Vanhoissa kartoissa Järvenpään kylä on mainittu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhoissa kartoissa Järvenpään kylä on mainittu"

Transkriptio

1

2 2 MESTARIASUKAS Vanhoissa kartoissa Järvenpään kylä on mainittu jo 1500-luvun puolivälissä sekä suomen- että ruotsinkielisellä nimellä. Silloin Järvenpäässä oli luultavasti kahdeksan taloa. Isojako ja torpparilaitoksen synty 1700-luvulla lopussa edisti väestön toimeentuloa ja lisääntymistä Järvenpäänkin alueella. Vuonna 1840 Järvenpään kylässä oli jo 434 ja Vanhassakylässä 344 asukasta. Seuraavan vuosisadan puolelle tultaessa Järvenpään väkiluku kasvoi reilusti yli tuhannen. Tänä päivänä Järvenpää on erittäin merkittävä ja kehittyvä kaupunki pääkaupunkiseudulla. Järvenpään Mestariasunnot on lyhyen historiansa aikana antanut tuhansille järvenpääläisille kodin. Vaikka Mestariasunnot täytti vasta kymmenen vuotta, on useat yhtiön omistamat kiinteistöt paljon vanhempia. Kun Järvenpäästä tuli kaupunki vuonna 1967 oli Järvenpään asukasluku Pari vuotta myöhemmin Järvenpään kaupungin rakennuttamien "Mestariasuntojen" määrä oli 58. Nyt Järvenpäässä asuu yli 37 P Ä Ä K I R J O I T U S tuhatta asukasta ja Mestariasuntojen määrä on noin 1500 asuntoa. Asukaslukuun suhteutettuna Mestariasuntojen määrä on pysynyt likipitäen samana. Tällä hetkellä Mestariasunnoissa asuu reilut 7 % järvenpääläisistä. Mestariasunnot onkin Järvenpään suurin asunnontarjoaja. Mestariasukastoiminnan tavoitteena on edistää vuokranantajan ja vuokralaisen välistä tiedonvälitystä, luottamusta sekä lisätä keskinäistä vastuuntuntoa ja yhteistyötä taloa koskevissa asioissa. Tästä yhteistyöstä Mestariasunnoissa on näyttöä mm. parasta aikaa käynnissä oleva Paras piha kilpailu. Pihakilpailun panokset kovenee, koska viime vuoden kisasta saatu palaute on ollut pelkästään myönteistä ja rohkaisevaa jatkamaan piha-alueiden kunnostus- ja parannustoimia yhteistyössä Mestariasukkaiden kanssa. Useat Mestariasukkaat ovat alkuperäisiä asukkaita asumassaan kiinteistössä ja huoneistossa. Tämä kertoo niin vuokralaisen kuin vuokranantajan tyytyväisyydestä. Vaikka omistusasuminen onkin tällä hetkellä myötätuulessa matalan korkotason ansiosta, on vuokra-asumiselle edelleen paikkansa suomalaisessa asumiskulttuurissa. Tätä asumiskulttuuria parhaimmillaan Mestariasunnot toteuttaa nyt ja tulevaisuudessa. Toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi Haluatko vaihtaa asuntoa toisen Mestariasukkaan kanssa? Mestariasuntojen kotisivuille, osoitteeseen on avattu yhtiön asukkaille tarkoitettu asunnonvaihtoilmoituspalvelu. Ilmoituksen voi jättää täyttämällä internet-sivuilla olevan lomakkeen tai tässä lehdessä olevan ilmoituskaavakkeen. Palvelun avulla pyrimme auttamaan asukkaitamme löytämään itselleen ja perheelleen kuhunkin elämäntilanteeseen sopivan mestariasunnon ja -asumismuodon. Miten asunnonvaihto sujuu käytännössä? Jättämäsi ilmoitus päivitetään internet-sivuille noin viikon kuluessa. Lisäksi ilmoitukset julkaistaan seuraavassa Mestariasukaslehdessä. Vaihtoihin halukkaat mestariasukkaat voivat täten ensin olla yhteydessä keskenään ja sopia käytännön asioista. Seuraava askel on ottaa yhteyttä Mestariasuntoihin. Ennen asunnonvaihtoa Mestariasunnot tarkistaa, ettei vaihdolle löydy esteitä. Oman asunnon tiedot MESTARIASUNNONVAIHTOILMOITUS Alue (Esim. Kinnari): Asuntotyyppi: Kerrostalo Rivitalo Senioriasunto Pinta-ala: Huoneiden määrä: Vuokra: Lisätietoja omasta asunnosta: Etsimäsi asunnon tiedot (Kerro mistä ja millaista asuntoa etsit) Omat tiedot Nimi: Osoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Asunnonvaihtoilmoitukset on tarkoitettu Mestariasuntojen asukkaille, jotka haluavat vaihtaa vuokra-asuntoa keskenään. Ilmoitukset julkaistaan mestariasuntojen kotisivuilla osoitteessa sekä seuraavassa Mestariasukaslehdessä. Ilmoitukset ovat ilmaisia. Vakuutan, että antamani tiedot ovat oikeita Allekirjoitus: Leikkaa ilmoitus ja postita se osoitteeseen: Leikkaa irti ja postita Järvenpään Mestariasunnot, PL 105, Järvenpää Huom! Ilmoituksen voi jättää myös Internetissä osoitteessa: Huoneenvuokrasuhteen käsite ja vuokralaisen velvollisuudet huoneiston hoitamisessa Huoneenvuokrasuhde syntyy sopimuksella, jossa vuokranantaja luovuttaa rakennuksen tai sen osan (huoneiston) vastiketta (vuokraa) vastaan vuokralaisen yksinomaiseen hallintaan. Vuokranantajan pääasialliset velvollisuudet ovat huoneiston oikea-aikainen luovuttaminen vuokralaisen käyttöön sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia, jollei muuta kunnosta ole sovittu. Vuokralaisen pääasialliset velvollisuudet ovat vuokrien oikea-aikainen maksaminen ja huoneiston huolellinen hoito. Huoneiston huolellisen hoidon puute saattaa aiheuttaa vuokralaiselle vahingonkorvausvelvoitteen ja mahdollisesti vuokrasopimuksen purkamisen. Vuokralainen vastaa myös siitä vahingosta, jonka huoneistossa vuokralaisen luvalla oleskelevat henkilöt tahallisesti tai laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttavat huoneistolle. Vuokralainen ei ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen, jos on sovittu, että vuokranantaja vastaa huoneiston kunnosta ja kunnossapidosta. Vuokranantajan kunnossapitovastuu on pääsääntö, josta voidaan vain sopimuksin poiketa. Vuokralaisen on kuitenkin viipymättä ilmoitettava vuokranantajalle huoneiston vahingoittumisesta tai sellaisesta puutteellisuudesta, jonka korjaamisesta vuokranantaja on vastuussa. Vuokralainen, joka laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa, vastaa ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta. Asunto-osakeyhtiön käsite ja osakkaan velvollisuudet huoneiston hoitamisessa Asunto-osakeyhtiössä osakkaalla on oikeus hallita osakeomistuksensa perusteella tiettyä huoneistoa ja muita tiloja, jotka yhtiöjärjestyksessä on merkitty osakashallintaan kuuluviksi tiloiksi. Osakas ei saa omistukseensa osakeomistuksen perusteella hänen hallittavakseen yhtiöjärjestyksessä merkittyjä tiloja, vaan yhtiön kiinteistön, tontin ja sillä olevat rakennukset omistaa asunto-osakeyhtiö. Rakennuksen ja sen huoneistojen kunnossapitovastuu on toisenlainen kuin huoneenvuokrasuhteessa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön kesken. Jos kunnossapitovastuusta ei ole määrätty yhtiöjärjestyksessä, määräytyy se asuntoosakeyhtiölain perusteella, jolloin osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakeomistuksen perusteella hallinnassaan olevat yhtiöjärjestyksen mukaiset tilat. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat huoneiston sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut sellaiset lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin. Osakkeenomistajan on ilmoitettava viivytyksettä yhtiölle sellaisesta huoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle. Vastineeksi osakehallinnassa olevien tilojensa osalta osakas on velvollinen maksamaan yhtiölle kuukausittain yhtiöjärjestyksen mukaan määräytyvää vastiketta, jolla katetaan yhtiön juoksevat menot. Vuokralaiseksi vai asunto-osakeyhtiön osakkaaksi Suomessa vuokralla asu- misella on vahvat perinteet ja se on suosittu asumismuoto. Yleishyödyllisen vuokranantajan asunnossa asuminen on turvallinen asumismuoto. Vuokra-asumisessa asukkaan ei tarvitse sitoa varoja osakkeiden hankintaan eikä suorittaa ennakoimattomia kiinteistön hoitoon liittyviä kustannuksia. Kunnalliset ja muut yleishyödylliset vuokranantajat JÄRVENPÄÄN voivat periä pääsääntöisesti ainoastaan ns. omakustannusvuokraa ja saman vuokranantajan kohteiden vuokria voidaan pitää kohtuullisina erilaisilla tasausjärjestelmillä. Vastaava lakimies Jorma Turunen Lakiasiaintoimisto Jorma Turunen MESTARIASUNNOT OY KODIKASTA VUOKRA-ASUMISTA ETSITKÖ KOTIA? Mestariasunnoissa voit asua koko elämäsi. Olet sitten opiskelija, perheellinen, yksin asuva aikuinen tai yli 65-vuotias seniori. Tutustu kohteisiimme ja täytä asuntohakemus osoitteessa: tai tilaa hakemus asiakaspalvelustamme arkisin klo 9-15 numerosta (09) JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY Järvenpään suurin asunnontarjoaja

3 Mestariasuntojen perustamisesta ja poimintoja kymmenvuotistaipaleelta Pentti Virtanen, Mestariasuntojen hallituksen puheenjohtaja Järvenpään kaupunki aloitti vuonna 1991 vuokrataloyhtiöidensä hallinnon kehittämisen. Kaupunginhallitus päättikin selvittää asiaa laajemmalti ja asetti työryhmän laatimaan selvityksen yhden, kaupungin koko vuokrataloyhtiökannan kattavan yhtiön perustamismahdollisuuksista. Työryhmä teki laajan ja kattavan selvitystyön käyttäen hyväkseen jo aiemmin yhtiöittämisen toteuttaneiden Tuusulan, Keravan ja Vantaan kokemuksia asiasta. Työryhmän tekemien laajojen lisäselvitysten jälkeen Järvenpään kaupunginvaltuusto teki kokouksessaan periaatepäätöksen kaupungin 100 %:sti omistamien kiinteistöyhtiöiden sulauttamisesta yhdeksi yhtiöksi. Tätä voidaankin pitää lähtölaskentana Järvenpään Mestariasunnot Oy:n syntymiselle. Kaupunginvaltuuston päätökseen oli vaikuttanut kaupungin omistamien eri kiinteistöyhtiöiden hajanainen hallinnointi, sillä eri yhtiöt olivat käyttäneet eri isännöitsijöitä. Lisäksi osa kaupungin kiinteistöyhtiöistä oli lähes selvitystilassa. Jatkamalla entiseen malliin kaupunki olisi joutunut sijoittamaan joihinkin yhtiöihin taloudellisesti melko suuria summia. Näin olikin tapahtunut jo keväällä 1993, kun kaupunki joutui konkurssin välttämiseksi korottamaan omia pääomiaan kuudessa kiinteistöosakeyhtiössään. Tämä tapahtui kirjaamalla osa ns. tertiäärilainoista yhtiöiden omien pääomien korotuksiksi. Fuusioimalla voitiin välttää kaupungin laajemmat tukitoimet. Fuusioimalla vuoroin taloudellisesti hyviä ja huonoja yhtiöitä voitiin kaupungin taloudellinen panostus pitää mahdollisimman minimissä. Fuusioyhtiöiden keskitetympi hallinto tarjoaa erittäin tehokkaat mahdollisuudet järkevään taloussuunnitteluun, talouden seurantaan ja raportointiin, mikä on tietenkin omistajan, tässä tapauksessa kaupungin, etu. Virallinen syntymäpäivä Ensimmäinen kaupparekisterimerkintä Järvenpään Mestariasunnot Oy:stä löytyy päivämäärältä Alkutaipaleelta Tällöin on kaupungin aiemmin perustama ja myöhemmin tarpeettomaksi osoittautunut Kiinteistö Oy Järvenpään Vapaaajankeskus-niminen yhtiö muutettu nimelle Kiinteistö Oy Järvenpään Mestariasunnot. Tätä päivää voidaankin pitää Mestariasuntojen virallisena syntymäpäivänä. Ennen kuin tähän päästiin, oli tehty mittava valmistelutyö kaupungin asunto- ja teknisessätoimessa. Marraskuussa 1994 pidettiin Vapaa-ajankeskuksen yhtiökokous, jossa muutettiin yhtiöjärjestystä siten, että yhtiötä voitiin käyttää fuusiomenettelyn vastaanottavana yhtiönä. Samassa kokouksessa päätettiin muuttaa yhtiön nimi Kiinteistöyhtiö Järvenpään Mestariasunnoiksi. Tammikuussa 1995 muutettiin yhtiöjärjestystä siten, että yhtiön henkilöstö voitiin saada kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin. Kiinteistö Oy Järvenpään Mestariasuntojen ensimmäinen hallitus piti ensimmäisen kokouksensa helmikuun toisena päivänä Tässä kokouksessa yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin rakennusmestari Paula Soudunsaari, joka siirtyi virkavapaalle teknisen viraston valvovan rakennusmestarin tehtävistä. Toimintansa alussa Mestariasunnoilla ei ollut tuloja. Yhtiö alkoi saada tuloja vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäiset yhtiöt saatiin fuusioitua ja vuokratulot siirtyivät Mestariasuntojen tuloiksi. Kaupunki päätti maksaa yhtiölle korvauksena asioitten hoitamiseen tarvittavat varat. Asia hoidettiin siten, että kaupunki merkitsi 185 kpl yhtiön osakkeita, joiden nimellisarvo oli markkaa. Yhtiön hallintaan siirtyi kesäkuun alusta 1995 ensimmäinen vuokratalo: Välskärinkatu 25. Kiinteistö käsitti kaksi rivitaloa, joissa oli yhteensä kuusitoista asuntoa. Tontti vuokrattiin kaupungilta ja rakennukset ostettiin irtaimena omaisuutena. Samalla käynnistettiin rakennusten peruskorjaustyöt. Hallituksen toinen kokous pidettiin saman vuoden kesäkuun viidentenätoista päivänä. Silloin voitiin tehdä päätös ensimmäisistä fuusioista. Yhtiön maksuvalmius oli vuoden 1996 alkupuolella heikko, kunnes heinäkuussa fuusiosopimuksen täytäntöönpanoluvan saaneista yhtiöistä ylijäämäisin, Pöytäalhontie 95, pelasti tilanteen. ATK-laitteet ja -ohjelmat pystyttiin maksamaan, ja yhtiön toiminnan käynnistämiskuluihin kaupungilta saadun mk:n lainan nosto voitiin siirtää vuoden 1997 puolelle. Yhtiön rahoituksellinen asema parani jatkossa niin, ettei lainaa tarvinnut nostaa myöhemminkään. Yhtiön kumulatiivinen maksuvalmius oli vuoden 1996 lopussa ,95 mk ylijäämäinen, kun kaikkien 36 sulautuvan yhtiön taseet oli yhdistetty yhtiön kirjanpitoon. Tässä vaiheessa oli selvästi havaittavissa, että Mestariasunnot pystyy huolehtimaan täysimääräisesti omasta taloudellisesta ja muusta vastuustaan vuokratalojen talouden tervehdyttämiseksi pitkäjänteisellä tavalla. Vuoden 1996 marraskuun alussa yhtiön palveluksessa aloitti kirjanpitäjänä Airi Grönroos (nykyinen Salonen) ja vuokranvalvojana Leena Huhtamaa. Nimenmuutos Järvenpään kaupunki asetti työryhmän tutkimaan kaupungin koko vuokrataloyhtiökannan yhtiöittämistä samaan yhtiöön. Työryhmään kuuluivat puheenjohtajana kansliapäällikkö Pentti Ikävalko, sekä jäseninä kaupungininsinööri Kauko Asumalahti, kaupunginlakimies Viljo Nieminen, asuntosihteeri Kirsti Eronen (nyk. Ruislehto) ja sihteerinä hallinto-asiainsihteeri Marjatta Bockström. Työryhmän tehtävänä oli antaa selvitys kaupunginhallitukselle mennessä. Vaarinkatu 12 kiinteistö oli ensimmäisten yhtiöiden joukossa jotka fuusioitiin Mestariasuntoihin. Vuonna 1997 yhtiön nimi muutettiin nykyiseen muotoon Järvenpään Mestariasunnot Oy:ksi ja merkittiin kaupparekisteriin Samana vuonna yhtiön hallitusta laajennettiin, kun mukaan valittiin ensikertaa myös asukasedustajat ja virkamiesjäsenet vaihtuivat luottamustoimenhaltijoihin. Vuosi 1998 oli toinen fuusion jälkeinen täysipainoinen toimintavuosi. Yhtiön henkilöstö kasvoi kolmesta kuuteen. Tehtävistä asukasvalinta siirrettiin kaupungin Yhtiökokous valitsi kaupunginhallituksen esityksestä yhtiön ensimmäiseen hallitukseenseuraavat henkilöt: kaupungininsinööri Kauko Asumalahti (puheenjohtaja), kaupunginlakimies Viljo Nieminen, valvova rakennusmestari Paula Soudunsaari, eteisvahtimestari Pentti Virtanen ja isännöitsijä Heikki Jääskeläinen. Ensimmäisessä vaiheessa 1995 aloitettiin viiden ensimmäisen yhtiön kohdalta toimenpiteet näiden fuusioimiseksi Mestariasuntoihin.Toimenpiteet aloitettiin kiinteistöosakeyhtiöiden Jampankoivu, Jampanpihlaja, asuntotoimistolta yhtiölle. Samoin tekninen isännöinti siirtyi kahta vuokranmääritysyksikköä lukuun ottamatta yhtiölle. Jatkuu sivulla 10 Asuntokannan saneeraukseen on Mestriasunnot panostanut viime vuosina hyvin voimakkaasti. Jampanmänty, Pihapuistonsalpa ja Vaarinkatu 12 osalta. Fuusio näiden yhtiöiden osalta saatiin virallisesti rekisteröityä Asukasdemokratian käynnistyttyä yhtiössä laajemmin 1997 valittiin yhtiön hallitukseen myös asukasedustajat ja virkamiehet jätettiin hallituksesta pois. Hallitus muodostettiin luottamushenkilöistä ja asukasjäsenistä kahdeksantena päivänä elokuuta.valituiksi tulivat: Pentti Virtanen puheenjohtajana, Heikki Jääskeläinen, Reino Kettunen, Terttu Sihvola, Rauha-Maria Mertjärvi, Jukka Riivari ja Harri Auvinen.

4 Juhlateltan pöydät täyttyivät juhlijoista. Vasemmalla senioriasukkaat Reino Pennanen ja Seija Wallenius. Tuula Rinteen tanssiorkesteri viihdytti juhlivia asukkaita. Yhtyeessä soittavat Tuula Rinne, Martti Heinonen, Reino Taurovaara sekä Hannu Koski. Kymmenen vuotta mestariasumista Janne Lahti, kirjoittaja ylläpitää Mestariasuntojen verkkosivustoa Järvenpään Mestariasunnot Oy täytti tänä kesänä 10 vuotta. Vaikka osa tämän päivän mestariasukkaista on asunut kodeissaan jo ennen Mestariasuntojen virallista syntymäpäivää, , asukkaiden ja asukastoiminnan näkökulmasta katsoen paljon on muuttunut juuri Mestariasuntojen ensimmäisen kymmenvuotistaipaleen aikana. Tärkeimpänä muutoksena on vuosien varrella ollut siirtyminen kohti entistä parempaa tiedonvälitystä, luottamusta ja yhteistyötä kunkin mestariasukkaan taloa ja asumista koskevissa asioissa. Asukastoiminnan aktivoitumisen taustalla on ollut laki yhteishallinnosta, mutta tärkeimpänä voimana on pykälistä riippumaton tahto mukavampaan ja viihtyisämpään asumiseen sekä asukkaiden ja Mestariasuntojen väliseen yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen. Juhliessa tulee nälkä. Risto Helle tutustuu ruokatarjontaan. Alkuillasta maltettiin vielä istuskella pöytien ääressä. Mestariasukastoiminnan kehittämisen merkittävänä tapahtumana voidaan pitää ensimmäistä asukashallituksen kokousta, joka pidettiin Tämän kokouksen pohjalta syntyi malli, jossa asukashallitukseen kuuluu yksi edustaja jokaisesta asukastoimikunnasta. Tällä hetkellä asukashallituksessa on 34 jäsentä. Asukashallitus kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Asukashallituksen tehtäviin kuuluu käsitellä talousarvio, antaa lausunto vuokranmäärityksestä sekä ottaa kantaa ja suunnitella asioita yleisellä tasolla. Kuluneiden neljän vuoden aikana asukastoiminta on aktivoitunut ja vakiinnuttanut asemansa osana Mestariasuntojen toimintaa. Monia arvokkaita kehitysehdotuksia on syntynyt nimenomaan asukashallituksen ehdotusten ja kokousten pohjalta. Neljä vuotta aktiivisia asukastyöryhmiä Vuonna 2001 perustetun asukashallituksen jäsenet halusivat alusta alkaen keskittyä pohtimaan, suunnittelemaan ja valvomaan oman mielenkiintonsa mukaisia asioita. Tämän johdosta asukastoiminnan aktiivit perustivat viher-, huolto- ja siivoustyöryhmät seuraamaan huollon ja siivouksen sopimusten toimivuutta, antamaan palautetta ja tekemään parannusehdotuksia. Väestönsuojelutyöryhmä on laatinut ja järjestänyt yhdessä Pelastuslaitoksen kanssa taloturvallisuuskoulutusta. Taloustyöryhmä haluaa kulut kuriin, remonttiryhmä asumisviihtyvyyden paremmaksi. Pressiryhmä haluaa välittää tämän lehden kautta asukkaita kiinnostavaa tietoa, luoda me-henkeä ja antaa tilaa avoimelle keskustelulle. Aktiiviselle asukkaalle työryhmät ovat antaneet paljon vaikutusmahdollisuuksia. Pihakilpailusta muodostumassa perinne Mestariasukastoiminnan pohjalta syntyi idea pihakilpailusta. Tämä perinteisen talkootoiminnan jatkeeksi kehitetty ajatus asukkaiden kannustamiseksi oman elinympäristönsä viihtyvyyden lisäämiseksi on saanut tulta alleen ja on vähitellen muodostumassa perinteeksi. Pihakilpailun idea on yksinkertainen: kunkin talon asukastoimikunnan esityksen perusteella Mestariasunnot on toimittanut pihapiirin kunnostukseen mm. multaa, kukkia, maalia, puutavaraa, hiekkaa jne. Tämän jälkeen asukkaat ovat itse muokanneet pihapiirinsä suunnitelmansa mukaiseksi. Parhaiten onnistuneet on palkittu lahjakortein, joilla on voinut hankkia pihapiiriin jotakin ylimääräistä mukavaa. Vuoden 2004 kilpailun voitti Jampankaari 15 ja 17 asukastoimikunta loistavilla ponnistuksillaan. Tämän vuoden pihakilpailun tuloksia odotetaan vielä tätä artikkelia kirjoitettaessa jännityksellä. Kaikki Mestariasuntojen kohteet kesän aikana kiertäneenä täytyy todeta, että asukastoimikunnat ovat saaneet lukuisissa kohteissa paljon aikaan. Asukastoiminnan tulevaisuus: kohti viihtyisämpää asumista Vuosien varrella Mestariasuntojen asukastoiminnan aktiiveja haastatellessani esille on noussut asukkaiden elinympäristön, kuten pihapiirin ja kiinteistön yhteisten tilojen, viihtyvyyden lisääminen sekä se, miten kaikki asukkaat saataisiin aktivoitua yhteisiin toimiin. Kun nämä asiat ovat onnistuneet hyvin, on samalla kasvaneet myös asumismukavuus ja turvallisuuden tunne. Asukastoiminta vaatii aina jonkin verran oma-aloitteisuutta - talkoita ei esimerkiksi voi järjestää ilman, että niistä joku ilmoittaa ja pyytää tarvittavia työkaluja ja tarpeita isännöitsijältä. Asukashaastattelujen mukaan esim. talkoisiin osallistutaan kuitenkin enemmän kuin mielellään ja niiden kautta syntyvät kontaktit naapureihin ja pihapiirin asukkaisiin mielletään arvokkaiksi. Jokaisen mestariasukastoimikunnan neljävuotisen historian jaksolta löytyy merkittäviä asuinympäristön viihtyvyyttä parantavia yhteisiä toimenpiteitä. Näyttää kuitenkin siltä, että tavoite uusien asukasaktiivien löytämiseksi omasta ympäristöstä on monille asukastoimikunnille hiukan haasteellisempi asia. Asukastoiminta voi olla muutakin kuin talkootoimintaa - vapaamuotoisten pihatapahtumien järjestäminen esimerkiksi jonkun pelin muodossa voi auttaa arempia asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan. Kunkin taloyhtiön asukastoimikunta voi vapaasti käyttää luovuuttaan ja kokeilla erilaisia lähestymistapoja. Asukastoimikunnat toivat terveisensä Mestariasuntojen 10-vuotisjuhliin Kesäkuun 2. päivä järjestettiin Järvenpään Matkailukeskuksessa Vanhankylänniemessä Mestariasuntojen 10-vuotisjuhlallisuudet asukasaktiiveille. Ennen varsinaista juhlatilaisuutta asukkailla oli mahdollisuus tutustua Haltianpolku 12:een valmistuviin kattohuoneistoihin Jampassa. Haltianpolun uudisrakentaminen ja perusparannustyöt on ollut Mestariasuntojen vuoden 2005 aikana toteutetuista hankkeista suurin, joten asukasaktiivit olivat luonnollisesti kiinnostuneita sen etenemisestä ja saavutetuista tuloksista. Varsinaisessa juhlatilaisuudessa Mestariasuntojen toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi sekä hallituksen puheenjohtaja Pentti Virtanen loivat lyhyen katsauksen Mestariasuntojen 10-vuotiseen historiaan. Juhlapuheiden jälkeen tilaisuudessa oli tarjolla kevyt illallinen sekä elävää musiikkia. Asukashallituksen jäsenet vaihtoivat kuulumisiaan ja ajatuksiaan sekä keskenään että Mestariasuntojen henkilökunnan kanssa. Keskusteluissa välittyi jälleen monta rakentavaa ideaa ja ajatusta asukastoimintaan ja mestariasumiseen liittyen.

5 ASUKASHALLITUKSEN JÄSENET 2005 talon osoite vars. jäsen varajäsen Välskärinkatu 25 Saara Manninen Eila Puruskainen Mittarikatu 6 Elise Tirri Lempi Lunden Polvipolku 3 Reino Pennanen Anja Virtanen Auertie 9 Reino Vauhkonen Jouko Kaljunen Naavatie 4-6 Hilma Lassinniemi Manu Hämäläinen Pellavapirkka Airi Kauppala Niina Aittasalo Pöytäalhontie 72 Toivo Kulmala Petri Helmi Haltianpolku 6 Anne Autere Marja-Liisa Alander Haltianpolku 14 Martti Vieri Pekka Neuvonen Sauvakatu 8 Leena Kervinen Anne Mantere Jampankaari 6 Paul Lindholm Katja Kurki Haltianpolku 12 Martti Vieri Pekka Neuvonen Sauvakatu 6 Leena Kervinen Anne Mantere Hallintokatu 7 Hilkka Metsälä Päivi Tormas Jampankaari 11 Tanja Holopainen Kaija Pesonen Pöytäalhontie 95 Tuula Talja Harri Björkstedt Pöytäalhontie 97 Harri Eronen Alpo Kauranen Pajalantie 39 Leena Kervinen Anne Mantere Puistotie 26 Niina Häkkinen Hanna Puura Jampankatu 9 Arto Olmala Päivi Lehtinen Jampankatu 11 Arto Olmala Päivi Lehtinen Vaarinkatu 12 Hannes Kainsalo Kauko Krankkala Kartanontie 5 Kristiina Åkerlund Järvipuistonkatu 7 Kari Pohjonen Sauvakatu 7 Leena Kervinen Anne Mantere Seutulantie 11 Sven-Erik Lehtonen Vesa Kokko Ruukkukatu 2 Jari Järvinen Ritva Seppälä Jampankaari 15 Liisa Tiuraniemi Marja Katve Jampankaari 17 Liisa Tiuraniemi Marja Katve Ruukkukatu 4 Jari Järvinen Ritva Seppälä Lähteenkuja 1 Jari Hellgren Vesa Helenius Ruukkukatu 6 Jari Järvinen Ritva Seppälä Haltianpolku 21 Sirpa Veijonen Raija Virta Haltianpolku 23 Sirpa Veijonen Raija Virta Maljakatu 17 Marko Niskanen Suvi Knuutinen Suksitehtaankatu 3 Marko Willström Teija Jokela Seutulantie 9 Sven-Erik Lehtonen Vesa Kokko Torpantie 31 Jaana Suopellonmäki, pj Jukka Heikkinen Pellonkulmantie 27 Esko Marttinen Markku Borèn Wärtsilänkatu 18 Maria-Leena Valkonen Anja Koli Nummikatu 16 Pauli Taipale Pasi Vaakanainen Nummikatu 18 Pauli Taipale Pasi Vaakanainen Maljakatu 22 Tuija Hytti Sirkka Viitanen Pellonkulmantie 6 Kirsi-Marja Juurinen Katriina Ylinen Vöyrinkatu 12 Juha Ikonen Marja Salo ST RIT S R Maljakatu 22:n vuonna 1992 valmistuneet puujulkisivut maalattiin tänä kesänä. Tasaisen vaaleanharmaat talot saivat uutta värikkäämpää keltaista, punaista ja harmaata väriä. Onnistuneesta värisuunnitelmasta vastasi Arkkitehtitoimisto Mirja ja Pekka Koski-Lammi Oy. Talot maalattiin kestäväksi todetulla öljypetrolimaalilla ja urakan toteutti kohteen alueurakoitsija Hanoor Oy Järvenpäästä. J TUKSI PI ST Suksitehtaankatu 3 Teija Jokela Suksitehtaankatu 3:n piha on saanut kesän 2005 aikana uuden ja raikkaan ilmeen. Juhannusta edeltäneellä viikolla alkanut perusteellinen mylläys on nyt saatu onnellisesti päätökseen, kun elämme elosyyskuun vaihdetta. Sanonta kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, pitää todellakin paikkansa ja tässä kohtaa voisin todeta, että poikkeaminen paikan päällä, tutustuminen pihaamme henkilökohtaisesti, on paras tapa kokea se tunnelma, joka välittyy kaikkien aistien välityksellä - nähdä kauniit, vehreät istutukset, puolikaaret, jotka toistuvat eri osissa pihaamme myös muurikiveyksissä, haistaa pensaiden alle levitetyn kuorikatteen pihkainen tuoksu, kuulla leikkivien lasten ilo ja riemu, kun he kirmaavat hiekkalaatikon tuntumassa ja ottavat välillä vauhtia keinuissa. Tuntea alkusyksyn auringon lämpö ja kuinka se edelleen hyväilee taloamme koko päivän aina laskuunsa saakka. Positiivisesti poutainen päivä ja tekeehän se sadekin kasveille ja luonnolle hyvää... Ehkäpä maistaa kirpeä marja pihlajasta ja omenapuiden satoa vielä odotellessa, näitä iloisia ihanuuksia saimme kaksi kappaletta ja niistä olemme kovin iloisia, sattua sopivasti vaikkapa kahvikupposelle antaumuksella pystyttämäämme grillikatokseen, jonka kohdalla todella pätee hiukan muokkaamani Vanhempien ahkeroidessa uusi pihakivetys tarjosi levähdyspaikan pikku talkoolaisille. sanonta pitkään ja hartaasti pähkäilty on lähestulkoon joskus valmiiksi ährätty. Ehkäpä juuri tuo yhdessä pohtiminen, suunnittelu ja visiointi ovat juuri ne seikat, jotka nousevat mieleeni ensimmäisenä tämän pihaprojektin tiimoilta. On ollut ilo - ja toisinaan väsymyksen kauhistus tehdä yhteisen hyvän nimissä töitä asiantuntevien ja innostuneiden puutarhureiden kanssa. Heidän osaamisensa ja konkreettinen käsialansa näkyy nyt ja tulevina vuosina kotipihamme ilmeessä, jonka me aktiiviset asukkaat olemme sitoutuneet ylläpitämään ja tarvittaessa jälleen kohentamaan. Omasta puolestani lausun kiitoksen sanat kaikille projektiin osallistuneille, kun myöhemmin syksyllä kokoonnumme kotoisaan illanviettoon ja nostamme maljan iloiselle yhteistyölle, kirpeänsuloiselle syksylle ja pihamme uudelle kukoistukselle. Jampankaari 15:n ja 17 vesikaton uusiminen Vuonna 1991 valmistuneiden Jampankaari 15:n ja 17:n vesikattomateriaalina on käytetty sementtilevykuitua. Silloin oli jo kielletty asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa, jota vanhemmissa levyissä oli käytetty. Jälkeenpäin on todettu, ettei korvaavaa yhtä kestävää materiaalia onnistuttu löytämään tilalle. Näitäkin kattoja oli jouduttu jatkuvasti korjaamaan levyjen särkyessä. Näistä neljästä talosta puuttuivat lisäksi räystäät ja parvekkeet kastuivat aina sateella kunnollisen katon puuttuessa. Mestariasunnot päätti tehdä peltikatteen, jatkaa räystäitä ja tehdä parvekkeille harjakatot. Työ toteutettiin alkukesästä 2005 ja työn urakkakilpailun voitti Kenno Rakenne Oy. Jampankaari 2 ja 4:n perusparannustyöt ovat alkaneet. Jampankaari 2:n kaikki asunnot on vuokrattu Adultalle opiskelija-asuntokäyttöön. Molemmat talot saavat uuden upean ulkoisen ilmeen niin julkisivujen kuin tulevan harjakattoisen vesikaton osalta. Jampankaari 2:n julkisivutyöt valmistuvat marras-joulukuun vaihteessa. Jampankaari 4 tullaan muuttamaan vanhusten palvelutaloksi, jossa huonokuntoisille vanhuksille on tarjolla asunnon lisäksi hoivapalvelua sekä ympärivuorokautinen päivystys. Suunnittelutyö on jo käynnissä ja tavoitteena on, että hanke valmistuu vuoden 2006 lopulla.

6 6 MESTARIASUKAS Tervetuloa Järvenpään kaupungin nettisivuille Järvenpään kaupungin uudet nettisivut (www.jarvenpaa.fi) avattiin käyttäjille heinäkuun lopulla. Sivut on toteutettu yhteistyössä vammalalaisen Netland Oy:n kanssa. Sivuston päivitys on uudistuksen myötä hajautettu. Muutaman päivittäjän sijasta sivustoa ylläpitää oman toimensa ohella lähes 100 kaupungin työntekijää. Uusi sivusto on pyritty rakentamaan käyttäjä- ja kohderyhmälähtöisesti siten, että sivuston käyttäjän ei tarvitse tuntea kaupungin organisaatiota. Palvelut ja muut sisällöt on ryhmitelty eri ikäryhmiä edustaville käyttäjille (lapset, nuoret, aikuiset, ikäihmiset). Lisäksi on oma sisältökokonaisuutensa matkailijoille ja yrittäjille. Päätöksenteko-linkin alta löytyvät kunnallisen päätöksenteon kannalta tärkeät asiat, kuten tiedot eri luottamuselinten sekä kuntaorganisaation toiminnasta, luottamuselinten esityslistat ja pöytäkirjat, strategisista lähtökohdista sekä toimintaa koskevat säännöstöt ja ohjeistot. Etusivulta löytyvät kaupungin ajankohtaiset asiat ja tapahtumat. Tapahtumakalenteri palvelee käyttäjiä tarjoten tietoa oman paikkakunnan tapahtumatarjonnasta. Kova rypistys vajaassa kahdessa kuukaudessa Internet-sivujen rakentaminen käynnistyi touko-kesäkuun vaihteessa päivitysohjelmiston käyttäjäkoulutuksella. Kesän kuluessa keskityttiin jo olemassa olevien sisältöjen siirtämiseen vanhasta uudelle sivustolle. Kehitystyö jatkuu edelleen läpi syksyn. Halusimme uuden sivuston kuntalaisten käyttöön mahdollisimman nopeasti, vaikkakin tiesimme, että kehitettävää riittää edelleen runsaasti. Luotamme siihen, että uusi sivusto palvelee asiakkaita jo näillä sisällöillä niin hyvin, että siirtyminen uuteen voitiin toteuttaa, kertovat atk-asiantuntija Liisa Dahlstedt ja viestintäpäällikkö Vappu Vienamo. Edelleen kehitettäviin alueisiin kuuluu mm. sähköisen asioinnin mahdollisuuksien lisääminen. Sähköisen asioinnin kehittäminen on pelkän uuden internetin rakentamista laajempi asiakokonaisuus, johon liittyy kaupungin toimintaprosessien hiominen ja sähköisen asioinnin istuttaminen näihin toimintaprosesseihin. Internet-projektin yhteydessä liitettiin sivuille ne sähköiset toimintamallit, jotka tässä vaiheessa pystyttiin toteuttamaan. Myös keskustelupalsta otetaan käyttöön myöhemmin. Internet-sivuston toiminnallisuutta, sisältöjä ja niiden ryhmittelyä kehitetään jatkossa käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Samalla Netlandin ohjelmistolla tuotetaan syksyn kuluessa myös uudet kaupungin sisäiset intranet-sivut sekä tämän jälkeen luottamushenkilöiden käyttöön tarkoitettu extranet-sivusto. Kunnallista päätöksentekoa voi seurata internet-sivujen kautta Jotta kuntalaisilla on mahdollisuus seurata ja vaikuttaa asioihin, tiedottaa kaupunki vireille tulevista, vireillä olevista ja päätetyistä asioista internet-sivuillaan. Avoimen vuorovaikutuksen ja vuorovaikutusmahdollisuuksien lisäämien on olennaisen tärkeää, sillä se on ainoa tapa tarjota asukkaille mahdollisuus seurata ja myös valvoa päätöksentekoa. Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien esityslistat tulevat etukäteen nähtäväksi kaupungin internet-sivuille. Myös pöytäkirjat julkistetaan mahdollisimman pian kokousten jälkeen. Sekä esityslistat että pöytäkirjat löytyvät sivustolta linkin "Päätöksenteko" alta. Kaupungin tiedotteet kertovat ajankohtaisista asioista etusivulta löytyvät kaupungin ajankohtaiset asiat, jotka voivat yhtä lailla liittyä kaupungin päätöksentekoon, palveluihin kuin harrastusmahdollisuuksiinkin. Alla esimerkki, joka kertoo hammashoidon tilanteesta. Järvenpäässä hammashoitoon on ollut pitkään melko vaikea saada aikoja, mutta uudenlaisen yksityisen yhteistyökumppanin kanssa jonoja on saatu purettua mukavasti: Järvenpään avannut uusi Osoitteessa on myös tapahtumakalenteri, johon kootaan perustiedot merkittävimmistä Järvenpään alueella järjestettävistä tapahtumista. Syksyn tapahtumatarjontaan kuuluvat mm. Sibelius-viikot ja Järvenpään teatterin klassikkonäytelmä Lemmenlakko. Monipuolisesti klassista ja kevyttä Kansainvälistä huippua edustavat tänä vuonna Sibelius-viikoilla norjalaisten viulisti - kapellimestari Arvid Engegårdin ja kontrabasisti Knut Erik Sundkvistin lisäksi italialainen viulisti Massimo Quarta ja brittisellisti Robert Cohen (kuvassa), joita kuullaan Helsingin kaupunginorkesterin solisteina Sibeliuksen 140-vuotisjuhlakonsertissa Järvenpää-talolla Ohjelmassa on Brahmsin konsertto viululle ja sellolle sekä Sibeliuksen 5. sinfonia, joka kuullaan Leif Segerstamin johtamana. Poimintoja tapah Sibelius-viikot ponnistavat vauhtiin 1. lokakuuta. Uudet tuulet puhaltavat Järvenpään Sibelius-viikoilla taiteellisen johtajan Teemu Kupiaisen johdolla: klassisen musiikin rinnalla kuullaan mm. kansanmusiikkia, jazzia ja lastenlauluja. Juhlaviikot jalkautuvat järvenpääläisten keskuuteen Ravintola Hevenin klubi-illassa paikallisten muusikoiden ja Sibelius-Akatemian jazzosaston kohdatessa. Sibelius astuu tuolloin kirjaimellisesti kapakkaan, sillä ohjelmassa on improvisaatioita ja jazztulkintoja Sibeliuksen musiikista. Sibelius-viikot toteutetaan entistä tiiviimmässä yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa. Lapsille suunnattua ohjelmaa edustaa konsertti Laula, leiki, kuuntele ja soita - Musiikin mahtia ei mikään voita!. Mukana musisoimassa, laulamassa ja leikittämässä Satu Sopanen ja Mari Kätkä sek joita. Eikä toki pidä unohtaa klassisempa sa - Järvenpään Sibelius-viikot 10 vuot temian puhallinorkesteri johtajanaan Ar Coriolan-alkusoitto, Bottesini: Grand d Eulenspiegel, Serenadi puhallinorkester Tutustu ohjelmaan (www.jarvenpa (www.lippupalvelu.fi). Järvenpään teatterin Lemmenlakko puhuttel Tämä 400 vuotta ennen ajanlaskum Meta4-jousikvartetti on perustettu Musiikkijuhlien festivaalikvarteti lukuisien Suomessa pidettävien fe sin festivaalilla sekä Grossramingi Meta4 voitti I palkinnon kansainv pailussa Moskovassa. Tämän lisä kinto kilpailujen parhaasta Shost koilla kvartetti esiintyy 6.10 klo 1 Järvenpää-talolla.

7 7 kaupunki tut nettisivut tumakalenterista Järvenpäässä hammashoidon jonoja puretaan kumppanuusratkaisulla Järvenpään kaupunki päätti ryhtyä radikaaliin hammashoidon jonojen purkuun solmimalla yhteistyösopimuksen yksityisen terveydenhuoltopalveluja tarjoavan yrityksen kanssa. Nyt potilaita hoidetaan kaupungin oman hammashoitolan tiloissa myös ilta-aikaan. Jonot lyhenevät ja tilat ovat todellisessa hyötykäytössä. Ratkaisu on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Hammashoidon tilanne Järvenpäässä on ollut pitkään hankala. Lääkäreiden virkoja ei ole saatu täytettyä siinä aikataulussa, kun laki kunnallisesta hammashoidosta ja siitä seuranneesta potilasmäärien lisääntymisestä olisivat edellyttäneet. Yhteistyö yksityisen Medone Oy:n kanssa käynnistyi maaliskuussa, ja maalis-kesäkuun aikana jonoa on Mannilantien hammaslääkäriasemalla saatu purettua lähes 400 potilaalla. 400 potilasta odottaa edelleen toimenpidettä ja määräaikaistarkastukseen on tulossa useampi sata potilasta. Vanhassa jonossa, jota nyt seulotaan, on noin 1000 potilasta. Heidän hoidon tarpeensa määritellään ensimmäisen käynnin yhteydessä. Yhteistyötä Medonen kanssa jatketaan ainakin niin kauan, kun tilanne saadaan normalisoitumaan, kertoo johtava lääkäri Mikko Oikkonen. Asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä siihen, että pystymme tarjoamaan hammashoitoa paremmin, ja nyt myös ilta-aikaan. Kunnan omana toimintana kunnallista hoitoa ei ole mahdollista järjestää iltaisin, sillä kunnalliset hammaslääkärit haluavat keskittää työnsä päiväsaikaan toteutettavaksi. Oikkosen mukaan vastaavanlaista palvelua on toteutettu muun terveydenhuollon kohdalla muuallakin Suomessa, mutta Järvenpäässä oltiin ensimmäisinä soveltamassa mallia hammashuoltoon. Sopimus Medonen kanssa on määräaikainen ja jatkuu pitkälle ensi vuoteen. Palvelun osto on itsessään kalliimpaa kuin omana tuotantona toteutettu hammashuolto. Mutta kun samalla ottaa huomioon tilan- ja ennen kaikkea laitteistojen käytön tehostamisen, voi yksityisenä palveluna toteutettavaa hammashuoltoa pitää kohtuullisen hintaisena. Jos kaikki hammaslääkärit työskentelisivät kaupungin palkkalistoilla, olisimme helposti siinä tilanteessa, että meidän pitäisi investoida lisätiloihin ja kalliisiin hammaslääkärintuoleihin ja muihin varusteisiin. Nyt tähän ei ole tarvinnut lähteä, kertoo Oikkonen. Oikkosen mukaan asiakaspalaute on ollut erittäin positiivista. "Yhteistyökuvion alussa kävimme Medonen kanssa joistakin asioista täsmentäviä toimintamalliin liittyviä keskusteluja, kuten luonnollista uuden asian käyttöönottovaiheessa on. Luonnehtisin toimintamallia enemmänkin kumppanuudeksi, jonka puitteissa yhteistyö on ollut erittäin hyvää ja toinen toistensa näkemykset huomioonottavaa. Ja hyvästä yhteistyöstähän hyötyvät ennen kaikkea hammashoidon asiakkaat." Myös KUUMA-kumppanuusasioita voi seurata netissä ä joukko Sibelius Akatemian opiskelia puolta: esimerkiksi avajaiskonsertista esiintyy Sibelius-Akavid Engegård. Ohjelmassa Beethoven: uo concertante, Richard Strauss: Till ille Es-duuri op. 7 a.fi) ja hanki liput Lippupalvelusta e yhä vuonna 2001, alunperin Mäntän ksi. Kesällä 2005 Meta4 esiintyy stivaalien lisäksi Sveitsissä Davossa, Itävallassa. Lokakuussa 2004 älisessä Dmitri Shostakovits-kilsi heille myönnettiin erikoispalakovits-tulkinnasta. Sibelius-Vii- 9 konsertissa The Rising Stars me alkua kirjoitettu Aristofaneen hävyttömän hauska näytelmä on yksi esitetyimmistä antiikin teksteistä. Eikä vähiten siksi, että sodat, terroriteot ja valtioiden sisäinen epäjärjestys ovat valitettavan totta ja medioiden kautta meitä lähellä. Myös sukupuolten välinen sota, erilaisuus sekä seksuaalisuus puhuttavat. Vuosikymmeniä jatkunut sodankäynti on uuvuttanut ihmiset. Naiset haluavat miehensä kotiin ja ovat valmiit tekemään kaikkensa, jotta arki palaisi. Ratkaisua sodan lopettamiseksi ehdottaa tahtonainen Lysistrate (suom. armeijan hajottaja), joka saa pian sekä omat että vihollisen naisväen mukaansa toimintaan rauhan puolesta. Teksti Aristofanes, ohjaus Taina Mäki-Iso, suomennos Pentti Saarikoski, lavastus ja pukusuunnittelu Teemu Loikas, musiikki Kirsi Jokela-Antikainen. Syksyn 2005 esitykset pe 2.9., la 3.9., su 4.9., pe 16.9., la 17.9., 23.9., Järvenpää-talon Kellariteatterissa arkisin ja la klo 19, su klo 16. Lipputiedustelut p Lemmenlakko, antiikin komedia sodasta ja rauhasta puhuttelee tänäkin päivänä. Järvenpään teatterin esitykset jatkuvat vielä syyskuun ajan. Marraskuun teatteri jatkaa esityksiään Charles Dickensin lämminhenkisellä koko perheen näytelmällä Saiturin joulu. KUUMA-kumppanuus on kuuden Keski-Uudenmaan kunnan, yrityselämän, oppilaitosten yhteistoimintaa, jossa Järvenpää on aktiivisesti mukana. Järvenpään lisäksi kuntina ovat mukana Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Yhteistyön kehittymistä voi seurata osoitteessa KUUMA-kumppanuudella edistetään asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita palvelevaa sujuvaa toimintaa yli kuntarajojen. Ohjelmatyön tavoitteena on vahvistaa Keski-Uudenmaan identiteettiä ja kilpailuasemaa sekä kehittää seutua vetovoimaisena ja omaleimaisena asuin- ja yritysympäristönä. Kunnista, oppilaitoksista, yrityksistä ja muista toimijoista on muodostettu toiminnallinen verkosto, joka työskentelee yli kuntarajojen kehittäen seudullisia yhteistyömalleja ja palveluja. Ohjelman tavoitteena on myös vahvistaa Keski-Uudenmaan seutukuntaidentiteettiä suhteessa pääkaupunkiseutuun. Yhteistä tahtotilaa, edunvalvontaa ja palvelutuotantoa KUUMA-yhteistyö etenee erilaisten hankkeiden kautta. Nämä liittyvät mm. elinkeinotoimintaan, koulutus-, kulttuuri- ja liikuntayhteistyöhön, kuntatekniikkaan, liikenne- sekä omistajapolitiikkaan, yleiskaavayhteistyöhön ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ajankohtainen ja yhteistyötä vaativa alue on alueen yhteinen liikennesuunnittelu, jossa tavoitteena on koota yhteiset mielipiteet liikenneverkoista, seutusuunnittelusta, tulevaisuuskuvista sekä joukkoliikenteen kehittämisestä. Radanvarsikunnissa tavoitteena on lisätä henkilöjunaliikenteen vuoroja. Erityisesti uuden oikoradan junavuorojen riittävyydestä on käyty vilkasta keskustelua, johon KUUMA-kunnat ovat aktiivisesti osallistuneet. Pyrkimyksenä yhteisessä liikennesuunnittelussa on KUUMAn liikenneverkon kokonaisvaltainen kehittäminen sekä edunvalvonta koko seutukuntaa koskevissa hankkeissa. Joukkoliikenteen osalta tavoitteena on saada aikaan eri toimijoiden yhteinen näkemys kokonaisratkaisuista ja vaihtoehtoisista toteuttamistavoista. Yhteistyössä kehitetään lippujärjestelmää ja parannetaan palvelutasoa. Tietoliikenteen puolella toteutetaan Uudenmaan laajakaistastrategiaa ja varmistetaan, että nopeat yhteydet ovat kaikilla alueilla mahdollisia.

8 Rakennuksen julkisivut kokivat melkoisen kohennuksen harjakattojen lisäksi. Kattoelementit Haltianpolulla nostettiin paikalleen isoina elementteinä. Rakentajien ja asukkaiden yhteinen juhla Jampassa Haltianpolku 12 ja 14 perusparannus- ja lisärakentamistyömaan harjannostajaisia vietettiin tiistai-iltapäivänä 31. toukokuuta. Mestariasunnot on laajentanut harjannostajaisia niin, että perinteisten kutsuttujen vieraiden lisäksi kutsutaan myös saneerattavien kiinteistöjen asukkaat harjannostajaisjuhlaan. Talon asukkaathan ovat niitä todellisia rakennuttajia, joille asuntoja rakennetaan tai kunnostetaan. Juhlapuheen piti kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Harjannostajaisia saatiin viettää hyvän sään vallitessa. Järvenpääläinen trubaduuri Markku Häkkinen viihdytti vieraita kitaransoitolla ja laulamalla. Tarjolla oli perinteisiin kuuluvaa hernesoppaa ja jälkiruuaksi kakkukahvit. Saneerattaviin huoneistoihin pääsi tutustumaan ja lapsille oli järjestetty kasvomaalausta. Juhlapuheen piti kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Hän oli kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että tasakattokaudella oli päässyt unohtumaan kattoarkkitehtuurin merkitys. Haltianpolun uudet harjakatot kauniine kaarineen ja parvekerakenteineen on sitä kaupunkimaisemaa, millä saadaan aikaan silmää miellyttävää rakennettua ympäristöä. Perinteisessä harjannostajaispuheessaan kohteen toteuttajille rakennuttajan, Järvenpään Mestariasuntojen, edustaja Antti Räty kiitti työmaan rakentajia siitä rankasta työstä jonka he ovat tehneet, jotta tätä työnjuhlaa voidaan nyt viettää. Suunnittelijoille hän antoi tunnustuksen onnistuneista ratkaisuista tämän tavanomaisesta poikkeavan kohteen toteutuksessa. Yhteistyö urakoitsijan kanssa on ollut toimivaa ja isännöitsijä Leena Huhtamaa sekä koko Mestariasuntojen henkilökunta ovat osaltaan tehneet kaikkensa tämän projektin onnistumiseksi. Arkinen työ jatkuu taas juhlien jälkeen ja tilaaja odottaa luottavaisena saavansa laadukkaan lopputuloksen urakan valmistuttua. Harjakorkeuden keväällä saavuttanut muutos- ja saneeraustyö on mittavin hanke yhtiön historiassa. Haltianpolku 12 katolle valmistuvat 7 asuntoa ovat ensimmäiset yhtiön rakennuttamat uudet asunnot. Kohteen kustannusarvio on kokonaisuudessaan noin 5 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisella lainoituksella vuokrankorotuspaineet remontin valmistuttua pystytään pitämään kohtuullisina. Matalasta vuokratasosta huolimatta asuntojen tulee tänä päivänä olla viihtyisiä, turvallisia ja asukkaiden tarpeita vastaavia. Hyvään lopputulokseen on pyritty laadukkailla ja kestävillä materiaalivalinnoilla. Rakennushankkeen tavoitteena on ollut perusparannuksen yhteydessä lisätä kysyttyjä pienasuntoja sekä parantaa rakennusten ja koko asuinalueen yleisilmettä. Kohteen hankesuunnittelu tehtiin loppuvuodesta Lisäkerrosten rakentaminen vaati kaavamuutosta, jonka Mestariasunnot käynnisti Kaavamuutoksen vahvistamisen jälkeen rakennussuunnittelu käynnistettiin vuoden 2003 lopulla. Urakoitsija valittiin kahden tarjouskilpailukierroksen jälkeen syksyllä Urakoitsijaksi valittu YIT Rakennus Oy aloitti työt Tämä Suomessa vielä toistaiseksi harvoin toteutettu lisäkerros-rakentaminen on ollut haasteellinen tehtävä urakoitsijalle. Työmaan Asukkaat oli kutsuttu harjannostajaisiin mukaan. Hernesoppa maistui. johdosta vastaava YIT:n Jukka Puuronen onkin saanut paiskia töitä tosissaan saadakseen työt etenemään aikataulun mukaisesti. Kohteen työmaainsinöörinä toimii Oili Varsamäki ja työnjohtajana Tapio Viemero. Työmaan kokonaisvahvuus on ollut parhaimpina päivinä yli 50 työntekijää. Ensimmäiset asukkaat muuttivat takaisin saneerattuihin asun- Eija Luuk muuton jälkeen. toihinsa 5. heinäkuuta. Urakoitsija on ilmoittanut poistuvansa tontilta marraskuun alussa, jolloin kaiken pitäisi olla valmista. Talojen asukkaat ovat asuneet remontin ajan Jampan alueella evakossa. Mestariasuntojen tähän käyttöön varaamissa huoneistoissa. Muuttotavaroiden pakkaaminen on kuulunut asukkaille ja tavaroiden siirrot urakoitsijan hankkimalle muuttoliikkeelle. Muuttojen ja asuntojen järjestämisessä on ollut Mestariasuntojen SUKK J TUKSI Haltianpolku 14:ssä, juuri peruskorjatussa talossa, asuva Eija Luuk on tyytyväinen remonttiin. Olohuone pieneni mutta sauna korvaa kaiken. Saunahan vei osan vanhasta olohuoneesta. Jätehuolto on uusittu kokonaan. Molokit seisovat talon päädyssä. Avoimuus on ehkä hyvä kunnossapidon ja siisteyden kannalta kertoo Eija. Eijan lapset ovat kasvaneet isoiksi, vanhempi tyttö pääsi keväällä henkilökunnalla monenlaista tehtävää. Tiedottamista asukkaille helpottamaan ja parantamaan hankittiin Remontti-TV järjestelmä, jolla tiedotteet saadaan näkymään asukkaiden televisioissa. Järjestelmässä urakoitsija, isännöitsijä ja huoltoliike siirtävät tiedotteensa internetin välityksellä näkymään kiinteistön TV-kanavilla. Työmaan edistymistä voi kaikenlisäksi seurata Web-kameran kuvasta Mestariasuntojen kotisivuilla. ylioppilaaksi ja nuorempikin on jo 19 vuotta. Eija yritti saada järjestettyä itselleen hieman pienempää asuntoa kuin nykyinen. Lapset ovat aikuistuessaan lähdössä omille teilleen, joten olisi ollut vallan mainiota, jos Mestariasunnoilta olisi järjestynyt hieman pienempi asunto evakkoasumisen jälkeen selventää Eija.

9 Senioriasukkaaksi Mestariasuntoihin? Järvenpään Mestariasuntojen senioriasukkaana asut viihtyisässä asunnossa palvelujen läheisyydessä. Seniorikohteemme on tarkoitettu yli 65 vuotiaille asukkaille. Varsinaisia seniorikohteitamme on kolme. Pajalassa, osoitteessa Välskärinkatu 25, sijaitsee rivitaloyksiö. Pöytäalhossa on tarjolla huoneistoja hissillisissä kerrostaloissa osoitteissa Polvipolku 3 ja Vaarinkatu 12. Varsinaisten seniorikohteidemme ohella Mestariasunnoilla on noin 1500 asuntoa ympäri Järvenpäätä. Mikään ei estä hakemasta myös muihin kohteisiimme. Asuntohakemus kannattaa jättää ajoissa. Hakuohjeita löytyy artikkelin lopusta. Millaista on asua Seniorikohteessa? Seniori-ikäisenä mestariasukkaana asut turvallisessa ympäristössä, jossa voit asukastoiminnan kautta vaikuttaa omaan viihtyvyyteesi. Kysyimme Polvipolun aktiiviasukkaalta, kiinteistön asukastoimikunnan puheenjohtaja Reino Pennaselta muutaman asumiseen liittyvän kysymyksen. Mestariasukaslehdestä hyvää päivää. Teemme pientä juttua seniorikohteissa asumisesta. Olisiko sinulla aikaa vastata muutamaan mestariasumiseen liittyvään kysymykseen? Reino: Mikä ettei, eihän tässä ole kiire mihinkään. Ihan ensiksi kysymys koskien Polvipolun kiinteistöä: Miten kiinteistö soveltuu mielestäsi asuinpaikaksi iäkkäämmille asukkaille? Reino: Mainio paikka, palvelut ovat lähellä. Taloyhtiössä on muun muassa iso hissi, jolla tavaroita on tarpeen tullen helppo kuljettaa. Osa asukkaista käyttää kotipalvelua, joka sijaitsee samassa talossa. Lisäksi halukkaille on kerran viikossa 2. kerroksen oleskelutilassa tuolijumppaa, ihan vain muutamia asioita mainitakseni. Ovatko yhteiset tilat mielestäsi hyvässä kunnossa? Reino: Yleisesti ottaen kaikki on hyvässä kunnossa. 4. kerroksen oleskelutilassa on yhteisen tv:n katselumahdollisuus. Siihen liittyen on tällä hetkellä käynnissä talkooprojekti pienen kunnostuksen muodossa - päätimme uusia sohvan päälliset. Anja Virtanen on juuri tutkimassa kangasmalleja. Kangasvalinnan jälkeen otamme yhteyden Mestariasuntoihin, joka lupasi ostaa tarvittavat materiaalit ja piakkoin nämä yhteistentilojen sohvat saadaan laitettua nätimmiksi. Mistä asiasta pidät Polvipolun kiinteistössä eniten? Reino: Tämä asumismuoto on hyvä ja kaikki tarvittavat palvelut on lähellä. Minkälaista asukastoimintaa Polvipolulla on vuosien varrella ollut? Reino: Täällä on tosissaan aktiivinen porukka, asioihin otetaan kantaa, talkoohommia on tehty joka kevät eli laitettu istutuksia ja sen semmoista. Yksittäisistä asioista nyt viimeisenä muistuu mieleen että Väinö Tammen kanssa kasattiin alapihalle terassi, jossa voi istuskella ja nauttia ulkoilmasta. Tämän lisäksi täytyy muistaa, että yläpihalla on katettu tila jossa voi grillata sateen yllättäessä. Muutenkin aikaa tulee vietettyä yhdessä muiden asukkaiden kanssa. Ihan viimeiseksi tärkeä kysymys; onko sinulla mukavat naapurit? Reino: Kaikki on tosi mukavia, ei täällä ole sen suhteen mitään valittamista. Aika paljon ollaan yhdessä ja naapureiden kanssa aikaa viettämässä. Hyvä täällä on asua naapureidenkin suhteen. S IORI SU TOI I K I Jos olet yli 65-vuotias ja kiinnostunut mestariasumisesta, ota yhteys Mestariasuntojen asiakaspalveluun numeroon (09) tai tule käymään toimistollamme. Myös internetissä osoitteessa on mahdollisuus jättää asuntohakemus. Tarvittaessa voit pyytää meitä lähettämään senioriasukkaan asunnonhakuoppaan ja asuntohakemuksen sinulle postitse. Lämmitysenergia-, sähkö- ja vesikustannukset hyvässä hallinnassa Järvenpään Mestariasuntojen kiinteistöissä Vertailtaessa lämmitysenergian, sähkön ja veden kulutuksia vuosina on Järvenpään Mestariasuntojen kiinteistöissä saavutettu suuria säästöjä. Kustannukset kokonaisuudessaan ovat tänä vuonna pienemmät kuin vuonna Lämmitysenergiaa kuluu 12 % vähemmän, vettä 23 % ja sähköä 2 % vähemmän kuin vertailuvuotena Lämmityksen perusmaksuja saatiin vuonna 2002 alaspäin noin 15 % tilavuusvesivirtoja pienentämällä. Lämmön ja veden kulutus on vuosittain laskenut säännöllisesti, kun taas sähkön kulutus kääntyi laskuun vasta viime vuoden puolella. Vaikka kulunut vuosi ei vielä ole päättynytkään, niin tämän vuoden kulutukset ovat hyvin arvioitavissa toteutuneiden lukujen ja tavoitelaskennan pohjalta. Tilavuusvesivirtojen pienentäminen Vuonna 2002 tarkistettiin kaikkien kiinteistöjen tilavuusvesivirrat ajan tasalle. Kiinteistöjen lämmityksen perusmaksut määräytyvät tältä pohjalta. Perusmaksut tipahtivat 15 % ja ovat siitä lähtien vaikuttaneet vuositasolla noin lämmityskustannuksia pienentävästi. Tilavuusvesivirtoja ei ole tarvinnut näiden kolmen vuoden aikana nostaa yhdessäkään kiinteistössä, joten niiden pudotus oli oikea ja tarkoituksenmukainen toimenpide. Säästöt lämmitysenergiassa Lämmitysenergiaa on säästynyt 12 % vuoteen 2000 verrattuna astepäiväluvulla normeeratussa kulutuksessa. Tämä tekee 2111 MWh eli tämän päivän hinnoilla noin vuodessa säästöä. Mestariasuntojen kaukolämmöllä lämpiävien talojen lämmitystilavuus on yhteensä m3. Lämmityksen ominaiskulutus v oli 54,6 kwh/m3. Nyt se on 48 kwh/m3. Kulutukset vuosina ovat seuraavat: Kulutus MWh kwh/m348,0 50,7 51,9 50,9 53,8 54,6 Vettä on säästynyt todella paljon Vettä on säästynyt vuosi vuodelta yhä enemmän. Kun vuonna 2000 kulutus oli 176 litraa asukasta kohti vuorokaudessa, niin tänä vuonna on kulutus enää 136 litraa. Vettä menee 23 % vertailuvuotta vähemmän. Huipputaloja veden suhteen ovat Jampankaari 6, jossa vettä menee 99 litraa asukasta kohden vuorokaudessa, Nummikatu 18 menee 100 litraa ja Pellonkulmantie 6:ssa on kulutus 103 litraa, kun siellä vielä pari vuotta sitten kulutettiin yli 200 litraa. Kulutukset vuosina ovat seuraavat: Kulutus m litraa/asukas/vrk Veden kulutuksen pienentämiseksi on tehty pieninvestointeja, jotka noin vuoden aikana maksavat itsensä takaisin. WC-laitteisiin on suureen osaan kiinteistöjä asennettu 2-huuhtelujärjestelmät pientä ja suurta tarvetta varten. Asennusvaiheessa on huollettu myös vuotavat vesikalusteet. Kuukausiseurannan ansiosta on nopeasti voitu reagoida kulutuksien kasvuun ja tutkia mahdolliset vuodot. Kun veden kulutusta verrataan vuoteen 2000, niin tällä hetkellä säästö vuositasolla on , joten mahtavista säästöistä on kysymys. Sähkön kulutus on kääntynyt laskuun Sähkön kulutus kääntyi laskuun vuonna Nyt se on noin 2 % vähemmän kuin vuonna Sähkön kulutusta on kasvattanut aiempina vuosina autonlämmitystolppien lisääminen, valaistuksen parantaminen aulatiloissa, pesulatoiminnan kehittäminen muutamissa taloissa sekä hissin rakentaminen yhdessä kiinteistössä. Sähkön ominaiskulutus v oli 4,45 kwh/m3, kun se tällä hetkellä on 4,37 kwh/m3. Sähköä on säästynyt 3211 tänä vuonna verrattuna vuoteen Kulutukset vuosina ovat seuraavat: Kulutus MWh Ominaiskulutus kwh/m3 4,37 4,52 4,53 4,51 4,45 4,45 Pienillä toimenpiteillä säästöt syntyvät Jatkuva kuukausittainen seuranta on ollut edesauttamassa saatuja säästöjä lämmössä, vedessä ja sähkössä. Suuriin heilahduksiin on reagoitu heti. Myös asukkaiden ilmoittamiin vuotoihin, ylilämpöihin ja muihin häiriöihin on kiinteistönhoidon taholta tartuttu entistä nopeammin. Jokaisella asukkaalla on erinomaisen hyvä mahdollisuus olla vähentämässä turhia kustannuksia energiassa ja vedessä. Yksi turha ylimääräinen lämpöaste lisää lämmityskustannuksia yli 5 %. Vesilaitteiden vuodoista kannattaa heti havaittuaan ilmoittaa kiinteistönhoitoon. Lämmityskauden aikana on myös syytä välttää pitempiaikaista ikkunoiden ja ulko-ovien aukioloa.

10 JÄR PÄÄ ST RI SU TOJ KII T IST U TT O Jo perinteeksi muodostunut pihakilpailu jatkuu taas tänä vuonna. Arvosteluperusteina ovat samat kriteerit kuin vuonna Mittareina ovat turvallisuus, siisteys, esteettisyys ja tietenkin asukkaiden aktiivisuus pihanhoidossa ja - työssä. Kilpailusarjoina on tänä vuonna kerrostalopihat, rivitalopihat, omapihat ja parveke. Kahdessa ensin mainitussa sarjassa kaikki kohteet ovat automaattisesti mukana. Omapiha ja parveke -sarjoihin osallistuvien täytyy itse ilmoittautua kyseiseen kilpailuun. Pihakilpailuraati muodostuu asukkaista, puutarhurista ja JMA: n edustajasta. Suomessa kulutetaan juomakelpoista vettä keskimäärin 150 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Kuinka paljon Mestariasukas kuluttaa? Mestariasukas kuluttaa 136 litraa vuorokaudessa. Oletko ilmoittautunut omapiha- kilpailuun? Kuva P. Sinisalo Mestariasuntojen Pihakilpailu 2005 Keväällä aloittaessani kierrokset oli tapahtunut jo paljon vastaavaan ajankohtaan viime vuonna. Ympäristö oli suht siisti lähes kaikkialla, pensaat oli leikattu niin kuin pitikin eikä ylisuurta kasvustoa löytynyt. Pienillä asioilla oli saatu paljon aikaan, kuten nurmikon ja istutusten kanttauksilla. Useassa kohteessa asukkaat olivat täydessä työn touhussa. Kesän aikana kiertelin ja kaartelin kiinteistöjen pihamailla. Hyvältä näytti. Eräs syy siisteyteen oli myös nurmikoiden hoito. Mestariasunnot eriytti kiinteistöjen hoidosta mm. nurmikon hoidon. Tämä sai aikaan sen, että nurmikot lannoitettiin keväällä ja leikkaus tapahtui säännöllisesti. Huolella suoritettu nurmikonleikkaus viimeistelyineen toi pihat kokonaisuudessaan paremmin esille, istutukset korostuivat taustalta edukseen. Ulkovarusteiden ja -rakenteiden maalaus piristi kummasti vanhaa puupintaa. Ajattelin, että tänä vuonna voi olla vaikea löytää voittajaa eri sarjoille. Heinäkuun lopulla otin kuvia kaikista kohteista ja kiertelin kiinteistöjä toisen raadin jäsenen kanssa. Loppujen lopuksi muutama kohde näytti paremmuuttaan, mutta kilpailu ei ole vielä päättynyt ja ratkennut, aikaa on vielä. Käytiinpä vielä parissa ääripään kohteessa tutustumassa ja ihmettelemässä tilannetta. Pekka Puutarhuri Mikä on jääkaapin ja pakastimen oikea lämpötila? Jääkaapin on + 5 C ja pakastimen - 18 C. Kylmentäminen yhdellä asteella lisää sähkön kulutusta noin 5 %. Kuinka keittokattilan pohja vaikuttaa sähkönkulutukseen? Paksupohjainen kattila kuluttaa vähemmän sähköä kuin ohutpohjainen. Pohjan epätasaisuus tai likaisuus saattaa nostaa sähkön kulutusta 20 %. Kuinka astioiden konepesussa voi toimia jollakin tavoin taloudellisemmin? Pese täysiä koneellisia. Kone kuluttaa saman määrän sähköä ja vettä täyttöasteesta riippumatta. Astiat voivat odottaa koneessa parikin päivää. Astioita ei tarvitse huuhdella ennen koneeseen panoa. Vain ruoantähteet poistetaan. Käytä alempilämpötilaista pesuohjelmaa, jos peset vain kevyesti likaantuneita astioita. Osoite Isännöitsijä Huoltoyhtiö Välskärinkatu 25...Leena Huhtamaa...YIT Kiinteistötekniikka Oy Mittarikatu Leena Huhtamaa...YIT Kiinteistötekniikka Oy Polvipolku Leena Huhtamaa...YIT Kiinteistötekniikka Oy Auertie Antti Räty Kiinteistöhuolto Reilax Oy Naavatie Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Pellavapirkka......Kristiina Viertola...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Pöytäalhontie Kristiina Viertola...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Haltianpolku Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Minerva Oy Haltianpolku Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Minerva Oy Sauvakatu Kristiina Viertola...YIT Kiinteistötekniikka Oy Jampankaari Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Haltianpolku Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Minerva Oy Sauvakatu Kristiina Viertola...YIT Kiinteistötekniikka Oy Hallintokatu Antti Räty Kiinteistöhuolto Reilax Oy Jampankaari Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Pöytäalhontie Kristiina Viertola...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Pöytäalhontie Kristiina Viertola...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Pajalantie Kristiina Viertola...Arimo Manninen Puistotie Kristiina Viertola...Oma Jampankatu Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Jampankatu Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Vaarinkatu Leena Huhtamaa...YIT Kiinteistötekniikka Oy Kartanontie Kristiina Viertola...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Järvipuistonkatu 7..Kristiina Viertola...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Sauvakatu Kristiina Viertola...Arimo Manninen Seutulantie Kristiina Viertola...YIT Kiinteistötekniikka Oy Ruukkukatu Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Jampankaari Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Jampankaari Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Ruukkukatu Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Lähteenkuja Kristiina Viertola...YIT Kiinteistötekniikka Oy Ruukkukatu Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Haltianpolku Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Minerva Oy Haltianpolku Leena Huhtamaa...Kiinteistöhuolto Minerva Oy Maljakatu Kristiina Viertola...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Suksitehtaankatu 3..Kristiina Viertola...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Seutulantie Kristiina Viertola...YIT Kiinteistötekniikka Oy Torpantie Kristiina Viertola...Oma / Kapon huolto Pellonkulmantie 27..Kristiina Viertola...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Wärtsilänkatu 18...Antti Räty YIT Kiinteistötekniikka Oy Nummikatu Kristiina Viertola...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Nummikatu Kristiina Viertola...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Maljakatu Kristiina Viertola...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Pellonkulmantie 6...Kristiina Viertola...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Vöyrinkatu Kristiina Viertola...Kiinteistöhuolto Reilax Oy Jatkoa sivulta 3 Toiminta vakiintui Yhtiön toiminta alkoi vakiintua vuoden 1999 aikana. Hallitus asetti erityiseksi tavoitteeksi asukasdemokratian kehittämisen. Edellisen vuoden aikana aloitettua ensisijaislainojen uudelleenjärjestelyä jatkettiin. Kaupunki oli aikoinaan myynyt yhtiöiden ensisijaislainoja edelleen OPR Rahoituskeskus Oy:lle, joka vaati lainojen uudelleenjärjestelyssä mk katkaisumaksun. Tiiviiden neuvottelujen tuloksena saatiin kaupungilta mk:n koroton laina, joka sovittiin maksettavaksi takaisin kaupungille kertasuorituksena 33 vuoden kuluttua. Toimialaa laajennettiin Vuoden 2000 aikana aloitettiin uuden asukashallintomallin valmistelu sekä aloiteltiin mallin luomista pääomavuokrien tasaamiseksi. Myös yhtiön henkilöstöorganisaation kehittäminen aloitettiin vuoden aikana. Vuoden 2001 maaliskuussa ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä laajentaa yhtiön toimialaa siten että se mahdollistaa kiinteistöjen ja asuntojen ylläpito-, vuokraus- ja rakennuttamistoiminnan. Yhdessä Järvenpään kaupungin ja VVO:n kanssa aloitettiin valtion rahoitustuella Paja-projekti. Projekti palkkasi henkilön, joka yhteistyössä eri osapuolien kanssa antaa asumiseen kohdistuvaa ohjausta, tukea ja valvontaa. Asukkaiden edun sekä yhtiön järkevän kehittämisen kannalta oli tullut ajankohtaiseksi tasata pääomavuokrat. Yhtiön asuntokannan ikääntymisen myötä oli erittäin keskeiseksi tullut myös korjaus- ja kunnossapitotoiminta, jonka vaikutus pääomavuokriin oli oleellinen. Laskelmat osoittivat, että tasauksella saavutetaan tasaisempi ja pitkäjänteisempi taloudenpito ja samalla saatetaan asukkaat yhdenvertaisempaan asemaan vuokratasojen kanssa.

11 Ilmoitussivu Tehdessään yhtiön perustamispäätöksen kaupunginvaltuusto lähti päätöksessään ajatuksesta, ettei yhtiössä tasata vuokria.yhtiön hallitus valmistelikin asian siten, että voitiin lähteä hakemaan asiaan kaupunginvaltuuston uutta kantaa. Vuoden 2002 alussa yhtiössä voitiinkin ottaa käyttöön uudet vastikkeet, joiden laskennassa oli huomioitu tasatut pääomakulut. Asukashallintoa kehitetty Vuoden 2000 aikana aloitettu uuden ja laajemman asukashallintomallin kehittäminen saatiin päätökseen. Asukkaiden kokoukset ovat ylin päättävä elin, ja ne valitsevat asukastoimikunnat. Asukastoimikunnat valitsevat keskuudestaan asukashallituksen jäsenen ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lopputuloksena kaikissa taloissa pitäisi olla asukastoimikunta ja edustaja asukashallituksessa. Samassa pihapiirissä olevia yksiköitä voitiin yhdistää. Uuden asukashallituksen kokous pidettiin Asukashallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jaana Suopellonmäki ja sihteeriksi Kirsi Jeskanen. Kaupungin kanssa alettiin valmistella viiden kaupungin omistaman rivitaloyhtiön fuusiota siten, että kiinteistöt siirtyvät Mestariasuntojen hallintaan vuoden 2002 alusta. Saunakallion Kiinteistöhoidon julkaiseman Jamppalainen-lehden toimittamisen loputtua alettiin yhdessä asukashallituksen pressiryhmän kanssa miettiä oman asukaslehden julkaisemista. Ensimmäinen Mestariasukas ilmestyikin joulukuussa Lehti ilmestyy edelleenkin kaksi kertaa vuodessa, ja se jaetaan kaikkiin talouksiin Järvenpäässä. Vuoden 2002 aikana otettiin erityiseen tarkkailuun kiinteistöjen hoitokulut. Erityisesti tarkkailtiin lämmitys-, vesi- ja jätehuoltokuluja, joiden alentamiseksi toimittiin aktiivisesti. Pihakilpailu lisännyt pihojen viihtyisyyttä Piha-alueiden viihtyisyyteen ja siisteyteen panostettiin vuonna 2004 järjestämällä Paras piha kilpailu. Asiasta saatu palaute on ollut pelkästään myönteistä, mikä on rohkaissut jatkamaan piha-alueiden kunnostus- ja parannustoimia yhteistyössä asukkaiden kanssa. Aktiivinen ja positiivinen asukas- ja talkootoiminta ovat hillinneet myös kiinteistöjen hoitokustannusten nousua.vuonna 2004 aloitettiin yhtiön mittavin perusparannus- ja lisärakennushanke Jampan Haltianpolulla. Asukashallituksen ja sen ryhmien sekä asukastoimikuntien työskentely on ollut rakentavaa, ja yhteistoiminta henkilökunnan kanssa on vakiintumassa. Toiminnan hedelmistä saavat nauttia kaikki Mestariasuntojen asukkaat myös tulevaisuudessa parempina asumisoloina. Mestariasunnot on koko kymmenvuotisen olemassaolonsa aikana kehittänyt Mestariasukkaiden asumismukavuutta. Tämän kehityssuunnan tien näyttäjänä on Mestariasuntojen ammattitaitoinen ja innostunut henkilökunta, josta yhtiö voi olla ylpeä. Ensimmäisen kymmenvuotisen taipaleen lopulla yhtiön asuntokanta muodostuu 45:stä sulautuneesta yhtiöstä, jotka kukin muodostavat oman vuokranmääritysyksikkönsä. 46:nnen yhtiön, Jampankiven, fuusiointi on valmisteilla, ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2005 aikana. Ennen tätä valmisteilla olevaa fuusiota yhtiön asuntomäärä on asuntoa, m2, m3. Taseen loppusumma oli päättyneellä tilikaudella ,32 ja liikevaihto yhteensä ,34 euroa. Asukkaille, yhtiöille ja yhteiskunnalle edullista kierrätysmateriaalien kuljetusta Papros Oy, Koetilantie 1 C 12, Helsinki

12 2 MESTARIASUKAS Pertti Vesanto yliarkkitehti, valtion asuntorahasto Asuntorahasto avustaa erityisryhmien asumista Tämän vuoden alusta tuli voimaan laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi. Lain nojalla valtion asuntorahasto (ARA) alkoi vuoden alusta myöntää avustuksia erityisryhmille niiden asunto- olojen parantamiseksi. Valtion vuoden 2005 talousarvion mukaan avustuksia voidaan ARAN varoista myöntää tänä vuonna yhteensä 34 miljoonaa euroa. Uusi avustusjärjestelmä on osa asumisen tukijärjestelmää ja sen tavoitteena on parantaa erityisryhmien asumisoloja ja monipuolistaa heille tarjottavia asumispalveluita. Avustusjärjestelmä täydentää nykyistä järjestelmää siltä osin, että ARA voi myöntää avustusta myös kuntien, kuntainliittojen ja niiden osakeyhtiöiden erityisryhmähankkeille raha-automaattiyhdistyksestä (RAY) poiketen. Lisäksi järjestelmä paikkaa palveluasuntojen, palvelutalojen ja palvelutilojen avustamisen osalta sitä aukkoa, jonka RAY on jättänyt luopuessaan suurelta osin tällaisten hankkeiden investointiavustusten myöntämisestä. Erityisryhmien (esimerkiksi asunnottomat, vanhukset, dementikot, mielenterveysongelmaiset, vammaiset, opiskelijat ja erityistukea tarvitsevat nuoret) avustuksia myönnetään vain sellaisille vuokra-asuntokohteille, joille myönnetään myös korkotukilainaa. Lisäksi avustusta voidaan myöntää vain sellaiselle hankkeelle, jota asuinrakennuksen sijaintikunta puoltaa. Osaomistuskohteelle avustusta ei myönnetä. Avustusta voidaan myöntää asuntojen rakentamiseen, perusparantamiseen ja hankintaan. ARA voi myöntää avustusta vain sellaisille hankkeille, joiden rahoittamiseksi ei ole myönnetty muuta julkista tukea asuntorahaston korkotukea tai avustusta kunnan tai kuntayhtymän tukea lukuun ottamatta. Avustusta ei myönnetä myöskään sille osalle rahoitettavista kokonaiskustannuksista, joille em. julkista tukea myönnetään. Esimerkiksi Rahaautomaattiyhdistykseltä avustuksen saanut hanke ei voi saada avustusta asuntorahastolta samaan tarkoitukseen. Samoin esim. hissiavustusta saanut hanke ei saa hissin perustamiskustannuksiin enää erityisryhmille tarkoitettua avustusta. Erityisryhmien avustuksen voi saada sellainen yhteisö, jolle voidaan myöntää korkotukilainaa (korkotukilain 5 ). Avustus voidaan esimerkiksi myöntää kunnille, kuntayhtymille tai niiden osakeyhtiöille ja asuntorahaston nimeämille yleishyödyllisille yhteisöille tietyin poikkeuksin. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinrakennus ja asunnot soveltuvat erityisryhmään kuuluvien käyttöön ja että paikkakunnalla on pitkäaikaista asunnontarvetta erityisryhmään kuuluvien asuttamiseen. Lisäksi asuntorahasto edellyttää hakijalta erityisen hankesuunnitelman tekemistä, jolla hankkeen taloudellisuus ja toiminnallisuus perustellaan. Avustuksen suuruus määritellään kohdekohtaisesti. Avustuksen suuruuteen vaikuttaa erityisesti se, mille ryhmälle hanke on tarkoitettu. Avustuksen suuruus riipuu myös ko. ryhmän asumiseensa tarvitsemien tuki- ja muiden palveluiden määrästä ja laadusta. Lisäksi avustuksen suuruuteen vaikuttavat kohteen laajuus ja kustannukset, vuokran kohtuullisuus ja erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky, tukipalveluiden tarve sekä erityiset tila- ja varusteratkaisut. Avustettavat kohteet on lain mukaan jaettu kolmeen ryhmään. Avustusta voidaan myöntää asuntohankkeeseen sellaista erityistä tukea tarvitsevaa asukasryhmää varten, jonka: 1) asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet (avustus enintään 5%); 2) asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita (avustus enintään 20%); tai 3) asunto-olojen järjestäminen edellyttää 2 kohdassa tarkoitettujen tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon (avustus enintään 35%). Avustettavia tiloja voivat olla varsinaisten asuntojen lisäksi myös yhteis- ja palvelutilat. Näitä voivat olla esimerkiksi ruokasali, tuotanto/jakelukeittiö, pesula, saunatilat, kohtuulliset henkilökunnan tilat ja kuntoutustilat sekä niihin liittyvä sosiaalitekniikka. Varsinaiset liiketilat jäävät pääsääntöisesti avustuksen ulkopuolelle eli avustettavan tilan tulee tukea asumista ja siihen välittömästi liittyvien palveluiden tuottamista. Valtion asuntorahasto myöntää avustuksen samalla, kun se hyväksyy hankkeelle korkotukilainan. Avustusta on myös haettava aina ennen korkotukilainan hyväksymistä. Ennen korkotukilainan hyväksymispäätöstä asuntorahasto käsittelee ja hyväksyy korkotuettavan hankkeen suunnitelmat ja kustannukset sekä hankesuunnitelman, jossa perustellaan hankkeen taloudellisuus ja toiminnallisuus. Valtion asuntorahasto on antanut ohjeen avustusten hakemisesta. Ohje ja siinä mainitut lomakkeet ovat luettavissa ja tulostettavissa asuntorahaston kotisivulta Asuntomarkkinoiden muutoksia viime vuosien aikana Järvenpään Mestariasunnot Oy:n elinkaaren ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana asuntomarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuokra-asuntotuotanto heikkenee ja lähiöiden kehittäminen käynnistyy Toukokuussa vuonna 1995 kaupungin omistukseen valmistui ja sittemmin Mestariasuntoihin fuusioitu viimeisin ja siis edelleen uusin vuokratalo Vöyrinkatu 12:een. Tuolloin elettiin jo laman aikaa. Uusille vuokra-asunnoille ei ollut kysyntää ja kaupunki päättikin, että toistaiseksi Järvenpäähän uusia vuokrataloja rakentavat yleishyödylliset yhtiöt. Näin on siis ollut aina tähän päivään saakka. Vuokra-asuntotuotanto ei kuitenkaan enää koskaan saavuttanut sellaisia mittasuhteita kuin oli ollut ja luvuilla. Uudisrakentamisen sijaan kaupunki päätti keskittyä huolehtimaan olemassa olevasta asuntokannasta. Jampan lähiökehittäminen ja sen myötä vuokratalojen perusparantaminen oli käynnistetty jo pari vuotta aiemmin. Vuosille kaupunki sopi Asuntohallituksen (nyk. Valtion asuntorahasto) kanssa Jampan lähiö-projektin. Järvenpäässä lähiökehittäminen käynnistyi siis jo ennen kuin valtiolla herättiin asiaan. Laman aikana 1990-luvun loppupuoli olikin lähiöiden imagon kohotusaikaa koko valtakunnassa. Asuntoja perusparannettiin valtion lainoituksen turvin ja asukasaktiivisuutta kohotettiin monessa lähiössä erittäin onnistuneesti. Jampassa perusparannettiin tuona aikana n. 400 aravavuokra-asuntoa piha-alueineen. Pajalassa asuntokanta oli uudempaa, joten perusparantamista ei tarvittu ja siellä asukasaktiivisuutta kohotettiin menestyksellisesti alueen isännöitsijän aloitteesta. Asumisoikeusasumisen nousukausi Asumisoikeusasuminen lanseerattiin Suomeen 1990-luvulla. Järvenpäässä asumisoikeusasuntojen kysyntä oli järjestelmän alkuvaiheista asti 2000-luvulle saakka hyvin vilkasta. Kun vuokra-asuntotuotanto 1990-luvun puolivälissä vähentyi, astui asumisoikeusasuntotuotanto tilalle luvun alussa asumisoikeusasuminen alkoi kuitenkin pikku hiljaa menettää aiemmin suurta suosiotaan. Syy oli aivan sama kuin vuokralla asumisessakin eli monet muuttivat omistusasuntoihin. Järjestelmällä on kuitenkin oma käyttäjäkuntansa eli talouskunnat, jotka eivät halua sitoutua lainoihin ja jotka vaihtavat paikkakuntaa työn perässä. Kiinnostus omistusasumiseen kasvaa luvun alusta voimakkaasti Liittyminen euroalueeseen on vakiinnuttanut korkojen kehitystä ja rahoitusmarkkinoiden liberalisointi monipuolistanut asuntolainamarkkinat. Vuosituhannen alussa omistusasunnon hankkimisen kynnys lähti madaltumaan laina-aikojen pidentymisen ja historiallisesti alhaisen korkotason johdosta. Muuttoliike vuokraasunnoista ja asumisoikeusasunnoista omistusasuntoihin käynnistyi. Näin on edelleen huolimatta siitä, että asuntojen hinnat ovat korkeita ja kotitalouksien ottamat lainamäärät siitä johtuen suuria. Suomen pankki on viime aikoina varoitellut asunnon ostajia suurien lainojen riskeistä. 98 % suomalaisista asuntolainanottajista on sitonut asuntolainojensa korot vaihtuviin korkoihin, vaikka kiinteäkorkoiset lainat turvaisivat asunnonostajan korkotason heilahteluilta. Tällaisesta turvasta suomalainen ei kuitenkaan halua maksaa. Viimeisten vuosien aikana etenkin isoista vuokrakaksioista ja -kolmioista on muutettu omistusasuntoon. Moni on todennut, että kuukausivuokraa vastaavalla summalla kykenee hoitamaan omistusasunnon lainoituksen. Pienten kohtuuvuokraisten asuntojen kysyntä ja puute kasvukeskuksissa on kuitenkin ollut jatkuvaa. Ilmiö on valtakunnallinen. Vuokratalojen omistajille tämä on tarkoittanut uutta tilannetta. Aiemmin asukkaita valittiin asumaan, mutta tänä päivänä asukkaiden saamiseksi asuntoja on markkinoitava tehokkaasti. Vuokra-asuntojen markkinoinnissa on otettu käyttöön kiinteistövälittäjien keinovalikoima. Taantuvilla paikkakunnilla aravavuokratalot ovat jääneet tyhjilleen asukkaiden puuttuessa. Taloille on keksitty uutta käyttöä ja niitä on jopa purettu. Myös Järvenpäässä jouduttaneen ja erityisesti väestön vanhetessa on perusteltua miettiä taloille uutta käyttötarkoitusta. Näin kannattaa tehdä etenkin perusparantamisen yhteydessä. Tästä esimerkkinä on tänä vuonna käynnistetty hanke Kiinteistö Oy Jampankiven aravavuokratalon muuttamiseksi vanhusten hoivakoti-tyyppisiksi asunnoiksi. Aravalainojen korkotaso kiistelyn aiheena Valtion aravalainojen korkotasosta kiisteltiin voimakkaasti erityisesti vuosien aikana. Korkotaso ei noudattele yleistä korkotasoa ja useita vuosia oltiin tilanteessa, jossa markkinakorko oli huomattavasti aravakorkoa alhaisempi. Ongelmana nähtiin aivan aiheellisesti, että valtio oli viemässä ylisuurien korkojen muodossa vuokrataloilta niiden kipeästi talojen peruskorjaukseen tarvittavat varat. Kirsti Ruislehto Hallintopäällikkö, Järvenpään kaupunki Suurten korkoerojen vuoksi kunnalliset vuokrataloyhtiöt konvertoivat eli vaihtoivat aravalainat halvempikorkoisiin pankkilainoihin. Konvertointi oli niin vilkasta, että valtion asuntorahastossa huolestuttiin asiasta. Valtion asuntorahastoon kertyi valtavia pääomia ja samaan aikaan valtion tukema asuntotuotanto romahti korkeiden tonttihintojen ja rakennuskustannusten johdosta. Rahastoon palautuneet varat eivät enää kiertyneetkään takaisin uudistuotantoon. Valtion asuntorahaston pelkäämä tilanne toteutui, kun maan hallitus päätti paikata omaa rahoitusvajettaan siirtämällä vuoden 2004 tilinpäätöksessä rahaa Valtion asuntorahastosta valtiolle itselleen. Kovan painostuksen alla valtio viimein taipui alentamaan lainojen korkoa. Tasoa on alennettu aina viime päiviin saakka.

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä Asukastoiminta Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä Asukastoiminnan tärkeimpiä tehtäviä Asumisviihtyvyyden lisääminen asuinkiinteistössäsi Osallistumista Olet asumisesi paras asiantuntija - voit vaikuttaa

Lisätiedot

Järvenpään Mestariasunnot Oy Mestariasunnot kuuluu Järvenpään kaupunkikonserniin. Mestariasuntojen omistuksessa on tällä hetkellä 49 rivi- ja kerrostalokiinteistöä, joissa on yhteensä noin 1550 asuntoa.

Lisätiedot

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET Asumisviihtyvyyden parantaminen Asukkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääminen omaan asumiseensa ja asuinympäristöönsä Yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tartto 23.11.2006 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä vastaavaa virolaista lainsäädäntöä hallinnon

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Asukastoiminta kannattaa

Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminnan edelläkävijä Asukastoiminta on asukkaiden omaehtoista yhteistoimintaa. Se tukee hyvää naapuruutta ja on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. On tutkittua tietoa, että

Lisätiedot

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja 85 LOMAKE Päivämäärä Nimi ja osoite: Kestävän kehityksen ohjelma 31.1.2010 Tietoja yrityksestä Vuokrataloyhtiö Oy Kiinteistökatu 10 A, 00000 ASUNTOLA erk ki KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA JAYMPÄRISTÖOHJELMA

Lisätiedot

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle.

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI

ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI Asunto-osakeyhtiölain 4 ja 5 luvun mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä. Osakkeenomistajan

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja TOIMIVALTASUHTEET YHTIÖKOKOUS Ylin päättävä elin Yhtiöjärjestyksen ja lain mukaiset asiat Laajakantoiset asiat Hallituksen valitseminen

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Mieti ennen kuin muutat

Mieti ennen kuin muutat Mieti ennen kuin muutat Millä rahoitat asumisen? vuokra (300-700 /kk) vuokravakuus (1-3 kk vuokra) kotivakuutus (alle 10 /kk) sähkö- ja vesilasku (40 /kk) huonekalut, astiat, ruoka, puhelin- ja nettiyhteydet

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa?

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? kunnalta kaupungilta Nuorisoasuntoliitolta (NAL) yksityisiltä vuokranantajilta esim. VVO ja SATO yksityisiltä henkilöiltä Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä?

Lisätiedot

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI Asukasdemokratiatoimikunnan käsittely 14.11.2005 ja alueneuvostojen yhteiskokouksen käsittely 30.11.2005 ja yhtiön hallituksen käsittely 15.12.2005 PÄIVITYKSET: Asukashallitus

Lisätiedot

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA???

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? Lähde:http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/92D7D182 B29B5FFFC22576C800378C8B?OpenDocument&lang=2 Rautaruukin tulo Raaheen 60-luvun alussa synnytti

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Mitä koulun jälkeen?

Mitä koulun jälkeen? Tietoa asumisesta Mitä koulun jälkeen? Yhteishaku Lukio/ammattikoulu/opisto Muutto edessä? Valmistumisen jälkeen työelämän tai jatkoopintojen haasteet Ajankohtaiseksi tulee oman paikan hankinta Asumismuoto

Lisätiedot

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiö 2014, Messukeskus 1.4.2014 Associate Elina Skarra Lexia Asianajotoimisto Onko yhtiöllä tulossa isoja remontteja ja sitä kautta rahantarve?

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS

KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS Kenttätie 16 A 1 90130 Oulu Puhelin: 045 2786 465 Sähköposti: toimisto@domoisannointipalvelu.com KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS Olen tutustunut AOYL:n II osan 4 ja 5

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI ASUKASDEMOKRATIATOIMIKUNNAN KÄSITTELY 14.11.2005 ALUENEUVOSTOJEN YHTEISKOKOUKSEN KÄSITTELY 30.11.2005 YHTIÖN HALLITUKSEN KÄSITTELY 15.12.2005 PÄIVITYKSET: ASUKASHALLITUS

Lisätiedot

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Iitin kunta Pöytäkirja 2/2015 1 Tarkastuslautakunta 18.02.2015 Aika Keskiviikko 18.02.2015 klo 18:00-19:49 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

Kunnossapitotyötä suorittavan yhtiön tai osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että työssä noudatetaan hyvää rakennustapaa.

Kunnossapitotyötä suorittavan yhtiön tai osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että työssä noudatetaan hyvää rakennustapaa. Sivu 1 / 5 OHJEET HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTÖILLE (Huom. taulukko ilmoitus- ja muutostyölupavelvollisuudesta sivulla 5) Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) 4. luku kunnossapito 1 kunnossapitovastuun

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Päätös: Kunnanhallitus päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen.

Päätös: Kunnanhallitus päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen. Joutsan kunnanhallitus 167 09.06.2008 Kunnanvaltuusto 52 30.06.2008 Joutsan kunnanhallitus 202 07.07.2008 Joutsan kunnanhallitus 233 25.08.2008 Joutsan kunnanhallitus 92 16.03.2009 Kunnanvaltuusto 33 30.03.2009

Lisätiedot

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeen kuulumisia Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeessa tapahtuu Selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Hankkeen

Lisätiedot

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö VAV Asunnot Oy Asukashallintosääntö 11.1.2011 VAV Asunnot Oy Veturitie 7, 01300 Vantaa 1. ORGANISAATIO VAV Asunnot Oy:llä on yhtiökokous ja hallitus sen mukaisesti kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Lisäksi

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset 1 Asukasdemokratia Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 16.7.1990/649 eli Yhteishallintolaki : Laki antaa vuokralaisille oikeuden ottaa osaa

Lisätiedot

1. 26 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus..30. 2. 27 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen.30. 3. 28 Työjärjestyksen hyväksyminen 31

1. 26 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus..30. 2. 27 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen.30. 3. 28 Työjärjestyksen hyväksyminen 31 Tekninen lautakunta 07.04.2015 29 SISÄLLYSLUETTELO Pöytäkirja 4/2015 Kokousaika 07.04.2015 klo 15.00 16.22 Kokouspaikka Heikinniemi, Heikinkoti ASIAT 1. 26 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus..30

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1

As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1 As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1 Ohjelma 19.00-19.10 Avaus 19.10-19.25 Hallituksen visio taloyhtiön kehittämiseksi 19.30-19.45 Viestintä ja tiedottaminen 19.50-20.10 Pitkäntähtäimen korjaus- ja budjettisuunnitelma

Lisätiedot

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Osakkeenomistajalla ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöistä Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava huoneistonsa kunnossapito- ja muutostyöstä

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

VOIKO ASUKAS VAIKUTTAA LÄHIYMPÄRISTÖNSÄ TOIMINTOIHIN. Kirsi Rontu Keravan Kaupunkitekniikka

VOIKO ASUKAS VAIKUTTAA LÄHIYMPÄRISTÖNSÄ TOIMINTOIHIN. Kirsi Rontu Keravan Kaupunkitekniikka VOIKO ASUKAS VAIKUTTAA LÄHIYMPÄRISTÖNSÄ TOIMINTOIHIN Kirsi Rontu Keravan Kaupunkitekniikka Tekninen johtaja Tuotannon tuki Kaupungininsinööri Puutarhaneuvos Liikennejärjestelmä Kaupunkiympäristö Tilalaitos

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 Aika 8.10.2014 klo 15:03 18:00 Paikka Kaupungintalo, kokoustila K1-K2 Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 28 29 30 31 32 33 Kaupungin talouskatsaus 1.1. 31.8.2014 Konserniyhtiöiden

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015. KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015. KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015 KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukan ruokala Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

Ennen asunnonhakua: Kun kiinnostava asunto löytyy: Kartoita omia tuloja ja menojasi Selvitä mihin asumisen tukiin ja etuuksiin sinulla on mahdollinen oikeus (ole tarvittaessa yhteydessä oman kuntasi sosiaalitoimeen

Lisätiedot

Alppikylä Laukkukuja 6

Alppikylä Laukkukuja 6 Alppikylä Laukkukuja 6 Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Mikä on asumisoikeusjärjestelmä? Tarvitset järjestysnumeron paikkakunnan asuntotoimistosta Elinikäinen ja pysyvä oikeus asua Riskitön ja turvallinen

Lisätiedot

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Pentti O. Pohjola Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Luottamushenkilöt virkistäytymässä Power Parkissa Ammattiosasto vei luottamushenkilöt tänä vuonna virkistäytymään

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 Kokousaika kello 17.00 17.55 Kokouspaikka Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Läsnä Helsinki Espoo Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot

SOANK PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 (5) Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunta 12.04.2011. KOAS Letkut, Letkutie 2 A, Jyväskylä; kokoustila

SOANK PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 (5) Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunta 12.04.2011. KOAS Letkut, Letkutie 2 A, Jyväskylä; kokoustila SOANK PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 (5) Kokouspöytäkirja Aika Sunnuntaina 10.04.2011 klo 12:18 15:30. Paikka Letkut, Letkutie 2 A, Jyväskylä; kokoustila Läsnä Jyri Järvinen Lasse Saarinen Sasa Sokka Tom Ingberg

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TIEDOT Yhtiön nimi Huoneiston numero Osakkeiden numero OSAKKEEN OMISTAJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet Sähköposti Asunto-osakeyhtiölain 5. luku 2, ilmoitus

Lisätiedot

LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5)

LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5) LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5) KYSYMYS 1 a) Asunto-osakeyhtiössä tapahtuvaan huoneiston hallintaanottoon sovelletaan asunto-osakeyhtiölain säännöksiä. Ko. lain 85 :n mukaisesti yhtiön on vuokrattava

Lisätiedot

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012 Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa Vuokralaiset VKL ry toiminnanjohtaja 1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90)=vuokralaisdemokratia 2 Tavoite: Antaa vuokralaisille päätäntävaltaa Antaa

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

VUOKRAVÄLITTÄJÄKOE 19.11.2011

VUOKRAVÄLITTÄJÄKOE 19.11.2011 KESKUSKAUPPAKAMARI 1 (6) VUOKRAVÄLITTÄJÄKOE 19.11.2011 Lue nämä ohjeet ennen kokeen alkua Kysymysten 1-3 vastaukset on kirjoitettava eri paperiarkeille. Kysymykseen numero 4 vastataan koepaperille. (HUOM!

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6

ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 9.6.2005 YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 1(5) Yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Etelä Hesperiankatu 6 ja kotipaikka Helsinki. 2 Toimiala

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016 KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukka-sali Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot