MAAILMANKUVA HOITOKÄYTÄNTÖJEN PIILOVAIKUTTAJANA
|
|
- Minna Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAAILMANKUVA HOITOKÄYTÄNTÖJEN PIILOVAIKUTTAJANA ROHKEASTI RAJALLA, uudistuva terveydenhoito työpaja Tarja Kallio-Tamminen
2 Maailmankuva, kuljuurin selkäranka KaJava, yhtenäinen kokonaiskäsitys todellisuuden luonteesta Minkälainen maailma on ja mistä sen Ledämme? Vastauksia antaneet uskonnot, filosofia ja luonnonlede Ohjaa aikakautensa ajajelua ja tutkimusta Kertoo yksilölle, minkälaisessa todellisuudessa hän elää, ja mitä siinä on mahdollista tehdä selijää kehykseen sopivat ilmiöt, ja sivuujaa sopimajomat. Megaparadigma, jonka metafyysisiä perusoletuksia ei kyseenalaisteta tai muuteta ilman pakojavaa syytä 3 syvää murrosta länsimaisessa kuljuurissa:» anlikki, uuden ajan taite, nyt
3 2 vaihtoehtoista maailmankuvaa
4 Perennial philosophy: Maailma on kuin organismi: Monitasoinen, sielullinen kokonaisuus, joka säätelee itse itseään Kaikki moninaisuus nousee yhdestä muueumaeomasta perustasta Ihminen on osa todellisuuja. Tietoinen, kehijyvä mikrokosmos, jonka rakenteessa heijastuvat makrokosmoksen erilaiset tasot.
5 Terveys on harmoniaa, sairaus psykofyysisen kokonaisuuden epätasapainoa Ihmisen aineellinen olemus on osa olevan monikerroksista järjestystä Eri tasojen vaikutukset ilmenevät myös kehon toiminnoissa Sairaus voi seurata fyysisen, emolonaalisen, yhteisöllisen tai henkisen tason toimintojen häiriöistä tai epätasapainosta Shamanismi metsästäjä-keräilijöiden ikiaikainen tradilo Auyrveda Yli 3000 v. vanha Veda-kirjallisuuteen pohjaava inlalainen tradilo, jooga Perinteinen kiinalainen lääkelede 3000 v. vanha, akupunklo, taijiquan, qigong.. AnLikin tradilo Hippokrates ( eKr) humoraalioppi (4 perusnesteen tasapaino) KaJavia, edelleen vaikujavia hoitotradiloita TavoiJeena elinvoiman ylläpito, ennaltaehkäisy, harmonian palaujaminen Terveet elämäntavat, ruokavalio, liikunta, hengitysterapia, hieronta, yr[lääkintä, energiahoidot, magia.. Hoidossa painojuvat kokemuksellisuus ja osapuolten vuorovaikutus
6 Vallankumous uuden ajan alussa: Maailma on kuin kellokoneisto - Se on mekaaninen, määrällinen ja vailla tarkoitusta. Tiede korvasi uskonnon kuleuurisena voimatekijänä ObjekLivinen havaitsija on syrjässä - mitään sielua ei ole nähtävissä
7 MekanisLs-determinisLnen todellisuuskäsitys Kopernikus, Kepler, Galilei, Newton, Descartes... Klassisen fysiikan maailmankuva usko[in yleisesl todeksi Perustui matemaa[seen teoriaan, jonka ennustukset voilin todentaa oikeiksi empiirisillä havainnoilla. Uskomus muokkasi maailmaa ja kuljuuria Synny[ valtaisan Leteellis-teknisen kehityksen Vaiku[ Leteen metodologiaan ja filosofiaan Myös hoitokäytännöt muujuivat VoimisL materialismia ja sekularismia Metafyysiset perusoletukset atomismi, determinismi, reduklonismi syrjässä oleva objeklivinen havaitsija AINEEN JA HENGEN DUALISMI
8 NäyJöön perustuva lääkelede Sairaus ja hoidon vaikujavuus ovat objeklivisesl mitajavissa Fyysisen tai mentaalisen tason häiriöitä Ulkoiset syyt (sisäiset yhteydet ja olemukset kielle[in) Bakteerit, virukset, kehon toimintojen degeneraalo ajan myötä ParanneJavissa osa kerrallaan (atomismi, reduklonismi) Leikkaus, spesifi kemiallinen lääkehoito.. HoitoLlanteessa painojuu asiantunljuus PoLlas on sairautensa uhri, objekl, jonka Llasta asiantunljalla on parempi Leto (syrjässä oleva havaitsija) LuonnonLeteelliset tutkimusmenetelmät Kaksoissokkokokeet, meta-analyysit SubjekLivinen kokemus, mieli, ympäristö, sosiaaliset suhteet ym. eivät vaikuta tai toisarvoisia KehiJynyt teknologia ja lääketeollisuus Tehokkaat hoito-organisaalot ja suuret sairaalat Tarjoaa tarkkaa faktaletoa fysiologisista mekanismeista, biokemiallisista vaikutuksista ym. MuJa riijävätkö klassiseen fysiikkaan pohjaavat metodit ihmisen ymmärtämisessä ja hoitamisessa?
9 MekanisLs-determinisLnen maailmankuva voi johtaa tutkimusta harhaan Metafyysisiä perusoletuksia ei voida empiirisesl todentaa oikeiksi. atomismi, determinismi, reduklonismi syrjässä oleva objeklivinen havaitsija AINEEN JA HENGEN DUALISMI? Aineellinen todellisuus ei väljämäjä ole ehdojoman lainalainen, osiinsa palautuva mekanislnen järjestelmä. Ihmisen/mielen irrojaminen muusta todellisuudesta ei väljämäjä ole perusteltua.
10 Joitakin häiritseviä ongelmia ja anomalioita Mikä on ihmisen suhde todellisuuteen? Ei ratkaisua psykofyysiseen ongelmaan Dualismi, materialismi, idealismi, funklonalismi Ei paikkaa Letoisuudelle, vapaudelle tai vastuullisuudelle Voiko ihminen sisäisesl kehijyä? Kahden kuljuurin skisma LuonnonLeteilijät ja humanislt puhuvat eri kieltä Suurin syy sille, ejä maailman ongelmat jäävät ratkaisemaja (C.P. Snow 1959) SeliJävä lääkelede vs. ymmärtävä hoitolede ObjekLivinen todellisuus ei pysy muujumajomana Ympäristöongelmat Uudet teknologiat tuojavat uudenlaista ympäristöä tuleville sukupolville
11 Moderni fysiikka romus mekanislsdeterminislsen todellisuuskuvan Suhteellisuusteoria yhdisl ajan ja avaruuden Tapahtumien ajat ja etäisyydet riippuvat tarkastelupaikasta Kappaleiden nopeudet ja pituudet eivät ole pysyviä, riippumajomia ominaisuuksia
12 Moderni fysiikka romus mekanislsdeterminislsen todellisuuskuvan Suhteellisuusteoria yhdisl ajan ja avaruuden Tapahtumien ajat ja etäisyydet riippuvat tarkastelupaikasta Kappaleiden nopeudet ja pituudet eivät ole pysyviä, riippumajomia ominaisuuksia Kvan[mekaniikkaa ei voi tulkita tai ymmärtää hiukkasmekanislsessa kehikossa uusi Llakuvailu Llojen lomijuminen, epälokaalisuus aalto-hiukkasdualismi, epätarkkuusperiaate indeterminismi, irreversiibeliys, mijausongelma Todellisuus ei ole determinislnen ja kaikkea tapahtumista ei voi selijää aika-avaruudessa liikkuvien hiukkasten avulla.
13 Kvanttiviitekehyksessä Tutkittavaan systeemiin liittyy abstrakti tila, jonka ominaisuudet ovat vain osin realisoitavissa
14 Kvanttiviitekehyksessä Tutkittavaan systeemiin liittyy abstrakti tila, jonka ominaisuudet ovat vain osin realisoitavissa Paikka aika-avaruudessa kaikelle ulkoiset syyt joko tai AbstrakL kvanslla kompleksi sisäinen rakenne sekä eeä
15 Kvanttiviitekehyksessä Tutkittavaan systeemiin liittyy abstrakti tila, jonka ominaisuudet ovat vain osin realisoitavissa Paikka aika-avaruudessa kaikelle ulkoiset syyt joko tai atomismi maailma koostuu erillisistä hiukkasista reduklonismi mutkikkaat ilmiöt palautuvat yksinkertaisiin osiinsa determinismi ehdoton lainalaisuus havaitsija ulkopuolella havaitsemisella ei ole vaikusta systeemiin reversiibeli ajan suunnalla ei vaikutusta AbstrakL kvanslla kompleksi sisäinen rakenne sekä eeä aalto-hiukkas dualismi epälokaalit yhteydet materia, objekl, Lla ja vaihe eriytyvät toisistaan holismi kokonaisuus huomioitava Llastokausaalisuus tapahtumilla LeJy todennäköisyys havaitsija osa systeemiä kontekslonaalisuus, mijaus realisoi ominaisuudet irreversiibeli historia huomioitava
16 Kvanttiteorian oikeasta tulkinnasta on kiistelty kohta sata vuotta Kööpenhaminan tulkinta, monen maailman tulkinta, Llastollinen tulkinta, Bohmin tulkinta, kvan[logiikka, dekoherenssi Kaikki tulkinnat edellyjävät syviä muutoksia todellisuuskuvaan Tulkintakeskustelu avasi metafyysiset perusteet Fyysikoiden ajajelutapa ja sanavarasto muujuivat psykofyysinen todellisuus, arkkityypit, Letoisuus, inlalainen filosofia, implikaa[ ja eksplikaa[ järjestys Suuri kaksintaistelu Einstein: Jumala ei heitä noppaa Niels Bohr: Ihminen ei ole vain katselija vaan myös näyjelijä elämän näyjämöllä
17 Kuka enää Letäisi? Mitä aine on ja mistä maailma koostuu? tutkijavaa systeemiä kuvataan matemaa[sella LlafunkLolla, jonka ominaisuuksista vain osa realisoituu Mikä on osan ja kokonaisuuden suhde? Erilliseltä näyjävien osien välillä on abstrakl sisäinen yhteys Uudenlainen näkymätön tekijä (informaalo, kenjä, potenlaalisuus ) muovaa aineen rakentumista Omistavatko objeklt ominaisuutensa? MiJaus vaikujaa siihen, mitkä ominaisuuksista realisoituvat Mikä on havaitsijan asema? SubjekLn ja objekln raja liukuva
18 Kvan[mekaniikkaa ei voi ymmärtää mekanislsdeterminislsessä kehikossa Klassisen fysiikan myötä omaksutut metafyysiset perusoletukset ovat vain makroskooppiseen maailmaan sopivia puolitotuuksia Todellisuuden lainalaisuus ei merkitse ehdotonta ennustejavuuja eivätkä kompleksit holislset ilmiöt ole selitejävissä osasistaan lählen. Näkyvä todellisuus ja abstrakl kvan[taso Todellisuuden näkymätön puoli Ψ sisältää kaikki ne mahdollisuudet, jotka voivat aktualisoitua.
19 Muita anomalioita Kvan[-ilmiöiden lisäksi luonnosta on paljastunut monia muitakin hieno-varaisia yhteyksiä, joissa reduklonislnen selitystapa ei riitä. EvoluuLo, emergenssi, laadullinen kehitys Kompleksit systeemit, epälineaarisuus, itseorganisoituminen EpigeneLikka, ympäristö vaikujaa geeneihin Barbara McClintock, transposilo, ei-koodaava DNA organismin kehitys ja ympäristöön sopeutuminen edellyjää korkeamman ja kajavamman tason huomioimista. NeuroplasLsuus, aivot muujuvat kokemusten myötä, Mieli ei ole palautejavissa aivoihin, toiminnallinen isomorfia Psykoneuroimmunologia psyykkiset prosessit, hermosto ja immuunijärjestelmä vuorovaikujavat keskenään
20 Muita anomalioita Kvan[-ilmiöiden lisäksi luonnosta on paljastunut monia muitakin hieno-varaisia yhteyksiä, joissa reduklonislnen selitystapa ei riitä. EvoluuLo, emergenssi, laadullinen kehitys Kompleksit systeemit, epälineaarisuus, itseorganisoituminen EpigeneLikka, ympäristö vaikujaa geeneihin Barbara McClintock, transposilo, ei-koodaava DNA organismin kehitys ja ympäristöön sopeutuminen edellyjää korkeamman ja kajavamman tason huomioimista. NeuroplasLsuus, aivot muujuvat kokemusten myötä, Mieli ei ole palautejavissa aivoihin, toiminnallinen isomorfia Psykoneuroimmunologia psyykkiset prosessit, hermosto ja immuunijärjestelmä vuorovaikujavat keskenään
21 SuljeJuja ja avoimia mahdollisuuksia Klassinen fysiikka käsijelee vain suljejuja aineellisia järjestelmiä. Lähes kaikki luonnon järjestelmät ovat avoimia epäepälineaarisia, dynaamisia, kompleksisia, eläviä.. Avoin systeemi vaihtaa aineja, energiaa ja/tai informaalota ympäristönsä kanssa ja pyrkii sisäiseen tasapainoon.» Se rakentuu vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Monista osasysteemeistä koostuvan holislsen järjestelmän organisoituminen riippuu monista tekijöistä, joita ei tarkasl tunneta.» Miten ympäristö ja systeemi muokkaavat toisiaan, minkälaisia uusia ominaisuuksia systeemiin ja sen ympäristöön voi syntyä? Avoimen systeemin käyjäytymistä ei voida tarkasl ennustaa» pieni ero alkullassa voi johtaa suuriin muutoksiin loppullassa
22 MekanisLs-determinisLsen ajajelutavan perusoletukset johtavat harhaan Todellisuudesta on luotava tarkempi ja toimivampi yleiskarea.
23 Paradigman muujuessa kriisi on mahdollisuus Uudessa viitekehyksessä asiat hahmojuvat uudelleen Syntyy uusia näkemistapoja, kysymyksiä ja kategorioita, joiden pohjalta tutkimus pääsee etenemään. jo olemassa olevat tuloksetkin voidaan ymmärtää uudella tavalla Olisiko nyt on aika: YliJää aineen ja mielen vastakkaisuus Ymmärtää, ejä ihminen ei ole vain syrjässä oleva havaitsija, vaan myös todellisuuja muokkaava tekijä, evolulivinen vaikujaja Hyväksyä Ledolle muitakin lähteitä kuin empiirinen havainto ja looginen järki Ihmisen kokemustodellisuus voi olla paljon syvempi, rikkaampi ja todellisempi kuin paraskaan teoria.
24 Kompleksi psykofyysinen todellisuus On perusteltua uskoa, ejä todellisuus on kompleksi, osin aineellinen kokonaisuus, johon myös ihminen kuuluu sitä muokkaavana tekijänä. Kehityksen myötä kvan[tason abstraklt epälokaalit Llat (ideaaliset mahdollisuudet) realisoituvat aineen ja mielen muotoutumisessa. Kehon lisäksi ihmisellä on kyky Letää, erojaa merkityksiä, päätellä, luoda kuvauksia, vertailla, kyseenalaistaa... kyky tuntea, välijää, luojaa, eläytyä, asejua toisen asemaan, nähdä suoraan... kyky tunnistaa oikeus, totuus, hyvyys, kauneus... Tieto, tunteet, arvot ja tavoijeet antavat meille mahdollisuuden vaikujaa niin itseemme kuin ympäristön muotoutumiseen. Voimme tarvijaessa korjata virheellisiä käsityksiä ja vakiintuneita toimintatapoja. Ihminen on enemmän kuin biokemiallinen automaa[ Klassisen fysiikan kehikossa lääkelede on keskijynyt aineellisen tason lainalaisuuksiin. HolisLsessa psykofyysisessä systeemissä mielen ja tunteiden vaikutusta ei tarvitse unohtaa. Usko, luojamus ja toivo voivat korjata myös fysiologisia prosesseja.
25 RiiJääkö empiirinen metodi? LuonnonLeteellinen lähestymistapa on tarjonnut lääkeleteelle varman ja toimivan perustan. Sen pohjalta ei kuitenkaan ole luvallista kieltää muita lähestymistapoja Toistaiseksi ei ymmärretä Plasebo-vaikutusta, ihmeparanemisia, tai edes sitä miksi paraneminen ylipäätään tapahtuu. Klassisessa suljetussa systeemissä ei tapahdu itseorganisoituvaa korjautumista tai kehitystä. Mieli ja Letoisuus ilmeisesl voisivat lisätä systeemien sopeutumis- ja itsesäätelykykyä Laajemmassa psykofyysisessä kehikossa empiirinen tutkimus voisi kohdistua uusiin ilmiöihin Miten tunteet (empala, usko, luojamus) vaikujavat paranemiseen? Voiko mielellä parantaa? Myös subjeklivisen kokemuksen muujuminen olisi tulos Empiirinen Leteellinen metodi voi kohdistua myös ainutkertaisiin ilmiöihin Ymmärtävissä Leteissä ne on perinteisesl huomioitu Yleispätevillä malleilla ja suosituksilla ei tavoita yksilöllistä erilaisuuja. Ihmisen sisäisten Llojen ja mahdollisuuksien kartoijamisessa introspeklon tarjoamaa suoraa kokemuksellista Letoa ei ole syytä hylätä. Se voi lisätä ymmärrystä ja tarjota hypoteeseja, joita voidaan empiirisesl tutkia Kokemuksellinen yhteys voi olla ainut tapa olemassaolon syvimpien ja hienovaraisimpien Llojen tavoijamiseen.
26 Kiitos!
27 Kvan[lainen todellisuus Fysiikka ja filosofia maailmankuvan muovaajina 398 sivua Yliopistopaino 2006 Gaudeamus 2008
28 Andrew & Alexander Fingelkurts, Ph.D. NeuroLeteilijöitä (Psykofysiologia) KvanLtaLivinen EEG analyysi ja diagnoslikka Tarja Kallio-Tamminen, FT Fysiikanfilosofi Hamsa meditalo-ohjaaja EEG-avusteinen meditaalo: -lisää ymmärrystä mielen luonteesta ja muotoutumisesta sekä ihmisen kyvystä säädellä sisäisiä Llojaan -turvallisia ja tehokkaita meditaalo menetelmiä erityyppisille ihmisille
Kvanttimekaniikka ja itämainen filosofia. Luonnonfilosofian seura Tarja Kallio-Tamminen
Kvanttimekaniikka ja itämainen filosofia Luonnonfilosofian seura 30.9.2014 Tarja Kallio-Tamminen Mikä on todellisuuden luonne, ja ihmisen asema luonnossa? Yleiskatsaus luonnontieteen ja idän meditatiivisen
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA
ja KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka WYP2005 ja KVANTTITEORIA 24.1.2006 WYP 2005
SISÄLTÖ MITÄ FYSIIKKA ON KLASSILLINEN FYSIIKKA
1 MODERNI FYSIIKKA Tapio Rantala Teoreettinen ja laskennallinen materiaalifysiikka Elektronirakenneteoria http://www.tut.fi/semiphys SISÄLTÖ MITÄ FYSIIKKA ON KLASSILLINEN FYSIIKKA MODERNI FYSIIKKA KVANTTIFYSIIKKA
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
Epäyhtenäisyys fysiikan haasteena
Epäyhtenäisyys fysiikan haasteena Avril Styrman Luonnonfilosofian seuran teemailta Fysiikan tehtävä 18.9.2018 Sisältö Lyhyt historia: miten fysiikan nykyiseen?lanteeseen on saavu@u Sisältö Lyhyt historia:
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA
KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka KVANTTITEORIA Metso Tampere 13.11.2005 MODERNI
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura
Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka
Naturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
HAMSA-Meditaatio-ohjaajakoulutus Opetuksen sisältö
1 HAMSA-Meditaatio-ohjaajakoulutus Opetuksen sisältö Perinteinen opetusmenetelmä Lähiopetusjaksojen aika on rajallinen joten tämän vuoksi HAMSA-Meditaatioohjaajakoulutuksessa on vain tarvittava määrä teoreettista
Työkyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
YRITTÄJÄN KOKEMUS GREEN CARE LUONTOVOIMA LAATUMERKKI, NATUREFULNESS-HYVINVOINTIPALVELUT. Nina Pyykkönen, Mind Dynamics Oy, Hyvinkää
YRITTÄJÄN KOKEMUS GREEN CARE LUONTOVOIMA LAATUMERKKI, NATUREFULNESS-HYVINVOINTIPALVELUT Nina Pyykkönen, Mind Dynamics Oy, Hyvinkää Meikäläinen Nina Pyykkönen, erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti
KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
Opetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
Poliittinen analyysi. Kevät 2010
Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin
Psyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN
TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN Sosiaalipedagogiikan päivät 2018, Kemi Kirsi Vaistela Itä-Suomen yliopisto SCE-tohtoriohjelma TUTKIMUKSENI AIHE, TAVOITE JA METODIIKKA
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio
Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto
Aineen olemuksesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Miten käsitys aineen perimmäisestä rakenteesta on kehittynyt aikojen kuluessa? Mitä ajattelemme siitä nyt? Atomistit Loogisen päättelyn
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää
3.5 Suhteellinen nopeus Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää P:n nopeus junassa istuvan toisen matkustajan suhteen on v P/B-x = 1.0 m/s Intuitio :
Farmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio Luento 5. Farmasian tdk. 13.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet
Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto
Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
Atomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto
Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan
Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito. Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact
Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact 11.5.2016 Laboratorio Jokainen päivä on retriitti Mielen todellinen luonne Jatkumo Tavallinen mieli Vuotava ämpäri Default
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 206 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 2: BE- ja FD-jakaumat, kvanttikaasut Pe 5.4.206 AIHEET. Kvanttimekaanisesta vaihtosymmetriasta
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)
FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen
Suu#ua, juu#ua vai muu#ua? Sajo ry Risto Puu:o
Suu#ua, juu#ua vai muu#ua? Sajo ry. 26.9.2017 Risto Puu:o Teemoja 1. Muu#umisen yksilöllinen taso ( suu#ua ) 2. Organisaa:o systeeminä ( juu#ua) 3. Kuinka johtaa muu#uvaa? ( muu#ua ) Muu#uvassa työelämässä
FORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv /UUSI OPETUSSUUNNITELMA (OPS2016)
FORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv. 2018 2019 /UUSI OPETUSSUUNNITELMA (OPS2016) 27.9.2018 HUOM! Oppikirjalistan kirjoista hyväksytään myös saman kustantajan sähköinen materiaali ellei muuta mainita. Äidinkieli
5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET
PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
Lataa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat - Kari Enqvist. Lataa
Lataa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat - Kari Enqvist Lataa Kirjailija: Kari Enqvist ISBN: 9789510354438 Sivumäärä: 205 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.04 Mb Kosmologi Kari Enqvist on popularisoinut
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen
Systeemiajattelua-I Helena Ahonen Miksi systeemiajattelua Kokonaisuuksien hallintaa vai ongelmanratkaisua Työhön kohdistuu jatkuvasti ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, jotka sekoittavat kokonaiskuvan
Lyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN
Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen
Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.
Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat
Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen
Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut
Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut Prof. Juha Perttula (LaY) Kokemuksen tutkimus seminaari, Oulu, 14.4.2011 (1) Perusta 1983-1989 Psykologian peruskoulutus
Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto
MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö
Mielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus