Metsätieto sähköistyy. Esa ja Marjaana Yrjänäinen ovat kaksi Metsään.fi-palvelun noin käyttäjästä. Sivut 10 11

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 24. HUHTIKUUTA 2014 Nro 8 Metsätieto sähköistyy Esa ja Marjaana Yrjänäinen ovat kaksi Metsään.fi-palvelun noin käyttäjästä. Sivut Ajankohtaista: EU-komissiossa muhii yllätys sivu 3 Puukauppa: Suomalaispuulla vientiä sivu 12 Kokeiltua: Husqvarnalta pikku-uutuus sivu 22 Riista: Kevätkaurista ei moni metsästä sivu 24 Juha Ollila

2 2 METSÄLEHTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Rankapuu uhkaa jäädä metsään Veroa suurempi asia Politiikassa väläytetään tasaisin väliajoin kiinteistöveron ulottamista metsään. Viimeksi näin kävi hallituksen kehysriihessä maaliskuussa. Ehdotus ei mennyt läpi. Onneksi, sillä se olisi voinut olla jokamiehenoikeuksien loppu. Jokamiehenoikeudet takaavat jokaiselle Suomessa oikeuden käyttää luontoa riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Vastaavaa ei monessa maassa ole. Jos kiinteistövero ulotettaisiin metsämaahan, miten metsänomistajat voitaisiin velvoittaa hyväksymään se, että kuka tahansa voi astua heidän metsiinsä? Ei kukaan ole velvollinen päästämään vieraita ihmisiä kotiinsakaan nauttimaan hienosta sisustuksesta. Jokamiehenoikeudet ovat niin arvokas asia, että niistä kannattaa pitää kiinni, vaikka verotuloja menetettäisiinkin. LIINA KJELLBERG Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän esitys uudeksi kemeraksi, eli kestävän metsätalouden rahoituslaiksi, jatkaa vanhoja perinteitä. Vaikka puuta juuri nyt on enemmän kuin sitä käytetään, työryhmä katsoo viisaasti tulevaisuuteen. Valtion varoilla halutaan tukea luonnonhoidon lisäksi myös puuntuotantoa. Tosin laki antaa tuelle vain raamin. Budjettineuvotteluissa ratkeaa vuosittain, kuinka paljon rahaa on jaossa. Viime vuonna kemeratöihin käytettiin 63 miljoonaa euroa, mikä on selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. EU asettaa entistä tiukemmin rajoja jäsenmaiden omille tukijärjestelmille. Se näkyy myös kemeraesityksessä vaatimuksina, jotka meidän näkökulmastamme ovat turhaa byrokratiaa. Meneillään on jo kolmas yritys uudistaa metsätalouden tukea. Sekä vuoden 2007 että vuoden 2010 lakihakkeet ovat juuttuneet Brysseliin. Työryhmän esityksen mukaan valtio tukee jatkossakin suurta osaa töistä, mihin nytkin on mahdollista saada rahoitusta. Tärkeä uusi työlaji on taimikoiden varhaishoito. Sen lisäksi myös nuoren metsän kunnostukseen on mahdollista saada tukea, enintään 200 eroa hehtaarille. Iso muutos koskee tukea energiapuun korjuulle. Se jää kokonaan pois kemerasta. Alun perinkin oli tarkoitus, että kestävän metsätalouden rahoitus erotetaan energiapuun tuesta, jota varten on valmisteltu oma laki. Tosin neljä vuotta sitten aloitettu lakiuudistus odottaa edelleen EU:n komission hyväksyntää. On osoittautunut vaikeaksi saada lupa tuelle, jossa yhdistyvät sekä metsien hoito että energiapuun korjuu. Energiapuumarkkinat sopeutuvat, vaikka metsähakkeen hankinta nuorten metsien hoitokohteilta jäisi kokonaan vaille valtion rahaa. Jo nyt polttoon ostetaan kuitupuuta enenevässä määrin. Ruotsissa metsähaketta tehdään järeästä runkopuusta moninkertaisesti Suomeen verrattuna. Järkevää olisi, myös EU:n kannalta, että tuki ohjaisi haketettavaksi etenkin nuorten metsien pienpuuta. Ilman sitä hyvää polttoainetta mätänee metsiin. SITAATTI Suomi voi saavuttaa vuodelle 2050 asetetun prosentin päästövähennystavoitteen vain siinä tapauksessa, että energiantuotantoon käytettävän biomassan päästökerroin on jatkossakin nolla, hiilidioksidin erotus- ja varastointiteknologiat otetaan käyttöön ja ydinvoima on edelleen osa energiantuotantovalikoimaa. TEMin ylijohtaja Esa Härmälä Piipussa Jymy, suussa hymy Näkymä savotta-aiheisesta kotimuseostani. Juhani H Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Rakennusala on muutoksen kourissa Kysynnän kasvu on asuinrakennusten korjauksissa, ei uudisrakentamisessa, rakennusalan veteraani Pekka Pajakkala sanoo. Sivut 4 5 Puukauppa-arviosta suli puolet pois Tuore metsänomistaja joutui pettymään pahasti. Sivu 6 Kirjanpainaja lisää koivun suosiota Sivu 7 Metsänhoitoyhdistykset menossa MTK:hon Sivu 8 METSÄSTÄ Koska kannattaa lannoittaa? Sivut Metsästyskulttuuri tallentuu videolle Sivut Metsä rauhoittaa mestariampujan Sivut Männyn perkuussa ei pidä arastella Sivu 19 Ympäristöjärjestön pomo sopuisana Greenpeacen maajohtajan Sini Harkin mukaan järjestö on monessa asiassa metsänomistajien puolella. Sivu 22 PILKKEITÄ Röntgenillä selviää siementen kunto Läpivalaisusta on suuri apu siementen tuotannossa ja tutkimuksessa. Sivu 26 Vero-ohjeet toivat lehtipalkinnon Sivu 28 Todelliset jättiläiset löytyvät Kanadasta Sivu 30 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi

3 3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI EU-komission valmistelemat maa- ja metsätalouden valtiotukien säännöt ovat poikimassa ikävän yllätyksen. Kuvassa komission rakennus Brysselissä. Jock Fistick / Lehtikuva Miljoonan euron soppa Mikäli EU niin päättää, kaikki kemerahakemukset tehdään pian etukäteen. Siitä syntyisi iso lasku. TIIA PUUKILA Euroopan komissio uhkaa pistää kemeratukien päätöksentekojärjestelmän uusiksi. Komissio valmistelee parhaillaan uusia maa- ja metsätaloutta koskevia sääntöjä valtion maksamiin tukiin, joihin kemerakin lukeutuu. Mikäli luonnos EU:n valtiontukisuuntaviivoista ei muutu, kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia tukia ei voida enää myöntää tehdyille töille. Esimerkiksi taimikonhoitotyön tukea ei voisi enää hakea nykyiseen malliin urakan jälkeen. Jo ennen raivaussahan käynnistämistä tulisi olla tiedossa, mitä, missä ja milloin työ tehdään ja paljonko se maksaa. Jos komissio vaatii, kaikki rahoitushakemukset on tehtävä ennen työn aloittamista ja jälkirahoitteinen toimintatapa jää pois. Se on iso muutos, sanoo kemeralain uudistusta selvittäneen työryhmän puheenjohtaja metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Työryhmä on huomioinut valtiontukisuuntaviivaluonnoksen ehdotuksessaan, mutta kritisoinut sen vaikutuksia. Toteutuessaan rahoituksen ennakkohaku mutkistaa kemeran hakemista ja nostaa hallinnonkustannuksia arviolta yli miljoonalla eurolla. Muun muassa tästä syystä Suomen metsäkeskus on esittänyt eriävän mielipiteen kemeralain uudistusta selvitelleen työryhmän loppuraporttiin. Jo ennen sahan käynnistämistä tulisi olla tiedossa, mitä tehdään, missä, milloin ja mihin hintaan. Sillä kokemuksella, mitä meillä on näistä niin kutsutuista suunnitelmallisista hankkeista, se vain olisi aikamoinen soppa kaikille osapuolille, toteaa Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini. Suomi on vaatinut suuntaviivojen muuttamista siten, että tukea olisi mahdollista myöntää jälkikäteen tietyin edellytyksin. Lopulliset sävelet valtiontuensääntöihin selviävät kesäkuun loppuun mennessä. Varhaishoitoon kemeratukea Samaan aikaan, kun EU-komissiossa viilataan valtiontuensääntöjä, Suomessa on uudistettu kiireessä kemeralakia. Työryhmän ehdotus uudeksi kemeralaiksi valmistui maaliskuun lopussa. Esityksen merkittävin uudistus kohdistuu taimikoihin. Nuoren metsän hoitoa esitetään jaettavaksi kahdeksi erilliseksi työlajiksi: taimikon varhaishoidoksi ja nuoren metsän hoidoksi. Varhaishoitohankkeet kohdistuisivat taimikoihin, joiden keskipituus työn jälkeen olisi metristä kolmeen metriä. Nuoren metsän hoitoa tuettaisiin, jos jäävän taimikon keskipituus olisi vähintään kolme metriä ja rinnankorkeusläpimitta alle 16 senttiä. Samalla poistuu yksi nykyisen kemeran kompastuskivistä. Metsänomistajan ei tarvitse enää tukien toivossa viivästyttää hoitotöitä ja odottaa, että poistettavien puiden koko ja määrä täyttäisivät kemeraehdot. Muutoksia on luvassa myös muihin työlajeihin. Metsänuudistamista esitetään tuettavaksi ainoastaan Pohjois-Suomessa. Kemeran ulkopuolelle jäävät muun muassa luonnontuhon jälkeinen metsän uudistaminen, pellonmetsitys, pystykarsinta sekä kantojen nosto. Lisäksi hankkeiden vähimmäiskokoa tullaan nostamaan ja metsäsuunnitelmaan kohdistuvia vaateita kiristämään. Valtiontuensäännöissä tullaan todennäköisesti vaatimaan, että kukin jäsenvaltio asettaa vähimmäisrajan, jota suuremmilla tiloilla on oltava metsäsuunnitelma tai vastaavat tiedot jotta valtion tukea voidaan myöntää. Metsäsuunnitelma ei enää ole vapaaehtoinen. Työryhmä on esittänyt, että yli viidenkymmenen hehtaarin tiloilta vaaditaan metsäsuunnitelma tai metsävaratieto, Hilska-Aaltonen kertoo. Petun kohtalo auki Kemeralain uudistuessa metsänomistajat saavat heittää hyvästit nykymuotoiselle energiapuun korjuutuelle. Alun perin tarkoituksena on ollut korvata nuoren metsän hoidon tukeen kytketty korjuutuki uudella pienpuun energiatuella eli petulla. Komission kannan mukaan petu tulisi kuitenkin myöntää sähkö- ja lämpölaitoksille. Se ei avittaisi metsänomistajaa energiapuun korjuukustannuksissa, kuten alun alkaen oli tarkoitus. Petua on valmisteltu viimeiset neljä vuotta, ja se odottaa edelleen hyväksyntäänsä komissiossa. On yhä kysymysmerkki, tuleeko petua ja millä aikataululla. Nykyisiä pienpuuhakkeen käyttömääriä ei olisi saavutettu ilman valtiontukea. Katkos energiapuutukiin suistaisi nuorten metsien hoidon alamäkeen ja tekisi hallaa kotimaisen energiakäytön lisäämiselle. Nyt ministeriössä pohditaan parhaillaan, minkälainen tukijärjestelmä saisi komission hyväksynnän. Olemme kysyneet komissiolta, voisiko nuoren metsänhoidossa maahan kaadetun puuston keräämiseen myöntää jonkinlaista tukea. Se ei kuitenkaan ole nykyisen kaltainen energiapuun korjuutuki, jota komissio ei tule hyväksymään. Se on jo tiedossa, Hilska-Aaltonen sanoo. Nykyinen kemeralaki ja siten myös energianpuun korjuutuki ovat voimassa ainakin ensi vuoden kesäkuun loppuun.

4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI Petri Kortejärvi Keväällä 2006 vasta harvennettu kuusikko riutui, puusto kasvoi kehnosti. Muutos kevään 2006 tilanteeseen on merkittävä. Lisäravinteita saaneet kuusikot ovat vihantia ja kasvuisia. METSÄNHOITO Lannoittaen yli arvokynnyksen Lannoitus on tepsivä keino kasvattaa karun maan puut tukin mittoihin. Sitä voi kokeilla esimerkiksi kuivahkon kankaan kuusikoissa. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Arvokynnyksellä puusto ei vielä täytä tukkipuun mittoja. Kun kynnys ylittyy, runkojen tyvet kypsyvät kuitupuuta kolme kertaa arvokkaammaksi tukiksi. Silloin puuston arvokasvu on suurimmillaan. Arvokasvu tarkoittaa puuston kantoraha-arvon lisäystä, mikä on myös metsänhoidon perimmäinen tavoite. Arvokasvun yksikkö on euroa hehtaarilla. Arvokasvua muodostuu kahdesta tekijästä. Puuston tilavuuskasvu tuottaa lisää myytäviä kuutiota. Puumäärän kasvaessa rungot suurenevat. Yhä suurempi osa niistä ylittää arvokynnyksen ja tukin osuus lisääntyy. Tällöin arvokasvu kiihtyy kuin vänkärillä vääntäen, koska puuston määrä ja keskimääräinen kuutiohinta kohoavat yhtä aikaa. Harvennushakkuut ovat varmin tapa vauhdittaa arvokasvua. Harvennetussa metsässä puuston kasvu keskittyy entistä vähempiin runkoihin, jotka järeytyvät nopeasti. Lannoituksella lisää arvoa Typpilannoitus on suotuisilla kohteilla likimain taattu keino tuottaa enemmän ja isompia puita siis nopeuttaa puuston arvokasvua, koska typen niukkuus rajoittaa puuston kasvua viljavimpia metsämaita lukuun ottamatta. Harvennukset ja ojien kunnostukset on aina tehtävä ennen lannoituksia. Suositeltu typpiannos on 150 kiloa hehtaarille. Esimerkiksi 600 kiloa Metsän NP1 -lannoitetta sisältää suositellun typpiannoksen. Typpiannosta voi huoletta lisätä 200 kiloon hehtaarilla. Jokainen lisäkilo lannoitetta tuottaa yhtä suu- Lannoitus elvyttää. Nuorena kuusi jaksoi laihallakin maalla kasvaa kohtalaisesti, mutta sitten kasvu hyytyi. Meno muuttui keväällä 2007 tehdyn lannoituksen jälkeen. ren kasvulisäyksen. Kannattavinta tuhdin lannoiteannoksen käyttö on varttuneissa, kohtalaisen runsaspuustoissa kasvatusmetsissä. Lisäkasvu saadaan nopeasti hyödynnettyä päätehakkuussa. Karun maan kuusikoille Kannattavimpia typpilannoituskohteita ovat kuivahkoiden kankaiden männiköt ja tuoreiden kankaiden kuusikot, joissa puusto ei vielä ole uudistuskypsä, mutta puut ovat jo pienen tukin mitoissa. Kertalannoitus tuottaa lisäpuuta pääosin tukkia kuutiota hehtaarille. Tuotto on tällöin prosenttia. Kasvupaikkavaatimuksiinsa nähden liian vähäravinteisilla mailla kasvavien puustojen, esimerkiksi kuivahkon kankaan kuusikoiden lannoitukset voivat olla lähes yhtä kannattavia.

5 METSÄLEHTI Lisätyppi on virkistänyt puiden pituus- ja paksuuskasvua huomattavasti. Harvenna, ennen kuin lannoitat VINKIT LANNOITUKSEEN 1 Kannattavimpia kohteita ovat kuivahkojen kankaiden männiköt ja tuoreiden kankaiden kuusikot. Myös kuivahkojen kankaiden kuusikot ja kuivien kankaiden männiköt ovat hyviä lannoituskohteita. Typpilannoituksella voidaan olennaisesti nopeuttaa puuston kehitystä ensiharvennuksen jälkeen, kun puiden ravinteiden tarve on suurimmillaan, tutkija Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitokselta toteaa. Lannoituksen voi toistaa 5 10 vuoden välein, jos ensimmäinen lannoitus lisää puuston kasvua selvästi. Kukkola korostaa, että niukkaravinteisissa kuusikoissa taimikonhoito ja harvennukset ovat tavallistakin tärkeämpiä, jotta puusto saadaan tuottamaan tukkia. Myös kuivan kankaan (kanervatyyppi) männiköissä typen niukkuus rajoittaa puuston kasvua. Myös niissä typpilannoitus voi lisätä tukin tuotosta selvästi, Kukkola kertoo. Lustot levenivät Yaran metsälannoitteista vastaava asiantuntija Petri Kortejärvi esittelee ylpeänä omaa lannoituskoettaan. Nyt vihannalta näyttävä, kasvuisa kuusikko harvennettiin keväällä Silloin puusto riutui eikä kasvu näyttänyt seuraavana kesänä elpymisen merkkejä. Kasvupaikka on mustikka- ja puolukkatyypin rajamailla, siis liian karua kuusikon kasvatukseen. Keväällä 2007 kuusikkoon levitettiin 150 kiloa typpeä hehtaarille. Kasvun herääminen on helppo laskea kiekoista, joita Kortejärvi moottorisahalla pätkäisee syysmyrskyn kaatamasta puusta. Lannoituksen voi ajoittaa laskemalla leveiden lustojen määrän. Lustot kertovat oppikirjamaisen tarinan. Nuorena kuusi on jaksanut karullakin maalla kasvaa, mutta sitten kasvu on hyytynyt ravinnepulaan. Lisätyppi on virkistänyt puiden pituus- ja paksuuskasvua huomattavasti. Kortejärven mukaan lannoitus sopii hyvin myös yläharvennuksin kasvatettaviin metsiin. Ne hän neuvoo lannoittamaan 6 8 vuotta ennen harvennusta. Harvennuksessa korjattava puusto ehtii järeytyä, joten myyntitulo kasvaa. Samalla lannoitus vahvistaa kasvatettavaksi jätettävien lisävaltapuiden latvuksia. Lannoitus voidaan toistaa 3 4 vuotta harvennuksen jälkeen. Ensiharvennuksen jälkeen kannattaa odottaa kolme neljä vuotta ennen lannoitusta, jotta puiden juuristo vahvistuu ja tuulituhojen riski pienenee. Lannoitus lisää arvokasvua Varttuneen kasvatusmetsän lannoitus lisää sekä puuston kasvua että tukkipuun osuutta. Omatoiminen säästää Ojat kuntoon Vedenvaivaamia metsämaita ei pidä lannoittaa. Kunnosta ensin ojat. Pienet alat voi lannoittaa käsipelillä. Myös maataloustraktorien peltolannoittimet soveltuvat metsänlannoitukseen. Tehokasta hiilensidontaa Metsien kasvatuslannoitukset ovat tehokas keino lisätä metsien hiilensidontaa. Lannoituksen hiilitase on erinomainen. Hehtaarille levitettävän typpilannoitteen valmistuksesta ja levityksestä vapautuu ilmakehään noin 500 kiloa hiilidioksidia. Lannoitus tuottaa hehtaarille lisää puuta keskimäärin 15 kuutiometriä. Lisäkasvuun sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia noin kiloa. Suomen hiilidioksidin päästöt (noin 61 miljoonaa tonnia) vähenisivät kymmenen prosenttia, jos metsiä lannoitettaisiin vuosittain hehtaaria. Tavoite ei ole realistinen. Viime vuosina metsiä on lannoitettu hehtaaria luvulla vuotuiset lannoitusalat kohosivat hehtaariin. 2Koivikoita ja taimikoita ei ole järkevä lannoittaa. Tosin ravinnehäiriöistä kärsivillä mailla boorilannoitukset voivat olla tarpeen. Ne on taimikoissakin syytä tehdä viipymättä. 3Lehtomaisten kankaiden kuusikoissa ja tuoreiden kankaiden männiköissä typpilannoitus tuottaa yleensä huonosti. Vaikutus tehostuu käyttämällä typen lisäksi fosforia, booria ja sinkkiä sisältäviä lannoitteita. 4Uusintalannoitukset tuottavat hyvän kasvunlisäyksen, jos ensimmäinen lannoituskerta antoi hyvän tuloksen. 5 Helikopterilla tai metsätraktorilla tehty lannoitus maksaa noin 400 euroa hehtaarilla. Hinta sisältää lannoitteen ja levityksen. 6Hoidetuissa metsissä kasvatuslannoitus tuottaa kuutiota lisää puuta. Varsinkin Pohjois-Suomessa lannoitus lyhentää myös puuston kiertoaikaa. 7Harvenna metsä ja tee tarvittavat kunnostusojitukset ennen lannoitusta. Hoitamattomiin metsiin lannoitteita ei kannata levittää. 8 Oikein ajoitettu lannoitus ei sanottavasti lisää myrskytuhoja. Harvennuksen jälkeen on syytä odottaa 3 4 vuotta ennen lannoitusta.