Konkari jo 31-vuotiaana. Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konkari jo 31-vuotiaana. Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5"

Transkriptio

1 Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 10. TOUKOkuuta 2012 Nro 9 Konkari jo 31-vuotiaana Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5 Ajankohtaista: Energiapuulle hintatilastot sivu 3 Puukauppa: Mittauslaki uudistuu sivu 12 Kokeiltua: Kotitarvemetsurin uutuussaha sivu 21 Luonnosta: Ellipsinmuotoinen ihme sivu 24 Jukka-Pekka Moilanen

2 2 METSÄLEHTI Meneillään olevissa lainsäädäntöhankkeissa isoksi asiaksi näyttää nousseen yllättäen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Se on puhuttanut sekä metsälakia että metsätuholakia uudistaneita työryhmiä. Metsälain pykäliä vasta kirjoitetaan, mutta metsätuholakityöryhmä on jo saanut ehdotuksen valmiiksi. Ryhmä luovuttaa lähiaikoina maa- ja metsätalousministerille esityksensä, johon liittyy neljä eriävää mielipidettä. Eri mieltä ovat muun muassa ympäristöministeriön ja Suomen luonnonsuojeluliiton edustajat. Heidän mielestään metsätuholakiin kaavaillut velvoitteet vahingoittuneiden puiden korjaamisesta rajoittavat liikaa laho - PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Laki on järeä keino lisätä lahoa puun kertymistä metsiin. Lahopuu on monille lajeille välttämätön elinympäristö, ja sen lisääminen edistää kiistatta metsien monimuotoisuutta. Siksi asiaan kiinnitetään paljon huomiota metsien käsittelyssä. Viime myrskyjen ansiosta lahopuu on lisääntynyt entisestään. Nykyisen lain mukaan tuhopuut on korjattava pois vain, jos vaurioituneita havupuita on yli 20 kappaletta. Lakityöryhmän enemmistön mielestä rajan tulisi olla 10 kuutiometriä hehtaarilla. Tähän mennessä lain puitteet ovat riittäneet hyvin. Asiantuntijoiden mielestä jopa nykyistä isompi määrä tuhopuita ei hoidetussa metsässä ja normaaleissa sääoloissa olisi kovin suuri riski. Viimeksi Suomessa koettiin myrskyä seurannut vakava hyönteistuho liki sata vuotta sitten. Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että poikkeustilanteisiin kannattaa varautua. Takana on kaksi pahaa myrskytuhovuotta, tavallista varhaisempia keväitä sekä lämpimiä ja kuivia kesiä. Niiden ansiosta Suomessa on ensimmäistä kertaa todettu kirjanpainajien kaksi sukupolvea saman kesän aikana. Hyönteisten runsaus, korjaamatta jääneet myrskytuhopuut ja uusi kuuma kesä olisi vaarallinen yhdistelmä. Varovaisuus on paikallaan. Valmisteilla oleva laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta on tarkoitettu turvaamaan metsien terveyttä. Monimuotoisuuden lisäämiseen se on liian järeä keino. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Hakkuusuunnite lähes tuplaantui Lapin hoidetut viljelymetsät kasvavat aivan eri lailla kuin entiset luonnonmetsät. Sivu 6 Metsätilat ovat olleet kysyttyjä Sivu 7 Pistiäisiä vastaan 510 miljardia matoa Sivu 9 Biodieselistä kova kilpajuoksu Sivut METSÄSTÄ Yhdistelmäkasvatus kasvattaa tilipussia Sivut NÄKÖKULMA Tuulesta tuohta METSÄPILA Etsimme saksalaisten sijoittajien tuulimyllyille vuokratontteja Suomesta, lukee suomeksi internetistä löytyvän yrityksen kotisivuilla. Tonttien vuokrahintoja ei mainita. Maanomistajan on lähes mahdoton löytää tietoja tuulivoimaloiden tonttivuokrista, sillä kattavia tilastoja ei ole. Esimerkkihinnaksi annettakoon, että kotimainen tuulienergiayhtiö tarjosi kuudesta puolen hehtaarin suuruisesta voimalatontista Puumalan kunnalle vuokraksi vähän alle euroa vuodessa. Suomen tavoitteena on moninkertaistaa tuulivoimakapasiteetti vuoteen 2020 mennessä. Metsänomistajalle se voi tarjota mahdollisuuden parantaa metsätalouden kannattavuutta. Kuten puukaupassa, parhaan hinnan saa kilpailuttamalla paikkakunnan tuulivoiman rakentajat. TIIA PUUKILA SITAATTI Metsäkeskuksen Metsäpalvelut-yksikkö keskittyy nyt yksinomaan metsänomistajan kustannustehokkaaseen palveluun. Valtakunnallisena metsäalan ammattilaisen palveluita tarjoavana organisaationa pystymme tarjoamaan samat palvelut yli sadassa toimipisteessä ympäri maata. Suomen metsäkeskuksen metsäpalvelujohtajaksi nimitetty Jukka Enarvi linjaa. Koko kylän kenttäsirkkeli Nissisen perhe on pyörittänyt piensahaa Helsingin olympiavuodesta asti. Sivut Jere Malinen Kuusikko harvenee myös kesäkuumalla Sivu 20 Metsälehden lukijat Portugalin metsissä Sivut PILKKEITÄ Ahma monesta eri vinkkelistä Antti Leinonen kokosi vuosikymmenten kuvausretkien tulokset yhteen. Sivu 26 Erilaiset taitelijat esillä Lustossa Sivu 28 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: Baltian metsillä ollut monta roolia Viimeinen metsäveli tuli esiin piilopaikastaan vuonna Sivu 30

3 3 METSÄLEHTI AJANKOHTAISTA Metla kehittää metsäpään hintaseurantaa Metla laajentaa hintatilastointiaan ainespuusta energiapuuhun. Seurantaan on tulossa neljä metsäenergialajia: latvusmassa, kannot, karsittu rankapuu ja karsimaton kokopuu. Aluejaoksi tulevat samat seitsemän hinta-aluetta kuin ainespuun hintaseurannassa. Seurantayksikkö on kiintokuutiometri ja seurantajakso neljännesvuosi. Tämän hetken tietojen mukaan hintaseuranta alkaa vuoden vaihteessa ja hintatilasto on julkaisuvalmis vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Metsäenergialle hintaseuranta Megawattitunti metsäenergiaa maksaa euroa. MIKKO HÄYRYNEN Kotimaisen metsäenergian käyttöpaikan hintaseuranta julkistettiin tällä viikolla osoitteessa Tilasto alkaa vuoden alusta ja luvut päivittyvät kuukauden välein. Seurantayksikkö on megawattitunnin eurohinta voimalaitoksen portilla. Seuranta sisältää sekä suoraan metsästä tulevan metsähakkeen ja kannot että myös polttoon menevät mekaanisen puunjalostuksen sivutuotteet. Metsähakkeen painoarvo on selvästi suurin. Sama tilasto kattaa koko maan. Suurin osa metsäenergian kaupasta käydään Vaasa Jyväskylä-tason eteläpuolella. Energiayksikön hinnasta voidaan kertoimien avulla johtaa eri metsäenergialajien tehdashinnat. Tuorein megawattitunnin hinta on 17,51 euroa ja esimerkiksi metsähakkeen kerroin 0,34 antaa kiintokuutiometrin tehdashinnaksi 5,95 euroa. Kattavuus yli puolet kauppamääristä Seurantaa ylläpitävä Foex Oy on suomalainen yritys, jolla on ennestään parikymmentä paperien, kartonkien, sellujen ja pellettien hintatilastoa Euroopan, Pohjois- Amerikan ja Kiinan markkinoilta. Kaikissa Foexin seurannoissa selitystekstit ovat englanniksi. Metsäenergian hintatilasto kattaa jo yli 50 prosenttia kauppamääristä ja on edelleen kasvussa, Foexin toimitusjohtaja Timo Teräs toteaa. Hintatilasto osoittaa, että metsä hakkeen kiinto kuutiometrin tehdashinta on ollut kuuden euron tienoilla. Tietojenluovuttajissa on suunnilleen saman verran sekä metsäenergian käyttäjiä että toimittajia. Foex ei kerro seurannan tarkkaa kattavuutta, jotta yksittäis- Tasaista menoa Metsäenergian hintatilasto tammikuu 2011 maaliskuu 2012 Euroa / megawattitunti /2011 3/2011 5/2011 7/2011 9/ /2011 1/2012 3/2012 Lähde: Foex Oy Mikko Riikilä ten tietojenluovuttajien nimet pysyvät salassa. Foexille toimitetuista hintatiedoista poistetaan ylin ja alin kymmenen prosenttia, jotta vältetään tilastointivirheet ja mahdolliset tahalliset peukaloinnit. Tietojen antajat ymmärtävät oikeellisuuden tärkeyden. Yhdessäkään Foexin keräämässä hintatilastossa ei ole todettu minkäänlaisia manipulointiyrityksiä. Seurannan luotettavuus on tärkeää siksikin, että tiedot menevät myös viranomaiskäyttöön kuten Tilastokeskukselle. Energiahintoihin syntyy riippuvuuksia Teräs uskoo, että tulevaisuus tuo voimaloita, jotka voivat vaihtoehtoisesti käyttää pellettiä, kivihiiltä ja metsäenergian eri jakeita. Pitkällä aikavälillä eri energiamuotojen hinnat tulevat enemmän ja enemmän toisistaan riippuvaisiksi. Samalla yleistynee myös hintariskeiltä suojautuminen indeksien, rahoituslaitosten ja pörssin avulla, mikä muissa energiamuodoissa ja esimerkiksi maailman viljakaupassa on jo tavallista. Metsäenergian hintatilastoa voidaan käyttää pitempiaikaisten toimitussopimusten viitehintana, mikä vähentää hintaspekulointia ja edistää kaupankäynnin tasaisuutta. Yhtiöiden keskinäisissä kaupoissa hinnat voidaan sitoa indeksiin, jolloin niistä ei tarvitse neuvotella jatkuvasti. Isot yhtiöt, joilla on eri tulosyksiköitä, voivat sisäisessä laskennassa määrittää yksiköiden väliset siirtohinnat indeksien avulla ja varaston arvo kirjautuu kirjanpitoon verottajan hyväksymällä tavalla.

4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI Energiapuun kasvatus lähtee taimikonhoidosta PERINTEISESSÄ ainespuun kasvatukseen tähtäävässä taimikonhoidossa taimikko raivataan parin tuhannen taimen hehtaaritiheyteen. Metsänhoito Motteja kilowateiksi Jos omistat tuoreen tai kuivahkon kankaan männyntaimikon ja energiapuu käy kaupaksi, yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus on yksi vaihtoehto haalia lisätäytettä tilipussiin. TIIA PUUKILA Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio uudisti energiapuun korjuu- ja kasvatussuositukset kaksi vuotta sitten. Tarkoituksena oli, että hoitamatta jääneiden taimikoiden lisäksi kaikki nuoret kasvatusmetsät voisivat olla energiapuuharvennuskohteita. Kasvatussuositukset tähtäsivät siihen, että ensiharvennuksilta saatava energiapuu olisi kolmas puutavaralaji kasvatusohjelmassa kuidun ja tukin ohella. Mitä aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatukselle eli energiapuun kasvatukselle ainespuun rinnalla nyt kuuluu? Edelleen valtaosa energiaharvennuspuusta tulee hoitamattomista nuorista metsistä, mutta energiapuun tarkoituksellinen kasvatus yhdessä ainespuun kanssa on lisääntynyt. Esimerkiksi yli hehtaaria metsää omistava A. Ahlström Osakeyhtiö on ottanut energiapuun yhdeksi toimitusmuodokseen ja haluaa maksimoida sen määrän ensiharvennuksilla. Myös Metsäntutkimuslaitoksella on tarjota tuloksia aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatuksesta ja sen kannattavuudesta. Laskelmiemme mukaan aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatus on ihan hyvä vaihtoehto, mutta ei se metsänomistajan pankkia räjäytä. Vaikutukset puuntuotantoon koko kiertoajalta eivät ole kovin suuret, sanoo erikoistutkija Jari Hynynen. Hieman suurempi kokonaistuotos kuitenkin on, sillä ainesja energiapuun yhdistelmäkasvatuksessa puusto kasvatetaan tiheämpänä nuoren metsän vaiheessa, jolloin kasvu on kovinta. Energiaa kasvattamalla hyvälaatuista tukkia Kenties tärkeämpää kuin puun kokonaistuotos on, että aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatuksella pystytään vaikuttamaan mäntytukin laatuun. Tiheässä ensiharvennukseen asti kasvatettavien mäntyjen oksat karsiutuvat hyvin, mikä parantaa tukin laatua. Yhdistelmäkasvatuksessa puusto raivataan 3 5-metrisenä rungon hehtaaritiheyteen, kun perinteisessä kasvatusmallissa puita jätetään pystyyn runkoa hehtaarille. Energiapuun maksimointiin tähtäävä kevyempi taimikonhoito säästää aikaa ja kustannuksia. Yhdistelmäkasvatus on hyvä vaihtoehto, mutta ei se metsänomistajan pankkia räjäytä. Yhdistelmäkasvatus vaatii kuitenkin tarkkuutta. Siinä tavallisesti maahan raivattavan, luontaisesti syntyneen lehtipuuston annetaan olla mukana normaalia pidempään. Tällöin on pidettävä huoli, ettei luontaisesti syntynyt taimiaines pääse tukahduttamaan viljelytaimia. Taimikonhoito pitää tehdä viljelytainten hyväksi. Energiapuuksi kasvatettava luontainen taimiaines tulee olla selvästi viljelytaimia pienempää, jotta arvokkain puusto säilyy elinvoimaisena, Hynynen sanoo. Havupuun taimien tulisi olla 1 1,5 metriä energiaksi kasvatettavia taimia pidempiä. Energiapuukohde vaatii ennakkoraivauksen Ensiharvennus tehdään ainesja energiapuun yhdistelmäkorjuuna. Taimikonhoidossa kasvamaan jätetty luontaisesti syntynyt puusto korjataan energiaksi ja samalla saadaan kuitupuuta talteen. Yhdistetty aines- ja energia-

5 METSÄLEHTI AINES- JA ENERGIAPUUN YHDISTELMÄKASVATUKSESSA luontaisen taimiaineksen annetaan olla mukana pidempään ja taimikonhoidossa jätetään runkoa hehtaarille. Ohjeet yhdistelmäkasvatukseen Raivaa puusto 3 5-metrisenä niin, että hehtaarille jää runkoa. Jätä kasvamaan mahdollisimman paljon havupuuta sekä täydennykseksi luontaisesti syntynyttä lehtipuuta. Huolehdi, ettei luontaisesti syntynyt lehtipuusto tukahduta viljelytaimia. Havupuun taimien on oltava 1 1,5 metriä energiapuutaimia pitempiä. Ennakkoraivaus tarvitaan usein ennen ensiharvennusta. Korjaa valtaosa luontaisesti syntyneestä lehtipuustosta ensiharvennuksessa energiaksi. Hakkaa puusto metrin valtapituudessa. Liian pitkäksi päästetty puusto riukuuntuu ja on herkkää lumituhoille. Jätä hehtaarille laadukkainta puuta. puun kasvatus edellyttää usein ennakkoraivausta ennen ensiharvennusta, koska se kasvatetaan taimikonhoidon jälkeen tiheämpänä, Hynynen sanoo. Normaalia tiheämmässä kasvatettu metsä myös harvennetaan perinteistä kasvatusmallia aikaisemmin. Puusto hakataan metrin valtapituudessa. Yhdistelmäkasvatuksessa nuorta puustoa ei voi päästää metriseksi, sillä tiheässä kasvatetut puut eivät järeydy samalla vauhdilla kuin väljemmässä varttuneet. Jos puuston annetaan kasvaa pitkään tiheässä, puut venähtävät pituutta, riukuuntuvat ja ovat ensiharvennuksen jälkeen herkkiä etenkin lumituholle. Lumituhoriski huomioidaan myös hakkuumäärissä. Hehtaarille jätetään hyvälaatuista ja latvukseltaan elinvoimaista puuta, kun perinteisessä mallissa vastaava määrä on tuhat runkoa. Hynynen muistuttaa, että aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatuksessa on hyvä varautua 5 10 vuotta pidempään kiertoaikaan. Pienempi järeys ensiharvennuksessa vaikuttaa siihen, että kiertoaika saattaa pidentyä, sillä päätehakkuukriteerinä on yleensä puuston keskiläpimitta eikä ikä. telmäkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttaa korjuutapa. Jos harvennus tehdään kokopuukorjuuna ja metsästä viedään rankojen lisäksi oksat ja latvat, etenkin kuusikoissa menetetään ravinteita. Kokopuunkorjuusta on männiköissä odotettavissa muutaman prosentin kasvutappio vielä vuotta hakkuun jälkeenkin. Kuusikoissa kasvutappio on hieman suurempi mutta jäänee maksimissaan kymmeneen prosenttiin, Hynynen arvioi. Nykyään korjuu tehdään usein karsittuna rankana, jolloin oksat ja latvat jäävät metsään eikä ravinnemenetyksiä tule. Energiapuun hinta sanelee kannattavuuden Aines- ja energiapuun samanaikaista kasvatusta kannattaa harkita, jos energiapuun hinta suhteessa kuitupuun hintaan nousee. Energiapuun korjuumäärät ja Korjaamalla energiapuu talteen karsittuna rankana ei oksiin ja neulasiin sitoutuneita ravinteita viedä pois metsästä. Kokopuukorjuusta kasvutappioita Parhaiten yhdistetty kasvatus soveltuu ravinteikkuudeltaan tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden männiköihin. Karummilla kankailla on parempi keskittyä yksin ainespuuhun. Hynysen mukaan yhdistelmäkasvatus sopii myös kuusikoihin, mutta tällä hetkellä kuusikuidusta maksetaan sen verran hyvin, ettei sen kasvatus energiaksi kannata. Turvemaiden hieskoivikot ovat sen sijaan hyviä energiapuukohteita. Metsäntutkimuslaitoksen uusimpien tulosten mukaan parhain energia- ja kuitupuusaanto saadaan kasvattamalla hieskoivua harventamattomana 50 vuoden kiertoajalla. Aines- ja energiapuun yhdismetsähakkeen käyttö on kasvanut tasaisesti. Metsäntutkimuslaitoksen uusien tilastojen mukaan Suomessa käytettiin viime vuona kaikkiaan 16,8 miljoonaa kuutiota puupolttoaineita, joista merkittävin oli metsähake. Lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin metsähaketta 6,8 miljoonaa kuutiota, mikä on kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. Karsittu ranka, kokopuu ja kuitupuu ovat metsähakkeen merkittävimpiä raaka-aineita. Metsähakkeeksi käytettävän pienpuun kysyntä tulee jatkossakin lisääntymään, mikäli Suomi aikoo saavuttaa Kansallisessa metsäohjelmassa asetetun miljoonan kuution käyttötavoitteen vuonna Kasvavan kysynnän pitäisi näkyä tulevaisuudessa myös hinnoissa. Tällä hetkellä energiapuun kasvatus ei lyö leiville ilman tukia. Jos metsänomistajalla on itsellään käyttöä energiapuulle, yhdistelmäkasvatus kannattaa. Se on hyvä vaihtoehto kasvattaa energiapuuta suunnitellusti, Hynynen sanoo.

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

CASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009

CASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 CASE KELJONLAHTI Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 JUHA LAPPALAINEN Toimitusjohtaja Jyväskylän Energia -yhtiöt www.jenergia.fi www.keljonlahdenvoimala.fi

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen harvennushakkuiden perusteet puunkorjuu kangas- ja turvemailla 5.3.2013 Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

Konkari jo 31-vuotiaana. Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5

Konkari jo 31-vuotiaana. Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5 Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 10. TOUKOkuuta 2012 Nro 9 www.metsalehti.fi Konkari jo 31-vuotiaana Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5 Ajankohtaista: Energiapuulle hintatilastot

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Tunnettu tuntematon. Suosikkiblogin pitäjä Paavo Puuntuottaja kertoo paljon metsästään, mutta itsestään ei edes nimeä. Sivut 18 19

Tunnettu tuntematon. Suosikkiblogin pitäjä Paavo Puuntuottaja kertoo paljon metsästään, mutta itsestään ei edes nimeä. Sivut 18 19 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 13. HELMIKUUTA 2014 Nro 3 WWW.METSALEHTI.FI Tunnettu tuntematon Suosikkiblogin pitäjä Paavo Puuntuottaja kertoo paljon metsästään, mutta itsestään ei edes nimeä. Sivut

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Energiapuukaupan tilastointi

Energiapuukaupan tilastointi Energiapuukaupan tilastointi Lämpöyrittäjäpäivä 5.4.2013, Tuupovaara Jukka Torvelainen & Antti Mutanen Metsätilastollinen tietopalvelu, Metla Sisältö 1. Taustaa 2. Tiedon toimittajat ja tilaston kattavuus

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

Kannot talteen. Kannot korjataan yhä usemmalta hakkuualalta. Ovatko hyödyt todella suuremmat kuin haitat? Sivut 14 15

Kannot talteen. Kannot korjataan yhä usemmalta hakkuualalta. Ovatko hyödyt todella suuremmat kuin haitat? Sivut 14 15 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 7. MARRASKUUTA 2013 Nro 21 WWW.METSALEHTI.FI Kannot korjataan yhä usemmalta hakkuualalta. Ovatko hyödyt todella suuremmat kuin haitat? Sivut 14 15 Ajankohtaista: Metsäpalvelut

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena

Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena Antti Asikainen Metla, Joensuu EU Open Days: Bioenergia yksi Itä- Suomen mahdollisuuksista 30.10.2009 Kuopio Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot