LIITE 1 Monikulttuurisasiainneuvottelukunnan muistio PANEELIKESKUSTELU:
|
|
- Jussi Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIITE 1 Monikulttuurisasiainneuvottelukunnan muistio PANEELIKESKUSTELU: Vs. kansainvälisen työn sihteeri Heidi Rautionmaa alusti keskustelua näyttämällä alkuun videon, jossa YK:n pääsihteeri, naiset ja nuoret kertoivat oman näkemyksensä vastuun merkityksestä. Videosta käy ilmi, että mm. uskonnollisilla johtajilla on asiassa suuri vastuu ja naiset taas katsovat kaiken lähtevän kotikasvatuksesta. Heidi Rautionmaa kertoi toiminnastaan United Religions Initiative (URI - piireissä. Järjestö järjestää mm. paneelikeskusteluja, rauhanrukoushetkiä, rauhankävelyjä ja tutustumisia eri uskonnollisiin yhdistyksiin. Euroopan URI sai EU:n kultainen tähti palkinnon vuonna Valtuustotalon lämpiössä oli nähtävillä julistenäyttely pohjautuen Globaalin etiikan julistukseen, jonka ovat suomessa allekirjoittaneet arkkipiispa Mikko Juva ja presidentti Martti Ahtisaari. Alustuksessaan Heidi Rautionmaa korosti ruohonjuuritason dialogin merkitystä. Käydyssä keskustelussa otettiin kantaa mm. eri uskontokuntien hautauspaikkoihin ja tilaratkaisuihin. Tilojen tulisi olla helposti muunneltavissa eri uskontokuntien käyttöön. Ehdotettiin esim. nuorille arkkitehdeille kilpailua tilojen suunnittelusta. Lisäksi keskusteltiin kenen rooliin kuuluu olla kokoonkutsuja liittyen uskontojen väliseen dialogiin ja kanssakäymiseen. Todettiin, että neuvottelukunta soveltuu hyvin asian edistämiseen. Tärkeänä pidettiin, että keskustelua viedään sinne missä ihmisiä liikkuu. Todettiin kirjaston sopivan hyvin tähän tarkoitukseen. Toisen alustuspuheenvuoron piti Roomassa asuva 25 vuotta toimittajana työskennellyt Liisa Liimatainen. Liisa Liimatainen lähestyi aihetta uuden kirjansa Saudi-Arabian toiset kasvot -rohkeita naisia ja kybernuoria käsittelevän kirjansa kautta. Liisa Liimataisen mukaan kaikki määräytyy aina vahvimman mukaan. Mitä voidaan oppia uskontojen välisessä dialogissa, jossa vahvin määrää kaiken? Kaiken pitäisi kuitenkin perustua tasa-arvoon ja totuuteen. Liisa Liimatainen on julkaisut myös aiheeseen liittyvän kirjan nimeltään Iran: huntu ja haaste.
2 Käydyssä keskustelussa muisteltiin nöyrästi aikaa ainoastaan noin 150 vuotta taaksepäin. Espoon ensimmäisessä kunnallisessa kansakoulussa (Lagstad folkskolan) oli ovi sekä työtöille että pojille. Nainen oli aina miespuolisen holhoojan alaisuudessa. Vielä nykyään katolinen kirkko vastustaa ehkäisyä vaikka Italiassa on Euroopan alhaisin syntyvyys. Pidettiin tärkeänä keskustella asioista, pohtia sääntöjä ja tehdä päätöksiä. Paneelikeskustelun juontajana toimi Adwoa Essandor. Keskustelun aiheina olivat: Mitä on hyvä elämä? Miten harjoitamme uskontoamme / vakaumustamme uhkaamatta jonkun toisen hyvää elämää? Eri uskontojen välistä löytyy yhtäläisyyksiä, mutta myös erilaisuutta. Miten päästään erilaisuudesta eroon yhteisymmärryksen ja rauhantyön tekemiseen. Onko se edes mahdollista? Mitkä ovat sen haasteet? Paneelikeskusteluun osallistui Abbas Bahmanpour, imaami Lars Silén, Bahai yhteisö Jinan Abdullatif, islamin uskonnon opettaja Juha Järvinen, ortodoksisen uskonnon opettaja Ladriye Bedretdin, Tataarien yhdistys / islam Stephanie Sannemann-Damströ, katolisen uskonnon opettaja Lari Launonen, pastori, United Community Church Matti Peiponen, pastori ja monikulttuurisuustyön sihteeri, ev.lut. Abbas Bahmanpour: syntynyt Lontoossa, kasvanut Suomessa ja opiskelee tällä hetkellä Helsingin yliopistossa. Islam on jatke Abrahamilaiselle uskonnolle. Islam hyväksyy Jeesuksen profeettana ja näkee itsensä täydentävänä. Lars Silen: Bahai uskonto kuuluu samaan uskontopuuhun kuin juutalaisuus ja kristinusko. Heillä on sama jumala. Bahai uskonnon perustehtävä on maailmanrauhan saavuttaminen. Jinan Abdullatif: islamin uskonnon opettaja muistuttaa että muslimit eivät ole yksi ryhmä vaan he tulevat eri kulttuureista. Juha Järvinen: ortodoksisuus edustaa kristinuskon vanhinta haaraa. Keskeisintä on seitsemän sakramenttia ja pyhää toimitusta. Pohjautuu raamattuun. Keskeinen ajatus korostuu Kristuksen ylösnousemuksessa. Ortodoksisuuteen kuuluvat ikonit, ihminen on luotu jumalan kuvaksi.
3 Ladriye Bedretdin; edustaa islamia ja tataareita, jotka ovat olleet Suomessa 150 vuotta ja integroituneet Suomeen. Tataarit ovat saaneet elää rauhassa ja heillä ei ole ollut ongelmia Suomessa. Stephanie Sannemann-Damströ: katolisen uskonnon opettaja. Katolinen kirkko on kristikunnan suurin ja yhtenäinen. Päämiehenä toimii piispa. Uskonnon opettajana hän opiskelee koko ajan lisää. Lari Launonen: pastori United Community Church, kansainvälinen englanninkielinen seurakunta. Toimintaa on Espoon Leppävaaran nuorisotalolla ja Otaniemen kampuksella. Tunnustetaan raamattu. Matti Peiponen: pastori edustaa Suomen valtauskontoa, eli evankelisluterilaista kirkkoa. Espoossa on kuusi kirkkoa. Viisi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen seurakunta. Noin 70 % väestöstä kuuluu ev.lut. kirkon piiriin. Martti Luther oppi-isänä pyrki yksinkertaistamaan ja uudistamaan kirkkoa. Raamattu on keskeinen kirja. Erityisasemansa perusteella ev.lut. kirkolla on vastuu luoda kotoutumisen mahdollisuuksia kanta- ja uussuomalaisten välille. Käydyssä keskustelussa nousi esille mm. seuraavaa: Tataarien hyvän kotoutumiseen on mahdollisesti vaikuttanut mm. lähtöisin samoista kylistä ja ovat erittäin homogeeninen ryhmä. He eivät ole saaneet valtiolta avustusta vaan pärjänneet omillaan. Hyvän elämän tarkoitus on paratiisiin pyrkiminen. Tärkeää on lähimmäisen rakkaus, koska jumala on sinua rakastanut. Lähimmäisen rakkauden ajatus, tehkää toisille niin kuin itselle. Vuorovaikutuksen kautta, toinen ihminen on yhtälailla jumalan luoma kuin minäkin. Hyvä elämä keskusteluun sopii perinteinen Maslow n tarvehierarkia. Suomi on muslimiystävällinen maa. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Rukoukset ovat olemassa. Epävarmuuden pelko aiheuttaa ahneutta.
4 Kristillisen etiikan kultainen sääntö eli arjessa toteutettava periaate, jossa kehotetaan ihmisiä tekemään vastavuoroisesti toisille samaa kuin mitä haluaisi toisille tehtävän tai olemaan tekemättä mitä ei haluasi itselleen tehtävän. Hyvää elämää mahdollisesti estävä tekijä on nopeasti tapahtunut globaalinen muutos. Viimeisen 50 vuoden aikana on muutettu kotiseudulta kaupunkeihin. Ihmiset ovat vailla juuria, heillä ei ole verkostoja tukenaan. Toimenpiteitä lapsille esim. pyhäkoulut ja muut lapsia aktivoivat toimenpiteet, missä kerrotaan miten toimia, että olen hyvä ihminen. Rakkauden kolmoiskäsky. Suomi on kristillinen maa ainoastaan kuvitelmissa. Monet yllämainituista ovat yleismaailmallisia moraalikäskyjä. Suomen kieli, moraali ja etiikka. Tärkeää on kulttuurista oppiminen. Tämä elämä nähdään viljelymaana seuraavaa elämää varten. Seuraava elämä on sitä todellista elämää. Tänään on elettävä moraalisesti oikein. Koraanista löytyy ohjeita moraaliseen elämiseen. Jumala käskee oikeudenmukaisuuteen, hyvyyteen ja lähimmäisen auttamiseen. On pyrittävä eroon vaarallisista olettamuksista. Tärkeää on oppia tuntemaan toisen ajattelua, tehdään asioita vuorovaikutuksessa yhdessä. Keskustellaan avoimesti esim. väkivallasta ja oikeudenmukaisuudesta. Miten uskonnonvapaus on kirjattu, miten suhtaudutaan toisen oikeudesta oman uskonnon harjoittamiseen. Hyvä muistaa, että jokainen on yksilö ja erilainen kuin toinen. Perheen sisälläkin voi olla erilaisuutta. Uskonto haluaa pääsääntöisesti aina hyvää. Elämänkatsomustiedon opiskelu sallittava myös niille, jotka ovat uskonnon
5 opetuksen piirissä. Halutaan, että ihmiset kotoutuvat ja juurtuvat Suomeen. Pitää olla aidosti kiinnostunut toisesta ja hänen sanomastaan. Jos uskontojen valo sammuu, niin on parempi, ettei ole uskontoa. Kenenkään uskonto ei uhkaa ketään. On tärkeää keskittyä samankaltaisuuksien etsimiseen. Kaikki uskonnot ovat lähtöisin samasta juuresta, niitä tulkitaan erilaisten kulttuuritaustojen kautta. Lähimmäisen rakkaus on ilmiö jumalan kuvan näkemisestä taustastaan ja alkuperästään riippumatta. Rukouksissa kaikki kääntyvät samaan suuntaan.
Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla
LisätiedotYhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15
Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotOpetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas
Lisätiedot9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet
9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotRaamatun oikea ja väärä IR
Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
13.4.6 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen.
LisätiedotUSKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotLIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotOppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.
LisätiedotMaahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt
Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi
LisätiedotOmatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö
Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotIHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
LisätiedotUSKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen
LisätiedotPakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.
Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa
LisätiedotMitä osaamista kansainvälinen kokemus tuottaa? Sanna Heliövaara ja Anne Valkeapää Maailmalle.net ja Euroguidance Opetushallitus
Mitä osaamista kansainvälinen kokemus tuottaa? Sanna Heliövaara ja Anne Valkeapää Maailmalle.net ja Euroguidance Opetushallitus Mitä on kansainvälinen kokemus? Kansainvälistä liikkuvuutta esim. vaihto-opiskelu,
LisätiedotUskonnonopetuksen uusi OPS. KM, väitöskirjatutkija Raili Keränen-Pantsu Agricola, Seurakuntaopisto
Uskonnonopetuksen uusi OPS KM, väitöskirjatutkija Agricola, Seurakuntaopisto Katsomusaineet: uskonto ja elämänkatsomustieto Katsomusaineet Uskonto Ev.lut, ort. Islam, juut.,katol., Bahai, mormonit, Kristiyhteistö,
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotSisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18
Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus
LisätiedotLanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto
1 Lanula 14.6.2007 Roomalaiskatolinen uskonto Katolisen uskonnon lähtökohta on tukea oppilaan kasvamista eheäksi persoonaksi sekä vahvistaa hänen katolista identiteettiään. Opetuksessa pyritään siihen,
LisätiedotUskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
LisätiedotKirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi
Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä
LisätiedotOnko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta
Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta
Lisätiedot1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA
1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA Kun olet koulussa oman uskonnon oppitunnilla, opit ortodoksiseen uskontoon kuuluvia asioita. Tässä jaksossa tutustut ortodoksisuuteen kodeissa ja lähiympäristössäsi.
LisätiedotARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE
ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.
Lisätiedot5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
LisätiedotUSKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ
USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta
LisätiedotDOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?
DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET
Lisätiedot1. Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen??
1. Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen?? Vuosi KYLLÄ EN EN OSAA SANO A 1994 10 % 64 % 26 % 2002 8 % 69 % 23 % 2008 9 % 72 % 19 % 2018 9 % 79 % 12 % Lähde: gallup-tutkimukset
LisätiedotKasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13
Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että
LisätiedotMerkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei
Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen
Lisätiedot7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto
1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen
LisätiedotUskontodialogi ja paikalliset verkostot
Uskontodialogi ja paikalliset verkostot Tuomas Martikainen 11/12/2014 1 Sisältö Uskontodialogi Uskonnollinen muutos Suomessa Uskontodialogin vaiheet Suomessa Uskonto ja paikalliset verkostot Q & A http://kultainensaanto.files.wordpress.com/2010/09/dsc018831.jpg
LisätiedotOpetussuunnitelma vuosiluokille 1-9
Ortodoksinen uskonto HUOM!! Vantaan eri koulujen käytäntö koulujen/ alueiden opetussuunnitelmia laadittaessa on riemunkirjavaa Joillakin kouluilla opetussuunnitelmaa laadittaessa ja kirjoitettaessa toistetaan
LisätiedotUskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS
Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS TV ja Radio TV Ma 3.2. YLEn aamu-tv klo 7.15: Kaarlo Kalliala, Yaron Nadbornik ja Ramil Bilal keskustelemassa radikalismista. http://areena.yle.fi/tv/2633258
Lisätiedot7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotChallenges in Finland
JULKAISUVAPAA 12.10. KLO 14.30 PUBLISHABLE 12 OCTOBER AT 14.30 Religions and Culture Children of Abraham Turku 12.10.2011 Kari Mäkinen Challenges in Finland Uskontodialogi ja uskontojen vuoropuhelu on
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9
Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Uskonto vuosiluokat 1-2 Rauman normaalikoulun uskonnon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen
LisätiedotEskatologia. Oppi lopusta
Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen
LisätiedotORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2
ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan
LisätiedotUskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
LisätiedotEVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää
LisätiedotOHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA
OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA Tässä ohjeessa kuvataan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta sekä lukiossa järjestettäviä
Lisätiedot7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
7.2.7. USKONTO 167 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO TAVOITTEET: : oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä; tutustuu
LisätiedotToivo on perusteltua ja muutos kutsuva. Arkkihiippakunnan johtavien vastuunkantajien päivä Kaarlo Kalliala
Toivo on perusteltua ja muutos kutsuva Arkkihiippakunnan johtavien vastuunkantajien päivä Kaarlo Kalliala Taivasten valtakunnan logiikka Jeesuksen elämänfilosofian ensimmäinen tekijä näyttää olevan ehdottoman
LisätiedotNyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014
VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin
LisätiedotHaastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?
Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto
LisätiedotMONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2/2016
PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2/2016 Aika Tiistai 2.2.2016, klo 16.00-17.00. Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet:
Lisätiedot6. Ortodoksinen kirkko
6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista
Lisätiedot5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?
5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)
LisätiedotRakkaus ja suvaitsevaisuus. Pentti Tuominen 27.9.2015
Rakkaus ja suvaitsevaisuus Pentti Tuominen 27.9.2015 Rakkaus Suvaitsevaisuus Gnostilainen etiikka Hyvän ja pahan problematiikka Elämän tarkoituksen mysteeri Rakkaus Rakkauden nelijako (Platon): Storge
LisätiedotMONIKULTTUURISUUSASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 9/2013. Palveluliiketoimi, kiinteistölautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 B 1 krs.
1 MONIKULTTUURISUUSASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 9/2013 Aika Keskiviikko klo 17.35-19.59 Paikka Palveluliiketoimi, kiinteistölautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 B 1 krs. Läsnä Päivi Käri-Zein, puheenjohtaja
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotPaha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha?
Paha ihminen Miten ihmisestä tulee paha? Luennoitsijasta Veijo Fiskaali VTM: Käytännöllinen filosofia FM: Uskontotiede Tohtoriopiskelija Tietokirjailija: Itsetuhoinen uskonto, Huomioita uskonnollisesta
LisätiedotKIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti
KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n
LisätiedotKRISTINUSKO AASIASSA. Luku 21 Ydinsisältö
KRISTINUSKO AASIASSA Luku 21 Ydinsisältö Ota kantaa! Kristinusko on aasialainen uskonto Lähi-itä Kristinusko syntyi Aasiassa, Palestiinassa, vanhimmat kirkot löytyvät Lähi-idästä. v.201 Edessan kuningas
LisätiedotUSKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi
USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
LisätiedotOsallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka
Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Oulun kaupungin kotouttamisohjelma Laki kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9
ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita
Lisätiedot+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:
1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa
Lisätiedot3.11 Uskonto. on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin.
3.11 Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
LisätiedotMeidän kirkko Osallisuuden yhteisö
Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on
LisätiedotKohtaamisen kirkko tulevaisuuden kynnyksellä. Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutuspäivä
Kohtaamisen kirkko tulevaisuuden kynnyksellä Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutuspäivä 14.2.2015 Kirkon haasteet Monimuotoistuva kulttuuri ja itseohjautuva ihminen Muuttoliike
LisätiedotORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2
ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista
LisätiedotElämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi
Elämänkatsomustieto tutuksi et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi Käsiteltävät aiheet Oppiaineen historiaa Katsomusaineiden lainsäädäntöä Katsomuskasvatus päiväkodissa Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustieto
LisätiedotTOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA
TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran
LisätiedotUskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK
Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa
LisätiedotFOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal
1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti
LisätiedotHaluaisin, että kirkko johon kuulun on
VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,
LisätiedotLapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista
Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Tyttöjen ympärileikkaus ja poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kulttuurisesta näkökulmasta FT Sylvia Akar,
LisätiedotUskonto ja elämänkatsomus
Uskonto ja elämänkatsomus Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus D-0051 50 11-13 Bahrainin mykkä huuto 20.8.2013 Vuonna 2011 Bahrainia hallitseva sunnivähemmistö vaiensi demokratiaa vaatineen shiaenemmistön mielenosoitukset
Lisätiedot5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet
5.15 Uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin
LisätiedotOpetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan
LisätiedotAamun uusinta Taivas TV7 - Viikon 47 ohjelmat -
Aamun uusinta Taivas TV7 - Viikon 47 ohjelmat - www.tv7.fi 08:00 Koputus: Haastateltavana Erja Saari Kokkolasta 08:30 Raamattu puhuu ilmestys 12-14 08:40 Armon kalliolla: Erityisen onniteltava ihminen
LisätiedotMONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2/2017
PÖYTÄKIRJA 1 (5) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2/2017 Aika Maanantai 6.2.2017, klo 16.00-17.00 Paikka Osallistujat Ruusutorpan koulu Luottamushenkilöjäsenet: Päivi Käri-Zein, puheenjohtaja
Lisätiedot5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet
5.15 Uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin
LisätiedotEVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää
LisätiedotMikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta
Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen
LisätiedotSairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle
Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle Perehdytyspäivä 7.6.2016 Satu Valkonen Sairaalapastori, työnohjaaja Uskonnonvapauslaki O Uskonnonvapaus
LisätiedotProtestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL
Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL Protestanttisten kirkkojen tekemät yhteisöt muodostavat monimuotoisen ryhmän. Niillä on eri korostuksia, ja ne jakaantuvat edelleen useimpiin pienempiin
LisätiedotORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6
ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita
LisätiedotOnko islam rauhan ja suvaitsevaisuuden uskonto?
Iustitia 15 (2002) 43 48 Onko islam rauhan ja suvaitsevaisuuden uskonto? Nykyisessä keskustelussa saamme usein kuulla ajatuksen, että islam on rauhan ja suvaitsevaisuuden uskonto. Kaikilla uskonnoilla
LisätiedotSuomen uusi perustuslaki tuli voimaan Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä.
KANSALAISEN OIKEUDET (opettajan tukiaineisto) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä. Suomessa asuvat ulkomaalaiset
LisätiedotMonikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu
Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin
LisätiedotAINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) Liisa Lampela
AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) 103091 16.10. ti 16-17 PR aud XIV 30.10. - 20.11. ti 10-12 PR aud XIV 27.11. ti 10-12 PR aud XII 4.12. ti 9-12 PR aud XIV Liisa Lampela
LisätiedotKristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta
Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin
LisätiedotLataa Luonto ja Raamattu - Panu Pihkala. Lataa
Lataa Luonto ja Raamattu - Panu Pihkala Lataa Kirjailija: Panu Pihkala ISBN: 9789516278318 Sivumäärä: 95 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.78 Mb Tämä kirja sukeltaa kristillisen ympäristökasvatuksen ytimeen
LisätiedotLähi-idän aluetta leimaavat levottomuudet ja väkivallan uhka. Eniten tilanteesta kärsivät lapset.
Lähi-idän aluetta leimaavat levottomuudet ja väkivallan uhka. Eniten tilanteesta kärsivät lapset. Suomen Lähetysseuran työn keskiössä on lasten oikeuksien toteutuminen. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään
LisätiedotMikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen.
2 3 Mikä kampanja? Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen
LisätiedotISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15
ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista
LisätiedotKatolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita
Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä
LisätiedotAVIOLIITTO. kirkossamme tänään ja huomenna. Oulun tuomiorovastikunnan pappien kokoontuminen , POHTO-seminaari
AVIOLIITTO kirkossamme tänään ja huomenna Oulun tuomiorovastikunnan pappien kokoontuminen 11.1.2017, POHTO-seminaari Avioliittoinstituution lyhyt historia keskiajalta nykyaikaan (Suomi osana Ruotsia, Venäjää
LisätiedotFI Ortodoksinen uskonto
FI Ortodoksinen uskonto 28.3.2019 Koe on kaksiosainen. Osassa I on kuusi 20 pisteen tehtävää ja osassa II kolme 30 pisteen tehtävää. Saat vastata enintään viiteen tehtävään. Näistä tehtävistä enintään
Lisätiedot