuttunut, minkä mahdollistivat paitsi digitaalisen aikakauden 24 tuntia vuorokaudessa toimivat tiedotusvälineet, myös palkinnon 20-vuotisjuhla. Tällöin parlamentin puhemies kutsui paikalle kaikki elossa olleet aiemmat voittajat, joista suurin osa osallistui 17. joulukuuta 2008 pidettyyn täysistuntoon. Valitettavasti kaikki eivät voineet osallistua, kuten kuubalaiset Damas de Blanco ja Oswaldo Paya, joilta evättiin matkustuslupa, vuonna 1990 palkinnon saanut Aung San Suu Kyi, joka oli määrätty kotiarestiin, ja vuonna 2008 palkittu Hu Jia, jonka Kiinan viranomaiset olivat vanginneet. Hu Jia oli puhunut Euroopan parlamentin jäsenille 26. marraskuuta 2007 puhelinyhteyden välityksellä ihmisoikeuksien alivaliokunnassa järjestetyn julkisen kuulemistilaisuuden yhteydessä, jolloin hän oli tarkastellut Kiinan tilannetta vuoden 2008 olympiakisojen edellä. Suorana seurauksena puheenvuorostaan hänet pidätettiin ja asetettiin syytteeseen "yllyttämisestä kumoukselliseen toimintaan valtiovaltaa vastaan" ja hänet tuomittiin kolmen ja puolen vuoden vankeuteen. Hänen kunniakseen 17. joulukuuta 2008 järjestetyssä palkintojuhlassa esitettiin hänen puolestaan etukäteen nauhoitettu koskettava videoviesti, jonka hänen vaimonsa oli tallentanut kotitietokoneellaan. 6. Valtuuskuntavierailut liite VII Alivaliokunta voi järjestää omia valtuuskuntien vierailuja. Alivaliokunnan jäsenet osallistuvat myös Euroopan parlamentin ad hoc -valiokuntiin. Kuudennella lainsäädäntökaudella alivaliokunnan jäsenet osallistuivat valtuuskuntina moniin tapahtumiin, kuten EU:n ja kansalaisjärjestöjen väliseen vuotuiseen ihmisoikeusfoorumiin, kolmanteen kuolemanrangaistuksen vastaiseen maailmankokoukseen sekä Etyj:n järjestämiin monenvälisiin konferensseihin. Lisäksi alivaliokunta lähetti joka vuosi valtuuskunnan Turkkiin. Toinen valtuuskunta vieraili Kroatiassa vuonna Osallistumalla vaalitarkkailutehtäviin alivaliokunnan jäsenet antavat lisäpanoksen kolmansien maiden ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistamiseen. YK:n ihmisoikeusneuvosto Tärkeä yhteistyöelin ihmisoikeuskysymyksissä on Genevessä sijaitseva YK:n uusi ihmisoikeusneuvosto, jonka perustamista alivaliokunta seurasi suurella mielenkiinnolla ja suurin odotuksin. EP:n valtuuskunta vieraili Genevessä ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja sen jälkeen joka vuosi kerran pääistunnossa tai kahdesti, jos käsiteltiin erityisen tärkeitä kysymyksiä. Jäsenet tapasivat tavallisesti EU:n puheenjohtajavaltion sekä jäsenvaltioiden ja muiden valtioiden suurlähettiläitä, erityisedustajia ja kansalaisjärjestöjä. EP vahvisti jatkuvasti tukensa vahvalle neuvostolle, joka pystyy käsittelemään menestyksekkäästi ihmisoikeusloukkauksia koko maailmassa ajankohtana, jolloin määritellään erilaiset PE v /64 CM\ doc

19 Euroopan parlamentti, ihmisoikeuksien alivaliokunta yhteenveto toiminnasta 6. lainsäädäntökausi työjärjestykset ja työmenetelmät. Vuonna 2007 DROI-alivaliokunnan jäsenet osallistuivat myös YK:n yleiskokouksen kolmanteen komiteaan osana selvitystehtävää. YK:n kanssa tehtävä yhteistyö liite VI Odotettaessa valtuuskunnan vierailua ihmisoikeusneuvostoon alivaliokunta on järjestänyt säännöllisiä keskusteluja sen toimivan puheenjohtajan ja muiden keskeisten virkamiesten, kuten YK:n erityisedustajien, kanssa. Tiivis vuoropuhelu puheenjohtajan kanssa ihmisoikeusneuvoston keskusteluista keskittyi erityisesti yleiseen säännölliseen tarkasteluun, jäsenyysvaatimuksiin ja erityisedustajien mandaatteihin. Vuonna 2005 järjestettiin keskustelu YK:n silloisen ihmisoikeuskomissaarin Louise Arbourin kanssa. Hänen seuraajansa Navanethem Pilla puhui jäsenille vuonna 2008 YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen 60-vuotispäivän yhteydessä järjestetyn konferenssin yhteydessä. Keväällä 2008 DROI-alivaliokunnan jäsenet osallistuivat EP:n ad hoc -valtuuskunnan vierailuun YK:n alaisessa alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa, mitä käsitteli Flautre. YK:n alaisen alkuperäiskansojen pysyvän foorumin puheenjohtaja vieraili myös Euroopan parlamentissa ja osallistui DROI-alivaliokunnan kuulemiseen. Suhteet Euroopan neuvostoon Alivaliokunta on myös käynyt säännöllistä vuoropuhelua Etyj:n parlamentaarisen yleiskokouksen sekä Euroopan neuvoston kanssa. Tässä yhteydessä tehdään jatkuvaa yhteistyötä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa. 7. Tutkimukset liite VIII Ensimmäisenä toimintavuotenaan alivaliokunta, joka toimi tiiviissä yhteistyössä ulkoasioiden pääosaston poliittisen osaston kanssa, käytti asiantuntijabudjettiaan tilatakseen yli 40 ulkoista tutkimusta erilaisista aiheista. Tutkimukset olivat joko pohjana parlamentin mietintöjen laatimiselle (esimerkiksi ihmisoikeuslausekkeista ja -vuoropuheluista sekä pakotteista) ja valtuuskuntien vierailuille, tai ne nostivat esiin kysymyksiä, joita koskevaa keskustelua jatkettiin. Vuonna 2004 alivaliokunnalle esitettiin erikseen tilattu tutkimus rahoitusvälineistä, jotka ovat Euroopan unionin käytettävissä sen ihmisoikeustoimiin kolmansissa maissa, ja tällöin käsiteltiin erityisesti eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusaloitetta. Raportointikaudella teetettiin viisi tutkimusta kuolemanrangaistuksesta (Suurten järvien alueella, Filippiineillä, Singaporessa, Yhdysvalloissa sekä Amerikan sisäisessä järjestelmässä) ja seitsemän tutkimusta ihmisoikeusvuoropuheluista ja -kuulemisista (Iranin, Kiinan, Venäjän, Keski-Amerikan kanssa ja unionin naapuruuspolitiikan ja Cotonou-sopimuksen yhteydessä + synteesitutkimus). Tärkeä tutkimus, joka johti moniin maavierailuihin ja toimeksisaaneiden CM\ doc 19/64 PE v02-00

20 asiantuntijoiden suorittamiin selvityksiin, tehtiin kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta koskevien EU:n suuntaviivojen toteutuksesta. Tämä asiakirja esitettiin ihmisoikeuksia käsittelevälle neuvoston työryhmälle (COHOM), ja se johti käytännön toimiin suuntaviivojen toteutuksen päivittämiseksi. 8. Foorumi kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua varten Alivaliokunnan työn tärkeimpiä ja aktiivisimpia seuraajia ovat kansainväliset ja Brysselissä toimivat kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan edustajat. Jo perustamisensa jälkeisessä ensimmäisessä kokouksessa heinäkuussa 2004 alivaliokunta järjesti keskustelun Amnesty Internationalin EU:n toimiston johtajan kanssa, joka edusti kansalaisjärjestöjen ihmisoikeusja demokratiaverkkoa (HRDN) ja joka esitti kaksi valmisteluasiakirjaa kansalaisjärjestöjen prioriteeteista EU:n ihmisoikeuspolitiikassa. Seuraavina vuosina alivaliokunta järjesti monia keskusteluja HRDN:n kanssa ja kutsui sen edustajia lähes kaikkiin alivaliokunnan kokouksiin esittämään kantojaan ja osallistumaan jäsenten kanssa käytävään keskusteluun. Kuudennen lainsäädäntökauden lopulla vuonna 2008 HRDN julkaisi julistuksen, jossa esitettiin suosituksia seitsemättä lainsäädäntökautta varten. 9. Ihmisoikeusyksikkö Euroopan parlamentin ulkosuhteiden pääosaston horisontaalista yksikköä johtaa tällä hetkellä Geoffrey Harris, ja se käsittää kuusi hallintovirkamiestä, avustajan, neljä sihteeriä ja ajoittain useita sisäisiä ja ulkoisia harjoittelijoita. Yksikön tehtävänä on antaa panoksensa kaikkiin ihmisoikeuksien alivaliokunnan toimiin ja tukea EP:n eri elimiä, yksiköitä ja toimijoita, joita ovat esimerkiksi puhemiehen kabinetti, parlamenttien väliset valtuuskunnat ja parlamentin muut valiokunnat, ihmisoikeuskysymyksissä ja taata näiden toimijoiden alaan liittyvien toimien koordinointi (ihmisoikeudet, demokraattisten arvojen edistäminen, hyvä hallintotapa ja vähemmistöjen suojelu Euroopan unionin ulkopuolella). Yhteisö antaa myös tukea Euro Välimeri-alueen parlamentaariselle edustajakokoukselle, EuroMedille, EuroLatille sekä AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, ja se pitää yhteyttä neuvoston asianomaisiin yksiköihin (ja puheenjohtajavaltioon) sekä Euroopan komissioon (esim. RELEX-pääosasto, pääosasto AidCo, kehitysyhteistyöstä vastaava pääosasto), tukee yhteistyötä ja tiedonvaihtoa ihmisoikeuksien alalla toimivien eurooppalaisten, kansainvälisten ja alueellisten elinten kanssa ja erityisesti Euroopan neuvoston, Yhdistyneiden Kansakuntien, Etyj:n ja Afrikan unionin kanssa. Se myös ylläpitää yhteyttä kansalaisjärjestöihin, ihmisoikeuksien puolustajiin ja suurlähetystöihin ja vaihtaa tietoja niiden kanssa. Yksikkö järjestää alivaliokunnan kokoukset ja kuulemistilaisuudet, valmistelee ja seuraa kolmansiin maihin lähetettäviä valtuuskuntia ja hoitaa puhemiehen ja puheenjohtajan välistä kirjeenvaihtoa ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. PE v /64 CM\ doc

21 Euroopan parlamentti, ihmisoikeuksien alivaliokunta yhteenveto toiminnasta 6. lainsäädäntökausi Annex I - List of Members of the Subcommittee on Human Rights, # Name Title Nationality Political Group 1 FLAUTRE, Hélène Chair FR Greens/EFA 2 HOWITT, Richard Vice-Chair GB PES 3 GAUBERT, Patrick Vice-Chair FR EPP-ED 4 Baroness LUDFORD, Sarah Vice-Chair GB ALDE 5 PINIOR, Józef Vice-Chair PL PES 6 AGNOLETTO, Vittorio Member IT GUE/NGL 7 ANDRIKIENĖ, Laima Liucija Member LT EPP-ED 8 BELOHORSKÁ, Irena Member SK NI 9 CAPPATO, Marco Member IT ALDE 10 DE KEYSER, Véronique Member BE PES 11 DIMITRAKOPOULOS, Giorgos Member GR EPP-ED 12 DUKA-ZÓLYOMI, Árpád Member SK EPP-ED 13 ESTEVES, Maria da Assunção Member PT EPP-ED 14 FRAILE CANTÓN, Juan Member ES PES 15 GAHLER, Michael Member DE EPP-ED 16 GÁL, Kinga Member HU EPP-ED 17 HORÁČEK, Milan Member DE Greens/EFA 18 JOUYE DE GRANDMAISON, Madelein Member FR GYE/NGL 19 KARIM, Sajjad Member GB EPP-ED 20 McMILLAN-SCOTT, Edward Member GB EPP-ED 21 MORGANTINI, Luisa Member IT GUE/NGL 22 NAPOLETANO, Pasqualina Member IT PES 23 Baroness NICHOLSON OF WINTERBOURNE Member GB EPP-ED 24 OBIOLS i GERMÀ, Raimon Member ES PES 25 PETERLE, Alojz Member SK EPP-ED 26 PIETIKÄINEN, Sirpa Member FL EPP-ED 27 RIBEIRO E CASTRO, José Member PT EPP-ED 28 RIES, Frédérique Member BE EPP-ED 29 ROMEVA i RUEDA, Raül Member ES Greens/EFA 30 SAKS, Katrin Member ET PES 31 SPERONI, Francesco Enrico Member IT UEN 32 TABAJDI, Csaba Sándor Member HU PES 33 VAIDERE, Inese Member LV UEN 34 VENTRE, Riccardo Member IT EPP-ED 35 WOJCIECHOWSKI, Bernard Member PL ID CM\ doc 21/64 PE v02-00