TA/TS KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET. Tekninen Lautakunta / Esittelijä: Harri Tanska

Transkriptio

1 Tekninen Lautakunta / /TS KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Esittelijä: Harri Tanska Valmistelijat / lisätietoja: Petri Vainio Tuija Nyyssönen

2 94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (TEKNINEN LAUKUN) Peruskaupungin investoinnit kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin ovat vuosina keskimäärin 83 milj. euroa vuodessa. Lisäksi Tapiolan ja Suurpellon taseyksiköt investoivat omiin taseisiinsa. Liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeiden rakentamisen ohella painopisteinä ovat mm. Länsimetroon liittyvän kunnallistekniikan rakentaminen, kaavoitettut, tiivistyvät pientaloalueet, Espoonkruunun ja muiden rakennuttajien rakennushankkeiden vaatiman sekä uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen. 941 LIIKENNEVÄYLÄT Tehtäväalue pitää sisällään Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat maantiet (AA), kaupunkirakenteen kannalta merkittävimmät pääkadut (AB), joukkoliikenteen hankkeet (AC), joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä vanhoilla väylillä tai rakennetaan uusia joukkoliikenneväyliä. Kevyen liikenteen väylien määrärahalla (AD) rakennetaan uusia kevyen liikenteen yhteyksiä ja parannetaan vanhoja, mm laatureittimenetelmällä. Liikenneväylien perusparantamisen määrärahat (AE) sijotetaan väylästön uudelleenpäällystämiseen ja rakenteelliseen perusparantamiseen. MAANTIET (AA) Liikenneviraston ja ELY-keskuksen kanssa yhteistyönä rakennettavat kohteet on ajoitettu mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Turunväylän liikenteenvälityskykyä parannetaan rakentamalla moottoritielle kolmannet kaistat Tuomarilan ja Kehä II:n välille. Hankkeen toteutumiseen varaudutaan ja se realisoituu, kun Valtion rahoitus hankkeelle varmistuu. Hanke edellyttää lisäksi meluntorjunnan rakentamista. 1/33

3 Kehä II:n jatkototeutus välillä Turunväylä - Hämeenlinnanväylä olisi liikenteellisesti tärkeää. Väylän ennustettu liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Yhteyden rakentaminen helpottaisi Kehä I:n sekä Lähderannan, Laaksolahden ja Rastaalan alueiden liikennettä. Hankkeen kustannusarvio välillä Turunväylä - Hämeenlinnanväylä on yleissuunnitelman perusteella noin 565 milj. euroa. Espoon osuus rakennuskustannuksista määräytyy myöhemmissä suunnittelu- ja neuvotteluvaiheissa. Yhteistyössä ELY-keskuksen, Helsingin ja Vantaan kanssa on selvitetty mahdollisuuksia toteuttaa väylä yleissuunnitelmaan nähden kevyemmin, mutta selvityksessä ei löydetty ratkaisua. Kehä II:n toteutuminen siirtynee 2020-luvulle. Turuntien muuttaminen yleisestä tiestä kaduksi on tehty kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymällä asemakaavalla, mutta siitä on valitettu. Tavoitteena on kehittää Turuntietä katumaiseksi kaupunkibulevardiksi ja mahdollistaa maankäytön kehittyminen sen varrella. Suunnitelmakauden alussa Turuntien joukkoliikenteen sujuvuutta ja turvallisuuttta parannetaan pikaparannustoimenpitein. Jorvin kohdan liittymät tulevat ensimmäisenä parannettaviksi ja Lähderannantien liittymän suunnittelu käynnistyy. Kauklahdenväylän muuttamista yleisestä tiestä kaduksi valmistellaan yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja ELY-keskuksen kanssa. Kehittämistoimenpiteitä toteutetaan maankäytön kehittymisen edellyttämässä järjestyksessä. Vihdintiellä tehdään Mariannantien kiertoliittymä, josta aukeaa yhteys Juvanmalmin teollisuusalueelle. ELYkeskus käynnistänee Lahnuksentien ja Niipperintien liittymien parantamisen suunnittelun. Maanteiden meluesteitä rakennetaan Kehä III:n varren uusien asuntoalueiden kaavamääräysten edellyttämällä tavalla. Osa rahoituksesta tapahtuu maankäyttösopimustuloilla. PÄÄKADUT (AB) Laaksolahden pääkatujen liikenneturvallisuuden parantamistarve perustuu maankäytön tehostumiseen ja liikennemäärien kasvuun Laaksolahden alueella. Laaksolahdentie parannetaan vuosina Espoonväylä välillä Kuitinmäentie - Hösmärintie on Espoon tavoitetieverkon mukainen pääkatu. Se poistaa läpiajoliikenteen nykyiseltä Finnoontieltä, joka on lukuisine tonttiliittymineen kokoojakatumainen ja usein ruuhkautuva. Rakentamisen mahdollistava asemakaavan laatiminen ja asemakaavamuutos ovat vireillä ja rakentaminen on mahdollista aloittaa aikaisintaan suunnitelmakauden lopulla. 2/33

4 Säterinpuistontie yhdistää vuonna 2007 rakennetun katuosuuden, Nuijalantie - Friisinmäentie, radan ali Turuntielle. Haastava radan alitus ja Monikonpuron sillan rakentaminen synkronidaan samaan aikaan kaupunkiradan rakentamisen kansssa. Bassenkyläntien rakentaminen käynnistyi vuonna Kadun ja sen poikkikatujen rakentaminen mahdollistaa asemakaava-alueen tonttien rakentamisen. Nöykkiönkatua rakennetaan Malminkorven suuntaan ja parannetaan Nöykkiönkadun ja Finnoontien liittymä. JOUKKOLIIKENTEEN HANKKEET (AC) Kaupunkiradan jatkamiseen kuuluvat Leppävaaran ja Kauklahden välillä lisäraiteet, asemat, liityntäpysäköinti, Espoon keskukseen sijoittuva matkakeskus sekä kevyen liikenteen järjestelyt sekä melusuojaukset. Kevyen liikenteen liityntäpysäköinnin olosuhteita parannetaan koko suunnitelmakauden. Matkakeskuksen rakentaminen aloitetaan vuonna Kaupunkiradan rakentamisen aloittaminen edellyttää hankkeisiin myös valtion rahoitusta. Mikäli hanke aientuu Liikenneviraston suunnitelmissa, aientaa kaupunki hanketta vastaavasti. Joukkoliikenteen hankkeisiin sisältyvät informaatiojärjestelmän ja liikennevaloetuisuuksien kehittäminen sekä joukkoliikenteen erilliskohteiden rakentaminen erillisen, HSL:n kanssa yhteistyössä laadittavan toteutusohjelman mukaan aikaisemmalla vuosittaisella volyymilla. KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT (AD) Kevyen liikenteen väylien rakentamisella parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta ja edistetään pyöräilyolosuhteita kevyen liikenteen laatureittisuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmakauden suurin ponnistus on mutkaisen Kunnarilantien/Bodomintien kevyen liikenteen väylän jatkaminen välillä Aurinkoniityntie - Snettansintie. LIIKENNEVÄYLIEN PERUSPARANMINEN (AE) Katu- ja muun verkoston rakentaminen on kaupungilta mittava investointi. Tämän sijoituksen eli infraomaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää jatkossa kasvavaa panostusta liikenneväylien perusparantamiseen eli katujen ylläpitoon ja kunnostukseen. Suomen Rakennusinsinöörien liiton (RIL) teettämässä valtakunnallisessa ROTI (Rakennetun Omaisuuden Tila) selvityksen perusteella voidaan arvioida Espoon katu- ja kunnallisteknisen verkoston arvoksi noin 1,5 mrd euroa 3/33

5 Yleisiin alueisiin kohdistettujen investointien eli Rakennetun Infraomaisuuden Arvon Säilyttäminen (RIAS) edellyttää merkittävää panostamista peruskorjaukseen, katujen ja puistojen ylläpitoon sekä kunnostukseen. Korjausvelan laskeminen ja omaisuuden hallinta vaativat systemaattista kuntoarviointia ja omaisuuden määrän ja ominaisuuksien määrittämistä, joihin teknisessä keskuksessa vuonna 2008 käyttöön otettu YAOH-katu- ja viherrekisterisovellus tarjoaa mahdollisuuden. Espoon kaupungilla on noin km kunnossapidettäviä liikenneväyliä, joita hoidetaan suunnitelmakaudella kulutuskerroksia uusimalla ja katujen sekä siltojen rakenteita parantamalla. Lisäksi rakennetaan liikenteen ohjauslaitteita ja täydennetään katuvalaistusta sekä parannetaan liikenneturvallisuutta. 942 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmän sisäinen jako esitetään talousarviossa ohjeellisesti noudatettavaksi. Alueellisen kunnallistekniikan rakentamisen painopisteet perustuvat mm. uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan ohjelmointiin, asuntoohjelmaan, Espoon Asuntojen tuotantosuunnitelmaan, toimitilahankkeiden ajoitussuunnitelmaan, KTP-ohjelmaan sekä muihin selvityksiin. Tekninen lautakunta käsittelee alueellisen kunnallistekniikan rakentamiskohteet vuodelle 2014 kokouksessaan Alueellisen kunnallistekniikan kustannuspaikkoja vuonna 2014 ovat: Urheilupuistojen kunnallistekniikka (BG), jolla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikka, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä KTP (Kaavoitetut, Tiivistyvät Pientaloalueet; BJ), joilla rakennetaan vanhojen alueiden katuverkkoa asemakaavoituksen edellyttämään kuntoon Muu alueellinen kunnallistekniikka (BK), joka sisältää asemakaavan mukaisten katujen, aukioiden ym. rakentamisen Kotiseudun ulkoilupolut (BN), jolla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman 2008 mukaista ulkoilureittiverkostoa Puistojen ja raittien rakentaminen (BO), jota käytetään puistojen ja raittien uusinvestointeihin 4/33

6 Puistojen ja raittien perusparantaminen (BP), jota käytetään mm. leikkivälineiden uusimiseen ja kasvillisuuden perusparannuksiin Ympäristön erityiskohteet (BR), jota käytetään kaupungin luonnonympäristön parantamiseen, ympäristökeskuksen esittämiin kohteisiin, esimerkiksi luontopolkuihin sekä virtavesikohteiden ennallistamisiin. Vanhojen alueiden vesihuolto-ohjelman toteuttamisvastuu on siirtynyt Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle vuoden 2010 alusta ja Espoon kaupunki varautuu suunnitteluttamaan ja rakennuttamaan ohjelmaa edelleen HSY:n tilauksen ja rahoituksen mukaisesti. 943 LIIKUNRAKENTEET Määräraha sisältää urheilupuistojen ja -keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. Vuonna 2014 varaudutaan mm. Matinkylän urheilualueen peruskorjaukseen, Nokkalan venesataman parantamiseen, ulkoilusaarien palveluiden kehittämisen sekä lähiliikunta-alueiden parantamiseen. 944 KUNNALLISTEKNINEN HUOLTO Tehtäväalueen määrärahaa käytetään kunnallisteknisen huollon edellyttämään rakentamiseen mm. maan- ja lumenvastaanottopaikat sekä kaupunginpuutarhan näytepuutarhan kehittäminen. 946 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Määrärahaan sisältyvät konsulttityönä tehtävät taloussuunnitelman kohteet, joille ei ole talousarviovuonna rakentamisrahoitusta. Määrärahaa käytetään investointeihin liittyvään yleissuunnitteluun, esiselvityksiin, maaperätutkimuksiin ja pienehköjen kohteiden katu-, puisto- ja rakennussuunnitteluun. 948 KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENMINEN Tehtäväalueelle on kerätty hankkeita, joiden rahoittajana on yksityinen kumppani maankäyttö- tai kunnallistekniikasopimuksen kautta tai toimialavetoinen alueellinen projekti. Kaupunginhallituksella on oikeus antaa tekniselle lautakunnalle oikeus ylittää 5/33

7 tehtäväalueen 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen menot, mikäli toiminnasta aiheutuvat tulot ylittyvät vastaavasti. KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENMINEN (HA) Kunnallistekniikan sopimusrakentamisessa "tilaajana" toimii sopimuskumppani, ja tekninen keskus toteuttaa sopimuksen mukaiset velvoitteet sopimuksessa mainitun korvauksen puitteissa. Kunkin maankäyttösopimuksen tultua voimaan sopimuskorvaus laskutetaan maksuehtojen mukaisesti tasetilille Kun sopimuskorvauksen kohteena oleva kohde voidaan rakentaa, tuloutetaan tasetililtä vastaava summa rakentamiskohteen rahoitukseen. Suunnitelmakautena kunnallistekniikan sopimusrakentamisen kohteet sisältävät alueita mm. Pellaksenmäestä, Saunalahdesta, Espoonlahdesta sekä Nupurista. Usein sopimustuloilla voidaan kattaa vain osa sopimuskohteen edellyttämästä kunnallistekniikasta, jolloin rakentamiseen joudutaan osoittamaan rahoitusta myös alueellisen kunnallistekniikan määrärahoista. KUNNALLISTEKNIIKAN PROJEKTIRAKENMINEN (HC) Projektikohteet rahoitetaan maankäyttösopimuksilla tai katetaan maanmyynti- ja vuokratuloilla. Suunnitelmakauden projektikohteita ovat: Espoon keskuksen projektikohteet, joita ovat mm. Kylänraitti, Keski-Espoon urheilupuisto, kaupungintalokortteli sekä Suvelan lähiöohjelma. Blominmäen kalliopuhdistamon vaatima kunnallistekniikka jolla rakennetaan Blominmäkeen louhittavan jätevedenpuhdistamon liikenneyhteydet. KILO - TURVESUON PROJEKTIKOHTEET (HE) Turvesolmun eritasoliittymä, joka yhdistää Turunväylään Turveradantien ja Friisinmäentien. Samalla rakennetaan Turunväylän melusuojaus liittymän itäpuolelle. Rakentaminen toteutetaan Turveradantie, joka yhdistää Mankkaan alueen Turvesolmuun Turunväylälle sekä edelleen Nihtisillan ja Leppävaaran alueille. Turveradantien rakentaminen toteutetaan /33

8 PERKKAAN VERMON PROJEKTIKOHTEET (HF) Vermontie, joka yhdistää Perkkaan - Vermon alueen Vermonsolmun eritasoliittymään Turunväylälle. Vermontie voidaan toteutetaan pääosin alueen maankäyttömaksuilla. Perkkaantien saneeraus: Rovio/Tieto -hanke edellyttää Perkkaantien saneerausta liikenteen välityskyvyn parantamiseksi. Hankkeet edellytänevät toimenpiteitä Monikonpuron suhteen. Suunnitelmakaudella valmistaudutaan kummankin hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Perkkaantie saneerataan suunnitelmakauden alku- tai keskivaiheilla riippuen Tieto/Rovio- hankkeen etenemisaikataulusta. Vermontien rakentaminen on ajoitettu suunnitelmakauden loppupuolelle tai sen jälkeen. METROASEMIEN VAATIMAT PROJEKTIKOHTEET (HG) Kuitinmäentie muodostaa tärkeän Länsiväylän suuntaisen joukkoliikennettä, maankäyttöä ja liike-elämää palvelevan yhteyden. Kuitinmäentien parantamisen viimeinen osahanke, Suomenojan kiertoliittymä Länsiväylän ylittävän lisäsilta ja ramppien parantaminen toteutetaan Matinkylän ja Niittykummun metroasemien vaatima kunnallistekniikka sisältää asemien ympäristöön kohdistuvat katu-, puisto ja vesihuoltotyöt. Matinkylän metroaseman ja Iso Omenan laajennuksen rakentaminen edellyttävät Suomenlahdentien itäpään siirtämistä, Piispansillan uudistamista Suomelahdeniten kohdalla sekä Markkinakadun jatkamista. Piispansilta ja Itärampit. Matinkylässä Iso Omenan kohdalla Länsiväylän ylittävän Piispansillan rakentaminen 2+2 -ajorataiseksi toteutetaan Länsiväylän ylitse rakennettava uusi silta mahdollistaa myöhemmin tehtävän ramppien rakentamisen Piispansillalta Länsiväylälle itään päin. Itärampit arvioidaan rakennettavaksi Hankkeet liittyvät osaltaan metron liityntäliikennejärjestelyihin. FINNOO-KAIA -PROJEKTI (HI) Vuoden 2011 alusta perustettu projektialue, joka koostuu Finnoon osayleiskaava-alueesta (300 ha) laajennettuna Kaitaan alueella. Asukasmäärätavoite on noin uutta asukasta ja lisäksi työpaikkaa. Laaja alue tulee rakentumaan vaiheittain. 7/33

9 Alueen eteläosa eli puhdistamon alue, pienvenesatama ja merikorttelit edellyttävät monia esirakennusvaiheita. Rakentaminen alkaa tulevan Finnoon metroaseman ympäristöstä ja alueen pohjoisosasta jo muutaman vuoden kuluttua. Espoon kaupunki on alueen suurin maanomistaja. Käynnissä olevan Finnoon osayleiskaavatyön ja laaditun Finnoo-Kaitaa -vision jälkeen alueen tarkempi suunnittelu ja kaavoitus käynnistyivät syksyllä 2011.Suomenlahdentien katu- ja rakennussuunnitelmat on laadittu. Muusta alueesta tehdään aluksi kunnallisteknisiä suunnitelmia ja teknisiä esiselvityksiä, jolloin alueen kunnallisteknisten kustannusten ja alueen maanmyyntitulojen suuruusluokka saadaan arvioitua. Vuonna 2015 alkaa alueen esirakentaminen. Kun alueen maanmyynti- ja sopimustuloarvio sekä arvio alueen kokonaiskustannuksista selkiintyvät, projekti on tarvittaessa muutettavissa taseyksiköksi. Suomenlahdentie, Kaitaantie, Finnoonsilta ja Finnevikin silta ovat projektialueen keskeiset pääkadut, jotka täytyy rakentaa ensimmäisenä ennen kuin Matinkylän metro avataan v lopussa. Suomenlahdentie yhdistää Matinkylän ja Espoonlahden suuralueet toisiinsa. Finnevikin kosteikkoalueen yli rakennetaan noin 360 metriä pitkä silta. Kaitaantie johtaa Finnoosta länteen Kaitaalle ja Finnoonsilta yhdistää Finnoon alueen Länsiväylään. Hanke on oleellisen tärkeä metron liityntäliikenteen ja projektialueen rakentumisen kannalta. Väylien ja sillan kustannusarvio on noin 27 M. Rakentaminen alkaa vuonna Suunnitelmakaudella aloitetaan Hannuksenpelto II:n katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä Finnoon keskuksen pilaantuneiden maa-ainesten käsittely. LÄNSIMETRON TOISEN VAIHEEN VAATIMAN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU (HJ) Matinkylä Kivenlahti metron rakennussuunnittelu on käynnissä ja tavoitteena on saavuttaa hankkeen rakentamisvalmius vuoden 2014 alussa. Rakentamisen käynnistäminen edellyttää Valtion sitoutumista hankkeeseen sekä valtuuston rakentamispäätöstä. Hankkeen rakennuttamistapa on vielä avoin ja siitä käydään neuvotteluja Länsimetro Oy:n osakkaiden kesken. 8/33

10 LEPPÄVAARAPROJEKTI (HK) Leppävaara projektin rahoituksella turvataan Leppävaaran kehittäminen yhtenä Espoon vetovoimaisimmista kaupunkikeskuksista Suunnittelukauden alussa parennetaan Läkkitori ja siihen liittyvien raittien sekä näiden ympäristöä, laatutasoa, kaupunkikuvallista ilmettä ja liikennejärjestelyjä merkittävällä tavalla. 9/33

11 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet Taloussuunnitelma yhteensä: TUE LIIKENNEVÄYLÄT ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA LIIKUNRAKENTEET KUNNALLISTEKNINEN HUOLTO KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENMINEN /33

12 Kiinteät rakenteet ja laitteet LIIKENNEVÄYLÄT AA YLEISET TIET AB PÄÄKADUT AC JOUKKOLIIKENTEEN HANKKEET AD KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT AE LIIKENNEVÄYLIEN PERUSPARANMINEN 942 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA BF VALTIONAPUKOHTEET BG URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKKA BJ KTP - ALUEET BK MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA BN KOTISEUDUN ULKOILUPOLUT BO PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENMINEN /33

13 BP PUISTOJEN JA RAITTIEN PERUSPARANMINEN BR YMPÄRISTÖN ERITYISKOHTEET 943 LIIKUNRAKENTEET CA URHEILUPUISTOT JA -KESKUKSET 944 KUNNALLISTEKNINEN HUOLTO DA KUNNALLISTEKNIIKKAA TUKEVIEN ALUEIDEN HUOLTO 946 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU FA KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU 948 KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENMIN HA KT - SOPIMUSRAKENMINEN HC KUNNALLISTEKNIIKAN PROJEKTIRAKENMINEN HE KILO-TURVESUON PROJEKTIKOHTEET HF PERKKAAN-VERMON PROJEKTIKOHTEET HG METROASEMIEN VAATIMAT PROJEKTIKOHTEET HI FINNOO - KAIA -PROJEKTI /33

14 HJ LÄNSIMETRON TOINEN VAIHE HK LEPPÄVAARA-PROJEKTI /33

15 Kiinteät rakenteet ja laitteet LIIKENNEVÄYLÄT AA YLEISET TIET AA002 Maanteiden suunnittelu Hankkeen rahoituksella laaditaan maanteiden tie- ja aluevaraussuunnittelmia hankkeisiin, joiden toteutus ei ajoitu taloussuunnitelman vuosille. Maanteiden suunnitteluun kuluu aikaa hyväksymiskäsittelyineen useampi vuosi, joten suunnittelun käynnistäminen joustavasti on hankkeiden edistämiseksi välttämätöntä AA007 Turuntie; Leppävaara - Bemböle Turuntien kehittäminen ja erityisesti joukkoliikenteen sujuvuuden parantaminen pikaparannustoimenpitein. Liikenneturvallisuuden parantaminen. Turuntien ja sen liittymien, kevyen liikenteen olojen ja melusuojauksen parantamista erillisinä osahankkeina. Yleissuunnitelma (v. 1990) ja tiesuunnitelma välillä Kilo-Viherlaakso (v. 1991). Kehittämisselvitys (v. 2001). Turuntien pikaparannukset Liikenne- ja maankäyttöselvitys Turuntie on muuttumassa maantiestä kaupungin kaduksi. Turuntiellä on runsaasti sekä Espoon sisäistä että seutubussiliikennettä, jonka toimintaedellytyksiä tulisi parantaa AA008 Kauklahdenväylä (mt 1130), Länsiväylä-Kehä III Kauklahdenväylän parantaminen vaiheittain kehittämisselvityksen periaatteiden mukaisesti. Selvityksessä on esitetty toimenpiteet väylän parantamiseksi tiivistyvää kaupunkirakennetta vastaavaksi. Kauklahdenväylälle rakennetaan uudet Harmaaniityn ja Saunaniemen maankäytön liittymät v sekä uusi kevyen liikenteen alikulku. Vuonna 2014 aloitetaan kiertoliittymän rakentaminen Hyttimestarintien liittymään sekä parannetaan Lasilaakson liittymää. Kummelivuorensuun kaava-alueen rakentuessa rakennetaan Kauklahdenväylälle (Kummelivuorentie/Tillinmäentie) uusi kiertoliittymä sekä kevyen liikenteen alikulku. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys välillä Kehä III - Länsiväylä (2007), Kauklahdenväylän tilavaraussuunnitelma (2009), Kauklahdenväylän parantamisen tiesuunnitelma välillä Kivenlahti-Kurttila (2009). Saunalahdenportin ja Harmaanityn rakennussuunnitelmat v Kauklahdenväylän (mt 1130) parantaminen välillä Kehä III (kt 50) - Kurttilantie, tie-ja tilavaraussuunnitelma v Kauklahdenväylän parantaminen Hyttimestarintien kohdalla, rakennussuunnitelma Väylän liittymissä on toimivuus- ja liikenneturvallisuusongelmia, jotka maankäytön lisääntyessä tulevat merkittävästi kasvamaan ilman parantamistoimenpiteitä. Uusi maankäyttö vaatii uusia liittymiä Kauklahdenväylälle. Harmaaniityn kohta n. 5 M. Hyttimestarintien ja Lasilaakson kohta n. 5 M. Kummelivuorentien/Tillinmäentien liittymä n. 6-7 M. Tilavarausvaiheen kustannukset välillä Länsiväylä - Kehä III ovat noin 30 M /33

16 AA010 Vihdintie; Kehä III - Lahnus Vihdintien parantaminen vaiheittain v kehittämiselvityksen periaatteiden mukaan. Ensimmäisessä vaiheessa parannetaan Vihdintietä Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla. Vihdintielle rakennetaan kiertoliittymä, johon liitetään etelästä Juvanmalmintie ja pohjoisesta rakennettava Odilammenkaarre. Vihdintien tasausta parannetaan suunnitelman alueella. Nykyisen Mariannantien liittymän kohdalle rakennetaan kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Lisäksi rakennetaan meluesteitä. Vihdintien kehittämisselvitys välille Kehä III - Lahnus (2008), Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla, tiesuunnitelma (2012) ja rakennussuunnitelma (2013). Vihdintie on yksi pääkaupunkiseudun sisääntuloteistä ja lähialueensa ainoa päätieyhteys. Se on myös tärkeä säteittäinen joukkoliikenteen laatukäytävä. Suurimmat ongelmat nykyisin ovat toimivuuden ja turvallisuuden kannalta puutteelliset liittymäjärjestelyt, tien mäkisyys ja puuttuvat kevyen liikenteen yhteydet. Ongelmat pahenevat maankäytön kehittämisen aiheuttaman autoliikenteen kasvun myötä. Kehittämisselvityksen rakentamisvaiheiden yhteenlaskettu kustannusarvio on n. 50 M. Espoon osuus avoin. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 3,2 M (maku-ind. 127,7 (4/2011) (2005=100)), josta Espoon osuus 2,2 M AA013 Maanteiden meluesteet Maanteiden ja pääkatujen aiheuttamien meluhaittojen torjunta. Maanteiden liikennemelua torjutaan yhdessä ELY-keskuksen kanssa Pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelman mukaisesti. Katuverkon meluntorjuntatoimenpiteitä suunnitellaan Espoon meluntorjuntaselvityksen pohjalta. Toteutetaan nykyisen asutuksen puuttuvaa sekä uuden maankäytön vaatimaa meluntorjuntaa nykyisten väylien varrella. Espoossa on useita vilkasliikenteisiä väyläosuuksia, joista meluntorjunta puuttuu nykyisin. Kasvava liikenne lisää meluhaittoja entisestään. Mikäli Valtion kanssa saadaan sovittua yhteisesti kustannettavista meluesteistä korotetaan määrärahaa vastaavasti AA014 Lunastus- ja korvauskustannukset Maanteiden maa-alueista ja rakenteista maanomistajille maksettavien lunastus- ja korvauskustannusten maksamiseen tarkoitettu määräraha. Maksetaan ennakkokorvauksina Espoon kaupungin osuuksia ja tietoimituksen perusteella. Sitouduttu tiesuunnitelmalausunnoissa ja toteutuu maanteiden rakentamisen yhteydessä AA049 Kehä II, Turunväylä - Hämeenlinnanväylä Tärkeä pääkaupunkiseudun ja Espoon tavoitetieverkon osa ja merkittävä väylä Espoon maankäytön kehittämiselle. Turunväylältä pohjoiseen pinta- ja tunneliratkaisuina suunniteltava 2 ajoratainen väylä, joka ulottuu Hämeenlinnanväylälle. Vuonna 2002 valmistuneen ympäristövaikutusten arviointiselvityksen ja alustavan yleissuunnitelman pohjalta laadittu yleissuunnitelma on valmistunut vuonna Hanke sisältyy HLJ 2011:n täydentymisvaiheessa (v ) käynnistettäviin hankkeisiin. Kehä II on yhteishanke valtion sekä Vantaan ja Helsingin kaupunkien kanssa. Hankkeen nopeampaa toteuttamista edistävää jatkosuunnittelua tehdään lähivuosina. Rakennuskustannukset ovat välillä Turunväylä - Hämeenlinnanväylä noin 565 M (MAKU ind. 130,2) AB PÄÄKADUT /33

17 AB023 Laaksolahden pääkadut; Laaksolahdentie Laaksolahdentie on 2,3 km pitkä kokoojakatu, joka liittyy länsipäästään Lähderannantiehen ja itäpäästään Pitkäjärventiehen. Hanke sisältää Laaksolahdentien rakentamisen ja vesihuollon uusimisen. Suunnitelmat kohteesta ovat valmiit. Hankkeiden toteutus parantaa alueen liikenteen sujuvuutta sekä turvallisuutta. Laaksolahdentien toteuttaminen parantaa lisäksi Laaksolahden ja Veinin hulevesiongelmia. Kustannusarvio on noin 8 M euroa, josta HSY:n osuus on noin 3,7 Meuroa Siirtyvää määrärahaa on noin 1,6M AB029 Nöykkiönkatu Nöykkiönkatu on tärkeä yhteys Espoonlahdesta Espoon keskuksen suuntaan. Kadun itäpään rakentaminen välillä Kaskimaa - Finnoontie valmistui vuonna Välillä Kaskitie - Kaskimaa ei ole vahvaa asemakaavaa. Tillinmäentie on liitetty liitetään tilapäisesti Nöykkiönkatuun T-liittymällä. Alueen asemakaavan valmistuttua rakennetaan liittymään kiertoliittymä parannetaan Nöykkiönkadun ja Finnoontien liittymäjärjestelyjä sekä jatketaan Nöykkiönkatua Malminkorven suuntaan. Nöykkiönkatua suunnitellaan osissa sitä mukaa kun asemakaavoitus etenee. Nöykkiönkatu on joukkoliikenteelle tärkeä runkoyhteys yhdessä Eestinmalmintien kanssa. Finnoontien liittymäjärjestelyt ja Nöykkiönkatu välillä Finnoontie-Malminkorpi noin 1,5 M. Siirtyviä määrärahoja noin 0,7 M AB032 Espoonväylä; Kuitinmäentie - Hösmärintie Espoonväylä on tavoitetieverkon mukainen pääkatu. Se poistaa läpiajoliikenteen nykyiseltä Finnoontieltä, joka on lukuisine tonttiliittymineen kokoojakatumainen ja usein ruuhkautuva yhteys. Nykyisen kadun liikenneturvallisuus on huono. Espoonväylän yleissuunnitelman tarkistus valmistui v Katu- ja rakennussuunnitelmia ei ole laadittu. Espoonväylän jatkosuunnittelua vaatii asemakaavan muuttamista sekä uuden asemakaavan laatimisen. Kaavoitustyö on käynnissä. Espoonväylä - Finnoontie on joukkoliikenteelle tärkeä yhteys. Asukkailta ja asukasyhdistyksiltä on tullut lukuisia rakentamista puoltavia aloitteita. Lisäksi valtuuston raha-asia-aloitteessa 2008 on kiirehditty hankkeen aloittamista. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 29 M AB038 Säterinpuistontie Väylä on osa Kilon ja Leppävaaran välistä verkollisesti tärkeää yhteyttä. Hankkeen valmistuessa Leppävaaraa palveleva pääkatuverkko paranee vastaamaan liikenteen vaatimuksia. Välillä Leppävaarankatu - Turuntie rakennetaan kadulle rautatien alitus ja Monikonpuron sillat sekä Turuntien liittymä. Hanke ajoitetaan kaupunkiradan Leppävaara - Espoon keskus rakentamisen yhteyteen. Rakennussuunnitelma on valmis. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 9,2 M /33

18 AB039 Bassenkyläntie Bassenkylän alueella Bassenkyläntie, Bassenkyläntien jatkeena toimiva Kangaskatu sekä Ylämaansola ovat paikallisia kokoojakatuja. Hanke sisältää kokoojakatujen Bassenkyläntien, Kangaskadun sekä Ylämaansolan rakentamisen. Urakan ensimmäinen vaihe valmistuu 2013 ja katuja viimeistellään 2014 ja Kangaskatu rakennetaan kun siihen on asemaavalliset valmiudet. Suunntelmat ovat valmiit. Bassenkyläntien rakentaminen on edellytys kaupungin Bassenkylässä omistamien tonttien myymiseen ja luovuttamiseen sekä edelleen alueellisen kunnallistekniikan määrärahoilla toteutettavien poikkikatujen rakentamiselle. Hankkeen kustannusarvio on n. 6,5 M euroa, josta HSY:n vesihuollon osuus noin 2,0 M euroa AC JOUKKOLIIKENTEEN HANKKEET AC041 Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmä HSL:n ja Espoon kaupungin kesken toteutettava linja-autoliikenteen matkustajapalvelua edistävä järjestelmä. Linja-autojen aikataulutietoja ilmoittavia näyttölaitteita hankitaan pysäkeille ja linja-autoterminaaleihin. Länsimetro ja sen liityntälinjasto otetettaneen käyttöön vuoden 2016 alussa. Siksi informaatiojärjestelmään on odotettavissa lähivuosina tavallista enemmän muutoksia, joilla tähdätään metron ja sen liityntäliikenteen myötä muuttuvaan opastustarpeeseen varautumiseen Hankitaan HSL:n järjestelmiin soveltuvia laitteita. Toteutussuunnitelmat laaditaan vuosittain. Laajennuskustannukset jaetaan osapuolten kesken. Kauppakeskukset ym. yksityiset toimijat voivat kustannuksellaan hankkia näyttölaitteita tiloihinsa. Kustannukset taloussuunnitelmajaksolla 0,4 M AC042 Joukkoliikenteen liikennevaloetuisuudet Linja-autoja suosivaa valo-ohjausta lisätään tärkeimmillä bussiliikenteen reiteillä. Liikennevalolaitteistoihin hankitaan HSL:n matkustajainformaatiojärjestelmään liittyviä ohjelmistoja ja tiedonsiirtolaitteita. Edellytyksenä on, että myös busseissa on vastaavat laitteet. Länsimetro ja sen liityntälinjasto otettaneen käyttöön vuoden 2016 alussa. Liityntälinjaston myötä muuttuva liikennöinti edellyttäälähivuosina tavallista enemmän muutostarpeita joukkoliikenneetuisuuksiin Toteutussuunnitelmat laaditaan vuosittain. Bussiliikenteelle syntyy ajoaikasäästöjä. HSL vastaa tarvittavien autolaitteiden hankinnasta ja asennuksesta. Kustannukset taloussuunnitelmajaksolla 0,25 M /33

19 AC043 Joukkoliikenteen erilliskohteet Linja-autoliikenteen rakenteellisten toimintaedellytysten parantaminen ja palvelutason sekä liikennöinnin luotettavuuden nostaminen. Parannetaan bussipysäkkien ja kääntöpaikkojen laatutasoa (odotuskatokset, pysäkkialueet, valaistus ja päällysteet). Rakennetaan linjastomuutosten vaatimia uusia pysäkkejä ja kääntöpaikkoja. Länsimetron myötä Etelä-Espoossa siirrytään liityntäpainotteiseen liikennöintiin. Muuttuvat bussilinjat edellyttävät vuosina tavallista enemmän muutoksia myös kääntöpaikkoihin ja pysäkkeihin sekä niiden varusteluun ja opastukseen. Noudatetaan Espoon bussiliikenteen kehittämissuunnitelmaa (EBU) ja luotettavuuden kehittämissuunnitelmaa (LUOKE). Syksyllä 2013 valmistuvan Länsimetron linjastosuunnitelmanperusteella laaditaan toteutusohjelma Etelä-Espoon alueen pysäkkeihin ja kääntöpaikkoihin sekä niiden varusteluun 2016 mennessä tarvittavista muutoksista ja parannuksista. HSL tekee tekniselle keskukselle vuosittain toimenpide-esityksen. Länsimetron liityntäliikenteen aloittaminen vuonna 2016 joukkoliikenteen erilliskohteiden aktiviista suunnittelua ja rakentamista Kustannukset suunnittelujaksolla yhteensä 2 milj. euroa AC045 Kaupunkirata, Matkakeskus + Leppävaara - Kauklahti Liikennevirasto käynnistää 2012 syksyllä yhdessä Espoon ja Kauniaisten kanssa kaupunkiradan ratasuunnitelman laatimisen Leppävaarasta Kauklahteen. Taloussuunnitelmassa varaudutaan käynnissä olevaan kaupunkiradan ja siihen liittyvien asemien suunnitteluun. Hankkeeseen kuuluvat lisäraide-, asema-, liityntäpysäköinti, liityntäliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt sekä melusuojaukset niin, että kaupunkiratamainen liikennöinti on mahdollista Kauklahteen asti. Espoon kaupunki on antanut lausunnot kaupunkiradan yleissuunnitelmista Ratahallintokeskukselle vuonna 2003 ja Liikennevirastolle Kaupunkiradan toteuttaminen ja rakennussuunnittelun aloittaminen edellyttävät valtion hankepäätöstä. Hanke sisältää kaupungin kustannusosuuden Espoon kaupunkiradan suunnittelusta, ja toteutuksesta sekä siihen liittyvän Espoon matkakeskuksen liityntäbussiterminaalin rakennussuunnittelusta ja toteutuksesta v alkaen. Hanke sisältää myös sellaisia Espoon asemien liityntäpysäköinnin parannustoimia, jotka otetaan käyttöön jo ennen kaupunkiradan valmistumista. Kaupunkiradan jatkuessa Kauklahteen, hankkeeseen sisältyy myös Kauklahden liityntäterminaalin suunnittelu ja rakentaminen. Yleisuunnitelma Espoon keskukseen asti valmistui vuonna 2003 ja hankearvioinnin päivitys 4/2007. Liityntäterminaalin hankesuunnitelma valmistui Välin Espoo-Kauklahti yleissuunnitelma valmistui syksyllä Ratasuunnitelmaa laaditaan parhaillaan välille Leppävaara- Kauklahti. Kaupunkirata välillä Leppävaara- Espoon keskus on HLJ 2011 hanke. Sen suunnittelu ajoitetaan niin, että rakentamissuunnittelu on mahdollista aloittaa 2016 Hanke on joukkoliikenteen kannalta erittäin merkittävä. Pyritään samaan kustannusjakoon kuin Helsinki- Leppävaara välillä eli kaupunki maksaa asema- ja katujärjestelyt sekä osan melusuojauksesta. Alustava kustannusarvio koko hankkeelle on 190 M, josta Espoon arvioitu kustannusosuus meluvalleineen on noin 75 M. Kaupunkirataan liittyvä Espoontorin paikallisbussiterminaali ja liityntäpysäköinti( 10 M ) sekä Kauklahden paikallisbussiterminaali toteutetaan kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä AD KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT AD000 Erilliset kevyen liikenteen väylät Varaudutaan pääasiassa nykyisten kevyen liikenteen reittien parannustoimenpiteisiin laatureittiperiaatteella. Taloussuunnitelmakauden kohteet määritetään tulevien laatureittiselvityksien perusteella. Olemassa olevien kevyen liikenteen väylien parantamistoimenpiteet laatureittiperiaatteella. Yleis- ja rakennussuunnittelukohteita meneillään. Laatureittikohteita katujen yhteydessä ja puistoalueilla; työmatkapyöräreittejä ja metron liityntäpyöräily-yhteyksiä. Suunnitelmakaudella 2,5 M euroa /33

20 AD015 Kunnarlantie Kevyen liikenteen väylä yleisen tien varrelle Aurinkoniityntiestä pohjoiseen Bodomintien liittymään ja siitä edelleen länteen Bodomintien varrelle. Kevyen liikenteen väylä sekä siihen liittyvät saarekesuojatie- ja bussipysäkkijärjestelyt yms. Tiesuunnitelma viimeistelyvaiheessa välille Aurinkoniityntie - Snettansintie. Suunnitelmaan sisältyy tukimuuri Bodominjärven kapeikkokohdalle sekä hiihtoalikulkuvaraus Pirttimäen kohdalle. Tiesuunnitelman hyväksymisen jälkeen laaditaan rakennussuunnitelmat. Toteuttamisedellytykset aikaisintaan v alkaen. Kevyen liikenteen olosuhteet vaaralliset kapealla, mutkaisella tiellä ilman kevyen liikenteen väylää. 4,00 M ja lisäksi rakentamisen jälkeen maanlunastuskustannukset 0,65 M AE LIIKENNEVÄYLIEN PERUSPARANMINEN AE001 Kulutuskerroksien uusiminen Espoon kaupungin kunnossapidettäviä liikenneväyliä on vuoden 2013 alussa 8,5 milj.m² (noin km), joista kestopäällysteisiä on 7,2 milj. m² (noin km)). Vuonna 2014 päällystetään AB-päällystettä noin m², eli noin 45 km. Määrärahalla voidaan pitää kunnossa vilkkaimpien pääkatujen päällysteet, jotka on uusittava 3-5 vuoden välein. Pääkatujen liikennemäärien kasvu on viime vuonna tasaantunut, mutta viimeisen 10 vuoden aikana liikenne on Espoossa kasvanut 30 %. Keskimääräinen päällysteen uusimisaika koko katuverkolla on nykyrahoituksella noin 30 vuotta. Tämä tarkoittaa asuntokaduilla päällysteelle lähes 50 vuoden kestovaatimusta. Vanhat asuntokadut ovat Espoossa päällysteeltään heikkolaatuisimpia. Katuomaisuuden lisääntyvän rappeutumisen ja korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi tarvittaisiin määrärahan korotusta. Soratien väliaikaisella pintauksilla (SOP) säästetään kunnossapitokustannuksia sorastuksen, höyläyksen ja pölynsidonnan suhteen ja se maksaa itsensä 2-3 vuodessa. Pintauksen kestoikä on noin viisi vuotta. Päällystysohjelmat tehdään vuosittain keväällä kuntomittausten ja tiemestareiden arvioiden perusteella. Huonokuntoinen päällyste nopeuttaa kadun rakenteen heikkenemistä ja lisää tulevia kunnossapito- ja perusparantamiskustannuksia sekä vaikuttaa heikentävästi mm. liikenneturvallisuuteen. Katujen päällysteiden kuntotason pitämiseksi nykyisellä tasolla esitetään kulutuskerrosten uusimiseen AB-päällysteen ja SOPpinnoitteen osalta taloussuunnitelmajaksolla 15 M AE002 Rakenteiden parantaminen Katuverkostoa peruskorjataan sen käyttö- ja pääoma-arvon ylläpitämiseksi. Rakenteiden parantamisen tarvetta on erityisesti vanhoilla Tiehallinnolta siirtyneillä teillä, yksityisteillä ja huonosti kantavalle maapohjalle rakennetuilla kaduilla ja teillä. Katujen kuivatuksen parantaminen, sorateiden pintakerrosten parantaminen, routavaurioiden korjaaminen sekä ajoratojen ja pyöräteiden kaiteiden uusiminen. Työt ovat pääosin pienimuotoisia parannustöitä, jotka joudutaan suunnittelemaan tarpeen ilmaantuessa ja töiden edetessä. Koska rakenteiden käyttöikä on keskimäärin 30 vuotta ja suurin osa katuinvestoinneista on tehty 1960 ja -70 luvuilla, niiden mittava peruskorjaustarve on ajankohtainen. Rakenteiden ylläpitoinvestointeihin esitetään taloussuunnitelmajaksolla 5 M /33

21 AE003 Liikenteen ohjaus Liikenteen ohjaukseen liittyviä pienehköjä parannustoimia, joilla lisätään turvallisuutta ja sujuvuutta. Liikennevalojen saneeraukseen varatulla määrärahalla tehdään laitteistojen toimintavarmuutta parantavia hankintoja. Lisäksi uusitaan vanhentuneita risteyskojeita ja tehdään liikenteen sujuvuutta parantavia muutoksia valo-ohjattuihin risteyksiin. Espoon viitoitusta ajantasaistetaan ja täydennetään sekä liikennemerkkejä uusitaan alueittain. Vuosien tärkeimpiä kohteita ovat vanhentuneiden liikennevalokojeiden uusiminen ja liikennevalojen ETCohjausjärjestelmän päivitys. Suunnitelmat laaditaan vuosittain. Liikenteen ohjaukseen esitetään taloussuunnitelmajaksolla 1,0 M AE004 Siltojen perusparantaminen Espoon kaupungilla on kunnossapidettävänään noin 270 siltaa. Puolet silloista on rakennettu 1970-luvulla tai aikaisemmin. Silta vaatii peruskorjauksen noin 30 vuoden välein. Peruskorjauskustannukset ovat keskimäärin 30 % sillan uudelleenhankintaarvosta. Peruskorjauksen viivästyminen aiheuttaa korjauskustannusten moninkertaistumisen tai saattaa tehdä sillasta korjauskelvottoman. Vuonna 1997 tehtiin yleistarkastus 70 sillalla. Silloin todettiin, että noin 35 siltaa on peruskorjattava tai rakennettava uudelleen. Nykyisin siltojen kuntoa tarkkaillaan vuosittain tehtävillä yleistarkastuksilla siten että jokainen silta tarkastetaan noin 5 vuoden välein. Vuotuinen peruskorjaustarve on vähintään 2-3 siltaa. Kustannukset tyypillistä siltaa kohden ovat 0,15 0,6 M. Vuotuisiksi peruskorjauskustannuksiksi voidaan arvioida 0,7 M. Siltojen perusparannuskorjauksia suunnitellaan jatkuvasti tarpeen mukaan. Siltojen peruskorjaukseen esitetään taloussuunnitelmajaksolla 3,5 M AE005 Erillinen katuvalaistus Määräraha, jolla täydennetään, saneerataan ja kehitetään valaistusta. Heikkokuntoisimpia valaisinkalusteita uusitaan vuosittain. Samalla siirrytään energiataloudellisesti ja valaistusteknisesti nykyistä parempiin kalusteisiin. Toteutetaan erillisiä pieniä valaistuskohteita, yöaikaista himmennystä, vanhan valaistuskaluston saneerausta ja maakaapelointia. Käytön ja kunnossapidon kannalta tärkeä, mutta pahasti vanhentunut verkkokarttajärjestelmä uusitaan. Toteutetaan vuosittaisen ohjelman mukaisesti. Erilliseen katuvalaistukseen esitetään taloussuunnitelmajaksolla 3,0 M AE006 Muut liikenneturvallisuusjärjestelyt Tehdään pieniä liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Koulujen kohdalle asennetaan jalankulkuliikennevaloja ja muuttuvia nopeusrajoituksia. Kevyen liikenteen väylille asennetaan asiattoman autoliikenteen estäviä sulkulaitteita. Nopeusrajoitusta osoittavia tiemerkintöjä lisätään 30 km/h ja 40 km/h nopeusrajoitusalueille. Toteutetaan vuosittaisen ohjelman mukaisesti. Suunnitelmat laaditaan vuosittain. Liikenneturvallisuusstrategian mukaisesti kohteiden valinnassa on etusijalla koulumatkojen turvallisuuden lisääminen. Esitetään taloussuunnitelmajaksolla 0,5 M. 942 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA /33

22 BF VALTIONAPUKOHTEET BF Valtionapukohteet Valtionapukohteiden hankkeella toteutetaan aluerakentamisen kohteita sellaisilla alueilla, joihin on saatavissa valtion tukea erilaisten tukiohjelmien, mm. ARA-rahoitusohjelman rahoituksena. Taloussuunnitelmakaudella valtionapukriteerit täyttäviä kohteita on Espoonlahden keskustassa, Kuninkaankolmiossa, Saunaniemessä ja Suviniittyssä. Osa katujen katu- ja rakentamissuunnitelmista on valmiina, osa suunnitellaan suunnitteluohjelman mukaisessa aikataulussa. Jos valtionapukelpoisten kohteiden rakentamisedellytykset valmistuvat ennakoitua nopeammin siirretään näihin määrärahoja hankeryhmästä "Muu alueellinen kunnallistekniikka", jotta valtionavut saadan täysimääräisesti hyödynnettyä. Kohteet ovat normaalia kunnallisteknistä rakentamista, ARA-avustus on maksimissaan 30% toteutuneista kustannuksista BG URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKKA BG Urheilupuistojen kunnallistekniikka Määrärahalla toteutetaan urheilupuistojen kunnallistekniikkaa, joka ei liity varsinaisien suorituspaikkojen rakentamiseen. Taloussuunnitelmakaudella toteutettavia kohteita ovat mm. Keski-Espoon urheilupuiston pysäköintialueet, Leppävaaran uimahallin ja maauimalan kunnallistekniikka sekä Espoonlahden urheilupuiston lisäpysäköintialueet. Osa katujen ja pysäköintialuiden katu- ja rakentamissuunnitelmista on valmiina, osa suunnitellaan suunnitteluohjelman mukaisessa aikataulussa. Suunnitelmakaudella urheilupuistojen kunnallistekniikkaa rakennetaan 400 t vuodessa BJ KTP - ALUEET BJ KTP-alueet KTP (kaavoitetut, tiivistyvät pientaloalueet) rahoituksella toteutetaan ohjelman mukaisia, asemakaavoitusta toteuttavia kadunrakennushankkeita. KTP ohjelman toteuttamisjärjestys määräytyy pääosin tilapäisen katuverkoston käyttökelpoisuuden ja liikennöintimäärien perusteella. Rakentamattomien KTP-katujen rakentamisjärjestys on määritelty keväällä 2011 ja siitä poiketaan vain poikkeustapauksissa. Tekninen lautakunta päättää rakentamisohjelmasta joulukuussa KTP-hankkeen rakentamisvelka nykyisellä rahoitustasolla on noin 80 M. Osa katujen katu- ja rakentamissuunnitelmista on valmiina, osa suunnitellaan suunnitteluohjelman mukaisessa aikataulussa. Kaupungilla on lakiin perustuva velvollisuus totetuttaa asemakaavaa ja rakentaa asemakaavan mukaiset katuyhteydet myös jo vakiintuneille asuinalueille, joilla kulkeminen on usein järjestetty väliaikaisten yhteyksien avulla. Suunnitelmakaudella KTP- alueisiin sijoitetaan n. 36 M BK MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA /33

23 BK Muu alueellinen kunnallistekniikka Tehtäväalueen määrärahoilla rakennetaan ja perusparannetaan katuja, toreja ja aukiota rakentamisohjelman mukaisesti. Tekninen lautakunta päättää rakentamisohjelmasta joulukuussa Osa katujen katu- ja rakentamissuunnitelmista sekä puistojen puisto- ja rakentamissuunnitelmista on valmiina, osa suunnitellaan suunnitteluohjelman mukaisessa aikataulussa. Taloussuunnitelmakaudella n. 38 M BN KOTISEUDUN ULKOILUPOLUT BN Kotiseudun ulkoilupolut Ulkoilureitti on puistossa tai metsässä kulkeva reitti, joka on osa laajempaa verkostoa. Ulkoilureitti on yleensä kivituhkapintainen ja se voi talvella latuna, kunnossapidetty, molempia tai ei kumpaakaan. Osa reiteistä on valaistu. Keväällä 2008 valmistuneen ulkoilureittien yleissuunnitelman päivityksen tavoitteena on ollut kehittää reitistöä siten, että se muodostaisi nykyistä paremman verkoston. Suunniteltujen uusien reittien kokonaispituus on noin 120 km. Suunnitelma perustuu kaavoitetuilla alueilla asemakaavoissa esitettyihin puistoreitteihin ja muualla yleiskaavaan tai yleiskaavaluonnokseen. 10 M, hanke jatkuu yli taloussuunnitelmakauden. Taloussuunnitelmakaudella kotiseudun ulkoilupolkuja rakennetaan noin 4 M :lla BO PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENMINEN BO Puistojen ja raittien rakentaminen Hankeryhmän määrärahoilla maksetaan puisto- ja katuviheralueiden, aukioiden ja torien sekä puistoraittien suunnittelu- ja toteutuskustannukset sekä rakennettujen kohteiden takuuaikainen hoito. Tekninen lautakunta hyväksyy kohdelistan joulukuussa Vuoden 2014 aikana rakennetaan mm. Saunalahden, Hansavalkaman ja Matinniityn puistoalueita, Mankkaan ja ulkoilureittejä, Hiirisuon asukaspuisto ja Nihtimäen leikkipaikka. Lisäksi toteutetaan muita piemempiä puisto- ja reittikohteita. Kohteille laaditut hyväksytyt rakennussuunnitelmat. Toimivan ulkoilureittiverkoston, lähiliikuntapaikkojen ja asukaspuistojen rakentamisen toteuttamiseksi on määrärahan tarve kasvanut. Lisäksi määrärahojen korotus olisi tarpeen jotta rakennettujen kohteiden ylläpito mahdollistuu takuuajan hoidon menetelmin kohteen ensimmäisen kaksivuotiskauden aikana. Puistojen ja katuviheralueiden takuuajan hoidon merkitys on oleellinen hoidettavien pinta-alojen kasvaessa vuosittain. 12 M suunnitelmakauden aikana BP PUISTOJEN JA RAITTIEN PERUSPARANMINEN /33

24 BP Puistojen ja raittien perusparantaminen Perusparantamismäärärahalla suunnitellaan, kunnostetaan ja parannetaan puistoja, leikkipaikkoja ja katuviheralueita, aukioita ja toreja sekä lähiliikuntapaikkoja ja koira-aitauksia. Lisäksi määrärahoilla kustannetaan perusparannettavien kohteiden takuuajan hoito. Tekninen lautakunta hyväksyy kohdelistan joulukuussa Vuonna 2014 jatketaan Vanha Albergan puutarhan ja Tapiolan asukaspuiston kunnostusta. Hyökyvuoren asukaspuiston pelikenttä toteutetaan. Perusparannetaan Karakallion tori. Uusitaan Kivenlkahden tunnelin aita ja Nuottaniemessä puretaan ja kunnostetaan laiturit. Lisäksi määrärahalla kunnostetaan ja rakennetaan puistojen turvallisuuteen liittyviä rakenteita kuten esim. aitoja, valaistusta ja parannetaan kuivatusta, sekä kunnostetaan katuviheralueita. Laaditut perusparannus- ja kunnostussuunnitelmat. Kaupungin kasvusta ja lisääntyvästä käyttäjämäärästä johtuen perusparannettavien kohteiden määrä on kasvanut vuosittain. Hankeryhmän määrärahoja olisi tarpeen korottaa myös erityisvaatimusten esim. esteettömyyden ja materiaalikustannusten nousun johdosta suunnitelmakauden aikana. 2,5 M / vuosi BR YMPÄRISTÖN ERITYISKOHTEET BR Ympäristön erityiskohteet Hankkeisiin kuuluu merenrantojen ruoppaamista ja muita ympäristön kunnostuksen ja viihtyvyyden parantamiseksi tehtäviä toimenpiteitä sekä valmisteluun liittyviä tutkimuksia ja suunnittelua. Tämän lisäksi huolehditaan meriläjitysalueen seurannasta ja lupaan liittyvistä velvoitteista. Määrärahalla toteutetaan myös ympäristökeskuksen esittämiä luontokohteiden pienehköjä kunnostamistoimenpiteitä sekä ELY-keskuksen sekä Ympäristökeskuksen määrittelemien, tärkeimpien virtavesien (Espoonjoki, Mankinjoki, Gumbölenjoki) oleellisimpia kunnostuksia. Suunnitelmat tehdään hankekohtaisesti. 1 M suunnitelmakaudella 943 LIIKUNRAKENTEET CA URHEILUPUISTOT JA -KESKUKSET CA001 Liikuntarakenteet Hankkeet perustuvat liikuntalautakunnan hanke-esitykseen ( ). Esitys pitää sisällään urheilupuistojen ja -keskusten, venesatamien ja perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. Liila esittää seuraavat hankkeet vuodelle 2014: Matinkylän hiekkatekonurmen ja yleisurheilualueen peruskorjauksen, Nokkalan venesataman viimeistelyn, Keski-Espoon urheilupuiston parantamista sekä lähiliikunta-alueiden perusparantamista. Hankkeiden toteutussuunnitelmat laaditaan suunnitteluohjelman mukaisesti. Määrärahan tasoa tulee jatkossa nostaa lisääntyvän rakennustarpeen ja keinonurmikenttien lisääntyvän peruskunnostustarpeen takia. Suunnitelmakaudella 6 M /33