Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsitteellinen perusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsitteellinen perusta"

Transkriptio

1 Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsitteellinen perusta Kaisa Herne Johdanto Sukupolvien välisessä distributiivisessa oikeudenmukaisuudessa on kyse resurssien jaosta eri sukupolvien kesken. Onko oikeudenmukaista, että nyt elävät ihmiset kuluttavat niin paljon maapallon resursseja, että tuleville sukupolville ei jää enää mitään kulutettavaa tai että heidän hyvän elämän edellytyksensä ovat oleellisesti nykyistä sukupolvea huonommat? Onko meillä nykisin elävillä oikeudenmukaisuuden nimissä velvollisuuksia tulevia sukupolvia kohtaan? Varhaisemmat kirjoittajat, esimerkiksi John Rawls, puhuivat lähinnä taloudellisten resurssien jaosta, kun taas nykyisin tärkeämpään asemaan on noussut ympäristöllisten resurssien jakaminen. Tosin viime aikojen julkinen keskustelu Suomessa on koskenut nimenomaan taloudellisten resurssien jakoa, liittyen etenkin eläkeikään. Tarkastelen seuraavassa joitakin käsitteitä, jotka ovat tärkeitä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta pohdittaessa. Mikä on oikeudenmukaisuuden yhteisö? Minkä tyyppisissä suhteissa oikeudenmukaisuus velvoittaa yksilöitä? Velvoittaako oikeudenmukaisuus kahta henkilöä toisiaan kohtaan, jos he eivät tee yhteistyötä? Millaiseen oikeudenmukaisuuden yhteisöön eri sukupolvet voisivat kuulua? Jotkut perustavat oikeudenmukaisuuden yhteisön yhteiseen etuun. Näkemyksen mukaan moraali tai oikeudenmukaisuus koskee vain sellaisia ihmisten välisiä suhteita, joihin liittyy yhteistä etua. Oikeudenmukaisuus yhteisenä etuna kuuluu niin kutsuttuun sopimusteoreettiseen perinteeseen, jossa yhteiskuntajärjestystä, oikeudenmukaisuutta tai moraalia perustellaan sopimuksella, jonka yksilöt solmivat keskenään. Sopimusteoreettisen ajattelun ideana on selittää, miksi moraalia tai oikeudenmukaisuutta voi olla rationaalisten, (pääasiassa) omaa etuaan ajavien yksilöiden kesken. Sopimusteorian sopimus on kuvitteellinen. Se on argumentoinnin apuväline, joka perustelee tietyn väitteen. Lukijaa pyydetään asettautumaan kuvatun kaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten asemaan ja kuvittelemaan, millaisista periaatteista he olisivat valmiita sopimaan. Argumentti perustuu seuraavaan ajatukseen: jos moraali tai oikeudenmukaisuus voidaan perustella omaa etuaan ajavien ihmisten välisissä suhteissa, se voidaan perustella myös kaikkien muiden ihmisten kesken. Omaa etuaan ajavien yksilöiden tapauksessa oikeudenmukaisuuden perusteleminen on kaikkein vaativinta. 1

2 Oikeudenmukaisuus yhteisenä etuna näkemyksen ohella on esitetty, että oikeudenmukaisuus koskee vain vastavuoroisia suhteita. Näkemyksen mukaan oikeudenmukaisuus velvoittaa kahta yksilöä, jos he ovat keskenään vastavuoroisessa suhteessa. Mitä vastavuoroisuus tarkkaan ottaen tarkoittaa? Yksilö toimii vastavuoroisesti, jos hän saatuaan itse tietyn määrän hyödykkeitä x, palauttaa vastavuoroisesti vastaavan määrän hyödykkeitä y. Hyödykkeet ymmärretään tässä laveasti, ne voivat tarkoittaa konkreettisia tavaroita, mutta myös esimerkiksi palveluja tai muita aineettomia etuja. Eri sukupolvien välillä ei kuitenkaan voi olla suoraa vastavuoroisuutta. Vastavuoroisuus ei välttämättä ole suoraa, vaan se voi olla myös epäsuoraa. Epäsuora vastavuoroisuus voi koskettaa myös eri sukupolvia. Voidaan ajatella, että edeltäneiden sukupolvien meille tekemät palvelukset velvoittavat meitä tekemään palveluksia tuleville sukupolville. Epäsuoraa vastavuoroisuutta voidaan ajatella ketjuna, jossa eri sukupolvien toimintaa velvoittaa edeltävän sukupolven toiminta. Sukupolvien välinen vastavuoroisuus on kuitenkin asymmetristä, koska tulevilla sukupolvilla ei ole mahdollisuutta reagoida suoraan nykysukupolven toimintaan. Puolueeton oikeudenmukaisuus on erityisesti englantilaisen politiikan teoreetikon Brian Barryn (1989, 1995) suosittama käsite. Barry arvostelee voimakkaasti oikeudenmukaisuutta yhteisenä etuna ja tarjoaa puolueetonta oikeudenmukaisuutta sen tilalle. Oikeudenmukaisuus puolueettomuutena ei perustele oikeudenmukaisuutta rationaalisuuden tai oman edun tavoittelun avulla. Se olettaa, että yksilöillä on tarve perustella toimintaansa sekä itselleen että muille ilman omaan etuun vetoamista. Barry nojaa käsityksessään T.M. Scanloniin (1982, 1998), jonka mukaan meillä on tarve oikeuttaa tekomme muille vedoten sellaisiin syihin tai perusteluihin, joita muut eivät voi perustellusti hylätä. Moraaliset perustelut ovat siis sellaisia, jotka toivomme voivamme esittää kaikille niille, joita kyseinen asia koskee. Perustelut eivät voi vedota puhtaasti omaan etuumme, koska muut voisivat hylätä sellaisen perustelun. Oikeudenmukaisuus tasa- arvona perustuu näkemykselle, jonka mukaan oikeudenmukaisuus koskee kaikkia keskenään tasa- arvoisten ihmisten välisiä suhteita. Tämän näkemyksen mukaan ihmisten kohteleminen tasa- arvoisina edellyttää oikeudenmukaisuutta. Jos hyväksyy tasa- arvon, on hyväksyttävä myös se, että oikeudenmukaisuus velvoittaa kaikkia ihmisiä heidän keskinäisissä suhteissaan. Oikeudenmukaisuus tasa- arvona on subjektikeskeinen (subject centered) oikeudenmukaisuusnäkemys (Buchanan 1990). Subjektikeskeiset oikeudenmukaisuusnäkemykset korostavat yksilön moraalisen statuksen riippumattomuutta kunkin yksilön kyvystä osallistua, samoin kuin eri yksilöiden perimmäistä moraalista tasa- arvoa. Yksilöt ovat arvokkaita sinänsä sekä keskenään samanarvoisia riippumatta heidän kyvyistään, lahjoistaan tai muista ominaisuuksistaan. Tämä näkemys korostaa myös yksilöiden perustarpeita ja niiden tyydyttämisen tärkeyttä oikeudenmukaisuuden kannalta. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus saattaa olla helpoimmin perusteltavissa tasa- arvonäkemyksen pohjalta. 2

3 Tulevaisuuden yksilöt Merkittävä tekijä sukupolvien välisessä oikeudenmukaisuudessa on se, että tulevat sukupolvet eivät ole olemassa. Jotkut moraaliteoreetikot ovatkin sitä mieltä, että meillä ei voi olla moraalisia velvoitteita olemattomia yksilöitä kohtaan. Toisaalta nykyinen sukupolvi määrää, kuka tulevaisuudessa ylipäätään on olemassa. Voiko meillä olla velvollisuuksia tuleville sukupolville, joita ei ole olemassa ja joiden olemassa oleminen on meidän päätettävissämme? Voiko näillä ei olemassa olevilla yksilöillä olla oikeuksia ja intressejä, joita nyt olemassa olevan sukupolven pitää varjella? Jos tulevilla sukupolvilla katsotaan olevan tiettyjä oikeuksia, onko heillä myös oikeus olla olemassa tai syntyä? Sukupolven käsite on myös jo sinällään hankala, koska sukupolvet eivät ole erillisiä, vaan eri sukupolvet limittyvät toisiinsa ja ovat olemassa myös samanaikaisesti. John Rawlsin oikeudenmukaisen säästämisen periaate Rawls ottaa teoriassaan huomioon sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden lisäämällä eroperiaatteeseen oikeudenmukaisen säästämisen periaatteen. Rawlsin toisen oikeudenmukaisuusperiaatteen kohta (a) onkin lopullisessa muodossaan seuraava: sosiaaliset ja taloudelliset epätasa- arvoisuudet on järjestettävä siten, että ne hyödyttävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevia eivätkä ole ristiriidassa oikeudenmukaisen säästämisen periaatteen kanssa. Oikeudenmukaisen säästämisen periaate tarkoittaa sitä, että tietyllä sukupolvella ei ole oikeutta käyttää kaikkea sen käytettävissä olevaa henkistä ja fyysistä pääomaa, vaan että sen on säästettävä osa tästä pääomasta tuleville sukupolville. Rawls lisää myös, että säästämisen aste riippuu yhteiskunnan kehityksen asteesta vaurailla yhteiskunnilla on mahdollisuus säästää enemmän, köyhillä vähemmän. Rawls perustelee oikeudenmukaisen säästämisen periaatteen hypoteettisella sopimuksella, joka solmitaan kaikkien mahdollisten sukupolvien kesken. Tietämättömyyden verhon takana olevat sopijaosapuolet tietävät kuuluvansa samaan sukupolveen, mutta he eivät tiedä, mikä tämä sukupolvi on. Tällöin heidän kannattaa sopia periaatteista, jotka jakavat resursseja tasa- arvoisesti eri sukupolville. Rawlsin teorian painopiste on taloudellisissa resursseissa, Rawls mainitsee resursseina myös esimerkiksi kulttuurisen pääoman, luonnonvarat ja ympäristön. Rawlsin käyttämä perus- hyödykkeiden käsite voidaankin hyvin ymmärtää kattavan myös ympäristölliset hyödykkeet. Siten tietämättömyyden verhoa voidaan käyttää argumentoinnin apuvälineenä myös silloin, kun tarkastellaan sukupolvien välistä ympäristöllistä oikeudenmukaisuutta. 3

4 Ympäristöllinen oikeudenmukaisuus Ympäristöllisessä oikeudenmukaisuudessa puhutaan luonnon resurssien, esimerkiksi puhtaan ilmakehän, jakamisesta eri sukupolvien kesken. Globaaleihin ympäristöllisiin hyödykkeisiin liittyy tiettyjä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat hyödykkeiden jakoa koskevien oikeudenmukai- suuskysymysten tarkasteluun. Esimerkiksi ilmakehä on hyödyke, joka koskee kaikkia maapallolla eläviä ja jota ei voida jakaa osiin tiettyä ilmakehän osaa ei voida allokoida pelkästään jollekin tietylle toimijalle. Jossain tietyssä valtiossa tuotetut kasvihuonekaasut eivät jää vain tuon valtion alueelle, vaan ne vaikuttavat myös muihin valtioihin. Ilmakehä on myös melko homogeeninen. Vaikka kasvihuoneilmiön vaikutukset ovat erilaisia eri maapallon osissa, kyse on pikemminkin aste- eroista kuin siitä, että jotkut alueet olisivat kokonaan ilmastonmuutoksen vaikutuksen ulkopuolella. Ilmakehälle on tyypillistä myös se, että sitä voidaan pitää kollektiivi- tai yhteisvarantohyödykkeenä, jonka kaikki maapallon asukkaat omistavat (tai vaihtoehtoisesti: jota kukaan ei omista). Tämän ominaisuuden vuoksi globaaliin ilmastonmuutokseen liittyy vapaamatkustusongelma: vaikka joku yksittäinen valtio sanoutuisi irti kaikista kasvihuonekaasupäästöjen rajoituksista, se voisi silti nauttia kasvihuoneilmiön hidastumisesta, joka syntyy muiden päästörajoituksista. Koska puhdas ilmakehä on jakamaton hyödyke, sen yhteydessä ei myöskään voida puhua jaon oikeudenmukaisuudesta. Ei ole esimerkiksi menetelmää, jolla puhdasta ilmakehää voitaisiin jakaa ainoastaan niille valtioille, jotka ovat rajoittaneet omia kasvihuonekaasupäästöjään (lukuun ottamatta joitakin paikallisia vaikutuksia). Toisaalta kuitenkin puhtaamman ilmakehän tuottaminen on jaettavissa oleva hyödyke. Kukin valtio voi osallistua siihen jollain panoksella vähentämällä omia kasvihuonekaasupäästöjään tietyn määrän. Ilmakehän tapauksessa oikeudenmukaisuuskysymykset koskevatkin siten sitä, jakautuvatko hyödykkeen tuottamiseen käytetyt panokset oikeudenmukaisesti. Tällöin tarkastellaan esimerkiksi sitä, miten paljon kunkin valtion olisi rajoitettava omia kasvihuonekaasupäästöjään, jotta päästörajoitukset jakautuisivat oikeudenmukaisesti. Mitä oikeudenmukaisen säästämisen periaate sitten oikeastaan tarkoittaa? Miten paljon esimerkiksi nykyinen sukupolvi voi kuluttaa ja paljonko sen pitäisi säästää tuleville sukupolville? Rawls ei anna selkeää vastausta tähän kysymykseen, ja tässä mielessä oikeudenmukaisen säästämisen periaate on epämääräisempi kuin eroperiaate. Tarkastelen seuraavaksi Wissenburgin ehdotusta oikeudenmukaisen säästämisen periaatteen tulkinnaksi: mitään hyödykkeitä ei tulisi tuhota, ellei se ole välttämätöntä ja ellei hyödykkeitä korvata täydellisen identtisillä hyödykkeillä; jos tämä on fyysisesti mahdotonta, ne tulisi korvata vastaavilla hyödykkeillä, jotka muistuttavat alkuperäisiä niin paljon kuin mahdollista; ja jos tämäkin on mahdotonta, tulisi tarjota kunnollinen kompensaatio. (Wissenburg 1999) [Kursiivilla myös alkuperäisessä tekstissä.] 4

5 Wissenburgin ehdottama periaate siis edellyttää, että joko kulutetut hyödykkeet (jotka on ollut pakko kuluttaa ja joita ei voida korvata identtisillä hyödykkeillä) korvataan vastaavilla hyödykkeillä tai jos tämä ei ole mahdollista hyödykkeiden menetys kompensoidaan. Ympäristöllisen oikeudenmukaisuuden kannalta periaate tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uusiutumattomien luonnonvarojen käyttäminen on sallittua vain, jos se on välttämätöntä ja jos kulutetut luonnonvarat korvataan joillain vastaavilla resursseilla. Wissenburgin ehdottama periaate siis asettaa melko tiukat vaatimukset nykyiselle sukupolvelle. Tosin sekin jättää joitakin kysymyksiä avoimeksi. Mikä esimerkiksi olisi riittävä kompensaatio jonkin uusiutumattoman (ja korvaamattoman) luonnonvaran loppuun kuluttamisesta? Entä mistä tiedämme, mitkä hyödykkeet voidaan tulevaisuudessa korvata, koska meillä ei ole tietoa teknologian tulevasta kehityksestä? Mitä tämän periaatteen noudattaminen sitten tarkoittaisi ympäristöllisten hyödykkeiden käytön kannalta? Kuten jo edellä todettiin, osa ympäristöllisistä hyödykkeistä voidaan varmastikin korvata vastaavilla. Esimerkiksi erilaiset (uusiutumattomat) energiantuotantomuodot ovat usein korvattavissa teknologisilla innovaatioilla. Ilmastonmuutokseen liittyvät ympäristölliset hyödykkeet, esimerkiksi puhdas ilmakehä ja ilmakehän otsonikerros, eivät kuitenkaan ole korvattavissa (ainakaan lähitulevaisuudessa). Myöskään niiden hävittämistä ei voida kompensoida, koska ne ovat ehdottomia edellytyksiä elämälle maapallolla. Toisin sanoen siis oikeudenmukaisen säästämisen periaate edellä esitetyllä tavalla tulkittuna tarkoittaisi sitä, että ilmakehää saastuttavien päästöjen rajoitukset ovat välttämättömiä. Lähteet Barry, Brian (1989). Theories of Justice. London: Harvester - Wheatsheaf. Barry, Brian (1995). Justice as Impartiality. Oxford: Clarendon Press. Buchanan, Allen (1990). Justice as Reciprocity versus Subject- Centered Justice. Philosophy and Public Affairs 19(3): Rawls, John (1973 [1971]) A Theory of Justice. Oxford: Oxford University Press. Scanlon, T. M. (1982). Contractualism and Utilitarianism. Teoksessa Amartya Sen ja Bernard Williams (toim.) Utilitarianism and Beyond. Cambridge: Cambridge University Press, s Scanlon, T. M. (1998). What We Owe to Each Other. Cambridge: The Belknap Press of Harvard University Press. Wissenburg, M. L. J. (1999) An Extension of the Rawlsian Savings Principle to Liberal Theories of Justice in General. Teoksessa: A. Dobson (toim.) Fairness and Futurity. Essays on Environmental Sustainability and Social Justice. Oxford: Oxford University Press. 5

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Puolueettomuus on ihanne, jota tavoitellaan monenlaisissa päätöksentekotilanteissa. Puolueettomuutta

Puolueettomuus on ihanne, jota tavoitellaan monenlaisissa päätöksentekotilanteissa. Puolueettomuutta Kansantaloudellinen aikakauskirja 110. vsk. 1/2014 Millaista on puolueeton oikeudenmukaisuus? Kaisa Herne Monet oikeudenmukaisuus- ja moraaliteoreetikot ajattelevat, että puolueettomuus on hyvä perusta

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä Leena Haanpää FinSERN 5.9.2011 Helsinki Tutkimushankkeen taustaa Nuoret ja vastuullinen yrittäjyys -tutkimus tarkastelee aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen

Lisätiedot

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset Ekososiaalinen kehitys ja tiedonmuodostus Marjatta Bardy, tutkimusprofessori YMPÄRISTÖ JA SOSIAALIPOLITIIKKA seminaari 1.12.2011 6.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä Marjatta Bardy 1 Lähtökohtana ajattelutavan

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Kehittämisryhmän alustavia kaavailuja kyselyyn vastaamisen tueksi Kehittämisryhmä on parhaillaan suunnittelemassa esimerkkitehtäviä, jotka julkaistaan myöhemmin

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa. Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma

Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa. Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma Klassinen kuva vaikutuksista politiikkaarvioinneissa (ympäristö)vaikutuksia Tavoiteltuja

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta Verkostoista ja strategisesta ajattelusta 23.11.2016 Matti Nojonen matti.nojonen@ulapland.fi matti.nojonen@ulapland.fi nojonen 2016 1 VERKOSTOISTA Henkilösuhteet (guanxi) edelleen yksi menestyksen avaimista

Lisätiedot

Lapsen kuuleminen mitä se on?

Lapsen kuuleminen mitä se on? Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere, 21.4.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun kohtuuttomat säädökset kansalaisten näkemyksiä

Ympäristönsuojelun kohtuuttomat säädökset kansalaisten näkemyksiä Ympäristönsuojelun kohtuuttomat säädökset kansalaisten näkemyksiä Jari Lyytimäki & Janne Rinne Suomen ympäristökeskus Suomen keskusteleva demokratia Deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäivä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1369-2000 (ään. 5-2, 1/2000)

Työneuvoston lausunto TN 1369-2000 (ään. 5-2, 1/2000) 1 (8) Työneuvoston lausunto TN 1369-2000 (ään. 5-2, 1/2000) Työneuvoston lausunto palolaitoksen viranhaltijoiden oikeudesta kieltäytyä varallaolosta työaikalain (605/1996) perusteella. Annettu Mikkelin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Pekka Jäppinen 12. joulukuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 12. joulukuuta 2007 Ohjeistus/säännöt henkilöstölle kuinka toimia Kertoo mitä

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus 22.6.11 Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? /Anna-Kaisa Tukiala pvm 1 Lain nimi? Lain henki? Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Kimppakyyti. Jaettu kyyti, jaettu tyyli

Kimppakyyti. Jaettu kyyti, jaettu tyyli Kimppakyyti Jaettu kyyti, jaettu tyyli Pähkinänkuoressa Kimppakyydit ovat nykyään arkipäiväistä matkan tekoa, jossa kyydittäjät ja kyydissä olijat eivät ole huviajelulla (ellei sellaisesta päätetä erikseen)

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist.

SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. Esityksen rakenne Sopimuksen elinkaari juristin silmin Tahto + Ilmaisu Käyttöohjeet Sopimuksen elinkaari juristin silmin Jos haluat

Lisätiedot

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

EETTISET VALINNAT IHMINEN, LUONTO JA TEKNIIKKA SP

EETTISET VALINNAT IHMINEN, LUONTO JA TEKNIIKKA SP EETTISET VALINNAT IHMINEN, LUONTO JA TEKNIIKKA SP Antaako Raamattu ihmiselle valtuudet tehdä luonnolle mitä haluaa? Voiko ihminen tuhota luonnon kokonaan? Voiko yksilö vaikuttaa maailman tilaan? Onko tekniikka

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

ALTEn toimintaohjeisto

ALTEn toimintaohjeisto ALTEn toimintaohjeisto Johdanto Vuonna 1994 ALTEn jäsenet tekivät päätöksen tarpeesta luoda virallinen toimintaohjeisto, jossa sekä määriteltäisiin ne standardit, joihin nykyiset ja tulevat jäsenet yksimielisesti

Lisätiedot

Taistelua tuulimyllyjä vastaan? Kansalaisten osallisuus ja tieto ympäristönkäytön suunnittelussa

Taistelua tuulimyllyjä vastaan? Kansalaisten osallisuus ja tieto ympäristönkäytön suunnittelussa Taistelua tuulimyllyjä vastaan? Kansalaisten osallisuus ja tieto ympäristönkäytön suunnittelussa Tieto ympäristönkäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Päättöseminaari 16.3.2012 Sanna Hast sanna.hast@ulapland.fi

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Somettaminen käyntiin 10.5.2016 Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Kanavia on monia, aloitetaan kuitenkin Facebookista Twitteristä ja Instagramista. FACEBOOK Tarvitset

Lisätiedot

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 11.11.2014 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Vallankumous kampuksella. Matti Apunen 16.8. 2012 / Yliopistojen hallintopäällikköpäivät

Vallankumous kampuksella. Matti Apunen 16.8. 2012 / Yliopistojen hallintopäällikköpäivät Vallankumous kampuksella Matti Apunen 16.8. 2012 / Yliopistojen hallintopäällikköpäivät Opiskeleminen kannattaa aina Kyllä, mutta hiukan kannattaa katsoa mitä opiskelee. Kyllä, mutta hiukan kannattaa katsoa,

Lisätiedot

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöön Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

Kuntien rooli kaavoituksessa maakuntauudistuksen pyörteissä

Kuntien rooli kaavoituksessa maakuntauudistuksen pyörteissä Kuntien rooli kaavoituksessa maakuntauudistuksen pyörteissä Keskustelutilaisuus kaupunkiseutujen tulevasta roolista pe 4.11.2016 Kauko Aronen, Kuntaliiton kaupunkipoliittisen työryhmän sihteeri Kaavoitus

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ. Ruoka- ja ravintolapalvelujen Aromi-tietojärjestelmän yhteiskäytön politiikka. Versio: 1.

SIILINJÄRVEN KUNTA SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ. Ruoka- ja ravintolapalvelujen Aromi-tietojärjestelmän yhteiskäytön politiikka. Versio: 1. SIILINJÄRVEN KUNTA SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Ruoka- ja ravintolapalvelujen Aromi-tietojärjestelmän yhteiskäytön politiikka Versio: 1.0 24.11.2014 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 1.1 Kohderyhmä... 1 1.2 Versio-,

Lisätiedot

TU-C9280 Viestintä 1. Luento 1, , Johdanto Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

TU-C9280 Viestintä 1. Luento 1, , Johdanto Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 1, 16.9.2016, Johdanto Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Kurssiesittely Alustus: Mitä viestintä on? Keskustelua Kotitehtävä

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot