Konkari jo 31-vuotiaana. Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5
|
|
- Juho Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 10. TOUKOkuuta 2012 Nro 9 Konkari jo 31-vuotiaana Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5 Ajankohtaista: Energiapuulle hintatilastot sivu 3 Puukauppa: Mittauslaki uudistuu sivu 12 Kokeiltua: Kotitarvemetsurin uutuussaha sivu 21 Luonnosta: Ellipsinmuotoinen ihme sivu 24 Jukka-Pekka Moilanen
2 2 METSÄLEHTI Meneillään olevissa lainsäädäntöhankkeissa isoksi asiaksi näyttää nousseen yllättäen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Se on puhuttanut sekä metsälakia että metsätuholakia uudistaneita työryhmiä. Metsälain pykäliä vasta kirjoitetaan, mutta metsätuholakityöryhmä on jo saanut ehdotuksen valmiiksi. Ryhmä luovuttaa lähiaikoina maa- ja metsätalousministerille esityksensä, johon liittyy neljä eriävää mielipidettä. Eri mieltä ovat muun muassa ympäristöministeriön ja Suomen luonnonsuojeluliiton edustajat. Heidän mielestään metsätuholakiin kaavaillut velvoitteet vahingoittuneiden puiden korjaamisesta rajoittavat liikaa laho - PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Laki on järeä keino lisätä lahoa puun kertymistä metsiin. Lahopuu on monille lajeille välttämätön elinympäristö, ja sen lisääminen edistää kiistatta metsien monimuotoisuutta. Siksi asiaan kiinnitetään paljon huomiota metsien käsittelyssä. Viime myrskyjen ansiosta lahopuu on lisääntynyt entisestään. Nykyisen lain mukaan tuhopuut on korjattava pois vain, jos vaurioituneita havupuita on yli 20 kappaletta. Lakityöryhmän enemmistön mielestä rajan tulisi olla 10 kuutiometriä hehtaarilla. Tähän mennessä lain puitteet ovat riittäneet hyvin. Asiantuntijoiden mielestä jopa nykyistä isompi määrä tuhopuita ei hoidetussa metsässä ja normaaleissa sääoloissa olisi kovin suuri riski. Viimeksi Suomessa koettiin myrskyä seurannut vakava hyönteistuho liki sata vuotta sitten. Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että poikkeustilanteisiin kannattaa varautua. Takana on kaksi pahaa myrskytuhovuotta, tavallista varhaisempia keväitä sekä lämpimiä ja kuivia kesiä. Niiden ansiosta Suomessa on ensimmäistä kertaa todettu kirjanpainajien kaksi sukupolvea saman kesän aikana. Hyönteisten runsaus, korjaamatta jääneet myrskytuhopuut ja uusi kuuma kesä olisi vaarallinen yhdistelmä. Varovaisuus on paikallaan. Valmisteilla oleva laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta on tarkoitettu turvaamaan metsien terveyttä. Monimuotoisuuden lisäämiseen se on liian järeä keino. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Hakkuusuunnite lähes tuplaantui Lapin hoidetut viljelymetsät kasvavat aivan eri lailla kuin entiset luonnonmetsät. Sivu 6 Metsätilat ovat olleet kysyttyjä Sivu 7 Pistiäisiä vastaan 510 miljardia matoa Sivu 9 Biodieselistä kova kilpajuoksu Sivut METSÄSTÄ Yhdistelmäkasvatus kasvattaa tilipussia Sivut NÄKÖKULMA Tuulesta tuohta METSÄPILA Etsimme saksalaisten sijoittajien tuulimyllyille vuokratontteja Suomesta, lukee suomeksi internetistä löytyvän yrityksen kotisivuilla. Tonttien vuokrahintoja ei mainita. Maanomistajan on lähes mahdoton löytää tietoja tuulivoimaloiden tonttivuokrista, sillä kattavia tilastoja ei ole. Esimerkkihinnaksi annettakoon, että kotimainen tuulienergiayhtiö tarjosi kuudesta puolen hehtaarin suuruisesta voimalatontista Puumalan kunnalle vuokraksi vähän alle euroa vuodessa. Suomen tavoitteena on moninkertaistaa tuulivoimakapasiteetti vuoteen 2020 mennessä. Metsänomistajalle se voi tarjota mahdollisuuden parantaa metsätalouden kannattavuutta. Kuten puukaupassa, parhaan hinnan saa kilpailuttamalla paikkakunnan tuulivoiman rakentajat. TIIA PUUKILA SITAATTI Metsäkeskuksen Metsäpalvelut-yksikkö keskittyy nyt yksinomaan metsänomistajan kustannustehokkaaseen palveluun. Valtakunnallisena metsäalan ammattilaisen palveluita tarjoavana organisaationa pystymme tarjoamaan samat palvelut yli sadassa toimipisteessä ympäri maata. Suomen metsäkeskuksen metsäpalvelujohtajaksi nimitetty Jukka Enarvi linjaa. Koko kylän kenttäsirkkeli Nissisen perhe on pyörittänyt piensahaa Helsingin olympiavuodesta asti. Sivut Jere Malinen Kuusikko harvenee myös kesäkuumalla Sivu 20 Metsälehden lukijat Portugalin metsissä Sivut PILKKEITÄ Ahma monesta eri vinkkelistä Antti Leinonen kokosi vuosikymmenten kuvausretkien tulokset yhteen. Sivu 26 Erilaiset taitelijat esillä Lustossa Sivu 28 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi Baltian metsillä ollut monta roolia Viimeinen metsäveli tuli esiin piilopaikastaan vuonna Sivu 30
3 3 METSÄLEHTI AJANKOHTAISTA Metla kehittää metsäpään hintaseurantaa Metla laajentaa hintatilastointiaan ainespuusta energiapuuhun. Seurantaan on tulossa neljä metsäenergialajia: latvusmassa, kannot, karsittu rankapuu ja karsimaton kokopuu. Aluejaoksi tulevat samat seitsemän hinta-aluetta kuin ainespuun hintaseurannassa. Seurantayksikkö on kiintokuutiometri ja seurantajakso neljännesvuosi. Tämän hetken tietojen mukaan hintaseuranta alkaa vuoden vaihteessa ja hintatilasto on julkaisuvalmis vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Metsäenergialle hintaseuranta Megawattitunti metsäenergiaa maksaa euroa. MIKKO HÄYRYNEN Kotimaisen metsäenergian käyttöpaikan hintaseuranta julkistettiin tällä viikolla osoitteessa Tilasto alkaa vuoden alusta ja luvut päivittyvät kuukauden välein. Seurantayksikkö on megawattitunnin eurohinta voimalaitoksen portilla. Seuranta sisältää sekä suoraan metsästä tulevan metsähakkeen ja kannot että myös polttoon menevät mekaanisen puunjalostuksen sivutuotteet. Metsähakkeen painoarvo on selvästi suurin. Sama tilasto kattaa koko maan. Suurin osa metsäenergian kaupasta käydään Vaasa Jyväskylä-tason eteläpuolella. Energiayksikön hinnasta voidaan kertoimien avulla johtaa eri metsäenergialajien tehdashinnat. Tuorein megawattitunnin hinta on 17,51 euroa ja esimerkiksi metsähakkeen kerroin 0,34 antaa kiintokuutiometrin tehdashinnaksi 5,95 euroa. Kattavuus yli puolet kauppamääristä Seurantaa ylläpitävä Foex Oy on suomalainen yritys, jolla on ennestään parikymmentä paperien, kartonkien, sellujen ja pellettien hintatilastoa Euroopan, Pohjois- Amerikan ja Kiinan markkinoilta. Kaikissa Foexin seurannoissa selitystekstit ovat englanniksi. Metsäenergian hintatilasto kattaa jo yli 50 prosenttia kauppamääristä ja on edelleen kasvussa, Foexin toimitusjohtaja Timo Teräs toteaa. Hintatilasto osoittaa, että metsä hakkeen kiinto kuutiometrin tehdashinta on ollut kuuden euron tienoilla. Tietojenluovuttajissa on suunnilleen saman verran sekä metsäenergian käyttäjiä että toimittajia. Foex ei kerro seurannan tarkkaa kattavuutta, jotta yksittäis- Tasaista menoa Metsäenergian hintatilasto tammikuu 2011 maaliskuu 2012 Euroa / megawattitunti /2011 3/2011 5/2011 7/2011 9/ /2011 1/2012 3/2012 Lähde: Foex Oy Mikko Riikilä ten tietojenluovuttajien nimet pysyvät salassa. Foexille toimitetuista hintatiedoista poistetaan ylin ja alin kymmenen prosenttia, jotta vältetään tilastointivirheet ja mahdolliset tahalliset peukaloinnit. Tietojen antajat ymmärtävät oikeellisuuden tärkeyden. Yhdessäkään Foexin keräämässä hintatilastossa ei ole todettu minkäänlaisia manipulointiyrityksiä. Seurannan luotettavuus on tärkeää siksikin, että tiedot menevät myös viranomaiskäyttöön kuten Tilastokeskukselle. Energiahintoihin syntyy riippuvuuksia Teräs uskoo, että tulevaisuus tuo voimaloita, jotka voivat vaihtoehtoisesti käyttää pellettiä, kivihiiltä ja metsäenergian eri jakeita. Pitkällä aikavälillä eri energiamuotojen hinnat tulevat enemmän ja enemmän toisistaan riippuvaisiksi. Samalla yleistynee myös hintariskeiltä suojautuminen indeksien, rahoituslaitosten ja pörssin avulla, mikä muissa energiamuodoissa ja esimerkiksi maailman viljakaupassa on jo tavallista. Metsäenergian hintatilastoa voidaan käyttää pitempiaikaisten toimitussopimusten viitehintana, mikä vähentää hintaspekulointia ja edistää kaupankäynnin tasaisuutta. Yhtiöiden keskinäisissä kaupoissa hinnat voidaan sitoa indeksiin, jolloin niistä ei tarvitse neuvotella jatkuvasti. Isot yhtiöt, joilla on eri tulosyksiköitä, voivat sisäisessä laskennassa määrittää yksiköiden väliset siirtohinnat indeksien avulla ja varaston arvo kirjautuu kirjanpitoon verottajan hyväksymällä tavalla.
4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI Energiapuun kasvatus lähtee taimikonhoidosta PERINTEISESSÄ ainespuun kasvatukseen tähtäävässä taimikonhoidossa taimikko raivataan parin tuhannen taimen hehtaaritiheyteen. Metsänhoito Motteja kilowateiksi Jos omistat tuoreen tai kuivahkon kankaan männyntaimikon ja energiapuu käy kaupaksi, yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus on yksi vaihtoehto haalia lisätäytettä tilipussiin. TIIA PUUKILA Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio uudisti energiapuun korjuu- ja kasvatussuositukset kaksi vuotta sitten. Tarkoituksena oli, että hoitamatta jääneiden taimikoiden lisäksi kaikki nuoret kasvatusmetsät voisivat olla energiapuuharvennuskohteita. Kasvatussuositukset tähtäsivät siihen, että ensiharvennuksilta saatava energiapuu olisi kolmas puutavaralaji kasvatusohjelmassa kuidun ja tukin ohella. Mitä aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatukselle eli energiapuun kasvatukselle ainespuun rinnalla nyt kuuluu? Edelleen valtaosa energiaharvennuspuusta tulee hoitamattomista nuorista metsistä, mutta energiapuun tarkoituksellinen kasvatus yhdessä ainespuun kanssa on lisääntynyt. Esimerkiksi yli hehtaaria metsää omistava A. Ahlström Osakeyhtiö on ottanut energiapuun yhdeksi toimitusmuodokseen ja haluaa maksimoida sen määrän ensiharvennuksilla. Myös Metsäntutkimuslaitoksella on tarjota tuloksia aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatuksesta ja sen kannattavuudesta. Laskelmiemme mukaan aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatus on ihan hyvä vaihtoehto, mutta ei se metsänomistajan pankkia räjäytä. Vaikutukset puuntuotantoon koko kiertoajalta eivät ole kovin suuret, sanoo erikoistutkija Jari Hynynen. Hieman suurempi kokonaistuotos kuitenkin on, sillä ainesja energiapuun yhdistelmäkasvatuksessa puusto kasvatetaan tiheämpänä nuoren metsän vaiheessa, jolloin kasvu on kovinta. Energiaa kasvattamalla hyvälaatuista tukkia Kenties tärkeämpää kuin puun kokonaistuotos on, että aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatuksella pystytään vaikuttamaan mäntytukin laatuun. Tiheässä ensiharvennukseen asti kasvatettavien mäntyjen oksat karsiutuvat hyvin, mikä parantaa tukin laatua. Yhdistelmäkasvatuksessa puusto raivataan 3 5-metrisenä rungon hehtaaritiheyteen, kun perinteisessä kasvatusmallissa puita jätetään pystyyn runkoa hehtaarille. Energiapuun maksimointiin tähtäävä kevyempi taimikonhoito säästää aikaa ja kustannuksia. Yhdistelmäkasvatus on hyvä vaihtoehto, mutta ei se metsänomistajan pankkia räjäytä. Yhdistelmäkasvatus vaatii kuitenkin tarkkuutta. Siinä tavallisesti maahan raivattavan, luontaisesti syntyneen lehtipuuston annetaan olla mukana normaalia pidempään. Tällöin on pidettävä huoli, ettei luontaisesti syntynyt taimiaines pääse tukahduttamaan viljelytaimia. Taimikonhoito pitää tehdä viljelytainten hyväksi. Energiapuuksi kasvatettava luontainen taimiaines tulee olla selvästi viljelytaimia pienempää, jotta arvokkain puusto säilyy elinvoimaisena, Hynynen sanoo. Havupuun taimien tulisi olla 1 1,5 metriä energiaksi kasvatettavia taimia pidempiä. Energiapuukohde vaatii ennakkoraivauksen Ensiharvennus tehdään ainesja energiapuun yhdistelmäkorjuuna. Taimikonhoidossa kasvamaan jätetty luontaisesti syntynyt puusto korjataan energiaksi ja samalla saadaan kuitupuuta talteen. Yhdistetty aines- ja energia-
5 METSÄLEHTI AINES- JA ENERGIAPUUN YHDISTELMÄKASVATUKSESSA luontaisen taimiaineksen annetaan olla mukana pidempään ja taimikonhoidossa jätetään runkoa hehtaarille. Ohjeet yhdistelmäkasvatukseen Raivaa puusto 3 5-metrisenä niin, että hehtaarille jää runkoa. Jätä kasvamaan mahdollisimman paljon havupuuta sekä täydennykseksi luontaisesti syntynyttä lehtipuuta. Huolehdi, ettei luontaisesti syntynyt lehtipuusto tukahduta viljelytaimia. Havupuun taimien on oltava 1 1,5 metriä energiapuutaimia pitempiä. Ennakkoraivaus tarvitaan usein ennen ensiharvennusta. Korjaa valtaosa luontaisesti syntyneestä lehtipuustosta ensiharvennuksessa energiaksi. Hakkaa puusto metrin valtapituudessa. Liian pitkäksi päästetty puusto riukuuntuu ja on herkkää lumituhoille. Jätä hehtaarille laadukkainta puuta. puun kasvatus edellyttää usein ennakkoraivausta ennen ensiharvennusta, koska se kasvatetaan taimikonhoidon jälkeen tiheämpänä, Hynynen sanoo. Normaalia tiheämmässä kasvatettu metsä myös harvennetaan perinteistä kasvatusmallia aikaisemmin. Puusto hakataan metrin valtapituudessa. Yhdistelmäkasvatuksessa nuorta puustoa ei voi päästää metriseksi, sillä tiheässä kasvatetut puut eivät järeydy samalla vauhdilla kuin väljemmässä varttuneet. Jos puuston annetaan kasvaa pitkään tiheässä, puut venähtävät pituutta, riukuuntuvat ja ovat ensiharvennuksen jälkeen herkkiä etenkin lumituholle. Lumituhoriski huomioidaan myös hakkuumäärissä. Hehtaarille jätetään hyvälaatuista ja latvukseltaan elinvoimaista puuta, kun perinteisessä mallissa vastaava määrä on tuhat runkoa. Hynynen muistuttaa, että aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatuksessa on hyvä varautua 5 10 vuotta pidempään kiertoaikaan. Pienempi järeys ensiharvennuksessa vaikuttaa siihen, että kiertoaika saattaa pidentyä, sillä päätehakkuukriteerinä on yleensä puuston keskiläpimitta eikä ikä. telmäkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttaa korjuutapa. Jos harvennus tehdään kokopuukorjuuna ja metsästä viedään rankojen lisäksi oksat ja latvat, etenkin kuusikoissa menetetään ravinteita. Kokopuunkorjuusta on männiköissä odotettavissa muutaman prosentin kasvutappio vielä vuotta hakkuun jälkeenkin. Kuusikoissa kasvutappio on hieman suurempi mutta jäänee maksimissaan kymmeneen prosenttiin, Hynynen arvioi. Nykyään korjuu tehdään usein karsittuna rankana, jolloin oksat ja latvat jäävät metsään eikä ravinnemenetyksiä tule. Energiapuun hinta sanelee kannattavuuden Aines- ja energiapuun samanaikaista kasvatusta kannattaa harkita, jos energiapuun hinta suhteessa kuitupuun hintaan nousee. Energiapuun korjuumäärät ja Korjaamalla energiapuu talteen karsittuna rankana ei oksiin ja neulasiin sitoutuneita ravinteita viedä pois metsästä. Kokopuukorjuusta kasvutappioita Parhaiten yhdistetty kasvatus soveltuu ravinteikkuudeltaan tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden männiköihin. Karummilla kankailla on parempi keskittyä yksin ainespuuhun. Hynysen mukaan yhdistelmäkasvatus sopii myös kuusikoihin, mutta tällä hetkellä kuusikuidusta maksetaan sen verran hyvin, ettei sen kasvatus energiaksi kannata. Turvemaiden hieskoivikot ovat sen sijaan hyviä energiapuukohteita. Metsäntutkimuslaitoksen uusimpien tulosten mukaan parhain energia- ja kuitupuusaanto saadaan kasvattamalla hieskoivua harventamattomana 50 vuoden kiertoajalla. Aines- ja energiapuun yhdismetsähakkeen käyttö on kasvanut tasaisesti. Metsäntutkimuslaitoksen uusien tilastojen mukaan Suomessa käytettiin viime vuona kaikkiaan 16,8 miljoonaa kuutiota puupolttoaineita, joista merkittävin oli metsähake. Lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin metsähaketta 6,8 miljoonaa kuutiota, mikä on kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. Karsittu ranka, kokopuu ja kuitupuu ovat metsähakkeen merkittävimpiä raaka-aineita. Metsähakkeeksi käytettävän pienpuun kysyntä tulee jatkossakin lisääntymään, mikäli Suomi aikoo saavuttaa Kansallisessa metsäohjelmassa asetetun miljoonan kuution käyttötavoitteen vuonna Kasvavan kysynnän pitäisi näkyä tulevaisuudessa myös hinnoissa. Tällä hetkellä energiapuun kasvatus ei lyö leiville ilman tukia. Jos metsänomistajalla on itsellään käyttöä energiapuulle, yhdistelmäkasvatus kannattaa. Se on hyvä vaihtoehto kasvattaa energiapuuta suunnitellusti, Hynynen sanoo.
Energiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotYhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotMuuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotTuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
LisätiedotEnergiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne
Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotMetsätuhojen talousvaikutuksia
Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 10.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotMetsätuhojen talousvaikutuksia
Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 14.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotMetsätuholakiesitys ja monimuotoisuus
Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotEnergiapuun kasvatus ja taimikonhoito
Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon teemapäivä, 26.8.21, Joensuu 26.8.21 1 Kuva: Juha Laitila Puupolttoaineet 27 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden
LisätiedotEnergiapuun kasvatus
Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotEnergiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio
Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014 Energiapuun kauppa, huhti kesäkuu 2014 16.10.2014 Jukka Torvelainen Ostetusta energiapuusta puolet karsittua rankaa Metlan
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotTaimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotEtelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn
LisätiedotTaimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotPIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011
PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotPonssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen
1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian
LisätiedotKeski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotMETSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö
METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotKannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,
Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotPohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu
LisätiedotKUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä
LisätiedotPuuraaka-aineen saatavuus
Puuraaka-aineen saatavuus Bioreducer-seminaari 19.9.2013 Oulu 7.10.2013 Sivu 1 Suomen metsäkeskus 2012 alkaen julkiset palvelut ja metsäpalvelut Metsäkeskuslaki määrittää tehtävät Julkiset palvelut: -
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotKaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotTurvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la
1 Pentti Niemistö 22.9.2016 Luke / Parkano Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turvemailla Hieskoivikot ovat syntyneet useimmiten hyvin tiheinä pian
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotEnergiapuun korjuun ravinnekysymykset
Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotMETSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMännikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
Lisätiedot23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotPuuenergia nyt ja tulevaisuudessa
Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotTaimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
LisätiedotPohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen
Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille
LisätiedotCASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009
CASE KELJONLAHTI Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 JUHA LAPPALAINEN Toimitusjohtaja Jyväskylän Energia -yhtiöt www.jenergia.fi www.keljonlahdenvoimala.fi
LisätiedotEnergiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen
Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha
Lisätiedot