Tekninen Lautakunta TA/TS KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET. Esittelijä: Harri Tanska. Valmistelija / lisätietoja: Petri Vainio

Transkriptio

1 Tekninen Lautakunta /TS KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Esittelijä: Harri Tanska Valmistelija / lisätietoja: Petri Vainio

2 94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (TEKNINEN LAUKUN) Sisällys: Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 Tiivistelmä määrärahoista [M ] 9 Yksityskohtainen luettelo investoinneista [t ] 11 Liikenneväylät 11 Alueellinen kunnallistekniikka 23 Liikuntarakenteet 28 Kunnallistekniikan huolto 29 Kunnallistekniikan suunnittelu 30 Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen 32 Koneet ja kalusto 39 Vastaukset vuoden 2017 raha-asiain aloitteisiin 40 1

3 94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Peruskaupungin nettoinvestoinnit kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin ovat vuosina keskimäärin 35,5 milj. euroa vuodessa. Lisäksi kunnallistekniikan sopimus- ja projektirakentamisen myötä, jossa saadaan tontinmyynti- ja vuokratuloilla sekä maankäyttömaksuilla investointeja vastaavat tai suuremmat tulot, rakennetaan 51,9 milj. euroa vuodessa. Tapiolan ja Suurpellon taseyksiköt investoivat omiin taseisiinsa. Liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeiden rakentamisen ohella painopisteinä ovat mm. Raidejokeri, Länsimetron toiseen vaiheeseen liittyvän kunnallistekniikan rakentaminen sekä Espoo asuntojen ja muiden rakennuttajien rakennushankkeiden vaatimien uusien alueiden ja täydentävän kunnallistekniikan rakentaminen. 941 LIIKENNEVÄYLÄT Tehtäväalue pitää sisällään Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat maantiet (AA), kaupunkirakenteen kannalta merkittävimmät pääkadut (AB) sekä joukkoliikenteen hankkeet (AC), jolla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä vanhoilla väylillä tai rakennetaan uusia joukkoliikenneväyliä. Kevyen liikenteen väylien määrärahalla (AD) rakennetaan uusia kevyen liikenteen yhteyksiä ja parannetaan vanhoja, mm. laatureittimenetelmällä. Liikenneväylien perusparantamisen määrärahat (AE) sijoitetaan väylästön uudelleenpäällystämiseen ja rakenteelliseen perusparantamiseen. MAANTIET (AA) Liikenneviraston ja ELY-keskuksen kanssa yhteistyönä rakennettavat kohteet on ajoitettu mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) mukaisesti. Turunväylän liikenteenvälityskykyä parannetaan rakentamalla moottoritielle kolmannet kaistat Tuomarilan ja Kehä II:n välille. Hankkeen toteutumiseen varaudutaan ja se realisoituu, kun valtion rahoitus hankkeelle varmistuu. Hanke edellyttää meluntorjunnan rakentamista. Kehä II:n jatkototeutus välillä Turunväylä - Hämeenlinnanväylä toteutunee aikaisintaan 2020 luvun lopulla, johtuen valtion liikennemäärärahojen supistumisesta ja raideliikenteen 2

4 priorisoinnista. Hankkeen kustannusarvio on yleissuunnitelman perusteella noin 565 milj. euroa. Hankkeen toteuttamiseen tutkitaan myös katumaista vaihtoehtoa. Turuntie on pääosin asemakaavoitettu kaduksi Kehä III:n ja Kehä I:n välillä. Kadunpitopäätös on tehty vain Karvasmäentien liittymän kohdalta, muilta osin valtio vastaa toistaiseksi tien ylläpidosta. Pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää Turuntietä katumaiseksi kaupunkibulevardiksi ja mahdollistaa maankäytön kehittyminen sen varrella. Suunnitelmakaudella parannetaan Karvasmäentien liittymä. Kauklahdenväylän muuttamista yleisestä tiestä kaduksi valmistellaan yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja ELY-keskuksen kanssa. Parantamistoimenpiteitä toteutetaan maankäytön kehittymisen edellyttämässä järjestyksessä. Vihdintielle rakennetaan Mariannantien kiertoliittymä, josta aukeaa yhteys Juvanmalmin teollisuusalueelle. ELY-keskus käynnistää Lahnuksentien ja todennäköisesti myös Kortesmäen asemakaava-aluetta palvelevan Niipperintien liittymien parantamisen suunnittelun. PÄÄKADUT (AB) Espoonväylä on Espoon tavoitetieverkon mukainen pääkatu. Espoonväylälle rakennetaan uusi linjaus väille Kuitinmäentie - Hösmärintie, joka poistaa läpiajoliikenteen nykyiseltä Finnoontieltä, joka on lukuisine tonttiliittymineen kokoojakatumainen ja ruuhkautuva. Rakentamisen mahdollistava asemakaavan laatiminen ja asemakaavamuutos ovat vireillä ja rakentaminen toteutetaan vaiheittain asemakaavoituksen mahdollistamassa aikataulussa. Bassenkyläntien ja sen poikkikatujen rakentaminen on valmistunut ja kadut viimeistellään asuntorakentamisen mahdollistamassa aikataulussa. Puolarintie välillä Friisinkalliontie-Ylismäentie on eteläisen Espoon viimeisimpiä rakentamattomia pääkatuyhteyksiä. Rakentamattoman osuuden rakentaminen suunnitelmakauden lopulla yhdistää Espoonväylän ja Kehä II:n sekä merkittävästi vähentää Kuitinmäen läpiajoliikennettä Kuunkadulla. JOUKKOLIIKENTEEN HANKKEET (AC) Raide-Jokeri tuo uuden raideyhteyden Espooseen ja kytkee toisiinsa Länsimetron sekä ranta- ja kehäradat mahdollistaen sujuvan raideyhteyden muun muassa lentoasemalle. Raide-Jokeri korvaa nykyisen runkobussilinjan 550, jonka siirtäminen raiteille mahdollistaa 3

5 kasvavien matkustajamäärien kuljettamisen tulevaisuudessa. Valtuusto on pääröksessään kehotanut teknistä toimialaa jatkamaan Raide-Jokerin suunnittelua ja toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista on 66,6 milj. euroa kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty. Kaupunkiradan jatkamisen hankkeeseen kuuluvat lisäraiteet Leppävaaran ja Kauklahden välillä, asemat, liityntäpysäköinti, Espoon keskukseen sijoittuva matkakeskus, kevyen liikenteen järjestelyt sekä melusuojaukset. Kevyen liikenteen liityntäpysäköinnin olosuhteita parannetaan läpi koko suunnitelmakauden. Kaupunkiradan rakentamisen aloittaminen edellyttää hankkeisiin myös valtion rahoitusta, josta tällä hetkellä ei ole olemassa päätöstä. Mikäli liikenne- ja viestintäministeriö aktivoi hankkeen, lähtee Espoo siihen myös mukaan. Joukkoliikenteen hankkeisiin sisältyvät informaatiojärjestelmän ja liikennevaloetuisuuksien kehittäminen sekä joukkoliikenteen erilliskohteiden rakentaminen erillisen, HSL:n kanssa yhteistyössä laadittavan toteutusohjelman mukaan aikaisemmalla vuosittaisella volyymilla. KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT (AD) Kevyen liikenteen väylien rakentamisella parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta ja edistetään pyöräilyolosuhteita kevyen liikenteen laatureittisuunnitelman mukaisesti. Määrärahalla rakennetaan uusia kevyen liikenteen yhteyksiä ja parannetaan vanhoja, mm. laatureittimenetelmällä. LIIKENNEVÄYLIEN PERUSPARANMINEN (AE) Katu- ja muun verkoston rakentaminen on kaupungilta mittava investointi. Tämän sijoituksen eli infraomaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää jatkossa kasvavaa panostusta niiden perusparantamiseen. Suomen Rakennusinsinöörien liiton (RIL) teettämässä valtakunnallisessa ROTI (Rakennetun Omaisuuden Tila) selvityksen perusteella voidaan arvioida Espoon katu- ja kunnallisteknisen verkoston arvoksi noin 1,6 mrd euroa Yleisiin alueisiin kohdistettujen investointien eli Rakennetun Infraomaisuuden Arvon Säilyttäminen (RIAS) edellyttäisi noin 5 miljoonan euron vuosittaista perusparantamisen 4

6 määrärahaa, josta on jouduttu tilapäisesti tinkimään talous- ja tuottavuusohjelman vaatimuksesta. Espoon kaupungilla on noin km kunnossapidettäviä liikenneväyliä, joita hoidetaan suunnitelmakaudella kulutuskerroksia uusimalla ja katujen sekä siltojen rakenteita parantamalla. Lisäksi rakennetaan ja uusitaan liikenteen ohjauslaitteita ja täydennetään katuvalaistusta sekä parannetaan liikenneturvallisuutta. 942 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmän sisäinen jako esitetään talousarviossa ohjeellisesti noudatettavaksi. Alueellisen kunnallistekniikan rakentamisen painopisteet perustuvat mm. uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan ohjelmointiin, asuntoohjelmaan, Espoon Asuntojen tuotantosuunnitelmaan, toimitilahankkeiden ajoitussuunnitelmaan, KTP-ohjelmaan sekä muihin selvityksiin. Tekninen lautakunta käsittelee alueellisen kunnallistekniikan rakentamiskohteet vuodelle 2017 kokouksessaan Alueellisen kunnallistekniikan kustannuspaikkoja vuonna 2017 ovat: Urheilupuistojen kunnallistekniikka (BG), jolla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikka, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä VAV (Vanhojen alueiden vesihuolto; BI), jolla rakennetaan vesihuoltoa asemakaavan ulkopuolisille alueille silloin kun rakentamista ei kustanna HSY KTP (Kaavoitetut, Tiivistyvät Pientaloalueet; BJ), joilla rakennetaan vanhojen alueiden katuverkkoa asemakaavoituksen edellyttämään kuntoon Muu alueellinen kunnallistekniikka (BK), joka sisältää asemakaavan mukaisten katujen, aukioiden ym. rakentamisen Kotiseudun ulkoilupolut (BN), jolla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaista ulkoilureittiverkostoa Puistojen ja raittien rakentaminen (BO), jota käytetään puistojen ja raittien uusinvestointeihin Puistojen ja raittien perusparantaminen (BP), jota käytetään mm. leikkivälineiden uusimiseen ja kasvillisuuden perusparannuksiin 5

7 Ympäristön erityiskohteet (BR), jota käytetään kaupungin luonnonympäristön parantamiseen, ympäristökeskuksen esittämiin kohteisiin; esimerkiksi luontopolkuihin sekä virtavesikohteiden ennallistamisiin. 943 LIIKUNRAKENTEET Määräraha sisältää urheilupuistojen ja -keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. Vuonna 2017 rakennetaan valmiiksi Etelä-Leppävaaran pallokentät ja lähiliikuntapaikat ja aloitetaan Leppävaaran sprinttiladun rakentaminen. 944 KUNNALLISTEKNINEN HUOLTO Kunnallisteknisen huollon määrärahalla rahoitetaan kunnossapidon toimintaedellytysten ylläpitämiseksi ja parantamiseksi toteutettavia tukikohtien, siilojen, läjitysalueiden ja lumen vastaanottopaikkojen rakentamis- ja kunnostustöitä. 946 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Määrärahaan sisältyvät taloussuunnitelman kohteet, joille ei ole talousarviovuonna rakentamisrahoitusta. Määrärahaa käytetään investointeihin liittyvään yleissuunnitteluun, esiselvityksiin, maaperätutkimuksiin sekä pienehköjen kohteiden katu-, puisto- ja rakennussuunnitteluun. 948 KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENMINEN Tehtäväalueen hankkeet ovat sellaisia, joiden rahoittajana on yksityinen kumppani maankäyttö- tai kunnallistekniikasopimuksen kautta tai hankkeesta saadaan merkittäviä maanmyynti- tai vuokratuloja. Tehtäväalueen hankkeiden nettovaikutus kaupungin tulokseen on nolla tai positiivinen. Kaupunginhallituksella on oikeus antaa tekniselle lautakunnalle oikeus ylittää tehtäväalueen 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen (HA) menot, mikäli toiminnasta aiheutuvat tulot ylittyvät vastaavasti. KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENMINEN (HA) Kunnallistekniikan sopimusrakentamisessa "tilaajana" toimii sopimuskumppani ja tekninen keskus toteuttaa sopimuksen mukaiset velvoitteet sopimuksessa mainitun korvauksen puitteissa. Kunkin maankäyttösopimuksen tultua voimaan sopimuskorvaus laskutetaan 6

8 maksuehtojen mukaisesti tasetilille. Kun sopimuskorvauksen kohteena oleva kohde voidaan rakentaa tuloutetaan tasetililtä vastaava summa rakentamiskohteen rahoitukseen. Suunnitelmakautena kunnallistekniikan sopimusrakentamisen kohteet sisältävät alueita mm. Vermosta, Saunalahdesta, Espoonlahdesta, Niittykummusta ja Matinkylästä. Usein sopimustuloilla voidaan kattaa vain osa sopimuskohteen edellyttämästä kunnallistekniikasta, jolloin rakentamiseen joudutaan osoittamaan rahoitusta myös alueellisen kunnallistekniikan määrärahoista. KUNNALLISTEKNIIKAN PROJEKTIRAKENMINEN (HC) Projektikohteet rahoitetaan maankäyttösopimuksilla tai katetaan maanmyynti- ja vuokratuloilla. Suunnitelmakauden projektikohteita ovat: Espoon keskuksen projektikohteet, joita ovat mm. Kylänraitti, Keski-Espoon urheilupuisto, kaupungintalokortteli sekä Suvelan lähiöohjelma. Kortesmäen kunnallistekniikka, jolla mahdollistetaan kaupungin tonttitarjonta Kortesmäen asemakaava-alueella. KILO - TURVESUON PROJEKTIKOHTEET (HE) Turvesolmun esirakentaminen, jolla mahdollistetaan Turvesuon alueen myöhempi työpaikka- ja asuntorakentaminen. PERKKAAN VERMON PROJEKTIKOHTEET (HF) Vermontie yhdistää Perkkaan - Vermon alueen Vermonsolmun eritasoliittymään Turunväylälle. Vermontie voidaan toteutetaan pääosin alueen maankäyttömaksuilla. Vermontien rakentaminen käynnistyy kun asemakaavoitus ja suunnitelmat sen mahdollistavat. Perkkaantien saneeraus: Perkkaantien ja radan välisten tonttien rakentaminen edellyttää Perkkaantien saneerausta liikenteen välityskyvyn parantamiseksi sekä toimenpiteitä Monikonpuron suhteen. Perkkaantien saneeraus on alkanut METROASEMIEN VAATIMAT PROJEKTIKOHTEET (HG) Matinkylän ja Niittykummun metroasemien vaatima kunnallistekniikka sisältää asemien ympäristöön kohdistuvat katu-, puisto ja vesihuoltotyöt. Matinkylän metroaseman 7

9 ja Iso Omenan laajennuksen rakentaminen edellyttävät Suomenlahdentien itäpään siirtämistä, Piispansillan uudistamista Suomelahdentien kohdalla sekä Markkinakadun jatkamista. Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden metrokeskuksille on varattu kullekin kehykseen oma määrärahansa vuosille Metrokeskuksille varatuilla määrärahoilla on tarkoitus rakentaa ja parantaa asemaseutujen infraa, liityntäpysäköintimahdollisuuksia sekä liityntäliikenneyhteyksiä. FINNOO-PROJEKTI (HI) Vuoden 2011 alusta perustettu projektialue, jolla asukasmäärätavoite on noin uutta asukasta ja lisäksi työpaikkaa. Espoon kaupunki on alueen suurin maanomistaja. Laaja alue tulee rakentumaan vaiheittain. Alueen eteläosa eli puhdistamon alue, pienvenesatama ja merikorttelit edellyttävät monia esirakennusvaiheita. Rakentaminen on alkanut tulevan Finnoon metroaseman ympäristöstä Alueen osayleiskaavoitus, asemakaavoitus sekä kunnallistekniikan suunnittelu ovat käynnissä. LÄNSIMETRON TOISEN VAIHEEN VAATIMAN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU (HJ) Matinkylä Kivenlahti metron rakennussuunnittelu ja ajotunneleiden rakentaminen on käynnissä. Kaupunkitekniikan keskus varautuu Länsimetron toisen vaiheen kunnallisteniikan suunnitteluun pienehköllä määrärahalla. Toisen vaiheen maanpäällisen infran rakentamiskustannuksiin varaudutaan asemaseutujen omissa budjeteissa (HG). LEPPÄVAARAPROJEKTI (HK) Leppävaara projektin rahoituksella turvataan Leppävaaran kehittäminen yhtenä Espoon vetovoimaisimmista kaupunkikeskuksista Suunnittelukaudella mahdollistetaan täydennysrakentamista sekä parennetaan Leppävaaran ympäristöä, laatutasoa, kaupunkikuvallista ilmettä ja liikennejärjestelyjä. 8

10 TS [M ] Infra 141,9 146,1 148,6 140,6 134,4 125,8 112,6 110,5 90,5 64, ,2 Kiinteät rakenteet ja laitteet 98,0 108,0 120,0 106,6 90,4 78,8 68,6 76,5 76,5 51,4 874,6 LIIKENNEVÄYLÄT 23,7 34,3 36,0 18,8 6,7 6,7 6,7 13,1 13,1 8,0 166,9 YLEISET TIET 6,2 1,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 7,6 Yleisten teiden suunnittelu 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,5 Turunväylä 1,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,8 Kauklahdenväylä 2,0 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,8 Vihdintie 2,3 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,4 Kehä II 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 PÄÄKADUT 4,4 1,1 4,1 5,0 0,0 0,0 0,0 5,0 5,0 0,0 24,5 Espoonväylä 3,9 1,0 4,0 5,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 13,9 Nöykkiönkatu 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 Bassenkyläntie 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 Puolarintie 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,0 5,0 0,0 10,0 JOUKKOLIIKENTEEN HANKKEET 6,5 25,5 25,4 7,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 66,4 Jokeri I 6,0 25,0 25,0 7,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 63,0 Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamine 0,5 0,5 0,4 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 3,4 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 1,0 1,0 0,9 7,8 Kevyen liikenteen väylät 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 1,0 1,0 0,9 7,8 LIIKENNEVÄYLIEN PERUSPARANMINEN 5,9 6,0 5,8 5,7 5,7 5,7 5,7 6,7 6,7 6,7 60,6 Kulutuskerroksien uusiminen 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 5,0 5,0 5,0 43,0 Rakenteiden parantaminen 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 5,0 Liikenteen ohjaus 0,3 0,4 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 2,3 Siltojen perusparantaminen 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 7,0 Erillinen katuvalaistus 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 2,3 Muut liikenneturvallisuusjärjestelyt 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 1,0 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA 15,8 15,8 15,8 15,7 15,8 15,8 15,8 17,1 17,1 17,1 161,8 URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKKA 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 4,0 URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKKA 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 4,0 KTP ALUEET 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 5,0 5,0 5,0 40,9 KTP ALUEET 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 5,0 5,0 5,0 40,9 MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA 7,0 7,0 7,0 6,9 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 69,9 MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA 7,0 7,0 7,0 6,9 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 69,9 KOTISEUDUN ULKOILUPOLUT 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 5,0 KOTISEUDUN ULKOILUPOLUT 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 5,0 PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENMINEN 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 15,0 PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENMINEN 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 15,0 PUISTOJEN JA RAITTIEN PERUSPARANMINEN 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 25,0 PUISTOJEN JA RAITTIEN PERUSPARANMINEN 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 25,0 YMPÄRISTÖN ERITYISKOHTEET 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 2,0 YMPÄRISTÖN ERITYISKOHTEET 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 2,0 6. heinäkuuta 2016 Sivu 1/2 9

11 LIIKUNRAKENTEET 1,2 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,2 1,2 1,2 10,8 URHEILUPUISTOT JA KESKUKSET 1,2 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,2 1,2 1,2 10,8 URHEILUPUISTOT JA KESKUKSET 1,2 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,2 1,2 1,2 10,8 KUNNALLISTEKNINEN HUOLTO 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 1,0 KUNNALLISTEKNIIKKAA TUKEVIEN ALUEIDEN HUOLT 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 1,0 Kunnallistekniikka tukevien alueiden huolto 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 1,0 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 15,0 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 10,0 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 10,0 MAAPERÄTUTKIMUKSET 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 5,0 MAAPERÄTUTKIMUKSET 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 5,0 KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENMINEN 55,8 55,3 65,6 69,5 65,3 53,7 43,5 43,5 43,5 23,5 519,2 KT SOPIMUSRAKENMINEN 30,0 30,0 30,0 30,0 30,0 30,0 20,0 20,0 20,0 20,0 260,0 KT SOPIMUSRAKENMINEN 30,0 30,0 30,0 30,0 30,0 30,0 20,0 20,0 20,0 20,0 260,0 KUNNALLISTEKNIIKAN PROJEKTIRAKENMINEN 3,5 3,5 4,0 4,0 4,0 3,7 3,5 3,5 3,5 3,5 36,7 KUNNALLISTEKNIIKAN PROJEKTIRAKENMINEN 3,5 3,5 4,0 4,0 4,0 3,7 3,5 3,5 3,5 3,5 36,7 KILO TURVESUON PROJEKTIKOHTEET 0,5 0,5 1,0 1,0 5,0 5,0 5,0 0,0 0,0 0,0 18,0 KILO TURVESUON PROJEKTIKOHTEET 0,5 0,5 1,0 1,0 5,0 5,0 5,0 0,0 0,0 0,0 18,0 PERKKAAN VERMON PROJEKTIKOHTEET 3,5 2,0 3,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,6 PERKKAAN VERMON PROJEKTIKOHTEET 3,5 2,0 3,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,6 METROASEMIEN VAATIMAT PROJEKTIKOHTEET 10,2 11,0 17,0 14,0 12,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 64,2 MATINKYLÄ NIITTYKUMMUN PROJEKTIKOHTEET 10,2 5,0 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 18,2 KAIAN METROKESKUS 0,0 0,0 3,5 3,5 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 10,0 SOUKAN METROKESKUS 0,0 0,0 3,5 3,5 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 10,0 ESPOONLAHDEN METROKESKUS 0,0 1,0 1,0 1,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,0 KIVENLAHDEN METROKESKUS 0,0 5,0 6,0 6,0 5,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 22,0 FINNOO PROJEKTI 7,3 7,8 8,0 10,0 10,8 15,0 15,0 20,0 20,0 0,0 113,9 FINNOO PROJEKTI 7,3 7,8 8,0 10,0 10,8 15,0 15,0 20,0 20,0 0,0 113,9 LÄNSIMETRON TOINEN VAIHE 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,5 Länsimetron toinen vaihe 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,5 LEPPÄVAARA PROJEKTI 0,3 0,0 2,0 10,0 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 15,3 LEPPÄVAARA PROJEKTI 0,3 0,0 2,0 10,0 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 15,3 Taseyksiköt 43,9 38,1 28,6 34,0 44,0 47,0 44,0 34,0 14,0 13,0 340,6 RAKENMISEN SISÄISET PALVELUT 43,9 38,1 28,6 34,0 44,0 47,0 44,0 34,0 14,0 13,0 340,6 SEYKSIKÖT 43,9 38,1 28,6 34,0 44,0 47,0 44,0 34,0 14,0 13,0 340,6 Suurpelto taseyksikkö 4,0 5,0 10,0 10,0 10,0 13,0 10,0 10,0 10,0 13,0 95,0 Tapiola taseyksikkö 39,9 33,1 18,6 24,0 34,0 34,0 34,0 24,0 4,0 0,0 245,6 Koneet ja kalusto 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 8,0 Koneet ja kalusto 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 8,0 KONEET JA KALUSTO 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 8,0 Kaupunkitekniikan keskus 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 8,0 Kaken koneet ja kalusto 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 8,0 6. heinäkuuta 2016 Sivu 2/2 10

12 TS Infra RAKENMISEN SISÄISET PALVELUT T89 SEYKSIKÖT Suurpelto taseyksikkö Suurpelto Tapiola taseyksikkö Tapiola

13 941 LIIKENNEVÄYLÄT AA YLEISET TIET Yleisten teiden suunnittelu Maanteiden suunnittelu Kuvaus: Hankkeen rahoituksella laaditaan maanteiden tie ja aluevaraussuunnittelmia hankkeisiin, joiden toteutus ei ajoitu taloussuunnitelman vuosille. Maanteiden suunnitteluun kuluu aikaa hyväksymiskäsittelyineen useampi vuosi, joten suunnittelun käynnistäminen joustavasti on hankkeiden edistämiseksi välttämätöntä Turunväylä Turunväylä Kuvaus: Turunväylän liikenteenvälityskykyä parannetaan rakentamalla moottoritielle kolmannet kaistat Tuomarilan ja Kehä II:n välille. Valtion rahoitus hankkeelle on varmistunut. Neuvottelut Espoon osuuden suuruudesta ja ajoituksesta ovat meneillään. Hanke edellyttää myös meluntorjunnan rakentamista. Sisältö: Vuonna 2017 rakennetaan Naapurimäen silta ELY:n toteuttaman Kirkkojärven osuuden tulvansuojelun parantamisen yhteydessä

14 97309 Kauklahdenväylä Kauklahdenväylä (mt 1130), Länsiväylä Kehä III Kuvaus: Kauklahdenväylän parantaminen vaiheittain kehittämisselvityksen periaatteiden mukaisesti. Selvityksessä on esitetty toimenpiteet väylän parantamiseksi tiivistyvää kaupunkirakennetta vastaavaksi. Sisältö: Kummelivuorensuun kaava alueen rakentuessa rakennetaan Kauklahdenväylälle (Kummelivuorentie/Tillinmäentie) uusi kiertoliittymä sekä kevyen liikenteen ylikulku. Hansatien liittymän parantaminen alkaa kun rahoitus siihen varmistuu. Suunnitelmat: Kauklahdenväylän kehittämisselvitys välillä Kehä III Länsiväylä (2007), Kauklahdenväylän tilavaraussuunnitelma (2009), Kauklahdenväylän parantamisen tiesuunnitelma välillä Kivenlahti Kurttila (2009). Saunalahdenportin ja Harmaanityn rakennussuunnitelmat v Kauklahdenväylän (mt 1130) parantaminen välillä Kehä III (kt 50) Kurttilantie, tie ja tilavaraussuunnitelma v Kauklahdenväylän parantaminen Hyttimestarintien kohdalla, rakennussuunnitelma Perustelut: Väylän liittymissä on toimivuus ja liikenneturvallisuusongelmia, jotka maankäytön lisääntyessä tulevat merkittävästi kasvamaan ilman parantamistoimenpiteitä. Uusi maankäyttö vaatii uusia liittymiä Kauklahdenväylälle. Kustannusarvio: Tilavarausvaiheen kokonaiskustannukset välillä Länsiväylä Kehä III ovat noin 30 M. Hansatien liitymän parantaminen 3 M Vihdintie

15 Vihdintie; Kehä III Lahnus Kuvaus: Vihdintien parantaminen vaiheittain v kehittämiselvityksen periaatteiden mukaan. Sisältö: Vihdintielle rakennetaan kiertoliittymä, johon liitetään etelästä Juvanmalmintie ja pohjoisesta rakennettava Odilammenkaarre. Vihdintien tasausta parannetaan suunnitelman alueella. Nykyisen Mariannantien liittymän kohdalle rakennetaan kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Lisäksi rakennetaan meluesteitä. Vihdintien ja Niipperintien liittymä parannetaan kiertoliittymäksi ja toteutetaan yhteys Vihdintien pohjoispuolelle Kortesmäen kaava alueelle. Suunnitelmat: Vihdintien kehittämisselvitys välille Kehä III Lahnus (2008), Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla, tiesuunnitelma (2012) ja rakennussuunnitelma (2014). Mariannantien liittymän parantaminen käynnistetään syksyllä 2016 ja se valmistuu Perustelut: Vihdintie on yksi pääkaupunkiseudun sisääntuloteistä ja lähialueensa ainoa päätieyhteys. Se on myös tärkeä säteittäinen joukkoliikenteen laatukäytävä. Suurimmat ongelmat nykyisin ovat toimivuuden ja turvallisuuden kannalta puutteelliset liittymäjärjestelyt, tien mäkisyys ja puutteelliset kevyen liikenteen yhteydet. Ongelmat pahenevat maankäytön kehittämisen aiheuttaman autoliikenteen kasvun myötä. Kortesmäen kaavaalueen toteuttaminen vaatii Vihdintien ja Niipperintien liittymän parantamisen kiertoliittymäksi, jotta uusi kaavaalue saadaaan liitettyä Vihdintiehen. Kustannusarvio: Mariannantien kiertoliittymän kustannusarvio on 5 M (maku ind. 127,7 (4/2011) (2005=100)), josta Espoon osuus 3,4 M. Vihdintien ja Niipperintien liittymän alustava kustannusarvio on 4 milj Kehä II Kehä II, Turunväylä Hämeenlinnanväylä Kuvaus: Tärkeä pääkaupunkiseudun ja Espoon tavoitetieverkon osa ja merkittävä väylä Espoon maankäytön kehittämiselle. Sisältö: Turunväylältä pohjoiseen pinta ja tunneliratkaisuina suunniteltava 2 ajoratainen väylä, joka ulottuu Hämeenlinnanväylälle. Määrärahalla tehdään suunnitelmia katumaisesta yhteydestä. Suunnitelmat: Vuonna 2002 valmistuneen ympäristövaikutusten arviointiselvityksen ja alustavan yleissuunnitelman pohjalta laadittu yleissuunnitelma on valmistunut vuonna Perustelut: Hanke ei sisälly HLJ suunnitelmiin. Kehä II on yhteishanke valtion sekä Vantaan ja Helsingin kaupunkien kanssa. Kustannusarvio: Rakennuskustannukset välillä Turunväylä Hämeenlinnanväylä olisivat noin 565 M (MAKU ind. 130,2)

16 AB PÄÄKADUT Espoonväylä Espoonväylä Kuvaus: Espoonväylä on liikenteen tavoiteverkon mukainen pääkatu. Se poistaa läpiajoliikenteen nykyiseltä Finnoontieltä, joka on lukuisine tonttiliittymineen kokoojakatumainen ja usein ruuhkautuva yhteys. Nykyisen kadun liikenneturvallisuus on huono. Sisältö: Espoonväylän uusi linjaus rakennettanee kahdessa vaiheessa. Ensimmäisenä on tavoitteena rakentaa eteläisin osuus Puolarintielle asti. Osuus Puolarintieltä Hösmärintielle on mahdollista rakentaa, kun kadun linjaus on määritelty asemakaavassa. Jo rakennettu pohjoisosuus parannetaan 2+2 kaistaiseksi Siltakadun ja Kehä III:n välillä. Pohjoinen osuus parannetaan vuosina rakennetaan eteläistä osuutta. Suunnitelmat: Espoonväylän yleissuunnitelman tarkistus valmistui v Katu ja rakennussuunnitelmia ei ole laadittu. Espoonväylän jatkosuunnittelua vaatii asemakaavan muuttamista sekä uuden asemakaavan laatimisen. Kaavoitustyö on käynnissä. Espoonväylän katu ja rakennussuunnitelmat välillä Kehä III Iso Maantie valmistuvat v Espoon keskiosan vaihtoehtotarkastelu oli käynnisssä Eteläosan katu ja rakennussuunnittelu Puolarintielle on hyväksytty Perustelut: Espoonväylä Finnoontie on joukkoliikenteelle tärkeä yhteys. Asukkailta ja asukasyhdistyksiltä on tullut lukuisia rakentamista puoltavia aloitteita. Espoonväylän kehittäminen nykyisellä paikalla ei ole mahdollista tilan puutteen takia. Kustannusarvio: Eteläisimmän osuuden alustava kustannusarvio 25 M. Espoonväylän uuden osuuden rakentamisen kokonaiskustannukset ovat noin M. Osuuden Kehä III Iso Maantie parantamisen kustannuarvio on 8 M Nöykkiönkatu

17 Nöykkiönkatu Kuvaus: Nöykkiönkatu on tärkeä yhteys Espoonlahdesta Espoon keskuksen suuntaan. Kadun itäpään rakentaminen välillä Kaskimaa Finnoontie valmistui vuonna Välillä Kaskitie Kaskimaa ei ole vahvaa asemakaavaa. Sisältö: Tillinmäentie on liitetty tilapäisesti Nöykkiönkatuun T liittymällä. Vuonna 2016 on parannettu Nöykkiönkadun ja Finnoontien liittymäjärjestelyjä sekä jatkettu Nöykkiönkatua Malminkorven suuntaan. Suunnitelmat: Nöykkiönkatua suunnitellaan osissa, kun asemakaavoitus etenee. Latokaskenniityn kunnallistekninen yleissuunnittelu on käynnistynyt Perustelut: Nöykkiönkatu on joukkoliikenteelle tärkeä runkoyhteys yhdessä Eestinmalmintien kanssa. Kustannusarvio: Latokaskenniityn osuuden kustannusarvio on noin 5,5 M Bassenkyläntie Bassenkyläntie Kuvaus: Bassenkylän alueella Bassenkyläntie, Bassenkyläntien jatkeena toimiva Kangaskatu sekä Ylämaansola ovat paikallisia kokoojakatuja. Kadut on rakennettu ensimmäiseen sidottuun kerrokseen vuosina 2013 ja Kadut viimeistellään kun talonrakennus sen mahdollistaa vuosina 2016 ja Puolarintie

18 Puolarintie Kuvaus: Puolarintie välillä Friisinkalliontie Ylismäentie on eteläisen Espoon viimeisimpiä rakentamattomia pääkatuyhteyksiä. Puolarintien välillä Friisinkalliontie Ylismäentie rakentaminen yhdistää Espoonväylän ja Kehä II:n sekä merkittävästi vähentää Kuitinmäen läpiajoliikennettä Kuunkadulla. Suunnitelmat: Vuonna 2015 laadittiin teknistaloudellinen selvitys. Yleissuunnitelu ja asemakaavoitus Katu ja rakennussuunnittelu asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Perustelut: Katuyhteys on Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen uusi pää /kokoojakatu. Sillä on liikenteellisesti huomattavaa vaikutusta Olarin liikenneverkkoon. Kadun rakentamisen vaikutuksien arviointia jatketaan seuraavissa suunnitteluvaiheissa asemakaavoituksen yhteydessä. Kustannusarvio: Riippuen valittavasta toteutusvaihtoehdosta noin M AC JOUKKOLIIKENTEEN HANKKEET Jokeri I Raidejokerin infra Kuvaus: Raide Jokeri tuo uuden raideyhteyden Espooseen ja kytkee toisiinsa Länsimetron sekä ranta ja kehäradat mahdollistaen sujuvan raideyhteyden muun muassa lentoasemalle. Raide Jokeri korvaa nykyisen runkobussilinjan 550, jonka siirtäminen raiteille mahdollistaa kasvavien matkustajamäärien kuljettamisen tulevaisuudessa. Sisältö: Valtuusto on päätöksessään kehottanut teknistä toimialaa jatkamaan Raide Jokerin suunnittelua ja toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista on 66,6 milj. euroa, kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty. Perustelut: Raide Jokerin mahdollistaa uutta asunto ja työpaikkarakentamista muun muassa Perkkaalle, Otaniemeen ja Keilaniemeen. Kustannusarvio: Budjetoitu Espoon nettomenoarvio Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen

19 Joukkoliikenteen liikennevaloetuisuudet Kuvaus: Linja autoja suosivaa valo ohjausta lisätään tärkeimmillä bussiliikenteen reiteillä. Sisältö: Liikennevalolaitteistoihin hankitaan HSL:n matkustajainformaatiojärjestelmään liittyviä ohjelmistoja ja tiedonsiirtolaitteita. Edellytyksenä on, että myös busseissa on vastaavat laitteet. Länsimetro ja sen liityntälinjasto otetaan käyttöön vuonna Liityntälinjaston myötä muuttuva liikennöinti edellyttää lähivuosina tavallista enemmän muutostarpeita joukkoliikenne etuisuuksiin Suunnitelmat: Toteutussuunnitelmat laaditaan vuosittain. Perustelut: Bussiliikenteelle syntyy ajoaikasäästöjä. HSL vastaa tarvittavien autolaitteiden hankinnasta ja asennuksesta. Länsimetron jatkeen liityntälinjoja parannetaan Joukkoliikenteen erilliskohteet Kuvaus: Linja autoliikenteen rakenteellisten toimintaedellytysten parantaminen ja palvelutason sekä liikennöinnin luotettavuuden nostaminen. Parannetaan bussipysäkkien ja kääntöpaikkojen laatutasoa (odotuskatokset, pysäkkialueet, valaistus ja päällysteet). Rakennetaan linjastomuutosten vaatimia uusia pysäkkejä ja kääntöpaikkoja. Sisältö: Länsimetron myötä Etelä Espoossa siirrytään liityntäpainotteiseen liikennöintiin. Muuttuvat bussilinjat edellyttävät vuosina tavallista enemmän muutoksia myös kääntöpaikkoihin ja pysäkkeihin sekä niiden varusteluun ja opastukseen. Suunnitelmat: Noudatetaan Espoon bussiliikenteen kehittämissuunnitelmaa (EBU) ja luotettavuuden kehittämissuunnitelmaa (LUOKE). Länsimetron ajantasainen liityntäpysäköintiopastus on toteutettava ajallaan. Perustelut: HSL tekee tekniselle keskukselle vuosittain toimenpide esityksen. Länsimetron toisen vaiheen liityntäliikenteen aloittaminen vuonna 2020 edellyttää joukkoliikenteen erilliskohteiden aktiviista suunnittelua ja rakentamista AD KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT Kevyen liikenteen väylät

20 Kunnarlantie Kuvaus: Kevyen liikenteen väylä yleisen tien varrelle Aurinkoniityntiestä pohjoiseen Bodomintien liittymään ja siitä edelleen länteen Bodomintien varrelle. Sisältö: Kevyen liikenteen väylä sekä siihen liittyvät saarekesuojatiet, bussipysäkit sekä muut järjestelyt. Suunnitelmat: Tiesuunnitelma viimeistelyvaiheessa välille Aurinkoniityntie Snettansintie. Suunnitelmaan sisältyy tukimuuri Bodominjärven kapeikkokohdalle sekä hiihtoalikulkuvaraus Pirttimäen kohdalle. Tiesuunnitelman hyväksymisen jälkeen on käynistetty rakennussuunnitelmat. Toteuttamisedellytykset aikaisintaan v Perustelut: Kevyen liikenteen olosuhteet vaaralliset kapealla, mutkaisella tiellä ilman kevyen liikenteen väylää. Kustannusarvio: 5,00 M Erilliset kevyen liikenteen väylät Kuvaus: Varaudutaan pääasiassa nykyisten kevyen liikenteen reittien parannustoimenpiteisiin laatureittiperiaatteella. Taloussuunnitelmakauden kohteet määritetään tulevien laatureittiselvityksien perusteella. Sisältö: Kevyen liikenteen väylien laatureitit (uusia ja olevien parantamista). Suunnitelmat: Yleis ja rakennussuunnittelukohteita meneillään. Perustelut: Laatureittikohteita katujen yhteydessä ja puistoalueilla; työmatkapyöräreittejä ja metron liityntäpyöräily yhteyksiä AE LIIKENNEVÄYLIEN PERUSPARANMINEN Kulutuskerroksien uusiminen

21 Kulutuskerroksien uusiminen Kuvaus: Espoon kaupungin kunnossapidettäviä liikenneväyliä on vuoden 2016 alussa 8,9 milj.m² (noin km), joista kestopäällysteisiä on 7,25milj. M² (noin km)). Vuonna 2017 päällystetään AB päällystettä noin m², eli noin 45 km. Sisältö: Esitetyllä määrärahalla voidaan pitää kunnossa vilkkaimpien pääkatujen päällysteet, jotka on uusittava 3 5 vuoden välein. Pääkatujen liikennemäärien kasvu on viime vuonna tasaantunut, mutta viimeisen 10 vuoden aikana liikenne on Espoossa kasvanut 30 %. Keskimääräinen päällysteen uusimisaika koko katuverkolla on nykyrahoituksella noin 30 vuotta. Tämä tarkoittaa asuntokaduilla päällysteelle lähes 50 vuoden kestovaatimusta. Vanhat asuntokadut ovat Espoossa päällysteeltään heikkolaatuisimpia. Katuomaisuuden lisääntyvän rappeutumisen ja korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi tarvittaisiin määrärahan korotusta. Soratien väliaikaisella pintauksilla (SOP) säästetään kunnossapitokustannuksia sorastuksen, höyläyksen ja pölynsidonnan suhteen ja se maksaa itsensä 2 3 vuodessa. Pintauksen kestoikä on noin viisi vuotta. Suunnitelmat: Päällystysohjelmat tehdään vuosittain keväällä kuntomittausten ja tiemestareiden arvioiden perusteella. Perustelut: Huonokuntoinen päällyste nopeuttaa kadun rakenteen heikkenemistä ja lisää tulevia kunnossapito ja perusparantamiskustannuksia sekä vaikuttaa heikentävästi mm. liikenneturvallisuuteen valmistuneen päällystevaurioiden korjausvelkaraportin mukaan vuosittain tulisi uudelleenpäällystään noin 5 M summalla, jotta päällysteiden korjausvelka saataisiin laskemaan Rakenteiden parantaminen Rakenteiden parantaminen Kuvaus: Katuverkostoa peruskorjataan silloin kun pelkkä päällysrakenteen uusiminen ei riitä. Rakenteiden parantamisen tarvetta on erityisesti vanhoilla valtiolta siirtyneillä teillä, yksityisteillä ja huonosti kantavalle maapohjalle rakennetuilla kaduilla ja teillä. Sisältö: Katujen kuivatuksen parantaminen, sorateiden pintakerrosten parantaminen, routavaurioiden korjaaminen sekä ajoratojen ja pyöräteiden kaiteiden uusiminen. Suunnitelmat: Työt ovat pääosin pienimuotoisia parannustöitä, jotka joudutaan suunnittelemaan tarpeen ilmaantuessa ja töiden edetessä. Perustelut: Koska rakenteiden käyttöikä on keskimäärin 30 vuotta ja suurin osa katuinvestoinneista on tehty 1960 ja 70 luvuilla, niiden mittava peruskorjaustarve on ajankohtainen

22 97863 Liikenteen ohjaus Liikenteen ohjaus Kuvaus: Liikenteen ohjaukseen liittyviä pienehköjä parannustoimia, joilla lisätään turvallisuutta ja sujuvuutta. Liikennevalojen saneeraukseen varatulla määrärahalla tehdään laitteistojen toimintavarmuutta parantavia hankintoja. Lisäksi uusitaan vanhentuneita risteyskojeita ja tehdään liikenteen sujuvuutta parantavia muutoksia valo ohjattuihin risteyksiin. Espoon viitoitusta ajantasaistetaan ja täydennetään sekä liikennemerkkejä uusitaan alueittain. Sisältö: Vuosien tärkeimpiä kohteita ovat vanhentuneiden liikennevalokojeiden uusiminen ja liikennevalojen ohjausjärjestelmien päivitykset. Liikennevalo ohjauksen taustajärjestelmien uusiminen aloitetaan vuoden 2017 aikana. Suunnitelmat: Suunnitelmat laaditaan vuosittain Siltojen perusparantaminen Siltojen perusparantaminen Kuvaus: Espoon kaupungilla on kunnossapidettävänään noin 270 siltaa. Puolet silloista on rakennettu 1970 luvulla tai aikaisemmin. Silta vaatii peruskorjauksen noin 30 vuoden välein. Peruskorjauskustannukset ovat keskimäärin 30 % sillan uudelleenhankinta arvosta. Peruskorjauksen viivästyminen aiheuttaa korjauskustannusten moninkertaistumisen tai saattaa tehdä sillasta korjauskelvottoman. Sisältö: Vuonna 1997 tehtiin yleistarkastus 70 sillalla. Silloin todettiin, että noin 35 siltaa on peruskorjattava tai rakennettava uudelleen. Nykyisin siltojen kuntoa tarkkaillaan vuosittain tehtävillä yleistarkastuksilla siten että jokainen silta tarkastetaan noin 5 vuoden välein. Vuotuinen peruskorjaustarve on vähintään 2 3 siltaa. Kustannukset tyypillistä siltaa kohden ovat 0,15 0,6 M. Vuotuisiksi peruskorjauskustannuksiksi voidaan arvioida 0,7 M. Suunnitelmat: Siltojen perusparannuskorjauksia suunnitellaan jatkuvasti tarpeen mukaan

23 97865 Erillinen katuvalaistus Erillinen katuvalaistus Kuvaus: Täydennetään, saneerataan ja kehitetään yleisten alueiden valaistusta. Samalla siirrytään energiataloudellisesti ja valaistusteknisesti nykyistä parempiin kalusteisiin. Sisältö: Vanhoja elohopea ja suurpainenatriumvalaisimia vaihdetaan energiaa säästäviin LED valaisimiin. Kustannusarvio: Valaistuksen uusiminen LED tekniikkaan tuo kymmenessä vuodessa säästöä noin 65% sijoitetuista kustannuksista Muut liikenneturvallisuusjärjestelyt Muut liikenneturvallisuusjärjestelyt Kuvaus: Tehdään pieniä liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Koulujen kohdalle asennetaan jalankulkuliikennevaloja ja muuttuvia nopeusrajoituksia. Kevyen liikenteen väylille asennetaan asiattoman autoliikenteen estäviä sulkulaitteita. Nopeusrajoitusta osoittavia tiemerkintöjä lisätään 30 km/h ja 40 km/h nopeusrajoitusalueille. Sisältö: Toteutetaan vuosittaisen ohjelman mukaisesti. Suunnitelmat: Suunnitelmat laaditaan vuosittain. Perustelut: Liikenneturvallisuusstrategian mukaisesti kohteiden valinnassa on etusijalla koulumatkojen turvallisuuden lisääminen

24 942 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA BG URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKKA URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKKA Urheilupuistojen kunnallistekniikka Kuvaus: Määrärahalla toteutetaan urheilupuistojen kunnallistekniikkaa, joka ei liity varsinaisien suorituspaikkojen rakentamiseen. Suunnitelmat: Osa katujen ja pysäköintialuiden katu ja rakentamissuunnitelmista on valmiina, osa suunnitellaan suunnitteluohjelman mukaisessa aikataulussa BJ KTP ALUEET KTP ALUEET

25 KTP alueet Kuvaus: KTP (kaavoitetut, tiivistyvät pientaloalueet) rahoituksella toteutetaan ohjelman mukaisia, asemakaavoitusta toteuttavia kadunrakennushankkeita. Sisältö: KTP ohjelman toteuttamisjärjestys määräytyy pääosin tilapäisen katuverkoston käyttökelpoisuuden ja liikennöintimäärien perusteella. Rakentamattomien KTP katujen rakentamisjärjestys on määritelty keväällä 2011 ja siitä poiketaan vain poikkeustapauksissa. Tekninen lautakunta päättää rakentamisohjelmasta joulukuussa KTP hankkeen rakentamisvelka on noin 70 M. Alkuperäinen KTP ohjelma saadaan valmiiksi esitetyllä rahoituksella noin vuonna Suunnitelmat: Osa katujen katu ja rakentamissuunnitelmista on valmiina, osa suunnitellaan suunnitteluohjelman mukaisessa aikataulussa. Perustelut: Kaupungilla on lakiin perustuva velvollisuus toteuttaa asemakaavaa ja rakentaa asemakaavan mukaiset katuyhteydet myös jo vakiintuneille asuinalueille, joilla kulkeminen on usein järjestetty väliaikaisten yhteyksien avulla BK MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Muu alueellinen kunnallistekniikka Kuvaus: Tehtäväalueen määrärahoilla rakennetaan ja perusparannetaan katuja, toreja ja aukiota rakentamisohjelman mukaisesti. Sisältö: Tekninen lautakunta päättää rakentamisohjelmasta joulukuussa Suunnitelmat: Osa katujen katu ja rakentamissuunnitelmista sekä puistojen puisto ja rakentamissuunnitelmista on valmiina, osa suunnitellaan suunnitteluohjelman mukaisessa aikataulussa BN KOTISEUDUN ULKOILUPOLUT

26 97815 KOTISEUDUN ULKOILUPOLUT Kotiseudun ulkoilupolut Kuvaus: Ulkoilureitti on puistossa tai metsässä kulkeva reitti, joka on osa laajempaa verkostoa. Ulkoilureitti on yleensä kivituhkapintainen ja se voi olla talvella latuna, kunnossapidetty, molempia tai ei kumpaakaan. Osa reiteistä on valaistu. Sisältö: Keväällä 2008 valmistuneen ulkoilureittien yleissuunnitelman päivityksen tavoitteena on ollut kehittää reitistöä siten, että se muodostaisi nykyistä paremman verkoston. Suunniteltujen uusien reittien kokonaispituus on noin 120 km. Suunnitelmat: Suunnitelma perustuu kaavoitetuilla alueilla asemakaavoissa esitettyihin puistoreitteihin ja muualla yleiskaavaan tai yleiskaavaluonnokseen BO PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENMINEN PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENMINEN Puistojen ja raittien rakentaminen Kuvaus: Hankeryhmän määrärahoilla maksetaan puisto ja katuviheralueiden, aukioiden ja torien, taitorakenteiden sekä puistoraittien suunnittelu ja toteutuskustannukset sekä rakennettujen kohteiden takuuaikainen hoito. Sisältö: Tekninen lautakunta hyväksyy kohdelistan joulukuussa Vuoden 2017 aikana rakennetaan uusia puistoja, leikkipaikkoja, pallokenttiä, lähiliikuntapaikkoja, puistoreittejä ja muita toiminta alueita. Suunnitelmat: Kohteille laaditut hyväksytyt rakennussuunnitelmat. Perustelut: Toimivan ulkoilureittiverkoston, lähiliikuntapaikkojen ja asukaspuistojen rakentamisen toteuttamiseksi on määrärahan tarve kasvanut. Lisäksi määrärahojen korotus olisi tarpeen jotta rakennettujen kohteiden ylläpito mahdollistuu takuuajan hoidon menetelmin kohteen ensimmäisen kaksivuotiskauden aikana. Puistojen ja katuviheralueiden takuuajan hoidon merkitys on oleellinen hoidettavien pinta alojen kasvaessa vuosittain

27 BP PUISTOJEN JA RAITTIEN PERUSPARANMINEN PUISTOJEN JA RAITTIEN PERUSPARANMINEN Puistojen ja raittien perusparantaminen Kuvaus: Perusparantamismäärärahalla suunnitellaan, kunnostetaan ja parannetaan puistoja, leikkipaikkoja ja katuviheralueita, aukioita ja toreja sekä lähiliikuntapaikkoja ja koira aitauksia. Lisäksi määrärahoilla kustannetaan perusparannettavien kohteiden takuuajan hoito. Sisältö: Tekninen lautakunta hyväksyy kohdelistan joulukuussa Määrärahalla kunnostetaan ja korjataan viheraluekokonaisuuksia ja/tai niiden osia. Suunnitelmat: Laaditut perusparannus ja kunnostussuunnitelmat. Perustelut: Kaupungin kasvusta ja lisääntyvästä käyttäjämäärästä johtuen perusparannettavien kohteiden määrä on kasvanut vuosittain. Hankeryhmän määrärahoja olisi tarpeen korottaa myös erityisvaatimusten esim. esteettömyyden ja materiaalikustannusten nousun johdosta suunnitelmakauden aikana BR YMPÄRISTÖN ERITYISKOHTEET YMPÄRISTÖN ERITYISKOHTEET

28 Ympäristön erityiskohteet Kuvaus: Hankkeisiin kuuluu merenrantojen ruoppaamista ja muita ympäristön kunnostuksen ja viihtyvyyden parantamiseksi tehtäviä toimenpiteitä sekä valmisteluun liittyviä tutkimuksia ja suunnittelua. Tämän lisäksi huolehditaan meriläjitysalueen seurannasta ja lupaan liittyvistä velvoitteista. Määrärahalla toteutetaan myös ympäristökeskuksen esittämiä luontokohteiden pienehköjä kunnostamistoimenpiteitä sekä ELY keskuksen sekä Ympäristökeskuksen määrittelemien, tärkeimpien virtavesien (Espoonjoki, Mankinjoki, Gumbölenjoki) oleellisimpia kunnostuksia. Suunnitelmat: Suunnitelmat tehdään hankekohtaisesti