Suomen ev.lut. kirkon nelivuotiskertomus Nelivuotiskertomus / KTK

Transkriptio

1 Suomen ev.lut. kirkon nelivuotiskertomus

2 Mikä on kirkon nelivuotiskertomus? 2

3 Nelivuotiskertomus Tehdään kirkolliskokouksen toimeksiannosta joka neljäs vuosi Sen tarkoituksena on: kuvata ja analysoida kirkossa ja sen toimintaympäristössä tapahtuneita muutossuuntia ja luoda tilannekuvaa uskonnosta Suomessa antaa aineksia kirkon ja seurakuntien toiminnan arviointiin, kehittämiseen ja tulevaisuuden ennakointiin 3

4 Tutkimusaineistot Seurakunnilta vuosittain koottavat tilastot Ns. A-lomakkeet, Tilastollisen vuosikirjan aikasarjat Seurakuntiin tehtävät kyselyt: Seurakuntakysely 2016, ns. B-lomakkeet (N=411), C-lom. (N=32) Työntekijäkysely 2015 (N=1 390) Luottamushenkilökysely 2015 (N=1 185) Koko Suomen täysi-ikäistä väestöä koskevat kyselyt: Gallup Ecclesiastica 2016 Kohdejoukko: vuotiaat; N (wt) = Toteuttaja: Taloustutkimus Oy (Internetpaneeli) Ajankohta: Tällä kertaa dokumenttiaineistoilla aikaisempaa suurempi rooli 4

5 Uudistettu nelivuotiskertomus Kyselyjä raportoidaan verkossa interaktiivisina visualisointeina: Seurakuntataso Kirkon valtakunnallinen työ raportoidaan omana verkkojulkaisunaan: Erilaistuva kirkko Kokonaiskirkon taso Kirkosta ja suomalaisista kokonainen tutkimus: Osallistuva luterilaisuus Näkökulmaltaan fokusoidumpi analyysi kirkon toimintaympäristöstä 5

6 Yhteiskunnallinen konteksti 2010-luvulla suomalaiset ovat kohdanneet monella tavalla muuttuneen maailman. Talous ja eriarvoistuminen nousseet politiikan keskiöön Pakolaisuuden lisääntyminen kaikkialla maailmassa Uskonnollisen terrorismin lisääntyminen Euroopassa Oikeistopopulististen puolueiden nousu Länsi-Euroopassa Vihapuhe, rasismi ja monikulttuurisuus puhuttavat Uskonnon poliittisen merkityksen kasvu maailmalla Krimin valtaus sekä sen myötä kiristyneet suhteet Venäjän ja lännen välillä Haastaa kysymään: mikä on kirkon ja luterilaisuuden rooli? 6

7 Tilastovisualisoinnit verkossa 7

8 Erilaistuva kirkko: katsaus kirkon työhön 8

9 Kirkko elää erilaisuuden ja ykseyden jännitteessä Kirkon 2014 hyväksytyssä strategiassa kirkon ei enää oleteta olevan itsestään selvästi läsnä kaikkien suomalaisten elämässä, vaan moninaistumisen myötä alkavat korostua kohtaaminen, dialogi, vuorovaikutus ja yhteistyö erilaisten osapuolten välillä. Moninaistuva ympäristö haastaa myös työntekijöitä: Ensiksikin kirkon työntekijältä edellytetään oman alansa vahvaa substanssiosaamista. Toiseksi tarvitaan vahvoja ja monipuolisia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Kolmanneksi edellytetään toimintaympäristön lukutaitoa. 9

10 Median murros haastaa institutionaalisen viestinnän Yhä useampi suomalainen kohtaa kirkon lähes ainoastaan median välityksellä. Tähän haasteeseen on yhä enemmän myös vastattu. Lähes kaikilla seurakunnilla on omat verkkosivunsa ja yli yhdeksässä kymmenestä on käytössä erilaisia sosiaalisen median kanavia. Kyse on myös merkittävästä kulttuurin muutoksesta, joka vaikuttaa viestintätottumusten lisäksi laaja-alaisesti ihmisten asenteisiin ja elämäntapoihin. Varsinkin verkossa korostuu kohtaamisen ja vuoropuhelun uudenlainen merkitys. 10

11 Ekumenia, uskontodialogi, lähetystyö ja kvdiakonia ajankohtaistuivat kirkon kaikilla tasoilla Kansainvälisyys ja erilaisten uskonnollisten ja katsomuksellisten yhteisöjen kohtaaminen ovat yhä enemmän arkipäivää kirkon kaikilla tasoilla. Seurakunnat tarttuivat nopeasti turvapaikanhakijoiden nopean lisääntymisen synnyttämään haasteeseen yhdessä valtion ja monien järjestöjen kanssa. Yhteistyö seurakuntien ja eri järjestöjen kanssa vahvistui. 11

12 Integraatiopyrkimys voimakkainta rakenteiden ja hallinnon kehittämisessä Kertomuskaudella Kirkkohallitus on pyrkinyt monin tavoin tukemaan erilaisissa ympäristöissä eläviä seurakuntatalouksia ja käyttöön on otettu lukuisia erilaisia valtakunnallisia palveluja ja tietojärjestelmiä. Esimerkiksi Kirkon palvelukeskus (Kipa) aloitti toimintansa vuonna 2012 ja sen jälkeen seurakuntatalouksia on vaiheittain siirtynyt sen asiakkaiksi. Samana vuonna kirkonkirjojen pidossa siirryttiin kirkon yhteiseen jäsentietojärjestelmään Kirjuriin. 12

13 Tutkimus kirkosta ja suomalaisista 13

14 Teemana luterilaisuus ja sen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa Millaista on nykypäivän suomalaisten luterilaisuus? Minkälaiset yhteiskunnalliset arvot luonnehtivat tämän päivän suomalaisia, joilla on luterilaisia arvoja tai luterilaisuuden sävyttämä elämänkatsomus? Entä miten evankelis-luterilainen kirkko on omassa toiminnassaan tai puheenvuoroissaan viime vuosina reagoinut maailmalla ja Suomessa tapahtuneisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin? 14

15 Luterilaista katsomusta mitattiin yhdeksällä väittämällä Täysin tai osittain samaa mieltä Jokaisen on kannettava vastuuta toisista ihmisistä 86 % Ei pidä edistää omaa etua vaan pyrkiä yhteiseen hyvään 77 % Jokaisen ihmisen velvollisuus on tehdä työtä 72 % Virsilauluperinnettä tulee vaalia 64 % Työtä tekemällä ihminen toteuttaa kutsumustaan 62 % Vanhempien tulee huolehtia lastensa kristillisestä kasvatuksesta 57 % Armo kääntää ihmisen katseen omasta puutteellisuudesta toisten ihmisten palvelemiseen Jumala huolehtii meistä kunnon puolison, luotettavien naapureiden ja hyvien ystävien muodossa 42 % 34 % Ihmisellä ei ole mitään sellaista, mitä hän ei olisi saanut lahjaksi 28 % 15

16 Katsomukseltaan luterilaiset 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Summamuuttujan arvojen jakauma, % vastaajista (N=4249) 2,2 19,2 44,1 34,5 1,00-1,99 2,00-2,99 3,00-3,99 4,00-5,00 Katsomukseltaan luterilaisten ryhmä muodostettiin niistä vastaajista, jotka olivat keskimäärin vähintään samaa mieltä kaikista edellä luetelluista yhdeksästä väittämästä (toisin sanoen saivat viisiportaisella vastausasteikolla arvoja 4-5 (osittain tai täysin samaa mieltä). Tällaisia vastaajia oli aineistosta noin kolmannes (34,5 %) = Katsomukseltaan luterilaisten joukko 16

17 Kenellä oli luterilaisia käsityksiä? Lisää todennäköisyyttä + Syntynyt ennen v Keski- tai suurituloisuus + Kristillinen oppi + Usk. konservatiivisuus + Uskonnollinen kasvatus + Jp. osallistuminen + Herätysliikejäsenyys + Kansallisylpeys + Myönteisyys kirkon ja valtion yhteistyöhön + Hyväntekeväisyys + Uushenkisyys Vähentää todennäköisyyttä Syntynyt 1960-luvulla ja sen jälkeen Pienituloisuus Ryhmien eriarvoisuuden hyväksyminen Ei vaikutusta: o Sukupuoli, koulutustaso, asuinpaikan kaupunkimaisuus, uskonnollisten yhdyskuntien jäsenyys, rukousaktiivisuus 17

18 Miten luterilaisuus vaikuttaa suomalaisten arjessa? 18

19 Hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen Arvioi paljonko annoit yhteensä viimeksi kuluneen vuoden aikana hyväntekeväisyyteen, kansainväliseen apuun, kolehtiin, yhteisvastuukeräykseen, kehitysyhteistyöhön, katastrofiapuun tms.? (Keskimääräinen summa kun tärkeimmät taustatekijät vakioitu) Luterilaisuusväittämistä samaa mieltä olevat 249 Muut 105 Kaikki suomalaiset Gallup Ecclesiastica 2015, N=

20 Luterilaisuus korostaa heikompiosaisten auttamista kansalaisen ja kristityn velvollisuutena Miksi halutaan auttaa? (% hyvin tärkeää / melko tärkeää ) Koen myötätuntoa apua tarvitsevia kohtaan Haluan, että teoillani on merkitystä Antaessani saan itse hyvän mielen Koen auttamisen jokaisen kansalaisen velvollisuudeksi Koen auttamisen kristityn velvollisuudeksi Koen auttamisen kutsumuksekseni Luterilaisuus-väittämistä samaa mieltä olevat Muut Kaikki suomalaiset Gallup Ecclesiastica 2015, N=4249 Nelivuotiskertomus / KTK

21 Luterilaisuus korostaa työtä palvelutehtävänä ja kutsumuksena Työssä minulle on tärkeää, että (% hyvin tärkeää / melko tärkeää ) Työ antaa minulle riittävän toimeentulon Työ tuottaa minulle tyydytystä Työssäni voin toteuttaa itseäni Saan auttaa ja palvella työssäni muita ihmisiä Voin edetä urallani ja saada lisää vastuuta Voin työtä tekemällä vaurastua Työ on minulle kutsumustehtävä Työ on minulle elämäntehtävä, jolle olen omistautunut Luterilaisuus-väittämistä samaa mieltä olevat Muut Kaikki suomalaiset Gallup Ecclesiastica 2015, N=4247

22 Luterilaisuus korostaa kristillisen kasvatuksen merkitystä Kastettujen osuus syntyneistä on vähentynyt kahdessakymmenessä vuodessa 20 prosenttiyksikköä Uskonnollisen kotikasvatuksen merkitys 70 % on oppinut lapsena iltarukouksen ja käynyt pyhäkoulussa tai seurakunnan kerhossa Noin 40 % katsoi saaneensa uskonnollisen kotikasvatuksen Luterilaiset arvot lisäävät myönteistä suhtautumista: Seurakuntaan koululaisten iltapäiväkerhojen järjestäjänä Uskonnonopetukseen kouluissa Seurakunnan edustajan pitämään päivänavaukseen kouluissa 22

23 Mitä kirkolta odotetaan yhteiskunnassa? 23

24 Suomalaisten suhtautuminen kirkolliseen työhön yhteiskunnan organisaatioissa, N=4 275 Sairaalapappien läsnäolo sairaaloissa Vankilapappien läsnäolo vankiloissa Sotilaspappien läsnäolo puolustusvoimissa Erittäin myönteisesti En kielteisesti enkä myönteisesti Erittäin kielteisesti Melko myönteisesti Melko kielteisesti En osaa sanoa 24

25 Tekijät, jotka selittävät asennetta kirkon työhön yhteiskunnan organisaatioissa Myönteisyyttä selittävät tekijät syntyminen 1950-luvulla tai sen jälkeen suurituloisuus perinteiset moraaliarvot sitoutuminen kristilliseen oppiin kansallisylpeys luterilainen arvomaailma Kielteisyyttä selittävät tekijät kuulumattomuus uskonnolliseen yhdyskuntaan uskonnoton identiteetti kielteisyys vieraita uskontoja kohtaan syntyminen ennen 1950-lukua 25

26 Suomalaisten toiveet kirkolle, N=4 275 Toimia enemmän heikommassa asemassa olevien puolestapuhujana yhteiskunnallisessa keskustelussa Puhua nykyistä suoremmin yhteiskunnallisista epäkohdista Ottaa nykyistä voimakkaammin kantaa perheiden hyvinvoinnin puolesta Osallistua ponnekkaammin elämänarvoista käytävään keskusteluun Pyrkiä vaikutusvaltaisemmaksi toimijaksi yhteiskunnassa Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Ei kumpaakaan Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 26

27 Mitä kirkolta odotetaan yhteiskunnassa? Kristilliset perinteet ja luterilaisen kirkon työ yhteiskunnan organisaatioissa saavat suomalaisilta erittäin vahvan tuen silloin, kun niiden katsotaan tukevan kulttuuria ja perinteitä tai ihmisten hyvinvointia. Sen sijaan suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti niihin kirkon ja valtion yhteistyön muotoihin, jotka he mieltävät jollakin tavalla valta-aseman korostamisena. Kirkolta toivotaan puheenvuoroja heikompiosaisten puolesta sekä yhteiskunnallisista epäkohdista. 27

28 Luterilaisuus ja muut uskonnot 28

29 Suhtautuminen eri uskontojen ja katsomusten kokoontumistiloihin. N= Evankelis-luterilainen kirkkorakennus Ortodoksinen kirkkorakennus Pelastusarmeijan toimitila Katolinen kirkkorakennus Helluntaiseurakunnan kokoontumissali Juutalainen synagoga Buddhalainen temppeli Lestadiolaisen herätysliikkeen rukoushuone Vapaa-ajattelijoiden toimitila Islamilainen moskeija Jehovan todistajien valtakunnansali Mormonien seurakuntatila Hare Krishna -liikkeen temppeli Erittäin myönteisesti En myönteisesti enkä kielteisesti Erittäin kielteisesti Melko myönteisesti Melko kielteisesti En osaa sanoa 29

30 Islamilaiseen moskeijaan suhtautumista selittävät tekijät Positiivisuutta lisäävät tekijät Korkea-asteen koulutus Herätysliikejäsenyys Luterilainen katsomus Uushenkisyys Yhdistysaktiivisuus Ei vaikutusta o Sukupuoli o Asuinpaikka o Tulotaso Kielteisyyttä lisäävät tekijät Syntynyt luvuilla Työttömyys Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomuus Konservatiivinen uskonnollisuus Konservatiiviset moraaliarvot Kansallisylpeys Sosiaalinen valtaorientaatio 30

31 Luterilaisuus ja muut uskonnot Valtaosassa tapauksia prosenttia suomalaisista suhtautuu vieraiden uskontojen läsnäoloon ympäristössään varsin neutraalisti Suomalaisista enemmistö, vähintään kolme viidestä, suhtautuu myös moskeijoihin myönteisesti tai neutraalisti Islamin ja erityisesti moskeijoiden vastustus nousee enemmän kansalliselta kuin uskonnolliselta pohjalta Luterilainen katsomus tukee myönteistä suhtautumista moskeijoihin 31

32 Kiitos! 32