SAARIJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/17

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/17 Kirkkoneuvosto Laatimispäivämäärä KOKOUSTIEDOT Aika kello (kahvi 16.00) Paikka Saarijärven seurakuntatalon kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT 52 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 53 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 54 Työjärjestyksen hyväksyminen 55 Talousjohtajan valinta 56 Vastaavan lastenohjaajan työsuhde haettavaksi 57 Vuoden 2016 tilit ja tilintarkastuskertomus 58 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle Budjettikehykset talousarviovuodelle Metsäsuunnitelman laatimista koskevat tarjoukset 61 Uurnahauta-alue Kolkanlahden hautausmaalle 62 Kolkanlahden hautausmaan uurnahauta-alueen käyttösuunnitelma 63 Seurakunnan edustajat SLS:n vuosikokoukseen Seppeleenlaskijan valinta kaatuneiden muistopäivän juhlallisuuksiin 65 Tiedoksi saatettavat asiat 66 Kiireelliset asiat Valitusosoitus PUHEENJOHTAJA/ SIHTEERI

2 SAARIJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/17 Kirkkoneuvosto KOKOUSTIEDOT Aika Paikka OSALLISTUJAT Päätöksentekijät kello Saarijärven seurakuntatalon kokoushuone Sari Honkonen Timo Jokinen Tuula Kinnunen Vesa-Matti Laaksonen Pirjo Leppämäki Anna-Liisa Talaskivi Hannu Talaskivi Pekka Viljakainen Muut osallistujat Eero Sekki, kirkkovaltuuston pj Mikko Raitanen, kirkkovaltuuston varapj Kaisa Nuutinen, talousjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja: Jarmo Autonen Timo Jokinen (52-54, ) (55 ) Sihteeri: KÄSITELLYT ASIAT Kaisa Nuutinen PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka PÖYTÄKIRJAOTE Aika ja allekirjoitus Saarijärvi Hannu Talaskivi Kirkkoherranvirastossa Pekka Viljakainen

3 Kokouksen aluksi laulettiin virsi 105 ja kirkkoherra piti alkuhartauden. 52 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 53 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Ehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Hannu Talaskivi ja Pekka Viljakainen. 54 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ehdotus: Hyväksytään esityslista työjärjestykseksi. Päätös: Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi. Sovittiin, että varapuheenjohtaja johtaa puhetta 55 käsittelyn ja päätöksenteon ajan.

4 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto TALOUSJOHTAJAN VALINTA Kn Saarijärven seurakunnan talousjohtaja on ilmoittanut siirtyvänsä eläkkeelle. Talousjohtajan virka on seurakunnassa keskeinen ylimmän johdon virka. Talousjohtaja on kirkkoneuvoston alainen viranhaltija. Talousjohtajan viran tehtävät määritellään pääsisällöltään tehtävänkuvauksessa. Ajantasaiset ja säännöllisin väliajoin päivitettävät tehtävänkuvat korvaavat virkojen johtosääntöjen merkitystä virkojen tehtävien osalta. Liitteenä talousjohtajan viran tehtävänkuvauslomake. Talousjohtajan tehtävän tavoitteena on vastata seurakunnan taloudesta, kiinteistöistä, taloustoimistosta, hautaustoimesta sekä henkilöstö- ja palkkahallintoon liittyvistä tehtävistä. Talousjohtaja vastaa, että seurakunnan taloutta ja omaisuutta hoidetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti seurakunnan perustehtävää palvellen. Talousjohtajan tehtävän pääasiallinen sisältö on johtaa ja vastata taloushallinnosta sekä henkilöstö-, kiinteistö- ja hautaustoimesta. Talousjohtajan tehtäviin kuuluu taloustoimiston sekä hautaus- ja kiinteistötoimen esimiestehtävät. Talousjohtaja hallitsee ja johtaa seurakunnan taloudenhoitoon sekä hautaus- ja kiinteistötoimeen liittyviä tehtäviä, niiden seurantaa, ennakointia ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Taloushallinnon pääasiallinen sisältö on talousarvion ja tilinpäätöksen valmistelusta vastaaminen. Talousjohtaja vastaa taloussuunnittelusta, raportoinnista ja kustannuslaskennasta, seurakunnan taloudellisten ja juridisten etujen valvomisesta sekä omaisuudenhoidon valmistelusta kirkkoneuvoston antamien valtuutusten mukaan. Seurakunta hankkii ostopalveluna kiinteistö-, hautausmaanhoito-, ja korjauspalveluja. Talousjohtajan tehtäviin kuuluu kilpailutuksista ja ostopalveluhankinnoista vastaaminen ja hankintojen toteuttaminen. Talousjohtaja toimii palkka-asiamiehenä. Talousjohtaja toimii hallinnon kokouksissa valmistelijana ja sihteerinä sekä esittelee hallintoelimissä omien työalojensa asiat. Metsätalouteen liittyvät tehtävät hankitaan ostopalveluna. Talousjohtaja valvoo seurakunnan etua ja toimii seurakunnan edustajana suhteessa palveluntuottajiin.

5 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto jatkoa 55 Talousjohtajan viran hoitaminen ja osaaminen edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai muuta tehtävään soveltuvaa tutkintoa sekä perehtyneisyyttä taloudenhoidon ja hallinnon vaativiin tehtäviin. Osaamisen perusta on vankka seurakuntaelämän sekä julkisyhteisön talouden ja hallinnon tuntemus, strateginen osaaminen, kokonaisuuksien hallinta, hyvät johtamis-, esimies- ja yhteistyötaidot. Talousjohtajan tulee hallita seurakunnan taloudenhoitoon sekä hautaus- ja kiinteistötoimeen liittyvät tehtävät, niiden seuranta ja ennakointi sekä niihin liittyvät toimenpiteet. Tehtävä vaatii rakennuttamiseen, ostopalveluhankintoihin ja kiinteistöhallintoon liittyvää osaamista. Virkaan valitun tulee olla evankelisluterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Viran palkkaus on J 30 -hinnoitteluryhmän mukainen (3 630, ,26 euroa). Virkaan valittava aloittaa tehtävässä nykyisen viranhaltijan sijaisena sopimuksen mukaan, mieluiten jo kesäkuun alusta. Virka täytetään alkaen. Virka täytetään kuuden kuukauden koeajalla. Sijaisuus lasketaan mukaan koeaikaan. Viran hakuilmoitus julkaistaan Kirkon evl, Lapuan hiippakunnan, TE (työ ja elinkeinopalvelujen) sekä Saarijärven seurakunnan verkkosivujen avoimissa työpaikoissa. Lisäksi Kotimaa lehteen ja Keskisuomalaiseen laitetaan rekrytointi-ilmoitus, jossa on viittaus laajempaan hakuilmoitukseen seurakunnan verkkosivuilla. Liitteenä rekrytointiilmoitus. Kirkkoneuvostolle osoitetut hakemukset ansioluetteloineen tulee toimittaa viimeistään klo 14. Viran täytön valmisteluun on tarkoituksenmukaista valita työryhmä, haastatteluryhmä. Hakuajan päätyttyä työryhmä perehtyy hakemuksiin ja suorittaa esikarsinnan valiten hakemusten, ansioiden ja todistusten perusteella 5-6 hakijaa haastatteluun. Työryhmä suorittaa haastattelun Työryhmä valitsee haastatelluista 2-3 virkaan sopivinta soveltuvuustutkimuksiin ja kirkkoneuvoston tapaamiseen/haastatteluun. Soveltuvuustutkimuksen suorittaa 28.3 Psykologitiimi Päämäärä Oy.

6 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto jatkoa 55 Tutkimus suoritetaan seurakunnan tiloissa ja se kestää yhden päivän. Päämäärä Oy on tehnyt kirkon ja seurakuntien koulutuksiin ja eri tehtäviin pyrkivien soveltuvuustutkimuksia vuodesta 2006 lähtien. Kirkkoneuvosto tapaa ja haastattelee soveltuvuustutkimuksissa olleet ja suorittaa valinnan, vaalin 20.4 kokouksessaan. Kn Talousjohtajan viran hakuilmoitus on LIITTEENÄ 7. Kirkkoherran päätösehdotus: 1. Saarijärven seurakunnan talousjohtajan virka julistetaan auki. Virka täytetään ja virkaan valittava aloittaa sijaisena tai sopimuksen mukaan. 2. Viran hakuaika päättyy klo Valitaan työryhmä, haastatteluryhmä, johon kuuluvat kirkkoherra Jarmo Autonen, talousjohtaja Kaisa Nuutinen, toimistosihteeri Sirpa Liimatainen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eero Sekki, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Timo Jokinen sekä kirkkoneuvoston nimeämät mahdolliset muut kirkkoneuvoston jäsenet. 4. Hyväksytään viran hakuilmoitus liitteen mukaan. 5. Viran palkkaus on J 30 -hinnoitteluryhmän mukainen (3 630, ,26 euroa). 6. Virassa on kuuden kuukauden koeaika ja valitun tulee esittää ennen viran vastaanottamista hyväksyttävä lääkärintodistus. Sijaisuus lasketaan mukaan koeaikaan. Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotuksen mukainen (kohdat 1-2, 4-6). Kohta 3: Kirkkoneuvosto valitsi kirkkoherra Jarmo Autosen, talousjohtaja Kaisa Nuutisen, toimistosihteeri Sirpa Liimataisen ja kirkkovaltuuston puheenjohtajan Eero Sekin. Lisäksi ryhmään valittiin kirkkoneuvoston jäsenet Anna-Liisa Talaskivi, Hannu Talaskivi ja Pekka Viljakainen Saarijärven seurakunnan talousjohtajan virkaa ovat määräpäivään klo 14 mennessä hakeneet seuraavat 15 hakijaa: ERSHOVA Arina, ILOLA Niko, JALOMÄKI Emilia, KÄRKKÄINEN Timo, LIIMATAINEN Sirpa, NIKKARIKOSKI Ari, REUHKALA Pauli, ROIMELA Marja-Leena, ROSSI Jarkko, SALOKIVI Marita, SIRONEN Pasi, TOLVANEN Janne, TUONONEN Maarit, UUSISALO Harri ja VÄSTI Ilkka.

7 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto jatkoa 55 Rekrytointityöryhmä valitsi kirjallisten hakemusten, ansioluetteloiden (koulutuksen, työkokemuksen ja muiden ansioiden) ja kokonaisarvioinnin perusteella haastatteluun 5 hakijaa Sirpa Liimataisen, Ari Nikkarikosken, Marja-Leena Roimelan, Pasi Sirosen ja Maarit Tuonosen. Hakijoista Ari Nikkarikoski ja Maarit Tuononen ilmoittivat kirkkoherralle peruvansa osallistumisensa haastatteluun ja vetäytyvänsä rekrytointiprosessista. Rekrytointityöryhmä valitsi peruutusten vuoksi haastateltavaksi Emilia Jalomäen. Rekrytointityöryhmä haastatteli neljä hakijaa Emilia Jalomäen, Sirpa Liimataisen, Marja-Leena Roimelan ja Pasi Sirosen. Kokonaisarvioinnin ja haastattelun perusteella rekrytointityöryhmä lähetti Psykologitiimi Päämäärä OY:n laajaan soveltuvuustutkimukseen Emilia Jalomäen, Sirpa Liimataisen ja Marja-Leena Roimelan. Soveltuvuustutkimus suoritettiin seurakunnan tiloissa Kirkkoneuvosto haastattelee edellä mainitut soveltuvuustutkimukseen osallistuneet hakijat Soveltuvuustutkimusten tulokset selvityksineen on toimitettu kirkkoherralle. Soveltuvuustutkimus toimii rekrytoinnin apuna ja tukena. Soveltuvuustutkimuksen tulokset ovat salaisia. Rekrytointityöryhmällä oli mahdollisuus tutustua soveltuvuustutkimuksen tuloksiin kirkkoherran referoimana Kirkkoneuvoston kokouksessa viitataan soveltuvuustutkimusten tuloksiin vain rajatusti ja sen verran kuin se päätöksenteon kannalta on oleellista ja välttämätöntä. Muodollisen pätevyyden lisäksi viran hoito vaatii vahvaa ammattitaitoa, työkokemusta ja tehtävän hoidon kannalta sopivia ominaisuuksia. Kirkkoneuvoston tulee tehdä talousjohtajan valinta ja vaali kokonaisarvioinnin perusteella johon vaikuttavat pätevyys, koulutus, työkokemus, muut viran hoitoa tukevat ansiot, haastattelut rekrytointityöryhmässä ja kirkkoneuvostossa sekä henkilön sopivuus. Sopivuutta, vahvuuksia ja kehitystarpeita arvioidaan koulutuksen, työkokemuksen, haastattelujen ja soveltuvuustutkimuksen tulosten avulla. Talousjohtajan valintaa valmistelevassa rekrytointityöryhmässä ovat toimineet kirkkoherra Jarmo Autonen, talousjohtaja Kaisa Nuutinen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eero Sekki sekä kirkkoneuvoston jäsenet Anna-Liisa Talaskivi, Hannu Talaskivi ja Pekka Viljakainen.

8 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto jatkoa 55 Kirkkoherran päätösehdotus: 1. Kirkkoneuvosto suorittaa Emilia Jalomäen, Sirpa Liimataisen ja Marja- Leena Roimelan haastattelun. 2. Kirkkoneuvosto valitsee talousjohtajan / suorittaa talousjohtajan vaalin. 3. Kirkkoneuvosto valitsee varasijalle valittavan. 4. Kirkkoneuvosto määrittelee talousjohtajan palkan tehtävänkuvan ja vaativuuden mukaisesti sekä tehtävään valittavan henkilön ansioiden ja osaamisen perusteella. Hakijoiden ansioita ja osaamista on arvioitu laajasti hakuprosessin aikana. Tehtävänkuva on päivitetty kirkkoneuvoston kokouksessa. Kirkkoherran esitys palkaksi 4200 euroa kuukaudessa. Kirkkoneuvoston päätös: 1. Kirkkoneuvosto haastatteli talousjohtajan viran hakijat Emilia Jalomäen, Sirpa Liimataisen ja Marja-Leena Roimelan. 2. Kirkkoneuvosto valitsi Emilia Jalomäen vs. talousjohtajaksi alkaen ja vakinaiseen talousjohtajan virkaan alkaen. Virka täytetään kuuden kuukauden koeajalla. Sijaisuus lasketaan mukaan koeaikaan. 3. Kirkkoneuvosto valitsi varasijalle Sirpa Liimataisen. 4. Kirkkoneuvosto vahvisti talousjohtajan palkaksi 4200 euroa kuukaudessa.

9 56 VASTAAVAN LASTENOHJAAJAN TYÖSUHDE HAETTAVAKSI Saarijärven seurakunnassa avautuu vastaavan lastenohjaajan työsuhde alkaen. Henkilöstöstrategia ohjaa, että seurakunnassa on kolme lastenohjaaja, jotka tekevät lapsi ja perhetyötä koko seurakunnan alueella kappeliseurakunnat mukaan lukien. Nyt yksi lastenohjaajan työsuhde vapautuu eläköitymisen myötä alkaen. Strategian mukaan tämä työsuhde pyritään täyttämään. Tätä puoltaa seurakunnan jäsenmäärä, koko, rakenne ja perustehtävä (katseopetus ja kristillinen kasvatus lasten ja perheiden parissa). Tehtävänkuva on perinteinen lapsi- ja perhetyö, kuten päiväkerhot, perhekerhot, perhejumalanpalvelukset. Kesäisin myös varhaisnuorten leirejä ja lasten leiripäiviä. Lisäksi vastaava lastenohjaaja vastaa yhteydenpidosta yhteistyötahoihin, kuten päiväkoteihin ja järjestöihin. Vastaavan tehtävänä on myös kausisuunnitelmien ja budjetin valmistelu. Vastaava lastenohjaaja on osa lapsityön tiimiä. Lastenohjaajien lähiesimies on kasvatuksen kappalainen. Toimipiste on Saarijärvellä, mutta työ on hyvin liikkuvaa. Kerhoja pidetään niin Saarijärven viheralueilla kuin kappeliseurakunnissa Pylkönmäellä, Kivijärvellä ja Kannonkoskella. Tehtävän hoitaminen edellyttää hyviä yhteistyötaitoja ja kokemuksen omaavaa lapsityön ammattilaista, joka kykenee itsenäiseen työskentelyyn ja lapsityön kehittämiseen nykypäivän haasteiden keskellä. Tehtävään vaaditaan seurakunnan lastenohjaajaksi pätevöittävä koulutus. Valitun tulee olla ev-lut. kirkon konfirmoitu jäsen. Palkkaus on vaativuusryhmässä 403 (alaraja 2060,89 e). Valittavan tulee ennen työsuhteen vastaanottamista esittää esteetön rikosrekisteriote ja lääkärintodistus. Hakuilmoitus julkaistaan Kirkon evl, Lapuan hiippakunnan ja TE (työ ja elinkeinopalvelujen) verkkosivujen avoimissa työpaikoissa. Hakuilmoitus on nähtävissä kirkkoneuvoston kokouksessa.

10 jatkoa 56 Kirkkoneuvostolle osoitetut hakemukset lähetetään postitse klo 14 mennessä osoitteeseen Saarijärven seurakunta, Kirkkoneuvosto, Urheilutie 5, SAARIJÄRVI. Kuoreen merkintä "lastenohjaajan työsuhde" Hakuaika päättyy klo 14. Rekrytointiryhmä valitsee hakijoista 4 hakijaa haastatteluun. Haastattelun ja valinnan suorittaa kirkkoneuvosto Työsuhde tulee ottaa vastaan alkaen. Hakuilmoitus on LIITTEENÄ 1. Kirkkoherran päätösehdotus: Kirkkoneuvosto päättää, että 1) Lastenohjaajan työsuhde laitetaan hakuun ja täytetään alkaen. 2) Valitaan rekrytointityöryhmä johon kuuluvat kirkkoherra, kasvatustyöstä vastaava kappalainen, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Timo Jokinen ja kirkkoneuvoston jäsen/lapsiasiahenkilö Sari Honkonen. 3) Hyväksytään liitteenä oleva rekrytointi-ilmoitus 4) Palkkaus vaativuusryhmän 403 mukainen. 5) Työalueena koko seurakunta, toimipiste/työpaikka Saarijärvi seurakuntatalo. 6) Ennen työsuhteen alkamista on esitettävä esteetön rikosrekisteriote ja hyväksyttävä lääkärintodistus. Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotuksen mukainen (kohdat 1-6).

11 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto TILINPÄÄTÖKSEN 2016 HYVÄKSYMINEN Kn Taloussäännön mukaan tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman liitetietoineen sekä toimintakertomuksen, johon sisältyy talousarvion toteutumisvertailu. Osana tilinpäätöstä esitettävä toimintakertomus on kirkkohallituksen ohjeiden mukaan mahdollisimman lyhyt ja olennaisiin asioihin keskittyvä selvitys seurakunnan kuluneen vuoden toiminnasta ja taloudesta. Se antaa kokonaiskuvan seurakunnan työaloittaisista toiminnan aikaansaannoksista ja taloudesta. Tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltaisen kirkkoneuvoston jäsenet ja talousjohtaja. Tilinpäätösaineisto on LIITTEENÄ 9. Talousjohtajan päätösehdotus: Kirkkoneuvosto 1) hyväksyy ja allekirjoittaa Saarijärven seurakunnan tilinpäätöksen vuodelta 2016; ja 2) esittää kirkkovaltuustolle tilikauden 2016 ylijäämän, ,52 euron, siirtämistä edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. Kn Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotuksen mukainen (kohdat 1-2) Tilivuoden 2016 tilintarkastus pidettiin Tilintarkastaja Pertti Keskisen toimittama päivätty tilintarkastuskertomus on LIITTEENÄ 2. Talousjohtajan päätösehdotus: Esitetään Saarijärven seurakunnan vuoden 2016 tilit ja tilintarkastuskertomus kirkkovaltuustolle. Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotuksen mukainen.

12 58 TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2018 Seurakunta sai verotuloja ja valtionrahoitusta ,16 euroa (ed. vuonna ,80 e). Kirkollisverotulojen osuus oli ,51 euroa ( ,88 e). Valtionrahoitusta saatiin ,00 euroa (0 e) ja yhteisöverotuloja ,65 euroa ( ,92 e). Verotuloja ja valtionrahoitusta saatiin 227,61 euroa (235,01 e) seurakunnan jäsentä kohti. Kirkollisverotulot jäsentä kohti olivat 199,01 euroa (208,59 e). Kirkollisverotulot vähenivät edellisvuodesta ,37 eurolla (-7,3 %). Valtionrahoituksen ja yhteisöverotulojen yhteissumma lisääntyi edellisvuodesta ,73 eurolla (+5,2 %). Verotulojen ja valtionrahoituksen kokonaismäärä väheni ,64 eurolla (-5,9 %). Valtionrahoituksen ja yhteisöverotulojen yhteenlaskettu osuus seurakunnan kokonaisverotuloista oli 12,6 % (11,2 %). Toimintatuottoja vuonna 2016 saatiin yhteensä ,78 ( ,35) euroa. Niistä erilaisia myyntituottoja oli 2.310,59 (8.820,22) euroa, maksutuottoja ,31 ( ,06) euroa, vuokratuottoja ,15 ( ,92) euroa, metsätalouden tuottoja ,70 ( ,27) euroa, kolehteja, keräyksiä ja lahjoitusvaroja ,10 (62.955,55) euroa, tukia ja avustuksia 5.865,92 (5.827,50) euroa. Lisäksi saatiin muita toimintatuottoja ,50 euroa. Summasta pääosa, n euroa, oli myyntivoittoa 68,1 hehtaarin maa-aluekaupasta Saarijärvellä. Myyntituottoja kirjattiin myös kahdesta määräalakaupasta ( e e) yht. n euroa sekä asunto-osakkeen myynnistä n e. Toimintatuotoilla katettiin n. 41,1 (24,7) % toimintakuluista. Toimintakulut vuonna 2016 olivat kaikkiaan euroa ( ,06 e). Toimintakulut olivat 130,9 (120,9) % verotuloista. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 40,7 (46,1) %. Henkilöstökulut olivat 53,4 (55,8) % verotuloista. Vuosikate tilivuodelta 2016 on ,96 ( ,45) euroa. Vuosikate on edelleen positiivinen ja ,46 euroa poistoja suurempi. Suunnitelman mukaiset poistot ovat ,50 euroa. Vuosikate on 271,6 (44,3) % poistoista ja 36,46 (5,80) euroa

13 jatkoa 58 seurakunnan jäsentä kohti. Tilikauden tulos vuodelta 2016 on ,46 euroa ylijäämäinen. (v alijäämää ,70 euroa). Kun poistoeron vähennystä kirjataan ,06 euroa, tilikauden ylijäämäksi saadaan ,52 euroa. Laajentunut seurakunta sai kirkkohallituksen kehittämisavustuksia viiden vuoden ajan seurakuntaliitoksesta, vuosina Ne olivat korkeimmillaan heti laajentuneen seurakunnan ensimmäisenä tilivuonna Avustuksia saatiin silloin ,00 euroa. Viiden vuoden aikana avustusten yhteissumma nousi päälle yhdeksänsadan tuhannen euron. Avustukset paikkasivat liitoksen yhteydessä seurakuntatalouden tulopohjaan kahdesta eri syystä aiheutunutta vajetta. Toinen syy oli vuoteen 2006 saakka itsenäisten Kannonkosken, Kivijärven ja Pylkönmäen seurakuntatalouksien korkeiden tuloveroprosenttien lasku seurakuntaliitoksessa yhteiseen 1,5 prosenttiin. Toinen tulovajeen aiheuttaja oli se, että Saarijärveen liittyneet seurakunnat olivat saaneet itsenäisinä talousyksikköinä kirkkohallitukselta verotulojen täydennysavustuksia, jotka liitoksen myötä lakkasivat. Vuonna 2007 saatu kehittämisavustus vastasi tasoltaan veroprosenttien laskusta aiheutunutta verotulojen vähenemää ja menetettyjä verotulojen täydennysavustuksia. Vuosi vuodelta liitoksen jälkeen kehittämisavustus kuitenkin pieneni päättyen vuoteen Voimakkaista sopeutustoimista huolimatta seurakunta joutui heikentyneen taloustilanteen vuoksi korottamaan tuloveroprosenttia 0,25 prosenttiyksiköllä 1,75 prosenttiin vuoden 2012 alusta. Seurakunnan jäsenmäärä jatkaa laskuaan, mikä aiheuttaa jatkossakin vajetta tulorahoitukseen. Kymmenen vuoden aikana seurakuntaliitoksesta jäsenmäärä on vähentynyt 2211 jäsenellä (-18,5 %). Toimintakulujen ja verotulojen välinen aukko kasvoi kertomusvuoden aikana. Aukko nousi päälle seitsemäänsataan tuhanteen euroon. Se on kaksisataatuhatta euroa edellisvuotista isompi. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta vain noin n eurolla (+2,0 %). Verotuloja saatiin kuitenkin n euroa (-5,9 %) vähemmän kuin vuonna Toimintatuottoja saatiin kertomusvuonna n euroa (+69,6 %) edellisvuotista enemmän. Niiden ansiosta tilinpäätös 2016 kääntyi ylijäämäiseksi.

14 jatkoa 58 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on edelleen pienentynyt peräti 40,7 (46,1) prosenttiin. Osuus on huomattavasti kokonaiskirkon keskiarvoa (n. 60 %) vähemmän. Talouden vaikein ongelma on edelleen jäsenmäärään ja toiminnan laajuuteen nähden kohtuuttoman suuri kiinteistömassa ja sen vaatimat ylläpitomenot. Kiinteistöjen ylläpito neljässä toimipisteessä vähenevällä ja ikääntyvällä väestöpohjalla syö taloudellisia voimavaroja varsinaiselta seurakuntatyöltä. Talousjohtajan päätösehdotus: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se vahvistaisi seurakunnan tuloveroprosentiksi 1,75 % vuodelle Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotuksen mukainen.

15 59 BUDJETTIKEHYKSET TALOUSARVIOVUODELLE 2018 Seurakuntatalouden keskeinen periaate on tulojen ja menojen tasapaino. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimistä nollatulokseen ei edellytetä vuositasolla. Tilikauden tulos yksittäisenä suunnitelmavuonna voi olla yli- tai alijäämäinen. Toimintakulujen ja verotulojen välinen aukko kasvoi vuonna Aukon suuruus oli päälle seitsemänsadan tuhannen euron. Se oli kaksisataatuhatta euroa edellisvuotista isompi. Seurakunnan käyttötarpeisiin nähden raskaan kiinteistökannan ylläpito syö taloudellisia voimavaroja varsinaiselta seurakuntatyöltä. Tulorahoituksen vajetta ei pystytä kattamaan metsätuloja lisäämällä. Näköpiirissä ei ole muitakaan mahdollisuuksia vuosittaisten jatkuvien toimintatuottojen lisäämiseen Saarijärven Holingonvuoren tuulivoimahankkeen keskeydyttyä. Valtakunnan tasolla kirkkohallitus ennustaa eri lähteisiin nojaten bruttokansantuotteen kasvavan vuonna 2017 noin 1,5 % ja vuonna 2018 hieman enemmän. Vuonna 2019 kasvu jäisi alle 1,5 prosentin. Talous kasvaa kuitenkin epätasaisesti ja erot maan eri osissa voivat olla suuria. Kasvukeskuksissa talous kasvaa eniten. Välttämättä talous ei kasva lainkaan paikkakunnilla, joita vaivaa muuttotappio ja joissa teollisuuden, palveluiden ja muun tuotannon työpaikkoja on vähän. Saarijärven seurakunnan alueen yritystoiminnassa ja työllisyyskehityksessä ei ole näkyvissä selkeitä pysyvän kasvun merkkejä. Myöskään seurakunnan jäsenmäärän väheneminen ei osoita taittumisen merkkejä. Muuttotappio on sen suurin syy vuodesta toiseen. Seurakunnan toimintakulut eivät saa kasvaa lainkaan edellisvuoden tasosta talousarviovuonna 2018.

16 jatkoa 59 Talousjohtajan päätösehdotus: Kirkkoneuvosto päättää, että 1) kunkin tulosyksikön budjetissa vuonna 2018 voi olla kasvua edellisvuoteen verrattuna enintään palkkojen nousun verran; 2) jokainen työala käy lävitse jokaisen määrärahan perusteluteksteineen ja vanhentuneet tai muuten käytöstä poistuneet toiminnot määrärahoineen poistetaan budjetista; 3) jokainen työala saattaa budjettinsa perustelutekstit ajan tasalle; ja 4) mikäli kehitetään uusia toimintamuotoja, niiden rahoitus hoidetaan lakkauttamalla vanhoja elinkaarensa päässä olevia toimintoja. Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotuksen mukainen (kohdat 1-4).

17 60 METSÄSUUNNITELMAN LAATIMISTA KOSKEVAT TARJOUKSET Kirkkojärjestyksen 10 luvun 25 pykälä: Seurakunnan ja seurakuntayhtymän metsiä tulee metsälain (1093/1996) tavoitteiden toteuttamiseksi hoitaa kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän metsäsuunnitelman mukaisesti. Metsäsuunnitelman tulee olla metsänhoidon ammattiasiantuntemusta edustavan yhteisön tai henkilön laatima. Seurakunnalla on metsää n hehtaaria 25 tilalla, jotka sijaitsevat kolmella paikkakunnalla: Saarijärvellä, Kannonkoskella ja Kivijärvellä. Laajentuneen seurakunnan kaikki metsätilat kattava metsäsuunnitelma kymmenvuotiskaudelle laadittiin heti seurakuntaliitoksen jälkeen vuonna Suunnitelmakauden viimeinen vuosi on parhaillaan menossa. Uuden suunnitelman laadinta seuraavalle kymmenvuotiskaudelle käynnistettiin lähettämällä tarjouspyynnöt seuraaville toimijoille: OTSO Metsäpalvelut Oy, Jyväskylä Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, Saarijärvi Metsäpalvelu Seppo Peltoniemi Ky, Saarijärvi Metsämaisteri Ky, Saarijärvi Metsäkilta / Niko Ilola, Saarijärvi Tarjouspyynnössä määriteltiin suunnitelman tavoitteiksi a. tasaiset hakkuutulot; b. luonnon- ja maisemanhoito; ja c. puuston kokonaisarvon kehittyminen. Suunnitelman tulee olla valmis tammikuun loppuun Tarjouspyynnössä edellytettiin, että suunnitelmatiedot tulee toimittaa Xml-formaatissa Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomelle, jonka kanssa seurakunnalla on voimassa oleva metsäpalvelusopimus. Tarjoukset pyydettiin torstaihin klo 14 mennessä.

18 jatkoa 60 Määräaikaan mennessä saatiin kaksi tarjousta. Mhy Keski-Suomi tarjoaa n hehtaarin pinta-alalle metsäsuunnittelun kokonaishintaan euroa (alv 0 %); laskutus toteutuneiden hehtaarien mukaisesti. Suunnittelutyön hehtaarihinta on 9,70 euroa/ ha (alv 0 %) sisältäen maastotyöt, digitoinnin, suunnitelman koostamisen, kolme paperiversiota seurakunnan käyttöön ja suunnitelman esittelyn kirkkoneuvoston ja valtuuston kokouksissa. Suunnitelma tehdään noudattaen asiakkaan antamia tavoitteita ja hyvän metsänhoidon suosituksia. Suunnitelma on valmis tammikuun loppuun 2018 mennessä. Tarjous on voimassa saakka. OTSO Metsäpalvelut Oy tarjoaa metsäsuunnittelun noin 2704 hehtaarin alueelle metsätilalistan mukaisille tiloille hintaan euroa (alv 0 %). Suunnittelutyön hinta on 10,90 euroa / hehtaari (alv 0 %). Tarjottu metsäsuunnitelma on kuviotiedon osalta maastotarkennettu. Suunnitelman tavoitteet asetetaan tarjouspyynnön mukaisesti ottaen huomioon maisema- ja luontoarvot erityisesti Saarijärven kaupungin taajaman lähellä. Erittely työhön kuuluvista tehtävistä on työkuvauksessa (tarjouksen liite 3). Tarjous sisältää kolme paperista tulostekansiota sekä.xml-muodossa olevan metsäsuunnitelmatiedon toimitettuna asiakkaalle ja /tai tilaajan haluamalle toimijalle. Suunnitelma esitellään kirkkoneuvoston ja valtuuston kokouksissa erikseen sovittavina aikoina. Toimitusaika työlle on mennessä. Laskutusehdotuksena puolet urakkasummasta maastotyön valmistumisen jälkeen ja puolet työn luovutuksen yhteydessä. Toteutuksen yksityiskohdat ja laskutusmenettely sovitaan ennen työn aloitusta laadittavassa kirjallisessa suunnittelusopimuksessa. Tarjous on voimassa saakka. Tarjouspyyntö, sis. luettelo metsätiloista, on LIITTEENÄ 3. Mhy Keski-Suomen tarjous on LIITTEENÄ 4. OTSO Metsäpalvelut Oy:n tarjous (sis. kolme liitettä) on LIITTEENÄ 5.

19 jatkoa 60 Talousjohtajan päätösehdotus: Kirkkoneuvosto 1) tutustuu saatuihin tarjouksiin; 2) päättää hyväksyä Mhy Keski-Suomen tekemän tarjouksen liitteen mukaisesti hehtaarihinnaltaan 9,70 euroa/ha (alv 0 %) eli n hehtaarille kokonaishintaan euroa (alv 0 %), laskutus toteutuneiden hehtaarien mukaisesti; ja 3) päätöksen perusteeksi toteaa, että hyväksytty tarjous on hinnaltaan halvin. Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotuksen mukainen (kohdat 1-3). Pekka Viljakainen ilmoittautui esteelliseksi ja poistui kokoustilasta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

20 61 UURNAHAUTA-ALUE KOLKANLAHDEN HAUTAUSMAALLE Uurnahautaus yleistyy hautaustapana vähitellen myös maaseutupaikkakunnilla. Kaupungeissa se on jo syrjäyttänyt perinteisen arkkuhautauksen. Saarijärven seurakunnassa kuluneen 10-vuotiskauden aikana uurnahautauksien määrä oli pienimmillään vuonna 2010, jolloin laskettiin ainoastaan yhdeksän uurnaa. Suurin lukumäärä, peräti 40 uurnahautausta, toimitettiin vuonna Kymmenen vuoden keskiarvo seurakunnassa on 19,5 uurnahautausta vuodessa. Nähtävissä on, että hautaustapa yleistyy seurakunnan alueella. Varsinainen uurnahauta-alue on ollut vain yhdellä hautausmaalla, Kannonkosken kappeliseurakunnassa. Muilla hautausmailla uurnat on laskettu arkkuhautoihin, useimmiten sukuhautoihin. Uusiakin arkkuhautapaikkoja on uurnahautauksiin myyty. Suurin tarve uurnahauta-alueen perustamiseksi on Saarijärvellä. Toiveet ja pyynnöt ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Myös seurakunnan maankäytön ja hautausmaiden ylläpitokustannusten kannalta uuden uurnahauta-alueen avaaminen on perusteltu hanke. Seurakunnalla on Saarijärven kaupungissa kolme hautausmaata. Keskustassa sijaitseva Läntinen hautausmaa on niistä pienin, noin 1,2 ha. Kirkkopihassa sijaitseva kirkkohautausmaa on pinta-alaltaan noin 2,8 ha. Kummallekaan kaupungin keskustan hautausmaalle ei myydä enää uusia hautapaikkoja. Vain sukuhautoihin haudataan. Uudelle uurnahautaalueelle sopiva ja riittävän suuri yhtenäinen alue on vaikea sijoittaa keskustan puistomaisille hautausmaille. Keskustasta noin kahdeksan kilometriä länteen sijaitsevalle Kolkanlahden hautausmaalle uurnahauta-alue voidaan luontevasti sijoittaa. Hautausmaa sijaitsee Saarijärvellä Matkanpään tilalla (kiinteistötunnus ) osoitteessa Kolkanlahdentie 154b, Kolkanlahti. Matkanpään tilan koko pinta-ala on 21,4 hehtaaria, josta puuaidalla aidattua hautausmaata n. 7,7 hehtaaria. Hautausmaa on otettu käyttöön vuonna Kirkkovaltuusto on hyväksynyt sille käyttösuunnitelman kokouksessaan Tuomiokapituli on vahvistanut valtuuston päätöksen Lapualla , päätös 372, DN:o 726/95.

21 jatkoa 61 Hautausmaa-alueen sisällä kappelin ja kellotornin välissä on avara ja tasainen nurmialue. Se soveltuu hyvin muistolehdon paikaksi. Viereinen männikkö heti kellotornin takana on suojaisa sirottelualueen paikaksi. Kulku alueelle on esteetön myös liikuntarajoitteisille henkilöille. Kappelirakennus pysäköintialueineen on alueen välittömässä läheisyydessä. Tarvittava infrastruktuuri on valmiina ja perustamiskustannukset jäävät pieniksi. Uurnahauta-alueelle on suunniteltu muistolehto ja sirottelualue. Muistolehto tulee olemaan hautausmaan lohko 11 ja sirottelualue lohko 12. Muistolehdossa on paikat 400 uurnalle. Alueen pinta-ala on n. 800 m2. Yhden uurnahaudan koko on 0,5 m x 0,5 m ja syvyys 0,6 m. Uurnahautarivit on merkitty juoksevalla numeroinnilla 1-40 kellotornin puoleisesta päästä lähtien. Kussakin rivissä olevat uurnahautapaikat on merkitty juoksevalla numeroinnilla 1-10 pohjoisen puoleisesta reunasta alkaen. Muistolehto sijoittuu hoidetulle nurmialueelle. Sille ei istuteta kasveja. Muistolehdon viereen hautausmaan tulevalle lohkolle 12 on suunniteltu sirottelualue. Sen pinta-ala on n. 800 m2. Olemassa olevan puuston lisäksi alueelle ei istuteta kasveja. Alue säilytetään mahdollisimman luonnonmukaisena. Kellotornin läheisyyteen hankitaan 3-osainen yhteismuistomerkki erillisen suunnitelman mukaan. Siihen on mahdollisuus kiinnittää nimilaatta kaikille uurnahauta-alueelle haudatuille vainajille. Teräksiset nimilaatat ovat kooltaan 50x100 mm. Yhtenäisyyden vuoksi seurakunta hankkii laatat ja myy ne omaisille. Laattojen kaiverruttaminen on omaisten asia. Siten he voivat varmistua kaiverruksen oikeellisuudesta ja valita mieleisensä tekstin ja kirjasintyypin. Seurakunta kiinnittää laatat yhteismuistomerkkiin. Yksilöllisiä muistomerkkejä ei alueelle voi sijoittaa. Siunauksen jälkeen muistokukat voi halutessaan jättää yhteismuistomerkin äärelle. Seurakunta huolehtii niiden poistamisesta.

22 jatkoa 61 Uurnahauta-alueelle laaditaan käyttösuunnitelma. Se tuodaan eri pykälänä hallintoelinten hyväksyttäväksi. Suunnitelma yhteismuistomerkistä laaditaan myöhemmässä vaiheessa ja tuodaan omana pykälänään kirkkoneuvostoon. Uurnahauta-alueen asemapiirros on LIITTEENÄ 6 ja muistolehdon hautakartta LIITTEENÄ 7. Talousjohtajan päätösehdotus: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy Kolkanlahden hautausmaan uurnahauta-aluetta koskevat suunnitelmat liitteiden 6 ja 7 mukaan; ja 2) alistaa suunnitelmat Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettaviksi. Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotuksen mukainen (kohdat 1-2).

23 62 KOLKANLAHDEN HAUTAUSMAAN UURNAHAUTA-ALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Kirkkojärjestyksen 17 luvun 6 : Hautausmaan käyttösuunnitelma sisältää hautausmaakaavan sanallisen selityksen, joka selventää ne hautausmaakaavan yksityiskohdat, jotka eivät ilmene piirustuksista. Kolkanlahden hautausmaa on perustettu vuonna Hautausmaalle on hyväksytty käyttösuunnitelma kirkkovaltuustossa Tuomiokapituli on vahvistanut suunnitelman , päätös 372, DN:o 726/95. Hautausmaa sijaitsee Matkanpään tilalla (kiinteistötunnus ) osoitteessa Kolkanlahdentie 154b, Kolkanlahti. Matkanpään tilan koko pinta-ala on 21,4 hehtaaria, josta puuaidalla aidattua hautausmaata n. 7,7 hehtaaria. Hautausmaan alueen sisään on nyt suunniteltu uurnahauta-alue. Alueen suunnitelmat on esitetty kirkkovaltuustolle hyväksyttäviksi. Valtuusto lähettää suunnitelmat edelleen hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettaviksi. Uurnahauta-alueelle on laadittu käyttösuunnitelma. Se esitetään nyt hyväksyttäväksi lisäliitteenä aiemmin hyväksyttyyn Kolkanlahden hautausmaan käyttösuunnitelmaan. Uurnahauta-alueen käyttösuunnitelma on LIITTEENÄ 8. Talousjohtajan päätösehdotus: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy Kolkanlahden hautausmaan uurnahauta-alueen käyttösuunnitelman liitettäväksi aiemmin hyväksyttyyn Kolkanlahden hautausmaan käyttösuunnitelmaan; ja 2) alistaa suunnitelman Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotuksen mukainen (kohdat 1-2).

24 63 SAARIJÄRVEN SEURAKUNNAN EDUSTAJAT SUOMEN LÄHETYSSEURAN VUOSIKOKOUKSEEN Suomen Lähetysseuran vuosikokous järjestetään tänä vuonna Turun Kirkkopäivien yhteydessä lauantaina Luontevaa olisi, että seurakunnan edustajat voisivat olla työntekijöitä, jotka muutoinkin osallistuvat kirkkopäiville. Minna Autonen on seurakunnan lähetyssihteeri. Mervi Sahinaho toimii teologisena asiantuntijana lähetystyössä. Kumpikin osallistuu työnsä puolesta kirkkopäiville. Talousjohtajan päätösehdotus: Kirkkoneuvosto päättää, että seurakunnan edustajiksi Suomen Lähetysseuran vuosikokoukseen Turkuun nimetään lähetyssihteeri Minna Autonen ja seurakuntapastori Mervi Sahinaho. Kirkkoneuvoston päätös: 1) Kirkkoneuvosto totesi, että Mervi Sahinaho oli ilmoittanut olevansa estynyt osallistumasta kokoukseen. 2) Kirkkoneuvosto valitsi seurakunnan edustajaksi lähetyssihteeri Minna Autosen. Toiseksi edustajaksi Mervi Sahinahon tilalle valittiin kirkkoherra Jarmo Autonen, joka on kokouksessa muutoinkin paikalla SLS:n vaalilautakunnan jäsenenä.

25 64 SEPPELEENLASKIJAN VALINTA KAATUNEIDEN MUISTOPÄIVÄN JUHLALLISUUKSIIN Kirkkoherran päätösehdotus: Kirkkoneuvosto valitsee seurakunnan edustajan seppeleenlaskijaksi sankarivainajien muistoksi pidettäviin juhlallisuuksiin kaatuneiden muistopäivänä Kirkkoneuvoston päätös: Seppeleenlaskijaksi valittiin Hannu Talaskivi.

26 65 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 1) päivitetty työsuojelun toimintaohjelma, LIITE 9 2) päivitetty metsäpalvelusopimus Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, LIITE 10 3) Pylkönmäen kappeliseurakunnan hautausmaan nurmialueiden ja sopimushautojen hoito sekä seurakuntatalon piha-alueiden nurmikon hoito ostopalveluna, urakkasopimus M.A. Rautiainen T:mi, LIITE 11 4) Keski-Suomen sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunnan pidetyn kokouksen pöytäkirja 1/2017, LIITE KIIREELLISET ASIAT Ei ollut. Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen.