Hyönteisten levittämät taudit ja puremat Suomessa
|
|
- Asta Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikko Seppänen TEEMA: KESÄNUMERO 2011 Tulisipa kesä ja kärpäset! Hyönteisten levittämät taudit ja puremat Suomessa Suomessa kotoperäisiä niveljalkaisten välittämiä, kliinisesti merkittäviä infektioita ovat etenkin puutiaisten levittämät Lymen borrelioosi ja puutiaisaivokuume, hyttysten sekä joskus puutiaisten, mäkäröiden tai paarmojen levittämä jänisrutto ja loppukesän hyttyslajien levittämä pogostantauti eli nivelrokko. Kaikkien näiden infektioiden alueellisessa esiintyvyydessä on suurta vaihtelua, ja niiden levinneisyys vaikuttaa ilmaston muutoksen myötä laajentuneen. Borrelioosi ja jänisrutto ovat bakteeritauteja. Niiden varhaisvaiheen diagnoosi on kliininen, ja hoito aloitetaan jo ennen verikokeiden tuloksia. Myöhäisvaiheen borrelioosin sekä taudinkuvaltaan varsin tyypillisten mutta ennusteeltaan joskus vakavien puutiaisaivokuumeen ja pogostantaudin diagnoosi varmistetaan vasta-ainemittauksin. Muun muassa kotoperäisten anaplasmojen, Rickettsia helvetican, Inkoo- ja Uukuniemi-virusten sekä niveljalkaisissa esiintyvien bunyavirusten ja bartonellojen kliininen merkitys on vähäinen tai avoin. Niveljalkaisia tunnetaan yli miljoona lajia. Niistä vain pieni osa on ihmiselle vaarallisia (Moss ja Beeching 2010). Infektiouhkat ovat olleet paljon esillä eri viestimissä, ja kenties sen myötä potilaat hakeutuvat vastaanotolle esimerkiksi puutiaisten pistojen vuoksi aiempaa herkemmin. Lääkärin kannattaakin jäsennellysti arvioida kotimaassa niveljalkaisen piston tai pureman saaneen potilaan infektioriski ja hoidon tarve. Niveljalkaisten levittämät sairaudet Suomessa Suomessa hyttyset voivat levittää nivelrokkoa (Sindbis-virus, pogostantauti) sekä jänisruttoa ja harvinaisena Inkoo-viruksen aiheuttamaa aivotulehdusta. Puutiaiset levittävät borrelioosia, puutiaisaivokuumetta ja harvinaisena jänisruttoa (taulukko 1). Myös naudan laidunkuumeena suomalaisessakin karjassa todettu niin sanottu puutiaiskuume (Anaplasma phagocytophilumin aiheuttama ihmisen granylosyyttinen anaplasmoosi) ja Rickettsia helvetica -infektio saattavat levitä puutiaisten välityksellä (Seppänen 2011). Jänisruton lisäksi paarmojen pureman on epäilty yksittäistapauksissa levittäneen borrelioosia, kun paarma on siirtynyt borreliaa kantaneen eläimen iholla tapahtuneen keskeytyneen aterian jälkeen välittömästi aterioimaan ihmisen iholle. Tämä lienee äärimmäisen harvinainen tartuntareitti. Jänisrutto voi levitä myös mäkäräisen puremasta (Vuento 2010). Puremakohtaan iskevä infektio, useimmin streptokokin tai stafylokokin aiheuttama selluliitti, voi olla myös lähtöisin ihmisen iholta. Myrkkypistiäisten (ampiaisten, mehiläisten ja kimalaisten) pistosten sekundaarinenkin infektio on hyvin harvinainen, ilmeisesti myrkyn antibakteeristen ominaisuuksien johdosta (Moss ja Beeching 2010). Niveljalkaisten levittämien infektioiden esiintyminen Suomessa Borrelioosia tartuttavia Ixodes-puu tiaisia esiintyy koko Etelä- ja Keski-Suomessa. Vuosittais 1393 = Toimitus suosittelee erityisesti opiskelijoille Duodecim 2011;127:
2 KESÄNUMERO ten borrelioositartuntojen määräksi arvioidaan , mutta alueellinen vaihtelu on suurta (Oksi ym. 2008). Il maan tuvuus on suurinta Ahvenanmaalla (220/ ). Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä epätodennäköisemmäksi puu tiais ten pistot ja borrelioositartunnat tulevat. Ixodes-puutiaisia on tosin löydetty satunnaisesti Lapistakin asti Oulu Ilomantsi-linjan pohjoispuolelta (Vapalahti ja Vaheri 2010). Borre lioositartuntoja ilmaantuu eniten silloin, kun puutiaisten liikkuvuus on suurimmillaan (huhtikuusta loka marraskuuhun). Levinneen borrelioosin ilmentymiä (esim. neuroborrelioosi, niveltulehdus) voidaan tavata läpi vuoden. Puutiaisaivokuumeen (TBE) esiintyvyys on ilmastonmuutoksen myötä kasvanut Suomessa tasaisesti 1990-luvun puolesta välistä lähtien. Vuonna 2010 se todettiin 44 ihmisellä. TBE:tä levittävät samat Ixodes-puutiaiset kuin borre lioosiakin. TBE-virusta esiintyy Ixodespuutiaisten esiintymisalueilla hyvin paikallisesti (Kuva 1). Yleisemmin meillä todetaan Ixodes ricinuksen levittämän eurooppalaisen alatyypin virusta, mutta Suomesta on löydetty myös Ixodes persulcatuksen (taigapunkki) levittämää TBE-viruksen siperialaista alatyyppiä. TBEvirusta kantaa endeemisillä alueilla maassamme 0,4 1 % puutiaisista, Baltiassa jopa 5 %. TBE-tapauksia tavataan puutiaisten ollessa luonnossa aktiivisia eli huhtikuusta loka marraskuuhun (Vapalahti ja Vaheri 2010). Jänisruttoa eli tularemiaa (Francisella tularensis) esiintyy Suomessa pääasiassa kesän ja syksyn aikana, usein miniepidemioina ( Jounio ja Renko 2009). Niveljalkaisen pisto tai purema on yleisin tartuntareitti, mutta jänisrutto leviää myös inhaloitaessa, sairasta eläintä käsiteltäessä ihorikkojen kautta ja puutteellisesti kypsennettyä lihaa syötäessä. Ensimmäiset tapaukset ilmaantuvat kesäkuun lopun ja elokuun alun välisenä aikana. Vuosittainen todennettujen tapausten määrä vaihtelee alle sadasta noin tuhanteen. Epidemian aikana valta osa kliinisistä tapauksista jää kuitenkin vaille spesifistä diagnoosia. Eniten jänisruttoa on diagnosoitu Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Kymenlaakson alueilla (Vuento 2010). Ixodes persulcatus Kokkolan saaristo Närpiö Turun saaristo ja Ahvenanmaa Simo Kuopio Varkaus Ixodes ricinus Lappeenrannan seutu Kotka (todennäköinen) Isosaari (Hki) Ennen vuotta 2000 havaitut alueet Vuoden 2000 jälkeen havaitut alueet (edellisten lisäksi) KUVA 1. Tunnetut puutiaisaivokuumeen tartuntapaikat Suomessa. Taigapunkki (Ixodes persulcatus) levittää siperialaisen tautimuodon puutiaisaivokuumetta (ks. myös TAULUKKO 1). (Kuva muotoiltu uudelleen Ina Mannisen piirtämän, aiemmin Kustannus Oy Duodecimin Kuka pelkää punkkia -kirjassa julkaistun kuvan pohjalta.) Pogostantauti ja Inkoo-virus. Sindbis-viruksen aiheuttamaa nivelrokkoa eli pogostantautia tavataan yleensä loppukesästä seitsemän vuoden välein toistuvina epidemioina. Tautia levittävät loppukesän hyttyset (Culex, Culiseta) elo syyskuussa. Mahdollisesti kanalintujen kantojen pienenemiseen liittyen viimeisin odotettu esiintymisvuosi 2009 jäi Suomessa aikaisempia rauhallisemmaksi. Tautia todetaan nykyisin myös leveyspiirien 60 ja 64 välisen alueen pohjoispuolella Oulujokilaaksossa ja Rovaniemenkin korkeudella (Sane ym. 2010). Inkoo-enkefaliittia puolestaan on kuvattu harvinaisena etenkin heinäkuussa (Vapalahti ja Vaheri 2010). M. Seppänen
3 Suomessa sairastuneen tyypilliset taudinkuvat Borrelioosi. Veriaterian alkamisesta siihen, että Ixodes-puutiainen kasvaa havaittavasti kuluu vähintään 48 tuntia. Puutiaisen suolessa olevan borreliabakteerin muuttuminen infektiiviseksi ja siirtyminen puutiaisen sylkirauhasiin ja sitä kautta ihoon kestää vähintään 24 tuntia. Borrelioosissa ylivoimaisesti tavallisin löydös on iholla laajeneva punoitus, erythema migrans (EM). Se kehittyy tyypillisesti puutiaisen puremajäljen ympärille ja leviää 3 30 vuorokauden aikana tartunnasta yli viiden senttimetrin läpimittaan (Kuva 2). Läheskään kaikille ei kuitenkaan kehity EM:ää. Tuolloin oireena voi olla epäspesifinen kuumetauti, johon ei liity yskää, nuhaa tai ripulia. Taudin levitessä oirekuvaan voivat kuulua vähäoireinen meningiitti, meningoradikuliitti, aivohermohalvaus (neuroborrelioosi), mono- tai oligoartriitti, tendiniitti, daktyliitti tai myokardiitti. Puutiaisaivokuume leviää heti Ixodes-puutiaisen piston yhteydessä. Puutiaisaivokuume aiheuttaa yleensä kaksivaiheisen oireilun. Viikon itämisajan jälkeen ilmaantuu noin kuusi vuorokautta kestävä ensimmäinen vaihe, jota hallitsevat lievä kuume ja epäspesifiset infektiooireet. Kahdella kolmasosalla sairastuneista infektio loppuu tähän. Varsinaisessa puutiaisenkefaliitissa seuraa 3 21 vuorokauden oireettomuuden jälkeen toisen vaiheen keskushermosto-oireet (meningoenkefaliitti tai enkefalomyeliitti), useimmilla lievemmät meningeaaliset oireet ovat selkeimpiä. Pienelle osalle potilaista jää pitkäaikaisia halvauksia, kuulo- ja tasapainohäiriöitä tai neuropsykiatrisia oireita, kuten masennusta ja vaikeuksia keskittymisessä ja hahmottamisessa (Vapalahti ja Vaheri 2010). Jänisruton itämisaika on keskimäärin 3 5 vuorokautta. Yleisoireita ovat korkea kuume, päänsärky ja lihaskivut. Pistoskohtaan kehittyy ulseroglandulaarisessa muodossa kivulias punoittava kyhmy (Kuva 3), joka haavautuu muodostaen kuolionäpyn. Tulehdus leviää paikallisiin imusolmukkeisiin, jotka suurenevat ja usein märkivät. Tieto paikkakunnalla esiintyvästä tularemiasta helpottaa diagnoosin tekemistä (Vuento 2010). KUVA 2. Miespotilaan polvitaipeessa keskeltä vaalentunut erythema migrans (EM), jossa alaosassa puremajälki. Naispotilailla kauttaaltaan punoittavat leesiot ovat yleisempiä. EM leviää tyypillisesti nopeammin venytyksen suuntaan, kuten kuvassa polven yläosan ja reiden sivun iholla. (Kuva: Mikko Seppänen) KUVA 3. Jänisruton ulseroglandulaarisen muodon iholeesio, kuolionäppy. Suomesta ei ole vuosikymmeniin tavattu muita kotoperäisiä kuolionäpyn aiheuttavia bakteereita. (Kuva: Ulla Jounio ja Marjo Renko, julkaistu aiemmin Duodecim 2009;125:1513, kuva 2.) Pogostantaudin eli nivelrokon itämisaika on noin viikko. Makulopapulaarinen ihottuma, kuume, lihaskivut ja lymfadenopatia kestävät yleensä vain päiviä. Niveloireita saa 95 % potilaista. Niitä on aikuisista sairastuneista puolella vielä vuoden ja neljäsosalla kolmenkin vuoden kuluttua. Tuolloin enää 4 %:lla on selkeä, joskus erosoiva niveltulehdus. Palpaatioarkuutta tai vain koettua nivelkipua on kumpaakin noin 10 %:lla potilaista (Kurkela ym. 2008) Hyönteisten levittämät taudit ja puremat Suomessa
4 KESÄNUMERO YDINASIAT 88Suomessa esiintyy vain harvoja niveljalkaisten välityksellä leviäviä kliinisesti merkittäviä sairauksia. 88Niveljalkaisten välittämiä kotoperäisiä bakteeritauteja ovat etenkin borrelioosi ja jänisrutto, virussairauksia puutiaisaivokuume ja pogostantauti. 88Borrelioosin ja jänisruton varhaisvaiheissa hoitopäätös perustuu kliiniseen taudinkuvaan. 88Diagnoosivaikeuksien ja komplikaatioiden johdosta borrelioosin myöhäisvaihe, epätyypillisemmät tularemiamuodot, puutiaisaivokuume ja pogostantauti pyritään osoittamaan mikrobiologisesti. 8 8 Harvinaiset bakteeri- ja virussairaudet vaativat lisää mikrobiologista ja epidemiologista tutkimusta niiden kliinisen merkityksen tarkemmaksi arvioimiseksi. Muut taudinaiheuttajat. Suomalaisesta väes töstä 50 %:lla on vasta-aineita Inkoovirukselle (Vapalahti ja Vaheri 2010). Kotoperäiset anaplasmakannat aiheuttanevat oireettomia tai vähäoireisia infektioita. Eurooppalaisista I. ricinus puutiaisista on löydetty laajalti R. helveticaa, joka voi aiheuttaa lähinnä epäspesifisen kuumetaudin. Ei tiedetä, aiheuttaako se Suomessa kuumina kesäkuukausina infektioita (Seppänen ja Vapalahti 2010). Niveljalkaisen piston tai pureman luonnollinen kulku Hyttyset. Suomessa elää noin 40 sääskilajia (Aedes, Culex, Culiseta, Anopheles). Herkkyys hyttysten syljelle vaihtelee voimakkaasti. Ainoastaan noin 5 % suomalaisista ei reagoi hyttysten pistoihin mitenkään. Nopeaa IgE-välitteistä hyttysen syljen proteiinien aiheuttamaa hyttysallergiaa, jossa pistoskohtaan tai laajemmalle kehittyy nokkosihottumaa, esiintyy alkukesästä noin 10 %:lla väestöstämme. Hidas myöhäisreaktio tekee pistoskohtaan seuraavaksi päiväksi punoittavan turvotuksen. Molemmissa reaktiomalleissa paikallinen kutina on voimakasta. Myöhäisreaktio kestää joskus jopa kaksi viikkoa. Hyttysten pistoista voi aiheutua myös nokkosjäkälää, rakkulaisia ja erythema multiformen tyyppisiä reaktioita, joita voidaan virheellisesti pitää EM-ihottumana. Luonnollisen siedättymisen merkkinä kesän myötä nopeat reaktiot lieventyvät ja jäävät pois. Ristiallergiaa eri hyönteislajien syljen proteiineille ei ole todettu (Hannuksela 2007). Paarmat ja puutiaiset. Paarman purema aiheuttaa isohkon paukaman ja kovaa kutinaa, joka useimmiten alkaa laantua jo alle vuorokaudessa. Todellisia allergisia reaktioita aiheuttavat lähinnä Chrysops-suvun sokkopaarmat, harvoin Hematopota-suvun suppupaarmat. Puutiaisten pistot voivat aiheuttaa osalle ihmisistä nopean IgE-välitteisen yliherkkyysreaktion, joka menee yleensä ohi viiden vuorokauden kuluessa pistosta. Myös nokkosrokkoa ja anafylaksiaa on kuvattu (Han nuksela 2007, Moss ja Beeching 2010). Hirvikärpänen, mäkärät ja polttiaiset. Hirvikärpäsen (Lipoptera cervi) puremasta johtuvat nopeat ja hitaat allergiset reaktiot ovat yleisiä. Jälkimmäinen voi kehittyä viikkoja tai kuukausia kestäväksi pieneksi kyhmyksi. Suomen mäkärät (n. 40 lajia) lentävät pää asiassa alkukesällä. Puremasta seuraa ärsytysreaktiona pieni ihonalainen verenpurkauma, ja sen ympärille muodostuu läpimitaltaan 1 2 senttimetrin kokoinen punainen ja lievästi turvonnut alue. Mäkäräallergia on hyvin harvinaista. Kotimaisten polttiaisten (n. 70 lajia, Ceratopoginidae, Culicoides) pientä, läpimitaltaan 1 3 millimetrin kokoista puremakohtaa polttelee voimakkaasti. Polttiaiset eivät kuitenkaan aiheuttane allergisia reaktioita (Hannuksela 2007). Polttiaiset ja hirvikärpänen eivät Suomessa tiettävästi levitä bakteeri- tai virusinfektioita, tosin hirvikärpäset kantavat patogeenisuudeltaan avoimia bartonelloja. Kissanraapimatautia (Bartonella henselae) ei ole todettu kotoperäisenä (Vuento 2010). Myrkkypistiäiset. Vaikka myrkkypistiäisten pistoissa ei yleensä ole infektiovaaraa, voi allergia niille aiheuttaa vaikeaakin sairastavuutta. Ampiaiset (Vespula), mehiläiset (Apis mellifera) ja kimalaiset (Bombus) aiheuttavat toksisen reaktion kaikille (särky, punoituksen ja turvotuksen läpimitta 1 3 cm), oireet M. Seppänen
5 häviävät vuorokaudessa tai kahdessa. Allergia kimalaisille on harvinaista. Allerginen reaktio on myrkkyreaktiota laajempi, ja siihen voi liittyä nokkosrokkoihottumaa paikallisesti tai yleistyneenä ympäri kehon. Reaktion voimakkuus ei ennusta seuraavien pistosreaktioiden voimakkuutta (Hannuksela 2007). Anafylaksiatapaukset on syytä ilmoittaa HUS:n Iho- ja allergiasairaalan anafylaksiarekisteriin (www. terveysportti.fi). Vakavan anafylaktisen reaktion saanut potilas kannattaa lähettää iho tautilääkärille IgE-välitteisen allergian ja siedätyshoidon tarpeen arvioon. Myrkkypistiäisten välillä ei ole ristiallergiaa (Hannuksela 2007). Muut oireita aiheuttavat kotoperäiset niveljalkaiset. Ihmisen ulkoloiset päätäi (Pediculus humanus capitis), satiainen (Phthirus pubis) ja syyhypunkki (Sarcoptes scabiei) eivät levitä muita infektiotauteja. Kissan, koiran, oravan ja lintujen kirppujen (Siphonaptera) puremat aiheuttavat usein voimakkaasti kutisevia papuloita. Niiden keskellä on useimmiten tumma täplä. Kirput voivat hyökätä ihmisen kimppuun esimerkiksi asunnon ullakolta tai ikkunan lähellä olevasta pöntöstä tai pesästä. Iho-oireiden taustalla voivat myös olla sänky luteiden (bed bug, Hemiptera) aiheuttamat yliherkkyysreaktiot. Sänkylude asustaa seinien ja lattialistojen raoissa, patjan saumoissa tai huonekaluissa. Näistä piilopaikoistaan se aamu yön tunteina ryömii aterioimaan ihmisen iholle. Tuntien kuluessa todetaan ihon ja patjan rajoja noudattavat voimakkaasti kutisevat vaaleiden puremien rivit ja rykelmät ( Jokiranta ym. 2010). Mitä huomioin kliinistä tutkimusta tehdessäni? Puremakohdan paikallinen tila. Puremakohtaa tutkittaessa arvioidaan etenkin, onko kyseessä puutiaisen piston aiheuttama ihoborrelioosi (EM) tai jänisrutto. EM kehittyy tyypillisesti puutiaisen pistoskohdan ympärille (Uggeldahl ja Peltomaa 2010). EM:n tyypillisiä paikkoja ovat genitaalialueet, pakaravako, niveltaipeet ja esimerkiksi hihojen, housujen tai shortsien resorien sekä rintaliivien alueet. Epäselvissä tilanteissa voidaan seurata, kasvaako iholeesio vai alkaako se muuhun kuin EM:ään viitaten rauhoittua. Pistoskohtaan voi kehittyä mikrobituotteiden aiheuttaman suoran kudostuhon tai voimakkaan tulehdusreaktion johdosta myös haavauma. Tupakan iholle tumppaamisesta syntyvää jälkeä muistuttavaa haavaumaa, puremajäljen kuolionäppyä (eschar) ja siihen liittyvää paikallisten imusolmukkeiden suurenemista tavataan Suomessa jänisruton yhteydessä. Kuolionäppyleesioita nähdään myös neutropeniapotilaan sepsiksessä. Muita kuolionäppyä aiheuttavia kotoperäisiä infek tioita ei ole kuvattu Suomessa vuosikymmeniin (Seppänen ja Vapalahti 2010). Helsingin Luonnontieteellisessä museossa on sen sijaan ollut oma ruskohämähäkkikanta. Erotusdiagnostisesti kuolionäpyssä voikin tulla kyseeseen näiden Loxosceles-sukuun kuuluvien 3 5 senttimetrin mittaisten hämähäkkien puremien aiheuttama nekroottinen araknidismi. Toksiselta pohjalta syntyy paikallinen, aluksi kivuton mutta muutamassa tunnissa kivuliaaksi muuttuva tulehdusreaktio ja päi vien aikana leviävä nekroosi (Moss ja Beeching 2010). Muut ihomuutokset. Allergisten ihoreaktioi den lisäksi nivelrokossa (pogostantauti) on laajalti makulopapulaarista, joskus vesikelloutuvaa ihottumaa, joka usein kutisee (Vapalahti ja Vaheri 2010). Jänisrutossa yli kolmasosalla tautitapauksista nähdään sekundaarisia ihomuutoksia, kuten erythema multiformea, kyhmyruusua, nokkosihottumaa tai jopa vyöruusua muistuttavaa rakkulaihottumaa (Vuento 2010). EM:n lähistölle, nänninpäähän tai korvalehden nipukkaan voi kehittyä joskus lymfosytooma, usein lapselle (Blomgren ja Pitkäranta 2010). Vuosien kuluessa etenkin alaraajojen ojentajapuolelle kehittyvä acrodermatitis chronica atrophicans eli ACA-ihoborrelioosi on nykyisin harvinainen. ACA:ssa iho turpoaa aluksi, sitten se tummenee ja surkastuu (Oksi ym. 2010). Yleistila. Arvioon kuuluvat luonnollisesti myös muun muassa yleisten infektioiden löytämiseen tähtäävät toimet, sydämen auskultaatio (myoperikardiitit, endokardiitit) sekä neurologinen arvio (niskajäykkyys, pareesit, tuntomuutokset ja -puutokset). Nivelten tut 1397 Hyönteisten levittämät taudit ja puremat Suomessa
6 KESÄNUMERO kiminen kuuluu pogostantaudin ja borre lioosin tutkimuksiin. Diagnostiset testit ja hoito Borrelioosi. EM-diagnoosi on aina kliininen, vasta-aineita borrelialle ei EM-episodista ole ehtinyt muodostua (kestää 3 4 viikkoa) (taulukko 1). Borrelioosin diagnostiikkaa ja hoitoa on kuvattu yksityiskohtaisesti äskettäin tässä lehdessä (Oksi ym. 2008). Mikäli selluliitin ja EM:n välinen erotusdiagnoosi on hoidon alussa epävarma, tulee hoitoon valita myös borrelioosiin dokumentoidusti tehoava lääke. Levinneen borrelioosin hoitoarvio. Seerumin (ja neurologisissa oireissa likvorin) vastaaineiden mittaamisesta on hyötyä aina levinnyttä borreliainfektiota perustellusti epäiltäessä (Oksi ym. 2008). Likvorin ja nivelnesteestä löytyvän Borrelia burgdorferin nukleiinihapon osoitus auttaa keskushermosto- ja nivel infektioi den varmistamisessa, mutta on testinä epäherkkä. Hankalasti arvioitavissa tapauksissa voi vähintään kuukauden kuluttua ensimmäisestä otettu uusi borreliavasta-ainemittaus olla informatiivinen. Borrelioosioireiden pitkittymisestä on hiljattain kirjoitettu tässä lehdessä (Wahlberg ja Nyman 2009). Borrelioosiin suositeltu mikrobilääkehoito on esitetty Taulukossa 2. Puutiaisaivokuume. TBEV-vasta-aineita ei ole todettavissa vielä taudin ensimmäisessä vaiheessa, jolloin potilas on vireeminen muttei yleensä hakeudu hoitoon. Keskushermosto-oireista puutiaisaivokuumetta epäiltäessä tehdään likvoritutkimuksen ohella seerumin TBEV-IgM-vasta-ainemääritys. Likvorin TBEV-vasta-ainemääritys tai toisen seeruminäytteen tutkiminen on tarpeen lähinnä, jos epäillään puutiaisaivokuumetta rokotteen aiem min saaneella henkilöllä, joka ei kuitenkaan ole huolehtinut uusintarokotuksista (Vapa lahti ja Vaheri 2010). Jänisrutto. Jänisruttotapauksista valtaosa diagnosoidaan joko pelkästään kliinisen taudinkuvan perusteella tai vasta-ainetestein. Vastaaineita muodostuu vasta vuoro kauden kuluttua sairastumisesta, joten sero kon versio alkuvaiheen negatiivisen testin jälkeen tai vas ta-ainepitoisuuden nelinkertainen nousu seerumissa varmistaa diagnoosin. Titteriä 1:160 voi jo pitää epäilyttävänä. Käytännössä hoito on aloitettava kliinisen kuvan perusteella ennen spesifistä diagnoosia (Taulukko 2). Pistoskohdasta alkava ulseroglandulaarinen tularemia ei yleensä aiheuta suurta diagnostista ongelmaa. Okuloglandulaarinen (silmätulehdus ja kaulan lymfadenopatia), glandulaarinen (primaarihaavaumaa ei löydy) tai keuhkotularemia tulisi hoidon ohessa pyrkiä varmistamaan käytettävissä olevin keinoin. Francisella tularensis vaatii kasvaakseen erityismenetelmiä, bakteeria voidaan mikrobiologin kanssa sopien yrittää viljellä verestä, likvorista tai märkänäytteistä. Nivelrokko. Diagnoosi varmistetaan aina mittaamalla seerumista IgM- ja IgG-vastaaineet. IgM-vasta-aineita ilmaantuu oireiden alusta keskimäärin viikossa, IgG-vasta-aineita kymmenessä vuorokaudessa. Akuutissa infektiossa todetaan yksittäisen näytteen positiivinen IgM ja laboratorion tekemän varmistavan HI-testin suurentunut titteri ( 20) tai parinäytteen serokonversio. Yleisiin pitkittyneisiin niveloireisiin voi toisinaan liittyä myös jatkuvasti suurentuneita IgM-vasta-ainepitoisuuksia (Manni ym. 2008). Ehkäisy ja uusiutumisriski Puutiaisaivokuumeelta suojautumiseen on käytettävissä tehokas rokote. Tularemiarokotetta ei ole juurikaan käytetty maailmalla. Suomessa saatavista taudeista kerran sairastettu puutiaisaivokuume ja nivelrokko saavat aikaan elinikäisen immuniteetin, borrelioosissa tai jänisrutossa näin ei tapahdu. Suomessa pistoilta ja puremilta välttyy parhaiten kiinnittämällä huomiota pukeutumiseen. Vaalea asu houkuttelee vähemmän hyönteisiä. Pitkähihainen ja -lahkeinen vaatetus suojaa puremilta, nilkat voidaan suojata jalkineilla tai laittamalla lahkeet sukkiin. Hyönteiset pistävät huonommin tiheän kankaan läpi, ja puutiaiset kiinnittyvät heikommin liukkaaseen kankaaseen. Ulkoiluvaateliikkeissä on myynnissä myös permetriinillä käsiteltyjä vaatteita. Käsittelyn luvataan kestävän toistuvaa pesua. M. Seppänen
7 Taulukko 1. Tavallisimmat niveljalkaisten levittämät taudit Suomessa. Infektio Vektori(t) Esiintyminen Tartuntaaika (kk); itämisaika (vrk) Ensioire (tautimuoto) Diagnoosi Borrelioosi Puutiaiset, harvoin paarmat Etelä- ja Keski-Suomi, harvinaista Oulu Ilomantsi-linjan pohjoispuolella. IV X (XI); 3 30? Erythema migrans ja/tai kuumetauti, johon ei kuulu yskää, nuhaa tai ripulia. Erythema migrans: kliininen. Levinnyt: vasta-ainetesti (S/Li), nukleiinihappo-osoitus (Li/Sf). Puutiaisaivokuume Puutiaiset Tunnetut tautitapaukset ks. kuva 1. Siperialaista muotoa länsirannikolla ja itärajalla paikallisena. 1 IV X (XI); n. 7 Noin kuusi vuorokautta kestävä epäspesifinen kuumetauti, sitten 3 21 vuorokauden kuluttua neurologinen oire (eurooppalainen muoto) tai jos ensioire on neurologinen (siperialainen muoto). Aina vasta-ainetesti (S). Rokotetun mutta uusintarokotuksista huolehtimattoman tautiepäily: vasta-ainetesti (S, Li). Jänisrutto eli tularemia Hyttyset, puutiaiset, mäkärät, paarmat Koko Suomi, eniten Keski-Suomen, Pohjois- Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Kymenlaakson alueilla. VI VIII; 0,5 14 Korkea kuume, päänsärky ja lihaskivut sekä 1) imusolmukkeiden suurenema (glandulaarinen muoto) +/ kuolionäppy pistoskohdassa (ulseroglandulaarinen muoto) +/ silmätulehdus (okuloglandulaarinen muoto) tai 2) sairasta eläintä käsitelleen keuhkokuume (pneumoninen muoto). Ulseroglandulaarinen: kliininen. Muu tautimuoto tai hoidon jälkeinen relapsi: vasta-ainetesti (S), tarvittaessa toistetaan kolmen viikon kuluttua. Viljely: ks. teksti. Pogostantauti eli nivelrokko Loppukesän hyttyslajit Nykyisin kaikkialla leveyspiirien 60 ja 64 välissä, tätä pohjoisemmassa ainakin Oulujokilaaksossa ja Rovaniemen ympäristössä. VIII IX; n. 7 Päiviä kestävät makulopapulaarinen ihottuma, kuume, lihaskivut ja imu solmukkeiden suurentuminen. Lisäksi 95 %:lla on (usein pitkittyviä) niveloireita (kipu, arkuus, joskus turvotus). Yleisimmin oireilevat nilkat ja ranteet, keskimäärin 3 8 oireilevaa niveltä. Aina vasta-ainetesti (S), tarvittaessa toistetaan 2 3 viikon kuluttua. 1 Vektorien levinneisyys kuten borrelioosissa. S = seerumi tai plasma, Li = selkäydinneste, Sf = nivelneste Taulukko 2. Borrelioosin ja jänisruton mikrobilääkehoito. Infektio Ensijainen Toissijainen Huomioi Borrelioosi EM: amoksisilliini mg x 2 3 suun kautta (lapsilla 50 mg/kg/vrk) 2 vk, jos yleisoireita 3 vk. EM: doksisykliini 100 mg x 2 suun kautta (lapsilla kefuroksiimiaksetiili 30 mg/kg/vrk tai atsitromysiini kokonaisannokseen mg/kg) 2 3 vk. EM ja lääkeaineallergiat: kefuroksiimiaksetiili 500 mg x 2 suun kautta 2 3 vk tai atsitromysiini 500 mg x 1 suun kautta 10 vrk. Levinnyt: keftriaksoni mg x 1 suoneen 2 3 vk. Levinnyt: konsultoi infektiolääkäriä. Jänisrutto Siprofloksasiini mg x 2 suun kautta vrk. Odottava äiti tai pikkulapsi: tobramysiini tai gentamysiini 5 mg/kg/vrk suoneen vrk. EM = erythema migrans. Doksisykliini 100 mg x 2 suun kautta vrk. Levofloksasiini 500 mg x 1 2 suun kautta vrk. Uusiutunut tauti hoidon jälkeen: konsultoi infektiolääkäriä Hyönteisten levittämät taudit ja puremat Suomessa
8 KESÄNUMERO 2011 Paljaat ihoalueet voi suojata sääskiltä hyttyskarkottein. Teholtaan parhaaksi on osoittautunut prosenttinen dietyyli tolu amidiliuos (DEET). Sitä sisältävää liuosta tulisi lisätä iholle 3 4 tunnin välein hikoilun määrästä riippuen. Konsentroituneet DEET-liuokset suojaavat osaksi myös puutiaisten puremilta. DEET:n neurotoksisuus rajoittaa kuitenkin sen pitkäaikaista käyttöä suurina pitoisuuksina etenkin lapsilla. Liuosta ei myöskään pidä laittaa limakalvoille (Siikamäki ym. 2010). MIKKO SEPPÄNEN, LKT, infektiosairauksien erikoislääkäri HUS/HYKS, medisiininen tulosyksikkö, infektiosairauksien klinikka PL 348, HUS Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkio (Baxter, CSL Behring, Octapharma, Sanquin). Luentopalkkio (AstraZeneca, Baxter, CSL Behring, GSK, Octapharma, Pfizer, Sanquin, Steripolar). Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (AstraZeneca, Baxter, CSL Behring, GSK, Octapharma, Pfizer, Sanquin, Steripolar). Summary Insect-borne diseases and insect bites in Finland Clinically significant endemic, arthropodborne infectious diseases in Finland include Lyme disease, tick-borne encephalitis, tularemia and Karelian fever. The diagnosis of early borreliosis or tularemia is clinical and the treatment is initiated already before the results of eventual blood tests. The diagnosis of late stage borreliosis, tick-borne encephalitis or Karelian fever is confirmed mainly with serologic tests. The clinical significance of endemic anaplasmosis, Rickettsia helvetica, Inkoo and Uukuniemi viruses as well as anthropod-borne bunyaviruses and bartonelloses is either minor or remains open. KIRJALLISUUTTA Blomgren K, Pitkäranta A. Lapsen kor va lehden borrelialymfosytooma. Duodecim 2010;126:1860. Cohen JI, Jaffe ES, Dale JK, ym. Characterization and treatment of chronic active Epstein-Barr virus disease: a 28 year experience in the United States. Blood 2011 March 31; [Epub ahead of print]. DOI /blood Hannuksela M. Hyönteisyliherkkyys. Kirjassa: Kansallinen allergiatyöryhmä. Sietokyky ja sen parantaminen aller giassa. Helsinki: Kansanterveyslaitos 2007, liite 1 s. 42. Jokiranta S, Salo E, Kotilainen H. Niveljalkaiset. Kirjassa: Hedman K, Heikkinen T, Huovinen P, Järvinen A, Meri S, Vaara M, toim. Mikrobiologia. Helsinki: Duodecim 2010, s Jounio U, Renko M. Lasten jänisrutto. Duodecim 2009; 125: Kelly P, Angelakis E, Raoult D. Rickettsia and rickettsia like organisms. Kirjassa: Cohen J, Powderly WG, Opal SM, toim. Infectious diseases. London: Mosby 2010, s Kurkela S, Helve T, Vaheri A, Vapalahti O. Arthritis and arthralgia three years after Sindbis virus infection: clinical follow-up of a cohort of 49 patients. Scand J Infect Dis 2008;40: Manni T, Kurkela S, Vaheri A, Vapalahti O. Diagnostics of Pogosta disease: antigenic properties and evaluation of Sindbis virus IgM and IgG enzyme immunoassays. Vector Borne Zoonotic Dis 2008; 8: Moss P, Beeching NJ. Arthropods and ectoparasites. Kirjassa: Cohen J, Powderly WG, Opal SM, toim. Infectious diseases. London: Mosby 2010, s Oksi J, Seppälä IJT ja Hytönen J. Lymen borrelioosin diagnostiikka ja hoito. Duodecim 2008;124: Oksi J, Seppälä IJT, Hytönen J. Borreliat, treponeemat ja leptospirat. Kirjassa: Hedman K, Heikkinen T, Huovinen P, Järvinen A, Meri S, Vaara M, toim. Mikrobiologia. Helsinki: Duodecim 2010, s Sane J, Guedes S, Kurkela S, Lyyti käinen O, Vapalahti O. Epidemiological analysis of mosquito-borne Pogosta disease in Finland, Euro Surveill 2010; 15: Seppänen M. Eläinten ja ihmisten puremat. Kirjassa: Hedman K, Heikkinen T, Huovinen P, Järvinen A, Meri S, Vaara M, toim. Infektiosairaudet. Helsinki: Duodecim 2011, s Seppänen M, Vapalahti O. Ricketsiat, anaplasmat ja ehrlichiat. Kirjassa: Hedman K, Heikkinen T, Huovinen P, Järvinen A, Meri S, Vaara M, toim. Mikrobiologia. Helsinki: Duodecim 2010, s Siikamäki H, Jokiranta S, Meri S. Alku eläimet. Kirjassa: Hedman K, Heikkinen T, Huovinen P, Järvinen A, Meri S, Vaara M, toim. Mikrobiologia. Helsinki: Duodecim 2010, s Uddin M, Aiello AE, Wildman DE, ym. Epigenetic and immune function profiles associated with posttraumatic stress disorder. Proc Natl Acad Sci U S A 2010;107: Uggeldahl PE, Peltomaa M. Lymen borrelioosin ihomuutokset. Duodecim 2010;126: Vapalahti O, Vaheri A. Zoonoosi- ja arbovirukset. Kirjassa: Hedman K, Heikkinen T, Huovinen P, Järvinen A, Meri S, Vaara M, toim. Mikrobiologia. Helsinki: Duodecim 2010, s Vuento R. Muita gramnegatiivisia bakteereita. Kirjassa: Hedman K, Heikkinen T, Huovinen P, Järvinen A, Meri S, Vaara M, toim. Mikrobiologia. Helsinki: Duodecim 2010, s Wahlberg P, Nyman D. Voiko Lymen borrelioosi kroonistua? Duodecim 2009; 125: M. Seppänen
Keskisuomalaiset zoonoosit
Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi
LisätiedotPuutiaisesta ei päivääkään. Koiran ulkoiset asukkaat Apteekkikoulutus 2006
Puutiaisesta ei päivääkään Koiran ulkoiset asukkaat Apteekkikoulutus 2006 Ulkoloiset ovat yleisiä Ruotsalaisen tilaston mukaan 25 % eläinlääkärin potilaista on iho-ongelmaisia, joilla tavallisin syy on
LisätiedotMyyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela
Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä
LisätiedotLymen tautiin liittyvä niveltulehdus
Lymen tautiin liittyvä niveltulehdus Mikä on Lymen tautiin liittyvä niveltulehdus? Lymen tautiin liittyvää niveltulehdusta kutsutaan joskus myös Lymen artriitiksi. Se on yksi Borrelia burgdorferi -bakteerin
LisätiedotLymen tautiin liittyvää niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Lymen tautiin liittyvää niveltulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON LYMEN TAUTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS? 1.1 Mikä se on? Lymen tautiin liittyvää niveltulehdusta
LisätiedotLymen borrelioosin diagnostiikka ja hoito
Katsaus Jarmo Oksi, Ilkka J. T. Seppälä ja Jukka Hytönen Lymen borrelioosin diagnostiikka ja hoito Lymen borrelioosin ilmaantuvuus maassamme on viimeisten kymmenen vuoden aikana lisääntynyt tasaisesti
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotKeskushermostoinfektio puutiaisaivokuume, neuroborrelioosi vai molemmat?
Antti Varis, Jarmo Oksi ja Hannu Järveläinen TAPAUSSELOSTUS Keskushermostoinfektio puutiaisaivokuume, neuroborrelioosi vai molemmat? Samat puutiaiset voivat välittää sekä puutiaisaivokuumetta että Lymen
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotTarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä
WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?
LisätiedotNauti kesästä - suojaudu punkilta
Nauti kesästä - suojaudu punkilta Punkki eli puutiainen on yleinen Suomen luonnossa aina eteläisintä Lappia myöten. Tärkein keino suojautua punkin levittämiltä taudeilta on ehkäistä punkin purema ennalta.
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotInjektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia
LisätiedotBorrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista
1 Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista Vasta-aineseulonta tehdään aina ensin kahden ELISA-testin avulla, eli S-Borr C6 (2001) ja S- Borr IgG (2004). Jos tulokset eriävät, tai jos jompikumpi tai
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotLepakkorabiestutkimus
Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä
LisätiedotBorrelioosin kliininen diagnostiikka ja hoito
Tieteessä kättä pidempää Mari Kanerva dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri HYKS, infektiosairauksien klinikka mari.kanerva@hus.fi Borrelioosin kliininen diagnostiikka
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotPuutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS
Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotTBE ja muut (kuin LB) Jarmo Oksi prof, Head of ID department, Turku University Hospital
TBE ja muut (kuin LB) Jarmo Oksi prof, Head of ID department, Turku University Hospital Turku University Hospital Jarmo Oksi Disclosure of conflicts of interest Lectures, congress travel, consultations:
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotSyyhy, ohjeen muutokset
Syyhy, ohjeen muutokset Janne Laine Infektiolääkäri Tays Tavallinen syyhy Hedelmöittynyt naaras kaivaa ihon alle 2-15 mm käytävän, johon munii Tapahtuma käynnistää viivästyneen yliherkkyysreaktion Pääoire
LisätiedotESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.
ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Päivän teema
Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotAllergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
LisätiedotLabqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto
Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus
LisätiedotJokiranta, 6.2.2015 Labquality Days
Täit, satiaiset ja syyhy - missä mennään Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto, ja Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Labquality days 6.2.2015 Päätäi (Pediculus
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotLemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö
Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Eläinlääkkeiden haittavaikutukset ja niiden seuranta Haittavaikutuksella tarkoitetaan haitallista tai tahatonta
LisätiedotMitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa?
KOIRAN ROKOTUS Mikä on rokote? Rokote on taudinaiheuttajia (yleisimmin viruksia) sisältävä valmiste, jonka tarkoituksena on aktivoida elimistön puolustusjärjestelmä aiheuttamatta kuitenkaan itse tautia.
LisätiedotTIETOA HUULIHERPEKSESTÄ
TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotSiedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla
Siedätyshoito Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen Spesifisesti allergian siedätyshoidolla Erkka Valovirta, Prof. Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet
LisätiedotTartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotNaudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki
6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotEdellytykset siedätyshoidolle
Edellytykset siedätyshoidolle Hoito toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti Siedätyshoito Käypä hoito suositus 2011 Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Daptomycin STADA 350 mg ja 500 mg injektio /infuusiokuiva aine liuosta varten 4.5.2017, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden
LisätiedotInfektiotauti, joka on suhteellisen»uusi», jonka
Näin hoidan Lymen borrelioosin diagnoosi ja hoito Jarmo Oksi Sairauden määrittäminen Lymen borrelioosiksi on kliininen diagnoosi, joka harvoin on yksiselitteisen helppo. Anamneesin merkitys diagnoosiin
LisätiedotInfluvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa 6.7.2016, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden
LisätiedotCOOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE
COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä
LisätiedotMikä suoja matkailijalle?
Mikä suoja matkailijalle? Katariina Kainulainen, infektiolääkäri, HUS Eeva Pekkanen, terveydenhoitaja, THL 23.11.2017 Katariina Kainulainen/Eeva Pekkanen 1 Sidonnaisuudet Eeva Pekkanen Terveydenhoitaja,
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotSalmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira
Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan
LisätiedotRitva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014
Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä
LisätiedotPUUTIAISTEN LEVITTÄMÄT TAUDIT JA NIILTÄ SUOJAUTUMINEN
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja 2016 Saija Saarinen PUUTIAISTEN LEVITTÄMÄT TAUDIT JA NIILTÄ SUOJAUTUMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK ) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI SOLUPRICK SQ hyönteismyrkyt, liuos ihopistotestiin - 801 Mehiläisen myrkky (Apis mellifera) - 802 Ampiaisen myrkky (Vespula spp.) 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN
LisätiedotSuunnitteletko matkaa lemmikkisi kanssa? Ulkomailla matkaillessa lemmikkisi saattaa altistua sairauksille,
Suunnitteletko matkaa lemmikkisi kanssa? Ulkomailla matkaillessa lemmikkisi saattaa altistua sairauksille, joita Suomessa ei tavata. Useat näistä sairauksista ovat loisten tai hyönteisten levittämiä. Loiset
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori
LisätiedotReumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 1. MIKÄ ON REUMAKUUME? 1.1 Mikä se on? Reumakuume on streptokokkibakteerin aiheuttaman
LisätiedotTauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.
HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotKoululaisen epäselvä kuumeilu 1
TAPAUSSELOSTUS Koululaisen epäselvä kuumeilu 1 Tiina Rantonen, Matti Bergendahl, Jussi Mertsola, Päivi Kilpinen-Loisa, Tanveer Sandhu ja Per Ashorn Francisella tularensis -bakteerin aiheuttamaa tartuntatautia
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TROSYD 1 % emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää 10 mg tiokonatsolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta
LisätiedotSärkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla
Särkyä sorkissa Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Sorkkavälin ajotulehdus Kantasyöpymä Sorkkavälin ihotulehdus Sorkka-alueen ihotulehdus Ennaltaehkäisy Tarttuvat sorkkasairaudet ternikasvattamossa
LisätiedotSISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET
SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET Hannele Oikarinen työterveyslääkäri, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 20.3.2017 Todettujen sisäilmaongelmien terveyshaitat Pölyisyys Allergiaoireet,
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen
LisätiedotReumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Taudin toteaminen perustuu oireisiin
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotMinun psori päiväkirjani
Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
Lisätiedotesimerkkipakkaus aivastux
esimerkkipakkaus aivastux Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Aivastux 10 mg tabletit setiritsiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotPuutiaisaivokuume Suomessa
Julia Metsi, Marjo Vuorela, Anu Kantele, Markku Kuusi ja Jarmo Oksi ALKUPERÄISTUTKIMUS Puutiaisaivokuumeen esiintyminen on huomattavasti lisääntynyt monilla alueilla Euroopassa ja myös Suomessa kahdenkymmenen
LisätiedotPITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA
PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotEntä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku
Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.
Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Erbitux 2 mg/ml infuusioneste, liuos Setuksimabi
PAKKAUSSELOSTE Erbitux 2 mg/ml infuusioneste, liuos Setuksimabi Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.
LisätiedotTuhkarokko Suomessa kesällä 2017
Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017 27.9.2017 Elina Seppälä 1 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 26.9.2017 Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017 / Elina Seppälä 2 Esityksen sisältö Taustaa Mikä on tuhkarokko? Euroopan
LisätiedotExspot permetriini 744 mg/ml
Exspot permetriini 744 mg/ml Exspot - permetriini 744 mg/ml Eläinlääkevalmiste Paikallisvaleluliuos koiralle Vaikuttava-aine permetriini 744 mg/ml Kantoaine Dowanol, uudistunut 2005 Vaikutus on täysin
LisätiedotKlamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy
Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy 15.3.2019 Terveydenhoitajapäivät Gynekologi Katja Hämeenoja Lapin keskussairaala, Rovaniemi Klamydia Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen
LisätiedotKirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa
Lisätiedot