USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO"

Transkriptio

1 USKONTO 167 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO TAVOITTEET: : oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä; tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin; tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin; oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren; tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan; tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin; oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista LUOKAT 1-2 Luottamus ja turvallisuus oppilaiden kokemuksia elämästä ja kuolemasta Raamatun kertomuksia Jeesuksen opetuksia Jumalan huolenpidosta Arvokas ja ainutlaatuinen elämä Kultainen sääntö suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus muut kirkot ja uskonnot, jotka liittyvät oppilaiden elämään Kirkkovuoden juhlat kalenteri ja kirkkovuoden juhlat LUOKKA 1 LUOKKA 2 Minun juureni perheen ja suvun arvot ja perinteet perheen ja suvun arvot ja perinteet jumalanpalvelus lähetystyö ja diakonia muut kirkolliset toimitukset KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ (ARVOSANA 8) OSAAMISESTA LUOKKA 1 - olet mukana uskonnonopetukseen liittyvässä toiminnoissa (laulut, leikit, keskustelu, jne.) LUOKKA 2 - osallistut aktiivisesti toimintaan uskontotunneilla

2 LUOKAT TAVOITTEET oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin tutustuu Vanhaan testamentin keskeisiin kertomuksiin oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin oppii eettisen asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista. KESKEISET SISÄLLÖT LUOKKA 3 LUOKKA 4 LUOKKA 5 Alku- ja patriarkkakertomukset Johannes kastaja Jeesuksen keskeiset opetukset Raamatun kertomuksia ja Egyptistä luvattuun maahan Jeesuksen elämä ja toiminta Yleiskuva Raamatun rakenteesta ja opetuksia Rukous: Herran siunaus Pääsiäisen tapahtuma sen synnystä Isä meidän rukous ja henkilökohtainen rukoileminen Raamattu Jumalan sanana ja kristittyjen ohjenuorana Eettisyyteen kasvaminen Kymmenen käskyä Rakkauden kaksoiskäsky Ihmissuhteiden etiikka Ihminen Jumalan suhde Luterilaisen kirkon elämä Kirkolliset perhejuhlat Kotiseurakunta Kirkkovuosi Kirkkovuoden juhlat Jumalanpalvelus Suvaitsevaisuus Suvaitsevaisuus Juutalaisuus, kristinuskon ja Oppilaista ympäröivä Muut kirkot ja uskonnot, jotka Muut kirkot ja uskonnot, jotka islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä uskonnollinen maailma liittyvät oppilaiden elämään liittyvät oppilaiden elämään Muut kirkot ja uskonnot, jotka liittyvät oppilaiden elämään

3 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ (ARVOSANA 8) OSAAMISESTA LUOKILLA LUOKKA 3 tunnet Vanhan Testamentin kertomuksia tunnet kirkollisten perhejuhlien merkityksen ja sisällön osallistut aktiivisesti toimintaan oppitunneilla teet kotitehtäväsi säännöllisesti ja huolellisesti LUOKKA 4 tunnet Jeesuksen elämänvaiheet pääpiirteittäin ja osaat yhdistää ne kirkkovuoteen osallistut aktiivisesti toimintaan oppitunneilla teet kotitehtäväsi säännöllisesti ja huolellisesti KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ (ARVOSANA 8) OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ tuntee tiedonhankinnan pohjaksi keskeiset asiat kristinuskosta ja Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia ymmärtää pääpiirteissään kristinuskon syntytapahtumat tuntee Suomen evankelisluterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa kotiseurakunnan tuntee Suomen evankelisluterilaisen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. alkaa hahmottaa uskontoa ilmiönä ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia näkee uskontojen vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään. osaa käyttää uskonnollista tietoa hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä pystyy käyttämään oman maailmankatsomuksensa alustavia rakennusaineita.

4 osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee eettiseen pohdintaan tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään. 170 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT USKONNON MUILLE ARVOSANOILLE 10 Erinomainen 9 Kiitettävä 7 Tyydyttävä 6 Kohtalainen 5 Heikko 4 Hylätty hyvin aktiivinen, tukee opetusta mm. hyvien kysymysten avulla, on ilmeisen kiinnostunut aiheesta, osallistuu aktiivisesti ja osoittaa eritystä harrastaneisuutta aihepiiriä kohtaan osoittaa kokeissa hallitsevansa oppisisällöt kiitettävästi, osaa etsiä ja soveltaa tietoja, uskaltaa kertoa perustellut mielipiteensä osaa hahmottaa oleelliset asiat suurista kokonaisuuksista yritteliäs, vastuuntuntoinen, säännöllinen ja huolellinen opiskeluun liittyvien tehtävien suorittaminen osallistuu aktiivisesti, on kiinnostunut aiheesta osoittaa kokeessa hallitsevansa oppisisällöt kiitettävästi, osaa etsiä ja soveltaa tietoa, uskaltaa kertoa omat perustellut mielipiteensä vastuuntuntoinen, säännöllinen ja huolellinen opiskeluun liittyvien tehtävien suorittaminen kohtalaisen aktiivinen, hahmottaa keskeisimmät asiat työskentelee keskittyneesti ohjeiden mukaan säännöllinen opiskeluun liittyvien tehtävien suorittaminen ei jaksa osallistua kuin hetkittäin, osallistuminen lähinnä mekaanista mutta tarkoituksenmukaista osaa tärkeät pääasiat, vaikeuksia oleellisten asioiden löytämisessä opiskeluun liittyvien tehtävien suorittaminen satunnaista ei jaksa juuri seurata opetusta, viikkotyö olematon tiedot hajanaisia ja puutteellisia opiskeluun liittyvien tehtävien tekeminen hyvin satunnaista koenumerot ala-arvoisia, ei seuraa opetusta, häiritsee tiedot hyvin puutteellisia, ei tee opiskeluun liittyviä tehtäviä

5 LUOKAT TAVOITTEET oppii tiedostamaan maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ymmärtämään uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä perehtymään Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana perehtymään kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä perehtymään luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen tutustumaan keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään kunnioittamaan eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä tuntemaan eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä soveltamaan näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. KESKEISET SISÄLLÖT LUOKKA 6 LUOKKA 7 Oppilaan maailman- elämän merkitys ja rajallisuus elämän merkitys ja rajallisuus katsomuksellinen pohdinta uskon ja tiedon suhde uskon ja tiedon suhde Maailmanuskonnot valikoiden kristinuskon historian ja nykyhetken tärkeitä henkilöitä sekä mielenkiintoisia keskeisten maailmanuskontojen synty, levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet tapahtumia eri maanosista uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin apostolien tekojen avulla kristillisen kirkon synty, Raamatun syntyhistoria alkuvaiheet ja leviäminen Rooman valtakunnassa Raamatun perusrakenne Raamattu tutustuminen apostoli Paavaliin Raamatun vaikutuksia ympäröivässä todellisuudessa tutustuminen Jeesuksen vuorisaarnan opetuksiin Raamatunkohtien etsiminen Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä Vanha Testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta Uusi Testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen Kirkko kristillisten kirkkokuntien alustava esittely seurakunnan elämän eri uskonnoissa yleiskirkollista käsitteistöä kuten kirkko, seurakunta, pappi, piispa, patriarkka, paavi

6 172 KESKEISET SISÄLLÖT LUOKKA 6 LUOKKA 7 Suomalainen kristillisten kirkkokuntien alustava esittely katsomusperinne Ihminen eettisenä olentona Jeesuksen vuorisaarnan opetukset Raamatun opetukset mm. profeettojen sanoma ja Jeesuksen vertaukset LUOKKA 8 LUOKKA 9 Oppilaan maailman- elämän merkitys ja rajallisuus elämän merkitys ja rajallisuus Katsomuksellinen pohdinta uskon ja tiedon suhde uskon ja tiedon suhde Maailmanuskonnot kristinusko verrattuna muihin uskontoihin kristinusko verrattuna muihin uskontoihin Raamattu Uusi Testamentti Jeesuksen opetuksen ja Raamatun kulttuurivaikutuksia kristinuskon synnyn ilmentäjänä keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seura- Kirkko kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja kunnan elämään uskon pääpiirteet, ekumenia kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit Suomalainen yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus katsomusperinne uskonnonvapaus luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne suomalainen muinaisusko, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen Ihminen eettisenä olentona kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana kristillisen etiikan peruspainotukset Jeesuksen vuorisaarnassa

7 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. ymmärtää uskontoa ilmiönä ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa tuntee maailmanuskontojen keskeisimmät piirteet arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. osaa käyttää uskonnollista tietoa tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmottaa omaan maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaansa tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

8 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT USKONNON MUILLE ARVOSANOILLE Erinomainen 9 Kiitettävä 7 Tyydyttävä 6 Kohtalainen 5 Heikko 4 Hylätty hyvin aktiivinen, tukee opetusta mm. hyvien kysymysten avulla, on ilmeisen kiinnostunut aiheesta, osallistuu aktiivisesti ja osoittaa eritystä harrastaneisuutta aihepiiriä kohtaan osoittaa kokeissa hallitsevansa oppisisällöt kiitettävästi, osaa etsiä ja soveltaa tietoja, uskaltaa kertoa perustellut mielipiteensä osaa hahmottaa oleelliset asiat suurista kokonaisuuksista yritteliäs, vastuuntuntoinen, säännöllinen ja huolellinen opiskeluun liittyvien tehtävien suorittaminen osallistuu aktiivisesti, on kiinnostunut aiheesta osoittaa kokeessa hallitsevansa oppisisällöt kiitettävästi, osaa etsiä ja soveltaa tietoa, uskaltaa kertoa omat perustellut mielipiteensä vastuuntuntoinen, säännöllinen ja huolellinen opiskeluun liittyvien tehtävien suorittaminen kohtalaisen aktiivinen, hahmottaa keskeisimmät asiat työskentelee keskittyneesti ohjeiden mukaan säännöllinen opiskeluun liittyvien tehtävien suorittaminen ei jaksa osallistua kuin hetkittäin, osallistuminen lähinnä mekaanista mutta tarkoituksenmukaista osaa tärkeät pääasiat, vaikeuksia oleellisten asioiden löytämisessä opiskeluun liittyvien tehtävien suorittaminen satunnaista ei jaksa juuri seurata opetusta, viikkotyö olematon tiedot hajanaisia ja puutteellisia opiskeluun liittyvien tehtävien tekeminen hyvin satunnaista koenumerot ala-arvoisia, ei seuraa opetusta, häiritsee tiedot hyvin puutteellisia, ei tee opiskeluun liittyviä tehtäviä

9 ITSEARVIOINTI 175 OHJEET Kurssin alussa täytä tavoitteesi vasempaan sarakkeeseen. Keskimmäisen sarakkeen täytät kurssin lopussa arvioidessasi opiskelusi toteutumista. Opettajan arvioinnin saat oikeanpuoleiseen sarakkeeseen. Ympyröi sopiva vaihtoehto 1 = harvoin 2 = yleensä 3 = aina säännöllisesti Työskentely Toteutuminen Tavoite oma arvio opettajan arvio Tulen ajoissa tunnille Tuon opiskelutarvikkeeni mukanani Seuraan opetusta Osallistun opetukseen Luen läksyt joka tunniksi Annan muille työrauhan Asennoidun opiskeluun myönteisesti Arvostan omaa työtäni

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma

Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma 1 Lanula 14.6.2007 Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma Islamin opetuksessa keskeistä on tutustuttaa oppilas monipuolisesti islamin uskontoon ja vahvistaa hänen islamilaista identiteettiään.

Lisätiedot

7.11 Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto

7.11 Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Evankelisluterilainen uskonto. 1. luokka 2. luokka. Tavoitteet. Keskeiset sisällöt

Evankelisluterilainen uskonto. 1. luokka 2. luokka. Tavoitteet. Keskeiset sisällöt Evankelisluterilainen uskonto 1 Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä myös laajemmin yhteiskunnallisena ilmiönä muuttuvassa

Lisätiedot

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2 ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan

Lisätiedot

Evankelisluterilainen uskonto

Evankelisluterilainen uskonto 5.11 Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on syventää aikuisopiskelijan oman uskonnon ja sen kulttuuriperinnön tuntemusta. Opiskelussa perehdytään uskonnosta nousevaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Ortodoksinen uskonto HUOM!! Vantaan eri koulujen käytäntö koulujen/ alueiden opetussuunnitelmia laadittaessa on riemunkirjavaa Joillakin kouluilla opetussuunnitelmaa laadittaessa ja kirjoitettaessa toistetaan

Lisätiedot

9.12. Uskonto ja elämänkatsomustieto

9.12. Uskonto ja elämänkatsomustieto 9.12. Uskonto ja elämänkatsomustieto 9.12.1. KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Opetuksen tavoitteet ja sisällöt Kaikkien uskontosidonnaisten ryhmien, että elämänkatsomustiedon opetuksen

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

7.2.8. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

7.2.8. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7.2.8. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 185 Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedossa ihmiset

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto 1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Uskonto vuosiluokat 1-2 Rauman normaalikoulun uskonnon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6

ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6 ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita

Lisätiedot

Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto. Uskonnon opetuksesta

Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto. Uskonnon opetuksesta Uskonto Uskonnon opetuksesta Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaanoman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään

Lisätiedot

Ortodoksinen uskonto

Ortodoksinen uskonto Ortodoksinen uskonto Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto 1 Lanula 14.6.2007 Roomalaiskatolinen uskonto Katolisen uskonnon lähtökohta on tukea oppilaan kasvamista eheäksi persoonaksi sekä vahvistaa hänen katolista identiteettiään. Opetuksessa pyritään siihen,

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 3-6 VUOSILUOKAT

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 3-6 VUOSILUOKAT AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 3-6 VUOSILUOKAT Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 13.4.6 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen.

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

3.11 Uskonto. on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin.

3.11 Uskonto. on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin. 3.11 Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen

Lisätiedot

7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Uskonto ja elämänkatsomustieto. Uskonto. Elämänkatsomustieto

Uskonto ja elämänkatsomustieto. Uskonto. Elämänkatsomustieto Uskonto ja elämänkatsomustieto Uskonnon ja elämänkatsomustiedon eli katsomusaineiden tehtävänä on käsitellä yleisinhimillisiä, ihmisenä olemiseen sisältyviä ja yleissivistykseen kuuluvia peruskysymyksiä,

Lisätiedot

7.11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Uskonto ja elämänkatsomustieto. Uskonto. Elämänkatsomustieto

Uskonto ja elämänkatsomustieto. Uskonto. Elämänkatsomustieto Uskonto ja elämänkatsomustieto Uskonnon ja elämänkatsomustiedon eli katsomusaineiden tehtävänä on käsitellä yleisinhimillisiä, ihmisenä olemiseen sisältyviä ja yleissivistykseen kuuluvia peruskysymyksiä,

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

3DNROOLVHWNXUVVLW 8VNRQQRQOXRQQHMDPHUNLW\V8(

3DNROOLVHWNXUVVLW 8VNRQQRQOXRQQHMDPHUNLW\V8( 3DNROOLVHWNXUVVLW 8VNRQQRQOXRQQHMDPHUNLW\V8( tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

USKONTO. Opetuksen tavoitteet

USKONTO. Opetuksen tavoitteet USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.

Lisätiedot

Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006. Opetushallitus

Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006. Opetushallitus Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 Opetushallitus Perusopetuksen järjestäjille ja peruskouluille MÄÄRÄYS 1 (1) velvoittavana noudatettava 22.5.2006 20/011/2006 Voimassaoloaika

Lisätiedot

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 351 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

7.11 Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto 61. Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät

7.11 Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto 61. Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Evankelisluterilainen uskonto 61 7.11 Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät U skonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä myös

Lisätiedot

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Opetushallituksen määräämät sisällöt islamin opetukselle

Opetushallituksen määräämät sisällöt islamin opetukselle Opetushallituksen määräämät sisällöt islamin opetukselle Sivu 134 Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. 134 Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / ORTODOKSIUSKONTO

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / ORTODOKSIUSKONTO AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / ORTODOKSIUSKONTO Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13 Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

7.3.9 Uskonto. 7.3.9.1 Evankelisluterilainen uskonto. Työtavat. Vuosiluokat 1 6

7.3.9 Uskonto. 7.3.9.1 Evankelisluterilainen uskonto. Työtavat. Vuosiluokat 1 6 134 7.3.9 Uskonto Uskonnon opetuksen keskeisenä tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden pohjalle hän rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja hahmottaa uskontojen merkitystä

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

6.3.9 Uskonto. 6.3.9.1 Evankelisluterilainen uskonto. Työtavat. Vuosiluokat 1 6

6.3.9 Uskonto. 6.3.9.1 Evankelisluterilainen uskonto. Työtavat. Vuosiluokat 1 6 6.3.9 Uskonto Uskonnon opetuksen keskeisenä tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden pohjalle hän rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja hahmottaa uskontojen merkitystä

Lisätiedot

AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) Liisa Lampela

AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) Liisa Lampela AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) 103091 16.10. ti 16-17 PR aud XIV 30.10. - 20.11. ti 10-12 PR aud XIV 27.11. ti 10-12 PR aud XII 4.12. ti 9-12 PR aud XIV Liisa Lampela

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto 9.2.10. Elämänkatsomustieto Koulumme elämänkatsomustiedon opetuksessa korostuu kokonaisnäkemyksellinen opetus. Tavoitteenamme on korjata, vahvistaa ja rakentaa oppilaidemme koululaisuutta, identiteettiä,

Lisätiedot

Uskonnon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2

Uskonnon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2 ORTODOKSINEN USKONTO 1-13.4.6 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-2 Rauman normaalikoulun elämänkatsomustiedon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

Katsomusopetus (uskonto, et, etiikka)

Katsomusopetus (uskonto, et, etiikka) Katsomusopetus (uskonto, et, etiikka) (TaY / Tomperi / 8.11.2013; tiivistelmiä) Aiheita: Katsomusopetuksen erilaiset mallit Uskonnonopetuksen moninaisuus Suomessa Yhteiskunnallinen muutos & katsomus- ja

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Pekka Iivonen. Uskonto perusopetuksessa

Pekka Iivonen. Uskonto perusopetuksessa Pekka Iivonen Uskonto perusopetuksessa Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjiä järjestämään kaikissa kouluissa enemmistön mukaista oman uskonnon opetusta (kaikkialla evankelis-luterilainen uskonto).

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

ORTODOKSINEN USKONTO 7-9-LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

ORTODOKSINEN USKONTO 7-9-LUOKAT. Oppiaineen tehtävä ORTODOKSINEN USKONTO 7-9-LUOKAT 15.4.10 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan

Lisätiedot

Tämä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen verkkojulkaisusarja tarjoaa opiskelijoille tilan saada julkisuuteen kirjoituksiaan opinnoissaan

Tämä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen verkkojulkaisusarja tarjoaa opiskelijoille tilan saada julkisuuteen kirjoituksiaan opinnoissaan Tämä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen verkkojulkaisusarja tarjoaa opiskelijoille tilan saada julkisuuteen kirjoituksiaan opinnoissaan kohtaamistaan ilmiöistä. Julkaisut voivat syntyä niin

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun Uskontojen maailmassa Pelikortit ala- ja yläkouluun JOHDANTO Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.

Lisätiedot

Rituaalinen näkökulma kristinuskon syntyyn. Risto Uro STKS symposiumi

Rituaalinen näkökulma kristinuskon syntyyn. Risto Uro STKS symposiumi Rituaalinen näkökulma kristinuskon syntyyn Risto Uro STKS symposiumi 11.11.08 Rituaalit ja uskontojen synty: kaksi näkökulmaa Rituaalikäytännöt vaikuttaneet pyhiin kertomuksiin uskonnon synnystä Rituaalit

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

JUUTALAISUUDEN TÄRKEÄT KÄSITTEET:

JUUTALAISUUDEN TÄRKEÄT KÄSITTEET: JUUTALAISUUS AP Juutalaisuus syntyi 1200-luvulla ekr Lähi-idässä. Juutalaisuuden syntyyn ovat vaikuttaneet kantaisä Abraham ja juutalaisten johtajana toiminut Mooses. Juutalaisuus on monoteistinen uskonto

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Katsomusopetus (uskonto, et, etiikka)

Katsomusopetus (uskonto, et, etiikka) Katsomusopetus (uskonto, et, etiikka) (TaY / Tomperi / 12. 13.12. 2014; tiivistelmiä) Aiheita: Uskonto, elämänkatsomustieto ja etiikanopetus koulussa Katsomusopetuksen erilaiset mallit Uskonnonopetuksen

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Rakkaus ja suvaitsevaisuus. Pentti Tuominen 27.9.2015

Rakkaus ja suvaitsevaisuus. Pentti Tuominen 27.9.2015 Rakkaus ja suvaitsevaisuus Pentti Tuominen 27.9.2015 Rakkaus Suvaitsevaisuus Gnostilainen etiikka Hyvän ja pahan problematiikka Elämän tarkoituksen mysteeri Rakkaus Rakkauden nelijako (Platon): Storge

Lisätiedot

Juutalaisen uskon perusteet

Juutalaisen uskon perusteet 1 Juutalaisen uskon perusteet 1.oppituntti Isak Pensiev 4.4.2012 Shalom on hyvin tunnettu juutalaisen kielen sana. Se on myös hyvin tunnettu sana koko maailmassa. Mutta ei kukaan ajattele tarkkaan mitä

Lisätiedot