Kunnolliset työkalut. Hannu Hutun energiapuusavotta hoituu traktorilla, kaatopäällä ja giljotiinikouralla. Sivut 18 19
|
|
- Mikko Kimmo Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 14. HELMIKUUTA 2013 Nro 3 Kunnolliset työkalut Hannu Hutun energiapuusavotta hoituu traktorilla, kaatopäällä ja giljotiinikouralla. Sivut Ajankohtaista: EU:n aikeet huolettavat sivu 3 Metsänhoito: Lannoitus kannattaa sivut Kokeiltua: Uutuussaha puoliammattilaisille sivut Asiantuntijalta: Valumat kuriin sivu 26 Jukka-Pekka Moilanen / Kuva-Uljas
2 2 METSÄLEHTI NÄKÖKULMA PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Osaran aukeilla uudet ongelmat Osaran aukeista tuli aikanaan tehometsätalouden symboli. Osarointi tarkoitti hävitystä eli isoja avohakkuita, aurausta ja epäonnistuneita männyn istutuksia. Tundra tulee, oli vielä muutama vuosikymmen sitten yleinen päätelmä. Eikä ihme. Pohjois-Suomen metsien sodanjälkeinen uudistamisurakka oli silloisilla menetelmillä ja tiedoilla iso riski ja sen jäljet ennennäkemättömiä. Hakkuilla oli monia tarkoituksia, joista tärkeimpiä oli työn ja toimeentulon järjestämien sodasta palanneille miehille ja maaseudun nuorille. Harsintahakkuiden jäljiltä metsät olivat harvoja, joten järkevän kokoisten työmaiden saamiseksi pyrittiin laajoihin leimikoihin. Kymmenen Satiaisnäkökulma Iltapäivälehdet uutisoivat äskettäin, että ihmisen intiimein kumppani satiainen on käynyt uhanalaiseksi. Uutinen oli ilmeisen perätön. Kiintoisaksi asia muuttui kun Ilta-Sanomat (15.1) pyysi Luonnontieteellisen museon professori Olof Bistömiltä kommentin uutiseen. Hän totesi: En haluaisi tällaista sanoa, mutta ei sillä olisi suurempaa merkitystä, vaikka häviäisi koko maapallolta. Oho. Eikö laji kuin laji on yhtä arvokas osa luonnon monimuotoisuutta. Olen koettanut vakuuttaa itselleni, että monimuotoisuus on jotain ylevämpää kuin vain veruke jarruttaa metsänhakkuita. Mielikuvitelkaapa huviksenne, millainen meteli nousisi, jos sana satiainen korvaisi sanalla liito-orava ja sanojaksi laitettaisiin joku metsäpäällikkö. MIKKO RIIKILÄ vuoden kuluessa Pudasjärvelle ja Posiolle syntyi Euroopan suurin avohakkuuala, joka sai nimensä Metsähallituksen pääjohtajan N. A. Osaran mukaan. Suurimmaksi osaksi savotta onnistui erinomaisesti. Kylmillä pohjoisrinteillä taimet eivät lähteneet kasvuun ja tykyn runtelemia männiköitä on jouduttu hakkaamaan pois, mutta urakan koko huomioon ottaen epäonnistumisia on ollut vähän. Puuta alueella kasvaa jo nyt enemmän kuin sitä aikanaan saatiin uudistushakkuissa. On hienoa, että hyviä tuloksia ehtivät nähdä vielä monet niiden eteen töitä tehneet. Osaran aukeilla puustojen arvokasvu on juuri nyt parhaimmillaan. Harvennushakkuut aloitettiin viime vuosikymmenellä, ja niistä on kertynyt runsaasti puuta. Metsähallitus on huolehtinut taimikoiden hoidosta, minkä ansiosta puut ovat järeytyneet nopeasti. Jo tähänastiset kokemukset metsien kasvuvoimasta osoittavat, että myös Pohjois-Suomessa voidaan yltää 60-vuoden kiertoaikaan ja jopa 500 kuutiometrin kertymiin hehtaarilta. Seuraava ongelma on, miten ensi vuosikymmenellä alkavat uudistamishakkuut onnistutaan suunnittelemaan siten, että metsien yksipuolista ikäluokkajakaumaa saadaan oikaistua ja monimuotoisuutta parannettua. Huolta herättää myös puun kysyntä. Samaan aikaan, kun Pohjois-Suomen metsävarat ovat kasvaneet, alueen jalostuslaitoksia on suljettu. SITAATTI Vesiensuojelun kannalta merkittävin haaste ovat maanmuokkaukset, joissa kaivetaan ojia. Joka kolmannelta ojitetulta uudistusalalta vesiensuojelurakenteet puuttuvat kokonaan. Vesiensuojelurakenteita pitäisi olla aina kun kaivetaan ojia. Asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskuksesta kommentoi luontolaadun tarkastustuloksia. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Metsäperkeleen tarina näyttämölle Kari Heiskanen ohjaa Helsingin kaupunginteatteriin näytelmän G. A. Serlachiuksesta. Sivut 4 5 Osaran aukeilla kasvaa järeä puu Sivu 6 Ylä-Lapin sahat sulkeutuivat Sivu 8 Pääkaupunkiseudun metsänomistajien ääni Jaakko Temmes on Metsälehden tuorein kolumnisti. Sivu 9 Kierrätysyrittäjät energiapuukauppaan Sivu 12 METSÄSTÄ Hyönteistutkijan ikkuna menneeseen Meripihkassa hyönteinen säilyy kymmeniä miljoonia vuosia. Sivut Sellaisen tuloksen saa kuin haluaa Eljas Heikkinen kyseenalaistaa metsänkasvatusmenetelmien kannattavuuden vertailut. Sivu 21 Pilliä kettua narraamassa Sivu 24 LUKIJAKUVA Valmet elementissään Valmet 702 S, kova peli vielä vanhoilla päivilläänkin. Motti-Matti PILKKEITÄ Metsäalan järjettömyyksiä Stora Enson johtajan Jouko Karvisen vuositulojen maksamiseen tarvitaan pöllirekallista, Seppo Kotilainen kirjoittaa. Sivu 25 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Vapaasti umpihangessa Umpihankihiihdon maaillmanmestaruus ratkaistiin jo 16 kerran. Sivu 27 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi Arvokas tammi kasvaa hitaasti Sivu 30
3 3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI EU:n komissiossa valmistellaan kriteereitä metsäenergian kestävyydelle. Euroopan metsämaat vastustavat hanketta yhteisrintamassa. Mikko Riikilä Metsäenergia vaarassa EU:n valmistelemat biopolttoaineiden kestävyyskriteerit voivat merkitä jopa kuoliniskua puuenergialle. MIKKO RIIKILÄ Juuri kun rikkidirektiivin sokki alkaa tasaantua, valmistellaan Brysselissä uutta, pahimmillaan yhtä tuhoisaa säädöstä. Kyse on sähkön ja lämmöntuotantoon ja jäähdytykseen käytettävien kiinteiden ja kaasumaisten biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä, joita on hierottu viime vuodesta alkaen. Luonnos kestävyyskriteereistä on määrä julkistaa kevään kuluessa. Suomen metsäväki luottaa, että ainakin suurimmat päättömyydet saadaan perattua pois. Uudet kriteerit uhkaavat murtaa EU:n periaatteen, jonka mukaan metsäasioista päätetään kansallisesti. Kriteerien luonnoksissa on ehtoja, jotka käytännössä lopettaisivat metsäenergian tuotannon. Tuhoisin olisi vaatimus raportoida kestävyyskriteerien toteutuminen jokaiselta hake-erältä kannolta polton jälkeiseen hiilitaseeseen asti. Suomessa on metsäbiomassaa käyttäviä laitoksia noin 880. Jokaiselle niistä toimitetaan helposti satoja erillisiä hake-eriä vuosittain. Vaatimus on täysin mahdoton. Sen myötä voisimme heittää hyvästit EU:n asettamille uusiutuvan energian tavoitteille, MTK:n metsäasiantuntija Lea Metsänomistajia koskettaisi pakollinen, viranomaisten hyväksymä metsäsuunnitelma. Suunnitelmapakon olisi luonnosten mukaan määrä koskea yli 20 hehtaarin metsätiloja. Komissio vaatii suunnitelmapakkoa Suomessa suunnitelmapakkoa vastustetaan. Tiedot komission aikeista ovat kuitenkin epämääräisiä. Ei ole tiedossa, vaadittaisiinko tilakohtaista vai alueellista suunnitelmaa. Viimeisimmän komissiosta saadun tiedon mukaan sanamuoto olisi metsäsuunnitelma tai vastaava, kertoo metsäasiantuntija Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä. Suunnitelmapakkoon liittyy pelko säädöksistä, joiden mukaan hakkuut eivät saisi ylittää tilan vuotuista kasvua. Se tekisi hakkuusäästöjen purkamisesta mahdotonta. Kriteerit tosin koskevat vain energiapuun korjuuta. Suunnitelma ei ole kriteerien todentamisen väline. Luotan, että järki voittaa tässä asiassa ja komissio luopuu suunnittelmapakosta, Uusi vaade suojeluun Kestävyyskriteereissä on myös uusi, pahaenteiseltä kuulostava suojeluperuste, primäärimetsä, eli suomeksi aarniometsä. Se tarkoittaa metsiä, joissa ei näy selviä merkkejä ihmisen toiminnasta eivätkä ekologiset prosessit ole merkittävästi häiriintyneet. Meillä on runsaasti talousmetsiä, joita ei ole hakattu vuosikymmeniin. Pahimmillaan seuraavakaan omistajapolvi ei halutessaankaan voisi niitä hakata, Niemi kertoo. Jylhä korostaa, että primäärimetsien määrittely tehdään kansallisella tasolla, joten uusi suojelurynnistys voidaan torjua. Meillä on tehty lukemattomia vanhojen metsien inventointeja. Niiden perusteella on suojeltu jo kaikki suojelunarvoiset kohteet. Primäärimetsät voidaan nähdäkseni rajata suojelualueille. Hän muistuttaa, että Suomessa ja Ruotsissa on enemmän tiukasti suojeltuja metsiä kuin muualla Euroopassa. Vaatimuksen myötä voisimme heittää hyvästit uusiutuvan energian tavoitteille. Sama peli, kolmet säännöt Kestävyyskriteeristön valmistuminen luo tilanteen, jossa metsätaloutta koskevat kolmet erilaiset kriteerit. Ainespuun tuotannon, siis perinteisen metsätalouden, kestävyyttä säädellään metsälailla ja sertifioinnilla. Nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon ollaan parhaillaan laatimassa omaa lainsäädäntöä, jolla EU:n vuonna 2009 säätämä uusiutuvan energian käytön edistämistä koskeva direktiivi maastoutetaan Suomeen. Ja nyt siis kiinteille ja kaasumaisille biopolttoaineille valmistellaan omaa kriteeristöään. Metsäväki pelkää, että myös muilla toimialoilla kuten rakentamisessa aletaan vaatia samantapaisia, mutta ei samansisältöisiä kestävyyskriteereitä kuin metsätaloudelta. Tilanne muodostuu kestämättömäksi, jos metsäta louden kestävyydelle asetetaan erilaisia pelisääntöjä riippuen puun loppukäytöstä, Kestävyysvaatimukset eivät sinällään ole ongelma. Metsätalouden kestävyys on varmistettu lainsäädännöllä ja sertifioinnilla. Metsämaat vastustavat Niemi myöntää, että EU:n komissiolla on taipumus tuottaa säädöksiä, jotka vaikeuttavat pohjoismaisen metsätalouden harjoittamista. Timo Soinin Missä EU, siellä ongelma -sloganista hän silti sanoutuu irti. Bioenergian kestävyyskriteerien valmistelu osoittaa, että jäsenmaat pystyvät vaikuttamaan komission toimintaan. Suomen ja Ruotsin lisäksi Itävalta, Bal tian maat, Tshekki, Slovakia, Slovenia ja myös Britannia ovat aktivoituneet. Myös MTK:n Jylhä luottaa, että Euroopan metsämaiden yhteisponnistuksella suurimmat järjettömyydet pystytään raivaamaan kestävyyskriteereistä.
4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI Hannu Jauhiainen Lannoitus sujuu joutuisasti, kun säkit vie valmiiksi maastoon mönkijällä tai lumiseen aikaan moottorikelkalla. METSÄNHOITO Tukit lihaviksi Kasvatuslannoitus lisää motteja hakkuissa. Oikeissa paikoissa puukauppatili voi leventyä tuhatlappusen verran. TIIA PUUKILA Kun hanget peittävät maan, on hyvä hetki valmistella kevään tulevaa lannoitusurakkaa ja viedä säkit metsään. Vielä on myös aikaa miettiä, löytyykö omasta metsästä sopivia kohteita kasvatuslannoitukseen. Kasvatuslannoitusta suositellaan keskihyvillä kasvupaikoilla, joissa veden puute ei rajoita kasvua, sanoo vanhempi tutkija Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitokselta. Jos puusto on hyvässä kunnossa ja hakkuu on suunnitteilla 5 10 vuoden päähän, se on optimi tilanne. Parhaisiin tuloksiin päästään tuoreen kankaan kuusikoissa sekä kuivahkojen ja parhaiden kuivien kankaiden männiköissä. Lehtomaisilla kankailla lannoituksen hyöty on jo selkeästi epävarmempi. Sopivalla kohteella kertalannoi- tus lihottaa puustoa mottia hehtaarilla. Samalla laadukkaan tyvitukin ja terveoksaisen latvatukin osuudet kasvavat ja kuivaoksaisen välitukin osuus pienenee. Moniravinne lannoitteesta paras tuotto Kasvatuslannoituksessa puuston kasvua parannetaan lisäämällä niitä ravinteita, joita maaperässä on niukasti puiden tarpeisiin nähden. Kivennäismailla kasvua rajoittaa tyypillisesti typpi, ja viljavissa kuusikoissa typen ohella fosfori. Tavallisesti moniravinnelannoitukset ovat tuottaneet jonkin verran paremmin kuin pelkkä typpilannoite. Lannoitteiden hintasuhteet vaikuttavat kuitenkin lannoitevalintaan, ja pelkän typen lisäys voi olla taloudellisesti edullisinta, Kukkola kertoo. Mikäli lannoitteiden hinnat eivät hivo pilviä, parhaaseen tulokseen varsinkin kuusikoissa päästään käyttämällä lannoitetta, jossa on typpeä ja fosforia. Boorinpuutos on kuusikoissa yleinen vaiva sisämaan entisillä kaskimailla. Lievät puutosoireet korjaantuvat jo pienellä, 1 1,5 kilon booriannoksella hehtaarille, kertoo Pohjoiseen booria ja kuusikoihin fosforia Kasvupaikka Lehtomainen kangas vanhempi tutkija Anna Saarsalmi Metsäntutkimuslaitokselta. Maantieteellisestä sijainnista riippuen suositusmäärät ovat typpeä ja fosforia kiloon Ravinnemäärä, kg/ha Typpi, N Fosfori, P Boori, B kuusikko Etelä-Suomi kuusikko Pohjois-Suomi ,5 Tuore kangas kuusikko Etelä-Suomi kuusikko Pohjois-Suomi ,5 männikkö Etelä-Suomi 150 männikkö Pohjois-Suomi ,5 Kuivahko kangas männikkö Etelä-Suomi 150 männikkö Pohjois-Suomi ,5 Lähde: Tapion taskukirja
5 METSÄLEHTI Vinkkejä kasvatuslannoitukseen Lisäkasvu ei ole taattu Hyvä lannoituskohde Viljavilla kasvupaikoilla lannoitteen vaikutus kasvuun on epävarmempi kuin keskihyvillä kasvupaikoilla. hehtaarilla. Valmislannoitteita käytettäessä sopiva hehtaarimäärä on kiloa. Tällä hetkellä lannoitteet maksavat noin euroa tonnilta eli noin euroa hehtaarilla, ilman arvonlisäveroa. Laadukas kuivahkon kankaan männikkö, jossa lisäkasvu on pääosin tukkia. Erkki Oksanen Erkki Oksanen Ajoitus hakkuiden mukaan Kasvatuslannoitukseen valitaan puustoltaan täystiheä, ajallaan hoidettu kuvio. Lannoitus aloitetaan, kun puusto on kertaalleen harvennettu. Lannoitus kannattaa ajoittaa siten, että lisäravinteilla aikaan saatu kasvu voidaan hakata ilman pitkiä viiveitä. Jos puusto on hyvässä kunnossa ja hakkuu on suunnitteilla 5 10 vuoden päähän, se on aika optimitilanne, Kukkola sanoo. Parhaimmillaan kannattavuus on vajaat kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta. Siten pystytään lisäämään arvokkaimman tyvitukin määrää päätehakkuussa. Lannoitus ensiharvennuksen jälkeen nostaa puolestaan tukkikertymää seuraavassa harvennuksessa. Heti hakkuun jälkeen ei kuitenkaan kannata kiirehtiä lannoitesäkkien kanssa metsään. Lannoitus lisää neulasmassaa parin vuoden ajan aikatavalla ja tuulituhoriski suurenee. Hakkuun jälkeen kannattaa odottaa pari kolme vuotta ennen kuin lannoittaa. Kiertoajan aikana metsän voi halutessaan lannoittaa kahdesta kolmeen kertaan. Omatoiminen säästää Typpilannoitteen levityskausi alkaa, kun lumet ovat sulaneet ja jatkuu syyskuulle asti. Ei ole mitään syytä kiirehtiä toukokuussa. Erittäin hyviä kasvatustuloksia on saatu myös heinäkuun ja elokuun lannoituksista, sanoo myyntipäällikkö Petri Kortejärvi Yaralta. Lannoitteet voidaan levittää joko käsin, helikopterilla tai metsätraktorilla. Tärkeintä on, että lannoite tulee tasaisesti koko alueelle. Helikopterilevitys on tehokas menetelmä yhteishankkeissa. Lentolevitys onnistuu gps-paikantimen ja sähköisten maastokarttojen avulla. Paperisia karttoja ei enää käytetä, joten levitys vaatii metsäammattilaisen tekemän työsuunnitelman. Lentoaikataulujen takia yhteishankkeet suunnitellaan hyvissä ajoin. Metsänomistajan pitäisi nyt jo olla aktiivinen ensi kesän hankkeiden osalta, Kortejärvi sanoo. Helikopterilevitys maksaa keskimäärin euroa lannoitetonnilta. Metsätraktorilevitys on noin 50 euroa tätä edullisempaa. Eniten kuitenkin säästää, jos tekee työn itse. Omatoimiseen levitykseen lannoit- Harvennetaan ensin ja harkitaan Parhaiden puiden pystykarsinta ja kyljestymistä nopeuttava lannoitus voivat parantaa laatua. Paras hyöty lannoituksesta tulee tuoreen kankaan hoidetusta kuusikosta. teet saa myös lyhyemmällä varoitusajalla. Riittää, kun ne tilaa kuukautta aikaisemmin. Yksi henkilö levittää kaksi hehtaaria päivässä, jos säkit on viety valmiiksi alalle. Silloin päivätienesti on helposti euroa. Parhaiten säkkien kuljetus metsään onnistuu moottorikelkalla tai sulan maan aikaan mönkijällä. Kun 40 kilon piensäkit asettelee 25 metrin välein toisistaan ajourille, 600 kiloa lannoitetta levittyy tasaisesti hehtaarille. Käsin lannoitteen nakkelussa hyvä apuväline on esimerkiksi ämpäri tai lumikola ja auton lumilapio. Järkevä lannoituskohde Kasvatuslannoitus sopii parhaiten tuoreen kankaan kuusikoihin ja kuivahkojen kankaiden männiköihin. Typen ohella fosfori takaa parhaan kasvun viljavissa kuusikoissa. Hyvä lannoituskohde on täystiheä, ajallaan hoidettu ja ensiharvennettu. Typpilannoitetta voidaan levittää toukokuulta syyskuulle. Levityksessä varotaan lannoitteen joutumista ojiin. Vesistöjen rannoille jätetään metrin levyinen suojavyöhyke. Pohjavesialueita ei saa lannoittaa. Nopeasti hyvä tulee Erkki Oksanen Erkki Oksanen Kasvatuslannoituksen ja intensiivisen metsänhoidon on pelätty huonontavan puun laatua. Hitaasti kasvanut, ohutlustoinen puu ei kuitenkaan ole sama asia kuin laadukas, kestävä puu. Vaikka vuosilustojen leveys vaihtelee lannoituksen seurauksena, se ei olennaisesti vaikuta puun lujuuteen ja tiheyteen tai kuidun ominaisuuksiin. Kun lannoitus tehdään kiertoajan loppupäässä ja lihotetaan siten vähän tukkia, sillä ei ole merkitystä laatuun. Meidän oloissa hyvin harvoin saavutetaan sellaista kasvua, että lujuus heikentyisi, sanoo erikoistutkija Pekka Saranpää Metsäntutkimuslaitokselta. Männyllä puolestaan ongelmana hyvillä kasvupaikoilla on oksikkuus. Lannoituksella lisätään ravinteita ja samalla kiihdytetään oksien kasvua. Jos kasvatuslannoitus kuitenkin tehdään oikeilla kohteilla ensiharvennuksen jälkeen, oksien kasvu pysyy kurissa. Pystykarsituissa männiköissä lannoitus voi jopa parantaa laatua entisestään. Se nopeuttaa oksankohtien kyljestymistä.
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti
LisätiedotMetsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän lannoitus Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän lannoitus Metsän lannoitus oikeaan aikaan oikealaisessa paikassa on kannattavimpia metsätalouden investointeja
LisätiedotMetsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus
Metsälannoitus Metsän tuottoa lisäävä sijoitus Lannoitustavat Kasvatuslannoitus - Lisätään puuston kasvua kivennäismailla 2 Terveyslannoitus - Korjataan ravinne-epätasapainoa suomailla ja kivennäismailla,
LisätiedotMetsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa
Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotLannoitus osana suometsän kasvatusketjua
Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotNäkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?
Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotTASO-hankkeen. aloitusseminaari
TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotMetsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta
Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta Metsäseminaari Raumalla 30.1.2014 Janne Näräkkä Asiantuntija Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 23.9.2013 Esityksen sisältö Miksi kv-metsäasioissa
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotMetsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka
Metsäsertifiointi Päättäjien metsäakatemia 22.5.2013 Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkastaa, vastaako metsien
LisätiedotMetsätieto sähköistyy. Esa ja Marjaana Yrjänäinen ovat kaksi Metsään.fi-palvelun noin 5 000 käyttäjästä. Sivut 10 11
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 24. HUHTIKUUTA 2014 Nro 8 WWW.METSALEHTI.FI Metsätieto sähköistyy Esa ja Marjaana Yrjänäinen ovat kaksi Metsään.fi-palvelun noin 5 000 käyttäjästä. Sivut 10 11 Ajankohtaista:
LisätiedotLannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija
Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija Mhy Etelä-Savo 5.- 6.3.2019 Miksi lannoittaa? Puuston kasvu lisääntyy ja laatu paranee lisäämällä kasvualustaan ravinteita,
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotKierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö
Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö Biotalouspäivät 21.9. 2017 Turku Prof Hannu Ilvesniemi Luke Kuva:Erkki Oksanen Maantutkimuksen pitkäaikaiset kokeet 17.9.2017 Hannu
LisätiedotTerveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna
Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon Savonlinna 5.3.2019 ECOLAN ON KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden kestävän kasvun tekijäksi. Jalostamme teollisuuden sivuvirroista tuotteita
LisätiedotPuukauppa Metsään ABC 5.9.2015
Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti
LisätiedotHAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa
LisätiedotTulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi
Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi Puutuhkan sisältämät ravinteet Puutuhka sisältää keskimäärin puulajista riippuen Fosforia (P) 0,2-3 % Kaliumia (K) 0,5-10 % Kalsiumia (Ca) 5-40 % Booria (B) alle
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotMetsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula
Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma
LisätiedotEnergiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari
Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotMuuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
Lisätiedot4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen
Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotKestävää metsätaloutta turv la?
Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden
LisätiedotMETSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8
1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotPuuraaka-aineen saatavuus
Puuraaka-aineen saatavuus Bioreducer-seminaari 19.9.2013 Oulu 7.10.2013 Sivu 1 Suomen metsäkeskus 2012 alkaen julkiset palvelut ja metsäpalvelut Metsäkeskuslaki määrittää tehtävät Julkiset palvelut: -
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotMetsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin
Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin Mitä voimme oikeasti tietää energiapuun korjuun pitkän ajan vaikutuksista metsiin, milloin taas joudumme tyytymään valistuneisiin arvauksiin? Pitkät
LisätiedotEnergiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio
Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin
LisätiedotTerveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen
Terveyslannoitus 13.1. 2014 Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola Anna Saarsalmi Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Terveyslannoitus,
LisätiedotPKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016
PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen
LisätiedotMetsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö
Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotPuukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla
Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotKestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?
Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission
LisätiedotJyväskylän kaupungin metsät
Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma
LisätiedotLiite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
LisätiedotMetsäenergian hankinnan kestävyys
Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotTuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa
1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotTeollinen hyötykäyttö
FA Forest Oy Kasvua tuhkasta Suometsäseminaari, Lapua 12.11.2013 Teollinen hyötykäyttö Teollisuus Vastaanotto/ tuotanto Raaka aineet Ecolan Lannoitus fill R Maarakennus 1 Liiketoiminnot TUHKAHUOLINTA TUOTANTO
LisätiedotLannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014
Lannoitushankkeet Mhy Lakeus, Jussi Parviainen Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Mhy Lakeuden Lannoitushankkeet Yhteishankkeita, noin 500-700 ha vuosittain Pääasiassa helikopterilevitystä kesäkaudella
LisätiedotSTORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!
Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
LisätiedotPEFC-sertifioinnin vaikutukset
PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä
LisätiedotMetsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna
Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?
Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot? Artti Juutinen Luke ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Pohjois-Suomen paikkatietoiltapäivä 25.4.2018, Linnanmaa, Oulu Metsätalouskäyttöön soveltumattomien
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotHakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
Lisätiedot